Nro 133/2011/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/51/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 133/2011/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/51/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Turkistarhatoiminta ja itsestään kuolleiden eläinten polttamista koskeva ympäristölupa, Evijärvi HAKIJA Storvikin Turkis Oy Rannantie Evijärvi TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Turkistarhalla on nykyisin 800 siitosnaaraskettua pentuineen. Olemassa olevia varjotaloja on 13 kpl, yhteensä 1300 metriä. Hakemuksen mukaan turkistarhatoimintaa on tarkoitus laajentaa rakentamalla nykyisen tarha-alueen itäpuolelle 20 kpl uusia varjotaloja, joiden yhteispituus on metriä. Uusien varjotalojen rakentamisen jälkeen tarhalla on 1500 siitosnaaraskettua pentuineen ja 33 kpl varjotaloja, yhteensä metriä. Laajennuksen yhteydessä rakennetaan olemassa olevalle tarhalle valumavesien käsittely (tasausallas ja maasuodatin). Lannan välivarastointia varten rakennetaan avolantala. Itsestään kuolleitten eläinten käsittely tapahtuu jatkossa turkistarha-alueelle sijoitettavassa polttokontissa. Turkistarha-alue ja sen laajennus sijaitsevat Evijärven kunnan Inan kylässä tilalla Pakkala, RN:0 1:144. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 b mukaan, koska kyseessä on vähintään 50 siitosnaarasketun turkistarha. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 11 b nojalla turkistarhan ympäristölupa-asian ratkaisee aluehallintovirasto, koska kyseessä on vähintään 600 siitosnaarasketulle tarkoitettu turkistarha. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka fax Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, Vaasa

2 2 Tämän päätöksen ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus). ASIAN VIREILLETULO Lupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Hakemuksen mukaan toiminnalle on aiemmin myönnetty terveydenhoitolain mukainen sijoituspaikkalupa. Toiminnan ympäristönsuojelulain voimaanpanosta annetun lain 7 :n mukaisesta lupaharkinnasta ei ole tehty päätöstä. Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa tai oikeusvaikutteista osayleiskaavaa. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Toiminta sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisella haja-asutusalueella Evijärven Inankylässä. Aidatulle tarha-alueelle liikennöidään Kaustisentieltä erkanevaa viljelystietä, jonka varrella ei ole asutusta. Tarhalta on matkaa Kaustisentielle noin 1,0 km. Tarha-alueen lähiympäristö on talousmetsää. Hakijan omistama peltoalue on 300 m päässä tarhasta lounaaseen. Noin 800 m päässä Kaustisentien läheisyydessä sijaitsee toinen kettutarha. Tarha-alueen ympäristössä ei ole asuinkiinteistöjä. Lähimmät asuinkiinteistöt sijaitsevat noin 1,0 kilometrin etäisyydellä turkistarhalta lännen suuntaan Kaustisentien varrella. Evijärven rannassa oleviin loma-asuntoihin tulee matkaa noin 1,3 km. Turkistarha ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella tai muulla vedenhankintaan käytettävällä alueella eikä läheisyydessä ole talousvesikaivoja. Lähin luokiteltu pohjavesialue (Järvinen, ) sijaitsee etelän suunnassa lähimmillään noin 6,0 km päässä tarha-alueesta. Lähin Natura 2000 alue (FI , Jokisuunlahti ja Valmosanneva) sijaitsee lounaan suunnassa noin 5,0 km päässä. Tarha-alueen pohjoispuolella lähimmillään noin 800 m päässä sijaitseva drumliinimuodostuma on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi moreenialueeksi (MOR-Y10-005, Korvenkangas). Tarha sijaitsee Ähtävänjoen valuma-alueella (Ähtävänjoen keskiosan vesistöalue, Evijärven lähialue ). Tarha-alueen maaperä on hakemuksen mukaan moreenia. Tarhan käyttövesi hankitaan kunnallisesta vesijohtoverkosta. HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Turkistarhalla on nykyisin 800 siitosnaaraskettua pentuineen. Varjotaloja on 13 kpl ja niiden yhteispituus on noin metriä. Tarha-alueelle rakennetaan 20 uutta varjotaloa, joiden yhteispituus on metriä. Laajennuksen jälkeen tarha-alueelle tulee 33 kpl varjotaloja, joiden yhteispituus on metriä. Kaikissa varjotaloissa on 2/3 osaiset häkit. Laajennuksen jälkeen

3 3 tarhalla on siitosnaaraskettua pentuineen. Hakemuksen mukaan tarhalle tulee eläinpaikkoja yhteensä ketulle. Hakija omistaa myös Teerijärvellä kettutarhan, jossa voidaan kasvattaa ylimääräisiä pentuja. Lisäksi ylimääräiset pennut on mahdollista myydä kasvatustarhoille. Tarha-alueen pinta-ala on yhteensä noin 3,5 ha, josta laajennuksen osuus on noin 2,0 ha. Nykyinen tarha-alue on ympärysojitettu ja myös laajennusalue tullaan ympärysojittamaan ja ympärysojien vedet johdetaan etelän suuntaan hakijan omistuksessa olevan metsäalueen kautta. Tarha-alueen maaperä on huonosti vettä läpäisevää johtuen mm. kallion läheisyydestä ja huonosti vettä läpäisevästä moreenista. Nykyistä tarha-aluetta ei ole salaojitettu eikä myöskään laajennusaluetta tulla salaojittamaan. Nykyisten varjotalojen lanta-alustat on korotettu yli 30 cm ympäröivästä maanpinnasta ja varjotalojen räystäiden pituus on yli 30 cm häkkien ulkoreunasta. Myös uusien varjotalojen lanta-alustat korotetaan yli 30 cm ympäröivästä maanpinnasta ja varjotaloihin tulee räystäät, joiden pituus on yli 30 cm häkkien ulkoreunasta. Nykyisissä varjotaloissa on kuppijuottojärjestelmä ja myös uudet varjotalot tullaan varustamaan kuppijuottojärjestelmällä. Juomakupeissa on uimurit, jotka säädetään niin, että kupeista ei pääse tippumaan vettä lanta-alustalle. Lannan, virtsan ja jätevesien varastointi sekä hyödyntäminen Varjotalojen lanta-alustoilla käytetään kuivikkeena olkea ja turvetta. Kuivikekerroksen paksuus on ollut noin 5-10 cm. Kuivikkeita on lisätty kerran lannanpoiston välillä. Lanta on poistettu kerran vuodessa syksyllä. Lanta välivarastoidaan jatkossa tarha-alueella rakennettavassa noin m 3 :n (noin 405 m 2 ) kattamattomassa kuivalantalassa. Lantalan pohja ja noin 1,5 metrin korkuiset reunat tehdään betonista. Lantalaan tulee noin 0,5 metrin korkuinen ajoluiska ja lantalan ulkopuolelle lisäksi tiivispohjainen kuormauslaatta. Kaikista olemassa olevista 13 varjotalosta puuttuu vesitiiviit lanta-alustat. Laajennuksen yhteydessä rakennetaan olemassa olevan tarha-alueen valumavesien käsittelyä varten maasuodatin. Olemassa olevan tarhan varjotalojen alueelta valumavedet kulkeutuvat pintavaluntana koillisen suunnasta lounaaseen päin, Kunkin varjotalon välikäytävän lounaispäässä on päisteputket (rumpuputki, 110 mm) veden keräämistä varten. Päisteputkista vedet kulkeutuvat tällä hetkellä pintavaluntana lounaan suuntaan. Maasuodattimen rakentamisen yhteydessä tarha-alueen lounaan puoleiseen päätyyn kaivetaan päätyoja, joka toimii valumavesien käsittelyjärjestelmän tasausaltaana (tilavuus 80 m 3 ). Tasausaltaasta vedet johdetaan maasuodattimelle. Maasuodattimen pinta-ala on 100 m 2 ja kentän mitoitus on l/m 2 /vrk. Maasuodattimelta käsitelty jätevesi johdetaan pumppukaivoon, joka muutetaan kokoojakaivoksi, jos korkeuserot sallivat. Paikan päälle tehdyllä tarkastuksella hakija totesi, että hakemussuunnitelmassa esitetystä poiketen maasuodattimessa käsitellyt jätevedet imeytetään omalle metsämaalle. Jätevesiä ei ole tarkoitus johtaa Mosapakanojaan, koska se vaatisi ojan kaivamista metsämaan läpi. Uusien rakennettavien varjotalojen alle asennetaan vesitiivis lannan- ja virtsankeräysjärjestelmä. Vesitiiviiltä lanta-alustoilta kerättävät suotovedet/virtsa

