LUETTELO KÄSITELLYISTÄ ASIOISTA

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA 5/ Aika: klo 18:30-21:10 Paikka: Kaupunginhallituksen kokoushuone LUETTELO KÄSITELLYISTÄ ASIOISTA Otsikko Sivu 52 Kokouksen järjestäytyminen 3 53 Valiokuntien ja yleishallinnon viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat (kuntalain 92 ) 54 Tonttia (Urheilutie 17) koskevan suunnitteluvarauksen antaminen 55 Kaupungin vuokratontin hinnan ja muiden myyntiehtojen vahvistaminen MAL suunnittelun tilannekatsaus Lausunto Uusimaa-kaava 2050 valmisteluaineistosta Kiinteistö Oy Jermun ja Kiinteistö Oy Kauniaisten Korsu Fastighets Ab:n toisen osaomistajan omistusosuuden hankkiminen kaupungin omistukseen Kiinteistö Oy Juus-Fastighets Ab:n yhtiökokousasiat Lahjoitus Aalto-yliopistolle kaupunkitaloustieteen professuurin perustamiseen 61 Edustajan nimeäminen MetropoliLab Oy:n varsinaiseen yhtiökokoukseen Edustajan nimeäminen Oy Apotti Ab:n varsinaiseen yhtiökokoukseen

2 PÖYTÄKIRJA 5/ Läsnä: Rehn-Kivi Veronica puh.joht. Rintamäki-Ovaska Tiina varapuh.joht. Johansson Johan j Stolt Sofia j Pesonen Juha j Kurkela Heikki vj Salminen Mikko J. vj Ala-Reinikka Tapani KV:n pj Berg Finn KV:n I vpj Stenberg Stefan KV:n II vpj Masar Christoffer kj Söderström Camilla hall.pääll. Jahnsson Markus tied.siht. Backman Heidi siv.joht. 54 Hiitola Annika var.pääll. 54 Poissa: Ant-Wuorinen Lauri j Artjoki Risto j Allekirjoitukset Veronica Rehn-Kivi Camilla Söderström puheenjohtaja sihteeri Hyväksytty sähköpostitse Käsitellyt asiat Pöytäkirja tarkastettu Allekirjoitukset Johan Johansson Tarkastettu sähköpostitse Pöytäkirja asetetaan yleisesti nähtäville Kauniaisten kaupungin kotisivuilla Todistaa Karola Nyman ilmoitustaulun hoitaja

3 PÖYTÄKIRJA 5/ Kokouksen järjestäytyminen KH KH - toteaa kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi - valitsee pöytäkirjantarkastajan.... Kaunis Granin päätoimittaja Jan Snellman esittäytyi KH:lle kokouksen aluk si. Päätös: KH - totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi - valitsi jäsen Johan Johanssonin pöytäkirjantarkastajaksi.

4 PÖYTÄKIRJA 5/ Valiokuntien ja yleishallinnon viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat (kuntalain 92 ) KH , sen puheenjohtaja tai kaupunginjohtaja voivat kuntalain 92 :n mukaan ottaa KH:n käsiteltäväksi asian, joka on kuntalain lain nojal la siirretty KH:n alaisen toimielimen tai viranhaltijan toimivaltaan ja jossa asian omai nen viranomainen on tehnyt päätöksen. Kuntalain mukaan KH:n käsiteltäväksi ei kuitenkaan saa ottaa lain tai asetuk sen mukaisia lupa-, ilmoitus-, valvonta- tai toimitusmenettelyä koskevia asioi ta, eikä yksilöön kohdistuvia opetustoimen, terveydenhuollon tai so siaa li toi men asioita. Kaupunginhallitukselle on lähetetty toimielinten ja yleishallinnon vi ran hal tijoi den päätöspöytäkirjoja edellisen kokouksen jälkeen tehdyistä pää tök sistä. Otsikko-/päätösluettelo on esityslistan oheismateriaalina luot ta mushen ki löi den Extranetissä. Puheenjohtajalle pöytäkirjat ja vi ran hal ti ja pää tökset on toimitettu sähköisesti hallintosäännön 25 :n 3 momentin mää räyksen mukaisesti. Asia on otettava ylemmän toimielimen käsiteltäväksi sen ajan kuluessa, jos sa 134 :ssä tarkoitettu oikaisuvaatimus päätöksestä on tehtävä. Tämän varmistamiseksi KH:n jäsenten tulee ilmoittaa ennen kokousta kaupun gin joh ta jal le, hallintopäällikölle tai kaupunginsihteerille ne päätökset, joi hin harkitsevat otto-oikeuden käyttämistä ja mielellään myös ne pää tökset, joista muutoin toivovat lisätietoja kokouksessa. KJ: Päätös: KH merkitsee tiedokseen toimielinten ja yleishallinnon viranhaltijoiden päätök set ja päättää olla käyttämättä kuntalain 92 :n mukaista ot to-oi keuttaan. Päätösehdotus hyväksyttiin.

5 PÖYTÄKIRJA 5/ Yhdyskuntavaliokunta Tonttia (Urheilutie 17) koskevan suunnitteluvarauksen antaminen 103/ /2017 YLKV Lisätiedot: kiinteistöinsinööri Johanna Määttälä, puh varhaiskasvatuspäällikkö Annika Hiitola, puh etunimi.sukunimi@kauniainen.fi KH päätti ( 254), että kaupunki luovuttaa tontin (Urhei lu tie 17) ja tarvittaessa osan yleisestä alueesta päi vä ko tihank keen toteuttamista varten kaksivaiheisessa menettelyssä siten, että en sim mäi ses sä vaiheessa kaupunki antaa suunnitteluvarauksen poik keamis pää tök sen hakemista varten kokonaisuutena parhaimmaksi arvioidun tar jouk sen tekijälle huomioiden erityisesti, että - toimija on alallaan kokenut - päiväkoti on toiminnaltaan profiloitunut ja täydentää kaupungin päi väko ti tar jon taa sekä että - päiväkoti soveltuu tontille ja ympäristöönsä, ja toisessa vaiheessa vuokraa alueen suunnitteluvarauksensaajalle, mi kä li poikkeaminen voimassa olevasta asemakaavasta myönnetään. Ilmoitus luovutettavasta tontista julkaistiin kaupungin internet-sivuilla sekä Hel sin gin Sanomat -lehdessä Lisäksi tontin luovutuksesta il moitet tiin aiemmin kiinnostuksensa ilmaisseille sähköpostitse. Oheis ma te riaa li na oleva tarjouspyyntö oli nähtävänä kaupungin internet-sivuilla. Tarjous ten viimeinen jättöajankohta oli klo Tarjouksen tuli sisäl tää asemapiirrostasoinen tontinkäyttösuunnitelma sekä selostus hankkeesta ja tontille suunnitellusta toiminnasta. Määräaikaan mennessä saatiin yhteensä viisi tarjousta. Tarjoukset ovat esi tys lis tan oheismateriaalina (Extranet). Toimijan ja päiväkodin toi minnan osalta arvioinnin on tehnyt sivistystoimi ja päiväkodin tontille ja ym päris töön soveltuvuuden osalta maankäyttöyksikkö. Päiväkodin soveltuvuus ton til le ja ympäristöön on arvioitu tontinkäyttösuunnitelmien perusteella tarjoa jien tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi. Seuraavassa on arvioitu, kuin ka tarjoukset täyttävät KH:n päätöksessä mainitut tar jousten ar vioin nis sa erityisesti huomioitavat seikat: Tarjous 1: Toimija on alallaan kokenut. Toimijalla yli 20 vuoden kokemus suomalaisesta var hais kas va tuk ses ta ja toi min taa 24 kunnassa eri puolilla Suo mea. Päiväkoti on toiminnaltaan profiloitunut ja täydentää kau pun gin päi vä ko titar jon taa. Toiminta luontopainotteinen päiväkoti, mahdollisuus myös eng lan nin kie liseen varhaiskasvatukseen. Kauniaisissa on kak si kie li nen (suomi-englanti) päi vä ko ti sekä ruotsinkielinen Luon nos sa kotonaan -toiminnan ryh mä perhe päi vä ko ti. Päiväkoti soveltuu kohtuullisesti tontille ja ympäristöön.

