Euregio Karelia 10 vuotta Hallituksen juhlakokous
|
|
- Lotta Mäki
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Luonnos (4) Euregio Karelia 10 vuotta Hallituksen juhlakokous Pohjoinen ulottuvuus ja lähialueyhteistyö Karjalan tasavallan kanssa Apulaisosastopäällikkö Hanna Lehtinen, ulkoasiainministeriö Arvoisat isännät, hyvät kutsuvieraat, Mieluisa tehtäväni on osallistua Euregio Karelian hallituksen 10-vuotis-juhlakokoukseen ulkoasiainministeriön edustajana. Tämä 10 vuoden merkkipaalu symboloi samalla sitä kehitystä mikä Suomen ja Venäjän samoin kuin EU:n ja Venäjän välisessä alueellisessa ja rajatylittävässä yhteistyössä on vuosikymmenen aikana tapahtunut. Pohjoinen ulottuvuus ja Suomen ja Venäjän välinen lähialueyhteistyö edustavat Suomen omaleimaisinta kansallista panosta Pohjois-Euroopan rajatylittävässä yhteistyössä. Tämän päivän pohjoinen ulottuvuus voidaan nähdä sateenvarjorakenteena, jonka kokoaa yhteen pohjoiset alueneuvostot. Euregio Karelian kannalta relevanteimmat niistä ovat Barentsin euroarktinen neuvosto ja Barentsin alueneuvosto. Suomen ja Venäjän välinen lähialueyhteistyö puolestaan on toiminut esimerkkinä kehitettäessä EU:n rajatylittäviä ENPI CBC- ohjelmia, joista kuulemme täällä tarkemmin Karelia ENPI CBC-ohjelman edustajilta. Haluaisin tässä tilaisuudessa tuoda esiin ja kiteyttää niitä saavutuksia, joita niin pohjoisen ulottuvuuden politiikassa kuin lähialueyhteistyössäkin on viime vuosina saavutettu. Pohjoinen ulottuvuus PU toimii ja tuottaa tulosta. Pohjoisen ulottuvuuden politiikan ydin on EU:n ja Venäjän, ja luonnollisesti Norjan ja Islannin, keskinäisriippuvuus yhteisillä raja-alueilla. PU:ta on kuvailtu EU:n ja Venäjän välisen yhteistyön alueelliseksi pilariksi, jonka tavoitteena on vakauden, hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen edistäminen konkreettisen, aluetta hyödyttävän yhteistyön keinoin. Ulkoministeri Stubb luonnehti marraskuussa Oslossa pidetyssä PU-ministerikokouksessa pohjoisen ulottuvuuden päässeen kolmanteen vaiheeseensa. Kokouksessa korjattiin sitä satoa, joka kylvettiin uudistuneen PU:n ensimmäisessä ulkoministerikokouksessa Pietarissa PU:n ensimmäinen vaihe oli vuosina , eli PU:n perustamisesta sen uudistamiseen. Oikeastaan jo tuolloin saatiin aikaan paljon (mm. perustettiin PU:n ympäristökumppanuus), mutta ehkä odotukset olivat vieläkin suuremmat ja tätä politiikkaa kohtaan alettiin jo tuntea tiettyä väsymystä. Toinen vaihe, vuosina merkitsi PU:n uudelleensyntymistä : uusia rakenteita ja uusia aloitteita. Nyt vuodesta 2010 lähtien, PU:n kolmannessa vaiheessa eli Oslon ministerikokouksesta eteenpäin hyödynnetään niitä uusia yhteistyömuotoja, jotka edellisen ministerikokouksen jälkeen on luotu. Toiminnan ja toimijoiden kenttä on laajentunut ja komission merkittävä lisärahoitus on luonut yhteistyölle uudenlaista vakautta. PU on rakenne, joka voisi toimia mallina myös muille EU:n raja-alueille ja se on viime vuosina ollut EU:n ja Venäjän välisen yhteistyön tuloksellisin alue. I) Kumppanuudet ovat konkreettinen ja vakiintunut tapa toteuttaa pohjoisen ulottuvuuden politiikkaa. Kumppanuudet ovat PU:n vientituote, josta on otettu oppia myös muilla EU:n
2 ulkosuhdealoilla. PU-kumppanuuksia on jo neljä: ympäristökumppanuus, sosiaali- ja terveyskumppanuus, liikenne- ja logistiikkakumppanuus ja kulttuurikumppanuus. 2(4) o Ympäristökumppanuudessa (NDEP) juhlitaan kymmenvuotista taivalta ensi vuonna. Kumppanuuden tueksi perustettu erityisrahasto (NDEP Support Fund) rahoittaa ympäristö- ja energiatehokkuushankkeita Luoteis-Venäjällä ja Kaliningradissa sekä ydinjätehankkeita etenkin Kuolan niemimaalla. Marraskuussa 2009 toiminta-aluetta laajennettiin kattamaan myös Itämeren valuma-alueeseen kuuluva Valko-Venäjä. Petroskoissa on valmisteilla kaksi hanketta ympäristökumppanuuden puitteissa (vesihanke ja jätehuoltohanke). o Pohjoisen ulottuvuuden sosiaali- ja terveyskumppanuus (NDPHS) perustettiin vuonna 2003 Norjan ja Suomen aloitteesta torjumaan tarttuvia tauteja ja elintapasairauksia sekä parantamaan alueen asukkaiden hyvinvointia ja elämänlaatua. Venäjä toimii sosiaali- ja terveyskumppanuuden puheenjohtajana ja Suomi varapuheenjohtajana kaksivuotiskauden Venäjän puheenjohtajuuskaudella on saatu paljon aikaan, mm. uudistettu asiantuntijaryhmät ja panostettu hanketoiminnan edistämiseen. Myös näkyvyyttä pyritään lisäämään. o Liikenne- ja logistiikkakumppanuuden (NDPTL) tavoitteena on kehittää liikenne- ja kuljetussektoria Pohjois-Euroopassa ja siten edistää talouden ja kaupan kehittymistä. Kumppanuuteen kohdistuu suuria odotuksia, ja se nähdään pohjoisen ulottuvuuden uutena lippulaivana ympäristökumppanuuden rinnalla. Kumppanuuden sihteeristö perustetaan Pohjoismaiden investointipankin (NIB) yhteyteen Helsingissä ja tarkoituksena on käynnistää toiminta ensi vuonna. o Pohjoisen ulottuvuuden kumppanuuksista tuorein, kulttuurikumppanuus (NDPC) kerää yhteen PU-alueen kulttuurialan toimijoita. Kumppanuuden toimintasuunnitelma hyväksyttiin juuri Oslon PU-ulkoministerikokouksen alla marraskuun alussa. Toiminta keskittynee ensi vaiheessa musiikkialan, kulttuurimatkailun ja taidekäsityön tekijöiden toimintamahdollisuuksien kehittämiseen. II) PU:n