Perustelut piispainkokouksen antaman säädöksen kanttorin viran kelpoisuuksista (Kirkon säädöskokoelma 108) tarkentamiseksi

Transkriptio

1 Kanttorikoulutustoimikunta Liite Perustelut piispainkokouksen antaman säädöksen kanttorin viran kelpoisuuksista (Kirkon säädöskokoelma 108) tarkentamiseksi Piispainkokouksen tehtäväksianto : 1. Kanttorikoulutustoimikuntaa pyydetään seuraamaan piispainkokouksen päätöksen soveltamista koulutusta antavissa kouluttavassa laitoksissa. Kanttorikoulutustoimikunta toteaa: Kanttorikoulutustoimikunta käy tarpeen mukaan keskustelua kouluttavien laitosten kanssa kirkkomusiikin koulutusta koskevien opetussuunnitelmien sisällöstä ja toteutumisesta. 2. Toimikunnalta pyydetään mennessä selvitys mahdollisista tutkintoja tarkentavista kohdista sekä siitä onko piispainkokouksen tarpeen tehdä säädökseen teknisiä tarkennuksia. Kanttorikoulutustoimikunta toteaa: 2.1 Yleistä Kelpoisuussäädöksiä valmisteltaessa sovitetaan yhteen kirkon toiveet ja kouluttavien laitosten mahdollisuudet toteuttaa nämä toiveet tutkintojen opetussuunnitelmissa. Valtion opetusviranomaiset ovat olleet tähän asti sillä kannalla, että kirkko on yksi työnantaja toisten joukossa ja että kirkon virkoihin ja tehtäviin kelpoistavat koulutukset toteutetaan yhteiskunnan rahoittamina, osana koulutusjärjestelmään kuuluvia tutkintoja. Koulutustalouden näkökulmasta tutkinnot, jotka antavat myös kirkon alan kelpoisuuden ovat laadukkaita ja erittäin hyvin työllistäviä tutkintoja, mutta koulutustalouden näkökulmasta kalliita. Siksi kirkon virkoihin ja tehtäviin kelpoistavia opintoja ei ole eri koulutusasteilla kuin muutamassa tutkinnossa. Piispainkokouksen edellyttämät opinnot toteutuvat aina integroituna tutkinnon muihin opintoihin, koska ne ovat osaltaan päällekkäisiä myös tutkinnon muiden opintojen kanssa. Kokonaan erilliset, kirkon tehtäviin kelpoistavat opinnot, olisivat tästä syystä koulutustaloudellisesti ja pedagogisesti mahdottomia toteuttaa irrallaan tutkinnon muista opinnoista. Koska piispainkokouksen edellyttämät opinnot toteutuvat osana tutkinnon muita opintoja, niiden taso myös määräytyy samaksi kuin suoritettavan tutkinnon taso. Mikäli piispainkokouksen edellyttämät opinnot eriytetään erillisiksi opinnoiksi, on 39

