1) Projektityöntekijöiden (mukaan lukien osatoteuttajat) lyhyet esitykset

Transkriptio

1 LAPE työjaosto Aika: torstai klo Paikka: Läsnä: Hallinnon kokoushuone Andreas Blanco Sequeiros, pj Arja Seppälä Iiris Jurvansuu Ilkka Rintala Tuija Luoma Saara Kangas, etänä Heidi Pettersson Anne Saarela Minna Lönnbäck Eeva Päiviö Tarja Oikarinen-Nybacka Anssi Lahnalampi, MLL Marianne Malkamäki, Ensi- ja turvakoti Tarja Mäkitalo, Centria Oili Hagström Susanna Mäkelä Teija Roiha Silva Sevola Marjo Andtbacka, siht. 1) Projektityöntekijöiden (mukaan lukien osatoteuttajat) lyhyet esitykset Tarja Mäkitalo / Centria Sosiaalialan ja hoitotyön koulutuksen näkökulmia - Sosiaalialan koulutuksen opetussuunnitelman pohjana on systeemimalli, joten systeeminen näkökulma lastensuojelussa ja bioekosysteeminen tulkinta lapsen kehityksestä aikuiseksi ovat sisäänkirjoitettuna jo Centrian opetussuunnitelmassa. Keskustelussa nousi esille, että Centrian yliopettaja Pirjo Forss-Pennasella on systeemisen mallin vahva asiantuntemus, ja mietittiin, voisiko Pirjoa pyytää luennoimaan LAPElle. - LAPE-seminaareihin osallistuminen on vahvistanut käsitystä siitä, että opetussuunnitelman pohjalla oleva teoreettinen ajattelu on tätä päivää ja toimiva edelleen. Opettajat ovat saaneet seminaareissa vahvistusta tekemälleen työlle sekä

2 mihin suuntaan lasten ja nuorten parissa tehtävää tutkimusta ollaan viemässä ja kehittämässä. - Centrialla toteutettu LAPE-päivä on koettu hienoksi esimerkiksi hankkeen jalkautumisesta koulutukseen. Opiskelijat saivat uusinta tietoa maamme lasten ja nuorten asioista. Opiskelijoille avautui myös projektityö-, opinnäytetyö- ja harjoittelumahdollisuuksia. Lisäksi he kohtasivat projektityöntekijöitä kasvotusten, joihin on tämän jälkeen helpompi olla yhteydessä. Tätä toimintaa tulee jatkaa syksyllä Hoitotyön koulutuksessa LAPE-sisällöt tulevat enemmän ajankohtaisiksi syksyllä 2018 menevissä opintojaksoissa. Keskustelussa tuli esille, että myös hoitotyön koulutuksessa voisi systeemimalli olla enemmän esillä. - Osallistuminen LAPEen on eräänlainen näköalapaikka niin alueellisesti kuin valtakunnallisesti. Seminaareissa ja tapaamisissa voi todella peilata vastaako opetussuunnitelma ja opetuksen sisällöt tämän päivän työelämän tarpeita. Marianne Malkamäki / Ensi- ja turvakoti - Osatoteuttajana vastaavat Eroneuvotoiminnasta, päiväryhmätoiminnasta, tapaamispaikkatoiminnan kehittämisestä sekä unineuvonnasta. - Elokuussa 2017 aloitti Vanhemmuuden tuki yksikkö HELMI, jonka tarkoituksena on tarjota palveluja perheille, jotka tarvitsevat tukea vanhemmuudessa ja arjen sujumisessa. Helmen palveluihin kuuluvat päiväryhmätoiminta, unineuvonta, tapaamispaikkatoiminta sekä eroauttaminen. - Eroneuvotoiminnan tavoitteena on tarjota ennaltaehkäisevää tukea ja neuvontaa eroa pohtiville tai eronneille vanhemmille ja heidän lapsilleen. Vuonna 2017 on ollut 10 eroneuvoiltaa ja 10 vertaiskahvilaa. Illoissa on ollut ammatillinen ohjaus ja vertaistuellinen osuus. Keväällä 2018 on 4 eroneuvoiltaa ja 3 vertaiskahvilaa. Syksylle 2018 on toimintaa suunnitteilla saman verran kuin keväällä. - Kasper ry:n järjestämä lasten erovertaisryhmän ohjaajakoulutus on toteutunut Kokkolassa maaliskuussa Ero lapsiperheissä koulutuspäivä Kokkolassa. Koulutuksessa 59 osallistujaa. - Päiväryhmätoiminta alle 3-vuotiaiden lasten perheille on aloittanut Päiväryhmätoiminta on intensiivistä ja kuntouttavaa vauvaperhetyötä alle 3 vuotiaiden lasten vanhemmille. Ryhmässä on 5 äitiä ja 5 vauvaa. Ryhmä päättyy toukokuussa Uusi ryhmä aloittaa syksyllä. - Unineuvonta siirtyi HELMEN palveluksi loppuvuodesta Unineuvonta auttaa perhettä lapsen unipulmiin liittyvissä asioissa. Unineuvonta on tarkoitettu alle 2 vuotiaiden lasten vanhemmille. Toimintamalleja on kehitetty ja kynnystä madallettu. Aikaisemmin toiminta on ollut puhelimitse tapahtuvaa neuvontaa ja unikoulujaksoja, nyt perhettä myös tavataan muutaman kerran kartoittaen perheen tilannetta ja pyrkien yhdessä vanhempien kanssa löytämään keinoja vuorokausirytmin löytymisessä. - Tapaamispaikkatoimintaa kehitetään laatukriteerien mukaisesti vastaamaan alueellista tarvetta.