4 4 johdetaan kahteen umpisäiliöön (tilavuus á 3 m 3 ). Yhteen umpisäiliöön johdetaan 10 varjotalon suotovedet/virtsa. Rehusiilojen alla on betoninen laatta, jolle kertyvät valumavedet ja rehusiilojen pesuvedet kerätään umpisäiliöön. Umpisäiliöihin kertyneet pesuvedet on levitetty pellolle. Nahoittamon sosiaalitilojen jätevedet johdetaan huoltorakennuksen kaakkoispäädyssä oleviin kahteen betoniseen kaivoon, jotka hakijan ilmoituksen mukaan ovat umpikaivot. Säiliöt on tyhjennetty tarvittaessa ja liete on käytetty peltolevitykseen. Storvikin Turkis Oy:llä on sopimus siitosnaarasketun pentuineen tuottaman lantamäärän (laskennallinen lantamäärä 750 m 3 /vuosi) toimittamisesta kompostointilaitokselle, Evijärven Kompostointi Lantalinkki Osuuskunnalle. Lantaa käytetään kuitenkin ensisijaisesti omilla pelloilla peltolannoitteena ja ylijäävä osuus toimitetaan kompostoitavaksi. Hakijalla on käytössä omia peltoja lannanlevitykseen yhteensä noin 22 ha. Jätteet Hakemuksen mukaan toiminnasta syntyvät ruhot ja rasva on toimitettu rehusekoittamolle. Ketunruhot on varastoitu ulkona lautojen / trukkilavojen päällä nahoittamorakennuksen päädyssä maa-alustalla. Metalliromu toimitetaan keräykseen. Turkisnahkojen käsittelyssä syntyvä puru on toimitettu yksityishenkilölle. Kuolleiden eläinten poltto Kasvatuskauden aikana itsestään kuolleet eläimet, enintään noin 500 kg/vuosi, tullaan polttamaan tarha-alueelle sijoitettavassa polttolaitoksessa. Polttolaitos on Mepu Oy:n valmistama Hot Bio Box. Polttolaitos tullaan varustamaan lämpötilamittarilla. Mitta-anturi sijoitetaan savupiipun lähtöön uunin päälle. Tarkoitus on, että itsestään kuolleita eläimiä ei välivarastoida, vaan ne poltetaan saman tien. Tuhka (noin 12 kg/v) säilytetään suljetussa astiassa ja toimitetaan kaatopaikalle. Polttonesteiden varastointi Tarha-alueella ei ole polttoaineiden varastointia. Toiminnasta aiheutuva liikenne Turkistarha sijaitsee viljelystien varrella noin 1,0 kilometrin etäisyydellä Kaustisentieltä. Turkistarhan toiminnalla ei ole merkittäviä vaikutuksia paikallisiin liikennemääriin. Kesällä rehuauto käy kerran päivässä ja talvella 3 kertaa viikossa. Henkilöautokäyntejä on normaalisti 2 päivää kohden. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Uusiin varjotaloihin rakennetaan vesitiiviit lanta-alustat.

5 5 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Ympäristölupahakemusta on täydennetty Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Evijärven kunnankirjastossa ajalla ja ajalla Evijärven kunnan ilmoitustaululla ja Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla Ympäristölupahakemus ja siihen liittyvät selvitykset ovat olleet kuulutusajan yleisesti nähtävillä Evijärven kunnankirjastossa ja Evijärven kunnanvirastolla Lupahakemuksesta on annettu erikseen tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Ympäristölupahakemuksen johdosta on suoritettu tarkastuskäynti Tarkastuksesta laadittu tarkastuskertomus on liitetty hakemusasiakirjoihin. Lausunnot Lupahakemuksesta on pyydetty lausunnot Evijärven kunnanhallitukselta ja ympäristönsuojeluviranomaiselta, Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta sekä Elintarviketurvallisuusvirasto Eviralta Etelä-Pohjanmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen elintarviketuotannon ympäristönsuojeluryhmä toteaa lausunnossaan mm, että toiminta ei sijoitu pohjavesialueelle eikä toiminnan vaikutusalueella sijaitse ELY- keskuksen tiedon mukaan olemassa olevia asuinrakennuksia tai vapaaajanasuntoja. Evijärveen on etäisyyttä noin metriä. ELY keskus katsoo, että esitetty valumavesien käsittelyjärjestelmä on riittävä olemassa olevan turkistarhan vesienkäsittelyksi. Vesienkäsittelyn toimivuuden varmistamiseksi on hiekkasuotimeen tulevan ja siitä lähtevän veden ravinne- ja BOD- pitoisuuksia tarkkailtava riittävän usein, kuitenkin vähintään kahdesti vuodessa. Vesienkäsittelyn tehokkuudelle on määriteltävä rajaarvot. Lupamääräyksistä olisi lisäksi käytävä ilmi, että vesienkäsittelyä on tehostettava, mikäli toiminnassa ilmenee, että asetettuja raja-arvoja ei saavuteta. Määräys on erityisen tarpeen, koska toiminta sijoittuu suhteellisen lähelle vesistöä. Vesienkäsittelyn tarkkailutulokset on liitettävä kirjanpitoon. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjanpitoa lannan hyödyntämisestä ja tositteet, kuten Evijärven kompostointi Lantalinkille toimitetuista eristä, on sisällytettävä kirjanpitoon. Luvassa on määrättävä, että lanta-alustoilla tulee käyttää riittävästi kuiviketta, erityisesti turvetta. Lisäksi lannanpoisto on tehtävä riittävän usein, vähintään kaksi kertaa vuodessa ja sen oikea-aikaiseen ajankohtaan sekä kuivikkeiden lisäämiseen lannanpoistojen välillä tulee kiinnittää huomiota. Mitoitukseltaan 12 kk:n varastointiin tarkoitettu lantala on rakennet-

