Koetalousarvion valmistelu Tietopyyntöjen yhteenvetoa. Projektipäällikkö Heidi Alatalo

Transkriptio

1 Koetalousarvion valmistelu Tietopyyntöjen yhteenvetoa Projektipäällikkö Heidi Alatalo Youtube: POPmaakunta

2 Koetalousarvion valmistelun ohjeistus Koetalousarvion valmistelu: VM on laatinut talousarvion laadintaohjeet (Koetalousarvion laadinta suunnitelma ). Täydennetään sisäiseen käyttöön tulevalla ohjeistuksella/talousarvion laadintapohjalla. Valmistelussa noudatetaan valtakunnallisia aikatauluja - koetalousarvion palautusaika Talouden riskitarkastelu palautetaan mennessä Vastuuvalmistelijat vastaavat valmistelusta osaltaan. Sote-ryhmän ja työryhmien TR 1, 2, 3 ja 4 kanssa kick-off neuvottelut valmistelun käynnistämiseksi syyskuun aikana. Talousarvioluvut syötetään tässä vaiheessa excel-pohjaan (koetalousarviomalli) Talousarvioesitys kootaan perusteluineen talousarviokirjaan Talousarvioesitys tehdään myös keskeisiltä osin esitysmuotoon; yhteinen diapaketti (powerpoint) Tukipalveluhenkilöstö toimii valmistelun tukena. Taloustiimiläiset ovat valmistelun tukena mm. ovat laskenta-apuna ja syöttävät luvut taulukoihin keskitetysti. Taloustiimi laatii myös talousarvioasiakirjan luonnoksen sekä vastaa yhteisen diapaketin koostamisesta. => Koetalousarvion valmisteluun kytkeytyy tiiviisti muu maakunnan valmistelu- ja kehittämistyö. 2

3 Koetalousarvion valmistelun aikataulu VM: koetalousarvion laadinnan ohje (luonnos 0.9) kesäkuu vko 25 VM: rahoituslaskelmien päivitys syyskuussa Talouden riskitarkastelu; palautus VM:lle VATE? VATE? Koetalousarvion hyväksyminen VATE:ssa, tammikuu 2019 Koetalousarvion palautus VM:lle Johtotiimi Johtotiimi Johtotiimi Johtotiimi Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Tammi Helmi Tilanne- ja tulevaisuuskuva Strategian laatiminen Organisaatiorakenne Tietopyyntö 1 Sote Talous TP 2017 Tietopyyntö 2 Sote Toiminta ja talous TP 2017 Tietopyyntö 3 Non sote Toiminta ja talous TP 2017 Yhteenveto ja analyysit simuloinnin ja tietopyyntöjen pohjalta; Talous- ja sotevalmistelijat TA-valmistelu ja esitykset vastuuvalmistelijoiden johdolla. Aloitus syyskuussa KOETALOUSARVIO 2021 valmis mennessä. Sote-simuloinnit Tietojohtaminen

4 Koetalousarvion tavoitteet 1 Lähde: VM: Koetalousarvion laadinta suunnitelma Maakuntalain 97 mukaan maakuntavaltuuston on kunkin vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä maakunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon maakuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä maakuntavaltuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi. Koetalousarvion laatii väliaikainen valmistelutoimielin. Talousarvio ja suunnitelma on laadittava siten, että maakunnan toiminnan ja investointien rahavirta on tasapainossa tai ylijäämäinen viimeistään talousarviovuotta seuraavan vuoden päättyessä. Talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Rahoitustarvetta ei saa kattaa pitkäaikaisella lainalla. 4

5 Lähde: VM: Koetalousarvion laadinta suunnitelma Koetalousarvion tavoitteet 2 Keskeiset tavoitteet koskevat tiedon lisäämistä rahoituksen riittävyydestä, organisaatioratkaisujen vaikutuksista talouteen ja toiminnan sopeutustarpeista. Laaditaan talousarvio vuodelle 2021 ja suunnitelma vuosille painopiste vuodessa 2021 Koetalousarvion ohjeistuksessa (liite) määritellään talousarvion sisällön minimitaso. Yksityiskohtaisempi koetalousarvio voidaan maakunnassa laatia, jos siihen on edellytykset ja tarve. 5