6 PÖYTÄKIRJA 5/ Yhdyskuntavaliokunta Piha-alueen toiminnot erotettu selkeästi toisistaan. (+) Ajoneuvoliikennettä ja pysäköintiä sijoitettu sekä Ka sa vuo ren tien että Urhei lu tien puolelle ja Urheilutielle sijoitettu kak si ajo neu vo liit ty mää. (-) Huolto sijoitettu Urheilutien varteen. (-) Autopaikkoja varattu riittävästi. (+) Piha-alue osittain yhteydessä puistoalueeseen. Rakennuksen massoittelu hyvä. (+) Tarjous 2: Tarjous 3: Tarjous 4: Toimijan kokeneisuus ei arvioitavissa. Tarjouksessa ei ole ilmoitettu toimijaa. Päiväkodin toiminta ei arvioitavissa. Tarjouksessa ei ole yksilöity toimintaa. Mahdollisia toi mi ja kump pa nei ta useam pi. Päiväkoti soveltuu kohtuullisesti tontille ja ympäristöön. Piha-alueen toiminnot erotettu selkeästi toisistaan. (+) Ajoneuvoliikennettä ja pysäköintiä sijoitettu sekä Ka sa vuo ren tien että Urhei lu tien puolelle ja Urheilutielle sijoitettu kaksi ajo neu vo liit ty mää hyvin lähek käin. (-) Huolto sijoitettu Urheilutien varteen. (-) Autopaikkoja varattu riittävästi. (+) Piha-alue yhteydessä puistoalueeseen. (+) Rakennuksen massoittelu hyvä. (+) Toimija on alallaan kokenut. Toiminta valtakunnallista. Päiväkoteja 80 ympäri Suomen Päiväkoti on toiminnaltaan profiloitunut ja täydentää kaupungin päi vä ko titar jon taa. Toiminta englanninkielen rikasteinen tiedepäiväkoti. Kau niai sis sa ei ole tie de pai not teis ta päiväkotia. Kauniaisissa on kak si kie li nen (suomi-englanti) päi vä ko ti. Päiväkoti soveltuu tontille ja ympäristöön. Piha-alueen toiminnot erotettu selkeästi toisistaan. (+) Ajoneuvoliikenne ja pysäköinti keskitetty Kasavuorentien puo lel le. (+) Huolto sijoitettu Kasavuorentien puolelle. (+) Autopaikkoja varattu riittävästi. (+) Piha-alue yhteydessä puistoalueeseen. (+) Rakennuksen massoittelu hyvä ja osittainen kaksikerroksisuus so pii kaupun ki ku vaan, mutta edellyttänee huomattavaa maan muok kaus ta. Toimija on alallaan kokenut. Toimija tarjonnut päiväkotipalveluja Suomessa vuodesta Täl lä hetkel lä toimii kahdeksassa toimipisteessä pää kau pun ki seu dul la. Päiväkoti on toiminnaltaan profiloitunut ja täydentää kaupungin päi vä ko titar jon taa. Toiminta englanninkielinen päiväkoti. Huomioi sekä suomen- et tä ruot sinkie li set lapset. Kauniaisissa on kaksikielinen (suo mi-eng lan ti) päiväkoti. Päiväkoti soveltuu kohtuullisesti tontille ja ympäristöön. Piha-alueen toiminnot erotettu selkeästi toisistaan. (+) Ajoneuvoliikenne keskitetty Kasavuorentien puolelle (+). Huoltoyhteys pitkän ja kapean kulkuyhteyden päässä (-). Autopaikkoja tontilla niukasti ja autopaikkoja sijoitettu ka tu alu eel le. (-)

7 PÖYTÄKIRJA 5/ Yhdyskuntavaliokunta Piha-alue yhteydessä puistoalueeseen, mutta kahdessa osas sa. Rakennuksen massoittelu hyvä ja julkisivu vaihteleva. (+) Tarjous 5: Toimija on alallaan kokenut. Toimijalla valtakunnallisesti 159 päiväkotia 50 eri kau pun gis sa/kun nas sa. Päiväkoti on toiminnaltaan profiloitunut ja täydentää kaupungin päi vä ko titar jon taa. Toiminnassa painotuksena tiedekasvatus, ympäristökasvatus ja liikunta. Kauniaisissa ei ole tiede- ja ympäristökasvatukseen tai liikuntaan painottunutta päiväkotia. Päiväkoti soveltuu tontille ja ympäristöön. Piha-alueen toiminnot erotettu selkeästi toisistaan. (+) Ajoneuvoliikennettä osoitettu sekä Kasavuorentien että Ur hei lu tien puolelle siten, että henkilökunnan pysäköinti ja huol to lii ken ne sijoitettu Kasavuorentien puolelle ja asiakaspysäköinti Ur hei lu tien puolelle. Huolto sijoitettu Kasavuorentien puolelle. (+) Autopaikkoja varattu riittävästi. (+) Piha-alue erotettu puistoalueesta. (-) Rakennuksen massoittelu hyvä. (+) Tarjous_2:ssa ei ollut ilmoitettu toimijaa eikä yksilöity päiväkodin toimintaa, jo ten tarjous ei ollut arvioitavissa näiden seikkojen osalta. Tarjous_2 esi tetään hylättäväksi. Kaikissa muissa tarjouksissa esitetyt toimijat ovat alallaan kokeneita ja tarjouk sis sa on esitetty toiminnaltaan profiloitunut päiväkoti, joka täydentää kau pun gin päiväkotitarjontaa. Päiväkodin toiminnan kannalta Tarjous_3:n ja Tarjous_5:n voidaan todeta täydentävän parhaiten kaupungin päi vä ko titar jon taa profiloitumisensa kautta. Sekä Tarjous_3:ssa että Tarjous_5:ssa päi vä ko din toiminta on suunnattu pääasiassa suomenkielisille perheille, mi kä täydentää alueen tarjontaa tarvetta vastaavasti. Tarjous_5:ssa tuodaan lisäksi esiin mahdollisuus yhteistyöhön yli kielirajojen erilaisilla yh teistyö muo doil la, esimerkiksi liikunta- ja taidetapahtumia järjestämällä. Tarjous_3:ssa ilmoitettu päiväkodin aukioloaika (5:30-22) asiakastarpeiden mu kai ses ti on pidempi kuin Tarjous_5:n tarjoajan ilmoittama aukioloaika (ar viol ta 6:15-17:15), jonka sisällä aukioloajoista neuvotellaan tarpeen mukai ses ti. Molemmissa tarjouksissa on mainittu, että toimija pystyy jär jes tämään kasvun ja oppimisen tuen palvelut omana toimintanaan ja että päi väko din asiakasmaksu on korkeintaan sama kuin kunnallisessa var hais kasva tuk ses sa sekä että päiväkodin tiloja vuokrataan mahdollisuuksien mukaan myös ulkopuoliseen käyttöön esimerkiksi kokous- tai juhlatilaksi. Toimi jan ja päiväkodin toiminnan näkökulmasta sivistystoimi pitää so vel tu vimpa na Tarjous_3:ta. Kaikki tarjouksissa esitetyt tontinkäyttösuunnitelmat ovat yleisesti to teu tuskel poi sia, mutta edellyttävät tarkempaa jatkosuunnittelua, jotta päiväkoti so vel tuu parhaalla mahdollisella tavalla tontille ja ympäristöön. Jat ko suunnit te lu yhteistyössä tarjoajan ja kaupungin kesken on mahdollista toteuttaa suun nit te lu va raus vai hees sa, jossa suunnitelmia tarkennetaan poik kea mispää tök sen hakemista varten. Tontinkäyttösuunnitelmien näkökulmasta maan käyt tö yk sik kö pitää jatkosuunnittelun kannalta soveltuvimpina Tar-

