MAALAHDEN KUNTA ASEMAKAAVA - ÅMINNEN SIIRTOLAPUUTARHA. Maalahden kunta. Kaavaselostus - käännös Hyväksytty kunnanvaltuustossa: Kunta

Transkriptio

1 Kunta Maalahden kunta Asiakirja Kaavaselostus - käännös Päivämäärä Hyväksytty kunnanvaltuustossa: MAALAHDEN KUNTA ASEMAKAAVA - ÅMINNEN SIIRTOLAPUUTARHA

2 1-1 KAAVASELOSTUS Laatija Christoffer Rönnlund, Jonas Lindholm Päivämäärä , Tarkastaja Jonas Lindholm Ramboll Hovioikeudenpuistikko 19 E VAASA P F

3 1-2 SISÄLLYSLUETTELO 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaavoitettavan alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 5 2. TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Kaavan laatiminen Osayleiskaavan toteutus 6 3. LÄHTÖKOHDAT Selvitys kaavoitusalueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistusolosuhteet Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Vaihemaakuntakaavat 1 & Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Tonttijako ja tonttirekisteri Pohjakartta KAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Kaavoitusprosessin kuvaus Suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutus Viranomaisyhteistyö KAAVAN TAVOITTEET Lähtöaineiston mukaiset tavoitteet Kaavaprosessin aikana tulleet tavoitteet KAAVAN KEHITYS Kaavaluonnos Kaavaehdotus KAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Mitoitus Kaavan suhde muihin suunnitelmiin Aluevaraukset Merkinnät ja määräykset 19

4 Nimi KAAVAN VAIKUTUKSET Selvitys vaikutuksista alueeseen Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Virkistys- ja vapaa-ajan toiminta Ympäristön häiriötekijät KAAVAN TOTEUTUS Toteuttaminen ja ajoitus 20

5 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kaavoitus toteutetaan yhteistyöhankkeena Maalahden kunnan, Åminne Fritidscenterin ja Ramboll Finland Oy:n kesken. Tietoa tästä suunnitelmasta ja kaavahankkeesta saa kunnan yhteyshenkilöltä (alla yhteystiedot). KAAVOITTAJA: Maalahden kunta Malminkatu 5 FI Maalahti Puh (0) KAAVOITUSKONSULTTI: Ramboll Finland Oy Hovioikeudenpuistikko 19 E VAASA Puh Kaavoitusvastaava Kaavoitusinsinööri Jonas Aspholm Puh S-posti: jonas.aspholm@malax.fi Kaavan laatija Projektipäällikkö Christoffer Rönnlund Puh S-posti: christoffer.ronnlund@ramboll.fi Suunnittelija Ryhmäpäällikkö Jonas Lindholm Puh S-posti: jonas.lindholm@ramboll.fi 1.2 Kaavoitettavan alueen sijainti Kaavoitettava alue sijaitsee Åminnessa Maalahdessa. Etäisyys kunnan keskustaan on noin 4,5 km kun taas etäisyys seutukeskukseen Vaasaan on noin 25 km. Kuva 1. Alueellinen ohjeellinen sijainti. Maanmittauslaitos.

6 1-5 Kuva 2. Suunnittelualue ortokuvalla punaisella viivalla Maamittauslaitos. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi on ASEMKAAVA - ÅMINNEN SIIRTOLAPUUTARHA-ALUE. Hankkeella pyritään päivittämään kaavaa nykyisen maankäytön mukaisesti ja samalla mahdollistamaan alueen kehittäminen jatkossa uusilla asumistarkoitukseen varatuilla tonteilla. Ks. lisää kohdasta 4.2 Suunnittelun tarve. 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Liite 1: Liite 2: Liite 3 Liite 4: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Kooste vastineista, luonnosvaihe. Kooste vastineista, ehdotusvaihe Asemakaavan seurantalomake.