6 6 tava vesitiiviistä materiaalista ja valumat ympäristöön on määrättävä estettäväksi. Jätehuollossa on noudatettava jätelain säädöksiä. Rasvaa ja muuta nahkontajätettä ei saa polttaa suunnitellussa polttolaitoksessa. Laitoksessa saadaan polttaa vain nyt kyseessä olevalla tarhalla itsestään kuolleita kokonaisia raatoja, ei esimerkiksi leikattuja häntiä. Polttolaitos on määrättävä käytettäväksi siten, että prosessista syntyvän kaasun lämpötila nostetaan kaikkein epäedullisimmissakin olosuhteissa kahdeksi sekunniksi 850 asteeseen tai 0,2 sekunniksi asteeseen. Lämpötila on pystyttävä luotettavasti todentamaan ja mittaustulokset on liitettävä kirjanpitoon. Muilta osin ELY- keskus katsoo, että toiminnasta voidaan antaa tavanomaiset määräykset. ELY keskuksella ei ole muuta huomautettavaa hakemuksen johdosta. Evijärven kunnan tekninen lautakunta (kunnan ympäristönsuojeluviranomainen) toteaa lausunnossaan mm., että turkistarhan vesiensuojelurakenteet tulevat paranemaan nykyisestä toiminnasta, kun tarhan nykyisten maapohjalla olevien varjotalojen alueelta tulevat valumavedet johdetaan puhdistettavaksi rakennettavaan hiekkasuodatuskenttään. Hiekkasuodatuskentän toimintaa tulee tarkkailla vähintään kerran vuodessa otettavin vesinäyttein ja niiden tulokset on toimitettava tiedoksi myös Evijärven ympäristönsuojeluviranomaiselle. Uusien varjotalojen suotovesien keräilyyn tarkoitetut umpikaivot tulee tyhjentää tarpeen mukaan ja suotovedet tulee levittää viljelyksessä oleville pelloille tai toimittaa laitokseen, joka voi käsitellä kyseisiä jätevesiä. Lanta tulee kerätä lanta-alustoilta 1-2 kertaa vuodessa ja toimittaa hakemuksen mukaisesti hyödynnettäväksi peltoviljelyyn tai Evijärven Kompostointi Lantalinkki Oy:lle. Tarhalla sijaitseva lannan välivarasto tulee olla nitraattiasetuksen mukaisesti vesitiivis ja rakennettu voimassa olevien rakennusmääräysten mukaisesti (MMM-MR-C4). Sosiaalitilojen jätevedet tulee käsitellä vähintään voimassa olevan jätevesiasetuksen vaatimusten mukaisesti ja rehusiilojen jätevedet tulee johtaa umpikaivoon, jotka tulee tyhjentää säännöllisesti ja jätevesi on toimitettava luvan saaneeseen laitokseen käsiteltäväksi tai hyödynnettävä peltoviljelyssä, mikäli mahdollista. Rehun varastoinnissa ja jaossa käytettävät laitteet ja kulkuväylät on pidettävä sellaisessa kunnossa, että rehua ei varastoinnin ja jakelun yhteydessä pääse ympäristöön ja haittaeläinten pääsy rehuun estetään mahdollisimman tehokkaasti. Tarha-aluetta tulee hoitaa siten, että haittaeläinten kuten lokkien, rottien tai kärpästen määrä ei lisäänny tarhauksen seurauksena. Evijärven kunnanhallitus toteaa lausunnossaan, että sillä ei ole huomautettavaa ympäristölupahakemuksesta. Rakennettavan hiekkasuodatuksen toimintaa tulee seurata vuosittain vähintään kerran vuodessa otettavin näyttein. Tulokset tulee lähettää tiedoksi myös Evijärven kunnan ympäristövalvontaviranomaiselle.

7 7 Elintarviketurvallisuusvirasto Evira toteaa lausunnossaan mm. seuraavaa: Raatojen hävittäminen polttamalla Itsestään kuolleiden ja lopetettujen eläinten raatoihin liittyvissä toimissa on noudatettava annettuja säännöksiä ja varotoimia, jotta ehkäistään ihmisten ja eläinten terveydelle aiheutuvat välittömät vaarat. Kokonaisten raatojen polttamiseen ei sovelleta valtioneuvoston asetusta jätteen polttamisesta vaan polttaminen tapahtuu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1069/2009 (sivutuoteasetus) ja sen täytäntöönpanosta annetun komission asetuksen (EY) N:o 142/2011 mukaisesti. Polttamisen on tapahduttava polttolaitoksessa, joka on toimivaltaisen viranomaisen hyväksymä ennen toiminnan aloittamista. Hyväksynnän edellytykset on esitetty täytäntöönpanoasetuksen liitteessä III. Polttolaitoksen hyväksynnästä päättää paikallinen kunnaneläinlääkäri, joka myös tarkastaa hyväksymänsä polttolaitoksen toiminnan säännöllisin väliajoin. Polttolaitoksen polttotehon ollessa alle 50 kg/tunti, laitos luokitellaan sivutuoteasetuksen mukaiseksi pienen kapasiteetin polttolaitokseksi. Polttoa koskevat vaatimukset Polttolaitoksen on oltava suunniteltu, varustettu ja rakennettu ja sitä on käytettävä siten, että prosessissa syntyvän kaasun lämpötila nostetaan kaikkein epäedullisimmissakin olosuhteissa kahdeksi sekunniksi 850 astetta tai 0,2 sekunniksi asteeseen. Lämpötila on mitattava uunin sisäseinän läheisyydestä tai muusta toimivaltaisen viranomaisen hyväksymästä palamiskammion edustavasta kohdasta. Laitteesta saatavien tietojen perusteella se vaikuttaisi soveltuvan luokkaan 2 kuuluvien ketun raatojen hävitykseen edellyttäen, että polttaminen tehdään laitevalmistajan ohjeiden mukaisesti. Toimijan on osoitettava hyväksyntää hakiessaan viranomaiselle polttouunin täyttävän lämpötilavaatimukset. Valmiina ostetuissa polttolaitoksissa valmistajan takaamat polttolämpötilan mittaustulokset riittävät todentamaan hyväksynnän edellytykset tältä osin. Viranomaistarkastusten yhteydessä lämpötilanmittausta koskevat vaatimukset on vahvistettava. Jos polttolaitoksessa ei ole vakiovarusteena lämpömittaria, lämpötila on mittautettava tai hankittava mittari lämpötilan todentamiseksi. Polttoa koskevat yleiset vaatimukset Raadot tulee polttaa mahdollisimman pian. Toimijan selvityksen mukaan raatoja säilytetään tarvittaessa pakastimessa. Tämä täyttää asetuksen vaatimukset raatojen asianmukaisesta säilyttämisestä ennen hävitystä. Toiminnanharjoittajan on lisäksi varmistettava, että raatojen poltto täyttää täytäntöönpanoasetuksen liitteessä III vaaditut yleiset vaatimukset, jotka koskevat mm. polttolaitoksen sijaintia ja asiakirjoin todennettuja tuholaisten torjuntaohjelmaa, toiminnalle vahvistettuja puhdistusmenettelyjä ja ympäristön ja laitteiden säännöllisiä tarkastuksia. Toimijan on pidettävä lisäksi kirjaa raatojen poltosta.