3 Anssi Lahnalampi / MLL - Digitaalinen perhekeskusmalli. Hanke on kaksiosainen; Digitaalinen vapaaehtoisuus ja Järjestöjen toteuttamat digitaaliset palvelut Keski-pohjanmaalla. - Vapaaehtoisuus: Tarjotaan vanhemmille luotettavaa vertaisuuteen perustuvaa ohjausta, jossa on aina mukana joko koulutettu vapaaehtoinen tai ammatillinen ohjaaja. Alustasta riippumaton toimintamuoto. Vapaaehtoisia koulutetaan digitaalisessa ympäristössä. Ensimmäinen pilottikoulutus pidettiin marraskuussa 2017 Seinäjoella. Kokkolan pilotti pidettiin helmikuussa Centrian opiskelijoiden kanssa. Huhtikuussa 2018 vapaaehtoisten ensimmäinen koulutus. Toimintoa markkinoidaan digiperhekummina Somessa ja keskustelupalveluissa, missä ihmiset liikkuvat. - Järjestöjen toteuttamat digitaaliset palvelut Keski-Pohjanmaalla: Täydentävät Keski- Pohjanmaalla kehitettyä, perheille suunnattuja digitaalisia palvelukokonaisuuksia. Toiminta vahvistaa järjestöjen välistä yhteistyötä. K-P:n järjestöjen ja kolmannen sektorin yhteistyöryhmän ensimmäinen tapaaminen oli tammikuussa. Toiveena on saada kolmannen sektorin digitaaliset palvelut näkyväksi Soiten wwwsivuilla. Silva Sevola / Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lapsen ja nuoren hyvinvoinnin tukena - Koulupilotti. Resursointi erityisesti koululääkäriresurssin osalta ja jatkuvuus. - Kartoitusprojekti (paljon palveluita tarvitsevat toinen aste). Tässä mukana myös OTE-hanke. - Kouluterveyskyselyjen osallistava hyödyntäminen. Tulosten osallistavan käsittelyn pilotoinnista on sovittu Kannuksessa. - Vanhempainyhdistysten aktivointi hyvinvointityöhön - Nuoret ja päättäjät kohtaavat jatkotyö - Varhaiskasvatus ja monitoimijainen yhteistyö. Varhaisen puuttumisen/tuen mallit ja henkilöstön tuki. - Kohtaaminen - Voimavarojen tukeminen/hyvinvointikoulu - Syksylle 2018 suunnitteilla opiskeluhuollon koulutusta - Kuntien opiskeluhuolto ja opiskeluhuollon ohjausryhmät sekä yhdenvertaiset palvelut. - Monitoimijainen yhteistyö. Yhteistyömallit ja rakenteet, aiempien vahvistaminen ja mukana uuden luomisessa. Oili Hagström ja Teija Roiha / Erityis- ja vaativimman tason palveluiden kehittäminen - Systeeminen työskentelymalli. Pilottiryhmä on käynnistynyt. Keväällä 2018 on tulossa 3 perhetukipalveluiden tiimin koulutusta ja syksylle 2018 on tulossa 4 ls-tiimin koulutusta. Systeeminen työskentelymalli esittelyluentoja on pidetty ja perheterapeuttien rekrytointitapaamisia on myös ollut.

