INNOSTUS TARTTUU! Varsinais-Suomen järjestöyhteistyön tiekartta

Transkriptio

1 INNOSTUS TARTTUU! Varsinais-Suomen järjestöyhteistyön tiekartta Luonnos Sisällys Varsinais-Suomen järjestökenttä vaikuttaa, virkistyy ja palvelee Innostus tarttuu kärkitoimenpiteet käynnistävät matkan ja kehityspolut ohjaavat 1. Kehityspolku: Yhdistyspalvelut 2. Kehityspolku: Yhdessä oppivat järjestöt 3. Kehityspolku: Yhdessä vahvat järjestöt 4. Kehityspolku: Sektorirajat ylittävä kumppanuus Varsinais-Suomen järjestöyhteistyön tiekartta toteutuu kumppanuuden kautta LUONNOS KOMMENTTI- KIERROKSELLE

2 Varsinais-Suomen järjestökenttä vaikuttaa, virkistyy ja palvelee Varsinais-Suomessa oli huhtikuussa 2018 Patentti- ja rekisterihallituksen Yhdistysnetin mukaan lähes 8700 rekisteröityä yhdistystä. Näiden yhdistysten ja järjestöjen kautta kanavoituva kansalaistoiminta on yhteiskuntamme olennainen osa, jonka kautta kansalaiset tulevat kuulluksi ja vaikuttavat ympäristöönsä ja sen toimintaan välittömästi, yhdessä muiden kanssa, yhteiseksi hyväksi. Vastavuoroisesti järjestöjen ja yhdistysten rakenteet antavat tuen kansalaisten tärkeiksi katsomille asioille, mahdollisuuden kehittää omaa osaamista ja virkistäytyä osana ryhmää. Järjestöjen muodostama kenttä on monipuolinen, elävä, aktiivinen ja asiantunteva. Syksyllä 2017 Varsinais-Suomessa käynnistynyt maakunnallisen järjestöyhteistyön tiekarttatyöskentely tunnistaa toimijoiden välisiä yhteisiä intressejä ja yhdistää voimat tavoitteiden toteuttamiseksi. Yhdessä luodaan yhä paremmat edellytykset sekä järjestöjen muodostaman kentän sisäiselle että kuntien ja maakunnan kanssa tehtävälle yhteistyölle. Maakunnallinen järjestöyhteistyö ja tiekarttatyö on osa Varsinais-Suomen maakuntastrategia- ja maakuntaohjelmatyötä , missä järjestöyhteistyön kehittäminen mainitaan yhtenä maakunnan kehittämisen toimenpiteistä. Maakuntastrategia korostaa maakunnallisen kumppanuusyhteistyön tärkeyttä ja rakentaa kanavia sen toteuttamiseksi, myös järjestökenttää ajatellen. Tiekarttatyö myös ennakoi valmisteilla olevaa maakuntauudistusta ja tarttuu sen mahdollisesti tuomiin uudenlaisiin yhteistyötarpeisiin ja mahdollisuuksiin. Varsinais-Suomen järjestöyhteistyön tiekartassa esitellyt yhteiset kehityspolut, tavoitteet ja toimenpiteet on tunnistettu tiekarttatyöhön osallistuneiden noin 80 varsinaissuomalaisia järjestöjä ja yhdistyksiä edustavien henkilöiden keskinäisessä keskustelussa. Luonnos tiekartaksi annetaan julkisesti kommentoitavaksi huhtikuussa ja tavoitteena on, että valmis tiekartta julkaistaan syksyllä Varsinais-Suomen liitto on koordinoinut yhteistyön käynnistysvaihetta, mutta tämän jälkeen työ siirtyy järjestöjen asiantuntemuksella vedettäväksi. Tämä on ensimmäinen tiekarttamme ja siten vasta alku. Tiekarttatyötä edistämään ja seuraamaan järjestöt selvittävät mahdollisuutta perustaa järjestöjen yhteinen neuvottelukunta. Tämän rinnalla yhteisiä asioita käsitellään jatkossa myös vuosittaisissa järjestöfoorumeissa osana Varsinais-Suomen maakuntastrategiatyötä ja kumppanuusfoorumin toimintaa. Tiekartta on yhteistyön elävä opas, jota päivitetään vähintään muutaman vuoden välein - matkan alussa ehkä tiiviimmälläkin tahdilla - toivottavasti yhä laajenevan osallistuvan järjestöjoukon toimesta. Innostus tarttuu tervetuloa mukaan varsinaissuomalaiseen järjestöyhteistyöhön ja kumppanuuteen! Tiekarttatyöryhmä Pauli Heikkinen Suomen Punainen Risti, Varsinais-Suomen piiri Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Jukka Läärä Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry Hilkka Näse Suomen 4H-liitto Katja Suominen Turun Kaupunkilähetys ry Sami Heinonen Varsinais-Suomen liitto Esa Högblom Varsinais-Suomen liitto Salla-Maria Lauttamäki Varsinais-Suomen liitto

