Raportteja Espoosta 1/2007. eet vuonna Juhani Määttälä
|
|
- Niilo Hämäläinen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Raportteja Espoosta 1/27 Espoon kaupungin Interne ernetpalaut alauttee eet vuonna Juhani Määttälä
2 RAPORTTEJA ESPOOSTA 1/27 Espoon kaupungin Internetpalautteet vuonna Juhani Määttälä ESPOON KAUPUNKI KEHITTÄMIS- JA TUTKIMUSRYHMÄ Esbo stads utvecklings- och utredningsgrupp City of Espoo Research and Development 27
3 ESPOON KAUPUNKI KEHITTÄMIS- JA TUTKIMUSRYHMÄ KUVAILULEHTI Tekijä(t) Juhani Määttälä Nimike ESPOON KAUPUNGIN INTERNET-PALAUTTEET VUONNA Julkaisija (Virasto tai laitos) Espoon kaupunki, Kehittämis- ja tutkimusryhmä Julkaisusarjan nimike Raportteja Espoosta ISSN-numero Tiivistelmä ISBN-numero - Julkaisuaika 27 Osanumero 1/27 Kieli suomi Sivumäärä, liitteet 1 s. Painopaikka Espoo Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Espoon kaupungin saamat Internet-palautteet vuonna. Verkkopalautteita saatiin vuonna yhteensä Palautteiden määrä on vuodesta 23 lähtien pysynyt ennallaan. Verkkopalautejärjestelmässä kuntalainen voi osoittaa palautteensa johonkin 28 aihealueeseen tai suoraan niihin mahdollisesti sisältyviin kohteisiin, jotka kattavat kaupungin koko toiminnan asumisesta yrityspalveluihin. Raportissa tarkastellaan jokaista aihealuetta ja niitä kohteita, joita järjestelmän jakaumista oli mahdollista saada. Palautteiden jakaantuminen aihealueittain on pysynyt edellisvuoteen verrattuna melko samankaltaisena, mutta joitakin eroja voidaan havaita. Kuntalaiset ovat antaneet palautteita edellisvuotta enemmän erityisesti E-palveluista, asumisesta ja kaavoituksesta. Kyseisten palautteiden määrä on noussut vähintään %. Palautteiden määrä laski eniten kuluttajaneuvontaan, yrityspalveluihin, kirjastoon ja nuorisoon liittyvissä asioissa. Internet - palautejärjestelmässä palautteen antaja sijoittaa palautteensa joihinkin seuraavista palautetyypeistä: kiitokset, kommentti, kysymys, moitteet tai toimenpide-ehdotus. Suurin osa palautteista oli kysymyksiä (31 %), toimenpide-ehdotuksia (29 %) ja moitteita (27 %). Pieni osa palautteista oli kommentteja (8 %) ja kiitoksia (4 %). Näistä palautetyypeistä on aihealueittain tarkempaa tietoa raportissa. Kuntalaiset ovat saaneet vastauksen palautteeseensa keskimäärin seitsemässä vuorokaudessa. Kaupungin sisäinen suositus vastausajaksi on viisi vuorokautta. Pisimmät keskimääräiset vastausajat koskivat aihealueena sosiaalipalveluita (2 vuorokautta). Verkkopalautteiden joukossa oli 1 vanhentunutta palautetta, joihin ei vastattu lainkaan. Asiasanat Internet, asiakaspalaute, palaute, Espoo, verkkopalaute, kaupunki, palvelut, palautejärjestelmä Jakelu ja myynti Espoon kaupunki Kehittämis- ja tutkimusryhmä puh. (9) PL 12 faksi (9) ESPOON KAUPUNKI tieto@espoo.fi
4 ESBO STAD UTVECKLING OCH UTREDNING PRESENTATIONSBLAD Författare Juhani Määttälä Titel ESPOON KAUPUNGIN INTERNET-PALAUTTEET VUONNA (Synpunkter inlämnade via Esbo stads webbplats ) Utgivare (Ämbetsverk eller institution) Utgivningsår Antal sidor, bilagor Esbo stad, utveckling och utredning Publikationsserie Raportteja Espoosta ISSN Sammandrag ISBN - 27 Nummer 1/27 Språk finska 1 s. Tryckningsort Esbo Utredningens syfte var att reda ut synpunkter inlämnade via Esbo stads webbplats. Antalet lämnade meddelanden uppgick till Mängden har sedan 23 förblivit oförändrad. Systemet med synpunkter via webben ger kommuninvånarna möjligheter att rikta sina synpunkter till ett av 28 ämnesområden eller direkt till objekt som ingår i dem och som täcker stadens hela verksamhet från boende till företagstjänster. Rapporten tar upp varje temaområde och de objekt som kan utläsas ur systemet. Fördelningen enligt ämnesområde är snarlik fjolårets, men vissa skillnader kan iakttas. Mer än i fjol har det inkommit synpunkter på E-tjänster, boende och planläggning. Ökningen i fråga om dessa är minst procent. Mest sjönk antalet synpunkter i fråga om konsumentrådgivning, företagstjänster, bibliotek och ungdomar. Den som ger synpunkter väljer en av följande meddelandetyper: beröm, kommentar, fråga, kritik eller förslag till åtgärd. De flesta meddelandena var frågor (31 %), förslag till åtgärd (29 %) och kritik (27 %). En liten del var kommentarer (8 %) och beröm (4 %). Dessa typer tas upp mer detaljerat i rapporten. Att få svar har i genomsnitt tagit sju dygn. Stadens interna rekommendation är fem dygn. De längsta genomsnittliga svarstiderna gällde ämnesområdet Socialservice (2 dygn). Bland inlämnade synpunkter fanns 1 meddelanden som blivit inaktuella och som inte besvarades alls. Ämnesord Internet, kundsynpunkter, synpunkt, Esbo, webbsynpunkt, staden, tjänster. Distribution och försäljning Esbo stad Utveckling och utredning PB Esbo stad tel fax tieto@espoo.fi
5 ESIPUHE Espoon kaupungin Internet -sivuilla on mahdollisuus antaa palautteita kaupungin palveluista. Palautteita saatiin vuonna yhteensä Palautteiden määrä oli edellisvuoteen verrattuna pysynyt melkein ennallaan. Palautteen antajat määrittelevät palautejärjestelmässä itse, että haluavatko antaa kiitokset, kommentin, kysymyksen, moitteet vai toimenpide-ehdotuksen. Lisäksi palaute osoitetaan johonkin 28 aihealueeseen tai suoraan niihin mahdollisesti sisältyviin kohteisiin asumisesta yrityspalveluihin. Eniten palautteita saatiin kaduista, teistä ja toreista, liikunnasta sekä E- palveluista. Näitä palveluita käyttävät myös useimmat kuntalaiset. WWW-sivuista, terveyspalveluista ja liikenteestä saatiin seuraavaksi eniten palautteita. Espoon kaupunki kerää palautteita kuntalaisilta monin eri tavoin. Verkkopalaute on vain yksi tapa palautteen saamiseksi. Verkkopalautteen etu kuntalaisen kannalta on palautteen antamisen helppous ja epämuodollisuus sekä järjestelmän sisältämä varmuus siitä, että palaute menee eteenpäin organisaatiossamme. Palautteisiin vastaavat ns. vastausringit, jotka hoitavat oman aihealueensa saaman palautteen käsittelyn. Palautteista on tuotettu vuosittain raportti vuodesta 22 lähtien. Asiakas sai palautteeseensa vastauksen keskimäärin seitsemässä vuorokaudessa. Verkkopalauteraportin laati hallintosuunnittelija Juhani Määttälä kehittämis- ja tutkimusryhmästä. Espoossa Markku Takala kehittämisjohtaja
6 9 SISÄLLYS 1 Johdanto Katsaus verkkopalautteisiin Asuminen E-palvelut...17 Hallinto ja päätöksenteko Kaavoitus Kadut, tiet ja torit Kartat ja tontit Kaupungin talous Kirjasto Kulttuuri Kuluttajaneuvonta Liikenne Liikunta Matkailu Nuoriso Opetus ja koulut Päivähoito Rakentaminen Sosiaalipalvelut Terveydensuojelu Terveyspalvelut Turvallisuus Vanhustenhuolto Vesi ja jätevesi WWW-sivut Yhteispalvelupiste Ympäristö Yrityspalvelut Muu palaute Johtopäätökset...1
7 11 1 Johdanto Palaute on tärkeää palveluiden laadun parantamisessa. Palautteet antavat mahdollisuuden palveluiden arviointiin ja niiden kehittämiseen. Laadukkaat palvelut ovatkin koko Suomen kansallisen kilpailukyvyn perusta. Espoon kaupungilla on ollut vuodesta 22 lähtien käytössään verkkopalautejärjestelmä, johon kuntalaisilla on mahdollisuus antaa palaute kaupungin eri palveluista. Verkkosivujen kautta palautteen antaminen on vaivatonta. Palautteen etenemistä ja mahdollisia toimenpiteitä voi myös seurata järjestelmän kautta. Verkkopalautejärjestelmästä on kasvamassa merkittävä palvelu, jonka avulla kaupungin toimintaa pyritään edelleen kehittämään. Tärkeä arvioinnin kohde verkkopalautejärjestelmässä on myös se, mitä kaupunki on vastannut palautteen antajalle ja mitä toimenpiteitä palautteen johdosta on tehty. Verkkopalautteisiin vastaaminen on palautteen antajalle merkki siitä, että hänen viestinsä on huomioitu. Palveluiden laadun parantamiseksi on tärkeää, että palautteista seuraa myös todellisia toimenpiteitä. Raportissa perehdytään Espoon kaupungille vuonna tulleisiin verkkopalautteisiin. 2 Katsaus verkkopalautteisiin Espoon kaupunki sai vuonna yhteensä verkkopalautetta. Palautteiden määrä kasvoi vuonna 23, mutta on sen jälkeen pysynyt ennallaan Kuva 1. Verkkopalautteiden määrä vuosina 22 Verkkopalautejärjestelmässä on 28 aihealuetta, joihin voidaan antaa palaute. Tässä raportissa tarkastellaan jokaista aihealuetta ja niitä kohteita, joita järjestelmän jakaumista oli
8 12 mahdollista saada. Verkkopalautejärjestelmässä palautteen antaja luokittelee palautteensa palautetyypin mukaan joko kiitoksena, kommenttina, kysymyksenä, moitteena tai toimenpide-ehdotuksena. Näitä palautetyyppejä käsitellään tarkemmin kunkin aihealueen kohdalla. Taulukko 1. Verkkopalautteet aihealueittain vuosina 2 ja Palautteet aihealueittain 2 Muutos Asuminen 68 2 % 18 3 % 9 % E-palvelut 167 % 4 11 % 14 % Hallinto ja päätöksenteko 8 2 % 99 3 % 16 % Kaavoitus 7 2 % 1 3 % % Kadut, tiet ja torit % % -12 % Kartat ja tontit 68 2 % 36 1 % -47 % Kaupungin talous 16 % 16 % % Kirjasto % 4 1 % -62 % Kulttuuri 3 1 % 69 2 % 3 % Kuluttajaneuvonta 16 % 3 % -81 % Liikenne % 22 6 % 33 % Liikunta % % -6 % Matkailu 27 1 % 21 1 % -22 % Nuoriso 2 1 % 9 % - % Opetus ja koulut 2 7 % 179 % -3 % Päivähoito 12 3 % 83 2 % -19 % Rakentaminen 87 2 % 66 2 % -24 % Sosiaalipalvelut % % 1 % Terveydensuojelu 16 % 18 % 13 % Terveyspalvelut 22 6 % 23 6 % 2 % Turvallisuus 38 1 % 2 1 % -34 % Vanhustenhuolto 33 1 % 34 1 % 3 % Vesi ja jätevesi 1 % 3 1 % -4 % WWW - sivut 189 % % 22 % Yhteispalvelupiste 1 % 13 % -13 % Ympäristö % 178 % -22 % Yrityspalvelut 4 % 1 % -7 % Muu palaute 11 3 % % 4 % Yhteensä % % %
9 13 Kuvassa 2 on viiden suurimman aihealueen verkkopalautteet vuonna Kadut, tiet ja torit Liikunta E-palvelut WWW - sivut Terveyspalvelut Kuva 2. Verkkopalautteet viiden suurimman aihealueen mukaan vuonna Vuonna annetut verkkopalautteet olivat tyypiltään yleisimmin Espoon kaupungille kohdistettuja kysymyksiä (31 %). Seuraavaksi yleisimpiä olivat toimenpide-ehdotukset (29 %) ja moitteet (27 %). Vuoden palautteet jakautuivat palautetyypin mukaan samansuuntaisesti kuin vuonna 2. Suurin lukumääräinen ero oli kysymyksissä, joita vuonna tehtiin 14 kappaletta vähemmän kuin edellisenä vuonna. Taulukko 2. Palautetyypit vuosina 2 ja Palautetyyppi 2 Kiitokset % % Kommentti 38 8 % 34 8 % Kysymys % % Moitteet % % Toimenpide-ehdotus % % Yhteensä % %
10 14 Kuvassa 3 on palautetyyppien jakauma vuosina 2 ja Kiitokset Kommentti Kysymys Moitteet Toimenpideehdotus 2 Kuva 3. Palautetyypit (%) vuosina 2 ja haluttu vastaustapa vuosina 2 ja oli sähköposti. Taulukko 3. Verkkopalautteiden halutut vastaustavat vuosina 2 ja Palautteiden haluttu vastaustapa 2 WWW-sivut 18 4 % % Sähköposti % 26 7 % Posti 63 2 % 44 1 % Puhelin 8 2 % 83 2 % 1 % 1 % Palaute ei edellytä vastausta % % Yhteensä % % Palautteiden vastausaikojen keskiarvo oli vuosina 2 ja seitsemän vuorokautta. Vuonna 2 vastattiin suoraan 349 palautteeseen. Vuonna suoraan vastattuja palautteita oli 321 kappaletta. Seuraavassa taulukossa on esitetty vuosien 2 ja aihealueittaiset vastausajat.