8 PÖYTÄKIRJA 5/ Yhdyskuntavaliokunta jous_3:ssa ja Tarjous_5:ssa esitettyjä tontinkäyttösuunnitelmia, joista Tarjous_3:ta parempana. Kokonaisuutena arvioiden parhaimpana tarjouksena voidaan pitää Tarjous_3:ta. Tällä perusteella esitetään, että suunnitteluvarauksen saajaksi va li taan Tarjous_3. Suunnitteluvarauksen saajaksi esitettävällä taholla voidaan arvioida olevan riit tä vä tekninen osaaminen sekä riittävät taloudelliset ja muut resurssit päi vä ko ti hank keen toteuttamiseksi. Suunnitteluvarauksen saajaksi esi tettä vän tahon edellytetään toimittavan selvityksen yhteiskuntavelvoitteiden hoi ta mi ses ta ennen kuin sopimus suunnitteluvarauksesta allekirjoitetaan. Suunnitteluvarauksesta tehtävään sopimuksen sisällytetään ainakin seuraa vat varausehdot: 1) Suunnitteluvarauksen kohteena on tontti ja osa yleisestä aluees ta ) Suunnitteluvaraus annetaan päiväkotihankkeen toteuttamisen edel lyttä mää poikkeamispäätöstä varten tarvittavien suunnitelmien laa ti miseen. 3) Suunnitteluvarauksensaaja sitoutuu kustannuksellaan päivittämään tarjouk ses saan esittämää tontinkäyttösuunnitelmaa yhteistyössä kau pungin kanssa poikkeamispäätöksen hakemista varten. 4) Suunnitteluvaraus on voimassa saakka. 5) Suunnitteluvarauksensaajalla tai sen valtuuttamalla on oikeus tehdä alu eel la hankkeen edellyttämiä maaperä- ym. tutkimuksia. 6) Mikäli suunnitteluvaraus ei johda tontin vuokraukseen, kaupunki ei vastaa suunnitteluvarauksensaajalle aiheutuneista kustannuksista mil tään osin. 7) Kaupungilla on oikeus seuraamuksitta määrätä varaus kesken va rausajan raukeamaan tai olla jatkamatta varausta, mikäli suun nit te lu va rauksen saa ja yksin tai yhdessä asetetaan konkurssiin tai selvitystilaan tai muutoin joutuu tilanteeseen, jossa on ilmeistä, ettei suun nit te lu va rauksen saa ja pysty suoriutumaan velvoitteistaan. 8) Suunnitteluvarauksen kohteena olevan alueen vuokraus valmistellaan erik seen. Kohdassa 2 mainitut suunnitelmat, tarjouspyynnössä mai ni tut vuokrausehdot sekä suunnitteluvarauksensaajan tarjouksessaan esittä mät seikat soveltuvin osin tullaan liittämään osaksi vuok ra so pi mus ta Suunnitteluvarausvaiheessa kaupunki hakee päiväkotihankkeen to teut tami sen mahdollistamiseksi poikkeamista voimassa olevasta ase ma kaa vasta suunnitteluvarauksensaajan tarkentuneiden suunnitelmien perusteella. Mi kä li poikkeaminen myönnetään, kaupunki vuokraa alueen suun nit te lu varauk sen saa jal le. Vuokrausehdot tuodaan erikseen kaupunginhallituksen kä sit te lyyn. Tämä asia on valmisteltu yhteistyössä yhdyskuntatoimen ja sivistystoimen kes ken. Asia viedään käsittelyyn yhdyskuntavaliokunnan kokoukseen , ruotsinkielisen opetus- ja varhaiskasvatusvaliokunnan ko koukseen ja suomenkielisen opetus- ja varhaiskasvatusvaliokunnan

9 PÖYTÄKIRJA 5/ Yhdyskuntavaliokunta ko kouk seen ja tämän jälkeen edelleen kaupunginhallituksen käsit te lyyn. YTJ: Yhdyskuntavaliokunta esittää kaupunginhallitukselle, että kau pun gin hal litus päättää - hylätä Tarjous_2:n - antaa suunnitteluvarauksen Tarjous_3:n tehneelle taholle ja - oikeuttaa kaupunginjohtajan laatimaan ja allekirjoittamaan so pi muk sen suunnitteluvarauksesta edellä esitetyt varausehdot huomioiden. Päätös: KH Päätösehdotus hyväksyttiin. Yhdyskuntavaliokunnan ( ) käsittelyn jälkeen molempien kie li ryhmien opetus- ja varhaiskasvatuksen valiokunnat käsittelivät asiaa ko kouksis saan. Ruotsinkielinen opetus- ja varhaiskasvatusvaliokunta hyväksyi ( ) päätösehdotuksen sellaisenaan. Suomenkielinen opetusja varhaiskasvatusvaliokunta ( ) hyväksyi niin ikään poh ja ehdo tuk sen, jonka lisäksi se päätti kehottaa, että suunnitteluvarauksen saaja va rau tuu tarjoamaan varhaiskasvatuksen palveluita kohteessa sekä suomen- että ruotsinkielisille lapsille mahdollisuuksien mukaan ja lisäksi suunnit te lu va rauk sen saajan tulisi sekä saattaa kauniaislaiset hakijat etusijalle, et tä tarjota kohteessa varhaiskasvatuksen palveluita myös alle 3-vuotiaille lap sil le. Edellä kirjoitetun mukaiset lisäehdot eivät ole sellaisia, että niitä olisi edelly tet ty toimijoille esitetyssä tarjouspyynnössä. Tämän vuoksi niitä ei voida edel lyt tää noudatettavaksi suunnitteluvarauksessa tai myöhemmin vuok raso pi muk ses sa. Jatkoneuvotteluissa suunnitteluvarauksensaajan kanssa on kuitenkin mahdollista esittää em. mukaisia toiveita päiväkotitoimijalle, jo ka voi neuvottelujen perusteella sallia uusia ehtoja sisällytettäväksi vuokra so pi muk seen. Näin ollen esitetään, että päätökseen ei lisätä suomenkielisen opetus- ja var hais kas va tus va lio kun nan asettamia lisäehtoja, koska ne eivät ole olleet mu ka na tarjouspyynnössä, eikä tarjoajat ole niihin ennalta sitoutuneet. KJ: KH päättää - hylätä Tarjous 2:n, - antaa suunnitteluvarauksen Tarjous 3:n tehneelle taholle ja - oikeuttaa kaupunginjohtajan laatimaan ja allekirjoittamaan sopimuksen suun nit te lu va rauk ses ta....

10 PÖYTÄKIRJA 5/ Yhdyskuntavaliokunta Sivistystoimenjohtaja Heidi Backman ja varhaiskasvatuspäällikkö Annika Hiitola olivat paikalla kertomassa mm. varhaiskasvatuksen tavoitteista ja palvelutarjonnasta. Keskustelun jälkeen KH päätti yksimielisesti, että asia palautetaan valmisteluun seuraavien asioiden täydentämistä varten: - lapsimäärän kehitys - skenaario varhaiskasvatuksen kehittämisestä Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Päätös: Asia palautettiin valmisteluun yllä mainituin perustein.

11 PÖYTÄKIRJA 5/ Yhdyskuntavaliokunta Kaupungin vuokratontin hinnan ja muiden myyntiehtojen vahvistaminen 102/ /2018 YLKV Lisätiedot: kiinteistöinsinööri Johanna Määttälä, puh Kaupungin vuokratontin (vuokratontin tiedot liitteessä) vuokralaiset ovat lä het tä neet kaupungille kirjeen (nähtävänä kokouksessa), jossa he pyy tävät kaupunkia vahvistamaan kauppahinnan sekä ehdot tontin ostamiselle. Kaupunki on tehnyt tonttia koskevan vuokrasopimuksen väliseksi ajaksi. Vuokrasopimuksen kohdan 8 mukaan vuok ralai sel la on oikeus ostaa vuokra-alue vuokra-aikana kaupunginhallituksen vah vis ta min ehdoin ja vuosittain vahvistamaan hintaan. Vuokralaiset ehdottavat tontin kauppahinnaksi (956 /k-m²), joka perustuu vuosien Kauniaisissa toteutuneiden ver tai lu kelpois ten pientalotonttien keskihintaan 956 /k-m². Vuokralaiset esittävät seu raa vat perustelut kauppahinnalle: ehdotettu hinta poikkeaa vuodelle 2018 vahvistetusta ohjehinnasta (1123 /k-m²), koska alueen keskihinta on vuosina to teu tuneis sa kaupoissa ollut 870 /k-m², mikä on huomattavasti alle koko kau pun gin keskihinnan ja kaupungin vahvistaman ohjehinnan. Oh je hinnan noudattamista voidaan pitää sijaintiin vedoten kohtuuttomana, sillä se ei heijasta alueen toteutuneiden tonttikauppojen markkinahintoja. Eh do tet tu kauppahinta on korkeampi kuin alueen tonttikauppojen keski hin ta ja näin ollen käypä markkinahinta ja kaupunginhallitus on päätöksessään ( vuokratontin myyn ti) sijainnista riippuen joustanut ohjehinnasta alueen toteutuneisiin kaup poi hin perustuen ja joustolle ohjehinnasta on vastaavanlaiset perus teet myös tässä tapauksessa, sillä alueen hintataso on koko kaupun gin keskihintaa alhaisempi, Lisäksi vuokralaiset pyytävät huomioimaan, että tonttia rasittaa vilkkaasti liikennöity tie ilman kadunpuoleista aitaa, tontti sijaitsee kaupungin rajalla, mikä muutoksia tehdessä edellyttää lu paa kahdelta kaupungilta ja tontin raja sijaitsee alle 2 metrin päässä asuinrakennuksesta, vaikka ra ken nus jär jes tyk sen mukaan rakennuksen etäisyyden tulisi olla vä hintään neljä metriä naapuritontin rajasta, ja tämä vaikuttaa merkittävästi asuin viih ty vyy teen, kun naapuritontti myydään.