3 Innostus tarttuu kärkitoimenpiteet käynnistävät matkan ja kehityspolut ohjaavat Varsinais-Suomen järjestöyhteistyön tiekartan tavoite on löytää keinoja, joilla vahvistetaan edellytyksiä aktiiviselle kansalaistoiminnalle ja toimijoiden poikkisektoraaliselle yhteistyölle, sekä lisätään järjestökentän keskinäistä tuttuutta. Näin muodostuu vaikuttava, virkistyvä ja palveleva järjestömaakunta. Varsinais-Suomen tiekarttatyössä valitut neljä kehityspolkua ohjaavat reitillä kohti tavoitetta. Tavoite INNOSTUS TARTTUU! Vaikuttava, virkistyvä ja palveleva järjestömaakunta Yhdistyspalvelut: tavoitteena asiakaslähtöisesti toimiva, joustava ja innovoiva järjestömaakunta Kehityspolut Yhdessä oppivat järjestöt: tavoitteena vaikuttava, älykäs ja ketterä järjestömaakunta Yhdessä vahvat järjestöt: tavoitteena toimiva, toisensa tunteva ja avoin järjestömaakunta Yhdistyspalvelut Yhdessä oppivat järjestöt Yhdessä vahvat järjestöt Sektorirajat ylittävä kumppanuus Sektorirajat ylittävä kumppanuus: tavoitteena ihmislähtöinen kumppanuuksien järjestömaakunta Edelleen on tunnistettu kärkitoimenpiteitä, joiden tulee olla tiekarttatyön ensiaskelet. Jotta tiekarttatyöskentelystä tulee pitkäjänteistä, tulee sen seurantaa ja edistämistä varten olla olemassa järjestöjen välinen yhteistyöelin, neuvottelukunta, joka sopii kehityspolkujen toteuttamisesta, yhteisistä toimenpiteistä, vastuunjaosta ja toimenpiteiden priorisoinnista. Neuvottelukunnan tulee myös ottaa aktiivisesti kantaa ja tuoda järjestökentän tarpeita muiden päättäjien tietoon. Järjestöt selvittävät neuvottelukunnan järjestäytymismalleja vuoden 2018 aikana. Maakuntastrategiatyöhön liittyvä järjestöfoorumi puolestaan toimii osana Varsinais-Suomen kumppanuusfoorumia järjestöjen poikkisektoraalisena ja laajana vuosittaisena verkostoitumis- ja edunvalvontatapahtumana sekä viestintäkanavana. Neuvottelukunta ja foorumi tarjoavat kokoontumismahdollisuuksia, mutta niiden lisäksi tarvitaan pienimuotoisempia tapaamisia ja verkkoviestintää, joka voi ohjautua mm. Varsinais- Suomen kumppanuusfoorumin kautta. Kaikkiin kehityspolkuihin ja tiekartan tavoitteeseen linkittyy lopulta horisontaalisena näkökulmana järjestöjen osaamisen tunnistaminen ja tuotteistaminen, joka toteutuu yhteistyön ja koulutuksen kautta. Kärkitoimenpiteet ja toteuttamisen ensiaskelet 1. Perustetaan maakunnallinen järjestöyhteistyön neuvottelukunta Järjestöt selvittävät järjestöjen välisen neuvottelukunnan järjestäytymismalleja tavoitteenaan neuvottelukunnan järjestäytyminen vuoden 2018 aikana. Ryhmä toimii järjestöjen vetämänä. 2. Kehitetään järjestöfoorumin toimintaa ja järjestetään tapahtuma syksyllä 2018 Järjestöfoorumi on osa Varsinais-Suomen kumppanuusfoorumia ja maakuntastrategiatyötä. Järjestöfoorumin toimintaa kehittävät ja vuosittaisen tapahtuman järjestävät yhteistyössä järjestöt ja muun muassa Varsinais-Suomen liitto. 3. Huolehditaan siitä, että järjestöyhteistyöllä on sekä fyysisiä että sähköisiä yhteistyön tiloja Tunnistetaan ja tiedotetaan aktiivisesti erilaisista kokoontumispaikoista Järjestöyhteistyöllä on oma osio Varsinais-Suomen kumppanuusfoorumin sivuilla, mitä se voi hyödyntää tiedottamiseen 4. Tunnistetaan järjestöjen osaaminen ja tuotteistetaan se Otetaan osaamisen tunnistaminen järjestöfoorumin ohjelman osaksi.