11 1 Taulukko 4. Vastausaika palautteen saamisesta aihealueittain vuosina 2 ja Palautteet aihealueittain 2 vastausaikojen vastausaikojen keskiarvo keskiarvo (vrk) (vrk) Asuminen 4 4 E-palvelut 2 2 Hallinto ja päätöksenteko 3 Kaavoitus 7 3 Kadut, tiet ja torit 8 8 Kartat ja tontit 3 2 Kaupungin talous 13 9 Kirjasto 2 2 Kulttuuri 9 1 Kuluttajaneuvonta 3 4 Liikenne 6 6 Liikunta 6 3 Matkailu 2 3 Nuoriso 2 4 Opetus ja koulut 6 1 Päivähoito 12 7 Rakentaminen 9 16 Sosiaalipalvelut 14 2 Terveydensuojelu 4 12 Terveyspalvelut 1 Turvallisuus 2 Vanhustenhuolto Vesi ja jätevesi 4 4 WWW - sivut 7 Yhteispalvelupiste 7 13 Ympäristö 9 8 Yrityspalvelut 8 Muu palaute 12 6 Keskimääräinen vastausaika 7 7 Keskimääräisesti pisimmät vastausajat palautteisiin vuonna koskivat aihealueena sosiaalipalveluita (2 vuorokautta). Seuraavaksi pisimmät keskimääräiset vastausajat olivat vanhustenhuollosta (17 vuorokautta), rakentamisesta (16 vuorokautta), kulttuurista (1 vuorokautta), yhteispalvelupisteestä (13 vuorokautta), terveydensuojelusta (12 vuorokautta) sekä opetuksesta ja kouluista (1 vuorokautta). Keskimääräinen vastausaika on merkittävästi lyhentynyt seuraavilla aihealueilla: nuoriso (2 vuorokaudesta 4 vuorokauteen), muu palaute (12 vuorokaudesta 6 vuorokauteen), terveyspalvelut (1 vuorokaudesta vuorokauteen) ja päivähoito (12 vuorokaudesta 7 vuorokauteen). Huomattava pidentyminen on ollut sosiaalipalveluissa (14 vuorokaudesta 2 vuorokauteen), yrityspalveluissa ( vuorokaudesta 8 vuorokauteen), terveydensuojelussa (4 vuorokaudesta 12 vuorokauteen), rakentamisessa (9 vuorokaudesta 16 vuorokau-
12 16 teen), yhteispalvelupisteessä (7 vuorokaudesta 13 vuorokauteen) ja kulttuurissa (9 vuorokaudesta 1 vuorokauteen). Verkkopalautteiden joukossa oli vuonna yhteensä 1 vanhentunutta palautetta, joihin ei ole vastattu. Näiden määrä on vähentynyt vuodesta 2. Aihealueista eniten vastaamatta jättämistä tapahtui vuonna vanhustenhuollon palautteissa (4 kpl) sekä seuraavaksi eniten sosiaalipalveluiden palautteissa (3 kpl) ja kulttuurin palautteissa (3 kpl). Taulukko. Vastaamattomat palautteet aihealueittain vuosina 2 ja Aihealueet 2 Asuminen 1 E-palvelut 1 1 Kadut, tiet ja torit 1 Kulttuuri 1 3 Rakentaminen 1 Sosiaalipalvelut 14 3 Terveyspalvelut 3 Vanhustenhuolto 9 4 Yhteispalvelupiste 1 Yhteensä Asuminen Asumisesta saatiin vuonna yhteensä 18 verkkopalautetta (3 % kaikista palautteista). Tyypiltään ne olivat yleisimmin kysymyksiä (4 palautetta). Seuraavaksi yleisimpiä olivat moitteet (33 palautetta). Vuoden verkkopalautteet jakautuivat palautetyypin mukaan samansuuntaisesti kuin vuonna 2. Suurin lukumääräinen ero oli moitteissa, joita vuonna tehtiin 23 enemmän kuin edellisenä vuonna Kuva 4. Asumiseen liittyvien palautteiden (lkm) tyypit vuosina 2 ja
13 17 Taulukko 6. Asumiseen liittyvien verkkopalautteiden halutut vastaustavat vuosina 2 ja Palautteiden haluttu vastaustapa 2 WWW-sivut 4 6 % 6 6 % Sähköposti 74 % 8 4 % Posti 3 4 % 7 6 % Puhelin 4 6 % % Palaute ei edellytä vastausta 7 1 % 32 3 % Yhteensä 68 1 % 18 1 % Palautteiden vastausaikojen keskiarvo on ollut sekä vuonna 2 että vuonna neljä vuorokautta. Vuonna vastattiin suoraan kolmeen palautteeseen. Verkkopalautteiden joukossa oli yksi vanhentunut palaute (1 %), johon ei ole vastattu. Lisäksi palautteiden joukossa oli yhteensä 22 palautetta (2 %), joihin on vastattu myöhässä. Näihin vastaaminen on kestänyt vähintään kahdeksan vuorokautta ja enimmillään 27 vuorokautta. 4 E-palvelut E-palveluista saatiin vuonna yhteensä 4 verkkopalautetta (11 % kaikista palautteista). Yleisimmin palautteet koskivat työväenopiston kurssihakua, rekisteröitymistä ja E- palveluita. Taulukko 7. E-palveluiden verkkopalautteet kohteittain vuosina 2 ja Palautteiden kohteet 2 E-palvelut % % Asian vireillepano Avoimet työpaikat 19 % Päivähoitohakemus 3 2 % 1 4 % Rekisteröityminen 33 2 % % Tilavarauspalvelu 1 1 % 1 % Työväenopiston kurssihaku % % Venepaikat 8 % 4 1 % Yhteensä % 4 1 %
14 18 Tyypiltään yleisimmät verkkopalautteet vuonna tehtiin kysymyksinä (23 palautetta). Seuraavaksi yleisimpiä olivat moitteet (94 palautetta). Vuoden verkkopalautteet jakautuivat palautetyypin mukaan samansuuntaisesti kuin vuonna 2. Suurin lukumääräinen ero oli kysymyksissä, joita vuonna tehtiin 1 enemmän kuin edellisenä vuonna Kuva. E-palveluihin liittyvien palautteiden (lkm) tyypit vuosina 2 ja Taulukko 8. E-palveluihin liittyvien verkkopalautteiden halutut vastaustavat vuosina 2 ja Palautteiden haluttu vastaustapa 2 WWW-sivut 1 6 % 8 2 % Sähköposti % % Posti 1 % Puhelin 9 % 1 4 % Palaute ei edellytä vastausta 11 7 % 41 1 % Yhteensä % 4 1 % Palautteiden vastausaikojen keskiarvo on ollut sekä vuonna 2 että vuonna kaksi vuorokautta. Vuonna vastattiin suoraan kolmeentoista palautteeseen. Verkkopalautteiden joukossa oli yksi vanhentunut palaute, johon ei ole vastattu. Lisäksi palautteiden joukossa oli yhteensä 36 palautetta (9 %), joihin on vastattu myöhässä. Näihin vastaaminen on kestänyt vähintään kahdeksan vuorokautta ja enimmillään 49 vuorokautta.
15 19 Hallinto ja päätöksenteko Kaupungin hallinnosta ja päätöksenteosta saatiin vuonna yhteensä 99 verkkopalautetta (3 % kaikista palautteista). Tyypiltään ne olivat yleisimmin moitteita (3 palautetta). Seuraavaksi yleisimpiä olivat kysymykset (2 palautetta) ja toimenpide-ehdotukset (2 palautetta). Suurin lukumääräinen ero oli kysymyksissä, joita vuonna tehtiin seitsemäntoista vähemmän kuin edellisenä vuonna Kuva 6. Hallintoon ja päätöksentekoon liittyvien palautteiden (lkm) tyypit vuosina 2 ja Taulukko 9. Hallintoon ja päätöksentekoon liittyvien verkkopalautteiden halutut vastaustavat vuosina 2 ja Palautteiden haluttu vastaustapa 2 WWW-sivut 6 7 % 3 3 % Sähköposti 4 3 % % Posti 3 4 % 3 3 % Puhelin 7 8 % 2 2 % 1 1 % Palaute ei edellytä vastausta % % Yhteensä 8 1 % 99 1 % Palautteiden vastausaikojen keskiarvo on laskenut vuoden 2 viidestä vuorokaudesta vuoden kolmeen vuorokauteen. Vuonna vastattiin suoraan neljään palautteeseen.