7 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kunnanhallitus päättää käynnistää kaavoituksen OAS ja luonnos nähtävillä Tekninen lautakunta puoltaa kaavan Ehdotus nähtävillä Kunnanhallitus käsitteli asemakaavan Kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavan. 2.2 Kaavan laatiminen Keskeisintä kaavoituksessa on mm. tehdä pieniä muutoksia/päivityksiä nykyisiin korttelinrajoihin ja käyttötarkoituksiin. Lisäksi tullaan selvittämään, onko mahdollista sijoittaa uusia tontteja omakotitaloille alueen lounaisosaan. Myös tonttien rakennusoikeutta tutkitaan ja tarkistetaan tarpeen/mahdollisuuksien mukaan. 2.3 Osayleiskaavan toteutus Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa, kun se on hyväksytty kunnanvaltuustossa ja saanut lainvoiman. Maanomistajilla on vastuu alueen toteuttamisesta. 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys kaavoitusalueen oloista Alueen yleiskuvaus Alue sijaitsee Åminnessa, Åminnen huvikeskuksen välittömässä läheisyydessä. Alueelle on rakennettu suuri määrä siirtolapuutarhamökkejä. Alue toimii pitkälti sekä loma- että virkistysalueena. Meren läheisyys on selvästi havaittavissa. Alueen läheisyydessä on sekä venesatama että uimaranta Luonnonympäristö Maiseman ominaispiirteet Maisemassa korostuu meri länsipuolella. Tiiviimpi asutus on lähinnä alueen eteläpuolella, Åminnentien varressa. Idässä ja pohjoisessa levittäytyvät suuret yhtenäiset metsäalueet. Korkeusolosuhteet Korkeuskäyrät alueella vaihtelevat noin 3-7 m mpy. Maaperä Kaava-alueen maaperä muodostuu lähes kokonaan hienorakeisesta moreenista.

8 1-7 Kuva 3. Oranssi väri osoittaa hienorakeisen moreenin. GTK Maanmittauslaitos. Vesistö ja vesitalous Stenskärsfjärden sijaitsee kaava-alueen lähellä. Kaava-alueen läheisyydessä ei ole pohjavesialueita. Kunnallinen vesi- ja viemärijohto on rakennettu alueelle. Luonnonsuojelu Alueella tai sen läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita. Lähimpänä sijaitsevat suojelualueet sijaitsevat Söderfjärdenillä Rakennettu ympäristö Asuminen ja väestörakenne Kaava-alueella on sekä vapaa-ajan että pysyvää asutusta. Pysyvä asutus on kuitenkin lähinnä alueen eteläpuolella. Ylivoimaisesti suurinta osaa rakennuksista käytetään vapaa-ajan tarkoituksiin. Alueen eteläosa on tarkoitettu siirtolapuutarhamökeille, nykyään alueella on niitä noin 30. Alueen eteläpuolella on pysyvää asutusta Åminnentien varressa. Ympäristökeskuksen karttojen mukaan noin puolet alueesta muodostuu taajama-alueesta ja toinen puoli maaseutu-/haja-asutusalueesta. Kuva 4. Kuvassa yhdyskuntarakenne. Kaava-alueen sijainti vihreällä viivalla. Punainen väri; Taajama-alueet. Sininen väri; Maaseutuasutus/haja-asutus. MML, SYKE/YKR.

9 1-8 Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Osa alueesta kuuluu Åminnen kalasataman RKY-alueeseen. Alue kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin kulttuurihistoriallisiin kulttuuriympäristöihin mm. siksi, että alueella on paljon venevajoja ja kalastustarvikelatoja. Rakennukset ovat Pohjanmaan maakunnan näyttävimpiä. Kalastus, merenkulku ja veneenrakennus ovat historiallisesti kuuluneet Maalahden tärkeisiin elinkeinoihin. Kuva 5. RKY-alue vihreällä värillä ja kaava-alueen rajaus punaisella viivalla. Maanmittauslaitos. Kuva 6. Ilmakuva Åminnen kalasatamasta. Museovirasto.