2 riski, että ne voidaan ehdottaa siirrettäväksi koulutusjärjestelmän ulkopuoliksi kirkon itsensä toteuttamiksi ja rahoittamiksi. Tällöin niihin voisi olla vaikea saada yhteiskunnan maksamia opinto- ja koulutustukia. Jo yhden ammattiryhmän osalta piispainkokouksen edellyttämien opintojen kustannukset olisivat sellaisia, että nykyisessä taloudellisessa tilanteessa tämänkaltaista riskiä ei ole haluttu ottaa. Korkea-asteella ammattikorkeakoulut ja yliopistot ovat hyvin autonomisia koulutuksen toteuttamisen suhteen. OKM myös seuraa jokaisen koulutuksen järjestäjän tuloksellisuutta, läpäisyä sekä työllistyvyyttä. Osa korkea-asteen koulutuksen rahoituksesta määräytyy OKM:n rahoitusmallin kautta suoritettujen tutkintojen perusteella. Tutkintoon johtamattomia opintoja, tutkinnon osia tai tutkinnon lisäksi/jälkeen suoritettavia opintoja ministeriö ei rahoita. Korkeaasteella voidaan toteuttaa maksullisena palvelutoimintana täydennyskoulutusta, mutta sen maksaa koulutukseen osallistuja tai hänen työnantajansa. Sen sijaan avoimen yliopisto- ja ammattikorkeakouluopetuksen usein tutkinto-opetukseen integroituun koulutukseen osallistuminen on edullista. Valmistelun keskeisenä periaatteena on varmistaa, että kelpoisuuspäätökset voivat toteutua jokaisessa kelpoisuuspäätöksessä mainitussa tutkinnossa riippumatta kouluttavasta laitoksesta. Siksi etukäteisvalmistelussa selvitetään mahdollisuudet toteuttaa piispainkokouksen edellyttämät opinnot kussakin kouluttavassa laitoksessa tutkinnon suorittamisen eri vaiheissa. Kanttorin kelpoisuus kuuluu Suomessa ns. säänneltyihin ammatteihin, ts. ammatinharjoittamista säätelee jonkin viranomaisen asettama kelpoisuussäädös tai muu ammatinharjoittamista säätelevä säädös. Opetushallitus pitää rekisteriä näistä ammateista: Näiden ammattien tutkintotodistuksiin liitetään maininta siitä, mihin ammattiin tai virkaan/tehtävään tutkinto kelpoistaa. Tämä on vuosikymmeniä yleisesti käytössä ollut toimintaperiaate, joka palvelee työnantajien edustajia henkilöstön rekrytoinnissa. Tutkintotodistukseen liitetty kelpoisuuslauseke on edellyttänyt, että koulutuksen järjestäjä on sitoutunut toteuttamaan kelpoisuuden tuottavat opinnot. Myös tästä syystä kelpoisuuspäätösten valmistelun aikana kouluttavien laitosten kanssa on varmistettu kelpoisuussäädösten realistiset toteutumismahdollisuudet. 40

3 Suomessa on vuodesta 2006 alkaen otettu asteittain käyttöön AHOT -menettely (aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen). Se on laajempi kuin termit hyväksilukeminen tai henkilökohtainen opiskelusuunnitelma. Menettely tarkoittaa sitä, että koulutuksen järjestäjä on vastuussa siitä, että tutkintoa suorittavan pyynnöstä hänen aiempi työssä, opinnoilla sekä muutoin hankittu osaaminen otetaan huomioon. Koulutuksen järjestäjä myös vastaa siitä, että tutkinnon suorittajalla on osaaminen, jota tutkinnon osaamistavoitteet edellyttävät. Kanttorityöryhmä 2006:ssa ei otettu huomioon kaikkia yllä mainittuja reunaehtoja, koska sen tehtävänä ei ollut laatia kelpoisuussäädöstä, vaan ennakoida kanttorin virkaan kohdistuvia osaamistarpeita. Mietinnön pohjalta laaditussa, voimassaolevassa kelpoisuussäädöksessä, ei ole täysin varmistettu korkeaasteen rahoitus- ja koulutuslainsäädäntöön liittyviä muutoksia ja niiden merkitystä kouluttavien laitosten mahdollisuuksille toteuttaa kelpoisuussäädöksen edellytyksiä. Kaikki sellaiset maininnat, jotka edellyttävät kelpoisuuden edellytykseksi olemassa oleviin tutkintoihin sisältymättömiä opintoja, koska niitä ei voida rahoittaa tutkintojärjestelmään kuulumattomina opintoina, tulisi säädöksestä poistaa. Kanttorityöryhmä 2006:n mietinnössä todetaan, että edelleenkin suositeltavin kelpoisuusaste on ylempää korkeakoulututkintoa edellyttävä kanttorin virka, joka aiemmin oli joka seurakunnassa, ellei tuomiokapituli ollut myöntänyt sen muuttamista ns. C-viraksi. Sen lisäksi saattoi seurakunta perustaa joko ns. C- viran tai A-viran. Uudessa säädöksessä haluttiin kelpoisuuksien esitysjärjestyksellä ilmaista tämä tahtotila, ja siksi ylempää korkeakoulututkintoa edellyttävän kanttorin viran kelpoisuus on mainittu ensimmäisenä, toisena laajaa yliopistotutkintoa edellyttävä kanttorin virka ja kolmantena muuta piispainkokouksen hyväksymää tutkintoa edellyttävä kanttorin virka. Koska ylempi kelpoisuus rakentuu aina edellisen kelpoisuuden päälle, olisi loogista laittaa kelpoisuudet järjestykseen: 1. muuta piispainkokouksen hyväksymää tutkintoa edellyttävä kanttorin virka, 2. ylempää korkeakoulututkintoa edellyttävä kanttorin virka, 3. laajaa yliopistotutkintoa edellyttävä kanttorin virka. Suositus ylempää korkeakoulututkintoa edellyttävän kanttorin viran ensisijaisuudesta säilyy kuitenkin edelleen voimassa. Tässä esityksessä pykälien käsittelyjärjestys noudattaa nykyisen säädöksen järjestystä. 41