16 2 Verkkopalautteiden joukossa oli yhteensä yksitoista palautetta (11 %), joihin on vastattu myöhässä. Näihin vastaaminen on kestänyt vähintään kahdeksan vuorokautta ja enimmillään 46 vuorokautta. 6 Kaavoitus Kaavoituksesta saatiin vuonna yhteensä 1 verkkopalautetta (3 % kaikista palautteista). Tyypiltään ne olivat yleisimmin moitteita (47 palautetta). Seuraavaksi yleisimpiä olivat kysymykset (24 palautetta). Suurin lukumääräinen ero oli moitteissa, joita vuonna tehtiin 39 enemmän kuin edellisenä vuonna Kuva 7. Kaavoitukseen liittyvien palautteiden (lkm) tyypit vuosina 2 ja Taulukko 1. Kaavoitukseen liittyvien verkkopalautteiden halutut vastaustavat vuosina 2 ja Palautteiden haluttu vastaustapa 2 WWW-sivut 11 1 % Sähköposti 9 84 % % Posti 3 3 % Puhelin 1 1 % Palaute ei edellytä vastausta % 26 2 % Yhteensä 7 1 % 1 1 %
17 21 Palautteiden vastausaikojen keskiarvo on laskenut vuoden 2 seitsemästä vuorokaudesta vuoden kolmeen vuorokauteen. Vuonna vastattiin suoraan neljään palautteeseen. Verkkopalautteiden joukossa oli yhteensä kaksitoista palautetta (11 %), joihin on vastattu myöhässä. Näihin vastaaminen on kestänyt vähintään kahdeksan vuorokautta ja enimmillään kaksikymmentä vuorokautta. 7 Kadut, tiet ja torit Kaduista, teistä ja toreista saatiin vuonna yhteensä 767 verkkopalautetta (21 % kaikista palautteista). Tyypiltään ne olivat yleisimmin toimenpide-ehdotuksia (383 palautetta). Seuraavaksi yleisimpiä olivat kysymykset (173 palautetta) ja moitteet (147 palautetta). Suurin lukumääräinen ero oli moitteissa, joita vuonna tehtiin 78 vähemmän kuin edellisenä vuonna Kuva 8. Katuihin, teihin ja toreihin liittyvien palautteiden (lkm) tyypit vuosina 2 ja
18 22 Taulukko 11. Katuihin, teihin ja toreihin liittyvien verkkopalautteiden halutut vastaustavat vuosina 2 ja Palautteiden haluttu vastaustapa 2 WWW-sivut 37 4 % 19 2 % Sähköposti % 74 7 % Posti 1 1 % 7 1 % Puhelin 6 1 % 13 2 % Palaute ei edellytä vastausta % 14 2 % Yhteensä % % Palautteiden vastausaikojen keskiarvo on ollut sekä vuonna 2 että vuonna kahdeksan vuorokautta. Vuonna vastattiin suoraan 93 palautteeseen. Verkkopalautteiden joukossa oli yhteensä 243 palautetta (32 %), joihin on vastattu myöhässä. Näihin vastaaminen on kestänyt vähintään kahdeksan vuorokautta ja enimmillään 13 vuorokautta. 8 Kartat ja tontit Kartoista ja tonteista saatiin vuonna yhteensä 36 verkkopalautetta (1 % kaikista palautteista). Tyypiltään ne olivat yleisimmin kysymyksiä (17 palautetta). Seuraavaksi yleisimpiä olivat toimenpide-ehdotukset (9 palautetta) ja moitteet (7 palautetta). Vuoden verkkopalautteet jakautuivat palautetyypin mukaan samansuuntaisesti kuin vuonna 2. Suurin lukumääräinen ero oli kysymyksissä, joita vuonna tehtiin yksitoista vähemmän kuin edellisenä vuonna Kuva 9. Karttoihin ja tontteihin liittyvien palautteiden (lkm) tyypit vuosina 2 ja
19 23 Taulukko 12. Karttoihin ja tontteihin liittyvien verkkopalautteiden halutut vastaustavat vuosina 2 ja Palautteiden haluttu vastaustapa 2 WWW-sivut 2 3 % Sähköposti 4 79 % % Posti 1 3 % Puhelin 1 3 % Palaute ei edellytä vastausta % 6 17 % Yhteensä 68 1 % 36 1 % Palautteiden vastausaikojen keskiarvo on laskenut vuoden 2 kolmesta vuorokaudesta vuoden kahteen vuorokauteen. Vuonna vastattiin suoraan yhteen palautteeseen. Verkkopalautteiden joukossa oli yksi palaute (3 %), johon on vastattu myöhässä. Siihen vastaaminen kesti yhdeksän vuorokautta. 9 Kaupungin talous Kaupungin taloudesta saatiin vuonna yhteensä kuusitoista verkkopalautetta ( % kaikista palautteista). Tyypiltään ne olivat yleisimmin kommentteja ( palautetta) ja kysymyksiä ( palautetta). Suurin lukumääräinen ero oli kysymyksissä, joita vuonna tehtiin neljä vähemmän kuin edellisenä vuonna.
20 Kuva 1. Kaupungin talouteen liittyvien palautteiden (lkm) tyypit vuosina 2 ja Taulukko 13. Kaupungin talouteen liittyvien verkkopalautteiden halutut vastaustavat vuosina 2 ja Palautteiden haluttu vastaustapa 2 WWW-sivut Sähköposti 1 94 % % Posti Puhelin 1 6 % 1 6 % Palaute ei edellytä vastausta 1 6 % Yhteensä 16 1 % 16 1 % Palautteiden vastausaikojen keskiarvo on laskenut vuoden 2 kolmestatoista vuorokaudesta vuoden yhdeksään vuorokauteen. Verkkopalautteiden joukossa oli yhteensä kahdeksan palautetta ( %), joihin on vastattu myöhässä. Näihin vastaaminen on kestänyt vähintään kahdeksan vuorokautta ja enimmillään 39 vuorokautta.
21 2 1 Kirjasto Kirjastosta saatiin vuonna yhteensä 4 verkkopalautetta (1 % kaikista palautteista). Tyypiltään ne olivat yleisimmin moitteita (2 palautetta). Seuraavaksi yleisimpiä olivat toimenpide-ehdotukset (17 palautetta) ja kysymykset (11 palautetta). Vuoden verkkopalautteet jakautuivat palautetyypin mukaan samansuuntaisesti kuin vuonna 2. Suurin lukumääräinen ero oli sekä moitteissa että toimenpide-ehdotuksissa, joita vuonna tehtiin 28 vähemmän kuin edellisenä vuonna Kuva 11. Kirjastoon liittyvien palautteiden (lkm) tyypit vuosina 2 ja Taulukko 14. Kirjastoon liittyvien verkkopalautteiden halutut vastaustavat vuosina 2 ja Palautteiden haluttu vastaustapa 2 WWW-sivut 4 % 6 11 % Sähköposti 78 % % Posti 3 2 % Puhelin Palaute ei edellytä vastausta 39 % 1 28 % Yhteensä % 4 1 % Palautteiden vastausaikojen keskiarvo on ollut sekä vuonna 2 että vuonna kaksi vuorokautta. Vuonna vastattiin suoraan kuuteen palautteeseen.
22 26 Verkkopalautteiden joukossa oli yksi palaute (2 %), johon on vastattu myöhässä. Siihen vastaaminen kesti kaksitoista vuorokautta. 11 Kulttuuri Kulttuurista saatiin vuonna yhteensä 69 verkkopalautetta (2 % kaikista palautteista). Yleisimmin palautteet koskivat kulttuuritoimen keskusta. Taulukko 1. Kulttuurin verkkopalautteet kohteittain vuosina 2 ja Palautteiden aiheet 2 Kulttuuri 6 11 % 7 1 % Kulttuurikeskus 1 28 % 7 1 % Kulttuuritoimen keskus % % Museo 9 17 % 9 13 % Sinfonietta 1 2 % Yhdyskuntatyö Yhteensä 3 1 % 69 1 % Tyypiltään yleisimmät verkkopalautteet vuonna tehtiin toimenpide-ehdotuksina (2 palautetta). Seuraavaksi yleisimpiä olivat moitteet (1 palautetta) ja kysymykset (14 palautetta). Suurin lukumääräinen ero oli toimenpide-ehdotuksissa, joita tehtiin vuonna kaksitoista enemmän kuin edellisenä vuonna Kuva 12. Kulttuuriin liittyvien palautteiden (lkm) tyypit vuosina 2 ja
23 27 Taulukko 16. Kulttuuriin liittyvien verkkopalautteiden halutut vastaustavat vuosina 2 ja Palautteiden haluttu vastaustapa 2 WWW-sivut 1 2 % 4 6 % Sähköposti % % Posti Puhelin Palaute ei edellytä vastausta 8 1 % 21 3 % Yhteensä 3 1 % 69 1 % Palautteiden vastausaikojen keskiarvo on noussut vuoden 2 yhdeksästä vuorokaudesta vuoden viiteentoista vuorokauteen. Vuonna vastattiin suoraan kahdeksaan palautteeseen. Verkkopalautteiden joukossa oli kaksi vanhentunutta palautetta (3 %), joihin ei ole vastattu. Lisäksi palautteiden joukossa oli yhteensä 21 palautetta (3 %), joihin on vastattu myöhässä. Näihin vastaaminen on kestänyt vähintään yhdeksän vuorokautta ja enimmillään 397 vuorokautta. 12 Kuluttajaneuvonta Kuluttajaneuvonnasta saatiin vuonna yhteensä kolme verkkopalautetta ( % kaikista palautteista). Tyypiltään ne olivat yleisimmin moitteita (2 palautetta). Suurin lukumääräinen ero oli kysymyksissä, joita vuonna tehtiin kymmenen vähemmän kuin edellisenä vuonna Kuva 13. Kuluttajaneuvontaan liittyvien palautteiden (lkm) tyypit vuosina 2 ja
24 28 Taulukko 17. Kuluttajaneuvontaan liittyvien verkkopalautteiden halutut vastaustavat vuosina 2 ja Palautteiden haluttu vastaustapa 2 WWW-sivut 2 13 % Sähköposti % 2 67 % Posti Puhelin Palaute ei edellytä vastausta 1 6 % 1 33 % Yhteensä 16 1 % 3 1 % Palautteiden vastausaikojen keskiarvo on noussut vuoden 2 kolmesta vuorokaudesta vuoden neljään vuorokauteen. Vuonna vastattiin suoraan yhteen palautteeseen. 13 Liikenne Liikenteestä saatiin vuonna yhteensä 22 verkkopalautetta (6 % kaikista palautteista). Tyypiltään ne olivat yleisimmin toimenpide-ehdotuksia (116 palautetta). Seuraavaksi yleisimpiä olivat moitteet (42 palautetta) ja kysymykset (38 palautetta). Suurin lukumääräinen ero oli toimenpide-ehdotuksissa, joita vuonna tehtiin 3 enemmän kuin edellisenä vuonna Kuva 14. Liikenteeseen liittyvien palautteiden (lkm) tyypit vuosina 2 ja
25 29 Taulukko 18. Liikenteeseen liittyvien verkkopalautteiden halutut vastaustavat vuosina 2 ja Palautteiden haluttu vastaustapa 2 WWW-sivut 8 % 2 % Sähköposti % % Posti 3 1 % Puhelin 2 1 % Palaute ei edellytä vastausta % 4 18 % Yhteensä % 22 1 % Palautteiden vastausaikojen keskiarvo on ollut sekä vuonna 2 että vuonna kuusi vuorokautta. Vuonna vastattiin suoraan yhteentoista palautteeseen. Verkkopalautteiden joukossa oli yhteensä 6 palautetta (27 %), joihin on vastattu myöhässä. Näihin vastaaminen on kestänyt vähintään kahdeksan vuorokautta ja enimmillään 4 vuorokautta. 14 Liikunta Liikunnasta saatiin vuonna yhteensä 438 verkkopalautetta (12 % kaikista palautteista). Tyypiltään ne olivat yleisimmin toimenpide-ehdotuksia (138 palautetta). Seuraavaksi yleisimpiä olivat kysymykset (129 palautetta) ja moitteet (112 palautetta). Suurin lukumääräinen ero oli toimenpide-ehdotuksissa, joita vuonna tehtiin 19 vähemmän kuin edellisenä vuonna.
26 Kuva 1. Liikuntaan liittyvien palautteiden (lkm) tyypit vuosina 2 ja Taulukko 19. Liikuntaan liittyvien verkkopalautteiden halutut vastaustavat vuosina 2 ja Palautteiden haluttu vastaustapa 2 WWW-sivut 24 % 16 4 % Sähköposti % % Posti 2 % 1 % Puhelin 2 % 3 1 % 1 % Palaute ei edellytä vastausta % 9 21 % Yhteensä % % Palautteiden vastausaikojen keskiarvo on laskenut vuoden 2 kuudesta vuorokaudesta vuoden kolmeen vuorokauteen. Vuonna vastattiin suoraan 3 palautteeseen. Verkkopalautteiden joukossa oli yhteensä 8 palautetta (13 %), joihin on vastattu myöhässä. Näihin vastaaminen on kestänyt vähintään kahdeksan vuorokautta ja enimmillään 28 vuorokautta.