10 1-9 Åminnen alue on myös inventoitu osana Maalahden kulttuuriympäristöohjelman Jungfrudanser och snickargjädje (Jatulintarhoja ja puusepäntaitoja) laatimisen yhteydessä. Venevajamiljöötä lukuun ottamatta kaavoitettavan alueen läheisyydestä ei ole mainittu arvokkaita rakennuksia. Virkistys ja vapaa-ajan toiminta Alueen ulkopuolella on Åminnen huvikeskus, joka on seudullisesti tärkeä virkistysalue. Huvikeskuksen yhteydessä on myös pienvenesatama ja uimaranta. Vähän kauempana etelässä on Åminnen lomakylä. Näiden mainittujen virkistystoimintojen sekä meren ja viereisten metsien läheisyyden johdosta alueella on erittäin hyvät mahdollisuudet virkistykseen. Liikenne Alueelle on tieyhteys. Alueelle voi kulkea joko Paviljongintien tai Mobergintien kautta. Alueella on Oksatie ja Tammitie. Liikenne alueella on suhteellisen vähäistä. Tekninen huolto Alueella on tekninen huolto sähkö- ja vesijohdon muodossa Maanomistusolosuhteet Suunnittelualue on sekä yksityishenkilöiden että yritysten ja osakeyhtiöiden omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Uudistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan Alueidenkäyttötavoitteet on ryhmitelty asiasisältönsä mukaan seuraaviksi kokonaisuuksiksi: Toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen Tehokas liikennejärjestelmä Terveellinen ja turvallinen elinympäristö Elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat Uusiutumiskykyinen energiahuolto Maakuntakaava 2030 Pohjanmaan rannikkoseutua koskee Pohjanmaan maakuntakaava (vahvistettu: ). Kaava sisältää yleispiirteisen suunnitelman alueiden käytöstä maakunnassa tai sen osa-alueella. Maakuntakaavan tehtävä on määritellä alueidenkäyttö ja yhdyskuntarakentamisen perusteet sekä osoittaa aluevarauksia, jotka kuuluvat kansallisiin tai maakunnallisiin tavoitteisiin tai alueidenkäyttöön, joka koskee useampia kuin yhtä kuntaa, siinä laajuudessa ja tarkkuudella, että alueidenkäyttö voidaan sovittaa yhteen.

11 1-10 Kuva 7. Ote Pohjanmaan maakuntakaavasta. Sijainti ohjeellisena punaisella ympyrällä. Kuva 8. Kaava-alue suhteessa voimassa olevaan maakuntakaavaan.

12 1-11 Kaava-alueella on monia varauksia maakuntakaavassa ja ne, joilla on tähän kaavaan merkitystä ovat: Merkintä Merkinnän kuvaus, määräykset Merenläheinen kylä Jokilaaksojen kehittäminen Matkailun vetovoima-alue / matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue Virkistysalue Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti arvokas alue Pohjanmaan maakuntakaavaa 2040 laaditaan parhaillaan. Kaavaluonnos oli nähtävillä Luonnoksessa ei ole esitetty sellaisia näkökohtia, jotka aiheuttaisivat muutoksia Åminnen kaavaan. Kuva 9. Ote maakuntakaavaluonnoksesta 2040.

13 1-12 Kuva 10. Kaava-alue suhteessa maakuntakaavan 2040 luonnokseen. Aluetta ei ole enää luokiteltu seudullisesti merkittäväksi virkistysalueeksi Vaihemaakuntakaavat 1 & 2 Vaihemaakuntakaava 1 - Kaupallisten palvelujen sijoittuminen ja Vaihemaakuntakaavan 2 Uusiutuvat energiamuodot ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla eivät sisällä varauksia, jotka koskisivat kaava-aluetta Yleiskaava Alueella on voimassa Ytter- ja Övermalaxin osayleiskaava. Alueella on yleiskaavassa merkinnät RA loma-asuntojen alue, RP siirtolapuutarha-/viljelyspalsta-alue sekä AP pientalovaltainen asuntoalue. Alue kuuluu myös valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön - Åminnen kalasatamaan, joka on osoitettu osayleiskaavassa merkinnällä sk-1/b.

14 1-13 Kuva 11. Ote Ytter- ja Övermalaxin osayleiskaavasta Asemakaava Alueen alkuperäinen asemakaava hyväksyttiin Kuva 12. Ote voimassa olevasta asemakaavasta. Alue rajautuu rakennuskaavaan Åminne hamn- och fritidsområde, joka on vahvistettu Lääninhallituksessa

15 1-14 Kuva 13. Rakennuskaavan suhde kaavoitettavaan alueeseen (sinisellä) Rakennusjärjestys Rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa Tonttijako ja tonttirekisteri Alueen kiinteistöjaon tiedot perustuvat Maanmittauslaitoksen ajantasaisiin tietoihin Pohjakartta Alueelta on laadittu ajantasainen pohjakartta, jota tullaan käyttämään kaavoituksen pohjana. 4. KAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Kaavoitusprosessin kuvaus Kunnilla on Suomen lain mukaan kaavoitusmonopoli omilla alueillaan, ja siten koko kaavaprosessin ajan on tehtävä sujuvaa yhteystyötä Maalahden kunnan kanssa tiedonkulun varmistamiseksi. Osallisille on annettava mahdollisuus tulla kuulluksi, ja siksi järjestetään virallisia nähtävilläolovaiheita.

