MAALAHDEN KUNTA YKSITYISKOHTAINEN OSAYLEISKAAVA ÖJNA KAAVASELOSTUS. Maalahden kunta. Kaavaselostus - käännös Hyväksytty kunnanvaltuustossa:

Transkriptio

1 Kunta Maalahden kunta Asiakirja Kaavaselostus - käännös Päivämäärä Hyväksytty kunnanvaltuustossa: MAALAHDEN KUNTA YKSITYISKOHTAINEN OSAYLEISKAAVA ÖJNA KAAVASELOSTUS

2 1-1 YKSITYISKOHTAINEN OSAYLEISKAAVA ÖJNA KAAVASELOSTUS Laatija Päivämäärä Tarkastaja Christoffer Rönnlund Jonas Lindholm Tarkastettu Ramboll Hovioikeudenpuistikko 19 E VAASA P F

3 1-2 SISÄLLYSLUETTELO 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaavoitettavan alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 6 2. TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Kaavan laatiminen Osayleiskaavan toteutus 7 3. LÄHTÖKOHDAT Selvitys kaavoitusalueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistusolosuhteet Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Vaihemaakuntakaavat 1 & Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Tonttijako ja tonttirekisteri Suunnittelukartta KAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Kaavoitusprosessin kuvaus Suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutus Viranomaisyhteistyö KAAVAN TAVOITTEET Kaavan tavoitteet Luonnos Luonnoksen nähtävilläolon aikana saadut lausunnot ja mielipiteet sekä niiden huomioon ottaminen Ehdotus Ehdotuksen nähtävilläolon aikana saadut lausunnot ja muistutukset sekä niiden huomioon ottaminen KAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Mitoitus 16

4 Kaavan suhde muihin suunnitelmiin Aluevaraukset Merkinnät ja määräykset KAAVAN VAIKUTUKSET Selvitys vaikutuksista alueeseen Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Vaikutukset rakennettuun ympäristöön KAAVAN TOTEUTUS Toteuttaminen ja ajoitus 18

5 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kaavoitus toteutetaan yhteistyöhankkeena Maalahden kunnan, Ramboll Finland Oy:n ja maanomistajan kesken. Tietoa tästä suunnitelmasta ja kaavahankkeesta saa kunnan yhteyshenkilöltä (alla yhteystiedot). KAAVOITUSVIRANOMAINEN: Maalahden kunta Malminkatu 5 FI Maalahti Puh (0) Kaavoitusinsinööri Jonas Aspholm Puh S-posti: jonas.aspholm@malax.fi KAAVOITUSKONSULTTI: Ramboll Finland Oy Hovioikeudenpuistikko 19 E VAASA Puh Faksi Kaavan laatija Maanmittausins. AMK Christoffer Rönnlund Puh S-posti: christoffer.ronnlund@ramboll.fi Laaduntarkastaja Maanmittausins. AMK Jonas Lindholm Puh S-posti: jonas.lindholm@ramboll.fi 1.2 Kaavoitettavan alueen sijainti Kaavoitettava alue sijaitsee Öjnassa Maalahdessa. Maalahden kunta on kaksikielinen kunta, jossa on noin 5600 asukasta. Etäisyys kunnan keskustaan on noin 8 km kun taas etäisyys seutukeskukseen Vaasaan on noin 32 km. Kaava-alue koskee kiinteistöä LÄNSMAN RN:o Kaavoitus ei koske koko kiinteistöä. Alue on ennestään kaavoitettu osayleiskaavatasolla. Kaava-alueen alueellinen sijainti, ohjeellinen sijainti ja alustava rajaus alla olevissa kuvissa.

6 1-5 Kuva 1. Alueellinen sijainti. Maanmittauslaitos. Kuva 2. Kaava-alue sijaitsee meren läheisyydessä Öjnassa. Maanmittauslaitos.

