Akuutin eteisvärinän rytminsiirron onnistuminen toistuvassa eteisvärinässä verrattuna yksittäisiin kohtauksiin
|
|
- Juuso Erkki Koskinen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Akuutin eteisvärinän rytminsiirron onnistuminen toistuvassa eteisvärinässä verrattuna yksittäisiin kohtauksiin Saviaro, Niilo Syventävien tutkielma Lääketieteen tutkintoohjelma Lääketieteellinen tiedekunta Oulun yliopisto Timo Lauri
2 Oulun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Lääketieteen tutkinto-ohjelma Tiivistelmä Saviaro, Niilo Sakari Akuutin eteisvärinän hoito OYS Syventävien opintojen tutkielma Tutkimuksen aiheena oli selvittää akuutin eteisvärinän hoidon onnistuminen ja toteutuminen Oulun ylipistollisessa sairaalassa vuonna Tutkimuksen päätavoitteena oli verrata lääkkeellisen rytminsiirron tehoa verrattuna sähköiseen rytminsiirtoon. Data kerättiin elektronisesta sairaskertomuksesta. Mukaan valikoitiin ainoastaan akuutit eteisvärinäpotilaat, joita yritettiin hoitaa joko sähköisellä tai lääkkeellisellä rytminsiirrolla. Potilaita valikoitui mukaan 495, jotka jaoteltiin kerta- ja monikävijöihin. Taustadataksi kerättiin perussairauksia, lääkitykset, aiemmat kardiologiset tutkimukset ja toimenpiteet sekä laboratoriolöydöksiä. Lääkkeellisen rytminsiirron onnistumisprosentti oli kertakävijäryhmässä 75,7 % ja monikävijöiden ryhmässä 66,7 %. Ero ryhmien välillä oli odotettu, mutta jopa pienempi, mitä ennalta ajateltiin olevan. Sähköisen rytminsiirron teho molemmissa ryhmissä oli yli 90 %. Tutkimuksen haasteina oli seuloa kertakävijät ja monikävijät omaan ryhmäänsä. Tämä tuokin tutkimukseen jonkin verran virhelähdettä, koska osalla kertakävijäryhmästä on aikaisempia eteisvärinöitä ja rytminsiirtojakin taustalla. Avainsanat: Akuutti eteisvärinä, rytminsiirto, syventävä tutkielma, vernakalantti
3 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 4 2. ETEISVÄRINÄ Eteisvärinän syntymekanismi Eteisvärinälle altistavat tekijät Eteisvärinän komplikaatiot Eteisvärinän oireet ja diagnostiikka Akuutin eteisvärinän hoito Sydämen sähköinen rytminsiirto Sydämen lääkkeellinen rytminsiirto 9 3. ETEISVÄRINÄN HOITO OYS Eteisvärinäpotilaiden perussairaudet Rytminsiirron toteutus Lääkkeellinen rytminsiirto Sähköinen rytminsiirto 12 POHDINTA 12 LÄHDELUETTELO 13
4 4 1. JOHDANTO Eteisvärinä on yleisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö. Joka neljännes yli 40-vuotiaista kokee eteisvärinän elämänsä aikana. Eteisvärinä voidaan jaotella useaan eri kategoriaan kestonsa mukaan: akuutti, pitkittynyt, kohtauksittainen ja pysyvä eteisvärinä. Tässä tutkimuksessa keskitytään ainoastaan akuuttiin eteisvärinään, jolla tarkoitetaan eteisvärinää, joka on kestänyt korkeintaan 48 tuntia. Akuutin eteisvärinän hoitona on sydämen rytminsiirto, eli rytmi palautetaan eteisvärinästä sinusrytmiin. Rytminsiirto voidaan toteuttaa joko sähköisesti tai lääkkeellisesti. (Calkins H ym. 2014) Oulun yliopistollisessa sairaalassa tehtiin uusi ohjeistus rytminsiirron suorittamiseksi akuutissa eteisvärinässä. Lääkkeelliseen hoitoon tuli yksityiskohtaiset ohjeet potilaan tutkimisen ja lääkkeiden käytön osalta. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta lähes kaikki lääkkeelliset rytminsiirrot on tehty vernakalantilla, kauppanimeltään Brinavess. Lääkkeellinen rytminsiirto ei vaadi lyhyttä nukutusta eikä siten anestesiaan perehtynyttä lääkäriä, vaan se voidaan toteuttaa yhden lääkärin ollessa läsnä. Lisäksi Oulun yliopistollisessa sairaalassa logistiset asiat puoltavat lääkkeellistä rytminsiirtoa, koska sähköiset rytminsiirrot tehdään käytännössä aina tehostetun sydänvalvonnan osastolla ja lääkkeellinen rytminsiirto suoritetaan päivystyspoliklinikalla. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Oulun yliopistollisessa sairaalassa hoidettujen akuuttien eteisvärinäpotilaiden saama hoito ja sen onnistuminen sekä varsinkin vernakalantti-lääkkeen teho akuutin eteisvärinän rytminsiirrossa. Tutkimukseen tarvittavat tiedot kerättiin ESKO-potilastietojärjestelmästä ja mukaan valikoitui 495 potilasta, joiden tulosyy oli akuutti eteisvärinä. Otos kattaa kaikki OYS:n päivystyspoliklinikalle tulleet potilaat, joiden rytminsiirto on tehty päivystyksellisesti. Tutkimukseen valikoituneet potilaat jaettiin kahteen ryhmään: kertakävijöihin sekä monikävijöihin. Ennakko-oletuksena oli, että monikävijä ryhmässä vernakalantti-lääkkeen teho olisi selkeästi huonompi. Lisäksi tutkimuksesta toivottiin löytyvän tietoa, ketkä potilaat tulisi ensisijaisesti ohjata lääkkeelliseen rytminsiirtoon ja ketkä sähköiseen rytminsiirtoon. Monikävijällä tarkoitetaan potilasta, jolla on useita käyntejä eteisvärinän vuoksi rytminsiirrossa ja kertakävijällä potilasta, joka on tutkimusvuoden aikana käynyt ainoastaan