16 1-15 Ensimmäisessä vaiheessa laaditaan Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). OAS asetetaan virallisesti nähtäville. Nähtävilläoloaikana osalliset voivat jättää huomautuksia ja viranomaisilta pyydetään lausunnot. OAS on tiedottava asiakirja, joka kertoo siitä, mistä kaavoituksessa on kyse, mitkä lakipykälät ohjaavat kaavoitusta, ja kuka on yhteyshenkilö mahdollisia kysymyksiä varten. Tarvittaessa OAS:aa täydennetään kaavaprosessin aikana. Toisessa vaiheessa laaditaan luonnos alueen maankäytöstä, jossa huomioidaan OAS:n nähtävilläoloaikana saatu palaute. Laaditut ja olemassa olevat hanketta koskevat selvitykset otetaan huomioon. Kun toimiva kaavaratkaisu on saatu aikaan, luonnos asetetaan virallisesti nähtäville. Osalliset voivat jättää nähtävilläoloaikana huomautuksia ja viranomaisilta pyydetään lausunnot. Ensimmäinen ja toinen vaihe tehdään samanaikaisesti. Kolmannessa vaiheessa laaditaan ehdotus alueen maankäytöstä, jossa otetaan huomioon luonnoksen nähtävilläolon aikana saatu palaute. Kaavaehdotus laaditaan parhaan mahdollisen ratkaisun saamiseksi. Kun toimiva kaavaratkaisu on saatu aikaan, kaavaehdotus asetetaan virallisesti nähtäville. Nähtävilläoloaikana osalliset voivat jättää muistutuksia ja viranomaisilta pyydetään lausunnot. Neljännessä vaiheessa ehdotukseen tehdään teknisiä tarkistuksia. Tekniset tarkistukset tehdään kaavaehdotuksen nähtävilläolon aikana saadun palautteen pohjalta sekä mahdollisten pienten virheiden korjaamiseksi. Jos ehdotukseen on tehtävä suuria muutoksia, ehdotus voidaan joutua asettamaan uudelleen virallisesti nähtäville. Pienet ehdotukseen tehdyt korjaukset eivät kuitenkaan edellytä uutta nähtäville asettamista. Viidennessä ja viimeisessä vaiheessa kunta hyväksyy kaavaehdotuksen. Hyväksymisestä voi tehdä valituksen. Mikäli valituksia ei jätetä, kaava saa lainvoiman. 4.2 Suunnittelun tarve Kaavoituksen tarve on muodostunut, koska joitakin korttelinrajoja tarvitsee tarkistaa niin, että ne vastaavat kaavan toteutumista ja alueen kiinteistöjakoa. Kaavoituksella tulee myös tarkistaa mahdollisuudet sijoittaa uusia asuintontteja alueelle. Kaavoituksen yhteydessä tutkitaan ja tarkistetaan kaavaa kaikilta osin siten, että se vastaa niitä tarpeita, joita nykyään on. Päivitykset tulee tehdä kaavan kaikilta osin. 4.3 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kunnanhallitus päätti kaavoitustyön aloittamisesta Osallistuminen ja yhteistyö Osallisia ovat maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa kaavoituksessa käsitellään. Osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavan vaikutuksia ja ilmaista mielipiteensä asiasta kirjallisesti tai suullisesti (MRL 62 :n mukaisesti). Kaavoitukseen osallisiksi on määritelty seuraavat (MRA 28 :n mukaisesti): Osalliset Viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa kaavoituksessa käsitellään: MAALAHDEN KUNNAN ERI HALLINTOTOIMET Malminkatu 5, MAALAHTI POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS PL 262, VAASA POHJANMAAN PELASTUSLAITOS Sepänkyläntie 14 16, VAASA POHJANMAAN LIITTO PL 174, VAASA POHJANMAAN MUSEO PL 3, VAASA