7 1-6 Kuva 3. Kaavoitettava alue on merkitty kartalle ohjeellisena. Maamittauslaitos. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi on YKSITYISKOHTAINEN OSAYLEISKAAVA ÖJNA Kaavoituksen päätarkoituksena on laatia yksityiskohtainen osayleiskaava ja vahvistaa alueen käyttötarkoitus pysyvään asutukseen. Aluetta koskevassa osayleiskaavassa saa valita käyttötarkoituksen loma-asumisen ja pysyvän asumisen väliltä. Yksityiskohtaisella osayleiskaavalla osoitetaan myös ohjeelliset rakennusalat ja rakennuspaikkojen ohjeelliset sijoituspaikat sekä tarvittavat alueet johdoille ja tiealueille. 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Liite 1 Liite 2A Liite 2B Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Kooste vastineista, OAS- ja luonnosvaihe Kooste vastineista, ehdotusvaihe

8 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kunnanhallitus päättää käynnistää kaavoituksen OAS ja luonnos nähtävillä Ehdotus nähtävillä Kunnanhallitus käsitteli osayleiskaavan Kunnanvaltuusto hyväksyi osayleiskaavan. 2.2 Kaavan laatiminen Kaavoitettava alue käsittää yhtenäisen ranta-alueen sekä siihen liittyvän metsäalueen. Kaavoituksella pyritään osoittamaan maankäyttövaraukset pysyvälle asumiselle. 2.3 Osayleiskaavan toteutus Osayleiskaavan toteuttaminen voidaan aloittaa, kun se on hyväksytty kunnanvaltuustossa ja saanut lainvoiman. Maanomistajalla on vastuu alueen toteuttamisesta. 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys kaavoitusalueen oloista Alueen yleiskuvaus Kaava-alue rajautuu lännessä mereen. Alueen eteläpuolella on pysyvää asutusta, noin m etäisyydellä on Öjnan kylä. Kaavoitettava alue on rakentamatonta ja koostuu metsäalueesta. Pendelöintietäisyys alueelta Vaasaan on hyvä, 32 kilometriä vie noin 30 min ajoaikaa Luonnonympäristö Maiseman ominaispiirteet Alue koostuu metsämaasta. Länsipuolella olevalla merellä on suuri merkitys alueen vetovoimalle. Alueen ulkopuolella on Maalahden saaristo, lähimmät saaret ovat suoraan länsipuolella noin 700 m etäisyydellä. Korkeusolosuhteet Ranta on melko matalaa, noin 100 m rannasta korkeuskäyrät ovat noin 5 6 m. Maaperä Kaava-alueen maaperä muodostuu lähes kokonaan hienorakeisesta moreenista. Tietolähde; GTK.

9 1-8 Kuva 4. Oranssi väri osoittaa hienorakeisen moreenin. GTK Maanmittauslaitos. Vesistö ja vesitalous Alue rajautuu, kuten aiemmin sanottu, mereen. Meren läheisyyteen rakennettaessa täytyy huomioida, että vedenpinnan korkeuserot voivat olla melko suuria. Kaavoituksessa tulee siten varmistaa, että rakennuksia ei ole mahdollista sijoittaa sellaiselle korkeudelle, että rakennukset tai rakennelmat voivat saada vesivahinkoja. Vesitaloutta ajatellen alueella on kunnallinen vesijohto. Alueella tai sen läheisyydessä ei ole pohjavesialueita. Luonnonsuojelu Kaava-alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole suojelualueita. Tietolähde; OIVA Rakennettu ympäristö Asutus ja väestörakenne Kunnan noin 5600 asukkaasta noin 3500 asuu kunnan keskeisissä osissa, Ytter- ja Övermalaxissa. Öjnassa on noin pysyvää asukasta. Osittain asukkaat asuvat kylässä kun taas muut asuvat alueen rannoilla. Yhdyskuntarakenne Kaava-alue sijoittuu Maalahden keskustarakenteen ulkopuolelle. Kaava-alue ja sen lähialueet muodostuvat maaseutuasutuksesta/haja-asutuksesta. Tietolähde; OIVA.

10 1-9 Kuva 5. Kuvassa yhdyskuntarakenne. Kaava-alueen ohjeellinen sijainti punaisella ympyrällä. Punainen väri; Taajama-alueet. Vihreä väri; Kylät. Oranssi väri; Pienkylät. Sininen väri; Maaseutuasutus/haja-asutus. MML, SYKE/YKR. Työpaikat, elinkeinotoiminta Kaava-alueella ei ole työpaikkoja. Virkistys ja vapaa-ajan toiminta Kunnan urheilukeskuksessa Pixnessä on hyvät mahdollisuudet vapaa-ajan toiminnoille ja virkistykseen. Alueella on mm. jäähalli, jalkapallokenttä, juoksuradat ja yleisurheilulaitteita. Etäisyys Pixneen on noin 10 km. Muutoin läheiset metsät ja meri tarjoavat hyviä mahdollisuuksia erityyppiseen virkistykseen. Liikenne Alueelle on tieyhteys. Liikenne kulkee Rantatien kautta edelleen Öjnantielle ja Öjnan huvilatielle. Kulttuuriympäristö ja muinaisjäännökset Alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY). Hudholmsbergetillä on muinaisjäännöksiä, noin 1km etäisyydellä kaava-alueelta. Tekninen huolto Kaava-alueen poikki kulkee kunnallinen vesijohto ja sähköjohto. Kunnallista viemäriä alueella ei ole, mutta se tullaan rakentamaan lähitulevaisuudessa.