4 Säädöksen tulkintaa helpottamaan tulisi jokaiseen kelpoisuuspykälään lisätä lause: mikäli suoritettuun tutkintoon / suoritettuihin tutkintoihin sisältyvät piispainkokouksen edellyttämät 130 opintopisteen korkeakouluopinnot. Tämä lause jokaisen pykälän kohdalla sitoo opinnot myös tutkintotasoon. 2.2 Pykälien yksityiskohtaista tarkastelua, ongelmia ja tulkintaa Kanttorinvirkaan vaadittavan tutkinnon sisältö Kanttorinvirkaan vaadittavan tutkinnon, joka suoritettu jälkeen tulee sisältää: 1) jumalanpalvelusmusiikin, kirkollisten toimitusten ja seurakunnan tilaisuuksien musiikin opintoja, joihin sisältyy eri tyylein toteutettavia lauluun, musiikinjohtoon ja urkujensoittoon sekä soittimien hoitoon ja huoltoon liittyviä opintoja, yhteensä vähintään 90 opintopistettä; 2) raamattutietoon, kirkon tunnustukseen ja jumalanpalveluselämään liittyviä teologisia opintoja vähintään 10 opintopistettä; 3) rippikouluopetukseen ja musiikkikasvatukseen seurakunnassa liittyviä pedagogisia opintoja yhteensä vähintään 10 opintopistettä; 4) vähintään 20 opintopisteen kokonaisuus, johon sisältyy kirkkomusiikin soveltavia opintoja sekä päätoiminen ohjattu harjoittelu Suomen evankelisluterilaisen kirkon seurakunnassa. Tutkinnon lisäksi tulee suorittaa 1 momentissa tarkoitetut opinnot, jolleivät opinnot ole sisältyneet suoritettuun tutkintoon. 1 :ään sisältyy luvun 2.1 alussa esitelty ongelma. Pykälässä on määritelty ne opinnot, jotka jokaiseen kanttorin viran kelpoisuuteen edellytetään, ja ne on lueteltu. Kun opinnot on määritelty tutkintoon kuulumattomina, sisältyy tähän pykälään se mahdollisuus, että opintoja voidaan suorittaa missä tahansa, koska opintojen tasoa ei ole määritelty. Opintopisteet eivät määritä opintoja tasoa, ainoastaan niiden edellyttämän työn määrän. Mikään kouluttava laitos ei anna näitä opintoja erillisinä, tutkintoon sisältymättöminä opintoina, ja siksi on tärkeää, että opinnot mainitaan kunkin kelpoisuusasteen yhteydessä sen tason kelpoisuuden tuottavaan tutkintoon kuuluvina opintoina. Jos jokaisen viran kelpoisuutta määrittävään pykälään liitetään viittaus piispainkokouksen edellyttämiin opintoihin, se samalla sitoo ne osaksi tutkintoa ja kertoo opintojen tason. 42