6 Lähde: VM: Koetalousarvion laadinta suunnitelma Koetalousarvion laadinnan tavoitteet 3 Valtionhallinnolle koetalousarvioista tulee saada nykyistä yksityiskohtaisempaa tietoa seuraavista asioista: yleiskatteisen määrärahan riittävyydestä maakuntien välisen yhteistoiminnan vaikutuksista rahoitukseen, maakuntien muiden tulojen merkityksestä niiden taloudelle, sopeuttamistarpeen suuruudesta ja mahdollisista keinoista miten tähän päästään, maakuntien valmiudesta toiminnan aloittamiseen, sekä rahoituksen jakautumisesta eri tehtäviin maakunnissa. Samalla on mahdollista arvioida muutoskustannuksia ja muita kertaluonteisia ensimmäisien vuosien menoja.

7 Koetalousarvion tavoitteet 4 Lähde: VM: Koetalousarvion laadinta suunnitelma Maakuntien tulisi koetalousarvion laadinnan yhteydessä luoda nykyistä tarkempi kuva menoista, mihin sisältyvät ainakin siirtyvien tehtävien tulot ja menot, maakuntien välinen yhteistyö ja sen rahavirrat, siirtyvät sopimukset ja mahdolliset uudet sopimukset, ja vastuut mukaan lukien takaukset sekä vuokratasojen mahdolliset muutokset. luoda nykyistä tarkempi kuva maakunnan tuloista, joita ovat yleiskatteinen rahoitus ja erilaiset maksutulot, tuloina huomioon muilta maakunnilta saatavat korvaukset sekä asiakasmaksut (Asiakasmaksulaki on parhaillaan lausuntokierroksella). luoda nykyistä tarkempi käsitys sopeuttamistarpeesta ensimmäisinä toimintavuosina, ja koetalousarvion tulee tukea maakunnan ensimmäisen toimintavuoden talousarvion laadintaa. Mahdollisten valinnanvapauspilottien tulot ja menot sisällytetään koetalousarvioon, jos ne jatkuvat maakunnan aloittaessa toimintansa. Lähtökohtana on menojen nykytaso ja niiden ennakoidut muutokset maakunnassa jo tehtyjen ratkaisujen vaikutuksesta. Maakuntien rahoitus on osa kehysmenettelyä ja maakunnat valmistelevat koetalousarvion rahoituslaskelmien antaman raamin mukaisena. 7

8 Lähde: VM: Koetalousarvion laadinta suunnitelma Palvelustrategia ja palvelulupaus Maakunnat laativat palvelustrategian ja antavat asukkailleen palvelulupauksen. Palvelustrategiassa ja palvelulupauksessa mm. laaditaan pitkän aikavälin tavoitteet sekä määritellään palveluiden vähimmäismäärä ja laatu. Suunnitellut muutokset tulee ottaa huomioon koetalousarvion laadinnassa.

9 Lähde: VM: Koetalousarvion laadinta suunnitelma Perustelutekstit Koetalousarviossa esitetään laskelmien ja ennusteiden lisäksi niiden perustelutekstit. Koetalousarvion perusteluteksteissä avataan numeroiden taustaoletukset sekä talousarvion taustalla olevat toimenpiteet, jotka toteuttamalla talousarvioon ajatellaan päästävän sekä mahdolliset näihin liittyvät riskit. Koetalousarvion laskelmat perustuvat maakunnan tavoitteisiin ja siihen, miten toiminta organisoidaan. 9