toimintakenttä ja toimijoiden joukko ovat kasvaneet merkittävästi viime vuosina muutoinkin kuin kumppanuuksien kautta. Yliopistomaailman ja liike-elämän parissa herännyt mielenkiinto PU-toimintaa kohtaan lisää sen kiinnostavuutta. o PU toimii ja on tuottanut tuloksia mutta haasteena on edelleen toiminnan näkyvyys. Pohjoisen ulottuvuuden instituutilla (NDI) voi olla jatkossa keskeinen rooli PU:n tunnetuksi tekemiseksi. Instituuttiin kuuluu noin 20 yliopistoa ja tutkimuslaitosta 10 maasta. o Pohjoisen ulottuvuuden yritysneuvosto (NDBC) on muodostumassa tehokkaaksi yrityselämän verkottumisvälineeksi. NDBC:n fokus on Luoteis-Venäjällä ja Euroopassa. Yritysneuvoston puheenjohtajina toimivat Severstal-yhtiön pääjohtaja Aleksei Mordashov ja Fortumin toimitusjohtaja Tapio Kuula. III) Laajentunut yhteistyö vaatii myös laajempaa rahoitusta. PU-rahoitus onkin nousemassa yhä keskeisemmin esiin. EU:n komissio on jo rahoittanut merkittävästi ympäristökumppanuutta ja nyt puitteet PU-toiminnan rahoittamiselle ovat entistä väljemmät. Samalla kansainvälisten rahoituslaitosten rooli on entisestään korostumassa PU-yhteistyössä. Myös yksittäisten maiden - kuten Suomen - merkittävä hankerahoitus toimivat toivottavasti esimerkkinä muille maille rahoituspäätöksien valmistelussa. Olemme osoittaneet PU-toiminnoille lähialueyhteistyövaroistamme yhteensä lähes 50 miljoonaa euroa. Suurin osa tuestamme on suunnattu ympäristöhankkeisiin. Vakaa rahoituspohja antaa PU:lle lisää uskottavuutta, jatkuvuutta ja näkyvyyttä.
3 3(4) IV) Tulevaisuuden kysymyksiä pohjoisen ulottuvuuden yhteistyössä ovat pohjoisen ulottuvuuden arktinen ikkuna, pohjoisten alueneuvostojen rooli ja PU:n tarkkailijajäsenet. o Pohjoisen ulottuvuuden yhteistyö jakautuu Itämeren alueella ja arktisella alueella tehtävään yhteistyöhön. EU:n Itämeri-strategia oli merkittävä virstapaalu EU:n oman Itämeri-politiikan kannalta. Se tarjoaa hyviä työkaluja myös asiaa koskevan dialogin käymiseen Venäjän, Norjan ja Islannin kanssa. EU:n arktisen politiikan kehittymisen myötä PU:ta voisi jatkossa hyödyntää samalla tavalla myös arktisia aiheita koskevassa näkemysten vaihdossa. PU:n arktisella ikkunalla tarkoitetaan pohjoisen ulottuvuuden piirissä tehtävää yhteistyötä, joka suoraan tai välillisesti liittyy arktisiin alueisiin. Arktisen ikkunan avaaminen PU:n piirissä tarkoittaa sitä, että PU on luonteva kanava yhteistyöhön myös arktisissa asioissa. Pohjoisen ulottuvuuden ulkoministerikokouksessa marraskuussa PU:n arktinen ikkuna todettiin tärkeäksi aiheeksi, jota halutaan edelleen kehittää. Arktisista kysymyksistä on valmiutta keskustella useilla forumeilla, myös PU:n arktisen ikkunan puitteissa. o Pohjoisten alueneuvostojen yhteistyötä tulee tiivistää ja pohjoisten alueiden yhteistyöarkkitehtuuria kehittää. Suomi on keskustelun vauhdittamiseksi tilaamassa yhdessä Norjan kanssa Pohjoisen ulottuvuuden instituutilta tutkimusta tästä aiheesta. o PU:ssa tulisi pohtia, miten tarkkailijajäsenten entistä tiiviimpää kytkemistä PU:hun ja sen eri yhteistyöaloitteisiin voitaisiin kehittää. Uusimmaksi tarkkailijajäseneksi PU:hun on tulossa Valko-Venäjä, joka on osallistunut käytännön tasolla jo muutaman vuoden ajan aktiivisesti yhteistyöhön. Suomi on korostanut, että PU on keino sitoa Valko-Venäjää eurooppalaiseen yhteistyöhön ja edesauttaa sillä tavoin maan myönteistä kehitystä. Yhteenvetona: 1) Pohjoinen ulottuvuus on Suomelle tärkeä edelleen. 2) Pohjoisen ulottuvuuden erityispiirre ovat yhteistyöalueet, joilla on konkreettista merkitystä alueen kansalaisten hyvinvoinnille. 3) Pohjoinen ulottuvuus on yksi tapa tuoda esiin Suomelle tärkeitä aihealueita sekä EU:ssa että alueellisella tasolla. Barents-yhteistyö Aiemmin jo mainitsinkin arktisten kysymysten nousun aiempaa merkittävämpään asemaan. Suomen arktisessa strategiassa Barentsia luonnehditaan alueen äänitorvena Brysseliin päin. Suomen kannalta on tärkeää, että Barentsin euroarktinen neuvosto ja Barentsin alueellinen neuvosto tuovat alueellisen näkökulman laajempaan arktiseen politiikkaan. Niiden keskeinen lisäarvo on hallitusten ja aluetason toimijoiden yhteen tuominen ja sitouttaminen toimimaan yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Barentsin alueneuvostoa kutsutaan usein Barentsin euro-arktisen neuvoston moottoriksi. Tämän moottorin pitää käynnissä ennen kaikkea alueellinen osaaminen, perinteet ja kiinnostus ominaisuudet, joiden tässäkin seminaarissa kuultujen puheenvuorojen perusteella voi ilahduttavasti todeta olevan voimissaan. Barentsin alueneuvoston puheenjohtajana toimii tällä hetkellä Norjan Tromssa, mutta hyvässä muistissa on myös Pohjois-Pohjanmaan maakunnan erinomaisesti sujunut vuosien puheenjohtajuus, jolloin mm. laadittiin Barentsin alueen yhteistyötä lähivuosille raamittava Barentsin ohjelma (Barents Programme ). Ohjelmassa linjataan yhteistyön prioriteettisektoreiksi mm. liiketoimintaedellytysten kehittäminen, kestävä kehitys ja liikenneinfrastruktuurin parantaminen. Suomi tukee lähialueyhteistyövaroin Barentsyhteistyöhön liittyviä kehityshankkeita Pohjois-Venäjällä, kuten esimerkiksi Barents Hot Spot Facility- ympäristöhankkeita, jotka tukevat Barentsin ohjelmassa hahmoteltuja tavoitteita.