27 31 1 Matkailu Matkailusta saatiin vuonna yhteensä 21 verkkopalautetta (1 % kaikista palautteista). Tyypiltään ne olivat yleisimmin kysymyksiä (1 palautetta). Seuraavaksi yleisimpiä olivat toimenpide-ehdotukset ( palautetta). Vuoden verkkopalautteet jakautuivat palautetyypin mukaan samansuuntaisesti kuin vuonna 2. Suurin lukumääräinen ero oli toimenpide-ehdotuksissa, joita vuonna tehtiin neljä vähemmän kuin edellisenä vuonna Kuva 16. Matkailuun liittyvien palautteiden (lkm) tyypit vuosina 2 ja Taulukko 2. Matkailuun liittyvien verkkopalautteiden halutut vastaustavat vuosina 2 ja Palautteiden haluttu vastaustapa 2 WWW-sivut Sähköposti % % Posti 1 4 % 2 1 % Puhelin Palaute ei edellytä vastausta 4 1 % 6 29 % Yhteensä 27 1 % 21 1 % Palautteiden vastausaikojen keskiarvo on noussut vuoden 2 kahdesta vuorokaudesta vuoden kolmeen vuorokauteen. Vuonna vastattiin suoraan yhteen palautteeseen.
28 32 Verkkopalautteiden joukossa oli yhteensä kolme palautetta (14 %), joihin on vastattu myöhässä. Näihin vastaaminen on kestänyt vähintään kahdeksan vuorokautta ja enimmillään yhdeksän vuorokautta. 16 Nuoriso Nuorisosta saatiin vuonna yhteensä yhdeksän verkkopalautetta ( % kaikista palautteista). Palautteet koskivat nuorisoasiainkeskusta. Taulukko 21. Nuorison verkkopalautteet kohteittain vuosina 2 ja Palautteiden aiheet 2 Nuoriso Nuoriso - Nuorisoasiainkeskus 2 1 % 9 1 % Nuoriso - Nuorisovaltuusto Yhteensä 2 1 % 9 1 % Tyypiltään yleisimmät verkkopalautteet vuonna tehtiin kysymyksinä (4 palautetta) ja moitteina (4 palautetta). Suurin lukumääräinen ero oli kysymyksissä, joita vuonna tehtiin kahdeksan vähemmän kuin edellisenä vuonna Kuva 17. Nuorisoon liittyvien palautteiden (lkm) tyypit vuosina 2 ja
29 33 Taulukko 22. Nuorisoon liittyvien verkkopalautteiden halutut vastaustavat vuosina 2 ja Palautteiden haluttu vastaustapa 2 WWW-sivut 2 1 % Sähköposti 14 7 % 8 89 % Posti Puhelin 1 % Palaute ei edellytä vastausta 3 1 % 1 11 % Yhteensä 2 1 % 9 1 % Palautteiden vastausaikojen keskiarvo on laskenut vuoden 2 kahdestakymmenestä vuorokaudesta vuoden neljään vuorokauteen. Vuonna vastattiin suoraan yhteen palautteeseen. Verkkopalautteiden joukossa oli yhteensä kaksi palautetta (22 %), joihin on vastattu myöhässä. Näihin vastaaminen on kestänyt vähintään kahdeksan vuorokautta ja enimmillään yksitoista vuorokautta. 17 Opetus ja koulut Opetuksesta ja kouluista saatiin vuonna 2 yhteensä 2 verkkopalautetta (7 % kaikista palautteista). Yleisimmin palautteet koskivat työväenopistoa ja suomenkielisen opetuksen tulosyksikköä. Taulukko 23. Opetuksen ja koulujen verkkopalautteet kohteittain vuosina 2 ja Palautteiden aiheet 2 Opetus ja koulut 11 4 % 12 7 % Opetus ja koulut - Ruotsinkielisen päivähoidon ja opetuksen tulosyksikkö 2 % 11 6 % Opetus ja koulut - Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö % % Opetus ja koulut - Työväenopisto % % Yhteensä 2 1 % % Tyypiltään yleisimmät verkkopalautteet vuonna tehtiin kysymyksinä (81 palautetta). Seuraavaksi yleisimpiä olivat moitteet ( palautetta) ja toimenpide-ehdotukset (34 palautetta). Suurin lukumääräinen ero oli kysymyksissä, joita vuonna tehtiin 34 vähemmän kuin edellisenä vuonna.
30 Kuva 18. Opetukseen ja kouluihin liittyvien palautteiden (lkm) tyypit vuosina 2 ja Taulukko 24. Opetukseen ja kouluihin liittyvien verkkopalautteiden halutut vastaustavat vuosina 2 ja Palautteiden haluttu vastaustapa 2 WWW-sivut 6 2 % 3 % Sähköposti % 13 7 % Posti 4 2 % 1 1 % Puhelin 2 % 4 2 % Palaute ei edellytä vastausta % % Yhteensä 2 1 % % Palautteiden vastausaikojen keskiarvo on noussut vuoden 2 kuudesta vuorokaudesta vuoden kymmeneen vuorokauteen. Vuonna vastattiin suoraan 23 palautteeseen. Verkkopalautteiden joukossa oli yhteensä 61 palautetta (34 %), joihin on vastattu myöhässä. Näihin vastaaminen on kestänyt vähintään kahdeksan vuorokautta ja enimmillään 197 vuorokautta.
31 3 18 Päivähoito Päivähoidosta saatiin vuonna yhteensä 83 verkkopalautetta (2 % kaikista palautteista). Yleisimmin palautteet koskivat koko kaupunkia. Taulukko 2. Päivähoidon verkkopalautteet kohteittain vuosina 2 ja Palautteiden aiheet 2 Päivähoito 3 3 % 9 11 % Päivähoito - Espoon keskus % 9 11 % Päivähoito - Espoonlahti % % Päivähoito - Koko kaupunkia koskeva % % Päivähoito - Leppävaara 2 2 % 8 1 % Päivähoito - Matinkylä-Olari 7 7 % 2 2 % Päivähoito - Tapiola 7 7 % 6 % Yhteensä 12 1 % 83 1 % Tyypiltään yleisimmät verkkopalautteet vuonna tehtiin kysymyksinä (41 palautetta). Seuraavaksi yleisimpiä olivat moitteet (17 palautetta) ja toimenpide-ehdotukset (13 palautetta). Suurin lukumääräinen ero oli moitteissa, joita vuonna tehtiin kuusitoista vähemmän kuin edellisenä vuonna Kuva 19. Päivähoitoon liittyvien palautteiden (lkm) tyypit vuosina 2 ja
32 36 Taulukko 26. Päivähoitoon liittyvien verkkopalautteiden halutut vastaustavat vuosina 2 ja Palautteiden haluttu vastaustapa 2 WWW-sivut 1 1 % 3 4 % Sähköposti % % Posti 1 1 % Puhelin 2 2 % 3 4 % Palaute ei edellytä vastausta % % Yhteensä 12 1 % 83 1 % Palautteiden vastausaikojen keskiarvo on laskenut vuoden 2 kahdestatoista vuorokaudesta vuoden seitsemään vuorokauteen. Vuonna vastattiin suoraan kolmeen palautteeseen. Verkkopalautteiden joukossa oli yhteensä 22 palautetta (27 %), joihin on vastattu myöhässä. Näihin vastaaminen on kestänyt vähintään kahdeksan vuorokautta ja enimmillään 82 vuorokautta. 19 Rakentaminen Rakentamisesta saatiin vuonna yhteensä 66 verkkopalautetta (2 % kaikista palautteista). Tyypiltään ne olivat yleisimmin kysymyksiä (26 palautetta). Seuraavaksi yleisimpiä olivat moitteet (21 palautetta) ja toimenpide-ehdotukset (14 palautetta). Suurin lukumääräinen ero oli kysymyksissä, joita vuonna tehtiin 24 vähemmän kuin edellisenä vuonna Kuva 2. Rakentamiseen liittyvien palautteiden (lkm) tyypit vuosina 2 ja
33 37 Taulukko 27. Rakentamiseen liittyvien verkkopalautteiden halutut vastaustavat vuosina 2 ja Palautteiden haluttu vastaustapa 2 WWW-sivut 2 2 % 3 % Sähköposti % 46 7 % Posti 1 1 % Puhelin 2 2 % 1 2 % Palaute ei edellytä vastausta 9 1 % % Yhteensä 87 1 % 66 1 % Palautteiden vastausaikojen keskiarvo on noussut vuoden 2 yhdeksästä vuorokaudesta vuoden kuuteentoista vuorokauteen. Vuonna vastattiin suoraan kolmeen palautteeseen. Verkkopalautteiden joukossa oli yksi vanhentunut palaute (2 %), johon ei ole vastattu. Lisäksi palautteiden joukossa oli yhteensä 3 palautetta (3 %), joihin on vastattu myöhässä. Näihin vastaaminen on kestänyt vähintään kahdeksan vuorokautta ja enimmillään 13 vuorokautta. 2 Sosiaalipalvelut Sosiaalipalveluista saatiin vuonna yhteensä 122 verkkopalautetta (3 % kaikista palautteista). Yleisimmin palautteet koskivat koko kaupunkia ja Leppävaaraa. Taulukko 28. Sosiaalipalveluiden verkkopalautteet kohteittain vuosina 2 ja Palautteiden aiheet 2 Sosiaalipalvelut 7 6 % % Sosiaalipalvelut - Espoon keskus 1 8 % 1 8 % Sosiaalipalvelut - Espoonlahti 4 % 1 1 % Sosiaalipalvelut - Koko kaupunkia koskeva 1 42 % 3 29 % Sosiaalipalvelut - Leppävaara % % Sosiaalipalvelut - Matinkylä-Olari 1 8 % 1 8 % Sosiaalipalvelut - Tapiola 6 % 4 % Sosiaalipalvelut - Yhteiset palvelut 4 % 1 12 % Yhteensä % %
34 38 Tyypiltään yleisimmät verkkopalautteet vuonna tehtiin kysymyksinä (48 palautetta). Seuraavaksi yleisimpiä olivat moitteet (41 palautetta). Suurin lukumääräinen ero oli kysymyksissä, joita vuonna tehtiin viisi vähemmän kuin edellisenä vuonna Kuva 21. Sosiaalipalveluihin liittyvien palautteiden (lkm) tyypit vuosina 2 ja Taulukko 29. Sosiaalipalveluihin liittyvien verkkopalautteiden halutut vastaustavat vuosina 2 ja Palautteiden haluttu vastaustapa 2 WWW-sivut 4 3 % 1 1 % Sähköposti 66 % % Posti % 4 3 % Puhelin % 11 9 % Palaute ei edellytä vastausta 24 2 % % Yhteensä % % Palautteiden vastausaikojen keskiarvo on noussut vuoden 2 neljästätoista vuorokaudesta 2 vuorokauteen vuonna. Vuonna vastattiin suoraan neljään palautteeseen. Verkkopalautteiden joukossa oli kolme vanhentunutta palautetta (2 %), joihin ei ole vastattu. Lisäksi palautteiden joukossa oli yhteensä 8 palautetta (48 %), joihin on vastattu myöhässä. Näihin vastaaminen on kestänyt vähintään kahdeksan vuorokautta ja enimmillään 248 vuorokautta.