12 PÖYTÄKIRJA 5/ Yhdyskuntavaliokunta Vuokratontti on voimassa olevassa asemakaavassa osoitettu eril lis pien talo jen korttelialueeksi (AO-6). Vuokratontin asemakaavan mukainen ra kennus oi keus on 200 k-m² (1 II 200). on hyväksynyt hinnoitteluperusteet vuodel le 2018 (oheismateriaalina). Päätöksen mukaan ohjehinta on 1123 /k-m² ja hintaa käytetään myös myytäessä vuokratontteja niiden vuok ralai sil le, ellei myyntihinnasta ole vuokrasopimuksessa erikseen sovittu. Päätök ses sä todetaan myös, että hinnoitteluperusteita ei noudateta yk sit täi sissä tapauksissa, joissa hinnoitteluperusteiden noudattaminen on katsottava koh tuut to mak si ja että sijainnista riippuen ohjehinnasta voidaan joustaa alas- tai ylöspäin. Kaupunginhallituksen hyväksymän ohjehinnan (1123 /k-m²) perusteella oli si vuokratontin myyntihinta on hyväksynyt ohjehinnan käytettäväksi myytäessä vuok ra tont te ja niiden vuokralaisille. Ohjehinta ei heijasta eikä sen tar koituk se na kaan ole heijastaa yksittäisen alueen toteutuneiden tont ti kaup pojen markkinahintoja. Ohjehinta on sama koko kaupungissa riippumatta vuok ra ton tin sijainnista. Ohjehinta vuonna 2018 ei perustu vuosien pientalojen rakennuspaikkojen keskihintaan kaupungissa. Kaupunginhallituksen päätöksessä on ohjehinnasta (1240 /k-m² vuosien keskihinnan perusteella) joustettu si jaintiin perustuen ylöspäin huomioiden erityisesti päätöksen kohteena olleen ton tin välittömässä läheisyydessä ohjehinnan vahvistamisen jälkeen tehdyt kau pat, joiden kerrosneliömetrihinnat olivat selkeästi korkeammat kuin ohje hin ta. Myyntihinta perustettiin alueella vuosina tehdyn seit semän kaupan keskiarvoon, joka oli reilut 30 % ohjehintaa korkeampi. Nyt ky sees sä olevan vuokratontin alueella vastaavasti vuosina tehty jen kauppojen keskiarvo on 968 /k-m², mikä ei poikkea merkittävästi koko kaupungin vuosien keskihinnasta 956 /k-m². Vuonna 2018 alu eel la ei ole tehty rakennuspaikkojen kauppoja. Vuokralaisten lisäksi esittämät seikat eivät anna aihetta poiketa oh je hinnas ta. Mahdollisen aidan rakentaminen vuokratontin rajalle on vuok ra laisten vastuulla. Mahdollisten muutosten edellyttämän rakennus- tai muun vas taa van luvan Kauniaisten alueella myöntää Kauniaisten kaupunki. Mikä li luvan kohteena oleva tontti rajoittuu Espoon kaupungin omistamaan alu ee seen, kuullaan Espoon kaupunkia naapurina. Rakennusjärjestyksen mää räyk sen mukaan rakennuksen etäisyys tontin rajasta on oltava vä hintään 4 metriä, ellei asemakaavasta muuta johdu. Vuokratontilla sijaitsevan asuin ra ken nuk sen etäisyys naapuritontin rajasta on alle 4 metriä ja pe rustuu asemakaavaan. Edellä esitetyn perusteella esitetään vuokratontin myyntihinnan vah vis tamis ta kaupunginhallituksen hyväksymien hinnoitteluperusteiden mukaisesti vuo den 2018 ohjehinnan perusteella. Ohjehinnasta ei ole syytä poiketa sijain tiin perustuen. Ohjehintaa ei voida kyseessä olevan vuokratontin osalta pi tää kohtuuttomana, joten hinnoitteluperusteiden noudattamatta jät tä miseen ei ole perusteita. Koska vuokrasopimuksen mukaisesti vuokralaisella on oikeus ostaa vuokra-alue kaupunginhallituksen vuosittain vahvistamaan

13 PÖYTÄKIRJA 5/ Yhdyskuntavaliokunta YTJ: hin taan, esitetään, että kaupunginhallituksen vahvistama vuokratontin myyn ti hin ta on voimassa vuoden Vuokratontin rakennusalan rajan etäisyys rakentamattoman naapuritontin (omis ta ja Kauniaisten kaupunki) rakennusalan rajasta on alle kahdeksan met riä. Kauppakirjaan esitetään sisällytettäväksi ehto, jonka mukaan os taja sitoutuu sopimaan paloteknisen osastointivelvoitteen toteuttamisesta siten, että vuokratontilla on pysyvä oikeus jättää palomuuri rakentamatta, jol loin naapuritontti on velvollinen toteuttamaan palo-osastoinnin. Helsingin seu dun ympäristöpalvelut kuntayhtymä HSY:n tietojen mukaan vuok raton tin poikki kulkee Espoon puolella sijaitsevan tontin tonttipaineviemäri. Kaup pa kir jaan esitetään sisällytettäväksi ehto, jonka mukaan ostaja on tietoi nen paineviemäristä ja sitoutuu sopimaan tarvittaessa rasitteen pe rus tami ses ta viemäriä varten siten, että rasitteen perustamisesta ei makseta korvauksia. Muutoin kauppakirjaan ei ole tarvetta sisällyttää erityisiä ehtoja. Yhdyskuntavaliokunta esittää, että kaupunginhallitus vahvistaa, että liitteessä esitetyn kaupungin vuokratontin hinta on , hinta on voimassa vuoden 2018 ja Päätös: vuokratonttia koskevaan kauppakirjaan sisällytetään tavanomaisten kiinteistönkaupan ehtojen lisäksi seuraavat ehdot: ostaja sitoutuu sopimaan paloteknisen osastointivelvoitteen toteuttamisesta siten, että vuokratontilla on pysyvä oikeus jättää palomuuri rakentamatta sekä ostaja on tietoinen vuokratontin alueella sijaitsevasta paineviemäristä ja sitoutuu sopimaan tarvittaessa rasitteen perustamisesta viemäriä varten siten, että rasitteen perustamisesta ei makseta korvauksia. Päätösehdotus hyväksyttiin. KH KJ: Vuokralaisen toimittama kirje on oheismateriaalina (vain KH:n jäsenille). KH päättää vahvistaa, että - liitteessä esitetyn kaupungin vuokratontin hinta on , - hinta on voimassa vuoden 2018 ja - vuokratonttia koskevaan kauppakirjaan sisällytetään tavanomaisten kiin teis tön kau pan ehtojen lisäksi seuraavat ehdot: ostaja sitoutuu so pimaan paloteknisen osastointivelvoitteen toteuttamisesta siten, että vuok ra ton til la on pysyvä oikeus jättää palomuuri rakentamatta sekä osta ja on tietoinen vuokratontin alueella sijaitsevasta paineviemäristä ja si tou tuu sopimaan tarvittaessa rasitteen perustamisesta viemäriä varten siten, että rasitteen perustamisesta ei makseta korvauksia.