4 4(4) Kuten Barentsin ohjelmassakin todetaan, alueen taloudellisen kehittämisen edellytyksenä on liikenneyhteyksien parantaminen etenkin itä-länsi -suunnassa. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on tehty runsaasti työtä sekä hallitustenvälisellä tasolla että alueneuvoston liikennetyöryhmässä ja siihen liittyvissä projekteissa. Ponnisteluja yhteisen tavoitteen, parempien rahti- ja matkustajaliikenneyhteyksien, saavuttamiseksi tulee jatkaa yhteistyössä myös pian käynnistyvän pohjoisen ulottuvuuden liikenne- ja logistiikkakumppanuuden kanssa. Lähialueyhteistyö Lähialueyhteistyöllä on suuri rooli Suomen ja Venäjän välisessä yhteistyössä. Lähialueyhteistyövaroilla on suuresti edistetty eri hankkeita myös suoraan Suomen ja Karjalan tasavallan välillä. Lähialueyhteistyön keskeinen prioriteetti on taloudellisen yhteistyön kehittäminen, jolle on osoitettu noin kolmannes Suomen valtion lähialueyhteistyön yhteensä 19,5 milj. euron budjetista vuonna Tähän liittyen lähialueyhteistyöstä vastaava ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen vieraili vienninedistämisen merkeissä Petroskoissa, Impilahdessa ja Sortavalassa syyskuussa ja kauppapoliittinen alivaltiosihteerimme Esko Hamilo puolestaan tutustui pari viikkoa sitten Kostamuksen yrityksiin pk-yritysten verkostoitumishankkeen EuroRussia foorumin puitteissa. Taloudellista yhteistyötä tukevista hankkeista voisin mainita esimerkkeinä Kostamuksen kunnan energiantuotannon selvityshankkeet sekä maa- ja metsätalousministeriön hallinnoiman maaseudun pienyrittäjyystoimintahankkeen, jonka tavoitteena on pienyrittäjyys- ja osuuskuntatoiminnan kehittäminen luonnontuote- ja kädentaitojen alalla sekä maaseutumatkailussa. Taloudellista yhteistyötä ja työvoiman saatavuutta edistää myös äskettäin käynnistynyt Petroskoin neuvontapistehanke, jossa tarkoituksena on saada aikaan pysyvä työvoiman saatavuutta ja liikkuvuutta edistävä neuvontajärjestelmä ja palvelumalli. Ulkoasiainministeriön toteuttama lähialueyhteistyön kokonaisvaltainen evaluaatio on valmistumassa vuoden loppuun mennessä. Myös Karjalan tasavallan ja muiden alueiden edustajia on kuultu kenttähaastattelujen yhteydessä. Mielestäni Suomen ja Karjalan tasavallan lähialueyhteistyössä hyviä tuloksia on saavutettu ympäristöpuolella juoma- ja jätevesien puhdistuksessa Sortavalassa ja Petroskoissa. Tuloksellisia ovat olleet myös sosiaali- ja terveysalan hankkeet tuberkuloosin ja hiv:n torjunnassa kuten myös kansalaisjärjestöjen välinen yhteistyö. Lähialueyhteistyössä on aloitettu neuvottelut uudistusprosessista. Venäjällä rajayhteistyötä koordinoiva aluekehitysministerö on esittänyt Suomelle sopimuspohjan muutosta ja oman osallistumisensa vahvistamista lähialueyhteistyöhön. Neuvottelut jatkuvat vuonna 2011 toimintaohjelman päättyessä ja lähialueyhteistyön evaluaation tulosten pohjalta. Suomen lähialueyhteistyöhön käyttämä rahoitus on vähenemässä. Vuonna 2011 rahoitus tulee olemaan vain 15,5 milj. euroa. Hyvä uutinen on se, että saamiemme tietojen mukaan Venäjä tulisi mahdollisesti rahoittamaan lähialueyhteistyötä federaation budjetista, jolloin volyymi voisi pysyä tämän hetkisellä tasolla tai suorastaan nousta siitä. Näin ollen lähialueyhteistyön rahoituspuoli olisi turvattu tulevaisuudessa. ENPI CBC Suomi on EU-jäsenyytensä alusta asti tuonut esiin raja-alueyhteistyön merkitystä. Suomalaiset lähialueyhteistyöohjelmat ovat toimineet mallina myös laajemmin.
5 5(4) Suomen ja Venäjän raja-alueilla toteutettavat kolme EU:n raja-alueyhteistyöohjelma eli ENPI CBC ohjelmat Karelia, Kolartic ja Kaakkois-Suomi Venäjä ovat tärkeitä monella tapaa. Hanketoiminnalla tuetaan Suomen ja Venäjän alueiden kehitystä ja samalla vuoropuhelun kautta kehitetään edelleen hyviä naapuruussuhteita. Näiden kolmen ohjelman kokonaisrahoitus vuosille on noin 190 miljoonaa euroa. Ohjelmia rahoitetaan tasavertaisesti Venäjän, Suomen ja komission taholta. Kolartic ohjelmaan osallistuvat myös Norja ja Ruotsi. ENPI CBC ohjelmat yhdistävät ainutlaatuisella tavalla aidon rajat ylittävän yhteistyön ja eri rahoituslähteet. Perinteisesti raja-alueyhteistyössä silta on rakennettu puoleen väliin molemmilta puolin, mutta ENPI CBC mahdollistaa uuden kaltaisen vuoropuhelun alueiden ja maiden välillä. Tasavertainen rahoitus on myös uusi elementti yhteistyössämme. Uusi konsepti vaatii luonnollisesti opettelua ja uusien mekanismien etsimistä. Ohjelmat ovat käynnistyneet valitettavan pitkän viiveen myötä ja toimeenpanossa on ollut ongelmia. Nämä ongelmat on tunnustettu ja niistä pitää oppia. Viiveistä ja toimeenpanon ongelmista otetaan oppia vuosien rahoituskehyksen suunnittelussa. EU-Venäjä ohjelmiin osallistuvat EU-jäsenmaat ovat esittäneet muutoksia tulevaan rahoituskehykseen. Tämä työ on parhaillaan käynnissä. Toisaalta nyt on olennaista, että kaikki työskentelevät yhdessä olemassa olevien ohjelmien toteuttamiseksi. Tavoitteena on se, että ohjelmia voidaan toteuttaa tehokkaasti ja joustavasti, yhteisesti sovituilla pelisäännöillä ja ohjelmat kehittävät hyviä naapuruussuhteitamme. Raja-alueyhteistyössä alueiden rooli on olennainen. Kyse on perimmiltään alueiden välisestä aidosta rajat ylittävästä yhteistyöstä, jota valtiot tukevat taholtaan. Suomi on ehdottanut, että pohjoisen ulottuvuuden alueella Venäjän kanssa toteutettavia ENPI CBC -ohjelmia (European Neighbourhood and Partnership Instrument Cross-border Cooperation) alettaisiin kutsua ND CBC ohjelmiksi.