17 1-16 Alueen yritykset, paikalliset yhteisöt ja organisaatiot, joiden toimialaa kaavoituksessa käsitellään. Åminne Folkpark Köpingintie 18, MAALAHTIs Kaikki, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaavoitus saattaa huomattavasti vaikuttaa: Käyttäjät, haltijat, maanomistajat sekä asukkaat kaava-alueella ja sen vaikutusalueella. Yhdistykset ja yhteisöt, joiden toimintaan tai sidosryhmiin kaavoituksella saattaa olla vaikutuksia Vireilletulo Kaavoituksen vireilletulosta kuulutetaan OAS:n (osallistumis- ja arviointisuunnitelma) ja kaavaluonnoksen nähtävilläolon yhteydessä, jolloin hankkeen käynnistämisestä tiedotetaan yleisesti. Kuulutus oli paikallislehdissä Esityslistat ja pöytäkirjat ovat olleet nähtävillä internetissä osoitteessa Osallistuminen ja vuorovaikutus Tätä kohtaa täydennetään päivämäärillä kaavaprosessin aikana sitä mukaa kuin kyseinen vaihe on käsitelty. OAS (osallistumis- ja arviointisuunnitelma) ja kaavaluonnos ovat olleet nähtävillä välisen ajan (MRL 62, MRL 63 ja MRA 30 ). OAS:sta ja kaavaluonnoksesta saatiin 5 viranomaislausuntoa. VASTINEET PALAUTTEESEEN, KATSO LIITE 2. Ehdotus on ollut nähtävillä (MRL 65 ). Lausuntopyynnöt ehdotuksesta lähetettiin asianomaisille viranomaisille ja yhteisöille (MRA 27 ja MRA 28 ). Ehdotuksesta saatiin lausuntoa ja muistutusta. VASTINEET PALAUTTEESEEN, KATSO LIITE 3 (TÄYDENNETÄÄN MYÖHEMMIN) Viranomaisyhteistyö Asianomaisille viranomaisille varataan kaavoituksen aikana mahdollisuus antaa kaavasta lausunto eri vaiheissa. Viranomaisneuvottelu järjestettiin , jolloin keskusteltiin kaavan sisällöstä sekä luonnosvaiheen aikana saadusta palautteesta. 5. KAAVAN TAVOITTEET 5.1 Lähtöaineiston mukaiset tavoitteet Kaavoituksen tavoitteena on päivittää asemakaavaa siten, että se vastaa nykyisiä tarpeita. Lähinnä on kyse pienistä teknisistä tarkistuksista/muutoksista korttelinrajoihin. Kaavoituksen aikana tullaan myös selvittämään mahdollisuus sijoittaa alueelle tontteja pysyvään asumiseen. Tausta-aineisto Kaavoituksen tausta-aineistona ovat: nykyiset kaavat, ajantasainen kiinteistöjako ja päivitetty pohjakartta.

18 1-17 Kaavoituksen toteuttaminen: Maankäyttö- ja rakennuslain 5 Alueiden käytön suunnittelun tavoitteet ja 9 - Vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa muodostavat perustan kaavan laatimiselle. 5.2 Kaavaprosessin aikana tulleet tavoitteet Kaava-aluetta laajennettiin kaavoituksen käynnistyttyä. Maalahden kunnan Tekniikka-, infrastruktuuri- ja ympäristöosasto on päättänyt suositella kaava-alueen rajojen muutosta, koska se edistää alueen suunnittelua kokonaisuutena. Laajennuksen myötä otetaan mukaan olemassa oleva asuintontti ( ), osasyy laajennukselle on, että näin voidaan paremmin järjestää tieyhteys tälle tontille. Nykyään tontille ajetaan Åminnen huvikeskuksen pysäköintialueen kautta. Muodostamalla uusi tieyhteys tontille, saadaan myös mahdollisuus kaavoittaa uusia tontteja suunnitellun tien varteen ja siten tehokkaampaa maankäyttöä alueelle. 6. KAAVAN KEHITYS 6.1 Kaavaluonnos Laaditussa luonnoksessa on huomioitu kaavoituksen aloitteentekijän ja Maalahden kunnan esittämät tavoitteet. Seuraavat merkittävimmät muutokset on tehty (verrattuna voimassa olevaan kaavaan): Korttelia 61 on suurennettu, viisi uutta AO-tonttia on muodostettu, joista neljä on rakentamattomia. Muodostettava Oksakuja toimii ajoyhteytenä AO-tonteille. Siirtolapuutarhantie on muutettu kevyen liikenteen yhteydeksi. KL-tonttia samassa korttelissa on samalla jonkin verran muotoiltu uudelleen ja tontille on myös annettu mahdollisuus rakentaa pääasiallista toimintaa palveleva asuinhuoneisto. Osa Oksatien katualueesta on pienennetty 12 metristä 7 metriin. Alueen länsiosassa sijaitseva EV-alue on muutettu VL-alueeksi, korttelin 64 tontit 1 & 2 on yhdistetty ja muutettu RA-alueesta AO-alueeksi, Oksatien itäistä liittymää on korjattu nykyisen mukaiseksi, myös Oksatien sijaintia korttelin 60 pohjoispuolella on korjattu, itäistä LPA-aluetta on tarkistettu, molempia RS-alueita on suurennettu, kevyen liikenteen väyliä korttelissa 60 on pienennetty 6 metristä 4 metriin, kaavan ET-aluetta on muotoiltu jonkin verran uudelleen ja korttelin 60 tontteja 4, 5 ja 6 on muutettu sopimaan nykytilanteeseen. RA-tonttien rakennusoikeuksia on muutettu 140 m²:iin Maalahden kunnan muiden kaavojen mukaisesti. Tämän lisäksi on tehty useita pieniä teknisiä korjauksia mm. rakennusaloihin. Kuva 14. Kaavaluonnos