11 Maanomistusolosuhteet Kyseessä oleva kiinteistö on yksityisessä omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Uudistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan Alueidenkäyttötavoitteet on ryhmitelty asiasisältönsä mukaan seuraaviksi kokonaisuuksiksi: Toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen Tehokas liikennejärjestelmä Terveellinen ja turvallinen elinympäristö Elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat Uusiutumiskykyinen energiahuolto Maakuntakaava Pohjanmaan rannikkoseutua koskee Pohjanmaan maakuntakaava (vahvistettu: ). Kaava sisältää yleispiirteisen suunnitelman alueiden käytöstä maakunnassa tai sen osa-alueella. Maakuntakaavan tehtävä on määritellä alueidenkäyttö ja yhdyskuntarakentamisen perusteet sekä osoittaa aluevarauksia, jotka kuuluvat kansallisiin tai maakunnallisiin tavoitteisiin tai alueidenkäyttöön, joka koskee useampia kuin yhtä kuntaa, siinä laajuudessa ja tarkkuudella, että alueidenkäyttö voidaan sovittaa yhteen. Kuva 6. Ote Pohjanmaan maakuntakaavasta. Ohjeellinen sijainti punaisella värillä.

12 1-11 Kaava-alueella on maakuntakaavassa seuraavat merkinnät: Merkintä Merkinnän kuvaus, määräykset Jokilaaksojen kehittäminen Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan maaseutuasutuksen alueita jokilaaksoissa, joilla kehitetään erityisesti maatalouteen ja muihin maaseutuelinkeinoihin, luonnon- ja kulttuuriympäristöön sekä maisemaan tukeutuvaa asumista, elinkeinotoimintaa ja virkistyskäyttöä. Suunnittelumääräys: Jokilaaksoissa tulee kehittää kuntien yhteistyötä ja yhteisiä suunnitteluperiaatteita. Alueidenkäytöllä tulee jokilaaksojen valuma-alueilla tapahtuvat toiminnot ohjata niin, että edistetään vesistöjen tilan paranemista. Rakentamista ei tule osoittaa tulvaherkille alueille. Alueidenkäytön suunnittelussa tulee myös ottaa huomioon kulttuurimaisema-arvot. Maaseutua kehitettäessä tulee sovittaa yhteen maaseutuelinkeinojen, pysyvän asutuksen ja loma-asutuksen tavoitteet. Yleinen suunnittelumääräys koskee maakunnan kaikkia jokilaaksoja mukaan lukien Kyrönjokilaakso. Bebyggt område Pohjanmaan maakuntakaavaa 2040 laaditaan parhaillaan. Kaavaluonnos oli nähtävillä Luonnoksessa ei ole esitetty sellaisia näkökohtia, jotka aiheuttaisivat muutoksia Öjnan kaavaan Vaihemaakuntakaavat 1 & 2 Vaihemaakuntakaava 1 - Kaupallisten palvelujen sijoittuminen hyväksyttiin maakuntavaltuustossa ja vahvistettiin ympäristöministeriössä Vaihemaakuntakaavan 2 Uusiutuvat energiamuodot ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla hyväksyttiin maakuntavaltuustossa ja vahvistettiin ympäristöministeriössä Kaava-alueelle ei ole varauksia vaihemaakuntakaavoissa Yleiskaava Alueelle on laadittu Merenläheisen asumisen osayleiskaavan eteläosa Kaavassa suunnittelualueelle on osoitettu kaksi rakennuspaikkaa, joiden merkintä on RAO (loma-asuntojen/ympärivuotisten asuntojen alue). Kaavamääräys mahdollistaa, että maanomistaja voi itse päättää rakennuspaikan käyttötarkoituksen.