Ulkoministeri Erkki Tuomiojan puheenvuoro 12. helmikuuta 2015 ENPI CBC -ohjelmien ohjelmakauden 2007 2013 päätöstilaisuudessa
Ulkoministeri Erkki Tuomiojan puheenvuoro 12. helmikuuta 2015 ENPI CBC -ohjelmien ohjelmakauden 2007 2013 päätöstilaisuudessa EU ja Venäjä: haasteita ja mahdollisuuksia Arvoisat kuulijat, On ilo saada
LisätiedotItämeristrategian rahoitus
Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia
LisätiedotEU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI
EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI Erja Tikka, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö EU:n Itämeri-strategia EU:n uudistetun Itämeri-strategian päämäärät 1) Meren pelastaminen
LisätiedotSuomen tasavallan kulttuuriministeri Tanja Karpela
Suomen tasavallan kulttuuriministeri Tanja Karpela 30.9.2005 1 Saimaa 30.9.2005 2 Pohjoinen ulottuvuus 30.9.2005 3 Pohjoisen ulottuvuuden politiikka toinen ohjelmakausi päättyy vuonna 2006 Seuraava jakso
LisätiedotSuurelle valiokunnalle
LIIKENNE- JA VIESTINTÄVALIOKUNNAN LAUSUNTO 10/2005 vp Valtioneuvoston selvitys EU:n pohjoisesta ulottuvuudesta; Suomen lähtökohdat jatkotyölle Suurelle valiokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Suuri valiokunta
LisätiedotRAJA-ALUEYHTEISTYÖ: NYKYTILA JA TULEVAISUUS ITÄ- JA POHJOIS-SUOMESSA
EUREGIO KARELIA SEMINAARI Joensuu 2.11.2016 KLO 13.50 14.10 Valtiosihteeri Jari Partanen RAJA-ALUEYHTEISTYÖ: NYKYTILA JA TULEVAISUUS ITÄ- JA POHJOIS-SUOMESSA Arvoisat puheenjohtajat, hyvä seminaariväki,
LisätiedotSUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA
SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA Erja Tikka, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö Hallituksen Itämeri-selonteko 2009 Ympäristö - rehevöitymisen vähentäminen - ympäristömyrkyt, merenkulun päästöt,
LisätiedotKolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010
Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border
LisätiedotEuregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu
Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue
LisätiedotArktinen kansainvälinen luonnonvarapolitiikka; suositukset toimenpidealueiksi
Arktinen kansainvälinen luonnonvarapolitiikka; suositukset toimenpidealueiksi Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston 14.3.2017 tilaisuuden pohjalta laadittu kooste 2.6.2017 1 Kv. luonnonvarapolitiikan
LisätiedotVenäjän, Suomen ja EU:n välisen raja-alueyhteistyön mahdollisuudet Venäjän Federaation kaupallinen edustaja Suomessa Valeri Shljamin
Venäjän, Suomen ja EU:n välisen raja-alueyhteistyön mahdollisuudet Venäjän Federaation kaupallinen edustaja Suomessa Valeri Shljamin Euregio Karelia Joensuu, 02.11.2016 2000-2016 Pohjois-Euroopan ainutlaatuinen
LisätiedotEU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset
EU-koheesiopolitiikan 2020+ valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset Maakunnan yhteistyöryhmä 20.2.2017 Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja EU:n budjetin rakenne tehtäväalueittain 2014-2020
LisätiedotULKOASIAINMINISTERIÖ LUOTTAMUKSELLINEN Itäosasto EU:N POHJOINEN ULOTTUVUUS; SUOMEN LÄHTÖKOHDAT JATKOTYÖLLE
ULKOASIAINMINISTERIÖ MUISTIO LUOTTAMUKSELLINEN Itäosasto 1.12.2004 1 EU-MINVA EU:N POHJOINEN ULOTTUVUUS; SUOMEN LÄHTÖKOHDAT JATKOTYÖLLE Tämän muistion tarkoituksena on esitellä EU:n pohjoisen ulottuvuuden
LisätiedotEUREGIO KARELIA NAAPURUUSOHJELMA Paavo Keränen Hossa 24.-25.11.2005
EUREGIO KARELIA NAAPURUUSOHJELMA Paavo Keränen Hossa 24.-25.11.2005 Naapuruus- ja kumppanuuspolitiikan tausta ohjelmakauden 1995 1999 ongelmat ulkorajatoiminnassa 2000 komissaari Barnierin vierailu Interreg
LisätiedotEU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa
EU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi
LisätiedotKAINUUN LIITON PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN PRIORITEETIT 2015-2017 Barentsin alueneuvostossa ja aluekomiteassa. 14.12.2015 Paavo Keränen
KAINUUN LIITON PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN PRIORITEETIT 2015-2017 Barentsin alueneuvostossa ja aluekomiteassa 14.12.2015 Paavo Keränen Puheenjohtajuusohjelma on saatavilla kolmella kielellä: http://issuu.com/kainuunliitto/docs/kainuu_b
LisätiedotPohjoinen ulottuvuus
Pohjoinen ulottuvuus ULKOASIAINMINISTERIÖ 2012 Sisältö Esipuhe, Erkki Tuomioja, Ulkoasiainministeri 1 Mikä pohjoinen ulottuvuus? 2 Historiasta 2 Pohjoisen ulottuvuuden politiikka 4 Maantieteestä 5 Miten
LisätiedotSuomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007
Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007 Lapset ja nuoret Ikääntyvä väestö Perhevapaakustannukset ja tasa-arvo Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen Sosiaali- ja terveysministeriön
LisätiedotEU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020
EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020 19.12.2014 Työ- ja elinkeinoministeriö ENI CBC yhteistyö 2014-2020 ENI CBC -yhteistyön strategiset päätavoitteet: A. Taloudellisen
LisätiedotEuregio Karelia @ CBC Karelia 2014-2020. Paavo Keränen Aluekehityspäällikkö Kainuun liitto 14.1.2016
Euregio Karelia @ CBC Karelia 2014-2020 Paavo Keränen Aluekehityspäällikkö Kainuun liitto 14.1.2016 Euregio Karelia Suomen ja Venäjän rajalla sijaitseva raja-alue; Kainuun, Pohjois-Karjalan, Pohjois- Pohjanmaan
LisätiedotRajat ylittävä alueellinen yhteistyö ja Barentsin yhteistyön mahdollisuudet. Pentti Malinen, maakuntajohtaja, Kainuun liitto
Rajat ylittävä alueellinen yhteistyö ja Barentsin yhteistyön mahdollisuudet Pentti Malinen, maakuntajohtaja, Kainuun liitto väestö: n. 5,2 milj. pinta-ala: 1 755 800 neliökilomet asukastiheys: keskimäärin
LisätiedotMäärärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen käyttösuunnitelmassa mainituille yhteisöille.
90. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot Kioton joustomekanismit Tavoitteena on vahvistaa Suomen toimintaa kansainvälisessä ympäristöpolitiikassa, mihin pyritään mm. toteuttamalla Kioton pöytäkirjan
LisätiedotBarents-yhteistyön toimintasuunnitelma Pohjois-Karjala
Barents-yhteistyön toimintasuunnitelma 2017 Pohjois-Karjala 1 Vuosikello 1 2 Lyhyt kuvaus barentsin euroarktisesta neuvostosta, alueneuvoston ja -komitean tehtävistä sekä barentsin työ-ryhmistä 3 3 Pohjois-Karjalan
LisätiedotEuroopan alueellinen yhteistyö ( Interreg ) ja ENPI CBC - nyt ja tulevaisuudessa
Euroopan alueellinen yhteistyö ( Interreg ) ja ENPI CBC - nyt ja tulevaisuudessa Helsinki 7.2.2012 (Scandic Continental) Petri Haapalainen Euroopan alueellinen yhteistyö tavoite 2007-2013 Tavoitteella
LisätiedotPohjoinen ulottuvuus
Pohjoinen ulottuvuus ULKOASIAINMINISTERIÖ 2009 Sisältö Esipuhe, Alexander Stubb, Ulkoasiainministeri 1 Mikä pohjoinen ulottuvuus? 2 Historiasta 2 Pohjoisen ulottuvuuden politiikka 4 Maantieteestä 5 Laajentuva
LisätiedotKOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS, annettu ,
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 12.12.2018 C(2018) 8841 final KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS, annettu 12.12.2018, Ruotsin ja Suomen yhteistyöohjelman Interreg V-A Ruotsi-Suomi-Norja (Pohjoinen), johon Norja
LisätiedotEU:N ITÄMERI-STRATEGIA
EU:N ITÄMERI-STRATEGIA 2014-2015 Erja Tikka, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö EU:n 2012 uudistetun Itämeri-strategian päämäärät 1) Meren pelastaminen - kirkas vesi - luonnon monimuotoisuus -
LisätiedotEuregio Karelia Strategian 2020 toimeenpanon tilannekatsaus. Euregio Karelian hallitus
Euregio Karelia Strategian 2020 toimeenpanon tilannekatsaus Euregio Karelian hallitus 19.09.2018 Strategian tausta Euregio Karelian toiminta nojautuu Toiminnan pääsuunnat 2020 asiakirjassa määriteltyihin
LisätiedotEU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle
EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020 16.9.2014 Petri Haapalainen Työ- ja elinkeinoministeriö ENI CBC ohjelmien säädösperusta ENI-asetus: määrittelee CBC:tä koskevat
LisätiedotBolognan prosessi vuoteen 2020
Bolognan prosessi vuoteen 2020 LEUVENIN KOMMUNIKEA prosessia jatketaan vuoteen 2020 ministerikokoukset kolmen vuoden välein (seuraava Bukarest, 27.- 28.4.2012) seurantaryhmä laatii ensimmäisen työsuunnitelman
LisätiedotULKOASIAINMINISTERIÖ SUOMEN PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN OHJELMA
ULKOASIAINMINISTERIÖ SUOMEN PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN OHJELMA ARKTISESSA NEUVOSTOSSA 2000-2002 Hyvät arktisen ystävät, Kesäkuussa 1991 kahdeksan arktisen maan edustajat kokoontuivat Rovaniemelle keskustelemaan
LisätiedotKansainvälinen Pohjois Savo
Kansainvälisen yhteistyön tarpeet ja tavoitteet Pohjois Savon alueella Kansainvälisen koulutuksen Erasmus + Ideapaja Iisalmi 3.11.2015 Tiina Kivelä KARA Kansainväliset EU rahoitusohjelmat käyttöön Pohjois
LisätiedotPohjoisen ulottuvuuden kehysasiakirja (voimassa alkaen)
epävirallinen suomennos Pohjoisen ulottuvuuden kehysasiakirja (voimassa 1.1. 2007 alkaen) 1. Johdanto 1. Pohjoinen ulottuvuus kattaa laajan maantieteellisen alueen Euroopan arktisilta ja subarktisilta
LisätiedotSuomi Venäjä liikenne
Suomi Venäjä liikenne Logistiikkapäivä, Kotka Lassi Hilska 30.5.2011 Venäjän liikenne? Liikenteen määristä Yhteistyömuodoista ja vaikuttamistavoista Käytännön hankkeista 2 Kuorma-autoliikenne vilkkaimmilla
LisätiedotKolarctic CBC 2014 2020 ohjelma
Kolarctic CBC 2014 2020 ohjelma Kolarctic CBC 2014-2020 on rajayhteistyöohjelma, jolla rahoitetaan kehittämishankkeita Pohjois-Kalotin ja Luoteis-Venäjän alueella Osallistujamaat: Suomi, Ruotsi, Norja
LisätiedotEU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020
EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020 6.2.2014 Petri Haapalainen Työ- ja elinkeinoministeriö ENI CBC ohjelmien säädösperusta ENI-asetus: määrittelee CBC:tä koskevat
LisätiedotVäliarvioinnin tilannekatsaus: toimijoiden kokemustietoa. Karelia ENPI CBC -hanke CROSS-BORDER MOVE FOR HEALTH
Väliarvioinnin tilannekatsaus: toimijoiden kokemustietoa Karelia ENPI CBC -hanke CROSS-BORDER MOVE FOR HEALTH 2013-2014 23.01.2014 Miia Pasanen Karelia ammattikorkeakoulu 1 Arvioinnin viitekehys 1 Arviointikysymykset:
LisätiedotTaikusydän - Taiteen hyvinvointi-vaikutusten yhteyspiste
Turun Ammattikorkeakoulu Taikusydän - Taiteen hyvinvointi-vaikutusten yhteyspiste Projektin kesto 26.11.2015-31.12.2018 Toiminta-alue Alueellinen Kansallinen Kansainvälinen Kumppanit Turun, Tampereen ja
Lisätiedot9635/17 team/pmm/jk 1 DGE 1C
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. toukokuuta 2017 (OR. en) 9635/17 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 24. toukokuuta 2017 Vastaanottaja: Ed. asiak. nro:
LisätiedotS I S Ä L L Y S L U E T T E L O. 1. Tavoitteet ja periaatteet. 2. Yhteistyön prioriteettialat. 2.1. Elinkeinotoiminta. 2.2. Liikenne ja viestintä
MURMANSKIN ALUEELLA, KARJALAN TASAVALLASSA, PIETARISSA JA LENINGRADIN ALUEELLA TOTEUTETTAVAN SUOMEN JA VENÄJÄN LÄHIALUEYHTEISTYÖN TOIMINTAOHJELMA VUOSIKSI 2009 2011 S I S Ä L L Y S L U E T T E L O 1. Tavoitteet
LisätiedotKarelia CBC ohjelman 2014-2020 ympäristöarviointi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Karelia CBC ohjelman 2014-2020 ympäristöarviointi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2 1 Karelia CBC ohjelman laadinta kaudelle 2014-2020 1.1. CBC ohjelmat EU tasolla Rajanylittävää yhteistyötä (cross-border