19 Kaavaehdotus Kaavaehdotukseen on tehty pieniä tarkistuksia, lähinnä katujärjestelyihin sekä muihin yhteyksiin liittyen. Pääasialliset muutokset, mm.; - Oksakuja on muutettu yksityiskäyttöön. - Aiempi kevyen liikenteen yhteyden katu korttelin 60 eteläreunassa on muutettu tonttimaaksi. Uusi jalankulkuyhteys on osoitettu korttelin 62 itäreunaan samalla tavoin kuin korttelin muiden tonttien väliin. - Itäiselle ET-alueelle sekä LPA-alueelle vähäisiä tarkistuksia. - Istutettavat alueet - Muutos tienimeen Kuva 15. Kaavaehdotus KAAVAN KUVAUS 7.1 Kaavan rakenne Kaava perustuu edelleen siihen rakenteeseen, joka on aiemmin hyväksytyssä kaavassa. Keskeiset varaukset kaavassa ovat siirtolapuutarhat, vapaa-ajan asuminen, omakotitalot ja lähivirkistysalue Mitoitus Verrattuna aiempaan kaavaan mitoitus muuttuu tonttien lukumäärän osalta. Korttelissa 64 muutetaan tontit 1 & 2 kahdesta erillisestä RA-tontista AO-tontiksi. Tämä noudattaa poikkeamispäätöstä, joka on tehty kunnassa aiemmin. Kortteliin 61 sijoitetaan viisi täysin uutta AO-tonttia, joista neljä on rakentamattomia. Suurin osa korttelista 61 on Ytter- ja Övermalaxin osayleiskaavassa osoitettu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP), lisätonttivaraukset ovat siten osayleiskaavassa osoitettujen varausten mukaisia.

20 Kaavan suhde muihin suunnitelmiin Osayleiskaavan huomioiminen: Valtuuston hyväksymä osayleiskaava on huomioitu asemakaavoituksessa. Asemakaavaan on lisätty viisi uutta AO-tonttia. Suuri osa näistä tonteista sijoittuu osayleiskaavan AP-alueelle. Muutoin asemakaava noudattaa osayleiskaavassa osoitettuja varauksia. 7.3 Aluevaraukset Merkinnät ja määräykset Kaavan merkinnät on esitetty alla ja ne on merkitty myös kartalle. Määräykset ainoastaan kartalla. AO RA RP RS KL PL VL LPA ET ERILLISPIENTALOJEN KORTTELIALUE LOMA-ASUNTOJEN KORTTELIALUE SIIRTOLAPUUTARHA/PALSTAVILJELYSALUE SAUNAN KORTTELIALUE LIIKENNERAKENNUSTEN KORTTELIALUE LÄHIPALVELURAKENNUSTEN KORTTELIALUE LÄHIVIRKISTYSALUE AUTOPAIKKOJEN KORTTELIALUE YHDYSKUNTATEKNISTÄ HUOLTOA PALVELEVIEN RAKENNUSTEN JA LAITOSTEN ALUE 7.4 Nimi Kaavalla muodostuu kadut Tammikuja, Oksakuja. 8. KAAVAN VAIKUTUKSET 8.1 Selvitys vaikutuksista alueeseen Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Maiseman erityispiirteet Kaavamuutoksella ei ole mainittavaa vaikutusta maiseman ominaispiirteisiin. Uudet tontit on osoitettu olemassa olevien yhteyteen. Pieni osa lännessä olevasta viheralueesta poistuu ja antaa tilaa uusille asuintonteille. Vaikutukset arvioidaan vähäisiksi. Vesistö ja vesitalous Kaavalla ei ole vaikutusta läheiseen vesistöön. Vesi- ja viemäritaloutta voidaan hyödyntää tehokkaammin, kun useampi tontti liitetään kunnalliseen vesijohtoverkostoon. Vaikutukset ovat vähäisiä. Luonnonsuojelu Kaavalla ei ole vaikutuksia luonnonsuojeluun.