13 1-12 Kuva 7. Ote osayleiskaavasta. Lähialueelle on lisäksi laadittu tarkempi osayleiskaava; Öjnan osayleiskaava (1999). Kaavassa osoitettu maankäyttö on lähes yksinomaan pysyvää asumista. Osayleiskaava ei ole oikeusvaikutteinen, mutta kaavassa osoitetut varaukset vietiin merenläheisen asumisen osayleiskaavaan, kun sitä laadittiin Asemakaava Kaava-alueella tai sen lähialueella ei ole asemakaavaa Rakennusjärjestys Rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa Tonttijako ja tonttirekisteri Alueen kiinteistöjaon tiedot perustuvat Maanmittauslaitoksen ajantasaisiin tietoihin Suunnittelukartta Tarkoitusta varten on laadittu pohjakartta, jota tullaan käyttämään kaavoituksessa yhdessä Maanmittauslaitoksen peruskartan kanssa.

14 KAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Kaavoitusprosessin kuvaus Kunnilla on Suomen lain mukaan kaavoitusmonopoli omilla alueillaan, ja siten koko kaavaprosessin ajan on tehtävä sujuvaa yhteystyötä Maalahden kunnan kanssa tiedonkulun varmistamiseksi. Osallisille on annettava mahdollisuus tulla kuulluksi, ja siksi järjestetään virallisia nähtävilläolovaiheita. Ensimmäisessä vaiheessa laaditaan Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). OAS asetetaan virallisesti nähtäville. Nähtävilläoloaikana osalliset voivat jättää huomautuksia ja viranomaisilta pyydetään lausunnot. OAS on tiedottava asiakirja, joka kertoo siitä, mistä kaavoituksessa on kyse, mitkä lakipykälät ohjaavat kaavoitusta, ja kuka on yhteyshenkilö mahdollisia kysymyksiä varten. Tarvittaessa OAS:aa täydennetään kaavaprosessin aikana. Toisessa vaiheessa laaditaan luonnos alueen maankäytöstä, jossa huomioidaan OAS:n nähtävilläoloaikana saatu palaute. Laaditut ja olemassa olevat hanketta koskevat selvitykset otetaan huomioon. Kun toimiva kaavaratkaisu on saatu aikaan, luonnos asetetaan virallisesti nähtäville. Osalliset voivat jättää nähtävilläoloaikana huomautuksia ja viranomaisilta pyydetään lausunnot. Ensimmäinen ja toinen vaihe tehdään samanaikaisesti. Kolmannessa vaiheessa laaditaan ehdotus alueen maankäytöstä, jossa otetaan huomioon luonnoksen nähtävilläolon aikana saatu palaute. Kaavaehdotus laaditaan parhaan mahdollisen ratkaisun saamiseksi. Kun toimiva kaavaratkaisu on saatu aikaan, kaavaehdotus asetetaan virallisesti nähtäville. Nähtävilläoloaikana osalliset voivat jättää muistutuksia ja viranomaisilta pyydetään lausunnot. Neljännessä vaiheessa ehdotukseen tehdään teknisiä tarkistuksia. Tekniset tarkistukset tehdään kaavaehdotuksen nähtävilläolon aikana saadun palautteen pohjalta sekä mahdollisten pienten virheiden korjaamiseksi. Jos ehdotukseen on tehtävä suuria muutoksia, ehdotus voidaan joutua asettamaan uudelleen virallisesti nähtäville. Pienet ehdotukseen tehdyt korjaukset eivät kuitenkaan edellytä uutta nähtäville asettamista. Viidennessä ja viimeisessä vaiheessa kunta hyväksyy kaavaehdotuksen. Hyväksymisestä voi tehdä valituksen. Mikäli valituksia ei jätetä, kaava saa lainvoiman. 4.2 Suunnittelun tarve Alue sijaitsee meren välittömässä läheisyydessä ja on vetovoimainen alue merenläheiselle asumiselle. Yksityiskohtaisen osayleiskaavan tarve on muodostunut, kun maanomistaja on halunnut tarkentaa rakennuspaikkojen sijaintia, rakennusoikeuden määrää sekä tarkemmalla tasolla ohjata rakennusten sijoittamista, tieyhteyttä alueelle ja vesi- sekä sähköjohdon sijaintia. 4.3 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kunnanhallitus päätti kaavoitustyön aloittamisesta Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallisia ovat maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa kaavoituksessa käsitellään. Osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavan vaikutuksia ja ilmaista mielipiteensä asiasta kirjallisesti tai suullisesti (MRL 62 :n mukaisesti). Kaavoitukseen osallisiksi on määritelty seuraavat (MRA 28 :n mukaisesti):