8 8 Polttoprosessissa syntyvä polttojäte Sivutuoteasetuksen mukaan polttojätteen määrä ja haitallisuus on minimoitava ja se on kuljetettava ja varastoitava niin, että sen leviäminen ympäristöön estetään. Silloin kun se on asianmukaista, polttojäte on hyödynnettävä itse laitoksessa tai sen ulkopuolella asiaa koskevan unionin lainsäädännön mukaisesti tai toimitettava hyväksytylle kaatopaikalle. Toimijan suunnitelma säilyttää poltossa syntynyt tuhka tiiviissä astiassa ja hävittää se kaatopaikalle toimittamalla, on näin ollen asetuksen mukainen. Lannoitevalmisteena käytettävän tuhkan tulee täyttää lannoitevalmisteille lannoitelaissa (539/2006) ja sen nojalla annetuissa maa- ja metsätalousministeriön asetuksissa säädetyt vaatimukset. Eläinperäistä tuhkaa, joka on syntynyt poltettaessa luokan 2 ja 3 eläinperäisiä sivutuotteita tai niistä johdettuja tuotteita, voidaan käyttää l lannoitevalmisteena maa- ja metsätalousministeriön asetuksen 24/11 mukaan, mikäli tuote täyttää mainitussa asetuksessa säädetyt vaatimukset. Poltto tulee tehdä valtioneuvoston jätteen polttamisesta annetun asetuksen mukaisesti (362/2003) tai sivutuoteasetuksen (EY) 1069/ artiklan mukaisesti hyväksytyissä poltto- tai rinnakkaispolttolaitoksessa. Vaatimusten mukaisen eläinperäisen tuhkan käytölle ei ole asetuksessa rajoitteita. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on lähetetyllä kirjeellä annettu mahdollisuus antaa vastine annetuista lausunnoista. Hakija ei ole antanut vastinetta. ALUEHALLINTOVIRASTON PÄÄTÖS Ratkaisu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Storvikin Turkis Oy:lle ympäristöluvan turkistarhatoiminnalle ja sen laajentamiselle sekä itsestään kuolleiden eläinten polttamiselle Evijärvn kunnan Inankylässä tilalle Pakkala RN:o 1:144 tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen (päivätty ) mukaisesti ja annettuja lupamääräyksiä noudattaen. Ympäristölupa myönnetään enintään siitosnaarasketulle pentuineen siten, että tarhan kokonaiseläinmäärä on enintään kettua. Kettuvarjotaloja saa olla 33 kpl ja niiden yhteispituus saa olla enintään metriä. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi 1. Varjotalojen rakenteet Varjotalojen räystäiden tulee ulottua vähintään 30 cm häkin ulkoreunasta tai vaihtoehtoisesti varjotalot tulee olla varustettu räystäskouruilla. Mikäli uusiin rakennettaviin varjotaloihin asennetaan räystäskourut, tulee niihin asentaa alas syöksytorvet ja umpiputket, joissa puhtaat sadevedet voidaan johtaa tur-

9 9 kistarha-alueen ulkopuolelle. Varjotalojen lanta-alustat tulee olla korotettuna vähintään 30 cm ympäröivästä maanpinnasta ja korotuksia tulee ylläpitää. Uudet rakennettavat varjotalot on varustettava vesitiiviillä lanta-alustoilla hakemuksen mukaisesti. Olemassa olevat varjotalot, joista puuttuvat vesitiiviit lanta-alustat, on varustettava vesitiiviillä lanta-alustoilla aina kun niitä peruskorjataan tai rakennetaan tilalle uusi. Vesitiiviit lanta-alustat tulee tehdä maaja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja ohjeiden mukaisesti (MMM-RMO-C4). Varjotalojen alle on asennettava vähintään 0,5 mm:n vahvuinen HDPE-kalvo tai muu vastaava hyväksytty materiaali maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten- ja ohjeiden mukaisesti sekä salaojaputkisto. Uusien varjotalojen alta kerättävä virtsa ja suotovedet tulee johtaa varjotalojen päihin asennettaviin riittävän kokoisiin vesitiiviisiin umpisäiliöihin. Umpisäiliöiden tilavuuden tulee vastata 12 kk:n varastointitilavuutta, kuitenkin siten, että umpisäiliöiden tilavuuden tulee olla vähintään 20 m 3. Umpisäiliöt tulee kattaa kiinteällä katteella. Varjotalojen juomakuppien uimurit on säädettävä niin, että kupeista ei pääse tippumaan vettä lanta-alustalle. Juomalaitteiston kuntoa on tarkkailtava päivittäin ja havaitut vuodot on korjattava välittömästi. 2. Lannan ja virtsan poisto, varastointi ja hyödyntäminen Toiminnasta muodostuva lanta on pääasiassa toimitettava laitokseen (hakemuksen mukaisesti Evijärven Kompostointi Lantalinkki Osuuskunnalle), jolla on ympäristölupa vastaanottaa ja käsitellä lantaa. Toiminnanharjoittajalla tulee olla sopimus vähintään 530 m 3 :n lantamäärän toimittamisesta vuosittain ympäristöluvalliseen laitokseen. Loppuosa muodostuvasta lannasta (noin 220 m 3 /vuosi) ja virtsa tulee hyödyntää peltolannoitteena ja lannanlevitysalaa tulee olla käytössä vähintään 22 ha. Mikäli lannan tai virtsan käsittelyssä tapahtuu muutoksia, tulee niistä hyvissä ajoin ilmoittaa valvontaviranomaiselle. Lanta tulee poistaa kettuvarjotalojen alta vähintään kaksi kertaa vuodessa. Lannanpoisto on tehtävä ajankohtana, jolloin varjotalojen välit ovat kuivia ja kantavia. Lanta tulee poistaa huolellisesti siten, että sitä ei pääse maahan tai ympäristöön. Lanta-alustoilla tulee käyttää riittävästi kuivikkeita, erityisesti turvetta. Kuivikkeita tulee lisätä aina lannanpoistojen yhteydessä ja tarvittaessa myös lannanpoistojen välillä. Kuivikekerroksen paksuus tulee kuivikkeita lisättäessä olla vähintään 15 cm. Lannan välivarastointia varten on rakennettava esitetyn suunnitelman mukaisesti uusi kuivalantala mennessä. Lantalan pohja ja reunat tulee olla vesitiivistä betonimateriaalia maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten- ja ohjeiden mukaisesti. Lannan varastointitilavuutta tulee olla vähintään noin 791 m 3 sadevesivara huomioonottaen. Lantala tulee varustaa vähintään 0,5 metrin korkuisella ajoluiskalla ja lantalan ulkopuolella tulee olla tiivispohjainen kuormauslaatta esim. betonista tai asfaltista. Lantala tulee tyhjentää perusteellisesti kerran vuodessa ja samalla tulee tarkastaa sen rakenne ja kunto. Lannan kuormaus tulee tapahtua tiiviillä alustalla.