21 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Väestörakenne Kaava mahdollistaa muutoksia paikalliseen rakennettuun ympäristöön. Uudet AO-tontit korttelissa 61 muodostavat suurimman muutoksen. Alueen tiivistäminen mahdollistaa tehokkaamman maankäytön hyödyntämisen. Suuri osa korttelista on osoitettu osayleiskaavassa pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi. Asemakaavavaraus noudattaa siten osayleiskaavassa tehtyjä yleispiirteisempiä linjauksia. Rakennusoikeuden korotus RA-tonteilla muodostaa muutoksen, mutta ei ole merkittävä rakenteeseen nähden. Muutoin ei ole tehty muutoksia, joilla olisi merkittävää vaikutusta rakennettuun ympäristöön. Vaikutukset arvioidaan pieniksi. Rakennettu kulttuuriympäristö Osa korttelista 61 kuuluu Åminnen kalasataman RKY-alueeseen. RKY-alueen arvon ja luonteen huomioimiseksi on tälle korttelille annettu erityisiä rakennusmääräyksiä. Rakennusmääräyksillä halutaan varmistaa, että asemakaava ei vaaranna RKY-alueen asemaa. Rakennusmääräysten mukaan tulee mm. erityisesti ottaa huomioon rakennusperinne, kulttuuriympäristöarvot ja pihapiirien perinteinen rakenne. Uudet rakennukset tulee rakentaa perinteisellä Pohjalaisella tyylillä. Rakennettu kulttuuriympäristö on huomioitu sopivalla tasolla, vaikutukset arvioidaan siten myönteisiksi. Liikenne Asemakaavalla tehdään joitakin muutoksia voimassa olevan asemakaavan katuverkkoon, jonka vuoksi katuverkon rakenne selkeytyy selvällä vastuunjaolla. Läpikulkuliikenne voi estyä, jonka vuoksi olemassa olevaan toimintaan ei vaikuteta kielteisesti, huolimatta siitä, että kaavalla muodostetaan katuyhteys paikallistieverkostoon kaava-alueen ulkopuolelle. Kaikkiaan kaavan ei arvioida aiheuttavan kielteisiä vaikutuksia alueen sisäiselle liikenteelle tai laajempaan tieverkostoon Virkistys- ja vapaa-ajan toiminta Kaavassa on edelleen hyviä mahdollisuuksia virkistykseen ja vapaa-ajan toimintoihin. Vaikutukset ovat hyviä Ympäristön häiriötekijät Alueen läheisyydessä on Åminnen huvikeskus. Huvikeskuksessa järjestetään ajoittain, lähinnä kesäaikaan, toimintaa, joka voi aiheuttaa melua lähialueelle. Meluhaitat arvioidaan kuitenkin kaikkiaan pieniksi, koska niitä esiintyy vain satunnaisesti. Huvikeskuksen yhteydessä on suuri pysäköintialue. Aluetta uudistetaan ja järjestellään parhaillaan uudelleen kunnan toimesta. Etäisyyden pysäköintialueeseen arvioidaan olevan sitä luokkaa, ettei lähimmille tonteille muodostu kohtuuttomia haittoja. 9. KAAVAN TOTEUTUS 9.1 Toteuttaminen ja ajoitus Tarkoituksena on, että kaava hyväksytään kunnanvaltuustossa vuoden 2018 loppuun mennessä. Kaavan vahvistumisen jälkeen alueen toteuttaminen kuuluu maanomistajille ja kunnalle.