10 Maakuntien valtion rahoitus Koetalousarviota varten VM laskee maakuntakohtaiset arviot vuoden 2020 rahoituksesta (sote ja muut tehtävät, liite). Tällä hetkellä maakuntien rahoitustasoa ei ole mahdollista arvioida vuoden 2021 tasossa. Vuoden 2021 rahoitusarviolaskelma julkaistaan helmi/maaliskuussa 2019, joka tulee perustumaan kunnilta kerättäviin talousarvio- ja suunnitelmatietoon (TA2019 & TS2020). Maakuntien ensimmäisen vuoden rahoitus tulee perustumaan kunnilta ja valtiolta siirtyviin kustannuksiin. Kunnilta siirtyvien kustannusten tapauksessa käytetään vuosien 2018 ja 2019 siirtyvien kustannusten keskiarvoa, joka nostetaan vuoden 2019 tasolle. Valtiolta siirtyvät kustannukset ovat vuoden 2019 kehyspäätösten mukaisia. Siirtyvä rahoitus korotetaan vuoden 2020 tasolle rahoituslakiesityksessä esitetyllä tavalla. Syksyllä 2018 julkaistaan päivitys vuoden 2019 kustannustason maakuntalaskelmiin. ELY-keskusten resurssien osalta on huomioitava, että maakuntien rahoituslaskelmissa ELY-keskusten liikenne-vastuualuetta (9 kpl), ympäristö-vastuualuetta (13 kpl) ja keskitettyjä tehtäviä ei ole vielä purettu maakunnittain. Keha-keskuksen ja TEasiakaspalvelukeskuksen resurssien osalta määrärahat on sen sijaan purettu maakunnittain. Arviojaon selvittämiseksi valmistelussa tulee tehdä yhteistyötä Kehakeskuksen kanssa, joka toimittaa tiedot pyynnöstä maakunnille. 10 Lähde: VM: Koetalousarvion laadinta suunnitelma

11 Rahoituksen jakautuminen eri tehtäviin maakunnassa Lähde: VM: Koetalousarvion laadinta suunnitelma Maakunnat saavat yleiskatteellisen rahoituksen laskennallisin kriteerein, mutta maakunnat päättävät itse rahoituksen jakamisesta eri tehtäviin maakunnassa. Rahoituksen jakautuminen tehtäviin kuvataan mahdollisuuksien mukaan maakuntien palveluluokituksen Tehtävä rivin mukaisesti. Rivin tehtävät kokoavat useita palveluita samaan nippuun, jolloin koetalousarviossa ei tarvitse mennä palvelukohtaiseen valmisteluun. 11

12 Talousarvion rakenne ja sisältö Koetalousarvion vaatimustasoa on kevennetty verrattuna maakuntien varsinaiseen talousarvioon, mm. palveluluokitus-vaatimus on koetalousarviossa jätetty pois. Koetalousarvion laadinnassa noudatetaan maakuntien JHS-suosituksia olennaisilta osin, erityisesti JHS-suositusta maakuntien talousarvion laadinnasta (luonnos). Esimerkiksi talousarvion laadinnassa noudatettavat periaatteet ja laskelmien esittämistarkkuus on kuvattu talousarviota koskevassa suosituksessa. Maakuntien talousarvion rakenne noudattaa pitkälti kuntien ja kuntayhtymien talousarvion rakennetta. Täydellinen talousarvio sisältää käyttötalous-, tuloslaskelma-, investointi- ja rahoitusosat. Koetalousarviota ei kuitenkaan tarvitse laatia täydellisenä. Koetalousarviossa on oltava seuraavat osat: tuloslaskelma (maakunta ja liikelaitokset yhteensä ilman sisäisiä eriä sekä maakunta ja kukin liikelaitos erikseen sisältäen sisäiset erät) arvio maakuntien välisestä laskutuksesta rahoituslaskelma (maakunta ja sen liikelaitokset yhteensä ilman sisäisiä eriä) maakunnan käyttötalous jaoteltuna tehtäväkohtaisesti (vrt. tehtävät seuraavilla dioilla) investointien erittely hankkeittain ja hankeryhmittäin mukaan lukien liikelaitosten investoinnit arvio maakuntakonsernin tuloista, menoista ja investoinneista (ilman konsernin sisäisiä eriä) yksilöity erittely muutoskustannuksista henkilöstön lukumäärä (henkilötyövuosina) tehtäväkohtaisesti. 12 Lähde: VM: Koetalousarvion laadinta suunnitelma