35 39 21 Terveydensuojelu Terveydensuojelusta saatiin vuonna yhteensä 18 verkkopalautetta ( % kaikista palautteista). Tyypiltään ne olivat yleisimmin kysymyksiä (6 palautetta). Seuraavaksi yleisimpiä olivat toimenpide-ehdotukset ( palautetta). Suurin lukumääräinen ero oli kommenteissa, joita vuonna tehtiin kaksi enemmän kuin edellisenä vuonna Kuva 22. Terveydensuojeluun liittyvien palautteiden (lkm) tyypit vuosina 2 ja Taulukko 3. Terveydensuojeluun liittyvien verkkopalautteiden halutut vastaustavat vuosina 2 ja Palautteiden haluttu vastaustapa 2 WWW-sivut Sähköposti % % Posti Puhelin 1 6 % Palaute ei edellytä vastausta 4 2 % 4 22 % Yhteensä 16 1 % 18 1 % Palautteiden vastausaikojen keskiarvo on noussut vuoden 2 neljästä vuorokaudesta vuoden kahteentoista vuorokauteen. Verkkopalautteiden joukossa oli yhteensä viisi palautetta (28 %), joihin on vastattu myöhässä. Näihin vastaaminen on kestänyt vähintään kahdeksan vuorokautta ja enimmillään 148 vuorokautta.
36 4 22 Terveyspalvelut Terveyspalveluista saatiin vuonna yhteensä 23 verkkopalautetta (6 % kaikista palautteista). Yleisimmin palautteet koskivat Espoonlahtea ja koko kaupunkia. Taulukko 31. Terveyspalveluiden verkkopalautteet kohteittain vuosina 2 ja Palautteiden aiheet 2 Terveyspalvelut % 2 9 % Terveyspalvelut - Espoon keskus 46 2 % 3 1 % Terveyspalvelut - Espoonlahti % 3 23 % Terveyspalvelut - Koko kaupunkia koskeva 3 16 % % Terveyspalvelut - Leppävaara % 21 9 % Terveyspalvelut - Matinkylä-Olari 22 1 % % Terveyspalvelut - Sairaala- ja laitospalvelut 7 3 % 2 1 % Terveyspalvelut - Tapiola 21 9 % 22 1 % Yhteensä 22 1 % 23 1 % Tyypiltään yleisimmät verkkopalautteet vuonna tehtiin moitteina (12 palautetta). Seuraavaksi yleisimpiä olivat kysymykset (1 palautetta). Suurin lukumääräinen ero oli moitteissa, joita vuonna tehtiin 27 enemmän kuin edellisenä vuonna Kuva 23. Terveyspalveluihin liittyvien palautteiden (lkm) tyypit vuosina 2 ja
37 41 Taulukko 32. Terveyspalveluihin liittyvien verkkopalautteiden halutut vastaustavat vuosina 2 ja Palautteiden haluttu vastaustapa 2 WWW-sivut 2 % 2 % Sähköposti % % Posti 8 4 % 6 3 % Puhelin 16 7 % 12 % Palaute ei edellytä vastausta 34 1 % 22 % Yhteensä 22 1 % 23 1 % Palautteiden vastausaikojen keskiarvo on laskenut vuoden 2 kymmenestä vuorokaudesta vuoden viiteen vuorokauteen. Vuonna vastattiin suoraan kahteentoista palautteeseen. Verkkopalautteiden joukossa oli yhteensä 43 palautetta (19 %), joihin on vastattu myöhässä. Näihin vastaaminen on kestänyt vähintään kahdeksan vuorokautta ja enimmillään 84 vuorokautta. 23 Turvallisuus Turvallisuudesta saatiin vuonna yhteensä 2 verkkopalautetta (1 % kaikista palautteista). Tyypiltään ne olivat yleisimmin kysymyksiä (8 palautetta) ja moitteita (8 palautetta). Suurin lukumääräinen ero oli kysymyksissä, joita vuonna tehtiin 14 vähemmän kuin edellisenä vuonna Kuva 24. Turvallisuuteen liittyvien palautteiden (lkm) tyypit vuosina 2 ja
38 42 Taulukko 33. Turvallisuuteen liittyvien verkkopalautteiden halutut vastaustavat vuosina 2 ja Palautteiden haluttu vastaustapa 2 WWW-sivut 2 % 1 4 % Sähköposti % % Posti 4 11 % Puhelin 1 3 % Palaute ei edellytä vastausta 7 18 % 6 24 % Yhteensä 38 1 % 2 1 % Palautteiden vastausaikojen keskiarvo on noussut vuoden 2 kahdesta vuorokaudesta vuoden viiteen vuorokauteen. Verkkopalautteiden joukossa oli yhteensä viisi palautetta (2 %), joihin on vastattu myöhässä. Näihin vastaaminen on kestänyt vähintään kymmenen vuorokautta ja enimmillään kaksikymmentä vuorokautta. 24 Vanhustenhuolto Vanhustenhuollosta saatiin vuonna yhteensä 34 verkkopalautetta (1 % kaikista palautteista). Yleisimmin palautteet koskivat koko kaupunkia. Taulukko 34. Vanhustenhuollon verkkopalautteet kohteittain vuosina 2 ja Palautteiden aiheet 2 Vanhustenhuolto 1 3 % 2 6 % Vanhustenhuolto - Espoon keskus 2 6 % Vanhustenhuolto - Espoonlahti 3 9 % 1 3 % Vanhustenhuolto - Koko kaupunkia koskeva % % Vanhustenhuolto - Leppävaara 1 3 % Vanhustenhuolto - Matinkylä-Olari 3 9 % 2 6 % Vanhustenhuolto - Sairaala- ja laitospalvelut 8 24 % 3 9 % Vanhustenhuolto - Tapiola 3 9 % 2 6 % Yhteensä 33 1 % 34 1 %
39 43 Tyypiltään yleisimmät verkkopalautteet vuonna tehtiin kysymyksinä (12 palautetta) ja moitteina (12 palautetta). Suurin lukumääräinen ero oli kysymyksissä, joita vuonna tehtiin kuusi vähemmän kuin edellisenä vuonna Kuva 2. Vanhustenhuoltoon liittyvien palautteiden (lkm) tyypit vuosina 2 ja Taulukko 3. Vanhustenhuoltoon liittyvien verkkopalautteiden halutut vastaustavat vuosina 2 ja Palautteiden haluttu vastaustapa 2 WWW-sivut 3 9 % Sähköposti 28 8 % % Posti Puhelin Palaute ei edellytä vastausta 2 6 % 1 29 % Yhteensä 33 1 % 34 1 % Palautteiden vastausaikojen keskiarvo on noussut vuoden 2 kuudestatoista vuorokaudesta vuoden seitsemääntoista vuorokauteen. Vuonna vastattiin suoraan kuuteen palautteeseen. Verkkopalautteiden joukossa oli neljä vanhentunutta palautetta (12 %), joihin ei ole vastattu. Lisäksi palautteiden joukossa oli yhteensä yhdeksän palautetta (26 %), joihin on vastattu myöhässä. Näihin vastaaminen on kestänyt vähintään kahdeksan vuorokautta ja enimmillään 311 vuorokautta.
40 44 2 Vesi ja jätevesi Vedestä ja jätevedestä saatiin vuonna yhteensä 3 verkkopalautetta (1 % kaikista palautteista). Tyypiltään ne olivat yleisimmin kysymyksiä (1 palautetta). Seuraavaksi yleisimpiä olivat moitteet (9 palautetta) ja toimenpide-ehdotukset (8 palautetta). Vuoden verkkopalautteet jakautuivat palautetyypin mukaan samansuuntaisesti kuin vuonna 2. Suurin lukumääräinen ero oli kysymyksissä, joita vuonna tehtiin kymmenen vähemmän kuin edellisenä vuonna Kuva 26. Veteen ja jäteveteen liittyvien palautteiden (lkm) tyypit vuosina 2 ja Taulukko 36. Veteen ja jäteveteen liittyvien verkkopalautteiden halutut vastaustavat vuosina 2 ja Palautteiden haluttu vastaustapa 2 WWW-sivut 2 4 % 3 1 % Sähköposti % 16 3 % Posti 1 2 % Puhelin 2 4 % Palaute ei edellytä vastausta 3 6 % % Yhteensä 1 % 3 1 % Palautteiden vastausaikojen keskiarvo on ollut sekä vuonna 2 että vuonna neljä vuorokautta. Vuonna vastattiin suoraan kahteen palautteeseen.
41 4 Verkkopalautteiden joukossa oli yhteensä neljä palautetta (13 %), joihin on vastattu myöhässä. Näihin vastaaminen on kestänyt vähintään kahdeksan vuorokautta ja enimmillään kaksitoista vuorokautta. 26 WWW-sivut WWW-sivuista saatiin vuonna yhteensä 231 verkkopalautetta (6 % kaikista palautteista). Tyypiltään ne olivat yleisimmin moitteita (79 palautetta). Seuraavaksi yleisimpiä olivat toimenpide-ehdotukset (7 palautetta). Suurin lukumääräinen ero oli moitteissa, joita vuonna tehtiin 2 enemmän kuin edellisenä vuonna Kuva 27. WWW-sivuihin liittyvien palautteiden (lkm) tyypit vuosina 2 ja Taulukko 37. WWW-sivuihin liittyvien verkkopalautteiden halutut vastaustavat vuosina 2 ja Palautteiden haluttu vastaustapa 2 WWW-sivut 18 1 % 22 1 % Sähköposti % 128 % Posti 1 1 % Puhelin 3 2 % 2 1 % Palaute ei edellytä vastausta 26 % % Yhteensä % % Palautteiden vastausaikojen keskiarvo on laskenut vuoden 2 seitsemästä
42 46 vuorokaudesta vuoden viiteen vuorokauteen. Vuonna vastattiin suoraan neljääntoista palautteeseen. Verkkopalautteiden joukossa oli yhteensä 38 palautetta (16 %), joihin on vastattu myöhässä. Näihin vastaaminen on kestänyt vähintään kahdeksan vuorokautta ja enimmillään 113 vuorokautta. 27 Yhteispalvelupiste Yhteispalvelupisteestä saatiin vuonna yhteensä kolmetoista verkkopalautetta ( % kaikista palautteista). Tyypiltään ne olivat yleisimmin moitteita (4 palautetta) ja toimenpideehdotuksia (4 palautetta). Suurin lukumääräinen ero oli moitteissa, joita vuonna tehtiin neljä vähemmän kuin edellisenä vuonna Kuva 28. Yhteispalvelupisteeseen liittyvien palautteiden (lkm) tyypit vuosina 2 ja Taulukko 38. Yhteispalvelupisteeseen liittyvien verkkopalautteiden halutut vastaustavat vuosina 2 ja Palautteiden haluttu vastaustapa 2 WWW-sivut 1 8 % Sähköposti 8 3 % 8 62 % Posti 1 7 % Puhelin 2 13 % Palaute ei edellytä vastausta 4 27 % 4 31 % Yhteensä 1 1 % 13 1 %
43 47 Palautteiden vastausaikojen keskiarvo on noussut vuoden 2 seitsemästä vuorokaudesta vuoden kolmeentoista vuorokauteen. Verkkopalautteiden joukossa oli yksi vanhentunut palaute (8 %), johon ei ole vastattu. Lisäksi palautteiden joukossa oli yhteensä kaksi palautetta (1 %), joihin on vastattu myöhässä. Näihin vastaaminen on kestänyt 28 vuorokautta ja 113 vuorokautta. 28 Ympäristö Ympäristöstä saatiin vuonna yhteensä 178 verkkopalautetta ( % kaikista palautteista). Tyypiltään ne olivat yleisimmin toimenpide-ehdotuksia (84 palautetta). Seuraavaksi yleisimpiä olivat kysymykset (41 palautetta) ja moitteet (37 palautetta). Suurin lukumääräinen ero oli toimenpide-ehdotuksissa, joita vuonna tehtiin 22 vähemmän kuin edellisenä vuonna Kuva 29. Ympäristöön liittyvien palautteiden (lkm) tyypit vuosina 2 ja
44 48 Taulukko 39. Ympäristöön liittyvien verkkopalautteiden halutut vastaustavat vuosina 2 ja Palautteiden haluttu vastaustapa 2 WWW-sivut 8 4 % 3 2 % Sähköposti % % Posti 2 % Puhelin 3 1 % 3 2 % Palaute ei edellytä vastausta % % Yhteensä % % Palautteiden vastausaikojen keskiarvo on laskenut vuoden 2 yhdeksästä vuorokaudesta vuoden kahdeksaan vuorokauteen. Vuonna vastattiin suoraan kolmeentoista palautteeseen. Verkkopalautteiden joukossa oli yhteensä 6 palautetta (34 %), joihin on vastattu myöhässä. Näihin vastaaminen on kestänyt vähintään kahdeksan vuorokautta ja enimmillään 77 vuorokautta. 29 Yrityspalvelut Yrityspalveluista saatiin vuonna yksi verkkopalaute ( % kaikista palautteista). Tyypiltään se oli kysymys. Suurin lukumääräinen ero oli kysymyksissä, joita vuonna tehtiin kaksi vähemmän kuin edellisenä vuonna. 3, 3 3 2, 2 2 1, 1 1 1, Kuva 3. Yrityspalveluihin liittyvien palautteiden (lkm) tyypit vuosina 2 ja
45 49 Verkkopalautteiden jakaumaa tarkastellaan myös halutun vastaustavan mukaan. Taulukko 4. Yrityspalveluihin liittyvien verkkopalautteiden halutut vastaustavat vuosina 2 ja Palautteiden haluttu vastaustapa 2 WWW-sivut Sähköposti 3 7 % 1 1 % Posti Puhelin Palaute ei edellytä vastausta 1 2 % Yhteensä 4 1 % 1 1 % Palautteiden vastausaikojen keskiarvo on noussut vuoden 2 nollasta vuorokaudesta vuoden kahdeksaan vuorokauteen. Ainoaan verkkopalautteeseen (1 %) on vastattu myöhässä. Siihen vastaaminen kesti kahdeksan vuorokautta. 3 Muu palaute Muuta palautetta saatiin vuonna yhteensä 141 kappaletta (4 % kaikista palautteista). Yleisimmin palautteet koskivat aihepiiriä muu palaute, sosiaali- ja terveystoimea sekä keskushallintoa. Taulukko 41. Muut verkkopalautteet kohteittain vuosina 2 ja Palautteiden aiheet 2 Muu palaute % 7 4 % Muu palaute - Keskushallinto % % Muu palaute - Sivistystoimi 1 1 % 3 2 % Muu palaute - Sosiaali- ja terveystoimi % 3 2 % Muu palaute - Tekninen ja ympäristötoimi 4 4 % 1 11 % Yhteensä 11 1 % % Tyypiltään yleisimmät verkkopalautteet vuonna tehtiin kysymyksinä (47 palautetta). Seuraavaksi yleisimpiä olivat toimenpide-ehdotukset (34 palautetta) ja moitteet (32 palautetta). Vuoden verkkopalautteet jakautuivat palautetyypin mukaan samansuuntaisesti kuin vuonna 2. Suurin lukumääräinen ero oli toimenpide-ehdotuksissa, joita vuonna tehtiin 21 enemmän kuin edellisenä vuonna.