4 - LASTA-malli. Monitoimijainen työryhmä on perustettu lapsiin kohdistuneissa seksuaalija pahoinpitelyasioissa. Tulossa neuvottelu Varsinais-Suomen oikeuspsykiatrisen työryhmän ja verkostotoimijoiden kanssa. Tavoitteena on saada K-P:lle selkeä menettelytapa em. asioissa. - Perhehoidon kehittämistyöryhmässä mukana. Kirjoitettu opasta yhteistyössä vanhus- ja vammaispalveluiden kanssa. Tässä lastensuojelulle oma tarkentava liite. - Lastensuojelun ja perhetukipalveluiden asiakkaiden asiakas- ja palveluanalyysi tehty. - SI-SOTE. Lucina Hagman pilotti, mukaan resursoitu yhden ohjaajan työpanos tälle keväälle. - Yhteistyö varhaiskasvatuksen kanssa, mm. yhteistyösuunnitelmalomakkeen päivitys. - Lastensuojelun lyhyt oppimäärä-koulutuspaketti. - Lasten päivystys. Tehdään lapsivaikutusten arviointi LAVA yhdessä kehittämiskokonaisuus 1:n kanssa. - Lasten ja nuorten kuntoutuksen kehittäminen yhdessä terveydenhuollon ja sivistystoimen kanssa. Suvi Pokela / Perhekeskustoimintamallin kehittäminen ja käyttöönotto Suvin ollessa estyneenä, Andreas kertoi lyhyesti Suvin työstämistä kokonaisuuksista - Varhaiskasvatuksen ja neuvolan yhteistyön tiivistäminen Kokkolassa - Perheohjauksen tuominen entistä matalamman kynnyksen toiminnaksi Kokkolassa - Kaustisella vanhemmuuden valmennus - Perhetoritoimintaa kaikissa kunnissa - Lastenhoitopalveluiden kehittämisestä keskusteltu kaikissa kunnissa - Digitaaliset palvelut Katja Hakola / Lapsen oikeuksia ja tietoperusteisuutta vahvistava toimintakulttuurin muutos Katjan ollessa estyneenä, Andreas kertoi lyhyesti Katjan työstämistä isoimmista kokonaisuuksista - Lapsiystävällinen maakunta. Unicefin ja THL:n pilottihanke, jossa Keski-Pohjanmaa on mukana. - Lapsivaikutusten arviointi LAVA. Kokkolassa, Toholammilla ja Soitessa toteutetaan LAVA pilotteja, joiden myötä kehitetään maakunnallinen LAVA ohjeistus ja malli. - Osallisuus Aila Lindeman / Romaniasiantuntija Ailan ollessa estyneenä, laittoi hän sähköpostilla työstämiään asioita - Romaneille annetaan tietoa sosiaali- ja terveyspalveluista - Romanikulttuuria tuodaan tutuksi valtaväestölle - Konsulttiapua työntekijöille - Nuorten vapaa-ajan toiminta jatkuu nuoristoimen kanssa sekä tuetaan romaninuoria kouluttautumaan - Romaninaisille on syrjäytymisen ehkäisemiseksi järjestetty ompelukurssi ja kurssi jatkuu ainakin tämän kevään

5 - Suunnitteilla romanityöryhmä, johon kuuluu eri tahoilta työntekijöitä ja muutama romaninuori ja aikuinen. Ryhmän on tarkoitus kokoontua 4 kertaa vuodessa. - Aila on myös kerännyt monitoimijaista työryhmää, jossa kehitetään romanien osalta sotepalveluita 2) Hankkeen väliraportti 2017 Keski-Pohjanmaan LAPE väliraportti 2017 löytyy osoitteesta: Andreas kertoi tarkemmin raportin sisällöstä. Keskusteltiin. 3) Budjetti ja omarahoitusosuus Iiris Jurvansuu kertoi, kuinka paljon budjetissa on vielä rahaa käytettävissä palkkakustannuksiin ja kuinka paljon muihin menoihin. Alustavia laskelmia käytettävissä olevista rahoista on tehty. Andreas tekee Iiriksen laskelmien pohjalta pykälän KP LAPEn ohjausryhmälle. Ohjausryhmää pyydetään ottamaan kantaa määrärahojen käytöstä. Omarahoitusosuus työpanoksen siirtona tulee toteutumaan jo Nepsyn työntekijöiden palkkakustannuksista. 4) Maakunnallisen LAPE- ryhmän esityslista Maakunnallisen LAPEn esityslistalle hahmoteltiin seuraavaa: - Väliraportti tiedoksi - Vuoden 2017 maksatushakemukset - Budjetti ja omarahoitusosuus - LAPE yhdyspintaselvitys, toimialuejohtaja Matti Kaivosoja 5) Muut asiat a) STM:n uusi yhteyshenkilö. Marjaana Pelkosen jäätyä eläkkeelle , on uudeksi yhteyshenkilöksi nimetty Katja Bergbacka. b) Osatoteuttajat ja projektityöntekijät toivoivat yhteistä kokousta, joka olisi hyvä ainakin vielä kerran tämän kevään aikana toteuttaa.

6 c) Viestintä. Esitetty kysymys, millä tavoin hanke viestittää henkilökunnalle (ruohojuuritason työntekijöille)? Jonkinlainen viestintästrategia on olemassa, mutta se ei ole oikein onnistunut. d) Tiedoksi: Keski-Pohjanmaan LAPEn ja maakunnan kehittämisyksikön yhteistyötapaaminen maakuntavalmisteluun liittyen ) Seuraava kokous ma klo , Hallinnon kokoushuone Andreas Blanco Sequeiros Marjo Andtbacka