13 Suunnitellut investoinnit ja niiden vaikutus toimintamenoihin Maakuntien on vuosittain laadittava maakuntien yhteistyöalueen yhteinen esitys seuraavaa tilikautta seuraavien neljän tilikauden aikana aloitettavista taloudellisesti merkittävistä tai muuten poikkeuksellisen laajakantoisista investoinneista, jotka ovat merkittäviä palvelurakenteen kokonaisuuden tai useamman kuin yhden maakunnan palvelujen järjestämiseksi. Esitykseen on lisäksi sisällytettävä sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan tai palvelujärjestelmän kannalta muutoin laajakantoiset investoinnit. Esityksessä on otettava huomioon maakuntien tytäryhteisöjen investointisuunnitelmat. Taloudellisesti merkittävä investointi = vähintään 30 miljoonan euron hanke Lähde: VM: Koetalousarvion laadinta suunnitelma Muutoin poikkeuksellisen laajakantoinen investointi = investointi tai hanke, joka on elinkaareltaan useita vuosia ja jolla on vaikutuksia usean maakunnan toimintaan, vaikka olisi alle tuon 30 M. Maakuntien toimitilainvestoinnit toteutetaan suurelta osin Maakuntien tilakeskus Oy:n toimesta ja omistukseen. Kyseisiä investointeja pidetään kuitenkin maakuntien investointeina. Maakunnilla ei ole oikeutta pitkäaikaisen lainan ottamiseen, jolloin investoinnit rahoitetaan todennäköisesti leasing-rahoituksella. 13

14 Lähde: VM: Koetalousarvion laadinta suunnitelma Maakuntien välinen yhteistoiminta Maakuntien välisestä yhteistoiminnasta säädetään lailla joiden tehtävien (mm. erikoissairaanhoito, tienpitoalueet, vesi- ja kalatalous) osalta. Lisäksi maakuntalain perusteella maakunnilla voi olla yhteisiä toimielimiä, yhteisiä virkoja tai sopimuksia viranomaistehtävän hoitamisesta. Koetalousarviossa tulee huomioida kaikki tiedossa olevat maakuntien välisen yhteistoiminnan vaikutukset maakunnan tuloihin ja menoihin. Maakuntien tulisi tehdä valmistelua yhteistoiminnassa. Huom: maakuntien yhteisten palvelukeskusten arvioitu laskutus ei ole tässä mielessä maakuntien yhteistoimintaa vaan palveluiden ostoa. 14

15 Lähde: VM: Koetalousarvion laadinta suunnitelma Koetalousarvio ja palvelukeskukset Palvelukeskukset tekevät maakunnittaisen arvion vuoden 2021 palvelulaskutuksesta Maakuntien ICT-palvelukeskus Vimana Oy SoteDigi Oy Maakuntien tilakeskus Oy Maakunnat sisällyttävät ostot palvelukeskuksilta omiin maakuntakohtaisiin koetalousarvioihin. 15

16 Lähde: VM: Koetalousarvion laadinta suunnitelma Taloudellinen riskitarkastelu Koetalousarvion yhteydessä kerätään kooste maakunnan valmistelusta aiheutuvista lisäkustannuksista, ml. muutoskustannukset = Talouden riskitarkastelu Talouden riskitarkastelu esitetään kootusti omassa erillisessä laskelmassa. Erillinen ohje ja yhteiset laskentaperusteet. Vertailukelpoiset tiedot, joita voidaan käyttää valmistelun eri vaiheissa informaatiopohjana niin maakunnissa kuin valtionhallinnossa. Lisäksi maakuntien tunnistamat uudistukseen liittyvät lisäkustannukset esitetään myös varsinaisessa koetalousarviossa osana maakunnan talouden suunnitelmaa.

17 Talousarvion rakenne ja sisältö Lähde: VM: Koetalousarvion laadinta suunnitelma Koetalousarviossa käytettävät tehtävät ovat: Alueiden käyttö Liikenne Aluekehittäminen/kasvupalvelut Kasvupalvelut Kotouttaminen Hallinto Maaseudun kehittäminen, Maatalous- ja elintarviketuotanto Ympäristöterveydenhuolto Vesien ja merien hoito, Vesi ja kalatalous Luonnonsuojelu, Ympäristötoimi Pelastustoimi Varautuminen Tietopyynnössä talous- ja toimintatietoja on pyydetty palveluluokituksen mukaan (vrt. seuraava dia). Voidaan yhteisesti sopia myöhemmin, mitä tarkkuustasoa koetalousarviossa käytetään. Koetalousarvio-ohjeessa on minimitaso. 17