46 Kuva 31. Muiden palautteiden (lkm) tyypit vuosina 2 ja Taulukko 42. Muiden verkkopalautteiden halutut vastaustavat vuosina 2 ja Palautteiden haluttu vastaustapa 2 WWW-sivut 6 6 % 6 4 % Sähköposti 61 6 % 7 3 % Posti 1 1 % 4 % Puhelin % 4 3 % Palaute ei edellytä vastausta % 1 36 % Yhteensä 11 1 % % Palautteiden vastausaikojen keskiarvo on laskenut vuoden 2 kahdestatoista vuorokaudesta vuoden kuuteen vuorokauteen. Vuonna vastattiin suoraan kuuteen palautteeseen. Verkkopalautteiden joukossa oli yhteensä 44 palautetta (31 %), joihin on vastattu myöhässä. Näihin vastaaminen on kestänyt vähintään kahdeksan vuorokautta ja enimmillään vuorokautta.
47 1 31 Johtopäätökset Kuntalaisilla on ollut mahdollisuus vuodesta 22 lähtien antaa palautetta Espoon kaupungin palveluista verkkopalautejärjestelmässä. Järjestelmän tavoitteena on kehittää asiakaspalvelua ja yleisesti koko kaupungin toimintaa yhä laadukkaammaksi. Palautteet antavat mahdollisuuden toiminnan kehittämiseen. Vuosittain tehtävä raportti antaa tietoa ja vertailupohjan tuleville vuosiraporteille. Siitä on muodostunutkin käytäntö. Vuonna annettiin yhteensä verkkopalautetta. Raportissa on jakaumat aihealueittain aiheista (siltä osin kuin tieto oli saatavilla), palautetyypeistä, halutuista vastaustavoista, vastausaikojen keskiarvoista, suoraan vastatuista ja palautteista, joihin ei ole vastattu sekä joihin on vastattu myöhässä. Viimeksi mainituista on ilmoitettu myös lyhin ja pisin kesto (vuorokausina). Kuntalaisilla on verkkopalautejärjestelmän kautta hyvä mahdollisuus vaikuttaa kaupungin toimintaan. Heidän antamansa palautteet ovat yksi Espoon kaupungin toiminnan kehittämisen työkalu, jota tulisi yhä tehokkaammin käyttää hyödyksi. Vuoden verkkopalautteiden tulokset on hyvä ottaa huomioon kehitettäessä toimintaa yhä laadukkaammaksi.
Kuntalaisnäkökulmia palveluihin
RAPORTTEJA ESPOOSTA 1/26 Kuntalaisnäkökulmia palveluihin Espoon kaupungin Internet-palautteet vuonna 25 Juhani Määttälä ESPOON KAUPUNKI KEHITTÄMIS- JA TUTKIMUSRYHMÄ Esbo stads utvecklings- och utredningsgrupp
Lisätiedoteet vuonna 200 Raportteja Espoosta 1/2008
Espoon kaupungin Interne ernetpalaut alauttee eet vuonna 2 7 Raportteja Espoosta 1/28 Espoon kaupungin keskushallinto Hallintokeskus Kehittämis- ja tutkimusryhmä Postiosoite: Espoon kaupunki Kehittämis-
Lisätiedoteet vuonna 2008 Raportteja Espoosta 2/2009
Espoon kaupungin Interne ernetpalaut alauttee eet vuonna Raportteja Espoosta 2/2009 Espoon kaupungin keskushallinto Konserniesikunta Kehittämis- ja tutkimusryhmä Postiosoite: Espoon kaupunki Kehittämis-
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 23. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1
Tekninen lautakunta 18.03.2015 Sivu 1 / 1 3855/00.01.01/2014 23 Yhteenveto kuntalaisaloitteiden ja asiakaspalautteiden käsittelystä teknisessä keskuksessa vuonna 2014 Valmistelijat / lisätiedot: Maritta
LisätiedotASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008 Tietoisku 13/2008 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten yksin eläjiä 2. Lapsettomia pareja entistä enemmän 3. Viidennes lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä 4. Kielikirjo perheissä
LisätiedotASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2014
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2014 Tietoisku 8/2014 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pysynyt ennallaan 2. Perheiden keskikoko hieman pienentynyt 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys
LisätiedotKommunal verksamhet och service nu på finska! Kunnallista toimintaa ja palveluita nyt myös suomeksi! Trosa kommun del i det finska förvaltningsområdet
Kommunal verksamhet och service nu på finska! Trosa kommun del i det finska förvaltningsområdet Kunnallista toimintaa ja palveluita nyt myös suomeksi! Trosan kunta osa suomen kielen hallintoaluetta Kommunal
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 98. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1
Tekninen lautakunta 19.10.2016 Sivu 1 / 1 4305/2016 00.01.01 98 Yhteenveto kuntalaisaloitteiden ja palautteiden käsittelystä kaupunkitekniikan keskuksessa alkuvuodesta 2016 Valmistelijat / lisätiedot:
LisätiedotAsuntokunnat ja perheet 2007 TIETOISKU 9/2007. Sisällys
Asuntokunnat ja perheet 2007 TIETOISKU 9/2007 Sisällys 1 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 1.1 Asuntokuntien määrä ja koko 2 PERHEET 2.1 Perhetyyppi 2.2 Lapsiperheet 2.3 Perheiden äidinkieli Kuva: Ee-mailin toimitus
LisätiedotENGLANTI PALVELUKIELENÄ. Milla Ovaska, kansainvälisten asioiden päällikkö Antti Kangasmäki, ylikielenkääntäjä
ENGLANTI PALVELUKIELENÄ Milla Ovaska, kansainvälisten asioiden päällikkö Antti Kangasmäki, ylikielenkääntäjä Suomen 2. suurin kaupunki Yksi nopeimmin kasvavista kaupungeista Suomessa 20 % asukkaista alle
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 93. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1
Tekninen lautakunta 24.09.2014 Sivu 1 / 1 3855/00.01.01/2014 93 Yhteenveto kuntalaisaloitteiden ja asiakaspalautteen käsittelystä teknisessä keskuksessa vuoden 2014 alkupuolella Valmistelijat / lisätiedot:
LisätiedotSvarsprocent i enkäten bland de undersökta kommunerna, sammanlagt 1 900 svar.
Svarsprocent i enkäten bland de undersökta kommunerna, sammanlagt 1 900 svar. Kyselyyn osallistuneiden kuntien vastausprosentit, yhteensä 1900 vastausta. 54 % Keskiarvo/Medeltal 67 % Jakobstad (svenskspråkig
LisätiedotMot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa
Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,
LisätiedotPääkaupunkiseudun ruotsinkieliset palvelut. PKS-neuvottelukunta Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen
Pääkaupunkiseudun ruotsinkieliset palvelut PKS-neuvottelukunta 26.5.29 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Toimenpide 1 Ruotsinkielisiä sähköisiä palveluja kehitetään osana pääkaupunkiseudun yhteistä seutuportaalia
LisätiedotSuomen arktinen strategia
Suomen arktinen strategia Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 7/2010 Suomen arktinen strategia Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 7/2010 Julkaisija VALTIONEUVOSTON KANSLIA Julkaisun laji Julkaisu
LisätiedotLiitteen 3 lähteet: Syksyinen näkymä uusittua puukujannetta pitkin merelle. VP.
Syksyinen näkymä uusittua puukujannetta pitkin merelle. VP. Liitteen 3 lähteet: Kaivopuiston Ison Puistotien puukujanteen uusiminen. Peruskorjaussuunnitelma 2007. Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisu
LisätiedotJyväskylän kaupungin palautejärjestelmä. Kuntatekniikan päivät 17.5.2013 Paikkatietopäällikkö Janne Hartman Jyväskylän kaupunki
Jyväskylän kaupungin palautejärjestelmä Kuntatekniikan päivät 17.5.2013 Paikkatietopäällikkö Janne Hartman Jyväskylän kaupunki Esityksen sisältö Taustaa Ominaisuuksia ja hyötyjä Kokemuksia ja tilastoja
LisätiedotASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2015
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2015 Tietoisku 9/2015 Sisällys 1. Asuntokuntien koko pysyi samana 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys
LisätiedotASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys
LisätiedotESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011
ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011 Tietoisku 6/2011 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 93. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1
Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1 3520/00.01.01/2015 93 Yhteenveto kuntalaisaloitteiden ja -palautteen käsittelystä teknisessä keskuksessa alkuvuoden 2015 aikana Valmistelijat / lisätiedot: Maritta
LisätiedotEspoon ruotsinkielisten väestöennuste
Espoon ruotsinkielisten väestöennuste 2008-2017 Teija Jokiranta ESPOON KAUPUNKI KEHITTÄMIS- JA TUTKIMUSRYHMÄ Esbo stads utvecklings och utrednings grupp City of Espoo Research and Development 2007 Espoon
LisätiedotVIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA
VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 3/2015 Arja Munter Palveluliiketoimi Kaupunkitieto Tilastokeskuksen vieraskielisten asumista koskevat tiedot ovat vuoden 2012 lopun tietoja. Tuolloin Espoossa
LisätiedotLiikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden
Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden Elina Väistö Sito Parhaan ympäristön tekijät Sitossa laadittu kuluneen vuoden aikana Utarbetad vid Sito under det gångna året Sähköautojen
LisätiedotSUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE
SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE HAE VALTIONTUKEA ANSÖK OM STATSBIDRAG Tukea hakeva organisaatio Sökande organisation Organisaationumero Organisationsnummer Osoite Adress Yhteyshenkilö
LisätiedotHelsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto. Liikenteen kehitys Helsingissä vuonna 2011
Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto Helsinki Suunnittelee 212:2 Liikenteen kehitys Helsingissä vuonna 211 Autokanta kasvoi Vuoden 211 lopussa Helsingissä oli rekisteröitynä yhteensä lähes 28
LisätiedotASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2011
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2011 Tietoisku 8/2011 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pienentynyt 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Yksilapsisuus yleisintä Suur-Matinkylässä 4. Perheiden kaksikielisyys
LisätiedotTaustatiedot / Bakgrundsuppgifter: 1. Organisaatio / Organisation Kunta, mikä kunta? / Kommun, vilken?
