INKUBIO RY PL ESPOO 1 (25) Opintokysely 2015

Transkriptio

1 02150 ESPOO 1 (25) Opintokysely 2015

2 02150 ESPOO 2 (25) Vastaajien perustiedot Vuoden 2015 opintokyselyyn vastasi 57 inkubiittiä, mikä on täsmälleen saman verran kuin viime vuoden opintokyselyyn. Selvästi eniten vastaajia oli ensimmäiseltä vuosikurssilta. Kaikkien vastaajien vuosikurssijakauma näkyy alla olevassa kuvaajassa. Kuten tästä voidaan päätellä, yli puolet vastaajista opiskelee uudessa kandidaattiohjelmassa. Muiden vastaajien selvästi suosituimmaksi pääaineeksi nousi biotroniikka. Vastaajien pääainejakauma on kuvattuna alla.

3 02150 ESPOO 3 (25) Sivuaineissa hajonta oli hyvin suurta, ja biolaiset opiskelevat sivuaineena hyvin laajasti erilaisia aloja. Suosituin sivuaine tänä vuonna oli tietotekniikka, joka on ohittanut toiseksi jääneen tuotantotalouden. Eri vuosikurssien suosituimmissa sivuaineissa ei ollut suuria eroja. Moni ensimmäisen vuoden opiskelija ei vielä osannut sanoa, mitä opiskelee sivuaineekseen. Alla olevassa kuvaajassa on esitettynä vastaajien sivuainejakauma.

4 02150 ESPOO 4 (25) Opintopistemäärien perusteella inkubiolaiset pysyvät melko hyvin tavoiteajassa opintojen suorittamisessa. Varsinkin ensimmäisen vuoden opiskelijat ovat keskimäärin pysyneet täsmälleen 60 opintopisteessä, mikä on erittäin hyvä. Myöhemmillä vuosikursseilla tahti näyttää hieman hidastuvan, muttei mitenkään huolestuttavasti. Alla olevassa kuvaajassa on eriteltynä vastaajien opintopistemäärät vuosikursseittain.

5 02150 ESPOO 5 (25)

6 02150 ESPOO 6 (25) Hakeminen, työt ja opiskelumotivaatio Tänä vuonna kyselyssä kysyttiin, olisiko vastaaja hakenut sähkötekniikan yhteiseen kandiohjelmaan, jos bioit-vaihtoehtoa ei olisi erikseen ollut. Vastaajista ainoastaan yksi olisi hakenut varmasti, mikä kertoo, kuinka vahva brändi bioit:llä on opiskelijoiden ja hakijoiden keskuudessa. Loistava opiskelijaaines olisikin todennäköisesti kadonnut jonnekin muualle ilman bioit:n omaa hakukohdetta. Kysymyksen tarkat tulokset alla. Vastaajilta kysyttiin myös käyvätkö he opintojensa ohella töissä, ja liittyvätkö työt heidän opintoihinsa. Suurin osa vastaajista ei käynyt töissä, mutta suurimmalla osalla työssäkäyvistä työtehtävät liittyivät opintoihin. Tarkemmat tulokset alla.

7 02150 ESPOO 7 (25) Opiskeluun liittyvistä odotuksista ja motivaatiostakin kysyttiin. Suurimman osan mielestä opinnot vastasivat odotuksia melko hyvin, vaikka osan olikin yllättänyt opintojen teknisyys ja matematiikka- ja

8 02150 ESPOO 8 (25) fysiikkapainottuneisuus. Kyseiset henkilöt olivat saaneet kuvan, että opintoihin sisältyisi enemmän esimerkiksi biologiaa tai lääketiedettä. Aivan kaikilla ei motivaatiokaan kuulemma ollut huipussaan, vaikka keskimäärin tilanne on erittäin hyvä. Alemmilla vuosikursseilla ei ollut aivan yhtä hyvää kuvaa siitä, mitä bioit:llä opiskelu on, mutta tilanne näyttäisi korjaantuvan kokemuksen karttuessa. Tarkempi data alla. Kaikissa kyselyssä esiintyvissä pylväsdiagrammeissa, ellei toisin mainita, vastausvaihtoehdot olivat asteikolla 1-5, joista 1 on täysin eri mieltä ja 5 on täysin samaa mieltä.