10 10 Vesitiiviiltä lanta-alustoilta umpisäiliöihin kerätty suotovesi ja virtsa tulee käyttää pellolla lannoitteena tai toimittaa paikkaan, jolla on ympäristölupa sen käsittelyyn. Umpisäiliöt on tyhjennettävä tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Umpisäiliöiden rakennetta ja kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti ja havaitut puutteet on korjattava välittömästi. Virtsasta tulee ottaa määräyksessä 8. edellytetyt ravinneanalyysit. Lannan ja virtsan levityksessä on noudatettava määräyksiä, jotka on annettu valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta(931/2000). Levityksessä on otettava huomioon myös maaperän viljavuus, lannan/virtsan typpi- ja fosforipitoisuus sekä kasvin ravinnetarve. Lannan/virtsan kuormaus tulee tehdä tiiviillä alustalla ja kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, että niitä ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Mikäli kuljetusreitille pääsee putoamaan lantaa/virtsaa, tulee kuljetukset keskeyttää ja likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Hajuhaittojen vähentämiseksi on lanta/virtsa mullattava välittömästi, viimeistään vuorokauden kuluessa levittämisestä. Lannan / virtsan levitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lannan/virtsan levitys on kielletty välisenä aikana. Lantaa/virtsaa voidaan levittää syksyllä enintään asti ja aloittaa levitys keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva niin, että valumia vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa/virtsaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9 jälkeen. Toistuvasti kevättulvan alle jäävillä peltoalueilla lannan / virtsan levitys on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta välisenä aikana. Lannan / virtsan levitys on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lannan / virtsan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lannan/virtsan pintalevitys on kiellettyä pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei saa levittää virtsaa tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai muiden vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivalannan levittäminen pohjaveden muodostumisalueelle on kielletty. Kuivalannan levitys on sallittua pohjavesialueen ulkorajan ja pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliselle alueelle, kun levitys tapahtuu keväällä. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. 3. Valumavesien käsittely Nykyinen ja rakennettava uusi tarha-alue tulee olla ympärysojitettu ulkopuolisten vesien pääsyn estämiseksi tarha-alueelle. Uusi tarha-alue tulee salaojittaa.

11 11 Valumavedet on johdettava tilavuudeltaan noin 80 m 3 tasausaltaan kautta käsiteltäväksi maasuodattimelle niistä varjotaloista (nrot 1-13), joissa ei ole vesitiivistä alustaa. Valumavesien käsittelyjärjestelmä on toteutettava mennessä hakemusasiakirjoissa olevien suunnitelmapiirustuksen (päiväys , rakennepiirustus 1/2) ja asemapiirroksen (päiväys ) mukaisesti. Valumavesien käsittelyjärjestelmä tulee toteuttaa niin, että maasuodattimelle tulevasta ja lähtevästä jätevedestä on mahdollisuus ottaa vesinäyte maasuodattimen toiminnan seuraamiseksi (joko näytteenottokaivo tai näytteenottomahdollisuus kokoojakaivosta). Maasuodattimelta poisjohdettava käsitelty jätevesi on johdettava avo-ojaan ainakin 10 metrin matkalla. Tasausaltaana toimivan päätyojan on oltava pohjarakenteeltaan tiivis. Mikäli päätyojan maaperä on vettä läpäisevää, on ojan pohja ja reunat tiivistettävä vesitiiviillä 0,5 mm paksulla HDPE-kalvolla tai muulla vastaavalla hyväksytyllä materiaalilla. Toiminnanharjoittajan on varmistuttava siitä, että tarha-alueen valumavedet ohjautuvat tasausaltaana toimivaan päätyojaan eivätkä sen ulkopuolelle. Tasausaltaaseen kertyvää kiintoainesta ei saa ohjautua maasuodattimelle. Maasuodattimen massat on vaihdettava kolmen vuoden välein puhdistustehon ylläpitämiseksi. Maasuodattimen massojen vaihtoväli voi olla pidempi, mikäli vesinäytetulosten perusteella voidaan todeta suodattimen toimivan hyvin. Tasausallas on tyhjennettävä kiintoaineksesta tarvittavin väliajoin, kuitenkin vähintään kahden vuoden välein. Kiintoaines ja poistettavat maasuodattimen massat on toimitettava laitokseen, jolla on ympäristölupa vastaanottaa ja käsitellä niitä tai ne voidaan käyttää lannoitteena pellolla. Valumavesien käsittelyssä tulee saavuttaa seuraava tavoitepitoisuus vuosikeskiarvona: Puhdistetun valumaveden kokonaisfosforipitoisuus alle 2,0 mg/l. Mikäli tavoitepitoisuuteen ei vuosikeskiarvona päästä, tulee toiminnanharjoittajan esittää valvontaviranomaiselle suunnitelma tehostetusta valumavesien käsittelystä. Maasuodattimen puhdistustehoa on tarkkailtava lupamääräyksen 8 mukaisesti. 4. Jätevesien varastointi ja käsittely Rehusiilot tulee olla varustettu vesitiiviillä alustalla. Rehusiilojen ja rehunjakolaitteiden pesuvedet tulee johtaa katettuun umpisäiliöön. Umpisäiliö on tyhjennettävä säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa. Jätevedet on toimitettava laitokseen, jolla on ympäristölupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä. Huoltorakennuksen sosiaalitilojen jätevedet tulee käsitellä jätevesiasetuksen (209/2011) mukaisesti esim. johtamalla ne umpikaivoon. Umpikaivot tulee tyhjentää riittävin väliajoin ja jätevedet/kiintoaines tulee toimittaa kunnan jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätevesiä.