4 1. KEHITYSPOLKU: YHDISTYSPALVELUT Asiakaslähtöisesti palveleva, joustava ja innovoiva järjestömaakunta YHDISTYS- PALVELUT Järjestöjen ja yhdistysten yhteiskunnallinen lisäarvo jäsenille ja sidosryhmille tuotettujen palvelujen kautta on merkittävä. Niillä muun muassa tuetaan hyvinvointia, vaikutetaan ympäristön kehittymiseen ja ehkäistään syrjäytymistä. Yhdistyspalveluissa korostuvat järjestöjen arvot kuten yhteisvastuullisuus, osallisuus sekä ammattitaito. Varsinaissuomalaiset järjestöt tietävät mitä ne ja niiden asiakkaat tarvitsevat ja toimivat osallistavasti. Usein palveluita tuotetaan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa tai niiden tilauksesta, joko yksittäisinä kokonaisuuksina tai osana laajempaa palveluketjua. Järjestöt palveluasiantuntijoina, -tuottajina ja -muotoilijoina tuovat ihmisten äänen kuuluviin maakunnan kehittämistyössä ja päätöksenteossa, ja tunnistavat heikkoja signaaleja tulevista tarpeista. Valmisteilla olevan sosiaali- ja terveysalan uudistuksen toteutuksesta merkittävä osa hyödyntää järjestöjen käytännön asiantuntijuutta ja osaamista. Järjestöjen toiminta tukee ja täydentää julkista ja yksityistä sektoria, ja pitkäjänteinen yhteistyö tehostaa toimintaa ja säästää kustannuksia. Asiakaslähtöinen palvelutuotanto ennaltaehkäisee syrjäytymistä ja tuo kaikki palveluntuottajatasot kuulluksi, asiakasta myöden. Järjestöjen tulee tunnistaa oma asiantuntijuutensa ja osata markkinoida sitä kunnissa ja maakunnassa. Vahvuutensa tunnistava järjestö tarvitsee kumppanuuksien muotoutumista varten tuotteita ja palveluja, joita se pystyy tarjoamaan niin jäsenistölleen kuin tilaajallekin. Sen täytyy pystyä tekemään itsensä ja palvelujensa ydin näkyväksi yhä tehokkaammin. Palvelutuotantoa voi olla hyödyllistä kehittää yhteisöllisesti, ja yhdistysten kannattaakin jakaa tietotaitoaan keskenään parhaiden käyttäjä- ja asiakaslähtöisten ratkaisujen löytämiseksi. Tavoitteet Ihmistä lähellä oleva ja asiakkaan tarpeet tunteva ja huomioiva palveluketju Kustannustehokkaasti ja laadukkaasti toimiva, innovaatiorikas järjestökenttä Vahvasti osallisuutta ja yhteisöllisyyttä edistävä kansalaisyhteiskunta Maakunnallinen päätöksentekokulttuuri, joka vastaa asukkaiden tarpeita Voimakas, näkyvä ja tunnustettu järjestökenttä jatkuvasti kehittyvässä maakunnassa Toimenpiteet Vahvistetaan järjestöjen oman asiantuntijuuden tunnistamista ja markkinointia yhteisillä koulutuksilla. Haetaan rahoitusta tunnettuuden rakentamiseen sekä järjestömielikuvan hallinnan koulutukseen. Lisätään järjestöjen talous- ja vero-osaamista. Tavoitellaan resursseja pitkäjänteiseen kehittämistyöhön. Järjestetään monialaisia kumppanuustapaamisia ja ideariihiä. Rakennetaan yhteistä päätöksenteko- ja hankintakulttuuria. Rakennetaan kumppanuussopimuksia. Huolehditaan monisuuntaisesta viestinnästä myös muun muassa maakunnan kanssa. Huolehditaan sähköisistä ja fyysisistä vuorovaikutuksen foorumeista. Nimetään kumppanuuden rakentamiselle vastuutahot. Seuraavat askelet Järjestöjen välinen yhteistyöelin, neuvottelukunta, sopii kehityspolkujen toteuttamisesta, vastuunjaosta ja priorisoinnista vuoden 2018 aikana.