9 02150 ESPOO 9 (25)

10 02150 ESPOO 10 (25) Poimintoja avoimien kysymysten vastauksista BioIT:n esittely- ja mainosteksteissä on korostettu todellisuutta vastaavaa enemmän BioIT:n biologisia ja lääketieteellisiä opintoja. Olin kyllä tutkinut opinto-oppaita etukäteen, mutta silti matematiikka-/fysiikkapainotteisuus varsinkin ensimmäisenä vuonna vähän yllätti. Tai enemmän ehkä biologian ja kemian vähyys. Maisteriuudistus söi motivaation, kun pakotetaan lukemaan 60op pääainetta, vaikka vanhassa maisterissa sivuaineen lukeminen laajana pääaineen sijaan on mahdollista. Korkeakoulun puolelta voisi tulla enemmän tietoa liittyen uusiin maisteriohjelmiin, sekä valmistuneiden biolaisten työtehtäviin, eli mitä me tehdään isona. Tähän mennessä tiedon jakaminen on ollut aika pitkälti killan vastuulla.

11 02150 ESPOO 11 (25) Kurssien hyödyllisyys, järjestelyt ja työmäärä Peruskursseilla opetetut asiat koettiin pääsääntöisesti hyödylliseksi myöhempien opintojen kannalta, vaikka alussa osa olikin yllättynyt ensimmäisen vuoden opintojen teknisyydestä. Kurssien opetus oli suurimman osan mielestä melko laadukasta, tosin täysin eriäviä mielipiteitäkin oli muutamia. Uuteen kandiohjelmaan kuuluvat vastaajat antoivat opetukselle selvästi paremman arvosanan kuin muut. Mainittavaa on myös, ettei kukaan vastaajista antanut kurssien opetukselle parasta arvosanaa, joten parannettavaa selvästi olisi. Huomattavasti suurempi osa oli kuitenkin käytettyihin opetusmenetelmiin tyytyväinen, joten ilmeisesti vika on jossain muualla. Vastaajien mielestä kurssien työmäärät vastaavat melko hyvin opintopistemääriä, mutta tässäkin kysymyksessä oltiin kaukana parhaista arvosanoista, joten parannettavaa olisi. Erityisesti mekaniikan kurssi mainittiin opintopistemäärään nähden liian työläältä. Pakollista läsnäoloa on vastaajien mukaan suunnilleen sopivasti kursseilla. Tarkempi erittely kysymyksistä alla.

12 02150 ESPOO 12 (25)

13 02150 ESPOO 13 (25) Yllä olevassa diagrammissa 1 on aivan liian vähän työtä ja 5 aivan liikaa työtä. Yllä 1 on aivan liian vähän ja 5 aivan liikaa. Poimintoja avoimien kysymysten vastauksista Koska luennot eivät ole pakollisia, niillä tulee käytyä harmillisen vähän, Toisaalta tosi monet

14 02150 ESPOO 14 (25) luennot ovat tuntuneet täysin turhilta. Suurin osa matematiikasta ja fysiikasta on tarpeetonta ulkoa opettelua, aiheiden sisäistämiseen ei jää laajojen vaatimusten puitteissa tarpeeksi aikaa vaan laskareiden/vanhojen tenttien vastauksia opetellaan ulkoa kokeessa ulos oksennettaviksi. Matematiikkaan toivoisi käytännönläheisempää ongelmanratkaisun harjoittelua. Ohjelmointi (python 1) oli ihan kiva, oman projektin toteuttamista vaativa ohjelmointikurssi olisi hyödyllinen pakollisena. Opetus on pääsääntöisesti hyvää, mutta asiat käydään usein aikamoisella vauhdilla. Opiskelijoille tulisi painottaa itseopiskelun ja kirjojen luvun merkitystä, mutta toisaalta näiden viedessä aikaa olisi kurssia ehkä kevennettävä muilla tavoin.