14 PÖYTÄKIRJA 5/ Yhdyskuntavaliokunta Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin.

15 PÖYTÄKIRJA 5/ Yhdyskuntavaliokunta MAL suunnittelun tilannekatsaus 737/ /2014 YLKV Lisätiedot: yhdyskuntatoimen johtaja Marianna Harju, puh Helsingin seudun kuntien sekä valtion välisessä MAL-sopimuksessa vuosil le on sovittu, että seudulla jatketaan maankäytön, asumisen ja liikenteen yh teis suun nit te lua edellisten suunnitelmien pohjalta. Seudun tar peet, aiemmat suunnitelmat (HLJ 2015, MASU 2050 ja Astra 2025) sekä kansalliset velvoitteet toimivat MAL suunnittelun lähtökohtina. MAL suunnitelma valmistellaan Helsingin seudun maankäytön, asumi sen ja liikenteen asiantuntijoiden yhteistyönä MAL-neuvottelukunnan ja HLJ-toi mi kun nan ohjauksessa. Suunnittelun alkuvaiheessa hyväksyttiin puiteohjelma HSL:n hal li tuk ses sa ja Helsingin seudun yhteistyökokouksessa. Suun nit te lu on edennyt puiteohjelman mukaisesti. Aiempien suun ni telmien, MAL-sopimuksen, tehtyjen selvitysten, tutkimusten ja asian tun ti ja-arvioi den pohjalta on valmisteltu MAL 2019 suunnitelman valmisteluun läh tökoh dat ja tavoitteet, joita hyödynnetään suunnitelman valmistelussa jat kossa (oheismateriaali). MAL suunnitelman lähtökohtana on, että vuonna 2050 Helsingin seu dul la on 2,0 miljoonaa asukasta ja 1,05 miljoonaa työpaikkaa. Ta voittee na on luoda seudusta vähäpäästöinen, houkutteleva, elinvoimainen ja hy vin voi va. MAL suunnittelua velvoittava tavoitetaso on, että lii kenteen kasvihuonekaasujen päästövähennys on vähintään 50 % vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. MAL-suunnittelua toteutetaan vaiheittain. Oheismateriaalina (Extranet, jae taan ainoastaan valiokunnan jäsenille) on MAL suunnitelman 1. ver sio vuoteen 2030 ulottuvista toi men pi teis tä ensimmäistä vaikutusten arvioin ti kier ros ta varten. Tämän jälkeen toi men pi teet täsmentyvät suun ni telman 2. versioon, minkä jälkeen myös vai ku tus ten arviointi toistetaan ja laa di taan suunnitelman 3. versio. Osana vuo ro vai kut teis ta prosessia kuntien nimeämät MAL-luottamushenkilöt on kut sut tu huhtikuussa jär jes tet täviin keskustelutilaisuuksiin MAL-suun nit te lun sisällön ohjaamiseksi. Asukkai den näkemyksiä kerätään mielipidekysely MAL-barometrin avulla. Tavoitteiden toteuttamiseksi suunnitelman valmisteluvaiheessa laaditaan ta voi te ta sot ja mittaristot. Jatkosuunnittelussa MAL-suunnitelmaluonnosta ja sen suunnittelun lähtökohtia ja taustaselvityksiä tarkennetaan ja täy denne tään yhteisesti jaettua tietopohjaa kehittäen dialogissa kuntien maankäy tön suunnitelmien kanssa.

16 PÖYTÄKIRJA 5/ Yhdyskuntavaliokunta MAL suunnitelmalla on toteutuessaan merkittäviä vaikutuksia Helsin gin seudun yhdyskuntarakenteeseen ja ympäristöön. Vaikutusten arvioin nil la tuodaan esiin suunnittelun vaikutuksia ja tuetaan suunnitelman val mis te lua ja päätöksentekoa. MAL työssä vaikutusten arviointi tehdään liikenteen lisäksi maankäytön ja asumisen keskeisiksi tunnistetuista tee mois ta. Aikataulutavoitteena on vuoden 2018 aikana toistaa suunnitteluvaiheiden ja vaikutusten arvioinnin kierrokset, lähettää suunnitelma lausunnoille ja työs tää valmis versio niiden pohjalta. Kuntien lopullinen sitoutuminen tapah tuu MAL suunnitelman hyväksymisen yhteydessä kevään 2019 ai ka na. YTJ: Päätös: Valiokunta merkitsee tiedoksi MAL suunnittelun tilannekatsauksen ja lähettää sen edelleen tiedoksi KH:lle. Valiokunta merkitsi asian tiedoksi sekä lähettää sen edelleen tiedoksi KH:lle. Lisäksi todettiin, että luonnokseen sisältyvää periaatetta keskusten oma leimai suu des ta pidetään hyvänä. Kauniaisten tietoja tulisi tarkentaa seuraavin osin: - Väestö vaihtoehdoissa V1 ja V0 kunnittain - Vuoden 2016 väestömäärä korjattava toteutuneen mukaiseksi. - Kaavoituspotentiaali - Kauniasten lukemat epärealistisia. - Kauniainen on kaupunkistrategiassaan linjannut asukasluvun kasvuksi 1 %/v. - Väestönkasvun ja asuntotuotantotavoitteen tulee olla keskenään yhteensovitetut. KH KJ: Päätös: Yhdyskuntavaliokunnan esittämien tarkennusten osalta todettakoon, että KV:n hyväksymässä kaupunkistrategiassa Kauniainen on linjannut asu kaslu vun kasvuksi n. 1 % vuodessa. KH merkitsee MAL sunnittelun tilannekatsauksen sekä yh dys kun tava lio kun nan esittämät tarkennusta vaativat kohdat tiedoksi. Merkittiin tiedoksi.

17 PÖYTÄKIRJA 5/ Yhdyskuntavaliokunta Lausunto Uusimaa-kaava 2050 valmisteluaineistosta 59/ /2017 YLKV Lisätiedot: maankäyttöpäällikkö Marko Lassila, puh Uudenmaan liitto pyytää Kauniaisten kaupungin lausuntoa Uusimaa-kaava 2050 valmisteluaineistosta mennessä. Lausuntopyyntö on oheis ma te ri aa li na. Lausuntoaineistoon kuuluvat Uudenmaan ra ken nekaa van luonnos: kaavakartta sekä merkinnät ja määräykset (LIITE 1), Uusi maa-kaa van valmisteluaineiston selostus (LIITE 2) sekä Uu si maa-kaavan taustaselvitykset. Lisäksi esityslistan liitteenä jaetaan Uusimaa-kaavan suun nit te lu pe ri aat teet (LIITE 3). Koko materiaaliin voi tutustua Uudenmaan lii ton verkkosivuilla: Lähtökohdat ja tausta Uusimaa-kaava laaditaan koko Uudenmaan alueelle ja sen tavoitevuosi on Uusimaa-kaava 2050 muodostuu strategisesta pitkän aikavälin ns. Uu den maan rakennekaavasta ja sitä tarkentavista, seuduittain (Helsingin seu tu, Itä-Uusimaa ja Länsi-Uusimaa) laadittavista vaihekaavoista. Seu tujen vaihemaakuntakaavat tarkentuvat kevään 2018 aikana laajassa vuo rovai ku tuk ses sa, jonka vuoksi valmisteluaineistossa ei esitetä niistä kaa vakart to ja tai muuta yksityiskohtaista aineistoa. Uusimaa-kaava 2050 laaditaan merkittäviltä osin nykyisten kaa va rat kai suiden ja selvitysten pohjalta kokonaisuutta ajantasaistaen ja selkiyttäen, jonka vuoksi on luonnollista, että tavoitteena on kumota Uusimaa-kaavalla kaik ki aiemmat maakuntakaavat ja säilyttää kaavoista vain olennaisimmat yli kun nal lis ta suunnittelua edellyttävät teemat. Niiden aihealueiden, joiden kaa va rat kai sut ja selvitykset ovat tuoreita, kaavaratkaisut esitetään nyt laadit ta vas sa kaavassa lähes kumottavien kaavojen mukaisesti. Vastaavasti nii den aihealueiden, joiden toimintaympäristö ja tulevaisuuden näkymät ovat muuttuneet, tai joiden osalta on käytettävissä uutta tietoa, ratkaisuja tar kis te taan ja täydennetään Uusimaa-kaavassa. Lausuttavana olevan valmisteluaineiston selostuksen keskiössä ovat raken ne kaa van ratkaisun perustelut sekä suunnitteluperiaatekortit, jotka kuvaa vat kaavaratkaisun lähtökohtia ja ohjaavat rakennekaavan ja tulevien seu tu jen kaavojen ratkaisuja. Lisäksi selostuksessa käsitellään kaavan läh tö koh tia, suunnitteluprosessia sisältäen vuorovaikutuksen ja viestinnän, Uu den maan asemaa osana kansainvälisiä ja valtakunnallisia ke hi tys käy tävä ver kos to ja, kaavan väestöennustetta, muita kaavassa käsiteltäviä yk sittäi siä aiheita, vaikutusten arviointia sekä kaavatyössä käytettyjä työkaluja. Uusimaa-kaavan 2050 tavoitteet ja suunnitteluperiaatteet Uusimaa-kaavan sisällön päätavoitteilla kuvataan, millaista Uusimaata ta-