5 5 kerran eteisvärinän vuoksi rytminsiirrossa. Sähköisellä rytminsiirrolla tarkoitetaan sitä, että sydämen normaalirytmi palautetaan hallitusti sähkövirran avulla. Lääkkeiden avulla suoritetulla rytminsiirrolla tarkoitetaan yleensä suonensisäisesti annosteltuja lääkkeitä, jotka vaikuttavat sydämen sähköiseen toimintaan ja siten edesauttavat normaalin rytmin palautumista. 2. ETEISVÄRINÄ Eteisvärinä on yleisin sydämen rytmihäiriö. Joka neljännes yli 40-vuotiaista kokee eteisvärinän elämänsä aikana. Eteisvärinä luokitellaan kestonsa mukaan akuuttiin, pitkittyneeseen, kohtauksittaiseen sekä pysyvään eteisvärinään. Tässä tutkimuksessa keskitytään ainoastaan akuuttiin eteisvärinään, jolloin eteisvärinä on kestänyt alle 48 tuntia. Akuutin eteisvärinän hoitona on sydämen normaalin rytmin palautus rytminsiirrolla. (Kirchhof P ym. 2016) 2.1. Eteisvärinän syntymekanismi Eteisvärinässä sydämen eteisissä vallitsee ns. kiertoaktivaatio, joka on lähtöisin useasta paikasta. Taustalla voi olla toistuvat lisälyönnit, sykkeen hidastuminen tai sykkeen kohoaminen. Eteisten sähköinen toiminta on järjestäytymätöntä, mikä aiheuttaa tyypillisen epäsäännöllisen rytmin. (Allessie MA ym. 2001) Eteisvärinän pitkittyessä sinusrytmin palauttaminen vaikeutuu, koska eteisvärinä muokkaa sydämen sähköistä ja mekaanista toimintaa. Tämän vuoksi sinusrytmin saavuttaminen nopeasti on suositeltavaa. Akuutissa eteisvärinässä hoitona on rytminsiirto ja pitkittyneessä elektiivinen rytminsiirto. Rytminsiirto on vasta-aiheinen kohtauksittaisessa eteisvärinässä mutta tuolloin voidaan käyttää rytmihäiriölääkkeitä. (Allessie M ym. 2002, Schotten U ym. 2003) 2.2. Eteisvärinälle altistavat tekijät Merkittävin riskitekijä on ikä. (Benjamin EJ ym. 1994) Sydän- ja verenkiertoelimistön sairaudet lisäävät merkittävästi riskiä eteisvärinään. Varsinkin sydämen systolista vajaatoimintaa sairastavilla ihmisillä on taustalla usein myös eteisvärinä. Lisäksi eteisvärinä on voi olla merkki sepelvaltimotaudista. Sydämen ulkopuolisista syistä eteisvärinän riskiä lisääviä tekijöitä ovat mm. diabetes, uniapnea, lihavuus, elektrolyyttihäiriöt, kilpirauhasen sairaudet, runsas alkoholinkäyttö sekä keuhkosairaudet. (Kirchhof P ym. 2016) Lisäksi on havaittu, että poikkeuksellisen kuormittava kestävyysharjoittelu lisää myöhemmällä iällä eteisvärinän riskiä. (Calvo N ym. 2016)
6 Eteisvärinän komplikaatiot Kuva 1. Aivohalvauksen riski oireettomassa vs. kohtauksittaisessa eteisvärinässä. Merkittävin komplikaatio on aivosuonten tromboembolia eli aivoinfarkti. Eteisvärinä on merkittävin sydänperäinen aivosuonten tromboembolian syy. On arvioitu, että noin 25 %:lla aivoinfarktipotilaista on todettavissa eteisvärinä. Merkittävimmät tekijät ovat yli 75-vuoden ikä sekä aiempi aivoinfarkti tai ohimennyt aivojen verenkiertohäiriö. Tukosriski arvioidaan CHA2DS2VASc-pisteytyksellä. Kuvassa nähdään pisteet. Yli 2 pistettä merkitsee merkittävästi kohonnutta riskiä, jolloin verenohennuslääkitys on aiheellinen. Lisäksi eteisvärinä laskee sydämen minuuttitilavuutta, koska eteisten supistuminen ei ole täydellistä ja kammiot supistelevat eteisiin nähden eri tahtiin. (Kirchhof P ym. 2016)
7 7 Kuva 2. Tukosriskin arviointi CHA2DS2VASc-pisteytyksellä. Punaisella pohjalla oleviin tekijöihin ei voida vaikuttaa. Kuva eteisvärinän käypähoitosuosituksesta. Kuva 3. Vuotoriskin arvio HAS-BLED pisteytyksellä. Punaisella pohjalla oleviin tekijöihin ei voida vaikuttaa. Kuva eteisvärinän käypähoitosuosituksesta Eteisvärinän oireet ja diagnostiikka Eteisvärinästä aiheutuvat oireet ovat yksilöllisiä. Oireisiin vaikuttavat potilaan muut sairaudet, rytmihäiriön kesto, potilaan peruskunto ja rytmihäiriön syketaajuus. Yleisimpiä koettuja oireita ovat tykyttelytuntemukset, hengenahdistus, huimaus, väsymys ja rintakipu. Tajunnanmenetys ei ole yleistä mutta mahdollista, mikäli kyseessä on esimerkiksi sairaan
8 8 sinuksen -oireyhtymä, joka yleisimmin ilmenee rytmin kääntyessä eteisvärinä-rytmistä takaisin normaaliin sydämen sinusrytmiin. Lisäksi riskiä tajunnanmenetykselle voi lisätä sydämen impulssijohtumisen häiriöt. Yleisin kliininen löydös on epäsäännöllinen rytmi joko auskultoiden tai palpoiden todettuna. Eteisvärinädiagnoosiin vaaditaan 12-kytkentäinen EKG-tallenne, josta nähdään tyypilliset eteisvärinän löydökset: puuttuvat normaalit P-aallot sekä epätasainen kammiotaajuus. Lisäksi perusviiva on monesti epätasainen. (Kirchhof P ym. 2009) 2.5. Akuutin eteisvärinän hoito Kuva 4. Mikäli antikoagulaatiohoito toteutuu suunnitellusti, ei kokonaiskuolleisuuden tai aivohalvausten osalta ole osoitettavissa ennusteellista eroa sykkeen- ja rytminhallinnan välillä. Akuutissa eteisvärinässä hoitomuotona on rytminsiirto eli sydämen rytmi siirretään joko sähköisesti tai lääkkeellisesti poikkeavasta rytmistä normaaliin rytmiin. Akuutissa eteisvärinässä rytminsiirto voidaan tehdä ilman edeltävää verenohennuslääkitystä, mikäli on selkeästi osoitettavissa, että oirekuva on kestänyt alle 48 tuntia. Mikäli potilaalla kuitenkin CHA2DS2VASc-pisteet ovat 2 tai enemmän, antikoagulaatio aloitetaan jo ennen rytminsiirtoa. (Kirchhof P ym. 2016)
9 Sydämen sähköinen rytminsiirto Nykykäsityksen mukaan sydämen sähköinen rytminsiirto on tehokkaampi ja turvallisempi kuin lääkkeellinen rytminsiirto. Sähköisessä rytminsiirrossa suositellaan käytettävän bifaasista defibrillaattoria synkronoituna EKG:n suhteen. Toimenpide vaatii lyhyen ja kevyen nukutuksen ja täten anestesiologiaan perehtyneen lääkärin, sekä lisäksi ohjeiden mukaan myös toisen lääkärin, joka suorittaa rytminsiirron. Yleisin ongelma sähköiseen rytminsiirtoon liittyen on riittämätön hengitys, jota usein joudutaan hengityspalkeella tukemaan. Lisäksi rytminkäännön yhteydessä voi joskus esiintyä sydämen hidaslyöntisyyttä anestesian komplikaationa tai tilanteissa, joissa potilaalla on sydämessä impulssijohtumisen häiriö tai sinussolmukkeen toimintahäiriö. Altistavia tekijöitä kyseille tilanteelle ovat muun