12 5. Jätteet 12 Toiminnassa muodostuvien jätteiden varastointi ja niiden kuljetus käsittelyyn tai loppusijoituspaikkaan on järjestettävä siten, ettei varastoinnista tai kuljetuksesta aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa tai maaperän, pintatai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa tai vaaraa ympäristölle. Jätevesiä ja jätettä kuljettavan henkilön tulee olla rekisteröitynyt elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylläpitämään jätteen ammattimaista kuljettamista koskevaan rekisteriin. Eläinten ruhot ja muu nahkontajäte tulee toimittaa mahdollisimman nopeasti käsiteltäväksi hakemuksen mukaisesti laitokseen, jolla on ympäristölupa vastaanottaa ja käsitellä kyseisiä jätteitä. Eläinjätettä tai muutakaan jätettä ei saa haudata. Nahkotut ruhot tulee varastoida vesitiiviistä materiaalista rakennetussa reunallisessa varastossa tai erillisessä vesitiivistä materiaalia olevassa kontissa/reunallisella lavalla. Sadeveden pääsy ruhoalustaan tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä. Ruhoja tai muita nahoitusjätteitä ei saa varastoida turkistarhalla pidempiaikaisesti. Nahkontakauden aikana ruhot tulee toimittaa tarhalta käsittelyyn vähintään kerran viikossa ja lämpimänä aikana vähintään kaksi kertaa viikossa. Kaikki ruhot tulee toimittaa pois tarhalta helmikuun loppuun mennessä. Ruhoalusta tulee pitää puhtaana ja nahkontakauden jälkeen ruhoalusta tulee puhdistaa perusteellisesti. Kaavintarasva ja rasvainen kaavintapuru tulee varastoida tiiviissä reunallisessa kontissa tai säiliössä siten, että sadeveden pääsy sinne on estetty. Kaavintarasva ja rasvainen kaavintapuru on toimitettava laitokseen, jolla on ympäristölupa ottaa vastaan ja käsitellä kyseistä jätettä. Turkistarhalla muodostuvat ongelmajätteet, kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket, on toimitettava ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen. Hyötyjätteet kuten paperit, pahvit, metallit ja lasit on kerättävä erikseen ja toimitettava ensisijaisesti hyötykäyttöön kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet on toimitettava hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteitä, kuten rasvaista kaavintapurua, ei saa polttaa. 6. Kuolleet eläimet ja niiden polttaminen Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa tai epäsiisteyttä. Kuolleiden eläinten lyhytaikaistakin varastointia varten tulee tilalla olla erillinen kylmäkontti tai muu vastaava kylmävarastotila. Nahkontakauden ulkopuolella itsestään kuolleiden eläinten polttamisessa tulee noudattaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta N:o 1069/2011 ja sen täytäntöönpanosta annettua komission asetusta N:o 142/2011. Polttolaitoksessa saa polttaa ainoastaan tällä turkistarhalla syntyneitä itsestään kuolleita kokonaisia eläinten raatoja enintään 500 kg vuodessa.

13 13 Polttolaitoksella tulee olla toimivaltaisen viranomaisen (kunnaneläinlääkärin) hyväksyntä ennen sen käyttöönottoa. Kopio hyväksymispäätöksestä tulee toimittaa tiedoksi Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) valvontaviranomaiselle. Polttolaitoksessa polttoprosessissa syntyvän kaasun lämpötilan on noustava palamisen aikana epäedullisimmissakin olosuhteissa kahdeksi sekunniksi 850 asteeseen tai 0,2 sekunniksi asteeseen. Luvansaajan on osoitettava toimivaltaiselle viranomaiselle hakiessaan polttolaitoksen hyväksyntää sen täyttävän lämpötilavaatimukset. Polttouuni on oltava varustettu lämpötilamittarilla siten, että palamisen aikaista savukaasun lämpötilaa voidaan tarkkailla. Lämpötilamittari on pidettävä aina käyttökunnossa. Savukaasujen lämpötilaa on seurattava jokaisen polttotapahtuman yhteydessä, jotta polttotapahtuman voidaan todeta täyttävän polttolämpötilalle annetut lupamääräykset. Lämpötila on mitattava uunin sisäseinän läheisyydestä tai muusta toimivaltaisen viranomaisen hyväksymästä palamiskammion edustavasta kohdasta. Kuolleet eläimet tulee mahdollisimman pian polttaa turkistarhan yhteydessä sijaitsevassa hakemuksen mukaisessa ja kunnaneläinlääkärin hyväksymässä polttolaitoksessa valmistajan raatojen polttoon antamia poltto-ohjeita noudattaen. Raatoja ei tule säilyttää polttouunissa ennen polttoa. Uunin täytössä, polttolaitteen lämpötilan ja polton viipymän säädössä sekä huollossa on noudatettava valmistajan ohjeita. Raatojen polttamisessa on lisäksi noudatettava Eviran lausunnossa ja kunnaneläinlääkärin hyväksymispäätöksessä annettuja määräyksiä. Polttolaitos tulee lukita käyttöjen välillä. Raatojen poltossa syntyvä tuhka on kuljetettava ja varastoitava suljetuissa säiliöissä tai muuten niin, että sen leviäminen ympäristöön estetään. Toiminnasta muodostuva tuhka tulee toimittaa käsiteltäväksi laitokseen, jolla on ympäristölupa ottaa vastaan ja käsitellä kyseistä jätettä. Mikäli lämpötilamittauksen perusteella todetaan, että polttolaitoksella ei saavuteta 850 o C:een lämpötilaa kahdeksi sekunniksi tai o C:een lämpötilaa 0,2 sekunniksi tai mikäli raatojen polttamisesta aiheutuu ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, mikä olennaisesti poikkeaa ennakolta arvioidusta, tulee itsestään kuolleet eläimet toimittaa vastaanottajalle, jolla on voimassaoleva ympäristölupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. Polttolaitoksen toiminnasta on pidettävä kirjaa lupamääräyksessä 8 ilmenevällä tavalla. 7. Kemikaalien ja polttonesteiden varastointi Kemikaalien ja polttoaineiden säilytykseen käytettävien säiliöiden tai astioiden tulee olla kannellisia ja niiden päällä tulee lukea mitä kemikaalia säiliö tai astia sisältää. Kemikaalit tulee säilyttää lukituissa tiloissa. Mikäli tilalle jatkossa tulee ulkotiloihin maanpäällisiä polttonestesäiliöitä, tulee niiden olla kaksoisvaippasäiliöitä tai sijoitettuna suoja-altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suoja-