15 1-14 Viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa kaavoituksessa käsitellään: MAALAHDEN KUNNAN ERI HALLINTOTOIMET (Malminkatu 5, MAALAHTI) POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS (PL 262, VAASA) POHJANMAAN PELASTUSLAITOS (Sepänkyläntie 14 16, VAASA) Alueen yritykset, paikalliset yhteisöt ja organisaatiot, joiden toimialaa kaavoituksessa käsitellään. Kaikki, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaavoitus saattaa huomattavasti vaikuttaa: Käyttäjät, haltijat, maanomistajat sekä asukkaat kaava-alueella ja sen vaikutusalueella. Yhdistykset ja yhteisöt, joiden toimintaan tai sidosryhmiin kaavoituksella saattaa olla vaikutuksia Vireilletulo Kaavoituksen vireilletulosta kuulutetaan OAS:n (osallistumis- ja arviointisuunnitelma) ja kaavaluonnoksen nähtävilläolon yhteydessä, jolloin hankkeen käynnistämisestä tiedotetaan yleisesti. Kuulutus asetettiin nähtäville Maalahden kunnan ilmoitustaululle sekä kunnan internet-sivuille Kuulutus oli myös paikallislehdissä Osallistuminen ja vuorovaikutus Tätä kohtaa täydennetään päivämäärillä kaavaprosessin aikana sitä mukaa kuin kyseinen vaihe on käsitelty. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos ovat olleet MRL 62 :n ja MRL 63 :n sekä MRL 30 :n mukaisesti nähtävillä xx.xx xx.xx.201x välisen ajan. Samalla on lähetetty lausuntopyynnöt luonnoksesta viranomaisille ja yhteisöille, joiden toimialaa kaavoitus koskee. Kaavaluonnoksesta saatiin viranomaislausuntoa ja mielipidettä. Ehdotus on ollut nähtävillä MRL 65 :n mukaisesti xx.xx xx.xx.201x välisen ajan. Lausuntopyynnöt ehdotuksesta on lähetetty MRA 19 :n ja MRA 20 :n mukaisesti asianomaisille viranomaisille ja yhteisöille. Ehdotuksesta saatiin lausuntoa ja muistutusta Viranomaisyhteistyö Viranomaisia kuullaan lausuntomenettelyllä prosessin aikana. Tarvittaessa järjestetään viranomaisneuvottelu.

16 KAAVAN TAVOITTEET 5.1 Kaavan tavoitteet Yksityiskohtaisen osayleiskaavan tavoitteena on tarkemmin täsmentää kahden rakennuspaikan sijaintia, rakennusoikeutta, rakennusten sijaintia, tietä alueelle ja vesi- ja sähköjohtojen sijaintia. 5.2 Luonnos Luonnoksessa on huomioitu maanomistajan ja Maalahden kunnan esittämät tavoitteet. Luonnoksessa keskeisintä on kaksi pysyvän asumisen tonttia. Kuva 8. Ote kaavaluonnoksesta Luonnoksen nähtävilläolon aikana saadut lausunnot ja mielipiteet sekä niiden huomioon ottaminen Kooste kaavaluonnoksen nähtävilläolon aikana saaduista viranomaislausunnoista ja mielipiteistä sekä vastine niihin on esitetty Liitteessä 3A Kooste vastineista, luonnosvaihe. 5.3 Ehdotus Ehdotuksen nähtävilläolon aikana saadut lausunnot ja muistutukset sekä niiden huomioon ottaminen Kooste kaavaehdotuksen nähtävilläolon aikana saaduista viranomaislausunnoista ja muistutuksista sekä vastine niihin on esitetty Liitteessä 3B Kooste vastineista, ehdotusvaihe.