muassa sepelvaltimotauti sekä sydämen vajaatoiminta. Harvinainen, mutta vakava riski sähköisessä rytminsiirrossa on kammiovärinän riski. Riski kasvaa varsinkin, jos defibrillaattorin synkronointi on pielessä. Tämän vuoksi sähköisen rytminsiirron yhteydessä täytyy olla valmius aloittaa hoitoelvytys. Lisäksi sähköistä rytminsiirtoa varten tulee paastota 4 tuntia, koska aspiraation riski on olemassa nukutuksen vuoksi. (Kirchhof P ym. 2016) Sydämen lääkkeellinen rytminsiirto Lääkkeelliseen rytminsiirtoon ei tarvitse paastota eikä sitä varten potilasta tarvitse nukuttaa. Tämän vuoksi lääkkeellinen rytminsiirto on usein saatavuudeltaan parempi. Sähköisen rytminsiirron teho on kuitenkin parempi kuin lääkkeellisen rytminsiirron, ja lääkkeelliseen rytminsiirtoon liittyy proarytmioiden riski. Käytetyimpiä lääkkeitä ovat flekainidi, vernakalantti sekä amiodaroni. Rytminsiirtoa tehdessä lääkkeellisesti lääke annostellaan suonensisäisesti. Lääkkeiden teho on parempi, mitä vähemmän aikaa eteisvärinän alkamisesta on. (Kirchhof P ym. 2016, Naccarelli GV ym. 2008) Vernakalanttia on tutkittu Pohjoismaissa Ruotsin Malmössä vuonna Potilastapauksia oli kerätty kolmen vuoden ajan ja niitä valikoitui mukaan 251. Vernakalantilla rytminsiirto onnistui 70 %:lla potilaista. Naisilla rytminsiirto onnistui merkittävästi paremmin (77 %) kuin miehillä (64 %). Onnistumista puolsi eteisvärinän lyhyt kesto sekä normaali verenpaine. Haittavaikutuksia, kuten matalaa sykettä tai matalaa verenpainetta, havaittiin vain 5 potilaalla. (Juul-Möller S 2013)
10 10 3. ETEISVÄRINÄN HOITO OYS Oulun yliopistollisessa sairaalassa hoidettiin vuoden aikana yhteensä 495 akuuttia eteisvärinää. Näistä 178 oli monikävijöitä, eli yhdellä ihmisellä oli käyntejä enemmän kuin yksi. Kertakävijöitä kerätyn datan perusteella oli 317, mutta on mahdollista, että osalla kertakävijöistä on historiassa jopa rytminsiirtoja. Potilaat on valikoitu kunkin päivystäjän näkemyksen mukaan joko sähköiseen tai lääkkeelliseen rytminsiirtoon. Kertakävijöiden keski-ikä oli vuotta ja monikävijöiden ryhmässä vuotta. Naisia oli yhteensä 163 ja miehiä 331. Yhdeltä puuttui merkintä sukupuolesta. Oulun yliopistollisessa sairaalassa siirryttiin vuoden 2015 alusta logistisista sekä kustannuksellista syistä ensisijaisesti harkitsemaan lääkkeellistä rytminsiirtoa verkalantti-lääkkeellä. Lääkkeellisen rytminsiirron etuja Oulun yliopistollisessa sairaalassa ovat sen helppo saatavuus sekä mahdollisuus suorittaa toimenpide päivystyspoliklinikalla. Sähköinen rytminsiirto taas suoritetaan yleensä tehostetun sydänvalvonnan osastolla toisen lääkärin toimesta ja siihen vaadittavat resurssit ovat suuremmat kuin lääkkeelliseen rytminsiirtoon vaadittavat resurssit Eteisvärinpotilaiden perussairaudet Sairastettu aivoinfarkti oli monikävijöissä hieman yleisempää (7,3 % vs. 5,1 %). CHA2DS2VASc-pisteiden keskiarvo oli kertakävijöissä 1,82 ja mediaani 1,00, kun taas monikävijöissä keskiarvo oli 1,97 ja mediaani 2,00. Monikävijäryhmässä potilaat ovat keskimäärin hieman sairaampia kuin kertakävijöissä, varsinkin sepelvaltimotaudin, sydämenvajaatoiminnan, diabeteksen ja keuhkosairauksien osalta. Monikävijät myös tupakoivat hieman enemmän. Uniapneaa havaittiin olevan hieman enemmän kertakävijäryhmässä (taulukko 1). Naisilla oli molemmissa ryhmissä prosentuaalisesti enemmän verenpainetautia, diabetesta sekä sydämen vajaatoimintaa. Kertakävijöiden ryhmässä naiset tupakoivat selkeästi vähemmän kuin miehet, mutta monikävijöiden ryhmässä taas naiset tupakoivat enemmän. Sydämen ultraäänessä merkittäväksi luokitellun läppävian esiintyvyys oli hieman yleisempää kertakävijöiden ryhmässä. Läppävikaan virhelähdettä tuo se, että sydämen ultraääntä ei ollut läheskään kaikille tehty.
11 11 Sairaus Kertakävijät Monikävijät Sepelvaltimotauti 16,70 % 19,70 % Verenpainetauti 51,90 % 56,70 % Diabetes 7,90 % 9,60 % Aivoinfarkti 5,10 % 7,30 % Uniapnea 4,10 % 3,40 % Keuhkosairaus 9,80 % 11,90 % Sydämen vajaatoiminta 6,30 % 9,60 % Taulukko 1. Riskitekijöiden prosentuaaliset osuudet Rytminsiirron toteutus Akuutit eteisvärinäpotilaat valikoituivat kunkin päivystäjän näkemyksen mukaan joko sähköiseen tai lääkkeelliseen rytminsiirtoon. Se miten päivystäjä kuhunkin hoitopäätökseen päätyi, ei käy tässä tutkimuksessa selville. Kuitenkin viitettä oli siitä, että lääkkeelliseen rytminsiirtoon päädyttiin helpommin, mikäli se oli aiemminkin toiminut. Päivystäviltä lääkäreiltä oli kuitenkin havaittavissa valveutuneisuutta, milloin ryhtyä lääkkeelliseen rytminsiirtoon, vaikkei sitä aiemmin olisikaan kokeiltu Lääkkeellinen rytminsiirto Kertakävijäryhmässä suurempi osa, 43,5 %, päätyi ensisijaisesti lääkkeelliseen rytminsiirtoon, kun taas monikävijäryhmässä 36,5 % päätyi ensisijaisesti lääkkeelliseen rytminsiirtoon. Vernakalanttia käytettiin ensikävijöiden ryhmässä 97,7 %:ssa tapauksista ja monikävijäryhmässä 96,8 %:ssa tapauksista. Lääkkeellisen rytminsiirron onnistumisprosentti oli kertakävijäryhmässä 75,7 % ja monikävijöiden ryhmässä 66,7 %. Mielenkiintoinen havainto on, että kertakävijäryhmässä naisten lääkkeellisen rytminsiirron onnistumisprosentti oli jopa 83,6 %. Tässä ryhmässä sähköisen rytminsiirron onnistuminen oli 89 %. Vastaavasti miehillä kertakävijäryhmässä lääkkeellinen rytminsiirto onnistui 71,3 %:n todennäköisyydellä. Monikävijöiden osalta havainnot ovat samansuuntaiset.