15 02150 ESPOO 15 (25) Vuorovaikutus ja tiedon saaminen Suurin osa vastaajista koki, että opettajat ovat valmiita vastaamaan kysymyksiin myös opetustapahtumien ulkopuolella, mikä on todella hyvä. Niin ikään suurin osa vastaajista oli tyytyväinen vuorovaikutukseen opetushenkilökunnan kanssa. Kuitenkin opettajilta saatu palaute ei ole ollut ollenkaan riittävää, ja kyseinen kysymys on selvästi huonoiten arvioitu kaikkien vuosikurssien keskuudessa. Moni vastaaja on saanut hyvin vähän tai ei lainkaan hyödyttävää palautetta opinnoistaan opettajalta moni mainitsi tenttipisteiden olevan käytännössä ainoa saatu palaute. Palaute on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää, joten tilanne pitäisi saada mahdollisimman pian korjattua. Opintojen suunnitteluun saadun tuen osalta tilanne on huomattavasti parempi, tosin tässäkin eriäviä mielipiteitä löytyy. Erityisesti tuutorit ja opintoneuvojat mainittiin hyvin positiivisena asiana. Tarkemmat tiedot löytyvät jälleen kuvaajista.

16 02150 ESPOO 16 (25)

17 02150 ESPOO 17 (25)

18 02150 ESPOO 18 (25) Poimintoja avoimien kysymysten vastauksista Opettaja-oppilasvuorovaikutuksen kehittäminen olisi tehokkain tapa parantaa oppimisympäristöä, sekä välittömänä palautekanavana että opiskelijoille seurantakanavana omasta etenemisestään. Tämä totta kai vaatii opetushenkilökunnan ponnisteluja, muttei ole lainkaan liian vähän vaadittu Suomen huippuyliopistolta Olen saanut hyvin tukea opintojeni suunnitteluun tuutoriltani, mikä onkin hyvä, sillä ELECin virallisessa toimistossa asiointi on ponnistelun takana ja jättää usein vain hämmennyksen valtaan (opiskelija-opintoneuvojat tekevät hyvää työtä, heistä ei ole pahaa sanottavaa). Vuorovaikutus opettajien kanssa vaatii opiskelijalta aktiivisuutta. Osa opettajista on myös hankalasti tavoitettavissa. Monilla kursseilla ainoa palaute opettajilta on tenttipisteet ja mahdollisen harkkatyön arvosana. Netistä, esim. Intosta tiedonhaku on välillä vaikeaa.

19 02150 ESPOO 19 (25) Maisterivaiheen uudistus Hieman yli puolet vastaajista, jotka olivat kaivanneet tietoa maisteriuudistuksesta, olivat saaneet sitä. Lähes puolet siis eivät ole saaneet riittävästi tietoa, joten jotain pitäisi taas korjata. Hieman suurempi osa vastaajista saisi tietoa mieluiten koulun henkilökunnalta kuin killalta, mutta nämä kaksi vaihtoehtoa olivat lähes tasoissa. Todennäköisesti oma kilta-aktiivisuus vaikuttaa asiaan ainakin jonkin verran. Selvästi suurin osa koki, että jos he aloittavat uudessa maisteriohjelmassa, suurin haaste kohdistuu nimenomaan maisteriohjelman suunnitteluun liittyvän tiedon löytämiseen. Tiedotukseen pitää siis kiinnittää erityistä huomiota. Kuvaajissa on tarkempi erittely.