18 Maakunnan tehtävät ja palveluluokat pl. sote-tehtävät: 18

19 Koetalousarvion valmistelu tehtävittäin Tiedot syötetään tuhansina euroina (1000 ) KÄYTTÖTALOUSOSA Yhteensä Alueiden käyttö Toimintatuotot 0 Toimintakulut 0 Henkilöstön lukumäärä 0 Tehtävä 1 Tehtävä 2 Tehtävä 3 Tehtävä 4 Tehtävä 5 Tehtävä 6 Tehtävä 7 Tehtävä 8 Tehtävä 9 Tehtävä 10 Tehtävä 11 Liikenne Aluekehittämi nen / kasvupalvelut Kasvupalvelut Kotouttaminen Hallinto Maaseudun kehittäminen, Vesien ja Maatalous- ja merien hoito, elintarviketuot vesi ja anto kalatalous Luonnonsuojelu, Ympäristötoimi Pelastustoimi Varautuminen Perusteluteksti INVESTOINTIOSA Yhteensä Hanke 1 Hanke 2 jne. Investointimenot 0 Rahoitusosuudet 0 Luovutustulot 0 Perusteluteksti MAAKUNTIEN VÄLINEN LASKUTUS Yhteensä 1 Uusimaa Myynnit 0 Palvelujen ostot 0 2 Varsinais- Suomi 4 Satakunta jne. Perusteluteksti

20 Talousarvion rakenne ja sisältö Lähde: VM: Koetalousarvion laadinta suunnitelma Sote, koetalousarviossa käytettävät tehtävät: Ohjeistus sisältää THLjaottelun: Ennaltaehkäisevät palvelut Erikoissairaanhoito Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Ikäihmisten palvelut Lasten, nuorten ja perheiden palvelut Mielenterveyspalvelut Perusterveydenhuolto Päihdepalvelut Suun terveydenhuolto Työikäisten sosiaalipalvelut Vammaisten palvelut Soten osalta toiminta- ja taloustietoja on kerätty palvelukokonaisuuksittain/ toiminnoittain, jotta tieto saadaan THL-jaottelun mukaisesti, mutta tulevaisuudessa myös JHSpalveluluokittain ja sotetietopaketti mallilla. 20

21 Koetalousarvion valmistelu tehtävittäin Tiedot syötetään tuhansina euroina (1000 ) Tehtävä 12 Tehtävä 13 Tehtävä 14 Tehtävä 15 Tehtävä 16 Tehtävä 17 Tehtävä 18 Tehtävä 19 Tehtävä 20 Tehtävä 21 Tehtävä 22 Sote: Sote: Sote: Hyvinvoinnin Ennaltaehkäise Erikoissairaanh ja terveyden KÄYTTÖTALOUSOSA Yhteensä vät palvelut oito edistäminen Toimintatuotot 0 Toimintakulut 0 Sote: Ikäihmisten palvelut Sote: Lasten, nuorten ja perheiden palvelut Sote: Mielenterveys palvelut Sote: Perusterveyde Sote: nhuolto Sote: Suun terveydenhuol Päihdepalvelut to Sote: Työikäisten sosiaalipalvelut Sote: Vammaisten palvelut Henkilöstön lukumäärä 0 Perusteluteksti INVESTOINTIOSA Yhteensä Investointimenot 0 Rahoitusosuudet 0 Luovutustulot 0 Perusteluteksti MAAKUNTIEN VÄLINEN LASKUTUS Yhteensä Myynnit 0 Palvelujen ostot 0 Perusteluteksti

22 Sopeuttamistarpeet maakunnassa ja suunnitellut toimenpiteet Lähde: VM: Koetalousarvion laadinta suunnitelma Koetalousarvion tekstiosassa kuvataan maakunnan suunnittelukaudella olevat sopeuttamistarpeet euromääräisenä ja prosentuaalisena määränä. Sopeuttamistarpeena otetaan huomioon myös investointien ko. kaudella aiheuttamien lisämenojen kattaminen. Sopeuttamistarpeen arvioinnissa käytetään pohjana VM:n viimeisintä laskelmaa maakunnan rahoitusurasta ja menojen kehitysurasta. Koetalousarvion tulee olla tasapainossa koko suunnittelukaudelta. Tarvittavan sopeutuksen osalta esitetään toimenpiteet ja niiden vaikutus suunnittelukaudella. Kustakin toimenpiteestä arvioidaan sen vaikutus menoihin ja toteuttamisen ajankohta. Toimenpiteiden vaikutusmekanismi kuvataan niin, että toimenpiteen yhteys menoihin selviää. Toimenpiteiden toteuttamisen keskeisimmät riskit kerrotaan. 22