18 PÖYTÄKIRJA 5/ Yhdyskuntavaliokunta voi tel laan tulevaisuudessa ja niillä vastataan ajankohtaisiin ja ennakoituihin muu tos te ki jöi hin ja haasteisiin. Kaavan päätavoitteet konkretisoituvat suun nit te lu pe ri aat tei den ja seutujen kaavojen erityiskysymysten kautta kaa va työn edetessä. Uusimaa-kaavan 2050 päätavoitteet ovat: Kasvun kestävä ohjaaminen ja alueiden välinen tasapaino, Ilmastonmuutokseen vastaaminen sekä luonnon ja luonnonvarojen kes tä vä käyttö, Hyvinvoinnin ja vetovoimaisuuden lisääminen sekä Kestävä kilpailukyky. Näille on määritetty alatavoitteita (selostus, s. 19), joiden tehtävänä on ohja ta kaavan konkreettisempia suunnitteluperiaatteita, kaavaratkaisuja, niiden vaikutusten arviointia ja vaihtoehtojen vertailua sekä myöhemmin myös kaavan tavoitteiden toteutumisen seurantaa. Uusimaa-kaavan suunnitteluperiaatteet on johdettu tavoitteiden ja taus tasel vi tys ten pohjalta ja ne ohjaavat sekä rakennekaavan että seutujen kaavo jen ratkaisuja. Rakennekaavassa ratkaisut esitetään yleispiirteisemmin kuin seutujen vaihekaavoissa. Suunnitteluperiaatteet ovat: 1. Kasvu kestäville vyöhykkeille 2. Elinvoimaisten keskuksien verkosto 3. Liikutaan kestävästi 4. Hyvin saavutettava Uusimaa 5. Erikoistuvat seudut ja elinkeinot 6. Vetovoimainen ympäristö 7. Toimiva yhdyskuntatekninen huolto ja kestävä energia Uudenmaan rakennekaavan keskeinen sisältö Uudenmaan rakennekaava koostuu pääkaupunkiseudun ydinalueesta ja si tä ympäröivästä kasvuvyöhykkeestä. Tätä keskeistä aluetta ympäröi Helsin gin seudun viherkehä sekä rannikko- ja saaristovyöhyke. Ra ken ne kaavas sa on esitetty maakunnan merkittävät keskukset sekä tie- ja rai de verkko. Ydinalue ja koko Uusimaa liittyy muihin alueisiin joukkoliikenne- ja logis tii kan käytävien sekä kansainvälisien henkilö- ja tavaraliikenteen sol mukoh tien kautta. Viheryhteydet jatkuvat niin ikään yli maakunnan rajan. Koko aluetta koskevat suunnittelumääräykset (17 kpl) korostavat jouk ko liiken teen ja logistiikan toimivuutta sekä luonto- ja ilmastonäkökulmaa maan käy tön järjestämisessä. Lisäksi kaikkiin kestävän kasvun vyö hyk keisiin (ydinalueet ja keskukset) kohdistuu yhdeksän yleispiirteistä mää räystä, jotka korostavat edellä mainittuja seikkoja sekä seutujen ja keskusten omi nais piir tei den ja -olosuhteiden huomioimista paikallisessa suun nit te lussa.

19 PÖYTÄKIRJA 5/ Yhdyskuntavaliokunta Helsingin seudun vaihemaakuntakaavan valmistelu ja erityiskysymykset Seutujen erityiskysymykset on laadittu erikseen jokaiselle seudulle ja ne esit te le vät mihin kullakin seudulla erityisesti halutaan syventyä kaa va työssä. Helsingin seudun vaihemaakuntakaavan erityiskysymykset ovat: Helsingin seudun vaihemaakuntakaavan ja MAL suunnitelman yh teen so vit ta mi nen Edellytysten luominen asuntotuotannon sekä palvelu- ja elin kei no toimin nan merkittävälle kasvulle olemassa olevaan rakenteeseen tu keutuen Kasvun hallittu ohjaaminen keskuksiin, raideliikenteen vyöhykkeille ja muil le kestävän liikkumisen alueille ympäristön arvot huomioiden Verkostomaisen joukkoliikenteen kehittämisedellytysten parantaminen. Sa mal la edistäen liikkumisen sujuvuutta, turvallisuutta ja vä hä pääs töisyyt tä Kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta tärkeiden keskittymien ja lii kenne yh teyk sien toiminta- ja kehittämisedellytysten turvaaminen Helsinki-Vantaan lentoaseman merkityksen ja vaikutusten huomioon ot ta mi nen Elinkeino- ja yritystoiminnan edistäminen seudun erilaiset tarpeet ja vah vuu det huomioiden Viherkehän vetovoiman vahvistaminen vastaamaan kasvavaan vir kistys- ja matkailukysyntään Seutujen kaavat tarkentuvat vuoden 2018 aikana vuorovaikutuksessa poliit tis ten ohjaustoimikuntien, seutujen asiantuntiryhmien ja muiden kes keisten sidosryhmien kanssa. Kauniaisten lausunto Uusimaa-kaava 2050 valmisteluaineistosta Uusimaa-kaava 2050 toteuttaa aiemmilla vaihekaavakierroksilla esitettyä toi vet ta strategisemmasta maakuntakaavasta. Tällä ohjaustasolla kuntien alu eel li set ja paikalliset ominaisuudet voidaan varmemmin huomioida kunta kaa voi tuk ses sa. Toisaalta tulkinnanvaraisuuden kasvaessa tärkeiden seu dul lis ten tavoitteiden saavuttaminen on mahdollista jäädä laajassa tulkin nan va ras sa paikallisten intressien jalkoihin. Näin ollen seuduttaisiin vaihe kaa voi hin on tärkeää sisällyttää riittävässä määrin sitovuutta varmistavia mää räyk siä. Kauniaisten kehityksen kannalta Uusimaa-kaavan tavoitteet ovat kuitenkin yhtenäisiä ja ne tukevat kaupunkitason tavoitteita ja tah to tilaa. Kaavakartta esittää pelkistetysti ydinasiat ja suunnittelumääräykset tuot tavat ns. yläotsikkotason tavoitteet alueiden kehittämiselle. Näiltä osin ta voitteet tukevat pääosin suunnittelualueen kuntien kehittymistavoitteita ja ovat siir ret tä vis sä asemakaavoitukseen. Suunnitteluperiaatteet sisältävät seu tusuun nit te lun kannalta kattavasti tärkeimmät aihepiirit. Niiden sisältö on tiivis tet ty siten, että ne huomioivat erikokoiset sekä -taustaiset alueet ja keskuk set.