LisätiedotEU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,
EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma Carola Gunell, 22.5.2014 Paljon muutoksia 2014-2020 kaudella! Ohjelma-alue koostuu kahdesta alueelta: IP-alue ELSA-alue Päätöksenteko
LisätiedotItämeren alueen Interreg B ohjelma ja alueiden välinen Interreg C ohjelma
Itämeren alueen Interreg B ohjelma ja alueiden välinen Interreg C ohjelma 2014-2020 Uutta rahoituskautta kohti hanketoimijoiden yhteistyötilaisuus uusista rahoitusmahdollisuuksista Lahti, 14.5.2013 Neuvotteleva
LisätiedotTYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto
TYÖ JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys ja alueosasto 10.3.2016 EUROOPAN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ TAVOITETTA 2014 2020 TOTEUTTAVIEN RAJAT YLITTÄVÄN YHTEISTYÖN OHJELMIEN VUODEN 2016 VALTION RAHOITUSOSUUDEN
LisätiedotBarentsin yhteistyö. Marraskuu 2010
1 Marraskuu 2010 Barentsin yhteistyö Barentsin euroarktisen alueen yhteistyöelin perustettiin vuonna 1993 ulkoministerikokouksessa Norjan Kirkkoniemessä, kun kaikki viisi Pohjoismaata, Venäjä ja Euroopan
LisätiedotKansainvälinen yhteistyö rahastokaudella Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö
Kansainvälinen yhteistyö rahastokaudella 2021-27 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2019 EU-valmistelun tilannekatsaus Rahoituskehykset 2021-2027 (MFF) - Esityksessä 2.5.2018 suuri leikkaus
LisätiedotSuuntaviivat Pohjoismaiden ministerineuvoston yhteistyölle Luoteis-Venäjän kanssa
MR-SAM hyväksynyt 13. marraskuuta 2008 Suuntaviivat Pohjoismaiden ministerineuvoston yhteistyölle Luoteis-Venäjän kanssa 2009-2013 Yhteistyön luonne Pohjoismaiden ministerineuvosto ja Venäjä ovat kehittäneet
LisätiedotMIETINTÖ MINISTERINEUVOSTON EHDOTUKSESTA
MIETINTÖ MINISTERINEUVOSTON EHDOTUKSESTA n mietintö koskien ministerineuvoston ehdotusta suuntaviivoiksi Pohjoismaiden ministerineuvoston yhteistyölle Luoteis-Venäjän kanssa vuodesta 2014 lähtien 1. n
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. huhtikuuta 2017 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. huhtikuuta 2017 (OR. en) 7935/17 CULT 34 RELEX 290 DEVGEN 54 COMPET 236 ENFOCUSTOM 92 EDUC 131 COHOM 46 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Ed. asiak. nro: Asia: Neuvoston
Lisätiedotseminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto
Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö
LisätiedotULKOASIAINMINISTERIÖ LÄHETE HEL ITÄOSASTO ITÄ-23 Tuula Yrjölä
ULKOASIAINMINISTERIÖ LÄHETE HEL0317-30 ITÄOSASTO ITÄ-23 Tuula Yrjölä 08.11.2004 Ulkoasiainvaliokunta EDUSKUNTA Viite: UTP 29/2004 vp Asia EU; Muistio Euroopan unionin laajentumisen jälkeisestä naapuruuspolitiikasta
LisätiedotErasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto
Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Koulutuksen merkitys tuottavuuden, innovoinnin, kasvun kannalta tärkeämpää kuin koskaan aiemmin Ohjelmalla
LisätiedotTYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto 2.3.2017 EUROOPAN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ -TAVOITETTA 2014 2020 TOTEUTTAVIEN RAJAT YLITTÄVÄN YHTEISTYÖN OHJELMIEN VUODEN 2017 VALTION RAHOITUSOSUUDEN
LisätiedotSUOMEN ITÄMERI-POLITIIKAN PUITTEET
SUOMEN ITÄMERI-POLITIIKAN PUITTEET Erja Tikka, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö Itämeri-politiikan puitteet Kansallinen ja alueellinen päätöksenteko Esim. ympäristönsuojelulaki (2000), vesilaki
LisätiedotRaja-alueyhteistyöohjelmat ja talousyhteistyö. Johtaja Kai Mykkänen Venäjän kaupallinen edustusto Suomessa 23.10.2014
Raja-alueyhteistyöohjelmat ja talousyhteistyö Johtaja Kai Mykkänen Venäjän kaupallinen edustusto Suomessa 23.10.2014 Venäjän merkitys Suomen taloudelle 13.10.2014 3 13.10.2014 4 Maailmantalous Suomen kannalta
LisätiedotSATAKUNNAN KULTTUURIFOORUMI
SATAKUNNAN KULTTUURIFOORUMI 12.3.2014 RAHOITUSMAHDOLLISUUDET OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 Jyrki Tomberg Satakuntaliitto ESITYKSEN RAKENNE - Rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 - Luova Eurooppa ohjelma - Central
LisätiedotErasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma
Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Koulutus-, nuoriso- ja liikuntasektorit yhdessä pyritään siihen, että eri sektoreiden prioriteetit tukevat toisiaan: SYNERGIAA! tuettavien toimien
LisätiedotKansainvälisyys Kainuun liiton toiminnassa. Maakuntajohtaja Pentti Malinen
Kansainvälisyys Kainuun liiton toiminnassa Maakuntajohtaja Pentti Malinen Kansainväliset asiat osana aluekehitysviranomaisen tehtävää Laissa alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista
LisätiedotEU:n ajankohtaiset uutiset ja tuleva rahoitus Maakuntavaltuuston seminaari Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Pohjois-Savon liitto
EU:n ajankohtaiset uutiset ja tuleva rahoitus Maakuntavaltuuston seminaari 4.5.2018 Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Pohjois-Savon liitto EU:n budjetin rakenne tehtäväalueittain 2014-2020 Rahoituskehys
LisätiedotEuropean Youth Parliament Finland. Euroopan nuorten parlamentti Suomessa
European Youth Parliament Finland Euroopan nuorten parlamentti Suomessa European Youth Parliament Finland EYP-Finland ry Uudenmaankatu 15 A 5 00120 Helsinki http://www.eypfinland.org info@eypfinland.org
LisätiedotMillä keinoin Itämeren alue selviää talouskriisistä?