23 Sopeuttamistarpeet Tiedot syötetään tuhansina euroina (1000 ) Tunnistetut sopeuttamistarpeet toimenpide vaikutus euroina kertaerä / jatkuva Mitä edellyttää maakunnassa / mahdolliset rajoitukset toimenpiteen toteuttamiselle / jne

24 POPmaakunta Tietopyyntöjen tuloksia

25 Toiminnan ja talouden tarkastelu eri ulottuvuuksien kautta Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä korostuu tulevaisuudessa toiminnan ja talouden tarkastelun mahdollisuus eri ulottuvuuksien kuten väestötiedon, aluetiedon, elämänkaaren sekä palvelutarpeen vaativuuden kautta. Kuntalaisille järjestettäviä palveluita tulee kyetä tarkastelemaan organisaatiomallista tai - rakenteesta riippumattomalla tavalla ja siten kyetä myös ennustamaan sekä palvelutarvetta että oletettavaa kustannuskehitystä sekä asettamaan tavoitteita ja seuraamaan niiden toteutumista. Maakunta- ja sote-uudistuksen yhtenä keskeisimpänä tavoitteena on kustannusvaikuttavuus, jolle tulee pystyä asettamaan myös mitattavat tavoitteet. Palvelujen järjestäjällä tulee olla mahdollisuus tietojen vertailuun oman maakuntansa sisällä eri toimintojen ja toimijoiden kesken sekä alueellisesti. Samoin vertailua täytyy pystyä toteuttamaan tulevaisuudessa maakuntien välillä, yhteistyöalueittain sekä kansallisesti. Yhteisten tavoitteiden asettamiseksi on olennaista saada ajantasaista tietoa esimerkiksi koko lapsiperheiden tai ikäihmisten palvelukokonaisuuteen kohdennettavien resurssien vaikuttavuudesta huomioiden peruskuntien, maakunnan ja muiden toimijoiden yhteiset panostukset.

26 Tietopyynnöt 1., 2. ja 3. Tietopyyntöjen tavoitteena on ollut saada toiminta- ja taloustietoja maakunnan organisaatioista suunnittelutyön pohjaksi, tietoja hyödynnetään myös mm. kirjanpidon yhtenäistämisessä Tietopyyntö 1:n on saatu vastaukset kaikista kunnista/ kuntayhtymistä Tietopyyntö 2.1.:n osalta vastaukset on saatu lähes kaikista kunnista/ kuntayhtymistä. Vaihe 2.2. etenee portaittain, osa kunnista/ kuntayhtymistä on toimittanut jo ensi vaiheen tiedot. Tietopyyntö 3. kohdistui non-sotepalveluihin, vastaaminen osin kesken

27 Tietopyyntöjen kohdentuminen Tietopyyntö 1. Sote Tietopyyntö 3. Suoran valinnan palvelut Liikelaitos Non-Sote Tietopyyntö 2.1 JHS-luokat Sote-keskus Suun terveydenhuolto Liikelaitoksen keskitetyt palvelut Liikelaitoksen palvelut alueilla P a l v e l u k o k o n a i s u u d e t Tietopyyntö 2.2 Arvio: Maakunta, muut toimijat Oma toiminta, ostopalvelut tai muu järjestämistapa Asiakasseteli Hebu

28 Kuntien sote-toimintamenot yht. 1,428 mrd,tp 2017 PPSHP:n osalta mukana kuntien ilmoittamat ostot (jäsenkuntalaskutus, netto) LUONNOS Tietopyyntö 1. 40,3 M 3 % 80,4 M 6 % 59,7 M 4 % 434,4 M 30 % PPSHP:n osalta mukana kuntien ilmoittamat ostot (jäsenkuntalaskutus, netto) 813,7 M 57 % Oheisesta kaaviosta ei ilmene vielä maakunnan tuleva kulurakenne, koska esim. ostot sisältävät ostot PPSHP:lta, jotka jatkossa sisältyvät esim. maakunnan henkilöstömenoihin. * avustukset sis. palvelusetelin (30,4 M ) HENKILÖSTÖ-KULUT PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT AVUSTUKSET MUUT TOIMINTA-KULUT