20 PÖYTÄKIRJA 5/ Yhdyskuntavaliokunta Kauniainen sijoittuu rakennekaavassa esitettyyn pääkaupunkiseudun ydinalu ee seen, eikä kaava rajoita sen kehittämismahdollisuuksia. Kaa va-aineis tos sa Kauniainen on profiloitu palvelu- ja asumiskeskukseksi, joka tukeu tuu muuhun seutuun mm. työpaikkojen ja ns. erikoispalvelujen osalta. Tä mä selittyy enemmänkin kaupungin koon ja asukasmäärän kuin fyy sisen sijainnin kautta. Luokitus on kaupungin omien tavoitteiden kanssa yhden mu kai nen. Helsingin seudun vaihekaavassa on tärkeää tukea riittävästi edul li ses ti sijoittuneiden pienempien keskustojen edellytyksiä. Näin ollen kes kus to jen kaupallisille palveluille ei pidä asettaa kokorajoituksia jat kossa kaan. Uusimaa-kaavan tulee tukea seudun kuntien omaehtoista kehitystä sekä ko ko seudun yhtenäistä kasvua. Siksi on tärkeää, että Uusimaa-kaava on ta voit teil taan yhdenmukainen MAL suunnitelman kanssa, eikä niihin jää keskenään ristiriitaisia asioita tai ristiriitaisen tulkinnan mahdollistavia rat kai su ja. Lisäksi on tärkeää, että kaavalla korostetaan infrahankkeiden mer ki tys tä seudun kehittämisen edellytyksenä. Näin ollen Uusimaa-kaava 2050 voi toimia viestinä valtion suuntaan infrahankkeiden tärkeydestä; Infra hank kei den edesauttama Uudenmaan kehitys vaikuttaa positiivisesti koko maan kehitykseen. Seudullisista infrahankkeista ns. ensimmäisessä vai hees sa on tarkoituksenmukaista edistää Espoon kaupunkiradan to teutta mis ta, koska sen positiiviset vaikutukset ulottuvat kaupunkiradan molempien suuntien lisäksi myös valtakunnallisen raideliikenteen toimivuuteen. YTJ: Päätös: KH KJ: Yhdyskuntavaliokunta merkitsee tiedoksi Uusimaa-kaava 2050 valmisteluaineiston ja esittää KH:lle, että se esittää lausuntonaan Uudenmaan liitolle esityslistatekstistä ilmevän lausunnon. Päätösehdotus hyväksyttiin. Uudenmaan liitolle on ilmoitettu kaupungin kokousaikataulu ja lausunnon an ta mi sel le on pyydetty jatkoaikaa saakka. KH päättää esittää Uudenmaan liitolle seuraavan lausunnon Uu si maa-kaava 2050 valmisteluaineistosta: Uusimaa-kaava 2050 toteuttaa aiemmilla vaihekaavakierroksilla esitettyä toi vet ta strategisemmasta maakuntakaavasta. Tällä ohjaustasolla kuntien alu eel li set ja paikalliset ominaisuudet voidaan varmemmin huomioida kunta kaa voi tuk ses sa. Toisaalta tulkinnanvaraisuuden kasvaessa tärkeiden seu dul lis ten tavoitteiden saavuttaminen on mahdollista jäädä laajassa tulkin nan va ras sa paikallisten intressien jalkoihin. Näin ollen seuduttaisiin vaihe kaa voi hin on tärkeää sisällyttää riittävässä määrin sitovuutta varmistavia mää räyk siä. Kauniaisten kehityksen kannalta Uusimaa-kaavan tavoitteet ovat kuitenkin yhtenäisiä ja ne tukevat kaupunkitason tavoitteita ja tah to tilaa.

21 PÖYTÄKIRJA 5/ Yhdyskuntavaliokunta Kaavakartta esittää pelkistetysti ydinasiat ja suunnittelumääräykset tuot tavat ns. yläotsikkotason tavoitteet alueiden kehittämiselle. Näiltä osin ta voitteet tukevat pääosin suunnittelualueen kuntien kehittymistavoitteita ja ovat siir ret tä vis sä asemakaavoitukseen. Suunnitteluperiaatteet sisältävät seu tusuun nit te lun kannalta kattavasti tärkeimmät aihepiirit. Niiden sisältö on tiivis tet ty siten, että ne huomioivat erikokoiset sekä -taustaiset alueet ja keskuk set. Kauniainen sijoittuu rakennekaavassa esitettyyn pääkaupunkiseudun ydinalu ee seen, eikä kaava rajoita sen kehittämismahdollisuuksia. Kaa va-aineis tos sa Kauniainen on profiloitu palvelu- ja asumiskeskukseksi, joka tukeu tuu muuhun seutuun mm. työpaikkojen ja ns. erikoispalvelujen osalta. Tä mä selittyy enemmänkin kaupungin koon ja asukasmäärän kuin fyy sisen sijainnin kautta. Luokitus on kaupungin omien tavoitteiden kanssa yhden mu kai nen. Helsingin seudun vaihekaavassa on tärkeää tukea riittävästi edul li ses ti sijoittuneiden pienempien keskustojen edellytyksiä. Näin ollen kes kus to jen kaupallisille palveluille ei pidä asettaa kokorajoituksia jat kossa kaan. Uusimaa-kaavan tulee tukea seudun kuntien omaehtoista kehitystä sekä ko ko seudun yhtenäistä kasvua. Siksi on tärkeää, että Uusimaa-kaava on ta voit teil taan yhdenmukainen MAL suunnitelman kanssa, eikä niihin jää keskenään ristiriitaisia asioita tai ristiriitaisen tulkinnan mahdollistavia rat kai su ja. Lisäksi on tärkeää, että kaavalla korostetaan infrahankkeiden mer ki tys tä seudun kehittämisen edellytyksenä. Näin ollen Uusimaa-kaava 2050 voi toimia viestinä valtion suuntaan infrahankkeiden tärkeydestä; Infra hank kei den edesauttama Uudenmaan kehitys vaikuttaa positiivisesti koko maan kehitykseen. Seudullisista infrahankkeista ns. ensimmäisessä vai hees sa on tarkoituksenmukaista edistää Espoon kaupunkiradan to teutta mis ta, koska sen positiiviset vaikutukset ulottuvat kaupunkiradan mo lempien suuntien lisäksi myös valtakunnallisen raideliikenteen toimivuuteen. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin.

22 PÖYTÄKIRJA 5/ Kiinteistö Oy Jermun ja Kiinteistö Oy Kauniaisten Korsu Fastighets Ab:n toisen osaomistajan omistusosuuden hankkiminen kaupungin omistukseen 349/ /2016 KH Lisätiedot: kaupunginlakimies Lena Filipsson-Korento, puh kaupunginjohtaja Christoffer Masar, puh Kaupunki omistaa kiinteistöosakeyhtiöiden Kiinteistö Oy Jermun (jäl jem pänä Jermu) ja Kiinteistö Oy Kauniaisten Korsu Fastighets Ab:n (jäljempänä Kor su) osakkeet nro:t 1 77 (omistusosuus 51,33 %), toisen osaomistajan (osak keet nro:t , omistusosuus 48,67 %) ollessa Sotainvalidien Veljes liit to - Krigsinvalidernas Brödraförbund ry (jäljempänä Veljesliitto). Jermu osoitteessa Lippajärventie 1 (ns. Tammikummun alue) käsittää vuon na 1987 valmistuneet 4 rivitaloa (15 asuntoa) ja Korsu osoitteessa Mä täs ku ja 2 vuonna 1992 valmistuneet 3 rivitaloa (18 asuntoa). Molemmat yh tiöt sijaitsevat kaupungin omistamalla vuokramaalla. Vaikka osa ke omistus kiinteistöosakeyhtiössä ei oikeuta hallitsemaan tiettyjä asuin huo neis toja, osapuolten kesken on aikanaan sovittu, että Veljesliiton hallinnassa on 7 huoneistoa Jermussa ja 9 huoneistoa Korsussa. Huoneistot vuokrataan en si si jai ses ti osapuolten palveluksessa oleville, Veljesliiton kohdalla ny kyisin Kaunialan Sairaala Oy:n työntekijöille. KH:n tietoon on jo aiemmin tuotu, että kiinteistöosakeyhtiöiden toinen osaomis ta ja Veljesliitto on tuonut kaupungille esiin halunsa myydä omis tuksen sa edellä mainituissa yhtiöissä (KH , ). Mo lem mat kohteet ovat ns. ARA-kohteita, jolloin niihin kohdistuu ara va rajoi tus lais sa säädettyjä rajoituksia, joita ovat asukkaiden valintaa koskevat ra joi tuk set, vuokranmääritystä koskevat rajoitukset ja asuntojen myyntiä kos ke vat rajoitukset. Koska Veljesliitto haki vapautusta aravarajoituksista omistamiensa Jermun osak kei den osalta, KH antoi kokouksessaan ( 217) tästä lausun non Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselle (ARA). ARA on tekemällään päätöksellä päättänyt myöntää Veljesliiton omis tamien Jermun osakkeiden osalta vapautuksen aravarajoituslain mu kai sis ta rajoituksista. Vapauttamisen edellytyksenä on, että valtion laina on kokonaan maksettu takaisin, että valtio vapautetaan asuntotuotantolain 13 a :n mukaisesta vastuusta ja että Veljesliitto sitoutuu tarjoamaan osak keet kaupungille ostettavaksi, mikäli Veljesliitto myy aravarajoituksista va pau te tut osakkeet (tiedoksi KH ). Koska Korsulla on tilinpäätöksen mukaan edelleen Valtiokonttorin lainaa ,29 euroa ( ), Veljesliitto ei ole hakenut vapautusta arava ra joi tuk sis ta sen osalta. Korsussa alkuperäiset rajoitukset ovat voimassa vuo teen 2036 saakka. KH:n kehotuksesta laadittiin kaupungin ja Veljesliiton välillä aiesopimus syk syl lä Sopimuksen mukaisesti Veljesliitto on ilmoittanut olevansa