14.5.2009 Itämeri-foorumi Turku Millä keinoin Itämeren alue selviää talouskriisistä? Toimitusjohtaja Kari Jalas Keskuskauppakamari Talousnäkymät heikentyneet nopeasti Itämeren alueella BKT:n kasvu,% Maailma
LisätiedotTerve Kunta -verkosto tukee kuntia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä
Terve Kunta -verkosto tukee kuntia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä 20.5.2019 thl.fi/tervekunta 1 Mikä on Terve Kunta verkosto? Kokoaa yhteen kuntia, jotka painottavat hyvinvoinnin ja terveyden
LisätiedotPARLAMENTTIEN VÄLINEN KOKOUS EUROOPAN UNIONI VAKAUSSOPIMUSMAAT TEEMA I. Parlamenttien rooli Kaakkois-Euroopan vakaudessa
PARLAMENTTIEN VÄLINEN KOKOUS EUROOPAN UNIONI VAKAUSSOPIMUSMAAT TEEMA I Parlamenttien rooli Kaakkois-Euroopan vakaudessa Brysselissä 17 18. syyskuuta 2001 DT\441996.doc PE 302.062 PE 302.062 2/6 DT\441996.doc
LisätiedotEuropean Youth Parliament Finland. Euroopan nuorten parlamentti Suomessa
t European Youth Parliament Finland Euroopan nuorten parlamentti Suomessa European Youth Parliament Finland EYP Finland ry Melkonkatu 24 00210 Helsinki http://www.eypfinland.org info@eypfinland.org Sisältö
LisätiedotTalousarvioesitys 2016
64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden
LisätiedotLiikenne- ja viestintäministeriö E-KIRJE LVM LAS Manner Olessia(LVM) JULKINEN. VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta
Liikenne- ja viestintäministeriö E-KIRJE LVM2013-00451 LAS Manner Olessia(LVM) 21.11.2013 JULKINEN VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Viite Asia Pohjoisen ulottuvuuden liikenne- ja logistiikkakumppanuudesta
LisätiedotOulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen. 28.12.2012 Yhteyspäällikkö Anne Rännäli-Kontturi
Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen Tahtotilana Uuden Oulun visio Uusi Oulu on pohjoisen kumppanuusverkoston menestyvä keskus. Se on elinvoimaltaan
LisätiedotValtioneuvostolle ja suurelle valiokunnalle
ULKOASIAINVALIOKUNNAN LAUSUNTO 5/2005 vp Valtioneuvoston selvitys EU:n pohjoisesta ulottuvuudesta Suomen lähtökohdat jatkotyölle Valtioneuvoston selvitys Euroopan unionin laajentumisen jälkeisestä naapuruuspolitiikasta
LisätiedotSuurelle valiokunnalle
ULKOASIAINVALIOKUNNAN LAUSUNTO 7/2009 vp Valtioneuvoston selvitys komission tiedonannosta "Euroopan unionin Itämeren alueen strategia" Suurelle valiokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Suuri valiokunta on 17
Lisätiedot15774/14 vpy/sj/kkr 1 DG D 2A
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. marraskuuta 204 (.2) (OR. en) 5774/4 EJUSTICE 8 JUSTCIV 30 COPEN 296 JAI 90 ILMOITUS Lähettäjä: Puheenjohtajavaltio Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto
LisätiedotKulttuuriyhteistyön tulevaisuus mallina Kostamus-Kainuu (KosKa) Karelia ENPI CBC -ohjelman hakukierrokselle Cultural cooperation
7.8.2012 Kulttuuriyhteistyön tulevaisuus mallina Kostamus-Kainuu (KosKa) Karelia ENPI CBC -ohjelman hakukierrokselle Cultural cooperation Hankkeen hakija: Kainuun maakunta -kuntayhtymä Hankkeen kesto:
LisätiedotPOHJOIS-POHJANMAAN KANSAINVÄLISEN YHTEISTYÖN STRATEGIA JA ALUEELLINEN YHTEISTOIMINTA -2013-2016
POHJOIS-POHJANMAAN KANSAINVÄLISEN YHTEISTYÖN STRATEGIA JA ALUEELLINEN YHTEISTOIMINTA -2013-2016 Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallituksen hyväksyttäväksi Huhtikuu.2013 1 Sisällys 1. STRATEGIAN TAUSTA JA TAVOITE...
LisätiedotItä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut
Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto perustettiin v. 1998 ja Pohjois-Suomen
Lisätiedot90. (24.90 ja 24.10, osa) Kriisinhallinta ja ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot
90. (24.90 ja 24.10, osa) Kriisinhallinta ja ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot Siviilikriisinhallinta Suomi osallistuu kansainväliseen kriisinhallintaan ulko- ja turvallisuuspoliittisin perustein
LisätiedotYhteiskuntasuhteiden hoito, kansainvälinen diplomatia ja edustuskäytäntö Valtuustokoulutus. Anneli Korhonen, suhdetoimintapäällikkö 24.8.
Yhteiskuntasuhteiden hoito, kansainvälinen diplomatia ja edustuskäytäntö Valtuustokoulutus Anneli Korhonen, suhdetoimintapäällikkö 24.8.2017 Esityksen sisältö Yhteiskuntasuhteiden hoito Kansainvälinen
LisätiedotMaaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön ajankohtaista
Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön ajankohtaista Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö 27.3.2018 Sivu 1 5.7.2018 Kansainvälinen yhteistyö Leader-ryhmien rahoittamana Leaderissä kansainvälinen
LisätiedotTyöministeriö EDUSKUNTAKIRJELMÄ TM
Työministeriö EDUSKUNTAKIRJELMÄ TM2005-00146 MP Vattulainen Eeva 21.10.2005 VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Viite Asia EU/Komission tiedonanto neuvostolle, parlamentille ja sosiaalikomitealle
LisätiedotSOTERKO turvallista kaivostoimintaa tukemassa
SOTERKO turvallista kaivostoimintaa tukemassa SOTERKO-RISKY kaivosohjelma Antti Kallio Säteilyturvakeskus Sisällysluettelo SOTERKO-RISKY kaivosohjelma Taustaa: aikaisempi kaivoksiin liittyvä yhteistyö
LisätiedotCAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014
CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun
LisätiedotEU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011
EU:n metsästrategia; missä mennään Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 Esityksen sisältö tilanne EU:ssa metsäasioiden käsittelyn osalta nykyinen EU:n metsästrategia EU:n metsästrategian
LisätiedotLIITTEET. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 21.2.2014 COM(2014) 96 final ANNEES 1 to 2 LIITTEET asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014-2020
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet
LisätiedotEU:n ulkorajayhteistyöohjelmat (ENI CBC) Työ ja elinkeinoministeriö
EU:n ulkorajayhteistyöohjelmat (ENI CBC) 2014 2020 4.4.2016 Työ ja elinkeinoministeriö 2 Suomen ja Venäjän välisten ENI CBC ohjelmien valmistelu Ohjelmakohtainen valmistelu käynnistynyt keväällä 2013 Suomen
LisätiedotOma Häme. Tehtävä: Maakunnan tehtäviin liittyvät kansainväliset asiat ja yhteydet. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.
Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Maakunnan tehtäviin liittyvät kansainväliset asiat ja yhteydet www.omahäme.fi Tehtävien nykytilan kartoitus Aluekehitysviranomaisen tehtävät
LisätiedotBarentsin alue: kestävään kehitykseen tähtäävää vuorovaikutusta ja yhteistyötä
1 Barentsin alue: kestävään kehitykseen tähtäävää vuorovaikutusta ja yhteistyötä Barentsin Euro-Arktisen alueen yhteistyöelin perustettiin vuonna 1993 ulkoministerikokouksessa Norjan Kirkkoniemessä, kun
Lisätiedot05. Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus
05. Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus S e l v i t y s o s a : EU:n ohjelmakauden 2000 2006 sekä ohjelmakauden 2007 2013 rakennerahasto-ohjelmia rahoittavan Euroopan sosiaalirahaston toimenpiteillä
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0392/23. Tarkistus. Tamás Meszerics Verts/ALE-ryhmän puolesta
5.12.2018 A8-0392/23 23 8 kohta 8. kehottaa EUH:ta, komissiota, neuvostoa ja yksittäisiä jäsenvaltioita toimimaan strategisesti soveltamalla yhdennettyä lähestymistapaa ja käyttämällä kaikkia käytettävissään
Lisätiedot10054/12 rir/ht/ell 1 DG G 1
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 7. kesäkuuta 2012 (13.06) (OR. en) 10054/12 FSTR 41 POLGEN 88 REGIO 64 FC 26 ECON 417 ENV 372 TRANS 166 PECHE 171 RECH 156 JAI 340 COEST 156 ENER 178 MI 344 MAR 66 COMPET
LisätiedotBryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri
MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet
LisätiedotLUOVA EUROOPPA ( ) MEDIA-ALAOHJELMA EHDOTUSPYYNTÖ. EACEA 26/2016: Eurooppalaisten teosten edistäminen verkossa
LUOVA EUROOPPA (-) MEDIA-ALAOHJELMA EHDOTUSPYYNTÖ EACEA 6/6: Eurooppalaisten teosten edistäminen verkossa. TAVOITTEET JA KUVAUS Tämä ehdotuspyyntöilmoitus perustuu kulttuurialan ja luovien alojen tukiohjelman
LisätiedotULKOASIAINMINISTERI ALEXANDER STUBBIN PUHEENVUORO SUOMEN JA VENÄJÄN DIPLOMAATTISUHTEIDEN 90-VUOTISJUHLASSA EDUSKUNNASSA 17.11.2010
Puhuttaessa muutokset mahdollisia ULKOASIAINMINISTERI ALEXANDER STUBBIN PUHEENVUORO SUOMEN JA VENÄJÄN DIPLOMAATTISUHTEIDEN 90-VUOTISJUHLASSA EDUSKUNNASSA 17.11.2010 Arvoisat kuulijat, viime viikolla tapasin
LisätiedotSuomen laaja arktinen osaaminen näkyviin!
Suomen laaja arktinen osaaminen näkyviin! Maakuntien kansainvälisten asioiden palaveri Tietotalo, Jyväskylä 18.1.2017 Mikä arktinen alue? -- näkemys koko Suomesta arktisena maana Koko Suomella on laaja
LisätiedotOsaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat
Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat Kirjan esittely TEM:n innovaatioympäristöt ryhmän tilaisuudessa 11.3.2008 Val.tri. Soile Kuitunen
LisätiedotPOKAT maakuntaohjelman ensimmäisen vuoden toteuma
POKAT 2021 -maakuntaohjelman ensimmäisen vuoden toteuma POKAT 2021 maakuntaohjelman ensimmäisen vuoden toteuma Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pielisjoenlinna Siltakatu 2 80100 JOENSUU Teksti: Kansi Pia
LisätiedotAluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015
Aluelautakunnat kylien asialla ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015 Osallisuus, vaikuttaminen ja elinvoima Aluelautakunnat tärkeä osa Rovaniemen kaupungin pitkäjänteistä itsehallinnon ja asukkaiden
LisätiedotKAINUUN VENÄJÄ-LIIKETOIMINNAN STRATEGIA 2005-2012
KAINUUN VENÄJÄ-LIIKETOIMINNAN STRATEGIA 2005-2012 29. syyskuuta 2005 1. Strategian lähtökohdat Suomen ja Venäjän välinen kauppa on kasvanut voimakkaasti. Venäjä on nousemassa Suomen tärkeimmäksi kauppakumppaniksi.
LisätiedotKeski-Suomi ja kansainvälinen hankerahoitus Hannu Koponen & Raija Partanen
Keski-Suomi ja kansainvälinen hankerahoitus 8.9.2016 Hannu Koponen & Raija Partanen 1 KESKI-SUOMEN KANNALTA TÄRKEIMMÄT RAHOITUSOHJELMAT Itämeri-ohjelma (Interreg Baltic Sea Programme) Pohjoinen periferia
LisätiedotVYYHTI verkosto 1 (5) KUMPPANUUSASIAKIRJA VYYHTI VERKOSTON TOIMINNASTA ( )
VYYHTI verkosto 1 (5) 29.11.2018 KUMPPANUUSASIAKIRJA VYYHTI VERKOSTON TOIMINNASTA (2019 2020) 1. VYYHTI verkoston kuvaus VYYHTI - verkosto on laaja-alainen vesien- ja merenhoidon toimijoiden verkosto Pohjois-Pohjanmaalla.
LisätiedotSuomi ja pohjoinen ulottuvuus
Suomi ja pohjoinen ulottuvuus ULKOASIAINMINISTERIÖ UTRIKESMINISTERIET SUOMI JA POHJOINEN ULOTTUVUUS ISBN 978-951-724-620-0 EDITA PRIMA OY HELSINKI 2007 SISÄLTÖ 1. POHJOISEN ULOTTUVUUDEN MÄÄRITELMÄ...5
LisätiedotPääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto 01. Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä 210 000 euroa. S e l v i t y
Lisätiedot