14 14 altaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä tai suojaaltaat tulee varustaa öljynerotuskaivoon johtavalla tyhjennysputkella. Polttonestesäiliöt tulee olla varustettuna myös ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Itsestään kuolleitten eläinten polttoon tarkoitetun polttolaitoksen tarvitsema polttoaine on varastoitava sille varatussa tilassa polttoainekontissa. 8. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Yleinen tarkkailu Lantalan, umpisäiliöiden, valumavesien käsittelyjärjestelmän, polttolaitoksen ja juomalaitteiston kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Maasuodattimen toiminnan tarkkailu Valumavesien käsittelyjärjestelmän puhdistustehoa on tarkkailtava vähintään kahdesti vuodessa (keväisin ja syksyisin) otettavin vesinäyttein. Näytteet on otettava maasuodattimelle tulevasta ja käsitellystä vedestä. Näytteistä on määritettävä kokonaisfosfori, kokonaistyppi, ja biologinen hapenkulutus (BOD 7ATU ). Myös näytteenottohetken virtaama tulee arvioida. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa muuttaa näytteenottokertojen määrää ja analysoitavia parametrejä. Näytteet tulee ottaa joko sertifioitu näytteenottaja tai henkilö, jolla on koulutus näytteenottoon. Vesinäytteet tulee tutkia akkreditoidussa laboratoriossa. Analyysitulokset on lähetettävä tiedoksi kerran vuodessa Etelä- Pohjanmaan ELY- keskuksen valvontaviranomaiselle sekä Evijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Polttolaitos Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa jokaisesta polttotapahtumasta. Polttotapahtuman yhteydessä on kirjattava muistiin päivämäärä, eläinten paino, polton kesto, polton aikana saavutettu maksimilämpötila ja viipymä lämpötilassa, syntyvän tuhkan määrä ja käsittely sekä mahdolliset polton aikana ilmenneet ongelmat, häiriöt tai muut poikkeavuudet. Yksittäisiä polttotapahtumia koskeva kirjanpito tulee pyydettäessä esittää valvontaviranomaiselle. Lanta-analyysit Pellolla lannoitteena käytettävästä lannasta ja virtsasta tulee tehdä lantaanalyysi kokonaistypen (kok N), liukoisen typen (liuk N), kokonaisfosforin (kok P) ja liukoisen fosforin (liuk P) määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Kirjanpito Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa turkistarhan toiminnasta. Kirjanpidosta tulee ilmetä seuraavat vuositiedot: siitoseläinmäärä ja kokonaiseläinmäärä tarhalta muualle kasvatukseen siirrettyjen pentujen määrä (kpl/vuosi, toimituspaikka)

15 15 lanta- ja virtsamäärä (m 3 /vuosi), lannan poistoajankohdat ja toimituspaikat/vastaanottajat uudet tai muuttuneet lannan levitykseen käytettävät peltoalat umpisäiliönesteiden ja jätevesisäiliöiden tyhjennysmäärät (m 3 /vuosi) ja tyhjennyskerrat, ajankohdat ja toimituspaikat/vastaanottajat turkiseläinruhojen (kpl/vuosi), rasvan ja rasvaisen kaavintapurun määrät (tn/vuosi) ja toimituspaikat/vastaanottajat itsestään kuolleiden eläinten määrät ja toimituspaikat, mikäli niitä ei ole poltettu omassa polttolaitoksessa itsestään kuolleitten eläinten polttolaitoksen käyttökertojen lukumäärä (kpl/v) ja polttolaitoksen käyttötuntien määrä (tuntia/v) omassa polttolaitoksessa poltettujen kuolleiden eläinten määrä ja raatojen polttopäivämäärät, yhteenveto polttoaikana saavutetuista maksimilämpötiloista ja viipymästä maksimilämpötilassa, poltossa syntyneen tuhkan määrä ja toimituspaikka jätevesinäytteiden analyysitulokset lanta- ja virtsa-analyysin tulokset tiedot häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä lähettää Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen, ellei valvontaviranomainen toisin määrää. Vuosiraportti tulisi ensisijaisesti laatia käyttämällä sähköistä järjestelmää (ItellaTYVI järjestelmä, tai vastaava järjestelmä valvontaviranomaisen ohjeen mukaan). 9. Häiriö- ja poikkeustilanteet Mahdollisista häiriöistä tai poikkeuksellisista tilanteista, jotka ovat aiheuttaneet tai saattavat aiheuttaa merkittäviä ympäristöhaittoja, on välittömästi ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan ELY keskuksen valvontaviranomaiselle ja myös Evijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on heti ryhdyttävä toimenpiteisiin haitallisten vaikutusten poistamiseksi sekä poikkeuksellisten tilanteiden uusiutumisen ehkäisemiseksi. 10. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Tarha-alue on aidattava tai varjotalot on rakennettava pakovarmoiksi tai siten, että ne estävät eläinten karkailun ympäristöön. Haittaeläinten esiintymistä tulee ehkäistä riittävällä turkistarha-alueen siisteydellä ja puhtaudella sekä rehun asiallisella varastoinnilla ja jakelulla. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa ympäristövaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Jos päästöjä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää ilman kohtuuttomia kustannuksia, voidaan lupapäätöstä vaatia muutettavaksi. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa turkistarhan toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä valvontaviranomaiselle.

16 16 Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. 11. Käyttöönottoilmoitus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle uusien varjotalojen käyttöönottoajankohta viimeistään 30 vrk ennen käyttöönottoa. jätevesijärjestelmän valmistuminen viimeistään 14 vrk:n kuluessa rakennustyön päättymisestä lantalan valmistuminen viimeistään 14 vrk:n kuluessa rakennustyön päättymisestä RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 41 :n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 7-9 :ssä kiellettyä seurausta, 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä 6 :ssä säädetään. Ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja, että pilaantumista voidaan ehkäistä. Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentin mukaan muun muassa kiinteistöä tai rakennusta ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, kuten esimerkiksi pölystä, hajusta tai melusta. Saman lainkohdan toisen momentin mukaan on rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen ajankohta sekä muut vastaavat seikat. Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaan luvassa on muun muassa annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta.