29 Kuntien sote-palvelujen ostot 813,7 M TP 2017 (sis. kuntien ostot PPSHP:ltä) LUONNOS Tietopyyntö ,5 M 19% 659,1 M 81% ASIAKASPALVELUJEN OSTOT MUIDEN PALVELUJEN OSTOT

30 Palvelusetelit 30,4 M TP 2017 LUONNOS Tietopyyntö 1. 0,04 M 0 % 5,1 M 17 % 6,7 M 22 % KOKONAISMENOT M (tili 4732) KOTIHOIDON PALVELUSETELIKULUT (tili 4733) PALV.ASUMISEN PALV.SETELIKULUT 18,6 M 61 % (tili 4734) TERVEYDENHUOLLON PALV.SETELIKULUT (tili 4735) MUUT PALVELUSETELIKULUT

31 Kuntien sote-toimintamenot alueittain 1,426 mrd, TP 2017 LUONNOS Tietopyyntö ,6 M 21 % 173,7 M 12 % 863,6 M 61 % 85,6 M 6 % Oulu ja ympäristö Koillismaa Rannikko Jokilaaksot

32 Kuntien sote-toimintamenojen jakautuminen - arvioidut menot, TP 2017 Tietopyyntö M, 32,3 % 80 M, 5,6 % 30 M, 2,1 % yht M, / asukas LUONNOS Neljä kuntaa skaalattu Asukkaita M, 60,1 % Hoitaja- ja lääkärivastaanottopalvelut Suun terveydenhuolto (aikuiset) Muu oma palvelu Erikoissairaanhoito (PPSHP) Suoran valinnan palveluiden menot arviolta alle 10 % koko soten menosta. Kunnissa käytetään PPSHP:n erikoissairaanhoidon lisäksi omaa tai muuta ostoerikoissairaanhoitoa, joka nyt sisältyy muu oma palvelu -luokkaan

33 Simulointialueiden sote-toimintamenojen arvioitu jakaantuminen,%, TP 2017 LUONNOS Neljä kuntaa skaalattu Tietopyyntö 2.1 Oulu ja ympäristö 5,2 2,1 55,9 36,8 Koillismaa 9,2 1,5 68,0 21,3 Rannikko 5,5 2,7 67,4 25,4 Jokilaaksot 5,6 1,9 65,8 26,7 Pohjois-Pohjanmaa 5,6 2,1 60,1 32,3 Hoitaja- ja lääkäri-vastaanottopalvelut Suun terveydenhuolto (aikuiset) Muu oma palvelu Erikoissairaanhoito (PPSHP) Suoran valinnan palveluiden menot arviolta alle 10 % koko soten menosta. Kunnissa käytetään PPSHP:n erikoissairaanhoidon lisäksi omaa tai muuta ostoerikoissairaanhoitoa, joka nyt sisältyy muu oma palveluluokkaan

34 JHS tehtäväluokat: Pelastustoimi ja Ensihoitopalvelu TP2017 LUONNOS Tietopyyntö 3. 66% 14% 80% 8% 11% 9% 7% 5% Lisäksi Pelastuslaitokset tuottavat JHS tehtäväluokan: Varautuminen, 226t TP2017