5 2. KEHITYSPOLKU: YHDESSÄ OPPIVAT JÄRJESTÖT Vaikuttava, älykkäästi oppiva ja ketterä järjestömaakunta YHDESSÄ OPPIVAT JÄRJESTÖT Järjestötoiminta muuttuu ja muovautuu yhteiskunnan ja toimintaympäristön mukana. Sopeutuvan muutoksen ohella oppivat järjestöt ja yhdistykset pyrkivät aktiivisesti ottamaan tulevaisuuden tekemisen omiin käsiinsä kehittämällä uusia toimintoja ja toimintatapoja sekä arvioimalla omaa toimintaansa. Tässä työssä olennainen työkalu on tiekartan mukana kehittyvä A2A-toimintamalli (Association to Association), jossa Varsinais-Suomen kolmannen sektorin toimijat pyrkivät yhdessä toimien ja toisiltaan oppien vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Järjestöjen toisiltaan oppimisen voi jakaa muutamiin painopisteisiin. Osaltaan kyse on järjestöjen toiminnasta itsestään ja sen vaikuttavuudesta. Järjestöjä tulee kehittää myös organisaatioina, keskittyen etenkin johtamisen ja jäsenyyden sekä vapaaehtoistyön ulottuvuuksiin. Kolmas painopiste on järjestöjen ulkoiset suhteet, verkostot ja yhteistyö. Järjestöjen jäsenillä, aktiiveilla, työntekijöillä, vapaaehtoisilla ja pop-up -toimijoilla sekä sidosryhmillä on kehittämisideoita, jotka tarvitsevat uusia kanavia tullakseen laajempien joukkojen hyödynnettäväksi. Arvioivan otteen tulisi olla osa yhdistysten ja järjestöjen arkea niin oman toiminnan kehittämisen kuin vaikuttavuuden osoittamiseksi. Tarvitaan työkaluja yhdistysten resurssikartoitusten tekemiseen ja toiminnan vaikuttavuuden osoittamiseen sekä osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen. Hyvin suunnitellut kokeilut tuottavat uutta tietoa ja sovellusarvoa myös muille myös epäonnistuessaan. Osallistaminen, joukkoistaminen, jakamis- ja vertaistalous, digitaalisuus, joukkorahoitus ja vastaavat luovat uusia mahdollisuuksia myös järjestöille. Osaamisen kehittäminen yhdistyy luontevasti muihin tiekartan kehityspolkuihin ja on selkeä tukitoimi kaikille toimenpiteille. Merkittävä osa oppimisesta tapahtuu yhteisten tapahtumien ja hankkeiden kautta. Tavoitteet Osaava, laadukas, ketterä ja monipuolinen toimintaa tuottava järjestötoimija Hankeyhteistyötä ja -rahoitusta generoiva proaktiivinen järjestöoppija Vaikuttava edunvalvoja ja yhteisten tarpeiden kartoittaja Toimenpiteet Luodaan joukolla uutta! Luodaan älykäs osaamisen ja resurssien vaihdantatalous Kootaan järjestöfoorumeita, jotka toimivat elävinä kohtaamisina ja virtuaalisina verkossa: työpajoja, verstaita, seminaareja, kumppanuuspöytiä, verkkoalustoja ja niin edelleen Kokeileva 3. sektori Kehitetään yhteisiä yhdistysvirkistämöjä, joissa innostetaan kokeilemaan uusia toimintatapoja ja kumppanuuksia. Hyödynnetään yhteisiä tilaratkaisuja. Järjestökompassit käyttöön! Kootaan yhdistys- ja järjestöohjelmia jokaiseen kuntaan. Kehitetään yhdessä vertaisarviointimenetelmiä ja yhdistysten laatutyötä Kehitetään osaamista yhdessä Järjestetään tarvekartoituksia. Järjestetään yhteisiä koulutuksia. Seuraavat askelet Järjestöjen välinen yhteistyöelin, neuvottelukunta, sopii kehityspolkujen toteuttamisesta, vastuunjaosta ja priorisoinnista vuoden 2018 aikana.