20 02150 ESPOO 20 (25) Poimintoja avoimien kysymysten vastauksista Opintojen laatu on suurin huolinaiheeni, kuten myös useiden korkeakoulujen pelaaminen yhteen laadukkaan opetuskokonaisuuden luomiseksi. Tässä killan edunvalvojan rooli on merkittävä. Uudistukseen liittyvän tiedon saantiin liittyen: kyllä sitä saatavilla olevaa tietoa tuntuu saavan, kunhan kysyy. Monia juttuja ei vain ilmeisesti ole päätetty vielä :D

21 02150 ESPOO 21 (25) Korkeakoulu Tänäkin vuonna opintokyselyssä kysyttiin mihin korkeakouluun bioit-ohjelman kandidaatintutkinto parhaiten sijoittuisi. Vastaukset olivat hyvin samankaltaisia kuin aiempinakin vuosina. Perustieteiden korkeakoulu ja sähkötekniikan korkeakoulu olivat lähes tasoissa perustieteiden korkeakoulun johtaessa muutamalla äänellä. Kemian tekniikan korkeakoulukin oli saanut pientä kannatusta. Vastaajat mainitsivat muun muassa, että suurin osa uuden maisteriohjelman pääaineista sijoittuu perustieteiden korkeakoulun alle, joten se olisi luonnollisin paikka bioit:lle. Tosin mainittiin, että kandidaattivaiheen opinnot ovat nykyisin hyvin samanlaiset kuin muilla sähkötekniikan korkeakoulun ohjelmilla, varsinkin peruskurssien osalta, joten kandidaattiopinnot sijoittuisivat parhaiten sähkötekniikan korkeakouluun. Alla olevassa kuvaajassa ovat tarkat vastusmäärät. Poimintoja avoimien kysymysten vastauksista Kysymys on hyvin epärealistinen, sillä opinnot sisältävät osuuksia kaikista kolmesta korkeakoulusta. Periaatteellisella tasolla bio-it on mielestäni lähinnä perustieteiden korkeakoulua, jonne olisi toki perustettava uusi organisatorinen yksikkö bio-it:tä ja kaikkia sen kursseja varten, jos bio-it

22 02150 ESPOO 22 (25) siirrettäisiin vain sen alaisuuteen. Bio-IT olisi joka tapauksessa lapsipuolen asemassa missä tahansa yksittäisessä korkeakoulussa (kuten se toki nytkin on), joten sopivin vaihtoehto olisi ehkä jonkinlaisen minikorkeakoulun muodostaminen eloinsinööreille (eng. life science engineer), josta käsin kursseja räätälöitäisiin bio-it:lle sopiviksi jos sopivia kursseja ei olisi muissa korkeakouluissa tarjolla. Perustieteiden korkeakoulu olisi mielestäni ehkä neutraalein vaihtoehdoista monialaiselle bioit:lle. Toisaalta myös Sähkötekniikan korkeakoulu on luonnollinen valinta, koska koen opinnoissamme olevan enemmän yhteistä sähkötekniikan kuin esimerkiksi tuotantotalouden kanssa. Sopii kaikkiin korkeakouluihin pääaineiden perusteella. Ehkä Sähköltä helpoin ponnistaa eteenpäin