5 1 2 momentti tulee poistaa em. syistä johtuen. Lisäksi tähän momenttiin kätkeytyy myös opintojen rahoitusta koskevat suurimmat ongelmat. Kirkko ei voi määritellä tällaisia tutkintoihin kuulumattomia, erikseen suoritettavia opintoja. Kouluttavat laitokset eivät voi toteuttaa niitä erillisinä, ja tutkintoon kuulumattomina ne eivät kuulu rahoituksen piiriin luvun 40 :n 1 momentissa tarkoitettua ylempää korkeakoulututkintoa edellyttävään kanttorinvirkaan antavat kelpoisuuden seuraavat tutkinnot tai opinnot: 1) jälkeen suoritettu: a) musiikin maisterin tutkinto; b) filosofian tai kasvatustieteen maisterin tutkinto, jossa pääaineena on musiikkikasvatus; c) kulttuurialan ylempi ammattikorkeakoulututkinto (muusikko ylempi AMK). 2) Ennen suoritettu: a) kanttori-urkurin tutkinto; b) Sibelius-Akatemian vuosina järjestämä kelpoistamiskoulutus; c) Sibelius-Akatemian kirkkomusiikin koulutusohjelman evankelis-luterilaisen suuntautumisvaihtoehdon mukaisesti mennessä suoritettu musiikin kandidaatin tutkinto tai kyseisessä koulutusohjelmassa sen jälkeen suoritettu musiikin maisterin tutkinto. Maisterin tutkinnolla tarkoitetaan nykyisin Sibelius-Akatemiassa 150 opintopisteen tutkintoa, jota edeltää joko 180 opintopisteen laajuinen kandidaatin tutkinto tai 270 opintopisteen laajuinen ammattikorkeakoulututkinto ei siis koko 330/420 opintopisteen yhteenlaskettua kokonaisuutta. Piispainkokouksen edellyttämät 130 opintopisteen opinnot eivät siis voi mahtua pelkästään maisterin tutkintoon tai kulttuurialan ylempään ammattikorkeakoulututkintoon, mutta ne voivat sisältyä musiikin kandidaatin tutkintoon tai kulttuurialan ammattikorkeakoulututkintoon (muusikko AMK) tai musiikin maisterin tutkintoon tai yhteensä näihin kaikkiin. Tästä syystä tätä säädöksen kohtaa on tarkistettava. Musiikin maisterin tutkinnon osalta ei säädöksessä myöskään määritellä, mikä tulee olla tutkinnon pääaine. 43

6 Laajaa yliopistotutkintoa edellyttävä kanttorinvirka Kirkkojärjestyksen 6 luvun 40 :n 1 momentissa tarkoitettua laajaa yliopistotutkintoa edellyttävään kanttorinvirkaan antavat kelpoisuuden seuraavat tutkinnot tai opinnot 1) 2 :n 1 kohdassa tarkoitetun tutkinnon lisäksi tai siihen sisältyen a) Sibelius-Akatemian perustutkinnon ylimmällä, tasolla A suoritetut kuoronjohdon, laulun tai urkujensoiton opinnot; b) edellä mainitussa alakohdassa tarkoitettuja opintoja vastaavat, kirkkomusiikin harjoittamiseen suoraan liittyvät tai sitä tukevat, muussa koulutusohjelmassa suoritetut musiikin maisterin tutkinnon pääaineopinnot; c) musiikin lisensiaatin tai musiikin tohtorin tutkinto, jonka sisältö liittyy kirkkomusiikin harjoittamiseen tai tukee sitä. 2) Ennen suoritettu: a) Sibelius-Akatemiassa kanttoriurkurin tutkinnon lisäksi suoritettu diplomitutkinto kuoronjohdossa, laulussa tai urkujensoitossa taikka musiikinjohtajan tutkinto kirkkomusiikkiosastossa; b) Sibelius-Akatemian kirkkomusiikin koulutusohjelman evankelisluterilaisen suuntautumisvaihtoehdon mukaisesti mennessä suoritettu musiikin kandidaatin tutkinto tai sen jälkeen suoritettu musiikin maisterin tutkinto sekä sen lisäksi piispainkokouksen 21 päivänä syyskuuta 1994 kanttorin virkaan vaadittavista tutkinnoista antaman päätöksen (kirkon säädöskokoelma nro 66) 3 :ssä määritellyt lisäopinnot (Piispainkokouksen antaman päätöksen 3 on tämän päätöksen liitteenä) mennessä suoritettuina; c) Sibelius-Akatemiassa kirkkomusiikin harjoittamiseen suoraan liittyvän tai sitä tukevan musiikin maisterin tutkinnon lisäksi Sibelius- Akatemiassa tasolla A suoritettu tutkinto ja siihen liittyvät opinnot tai kirkkomusiikin harjoittamiseen suoraan liittyvä tai sitä tukeva toisen maisterin tutkinto, lisensiaatin tutkinto tai tohtorintutkinto. Laajaa yliopistotutkintoa edellyttävän kanttorin viran kelpoisuuden pohjana ovat edeltävinä tutkintoina muuta piispainkokouksen hyväksymää tutkintoa edellyttävän kanttorin viran ja ylempää korkeakoulututkintoa edellyttävän kanttorin viran kelpoisuudet. Siksi on perusteltua, että tämä kelpoisuuden ilmaiseva pykälä olisi vasta näiden kahden edellä mainitun jälkeen. 44