17 17 Lupaharkinta ja ratkaisun perustelut Aluehallintovirasto myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisen turkistarhan toiminta sekä itsestään kuolleiden eläinten polttaminen voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Ottaen huomioon suojaetäisyydet nykyisestä ja rakennettavasta tarhaalueesta lähimpiin naapureiden asuinrakennuksiin, turkistarhan sijaintipaikan ympäristön, turkistarhan eläinmäärän ja annetut lupamääräykset, toiminta ei todennäköisesti aiheuta terveyshaittaa, naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta tai ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Turkistarhatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Ympäristöluvan myöntäminen ei edellytä, että toiminta olisi täysin hajutonta tai haitatonta. Ympäristölupa on myönnetty enintään siitosnaarasketulle pentuineen kuitenkin siten, että tarhan kokonaiseläinmäärä on enintään kettua. Kettuvarjotaloja saa olla 33 kpl ja niiden yhteispituus saa olla enintään metriä. Ratkaisussa on huomioitu hakemuksessa esitettyjen kettuvarjotalojen yhteispituus, niihin laskennallisesti mahtuvien enimmäissiitosnaaraiden määrä ja niiden tuottama laskennallinen enimmäispentutulos vuodessa (6,0 pentua/siitosnaaraskettu) sekä häkkien tilavaatimukset. Toiminnassa tulee huomioida lisäksi eläinsuojelulainsäädännön mukaiset tilavaatimukset. Lisäksi hakija hakemuksessaan todennut, että ylimääräiset pennut voidaan kasvattaa hakijan omistamalla tarhalla Teerijärvellä tai myydä kasvatustarhoille Lupamääräysten perustelut Määräys 1 Varjotalojen lanta-alustojen riittävillä korotuksilla, varjotaloihin asennetuilla riittävän pitkillä räystäillä tai räystäskouruilla sekä uusien varjotalojen vesitiiviillä lanta-alusratkaisuilla ja vesitiiviillä umpisäiliöillä varmistetaan, että sadeja sulamisvedet eivät pääse kosketuksiin lannan kanssa ja että lantaalustoilta ei pääse tapahtumaan ympäristökuormitusta maaperään tai pohjaveteen. Varjotalojen rakenteelliset määräykset perustuvat maa- ja metsätalousministeriön rakentamista koskeviin määräyksiin ja ohjeisiin, joilla vähennetään toiminnasta aiheutuvaa ympäristökuormitusta. Varjotalojen yhteydessä sijaitsevat umpisäiliöt tulee kattaa sadevesien pääsyn estämiseksi niihin. Määräys 2 Hakemusasiakirjojen mukaan hakijalla on toistaiseksi voimassa oleva sopimus toiminnassa vuoden aikana muodostuvan lantamäärän (750 m 3 ) toimittamisesta paikkaan (Evijärven Kompostointi Lantalinkki Osuuskunnalle), jolla on ympäristölupa käsitellä lantaa ja lisäksi hakijalla on käytettävissään omaa peltoa lannan ja virtsan levitystä varten 22 ha ja sille levitettävä lantamäärä voi olla enintään 220 m 3 /v. Lupamääräys on tarpeen ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin välttämiseksi. Peltopinta-alatarve on yksi peltohehtaari 20 siitosnaaraskettua kohden.

18 18 Poistettaessa lanta säännöllisesti ja siihen soveltuvimpana ajankohtana sekä käyttämällä riittävästi kuivikkeita, erityisesti turvetta, vähennetään ilmaan ja maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin kohdistuvaa kuormitusta. Lantalan rakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia maaperän, pinta- ja pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi. Lannan varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti. Lupapäätöksen mukainen eläinmäärä tuottaa laskennallisesti lantaa noin 750 m 3 vuodessa (0,5 m 3 /kettunaaras pentuineen). Lannan varastointitilavuuteen tulee lisäksi varata sadevesitilavuutta 0,1m 3 /m 2 eli noin 41 m 3. Hakemuksessa esitetty lantalatilavuus täyttää em. vaatimukset, vaikka lantalaan ei rakennetakaan erillistä kaivoa valumavesiä varten. Lantalan ja umpisäiliöiden tyhjentämistä koskevat määräykset on annettu varastojen ylitäyttymisen estämiseksi ja samalla voidaan tarkistaa rakenteiden kunto. Lannan ja virtsan levitystä koskevat määräykset perustuvat valtioneuvoston asetukseen (931/2000). Pohjavesialuetta koskevat määräykset on annettu pohjavesien pilaantumisen estämiseksi. Lupamääräys 3 Ympärysojien rakentamisella estetään ulkopuolisten vesien pääsy tarhaalueelle. Salaojittamalla uusi tarha-alue vähennetään turkistarhauksesta pinta- ja pohjavesiin kohdistuvaa kuormitusta. Olemassa olevan tarha-alueen valumavesien käsittelyä koskeva määräys on tarpeen pinta- ja pohjavesien ja maaperän pilaantumisen estämiseksi. Keräämällä valumavedet hallitusti turkistarha-alueelta jätevedenpuhdistamolle ehkäistään valumavesistä ympäristölle aiheutuva haitta. Turkistarhan valumavesien käsittely on tarpeen, koska valumavedet sisältävät vesistöä ja maaperää kuormittavia ravinteita. Tasausallas tasoittaa maasuodattimelle tulevaa virtaamaa ja jonkin verran laskeuttaa kiintoainesta. Tasausaltaan tulee olla tiivispohjainen, jotta valumavesien sisältämät ravinteet eivät kulkeudu pohja- tai pintavesiin. Tasausallasta on hoidettava niin, että maasuodattimen puhdistuskyky säilyy. Näytteenottoa koskeva määräys on annettu, jotta käsiteltävästä jätevedestä voidaan ottaa lupamääräyksen 8 mukaiset näytteet. Lupamääräys 4 Rehusiilojen ja rehunjakolaitteiden jätevedet on määrätty johdettavaksi vesitiiviiseen katettuun umpisäiliöön. Jätevedet tulee toimittaa edelleen laitokseen, jolla on ympäristölupa ottaa vastaan ja käsitellä jätevesiä ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Huoltorakennuksen sosiaalitilojen jätevedet tulee käsitellä jätevesiasetuksen (209/2011) mukaisesti esim. johtamalla ne umpikaivoon. Umpisäiliöiden jätevedet/kiintoaines tulee toimittaa kunnan jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätevesiä. Lupamääräys 5 Jätehuoltoa koskevat määräykset on annettu, koska toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden ja muiden jätteiden ja kemikaalien asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän ja pinta- tai pohjavesien pi-