35 POPMaakunnan toimintakulut TP 2016 ja TP 2017, M LUONNOS / asukas, kaikki kulut / asukas, sote-kulut POPMaakunta, toimintakulut TP 2016 ja TP 2017, M SOSIAALI-JA TERVEYSPALVELUT, ILMAN ENSIHOITOA PELASTUSTOIMI LOMITUSPALVELUT ENSIHOITO ELY-KESKUS YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO TE-PALVELUT POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO TP 2016 TP 2017 Muutos, % , ,0 KEHA-KESKUS MAASEUTUHALLINTO AVI 29,3 29,2 27,7 28,9 26,6 26,2 13,1 13,0 9,4 9,5 8,6 8,7 7,4 5,8 2,6 3,8 2,1 2,6 0,9 0,9 1556,1 1537, Toimintakulut 2017, M Toimintakulut 2016, M Toimintakulut 2016 Toimintakulut 2017 Muutos M Muutos % Sosiaali- ja terveyspalvelut 1537,5 1556,1 18,6 1,2 Pelastustoimi 29,2 29,3 0,1 0,3 Lomituspalvelut 28,9 27,7-1,2-4,2 Ensihoito 26,2 26,6 0,4 1,5 ELY-keskus 13,0 13,1 0,1 0,8 Ympäristöterveydenhuolto 9,5 9,4-0,1-1,1 TE-palvelut 8,7 8,6-0,1-1,1 Pohjois- Pohjanmaan liitto 5,8 7,4 1,6 27,6 KEHA-keskus 3,8 2,6-1,2-31,6 Maaseutuhallinto 2,6 2,1-0,5-19,2 AVI 0,9 0,9 0 0,0 POPMaakunta yht. 1666,1 1683,8 17,7 1,1 92,4 % Sote ei sisällä mm. työllisyyden hoitoa, työmarkkinatuen kuntaosuutta, perustoimeentulotukea, koulupsykologi ja kuraattoripalveluja. Osa non-sote tiedoista puuttuu, tämä osuus on arvioitu kyseisten toimijoiden v.2016 tilinpäätöstietojen keskimääräisten kustannusten mukaan. Toimintakulut (brutto) sisältävät toimijoiden välistä sisäistä myyntiä. Tiedot tarkentuvat valmistelutyön edetessä. Lähde: Toimintojaan luovuttavilta organisaatioilta kerätyt tilinpäätöstiedot.

36 POPmaakunta Tulevan maakunnan rahoituksen riittävyyden tarkastelua

37 Maakuntien rahoituslaskelmat syyskuu 2018 Syyskuussa 2018 tehty päivitys vuoden 2019 kustannustason laskelmiin on pitkälti tekninen: arviolaskelmien kustannuspohjaan on tehty kuntien ilmoittamia korjauksia ja määräytymistekijöiden sekä tarvekriteerin tilastopäivitykset on otettu huomioon. Laskelmia tullaan edelleen päivittämään useita kertoja ennen lopullisia vuoden 2021 tasoisia rahoituslaskelmia. Ensimmäinen arvio maakuntien rahoituksesta vuodelle 2021 valmistuu helmi-maaliskuussa 2019.

38

39 Lähde: VM/KAO Rahoituksen määräytymiskriteerit Asukasperusteinen Ikärakenne Muu tarve Vieraskieliset Kaksikielisyys Asukastiheys Saaristoisuuslisä Hyte Maatalousyritykset Kasvupalvelukriteerit 1,3 % 0,5 % 0,3 % 0,01% 1,5 % 2,4 % 0,1 % 0,0 % 0,9 % 1,0 % 0,8 % 1,4 % 2,4 % 2,3 % 10,6 % 10,2 % 36,0 % 34,7 % 46,1 % 47,5 % Koko maa Pohjois-Pohjanmaa Sisältää rahoituslain luvut 3 ja 4

40 Lähde: VM/KAO Laskennallinen jakauma Nykyjakauma (hyte mukana) Maakunta /as /as Uusimaa , josta Uudenmaan kasvupalvelukuntayhtymän osuus Varsinais-Suomi Satakunta Rahoituslain luvut 3 ja 4 Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pmaa Kainuu Lappi Koko maa

41 Rahoituslaki, luku 3 Lähde: VM/KAO Maakuntien sote-tehtävien rahoituslaskelma, yhteenveto muutoksista ja /as Laskennallinen jakauma Nykyjakauma hyte mukana ilman hyteä Muutokset, hyte mukana Muutokset, ilman hyteä Maakunta /as /as /as Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Koko maa

42 Rahoituslaki, luku 4 Lähde: VM/KAO Maakuntien non-sote-tehtävien rahoituslaskelma, yhteenveto muutoksista ja /as Nykyjakauma Laskennallinen jakauma Muutokset Maakunta /as /as /as Uusimaa , josta Uudenmaan kasvupalvelukuntayhtymän osuus Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Koko maa