7 Laajaa yliopistotutkintoa edellyttävä kanttorin virka on tarkoitettu korkeata musiikillista osaamista edellyttäväksi viraksi, jonka osaamisalueita haluttiin Kanttorityöryhmä 2006:n mietinnössä laajentaa perinteisistä kirkkomusiikkiaineista: kuoronjohto, laulu ja urkujen soitto, koskemaan myös esimerkiksi musiikkikasvatusta. Olisi kuitenkin tärkeää turvata monipuolisuuden lisäksi riittävä musiikillinen osaaminen. Tulisi myös määritellä, mitä on kirkkomusiikkiin liittyvä tai sitä tukeva sisältö. Näistä syistä kanttorikoulutustoimikunta katsoo tarpeelliseksi, että piispainkokous ryhtyy toimenpiteisiin koko kelpoisuussäädöksen uudelleenarvioinniksi, jolloin pohditaan erityisesti myös laajaa yliopistotutkintoa edellyttävän kanttorin viran kelpoisuusehtoja Muuta piispainkokouksen hyväksymää tutkintoa edellyttävä kanttorinvirka Kirkkojärjestyksen 6 luvun 40 :n 1 momentissa tarkoitettua muuta tutkintoa edellyttävään kanttorinvirkaan antavat kelpoisuuden seuraavat tutkinnot tai opinnot: 1) jälkeen suoritettu: a) kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinnon, muusikon (AMK) tutkinto; b) kirkkomusiikin koulutusohjelmassa suoritettu musiikin kandidaatin tutkinto. 2) Ennen suoritettu: a) Kirkon jumalanpalvelus- ja musiikkitoiminnan keskuksen 1980-luvulla järjestämä alimman asteen kanttorin tutkintoon johtanut poikkeuskoulutus; b) mennessä suoritettu konservatorion kirkkomuusikon tutkinto tai vastaava näyttötutkinto; c) Sibelius-Akatemiassa suoritettu musiikin kandidaatin tutkinto; d) kirkkomusiikin suuntautumisvaihtoehdon mukainen kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto (muusikko AMK); e) tutkinto tai opinnot, jotka antavat kelpoisuuden ylempää korkeakoulututkintoa tai laajaa yliopistotutkintoa edellyttävään kanttorinvirkaan. 45

8 Koska muuta piispainkokouksen hyväksymää tutkintoa edellyttävä kanttorin virka muodostaa myös kaikkien muiden kelpoisuuksien ytimen, olisi perusteltua, että se olisi säädöksessä mainittu ensimmäisenä. Kanttorikoulutustoimikunnan tekemät johtopäätökset ja esitys Kanttorikoulutustoimikunta on tässä esittelyssä tuonut esille kanttorien kelpoisuuksia koskevan säädöksen ongelmia ja perusteluja niille. Monet ongelmista ovat kuitenkin sen luonteisia, että ne vaatisivat koko säädöksen avaamista ja uudelleen arvioimista. Kelpoisuussäädös on myös vaikeasti lähestyttävä ja ymmärrettävä. Sen yksinkertaistaminen ei sisältöä muuttamatta ole mahdollista. Se olisi kuitenkin kanttorikoulutustoimikunnan näkemyksen mukaan välttämätöntä. Kanttorikoulutustoimikunta esittääkin piispainkokoukselle, että se ryhtyisi toimiin kanttorien kelpoisuussäädöksen uudelleen arvioimiseksi ja yksinkertaistamiseksi. 46