17 KAAVAN KUVAUS 6.1 Kaavan rakenne Kaava sisältää varaukset asumiselle (AO), maa- ja metsätalousalueen (M) sekä lähivirkistysalueen (VL). Kaavan rakenne noudattaa merenläheisen asumisen osayleiskaavan linjauksia. Tällä kaavalla täsmennetään ja tehdään maankäyttöä tarkemmaksi/selkeämmäksi. Kaava on laadittu yksityiskohtaisena oikeusvaikutteisena osayleiskaavana. Rakennusluvat voidaan myöntää suoraan kaavan perusteella MRl 72 :n mukaisesti. Tämä yksityiskohtainen osayleiskaava täydentää jo olemassa olevaa osayleiskaavaa, Merenläheisen asumisen osayleiskaavaa. Molemmat kaavat koskevat suunnittelualuetta, mutta tämä yksityiskohtainen osayleiskaava ohjaa rakentamista tarkemmin. Kun/jos Merenläheisen asumisen osayleiskaavaa päivitetään/tarkistetaan, voidaan myös siinä kaavassa huomioida tämän yksityiskohtaisen osayleiskaavan varaukset, mutta yleispiirteisemmällä tasolla. Molempien kaavojen täytyy toimia vieretysten ilman että toinen olisi toisen vastainen Mitoitus Mitoitus on sama kuin merenläheisen asumisen yleiskaavassa. Tonttien rakennusoikeutta tarkistetaan vähäisesti 250 m²:stä 300 m²:iin. 6.2 Kaavan suhde muihin suunnitelmiin Maakuntakaavan huomioiminen: Maakuntakaavalla ja sen vaihekaavoilla ei ole vaikutusta tähän osayleiskaavaan. Osayleiskaava ei ole niiden vastainen. Rantayleiskaavan huomioiminen: Merenläheisen asumisen osayleiskaava on huomioitu. Verrattuna siihen on tonttien sijoitusta, tieyhteyttä alueelle, rakennusoikeutta ja vesi- ja sähköjohdon sijoitusta tarkennettu. Tämä osayleiskaava on merenläheisen asumisen osayleiskaavan mukainen. 6.3 Aluevaraukset Merkinnät ja määräykset Kaavan merkinnät on esitetty alla olevissa kohdissa ja ne on merkitty myös kartalle. Määräykset ainoastaan kartalla. AO M VL ERILLISPIENTALOJEN KORTTELIALUE. MAA- JA METSÄTALOUSALUE. LÄHIVIRKISTYSALUE. Muut merkinnät: katso kaavakarttaa.

18 KAAVAN VAIKUTUKSET 7.1 Selvitys vaikutuksista alueeseen Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Maiseman erityispiirteet Osayleiskaava vaikuttaa toteutuessaan paikallismaisemaan. Sekä alueen etelä- että pohjoispuolella on asutusta. Siten muutokset ja vaikutukset ovat kaikkiaan hyvin pieniä. Maaperä Alueen maaperään tulee vaikutuksia rakennusvaiheessa. Muutoin alueen maaperään ei ole vaikutuksia. Vesistö ja vesitalous Kaavalla ei ole kielteistä vaikutusta vesistöön. Kaavamääräysten mukaan jätevedet tulee hoitaa voimassaolevan lainsäädännön ja ympäristöviranomaisten määräysten mukaisesti. Siten varmistetaan, että jätevesienkäsittely hoidetaan tarkoituksenmukaisella tavalla. Kunnallista vesijohtoa voidaan hyödyntää alueen laajentuessa. Vaikutukset arvioidaan pieniksi. Luonnonsuojelu Osayleiskaavalla ei ole vaikutusta luonnonsuojeluun Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Yhdyskunta- ja väestörakenne Rantoja pitkin alueen eteläpuolella on jo ennestään pysyvää asutusta. Alueen pohjoispuolella on lähinnä vapaa-ajan asutusta. Osayleiskaavan toteutuessa asutus rannoilla tiivistyy ennestään. Kaavalla ei ole kuitenkaan merkittäviä vaikutuksia väestörakenteeseen. Liikenne Liikenne alueelle järjestetään olemassa olevien teiden kautta. Osayleiskaava ei aiheuta liikenteen kasvua. Vaikutukset arvioidaan olemattomiksi. Tekninen huolto Olemassa olevaa teknistä huoltoa, kuten vesi- ja sähköjohtoa hyödynnetään. Alueella ei ole nykyisin kunnallista viemäriä, lähitulevaisuudessa suunnitellaan kuitenkin kunnallista viemäröintiä alueelle. Kaavamääräysten mukaan jätevesienkäsittely tulee järjestää voimassaolevan lainsäädännön ja ympäristöviranomaisten määräysten mukaisesti. Rakennukset tulee liittää kunnalliseen viemäriin, kun sitä laajennetaan alueelle.

19 KAAVAN TOTEUTUS 8.1 Toteuttaminen ja ajoitus Tarkoituksena on, että kaava hyväksytään kunnanvaltuustossa talvella Kaavan vahvistumisen jälkeen alueen toteuttaminen kuuluu maanomistajalle.