12 12 Naisilla lääkkeellinen rytminsiirto onnistuu noin 15 %:a suuremmalla todennäköisyydellä. (76 % vs. 60,5 %) Oletuksena oli, että monikävijöiden ja kertakävijöiden välillä olisi selkeä ero lääkkeellisen rytminsiirron onnistumisessa. Ero oli kuitenkin pienempi, kuin sen etukäteen ajateltiin olevan. Täysin odottamatonta oli, että miesten ja naisten välinen ero lääkkeellisen rytminsiirron onnistumisessa oli näinkin merkittävä. Lääkkeellisen rytminsiirron onnistuminen oli odotettua parempaa. Monikävijöillä lääkkeellinen rytminsiirto ei ole yhtä tehokas kuin kertakävijöiden ryhmässä, mutta ero oli kuitenkin odotettua pienempi. Naisten ja miesten välinen ero onnistumisprosentissa oli sen sijaan yllättävä, eikä syy tämän tutkimuksen puitteissa selviä. Ero kuitenkin on selkeä ja varmasti jatkossa on mielenkiintoista selvittää syitä sen taustalla Sähköinen rytminsiirto Sähköiseen rytminsiirtoon ohjattiin selkeästi enemmän potilaita monikävijäryhmässä. (kertakävijöissä 43,5 % ja monikävijöissä 65,7 %). Sähköisen rytminsiirron teho oli molemmissa ryhmissä hyvä, yli 90 % (kertakävijöissä 92,9 % ja monikävijöissä 94,8 %). Tulos oli tässäkin odotettu, koska yleisesti tiedetään sähköisen rytminsiirron olevan tehokkain tapa hoitaa akuutti eteisvärinä. POHDINTA Sydämen sähköinen rytminsiirto oli odotetun tehokas tutkitussa aineistossa. Lääkkeellisen rytminsiirron onnistumisprosentti oli jopa odotuksiin nähden parempi. Mielenkiintoinen havainto oli, että naisten kohdalla vernakalantti toimii huomattavasti paremmin. Vastaavan suuntaista löydöstä vernakalantin paremmasta tehosta on havaittu Malmössä tehdyssä tutkimuksessa. Lisäksi Malmössä havaittiin mielenkiintoinen vaikutus vernakalantin käytön yhteydessä. Potilaat, jotka saivat vernakalanttia, pysyivät todennäköisemmin sinusrytmissä pidempään kuin potilaat, jotka saivat sähköisen rytminsiirron. (Juul-Möller S 2013). Tässä tutkimusaineistossa ei löydetty selkeää syytä, miksi vernalantti toimii paremmin naisilla, eikä syytä löydetty myöskään Malmössä tehdyssä tutkimuksessa. Löydös on mielenkiintoinen mutta syyn selvittäminen vaatii lisätutkimuksia.
13 13 LÄHDELUETTELO Allessie M, Ausma J & Schotten U (2002) Electrical, contractile and structural remodeling during atrial fibrillation. Cardiovasc Res 54(2): Allessie MA, Boyden PA, Camm AJ, Kleber AG, Lab MJ, Legato MJ, Rosen MR, Schwartz PJ, Spooner PM, Van Wagoner DR & Waldo AL (2001) Pathophysiology and prevention of atrial fibrillation. Circulation 103(5): Benjamin EJ, Levy D, Vaziri SM, D'Agostino RB, Belanger AJ & Wolf PA (1994) Independent risk factors for atrial fibrillation in a population-based cohort. The Framingham Heart Study. JAMA 271(11): Calkins H, Kuck KH, Cappato R, Brugada J, Camm AJ, Chen SA, Crijns HJ, Damiano RJ,Jr, Davies DW, DiMarco J, Edgerton J, Ellenbogen K, Ezekowitz MD, Haines DE, Haissaguerre M, Hindricks G, Iesaka Y, Jackman W, Jalife J, Jais P, Kalman J, Keane D, Kim YH, Kirchhof P, Klein G, Kottkamp H, Kumagai K, Lindsay BD, Mansour M, Marchlinski FE, McCarthy PM, Mont JL, Morady F, Nademanee K, Nakagawa H, Natale A, Nattel S, Packer DL, Pappone C, Prystowsky E, Raviele A, Reddy V, Ruskin JN, Shemin RJ, Tsao HM & Wilber D (2012) 2012 HRS/EHRA/ECAS Expert Consensus Statement on Catheter and Surgical Ablation of Atrial Fibrillation: recommendations for patient selection, procedural techniques, patient management and follow-up, definitions, endpoints, and research trial design. Europace 14(4): Calvo N, Ramos P, Montserrat S, Guasch E, Coll-Vinent B, Domenech M, Bisbal F, Hevia S, Vidorreta S, Borras R, Falces C, Embid C, Montserrat JM, Berruezo A, Coca A, Sitges M, Brugada J & Mont L (2016) Emerging risk factors and the dose-response relationship between physical activity and lone atrial fibrillation: a prospective case-control study. Europace 18(1): Flaker GC, Belew K, Beckman K, Vidaillet H, Kron J, Safford R, Mickel M, Barrell P & AFFIRM Investigators (2005) Asymptomatic atrial fibrillation: demographic features and prognostic information from the Atrial Fibrillation Follow-up Investigation of Rhythm Management (AFFIRM) study. Am Heart J 149(4): Hart RG, Pearce LA, Rothbart RM, McAnulty JH, Asinger RW & Halperin JL (2000) Stroke with intermittent atrial fibrillation: incidence and predictors during aspirin therapy. Stroke Prevention in Atrial Fibrillation Investigators. J Am Coll Cardiol 35(1):
14 14 Juul-Möller S (2013) Vernakalant in recently developed Atrial Fibrillation: How to translate pharmacological trials into clinical practice. European Journal of Cardiovascular Medicine 2(4): Kirchhof P, Bax J, Blomstrom-Lundquist C, Calkins H, Camm AJ, Cappato R, Cosio F, Crijns H, Diener HC, Goette A, Israel CW, Kuck KH, Lip GY, Nattel S, Page RL, Ravens U, Schotten U, Steinbeck G, Vardas P, Waldo A, Wegscheider K, Willems S & Breithardt G (2009) Early and comprehensive management of atrial fibrillation: proceedings from the 2nd AFNET/EHRA consensus conference on atrial fibrillation entitled 'research perspectives in atrial fibrillation'. Europace 11(7): Kirchhof P, Benussi S, Kotecha D, Ahlsson A, Atar D, Casadei B, Castella M, Diener HC, Heidbuchel H, Hendriks J, Hindricks G, Manolis AS, Oldgren J, Popescu BA, Schotten U, Van Putte B, Vardas P & ESC Scientific Document Group (2016) 2016 ESC Guidelines for the management of atrial fibrillation developed in collaboration with EACTS. Eur Heart J 37(38): Naccarelli GV, Wolbrette DL, Samii S, Banchs JE, Penny-Peterson E, Stevenson R & Gonzalez MD (2008) Vernakalant--a promising therapy for conversion of recent-onset atrial fibrillation. Expert Opin Investig Drugs 17(5): Schotten U, Duytschaever M, Ausma J, Eijsbouts S, Neuberger HR & Allessie M (2003) Electrical and contractile remodeling during the first days of atrial fibrillation go hand in hand. Circulation 107(10): Testa L, Biondi-Zoccai GG, Dello Russo A, Bellocci F, Andreotti F & Crea F (2005) Ratecontrol vs. rhythm-control in patients with atrial fibrillation: a meta-analysis. Eur Heart J 26(19): Eteisvärinä. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2017 (viitattu ). Saatavilla internetissä:
Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä. Tunne pulssisi. Mikko Syvänne 9.10.2012 MS 7.10.2012 1
Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä Tunne pulssisi Mikko Syvänne 9.10.2012 7.10.2012 1 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri ruots. Förmaksflimmer lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial
LisätiedotTietoa eteisvärinästä
Tietoa eteisvärinästä Mikä eteisvärinä eli flimmeri on? Eteisvärinä on tavallisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö, joka yleistyy 60 ikävuoden jälkeen. Yli 75-vuotiaista noin 10 % sairastaa eteisvärinää
LisätiedotEteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet
Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 Mikko Syvänne Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Suomen Sydänliitto Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan
LisätiedotSuomen Sydänliitto ja Suomen Kardiologinen Seura. Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet MS 2011 1
Suomen Sydänliitto ja Suomen Kardiologinen Seura Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet 1 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial fibrillation
LisätiedotEteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet
Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 Mikko Syvänne Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Suomen Sydänliitto Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan
LisätiedotGeriatripäivät 2013 Turku
Eteisvärinäpotilaan antikoagulanttihoidon nykysuositukset Geriatripäivät 2013 Turku Matti Erkko OYL/Kardiologi TKS sydänpkl Normaali sinusrytmi ja eteisvärinä 2 2 Eteisvärinä on yleinen Eteisvärinä aiheuttaa
LisätiedotEteisvärinä JA AIVOINFARKTIN ESTO
Eteisvärinä JA AIVOINFARKTIN ESTO PC-FI-100090-PRA-10-2018 Tämä kansio On suunniteltu käytettäväksi tukimateriaalina eteisvärinäpotilaan ohjauksessa. Materiaali on jaoteltu kolmeen aihekokonaisuuteen.
LisätiedotSydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon
Mikko Syvänne Ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon 1 Yleiset tavoitteet 2 Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 3 Prospective Studies Collaboration,
LisätiedotTietoa eteisvärinästä
Tietoa eteisvärinästä www.älähyydy.fi 1 2 Oikein hoidettuna eteisvärinä ei estä täysipainoista ja mukavaa elämää. Mikä on eteisvärinä? ETEISVÄRINÄ (flimmeri) on yleisin sydämen rytmihäiriö. Eteisvärinässä
LisätiedotEKG-LÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! TÄRKEÄT EKG-LÖYDÖKSET
EKGLÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! Marja Hedman, LT, Dos Kardiologi KYS/ Kuvantamiskeskus Kliinisen fysiologian hoitajien koulutuspäivät 21.22.5.2015, Valamon luostari TÄRKEÄT EKGLÖYDÖKSET 1. Hidaslyöntisyys
LisätiedotAivohalvauksen ehkäisy eteisvärinäpotilailla. Juhani Airaksinen Sydänpurjehdus 2011
Aivohalvauksen ehkäisy eteisvärinäpotilailla Juhani Airaksinen Sydänpurjehdus 2011 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri ruots. Förmaksflimmer lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial fibrillation
LisätiedotEteisvärinän antikoagulaatiohoito. Seija Paakkinen LL, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Kardiologian alueylilääkäri PHHYKY
Eteisvärinän antikoagulaatiohoito Seija Paakkinen LL, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Kardiologian alueylilääkäri PHHYKY Sidonnaisuudet Tukea esimiehen määräämiin koulutuksiin Bayer, Boehringer
LisätiedotAKUUTIN ETEISVÄRINÄN JÄLKEISET TROMBOEMBOLISET KOMPLIKAATIOT
AKUUTIN ETEISVÄRINÄN JÄLKEISET TROMBOEMBOLISET KOMPLIKAATIOT Tiina Rautiainen Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos/kardiologia Helmikuu
LisätiedotEteisvärinän hoito lineaariablaatiolla sydänleikkauksen yhteydessä
Alkuperäistutkimus Eteisvärinän hoito lineaariablaatiolla sydänleikkauksen yhteydessä Mika Lehto, Hannu Parikka, Jarmo Simpanen, Juha Virolainen, Kalervo Werkkala ja Lauri Toivonen Sokkeloleikkaus ja sen
LisätiedotEKG:n pitkäaikaisrekisteröinti eteisvärinän diagnostiikassa ja hoidossa
LUKU 8 EKG:n pitkäaikaisrekisteröinti eteisvärinän diagnostiikassa ja hoidossa Paavo Uusimaa Tiivistelmä Eteisvärinä on tavallisin kliinisessä työssä esiintyvä rytmihäiriö. Moninaisten oireiden lisäksi
LisätiedotKuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet
Kuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet Anna-Mari Hekkala LT, kardiologi Ylilääkäri, Suomen sydänliitto ry 1 Suomen Sydänliitto ry Sydän- ja verisuonisairaudet ovat suomalaisten
LisätiedotOPAS ETEISVÄRINÄPOTILAALLE
OPAS ETEISVÄRINÄPOTILAALLE SISÄLLYS ETEISVÄRINÄ... 3 ETEISVÄRINÄN OIREET... 5 ETEISVÄRINÄN HOITO... 6 ETEISVÄRINÄN ESTOHOITO... 7 Rytmikontrolli... 9 Sykekontrolli... 9 SÄHKÖINEN RYTMINSIIRTO... 10 Huomioitavaa
LisätiedotUutta eteisvärinän hoidosta
TYKS 2013 Potilaskeskeisesti toimien talouden realiteetit ymmärtäen Sydänpurjehdus 7.10.2014 Uutta eteisvärinän hoidosta Juhani Airaksinen Kardiologian professori Toimialuejohtaja Sydänkeskus, TYKS VARSINAIS-SUOMEN
LisätiedotESTÄ AIVOINFARKTI YLEINEN JA YLEISTYVÄ ETEISVÄRINÄ. Tunne pulssisi
Ammattilaisille Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Eteisvärinä on iäkkäillä yleinen, vointia heikentävä ja terveyttä uhkaava rytmihäiriö, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Epäsäännöllinen syke on eteisvärinän
LisätiedotKeskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri
Eteisvärinän verenohennushoidon uusia näkökulmia Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri Mitä tarkoittaa
LisätiedotSISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI
SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI Tunne pulssisi Estä aivoinfarkti Tiedätkö, lyökö sydämesi, kuten sen pitää? Onko sydämen syke säännöllinen vai epäsäännöllinen? Epäsäännöllinen
LisätiedotKäypä hoito -suositus. Eteisvärinä
Käypä hoito -suositus Päivitetty kohdennetusti 24.4.2015 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon, jonka näytön aste ja luotettavuus arvioidaan alla olevan taulukon mukaan.
LisätiedotSydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,
Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan
LisätiedotEteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy
Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 / 9.12.2013 Kirsi Rantanen Neurologian erikoislääkäri, neurologian klinikka, HUS Aivoinfarkti Verisuonitukoksesta
LisätiedotSuomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä. Eteisvärinä. Päivitetty
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä Päivitetty 9.6.2017 PDF-versio sisältää suositustekstin, keskeiset taulukot ja kuvat sekä kirjallisuus viitteet typistetyssä
LisätiedotHYVINVOINTIANALYYSI TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI
HYVINVOINTIANALYYSI TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI TULOSTEN LUOTETTAVUUTEEN VAIKUTTAVAT Leposyke Alkoholi Maksimisyke Sairaudet Lääkitys Puuttuva syketieto LEPOSYKE VAIKUTTAA PALAUTUMISEN MÄÄRÄÄN Mittausjakso
LisätiedotMiten tulkitsen urheilijan EKG:ta. Hannu Parikka
Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta Hannu Parikka EKG:n tulkinta EKG: HP 7.11.2015 2 URHEILU: SYDÄMEN SÄHKÖISET JA RAKENTEELLISET MUUTOKSET Adaptaatio kovaan rasitukseen urheilijansydän Ikä Koko Sukupuoli
LisätiedotMiten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?
Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,
LisätiedotOPAS ETEISVÄRINÄPOTILAALLE. XARELTO -lääkkeen käyttäjälle
OPAS ETEISVÄRINÄPOTILAALLE XARELTO -lääkkeen käyttäjälle SISÄLLYSLUETTELO ETEISVÄRINÄ Mikä on eteisvärinä? 3 XARELTO Mikä on XARELTO? 4 Miksi XARELTO -lääkkeen säännöllinen käyttö on tärkeää? 6 XARELTO
LisätiedotAKUUTIN ETEISVÄRINÄN HOITO OYS:SSA 2015 OYS:n akuutin eteisvärinäkohtauksen päivystysohjeen arviointi
AKUUTIN ETEISVÄRINÄN HOITO OYS:SSA 2015 OYS:n akuutin eteisvärinäkohtauksen päivystysohjeen arviointi Lauri, Mikko Syventävien opintojen tutkielma Sisätautien klinikka Oulun yliopisto huhtikuu 2017 LT
LisätiedotOhjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen
Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen 1 24.8.2017 Perustieto Tietää, miksi verenohennushoitoa käytetään Käytettävät lääkkeet Verenohennushoidon komplikaatiot ja niiden
LisätiedotSisällys. Sydämen rytmi 5. Eteisvärinän syntymekanismit ja seuraukset 7. Eteisvärinäpotilaan tutkimukset 10. Eteisvärinän hoito 11
Lukijalle Eteisvärinä on yleinen vaiva, joka yleistyy iän myötä. Jopa kaksi prosenttia työikäisistä ja kymmenen prosenttia yli 80-vuotiaista kärsii eteisvärinästä. Eteisvärinän oireet vaihtelevat huomattavasti,
LisätiedotETEISVÄRINÄN ABLAATIOHOITO AVOSYDÄNLEIKKAUKSEN YHTEYDESSÄ
ETEISVÄRINÄN ABLAATIOHOITO AVOSYDÄNLEIKKAUKSEN YHTEYDESSÄ Sanna-Kaisa Pykälä Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö 10/2013 Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö
LisätiedotRytminhallinnan uudet keinot. Mika Lehto HYKS, Kardiologian klinikka
Rytminhallinnan uudet keinot Mika Lehto HYKS, Kardiologian klinikka Eteisvärinän hoito tänään AFFIRM 2002 Eteisvärinän hoito tänään AFFIRM 2002 Eteisvärinän hoito tänään - sinusrytmiin liittyi parempi
LisätiedotTietoa eteisvärinästä.
Tietoa eteisvärinästä www.älähyydy.fi 1 Mitä on eteisvärinä? Oikein hoidettuna eteisvärinä ei estä täysipainoista ja mukavaa elämää. ETEISVÄRINÄ on tavallisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö. Eteisvärinässä
LisätiedotOnko testosteronihoito turvallista?
Onko testosteronihoito turvallista? Antti Saraste kardiologi, apulaisprofessori Sydänkeskus ja Valtakunnallinen PET keskus, TYKS ja Turun yliopisto, Turku Reproduktioendokrinologia 12.2.2016 J Am Coll
LisätiedotSydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta
Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon
LisätiedotRytmihäiriölääkkeet. Rytmihäiriöistä. Rytmihäiriöiden oireita. Kammiovärinä. Päivystyvän lääkärin kannalta keskeisiä rytmihäiriöitä 11/20/2013
Rytmihäiriöistä Rytmihäiriölääkkeet Pekka Rauhala, LKT 2013 Rytmihäiriön merkitys riippuu sydämen kunnosta ja rytmihäiriön tyypistä Vaarattomia lisälyöntejä vs. kammiovärinä Rytmihäiröiden jaottelua/terminologiaa
LisätiedotOttaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.
Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.fi Matti 79 v., 178 cm, 89 kg. Tuntenut itsensä lähes terveeksi. Verenpainetautiin
LisätiedotETEISVÄRINÄPOTILAAN ANTIKOAGULAATIOHOITO
ETEISVÄRINÄPOTILAAN ANTIKOAGULAATIOHOITO Ville Lind Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos / Neurologia Marraskuu 2016 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO,
LisätiedotLabquality Days Jaana Leiviskä
Labquality Days 8.2.2018 1 LIPIDIMÄÄRITYKSET TARVITAANKO PAASTOA? JAANA LEIVISKÄ DOSENTTI, SAIRAALAKEMISTI HUSLAB 2 LIPIDIT JA LIPOPROTEIINIT Pääosa rasvoista saadaan ravinnosta Elimistö valmistaa erilaisia
LisätiedotAntikoagulaatiohoidon aiheet ja toteutus eteisvärinässä
Pekka Raatikainen AJANKOHTAISTA LÄÄKÄRIN KÄSIKIRJASTA Antikoagulaatiohoidon aiheet ja toteutus eteisvärinässä Keskeistä Antikoagulaatiohoito on ainoa Kohtauksittaisessa eteisvärinässä aivohalvauksen vaara
LisätiedotTYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta
TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta Sisällys T2D lisäsairaudet Sydän ja verisuonet Munuaiset Hermosto Jalat Silmät Suu 4 7 10 11 12 13 14 Sydän ja verisuonet Diabeetikoiden yleisin kuolinsyy
LisätiedotMUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ
MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ Yleislääkäripäivät 2017 Veikko Salomaa, LKT Tutkimusprofessori 23.11.2017 Yleislääkäripäivät 2017 / Veikko Salomaa 1 SIDONNAISUUDET Kongressimatka, Novo Nordisk
LisätiedotMitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto
Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin
LisätiedotLeena Meinilä fysioterapeutti 27.5.2011
Leena Meinilä fysioterapeutti 27.5.2011 Krooninen flimmeri ja liikunta sydämen minuuttitilavuus pienenee eteisvärinän aikana 10 30 % sinusrytmiin verrattuna. Terveessä sydämessä tällä ei ole suurta kliinistä
LisätiedotEKG:n tulkinnan perusteet. Petri Haapalahti. vastuualuejohtaja. HUS-Kuvantaminen. kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede
EKG:n tulkinnan perusteet Petri Haapalahti vastuualuejohtaja HUS-Kuvantaminen kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede EKG Mittaa jännite-eroja kehon pinnalta Mittaavaa elektrodia (+) kohti suuntautuva
LisätiedotLiikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset
Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset - Mikä on vielä normaalia? - Milloin lääkäriin? Kardiologi Sari Vanninen Varala 5.3.2013 Määritelmä Urheilijansydämellä tarkoitetaan pitkäaikaisen fyysisen
LisätiedotRytmin seuranta fysioterapiassa. Leena Meinilä 2016
Rytmin seuranta fysioterapiassa Leena Meinilä 2016 mitä seurataan: syketaajuus, lepoharjoitussyke- maksimi-palautuminen, rytmihäiriöt miksi? sopiva harjoitussyke, mahdollisten rasitukseen liittyvien rytmihäiriöiden
LisätiedotBenchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies
Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for
LisätiedotMikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.
Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut
LisätiedotSydämen vajaatoiminta. TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta
Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon
LisätiedotURHEILULÄÄKETIEDE 2017 URHEILIJAN SYDÄN KLO
URHEILULÄÄKETIEDE 2017 URHEILIJAN SYDÄN 31.3.2017 KLO 17.00 18.00 URHEILIJOIDEN RYTMIHÄIRIÖT HANNU PARIKKA RYTMIHÄIRIÖT URHEILUSSA Sähköinen sydänsairaus Rakenteellinen sydänsairaus Rasitus SVT/WPW LQT
LisätiedotEteisvärinäpotilaan aivoinfarktin vaaran ja antikoagulaatiohoidon hyödyn arviointi
Matti Halinen KATSAUS Eteisvärinäpotilaan aivoinfarktin vaaran ja antikoagulaatiohoidon hyödyn arviointi Eteisvärinäpotilaiden aivoinfarktin riskin kirjo ulottuu 0,5 %:sta yli 10 %:iin vuodessa. Aivoinfarktin
LisätiedotHuomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator
Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ei oleellinen. Tämä on geneerinen hakemus. Valmisteyhteenveto noudattaa alkuperäisvalmisteen
LisätiedotEteisvärinäpotilaan tukosja vuotoriskin arviointi
Katsaus tieteessä Mikko Savontaus dosentti, kardiologian erikoislääkäri TYKS, sydänkeskus mikko.savontaus@tyks.fi Eteisvärinäpotilaan tukosja vuotoriskin arviointi Eteisvärinäpotilaan aivohalvausriskin
LisätiedotPULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ. Tee tilaa. kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon
PULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ Tee tilaa kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon Lähteet 1. Catapano et al. ESC/EAS Guidelines for the management of dyslipidaemias. Atherosclerosis 2016;
LisätiedotMikä puuttuu. potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta?
Mikä puuttuu potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta? Alentaa 1-4 kolesterolia todistetun tehokkaasti Terveysvaikutteiset elintarvikkeet, joihin on lisätty kasvistanolia*, tarjoavat tehokkaan
LisätiedotLaadukas EKG ja hoitajan tekemä esianalyysi. Arja Uusitalo, LT, Dosentti, Erikoislääkäri, oyl HUS-Kuvantaminen
Laadukas EKG ja hoitajan tekemä esianalyysi Arja Uusitalo, LT, Dosentti, Erikoislääkäri, oyl HUS-Kuvantaminen Living ECG http://www.youtube.com/watch?v=r9yuidnm Csw Merkitys Erittäin suuri! n. 1.5 miljoonaa
Lisätiedotarviointiraportin ensimmäisten osa-alueiden julkinen kommentointiversio
0 0 0 0 Dabigatraanin hoidollinen ja taloudellinen arvo eteisvärinäpotilaan antikoagulaatiohoitona aivohalvausten ja systeemisten veritulppien ehkäisyssä varfariiniin verrattuna arviointiraportin ensimmäisten
LisätiedotSUUNNITELTU SÄHKÖINEN RYTMINSIIRTO
SUUNNITELTU SÄHKÖINEN RYTMINSIIRTO Potilasohje Kanta-Hämeen keskussairaalaan Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Hämeenlinna, syksy 2016 Krista Hirvihuhta Miia Hollo TIIVISTELMÄ
LisätiedotUudet rytmihäiriölääkkeet eteisvärinän hoidossa
M. J. Pekka Raatikainen ja Heikki V. Huikuri KATSAUS Uudet rytmihäiriölääkkeet eteisvärinän hoidossa Eteisvärinän hoito on vaikeaa nykyisten rytmihäiriölääkkeiden puutteellisen tehon ja monien haittavaikutusten
LisätiedotRuokatorven kautta tehtävä sydämen kaikukuvaus eteisvärinän rytminsiirrossa
Alkuperäistutkimus Ruokatorven kautta tehtävä sydämen kaikukuvaus eteisvärinän rytminsiirrossa Elise Saarela, Virpi Koskela, Marjatta Strandberg, K.E. Juhani Airaksinen, Matti Niemelä ja M.J. Pekka Raatikainen
LisätiedotEsityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito
KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito Tervey&ä Lapista 2015 Solja Niemelä Psykiatrian professori, ylilääkäri Oulun yliopisto Lapin sairaanhoitopiiri Kaksoisdiagnoosi? Määritelmä Esiintyvyys Kliininen
LisätiedotAppendisiitin diagnostiikka
Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen
LisätiedotEWS- kriteerit ja niiden vaikutus, romahtavan potilaan tunnistaminen. Kliininen osaaja koulutus Heidi Rantala
EWS- kriteerit ja niiden vaikutus, romahtavan potilaan tunnistaminen Kliininen osaaja koulutus 20.4.2017 Heidi Rantala Taustaa Australiassa perustettiin 1990 luvulla ensimmäinen sairaalansisäinen ensihoitotiimi
LisätiedotETEISVÄRINÄ ELÄMÄSSÄNI
Opinnäytetyö (AMK) Hoitotyö Sairaanhoitaja (AMK) 2015 Marianna Kujamäki & Marjaana Tuomi ETEISVÄRINÄ ELÄMÄSSÄNI digitaalinen tarina eteisvärinästä ja sen hoidosta OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU
LisätiedotSÄHKÖINEN RYTMINSIIRTO. Potilasohje Hatanpään sairaalan sisätautiosastolle B5
SÄHKÖINEN RYTMINSIIRTO Potilasohje Hatanpään sairaalan sisätautiosastolle B5 Patomo Tanja Saarinen Inkeri Opinnäytetyö Maaliskuu 2012 Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto Tampereen
LisätiedotRASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala
RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala Sidonnaisuudet Ei aiheeseen liittyviä sidonnaisuuksia Tutkimusrahoitus Novartis Luennoitsija Sanofi-Aventis,
LisätiedotKallistuskokeet ja niiden tulkinta
Kallistuskokeet ja niiden tulkinta Jani Pirinen, lääketietieen lisensiaatti Erikoistuva lääkäri, HYKS Meilahden sairaala, KLF-laboratorio Kliinisen fysiologian hoitajat ry:n koulutuspäivät 11.5.2017 Sidonnaisuudet
LisätiedotOnko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen
Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Men Women NEJM 1997; 337:1360-69 Two new epidemics of cardiovascular disease are emerging: heart failure
LisätiedotUnenaikaisen hengitysfysiologian perusteet, obstruktiivisen ja sentraalisen uniapnean patofysiologia. Tarja Saaresranta
Unenaikaisen hengitysfysiologian perusteet, obstruktiivisen ja sentraalisen uniapnean patofysiologia Tarja Saaresranta 16.11.2018 Sidonnaisuudet Luentopalkkioita (Duodecim, Suomen Keuhkolääkäriyhdistys,
LisätiedotSydän ja ajokyky. Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä
Sydän ja ajokyky Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä 29.3.2017 Sidonnaisuudet Työnantajan määräämä koulutus Boston scientific Medtronic finland St Jude Medical Sydän Ihmisen
LisätiedotSISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n
SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Epäsäännöllinen syke voi johtua eteisvärinästä, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Eteisvärinän voi havaita itse pulssiaan tunnustelemalla.
LisätiedotPropyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen
Liite I 3 Aine: Propyyliheksedriini Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen ottamista kauppanimi Saksa Knoll AG Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany Eventin 4 Aine Fenbutratsaatti
LisätiedotSISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS
UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS Sydänfysioterapeuttien koulutuspäivät Jyväskylä, K-S keskussairaala 27. Arto Hautala Dosentti, yliopistotutkija Oulun yliopisto
LisätiedotNuorten syöpäpotilaiden elämänlaadun ja selviytymisen seuranta mobiilisovelluksella
Nuorten syöpäpotilaiden elämänlaadun ja selviytymisen seuranta mobiilisovelluksella Miia Ojala Sairaanhoitaja YAMK Lasten ja nuorten veri- ja syöpäsairauksien hoito Lapsena tai nuorena syövän sairastaneiden
LisätiedotETEISVÄRINÄPOTILAIDEN ANTIKOAGULAATIOHOIDON TOTEUTUMINEN TAYS ENSIAPU ACUTASSA
ETEISVÄRINÄPOTILAIDEN ANTIKOAGULAATIOHOIDON TOTEUTUMINEN TAYS ENSIAPU ACUTASSA Eveliina Päivä Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Syyskuu 2016 Tampereen yliopisto
LisätiedotVerenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa
Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,
LisätiedotETEISVÄRINÄ JA SEN HOITO. Potilasohje
ETEISVÄRINÄ JA SEN HOITO Potilasohje Anna Göös Tanja Huutokari Opinnäytetyö Maaliskuu 2016 Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja
LisätiedotDIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ MPU UEF
DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ 11.5.2017 MPU UEF 1 SIDONNAISUUDET UEF kardiologian kliininen opettaja KYS konsultoiva kardiologi, Medisiininen keskus Osallistunut
LisätiedotEteisvärinän hoito Suomessa FinFib-tutkimus
ALKUPERÄISTUTKIMUS TIETEESSÄ MIKA LEHTO LKT, kardiologi HYKS, kardiologian klinikka PEKKA RAATIKAINEN professori (ma) TAYS, Sydänkeskus Oy ja Tampereen yliopisto HEIKKI MÄKYNEN dosentti, Tampereen yliopisto
LisätiedotLEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN JA KIVUNHOITO
LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN JA KIVUNHOITO HANNU KOKKI ANESTESIOLOGIAN PROFESSORI, UEF HOITAVA TAHO: 2 KYSYMYSTÄ 1. MIKSI MURTUI LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN 2. TOIPUMINEN LEIKKAUKSEN JÄLKEEN KIVUN HOITO
LisätiedotFimea kehittää, arvioi ja informoi -julkaisusarja [nro/vuosi]
Fimea kehittää, arvioi ja informoi -julkaisusarja [nro/vuosi] 1 1 1 1 1 1 Dabigatraanin hoidollinen ja taloudellinen arvo eteisvärinäpotilaan antikoagulaatiohoitona aivohalvausten ja systeemisten veritulppien
LisätiedotLäpimurto ms-taudin hoidossa?
Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin
LisätiedotFeokromosytoomapotilaan anestesia
Feokromosytoomapotilaan anestesia Leila Niemi-Murola dosentti, MME, lääkärikouluttajan erityispätevyys, AFAMEE kliininen opettaja Clinicum, HY ja TutKA, HYKS Feokromosytooma Insidenssi 1/400 000 - verenpainetautia
Lisätiedotohjeita eteisvärinän pitkäaikaishoitoon.
Katsaus tieteessä Heikki Mäkynen dosentti, osastonylilääkäri TAYS Sydänkeskus Oy heikki.makynen@uta.fi M.J. Pekka Raatikainen dosentti, apulaisylilääkäri TAYS Sydänkeskus Oy Eteisvärinän pitkäaikaishoito
LisätiedotLÄÄKEHOIDON TOTEUTTAMINEN CLOSED LOOP- PERIAATTEELLA
LÄÄKEHOIDON TOTEUTTAMINEN CLOSED LOOP- PERIAATTEELLA Tuija Kallio Päivystyksen ylilääkäri Tietohallintoylilääkäri ESSHP LÄÄKITYKSESSÄ TAPAHTUVAT POIKKEAMAT =Lääkehoitoon liittyvä, suunnitellusta tai sovitusta
LisätiedotSydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus
Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset
LisätiedotLiite I. Tieteelliset päätelmät ja perusteet myyntiluvan (-lupien) ehtojen muuttamiselle
Liite I Tieteelliset päätelmät ja perusteet myyntiluvan (-lupien) ehtojen muuttamiselle 1 Tieteelliset päätelmät Ottaen huomioon arviointiraportin, jonka lääketurvallisuuden riskinarviointikomitea (PRAC)
LisätiedotAKUUTTI ETEISVÄRINÄ. Potilasohje. Lappalainen Mari. Oinas Toni. Opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Koulutus Sairaanhoitaja
AKUUTTI ETEISVÄRINÄ Potilasohje Lappalainen Mari Oinas Toni Opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Koulutus Sairaanhoitaja 2018 Opinnäytetyön tiivistelmä Koulutusalan nimi Koulutus Tutkintonimike Tekijä
LisätiedotPRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN
PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.
LisätiedotKoodikirjaamisen auditoinnin tulokset KYS Erva-alueelta (2014)
Koodikirjaamisen auditoinnin tulokset KYS Erva-alueelta (2014) Kansallinen DRG-keskus Esityksen sisältö Auditoinnin tausta ja tarkoitus Auditointimenetelmä Yleiset havainnot kirjaamisesta (pää- ja sivudiagnoosit,
LisätiedotELÄMÄÄ ETEISVÄRINÄN KANSSA
ELÄMÄÄ ETEISVÄRINÄN KANSSA Miksi eteisvärinän hoito on tärkeää? Eteisvärinä on rytmihäiriö, jossa sydämen eteisten aktiivinen supistelu lakkaa, jolloin eteisten sopukoihin muodostuu verihyytymiä. Hyytymä
LisätiedotKROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1
KROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET 5.10.2016 ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1 LUENNON SISÄLTÖ KROONISEN HENGITYSVAJAUKSEN MÄÄRITELMÄ UNEN VAIKUTUS HENGITYKSEEN
LisätiedotMiten arvioidaan hoidon vaikuttavuutta?
Miten arvioidaan hoidon vaikuttavuutta? Minna Kaila, professori Terveydenhuollon hallinto Lastentautien ja terveydenhuollon erikoislääkäri Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tdk minna.kaila(at)helsinki.fi
LisätiedotVoimaa arkeen. Sepelvaltimotauti. Sydänhoitaja Aino Rantamäki
Voimaa arkeen Sepelvaltimotauti Sydänhoitaja Aino Rantamäki Sydän Sydämen rakenne Sydämen rytminen toiminta perustuu sähköilmiöön. Jokainen sydänlihassolu sisältää sähkövarauksen, jonka muutos saa sydänlihaksen
LisätiedotSairauksien ehkäisyn strategiat
VALTIMOTERVEYDEKSI! Miten arvioidaan diabeteksen ja valtimotautien riski ja tunnistetaan oikeat henkilöt riskinhallinnan piiriin? Mikko Syvänne, dosentti, ylilääkäri, Suomen Sydänliitto ry Sairauksien
Lisätiedot