Kommenttipyyntö Tulevaisuuden kunta-parlamentaarisen työryhmän väliraportista / Begäran om kommentarer till mellanrapporten från parlamentariska arbetsgruppen för Framtidens kommun Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter:
LisätiedotESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013
ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013 Tietoisku 6/2013 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat
LisätiedotASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2010
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2010 Tietoisku 8/2010 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten pieniä asuntokuntia 2. Lapsettomien parien osuus perheistä kasvaa 3. Yksinhuoltajaperheiden osuus pysynyt ennallaan 4.
LisätiedotKaupunkisuunnittelu Länsi-Vantaan asemakaavayksikkö Asia: ASEMAKAAVAMUUTOS NRO , VAPAALA, LUONNOS
Vantaa Kaupunkisuunnittelu Länsi-Vantaan asemakaavayksikkö 23.9.2011 Maanomistajat, rajanaapurit, viranomaiset ja osalliset Viite: Vuorovaikutus kaavaa valmisteltaessa MRL 62 mukaisesti Asia: ASEMAKAAVAMUUTOS
LisätiedotULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007
ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,
LisätiedotASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2009
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2009 Tietoisku 10/2009 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten yksin asuvia 2. Lapsettomia pareja entistä enemmän 3. Viidennes lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä 4. Kielikirjo perheissä
LisätiedotStaden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki
Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och
LisätiedotKirkkonummen kunnan kuntalaiskysely / Kyrkslätts kommuns kommuninvånarenkät
Kirkkonummen kunnan kuntalaiskysely / Kyrkslätts kommuns kommuninvånarenkät Raportti ajalta 02.03.2017-30.06.2017. Vastauksia annettu yhteensä 580 kpl. Minkä ikäinen olet? / Hur gammal är du? Alle 18 /
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 17. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1
Tekninen lautakunta 17.02.2016 Sivu 1 / 1 3520/2015 00.01.01 17 Yhteenveto kuntalaisaloitteiden ja -palautteiden käsittelystä teknisessä keskuksessa vuoden 2015 aikana Valmistelijat / lisätiedot: Maritta
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja Sosiaali- ja terveyslautakunnalle tiedoksi saapuneet asiat, päätökset, kirjelmät ja selvitykset 2016
15.11.2016 Sivu 1 / 1 307/2016 00.01.01 143 terveyslautakunnalle tiedoksi saapuneet asiat, päätökset, kirjelmät ja selvitykset 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Elina Yli-Koski, puh. 046 877 1962 etunimi.sukunimi@espoo.fi
Lisätiedot1. Välittömät palautteet hyvinvointitoimialalla vuonna 2015
1. Välittömät palautteet hyvinvointitoimialalla vuonna Taulukko 1. Hyvinvointitoimialan palveluista annetut palautteet: kiitos, ehdotus, moite, kommentti, kysymys, vikailmoitus, luokittelematon v.212-212
LisätiedotArkeologian valintakoe 2015
Sukunimi Kaikki etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Valintatoimiston merkintöjä KAR A (C) Sähköpostiosoite Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Arkeologian valintakoe 2015 Tarkista sivunumeroiden
LisätiedotTiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA 2012-05-16
PÖYTÄKIRJA 2012-05-16 Tiedotustilaisuus Aika Torstai 16. toukokuuta 2013 klo 18 20 Paikka Kaupunginjohtotoimisto, Köpmansgatan 20, Informationssalen Läsnä 27 henkilöä Antti Yliselä, suunnittelupäällikkö
LisätiedotULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA
ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla
LisätiedotASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2012
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2012 Tietoisku 9/2012 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko ennallaan 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja Sosiaali- ja terveyslautakunnalle tiedoksi saapuneet asiat, päätökset, kirjelmät ja selvitykset 2017
18.01.2017 Sivu 1 / 1 115/2017 00.02.02 15 terveyslautakunnalle tiedoksi saapuneet asiat, päätökset, kirjelmät ja selvitykset 2017 Valmistelijat / lisätiedot: Elina Yli-Koski, puh. 046 877 1962 etunimi.sukunimi@espoo.fi
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja Sosiaali- ja terveyslautakunnalle tiedoksi saapuneet asiat, päätökset, kirjelmät ja selvitykset 2016
20.09.2016 Sivu 1 / 1 307/2016 00.01.01 115 terveyslautakunnalle tiedoksi saapuneet asiat, päätökset, kirjelmät ja selvitykset 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Elina Yli-Koski, puh. 046 877 1962 etunimi.sukunimi@espoo.fi
LisätiedotKuntapalvelut l t Espoossa 2010
Kuntapalvelut l t Espoossa 2.2. HM 1 FCG Johdanto Tutkimuksessa selvitettiin espoolaisten mielipiteitä kunnallisten palvelujen laadusta ja käsityksiä omasta hyvinvoinnista. Tutkimuksen toteutti Espoon
LisätiedotTaustatiedot / Bakgrundsuppgifter: 1. Organisaatio / Organisation Kunta, mikä kunta? / Kommun, vilken?
Kommenttipyyntö Tulevaisuuden kunta-parlamentaarisen työryhmän väliraportista / Begäran om kommentarer till mellanrapporten från parlamentariska arbetsgruppen för Framtidens kommun Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter:
LisätiedotKUNTAPALVELUJEN LAATU VIHDISSÄ VUONNA 2007. Tutkimuksia 299/2007 Heikki Miettinen
KUNTAPALVELUJEN LAATU VIHDISSÄ VUONNA 0 Tutkimuksia 2/0 Heikki Miettinen 1. Johdanto 2 2. Tulokset palveluryhmittäin vuonna 0 3 3. Tulokset palveluittain vuonna 0 Yleinen järjestys ja turvallisuus, ka.=3,
LisätiedotVAMMAISNEUVOSTO HANDIKAPPRÅD. Kauniainen - Grankulla
VAMMAISNEUVOSTO HANDIKAPPRÅD Kauniainen - Grankulla Kauniaisissa on toiminut vuodesta 1989 lähtien vammaisneuvosto, joka edistää ja seuraa kunnallishallinnon eri aloilla tapahtuvaa toimintaa vammaisten
LisätiedotKISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010
KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 Yhteenveto: Kouvola 22.11.2010 Sari Koski KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KYSELY KAUPUNGIN VIESTINNÄSTÄ Kyselytutkimukseen osallistuivat seuraavat kaupungit:
LisätiedotKISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010
KISA Kysely kaupungin viestinnästä 21 Yhteenveto: Nokia 221121 Sari Koski KISA Kysely kaupungin viestinnästä 21 KYSELY KAUPUNGIN VIESTINNÄSTÄ Kyselytutkimukseen osallistuivat seuraavat kaupungit: Espoo,
LisätiedotSosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby
Sosiaali- ja terveyslautakunta 149 03.09.2014 Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby 537/02/02/00/2014
LisätiedotASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016 Tietoisku 11/2016 Sisällys 1. Asuntokuntien koko pysyi samana 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys
Lisätiedot1. Välittömät palautteet hyvinvointitoimialalla vuonna 2016
1. Välittömät palautteet hyvinvointitoimialalla vuonna 2016 Taulukko 1. Hyvinvointitoimialan palveluista annetut palautteet: kiitos, ehdotus, moite, kommentti, kysymys, vikailmoitus, luokittelematon v.2012-2016
LisätiedotESPOON VÄESTÖRAKENNE 2011 / 2012
ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2011 / 2012 Tietoisku 6/2012 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat
LisätiedotKuntapalvelut asukkaiden arvioimina Jyväskylässä vuonna 2007. Tutkimuksia 296/2007 Heikki Miettinen
Kuntapalvelut asukkaiden arvioimina ssä Tutkimuksia 26/0 Heikki Miettinen 1 Johdanto Tämän tutkimuksen toteutti viiden kaupungin toimeksianntosta. Tutkimuksessa kysyttiin asukkaiden mielipiteitä kunnallisten
LisätiedotSpråkbarometern Kielibarometri 2012
Språkbarometern Kielibarometri 1. Service på svenska (svenskspråkiga minoriteter, N=0) Palveluita suomeksi (suomenkieliset vähemmistöt, N=1) Får du i allmänhet service på svenska? KOMMUNAL SERVICE 0 0
LisätiedotKISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010
KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 Yhteenveto: Jyväskylä 22112010 Sari Koski KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KYSELY KAUPUNGIN VIESTINNÄSTÄ Kyselytutkimukseen osallistuivat seuraavat kaupungit:
LisätiedotVanha-Espoon asukasfoorumi Kuntapalvelut Espoossa Minna Joensuu, erityisasiantuntija
Vanha-Espoon asukasfoorumi 14.5.2019 Kuntapalvelut Espoossa Minna Joensuu, erityisasiantuntija 14.5.2019 Keskeisiä havaintoja lähivuosista Espoo on vahvasti kasvava kaupunki, jossa asukkaita nyt 284 000.