23 PÖYTÄKIRJA 5/ kiin nos tu nut myymään kaupungille Korsun osakkeet aravarajoituslain mukai seen luovutuskorvaukseen ja Jermun aravarajoituksista vapautetut osak keet kaupungille osana samaa kokonaisuutta. Aiesopimuksessa on so vit tu, että osakkeiden luovutuksilla ei ole välitöntä vaikutusta Veljesliiton hal lin noi mien huoneistojen asukkaiden vuokrasuhteisiin ja että kaupunki si tou tuu kohtelemaan mainittuja asukkaita tasavertaisesti kaupungin hal linnoi mien huoneistojen asukkaiden kanssa. Kaupungin viranhaltijat ovat ARA:n tekemän päätöksen jälkeen neu vo tel leet Veljesliiton kanssa Jermun osakkeiden kauppahinnasta. Koska vain Veljesliiton osuus Jermun osakkeista on vapautettu ara va ra joi tuksis ta, koska osakkeet eivät kohdistu tiettyihin asuinhuoneistoihin ja koska kiin teis tö osa ke yh tiö sijaitsee kaupungin omistamalla vuokramaalla, on ollut vai kea määrittää kauppahinta tältä osin. Kaupunki on teettänyt ul ko puo lisel la arvioitsijalla kaksi arviota, joissa arviointimenetelmänä on kohteen vuok ra tuot to ky kyyn perustuva tuottoarvomenetelmä (oheismateriaalina vain KH:n jäsenille). Ensimmäisessä arviossa lähtökohtana oli ara va ra joituk sis ta vapautettujen huoneistojen vuokrien korottaminen nykytasolta mark ki na ta sol le ja toisessa vuokratason nostaminen vain normaalien indek si ko ro tus ten verran. Arvioiden perusteella Veljesliiton omistamien osak kei den arvo Jermun osakekannan arvosta arvioitiin olevan euron välillä. Em. arvioiden ja neuvottelujen perusteella kau pun ki on esittänyt Veljesliiton omistamien osakkeiden arvoksi n euroa, jonka lisäksi huomioidaan omistussuhteen mukaisesti Jermun kassavarat (rahat ja pankkisaamiset ,67 euroa ). Korsun olleessa aravarajoitusten alainen, luovutus tapahtuu ARA:n mää ritte le mään aravarajoituslain mukaiseen luovutuskorvaukseen. ARA on Veljes lii ton hakemuksesta antamallaan päätöksellä määritellyt Veljes lii ton omistamien 73 osakkeen (numerot ) luovutuskorvaukseksi euroa, joka on samalla korkein sallittu luovutushinta. Edellä olevan perusteella on neuvotteluissa päädytty esittämään ko ko naiskaup pa hin nak si euroa, jolloin Korsun osuus on euroa ja Jer mun osuus on euroa. Veljesliitto on esittänyt päätöksenteon aikatauluksi kevättä Vel jes liiton liittovaltuusto on myöntänyt liiton hallitukselle valtuudet myydä ja luovuttaa yhtiöiden osakkeet. Veljesliiton hallitus käsitteli asiaa kokouk ses saan osapuolten välisten neuvottelujen mukaisena. Teh ty päätös tuodaan KH:n tietoon ennen päätöksentekoa. Osakekaupat tehdään samassa yhteydessä erillisillä kauppakirjoilla, joiden muo toi lu on edelleen joltain osin kesken. Tästä syystä esitetään, että KH päät tää kauppakirjoihin sisältyvistä ehdoista alla olevan mukaisesti ja valtuut taa kaupunginjohtajan hyväksymään kauppakirjat. Luonnokset kauppa kir joik si jaetaan oheismateriaalina vain KH:n jäsenille.

24 PÖYTÄKIRJA 5/ Kauppakirjoihin otettavat ehdot: Kummassakin kauppakirjassa sopijapuolten ja kaupan kohteen lisäksi: - kauppahinnan maksua, omistusoikeuden siirtymistä ja osakekirjojen luo vu tus ta koskevat ajankohdat (kaupanteon yhteydessä), - kaupan kohteeseen tutustuminen myyjän tavanomaisine ilmoituksineen ja asiakirja-aineiston säilytyspaikka (isännöitsijällä), - kaupungin maksettavaksi tuleva varainsiirtovero (2 %), - osakkeiden luovutuksilla ei ole välitöntä vaikutusta asukkaiden vuok rasuh tei siin ja kaupunki sitoutuu kohtelemaan mainittuja asukkaita ta saver tai ses ti kaupungin hallinnoimien asuinhuoneistojen asukkaiden kans sa. Lisäksi vain Korsun osalta: - luovutuksensaajan nimeäminen (kaupunki), - kauppahinta ( euroa) ja yhtiöllä olevat lainat ( ,03 euroa per ), - Veljesliiton myöntämä tertiäärilaina ,23 euroa siirtyy kaupanteon yh tey des sä kaupungille ja Veljesliitto on oikeutettu saamaan lainasta ko ron laskettuna kaupantekopäivään, - vuokrasopimusten siirtämistä koskevat ehdot siten, että vuokralaiseksi suh tees sa kiinteistöosakeyhtiöön tulee Kaunialan Sairaala Oy, joka samal la tulee vuokranantajaksi suhteessa asukkaisiin. Asukkaiden osalta vuok raus eh dot pysyvät entisellään, mutta KOy:n ja Kaunialan Sairaala Oy:n välillä sovitaan, että KOy ei voi kolmen ensimmäisen vuoden osalta irtisanoa vuokrasopimuksia. Lisäksi vain Jermun osalta: - maininta ARA:n päätöksen ehdoista sekä ettei yhtiöllä ole pit kä ai kais ta vierasta pääomaa enää eikä asuntotuotantolain 13 a :ssä tarkoitettua lainaa (mistä tehty ilmoitus ARA:lle on todettu riit täväk si), - kauppahinta ( euroa), - vuokrasopimusten siirtämistä koskevat ehdot siten, että vuok ran an tajak si suhteessa asukkaisiin tulee KOy. Kaupungin hallintosäännön 18 :n mukaan KH:lla on toimivalta päättää kun nan omaisuuden hankinnasta. Koska nyt kysymyksessä olevia osa kekaup po ja varten ei ole varattu määrärahoja talousarviossa, asia viedään lisä mää rä ra han osalta KV:lle. Kokonaiskauppahinnan lisäksi kaupungin mak set ta vak si tulee varainsiirtovero (2 % kauppahinnoista), minkä takia lisä mää rä ra ha tar peek si esitetään euroa. Tavoitteena on saada asia lisämäärärahan osalta KV:n käsiteltäväksi