23 02150 ESPOO 23 (25) Parhaat ja huonoimmat kurssit Kyselyssä kysyttiin vastaajia nimeämään kolme parasta ja kolme huonointa kurssia. Parhaimmiksi kursseiksi ylsivät: Biologisten ilmiöiden mittaaminen, 11 ääntä Solu- ja molekyylibiologia, 10 ääntä Matriisilaskenta, 10 ääntä Parhaista kursseista todettiin muun muassa näin: "Matriisilaskennassa oli todella hyvä luennoitsija, hän selitti asiat perusteellisesti ja selkeästi. Oli myös hyvät assarit." "Perusmatikan kursseista haluan mainita matriisilaskennan. Kurssin toteutus oli selkeä, luennot järjestelmällisiä ja tärkeään asiaan keskittyviä sekä laskuharjoitukset mielekkäitä." "BIM-kurssi on tuonut kaivattua vaihtelua peruskursseille ja tutustuttanut labratyöskentelyyn. Huolimatta hieman kankeasta alusta ja jossain määrin epätasaisesta työnjaosta syys- ja kevätlukukauden välillä tämä on ollut tähän mennessä vuoden paras kurssi." Huonoimmiksi kursseiksi vastaajat nimesivät: Mekaniikka, 20 ääntä Kemiallinen reaktio, 6 ääntä Differentiaali- ja integraalilaskenta 1, 4 ääntä Huonoimmista kursseista mainittua: "Mekaniikan kurssi oli todella sekavasti järjestetty. Aivan liikaa eri osasia arvioitavana, liian pieni painoarvo arvosanassa paljon työtä ja tunteja vaativilla laskareilla, luentojen taso << laskareiden taso, aivan miten sattuu opettava luennoitsija. " "Mekaniikan opetus oli toteutettu keskinkertaisesti. Virheitä löytyi kalvoista ja tehtävistä, viikkoharjoitukset olivat liian työläitä ja kurssin arvostelu muuttui merkitsevästi viimeisen projektityön jälkeen." "Kemiallinen reaktio ei sovellu nykyisellään opintoihimme millään muotoa. Kurssin esitietovaatimuksissa on "CHEM-A1200 tai vastaavat tiedot" jotka eivät kuulu opintoihimme. En ymmärrä, kuinka opintoihimme voi kuulua tällainen kurssi, jonka esitietoja emme täytä. Asiasta annettiin palautetta viime lukuvuonna hyvin moneen kertaan ja korkeakoulun puolelta muutoksia lupailtiin. Mikään kurssilla ei ole muuttunut. Kurssi on selkeä jatko tuolle "CHEM-A1200" kurssille ja opettaja viittaa luennoilla toistuvasti siellä käsiteltyihin aiheisiin. Mielestäni korkeakoulu on mokannut tämän kurssin suunnittelussa, mutta vaikuttaa siltä että kukaan ei suostu ottamaan vastuuta asiasta. Opettajakaan ei ole tarjonnut

24 02150 ESPOO 24 (25) minkäänlaisia ratkaisuehdotuksia asiaan." [Diffis1] "Luennot olivat sekavia, eivätkä vastanneet laskareissa ja välikokeissa kysyttyjä asioita." Parhaita ja huonoimpia kursseja tarkasteltaessa on hyvä muistaa vastaajien vuosikurssijakauma, joka oli vahvasti ensimmäisen vuoden opiskelijoihin painottunut.

25 02150 ESPOO 25 (25) Valmistuneet Tänä vuonna kyselyyn vastasi viisi bioit:ltä valmistunutta opiskelijaa, mikä on huomattavasti vähemmän kuin viime vuonna. Vastanneista kaksi on töissä oman alan yrityksessä, yksi muun alan yrityksessä, yksi jatko-opiskelija ja yksi jotain muuta. Osa vastaajista koki opintojensa olleen riittävän spesifit, osa liiankin spesifit. Opintoja luonnehdittiin myös ympäripyöreäksi huuhaaksi, joten vastaajien kesken löytyi eroja. Lähes kaikki vastaajat kokivat poikkitieteellisyyden olleen opinnoissa hyödyllistä, tosin todettiin, että poikkitieteellisyydellä ei toteuteta tuotteita. Hyödyllisimmäksi opinnoissa koettiin muun muassa ryhmätyötaidot ja uusien asioiden nopea omaksuminen, asioiden priorisointi, oppimaan oppiminen, tilastomatematiikka, tuotantotalouden sivuaine ja peruskurssit. Vapaissa kommenteissa kaivattiin enemmän esiintymistaitoja ja kontaktipintaa yritysmaailmaan. Erikoistöitä koettiin olevan liikaa ja oikeiden taitojen oppimista liian vähän. Painopisteen tulisi olla myöhemminkin enemmän perusasioissa.