LisätiedotDnro Kuulutettu Helsingin kaupungin ilmoitustaululla / Etelä-Suomen aluehallintovirasto nro 75/2014/1
9k/51 Gpt D()) 3 9,ö Aluehallintovirasto Etelä-Suomi Dnro 28.5.2014 Kuulutettu Helsingin kaupungin ilmoitustaululla / Kungjort på Helsingfors stads anslagstavla KUULEMINEN VALITUKSEN JOHDOSTA a.?-4/1,1
LisätiedotVerohallinto 24.8.2015 Oikaisulautakunta PL 705 33101 TAMPERE. Jakelukohdassa mainitut kunnat. Jäsenen ehdottaminen verotuksen oikaisulautakuntaan
Verohallinto 24.8.2015 Oikaisulautakunta PL 705 33101 TAMPERE SaeP Anl. Jakelukohdassa mainitut kunnat Kåvit. Behand. Jäsenen ehdottaminen verotuksen oikaisulautakuntaan Verohallinnossa toimivaan Verotuksen
LisätiedotHEIKKI HELIN SUURTEN KAUPUNKIEN TALOUSARVIOT 2012 TUTKIMUSKATSAUKSIA 2011
HEIKKI HELIN SUURTEN KAUPUNKIEN TALOUSARVIOT 2012 5 TUTKIMUSKATSAUKSIA 2011 TIEDUSTELUT FÖRFÄGNINGAR INQUIRIES Heikki Helin p. tel. 040 516 5976 sukunimi.etunimi@phnet.fi JULKAISIJA UTGIVARE PUBLISHER
LisätiedotTIETOISKU 6/
TIETOISKU 6/2006 15..2006 TYÖTTÖMYYS LASKI ESPOOSSA VUODEN 2005 AIKANA Espoossa oli työttömänä vuodenvaihteessa 2005/ 2006 7 478 henkilöä. Vuoden aikana työttömien määrä vähentyi noin 500 hengellä. Työttömistä
LisätiedotUllavan metsäautoteiden nimeämiset
KOKKOLAN KAUPUNKI/KARLEBY STAD PaikkatietopalveluUGeodatatjänster Paikkatietoi nsinööri/g ls-ingenjör VIRANHALTIJAPAATOS TJÄNSTEMANNABESLUT 14.8.2014 7S Ullavan metsäautoteiden nimeämiset N imistötoimikunnan
LisätiedotKysely Lukkarin ylläpitäjille Tammikuu Vastaajia yhteensä 256 Ruotsinkielisiä 25 Julkaistujen sivustojen ylläpitäjiä 85%
Kysely Lukkarin ylläpitäjille Tammikuu 2018 Vastaajia yhteensä 256 Ruotsinkielisiä 25 Julkaistujen sivustojen ylläpitäjiä 85% Roolisi Lukkarin käytössä Ylläpidän vain tapahtumia ja/tai yhteystietoja 16%
LisätiedotToimitusnumero/ Förrättningsnummer
1(5) Maanmittaustoimitus, kiinteistönmääritys (KML 283 ) Kohde 638-439-876-3 Vattenområde, 638-439-878-1 Venepaikka, 638-439-878-2 Hiekanottopaikka, 638-439-878-3 Båtstrand, 638-439-878-4 Båtplats,638-439-878-5
LisätiedotVaruboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015
Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,
LisätiedotESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015
ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015 Tietoisku 6/2015 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat
LisätiedotKaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2012 1.2.2013 HM
Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa HM Kaupunki ja kuntapalvelut Espoossa FCG Johdanto Tutkimuksessa selvitettiin espoolaisten mielipiteitä kunnallisten palvelujen laadusta ja käsityksiä omasta hyvinvoinnistaan
LisätiedotKuntien palvelutuotannon kustannuksia vuosilta Helsinki Suomen Kuntaliitto
Helsinki Asukasluku 31.12. 555 474 559 718 559 716 559 330 559 046 560 905 564 521 568 531 574 564 583 350 588 549 595 384 Asukasluvun muutos, % 0,8 0,0-0,1-0,1 0,3 0,6 0,7 1,1 1,5 0,9 1,2 Siitä 0-6 v.
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta
LisätiedotTill riksdagens talman
KK 496/2009 vp Mikaela Nylander /r ym. SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 496/2009 rd Publicering av platsannonser också i svenska dagstidningar Till riksdagens talman Enligt språklagen är en tvåspråkig myndighet skyldig
LisätiedotResultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen
Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto 9.3.2015 Kundnöjdhetsenkäten har genomförts
LisätiedotKaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2014
Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 0 Valtuustoseminaari..0 Kaupunkikehitysyksikkö Tuula Miettinen/Teuvo Savikko Lähde: FCG Kaupunkilaisten tyytyväisyys palveluihin kasvussa Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja Sosiaali- ja terveyslautakunnalle tiedoksi saapuneet asiat, päätökset, kirjelmät ja selvitykset 2017
22.03.2017 Sivu 1 / 1 115/2017 00.02.02 41 terveyslautakunnalle tiedoksi saapuneet asiat, päätökset, kirjelmät ja selvitykset 2017 Valmistelijat / lisätiedot: Elina Yli-Koski, puh. 046 877 1962 etunimi.sukunimi@espoo.fi
LisätiedotKielibarometri - Språkbarometern Tilasto-raportti / Statistisk rapport Kjell Herberts, Åbo Akademi, 20.6.2006
Kielibarometri - Språkbarometern Tilasto-raportti / Statistisk rapport Kjell Herberts, Åbo Akademi, 20.6.2006 Kielibarometri-Språkbarometern 2004 / 2006 TAMMISAARI EKENÄS Suomenkieliset 2004 Suomenkieliset
LisätiedotHyvä kauniaislainen! Tällä kyselyllä haluamme selvittää mielipiteesi kaupungin palveluista. Kiitämme Sinua arvokkaasta tutkimusavustasi!
ASUKASKYSELY 2016 2 Hyvä kauniaislainen! Tällä kyselyllä haluamme selvittää mielipiteesi kaupungin palveluista. Kiitämme Sinua arvokkaasta tutkimusavustasi! 1. MITEN TÄRKEINÄ PIDÄT ALLA MAINITTUJA HYVINVOINTIIN
LisätiedotSIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR
SIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR Sipoonkorpi-työryhmien mietinnöt 1993 ja 2004 Natura 2000 Ekologinen verkosto Itä-Uudellamaalla, Väre 2002 Ehdotus asetukseksi Sipoonkorven luonnonsuojelualueesta
LisätiedotKuntapalvelut Tuusulassa vuonna 2011 8.11.2011
.. Sisällys Johdanto 1 Urheilu ja pelikentät 2 1. Tyytyväisyys asuinkuntaan: Laaja asuinkuntaindeksi 3 Sisäliikuntatilat 3 2. Tyytyväisyys asuinkuntaan: Palveluryhmäkohtaiset indeksit Uimahallit 3. Palvelutyytyväisyys
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1
Kaupunginhallitus 03.04.2017 Sivu 1 / 1 101 Lautakuntien ja jaostojen sekä viranhaltijoiden päätökset Päätösehdotus Kaupunginjohtaja: - Kaupunginjohtajan päätöspöytäkirja (Henkilöstöasiat) 24.3.2017 /
LisätiedotTRIMFENA Ultra Fin FX
BRUKSANVISNING KÄYTTÖOHJE TRIMFENA Ultra Fin FX TASAUSSIIVEKE Ultra Fin FX Artikelnr./nro 31-1766 vers. 001-2003-03 Trimfena/Tasaussiiveke Ultra Fin FX B. Ca 6 mm avstånd till växelhuset. B. Vaihe 2, noin
LisätiedotKysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Raisio. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015
Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Raisio FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015 Kaupunkeja tutkimuksessa: Raision otos: Raision vastausprosentti: 6 500
Lisätiedot12 25.01.2010. Tulosalue, kustannuspaikka Hyväksyjä Varahenkilö. 4000 Rakennusvalvonta Rakennusvalvontapääll. Rakennusvalvontasiht.
Tekniikka- ja ympäristövlk/utsk. f tekn. och miljö 12 25.01.2010 Laskujen hyväksyminen 2010 / Godkännande av räkningar 2010 840/V1.14.141/2005 TEYMPVLK 12 Tekniikka- ja ympäristövaliokunta / Utskottet
LisätiedotMAALLA - MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA
MAALLA - MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2011-2024 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2011 2024 1 (4) JOHDANTO Strategia kattaa kuluvan valtuustokauden lopun ja kolme seuraavaa valtuustokautta. Tavoitteena
LisätiedotSosiaali- ja terveysvlk/socialoch hälsovårdsutsk Kunnanhallitus/Kommunstyrel sen 21 03.03.2014 73 11.03.2014 Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevasta lainsäädännöstä / Utlåtande
LisätiedotKysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Kaarina. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015
Kysely kaupungin viestinnästä 015 Kaupunkikohtainen raportti: Kaarina FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 015 Kaupunkeja tutkimuksessa: Kaarinan otos: Kaarinan vastausprosentti: 6 400
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.
LisätiedotOsuustoiminnan. Ansiomitalit ja -merkit
Osuustoiminnan Ansiomitalit ja -merkit 1 Osuustoiminnan Ansiomitalit ja -merkit Pellervo-Seura ry myöntää hakemuksesta ja poikkeustapauksissa omasta aloitteestaan ansiomitaleita ja -merkkejä. Niitä myönnetään
LisätiedotKUNTALAISTEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY VUONNA 2008 TEUVAN KUNTA OSA-RAPORTTI. Hannele Laaksonen
KUNTALAISTEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY VUONNA 2008 TEUVAN KUNTA OSA-RAPORTTI Hannele Laaksonen 1. JOHDANTO...3 2. VASTAAJIEN TAUSTATIETOJA...4 3. HALLINTO- JA ELINKEINOTEIMEN PALVELUJEN ARVIOINTI...6 4.
LisätiedotKoulutoiminnan kokonaisselvitys/ Helhetsutredning för skolverksamheten. Iltakoulu/Aftonskola
Koulutoiminnan kokonaisselvitys/ Helhetsutredning för skolverksamheten Iltakoulu/Aftonskola 6.4.2016 Ohjelma klo 18.00-20.30/Program kl. 18.00-20.30 - Tervetuloa, kaupunginvaltuuston pj. Arja Isotalo/Välkommen,
LisätiedotTuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013
Toiminta ja hallinto Verksamhet och förvaltning 16/2014 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013 16/2014 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013 Oikeusministeriö, Helsinki 2014 25.3.2014 Julkaisun
LisätiedotTietoisku 7/2008. Sisällys. Arja Munter skushallin Kehit. tämis- - ja tutkimusryhmä
ESPOON VÄESTÖR TÖRAKENNE 200 007 / 2008 Tietoisku 7/2008 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa
LisätiedotKAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut 2016 Asukastyytyväisyystulokset (lomakkeen kysymyssarja 2) Espoo FCG Konsultointi Oy HM
KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut 1 Asukastyytyväisyystulokset (lomakkeen kysymyssarja )..1 HM Sisällys Taustaa 1 Yleinen kehitys Sisäliikuntatilat Tyytyväisyys asuinkuntaan: suppea asuinkuntaindeksi Uimahallit
LisätiedotKirkkonummen kunnan yrittäjäkysely / Kyrkslätts kommuns företagarenkät
Kirkkonummen kunnan yrittäjäkysely / Kyrkslätts kommuns företagarenkät Raportti ajalta 02.03.7-2.04.7. Vastauksia annettu yhteensä 37 kpl. Millä toimialalla yrityksesi toimii? / Inom vilken bransch verkar
LisätiedotKONCERNDIREKTIV KONSERNIOHJE
KONCERNDIREKTIV KONSERNIOHJE 47 Verksamhet i kommunens dottersammanslutningar och koncerndirektiv Genom ägarstyrningen ska det ses till att kommunkoncernens fördel som helhet beaktas i verksamhet i kommunens
LisätiedotKuntapalvelut Espoossa HM
Kuntapalvelut Espoossa.. HM Kuntapalvelut Espoossa FCG Johdanto Tutkimuksessa selvitettiin espoolaisten mielipiteitä kunnallisten palvelujen laadusta ja käsityksiä omasta hyvinvoinnista. Tutkimuksen toteutti
LisätiedotVarhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi.
KK 1370/1998 vp Kirjallinen kysymys 1370 Mikko Kuoppa Iva-r: Varhennetun vanhuuseläkkeen riittävyydestä Eduskunnan Puhemiehelle Varhennettua vanhuuseläkettä on markkinoitu ikääntyneille työntekijöille
LisätiedotTuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2012
Toiminta ja hallinto Verksamhet och förvaltning 21/2013 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2012 21/2013 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2012 Oikeusministeriö, Helsinki 2013 18.4.2013 Julkaisun
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 118/2004 vp Osa-aikaeläkkeeltä vanhuuseläkkeelle siirtyminen Eduskunnan puhemiehelle Vuoden 2005 alussa voimaan tulevan eläkeuudistuksen myötä vanhuuseläkkeelle voi siirtyä 63 68-vuotiaana.
LisätiedotPro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3
TOIMILUVAT ANALOGISEEN RADIOTOIMINTAAN Varsinais-Suomi Iniön kunta Iniö (Iniö 99,0 MHz) liite 1 Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2 Pro Radio Oy Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki
Lisätiedot