6 3. KEHITYSPOLKU: YHDESSÄ VAHVAT JÄRJESTÖT Vahva, toisensa tunteva ja avoin järjestömaakunta YHDESSÄ VAHVAT JÄRJESTÖT Järjestöjen osaaminen ja toiminta voivat yhdessä muodostaa merkittäviä osaamiskeskittymiä. Yhteistyön vahvistamisen edellytykset ovat olemassa: on olemassa aito tahto yhteistyöhön, osaaminen on monipuolista ja järjestökenttä on Varsinais-Suomessa hyvin laaja. Arvot kuten yhteenkuuluvuus, avoimuus ja monikulttuurisuus ohjaavat järjestöjen keskinäistä yhteistyötä. Ihmisten ja asiakkaiden ohjaaminen heille oikeiden järjestöjen ja toimintojen pariin edellyttää järjestöjen välistä tuttuutta. Yhteinen markkinointi ja viestintä vähentää päällekkäisyyttä ja turhaa keskinäistä kilpailua. Lisäksi se mahdollistaa kustannustehokkuuden ja antaa myös pienille toimijoille mahdollisuuden nousta esille mutta ennen kaikkea tehokas viestintä tarjoaa jäsenelle ja asiakkaalle parempaa palvelua. Tavoitteet Ihmisiä laajasti järjestötyöhön aktivoiva ja kutsuva monipuolinen ja hyvinvointia vahvistava järjestömaakunta Vapaaehtoistyö- ja talkoohenkinen, yhteistyökyvykäs järjestökenttä Toiminnaltaan näkyvä ja saavutettava, jatkuvasti asiantuntijuuttaan kehittävä järjestöalue Osaamistaan, tilojaan ja resurssejaan yhteisen hyvän tavoittelussa jakava järjestöilmapiiri Järjestöjen väliset kohtaamiset mahdollistavat myös jäsenistön kohtaamiset. Maakunnassa Toimenpiteet on muun muassa julkisen sektorin omistuksessa lukuisia tyhjiä tai vajaakäyttöisiä tiloja, joita voitaisiin tässä hyödyntää. Tilojen monikäyttö tukisi maakunnan tavoitteita myös hiilineutraaliuden ja kiertotalouden osalta. Rakennetaan yhteinen tiedotuskanava ja huolehditaan myös fyysisistä tapaamisista Järjestetään yhteinen laaja järjestöfoorumitapahtuma Selvitetään mahdollisuus toteuttaa järjestöhakemisto ja palveluverkosto Kouluttaudutaan yhdessä viestinnän osaajiksi Tuetaan koordinaatiota kunnissa, kirjoitetaan esimerkiksi kunnallinen yhdistysohjelma ja käynnistetään kumppanuuspöytä-tapaamiset Huolehditaan myös ikärajattomista palveluista Seuraavat askelet Järjestöjen välinen yhteistyöelin, neuvottelukunta, sopii kehityspolkujen toteuttamisesta, vastuunjaosta ja priorisoinnista vuoden 2018 aikana.

7 4. KEHITYSPOLKU: SEKTORIRAJAT YLITTÄVÄ KUMPPANUUS Tavoitteellinen kumppanuuksien järjestömaakunta SEKTORI- RAJAT YLITTÄVÄ KUMPPA- NUUS Tehokas yhdistys- ja koulutuspalvelujen tuottaminen edellyttää järjestöiltä toimivien yhteistyömallien ja hyvien yhteistyökumppanien löytämistä myös kolmannen sektorin ulkopuolelta. Kunnat ovat useimmiten järjestöjen luontaisimpia kumppaneita, ja tulevaisuuden kunta tarvitsee järjestöjä monenlaiseen toiminnan ylläpitoon. Sektorirajat ylittävän kumppanuuden osalta vahvistettavaa on muun muassa keskinäisen yhteistyön yhä parempi rakentaminen sekä toimivien yhteistyömallien tehokkaampi jakaminen ja hyödyntäminen. Erilaiset kumppanuusmallit esimerkiksi kuntien kanssa tulisi rakentaa mahdollistamaan matalan kynnyksen ennaltaehkäisevä työ eri sektoreilla. Niiden tulisi lisäksi olla vahvasti organisaatioriippuvaisia, etteivät ne kärsi mahdollisista henkilövaihdoksista. Sektorirajat ylittäviin kumppanuuksiin järjestöjen, kuntien ja maakunnan kesken on kasvava tarve, joka syntyy yhteisestä tavoitteesta ihmisten hyvästä arjesta. Erityisesti kumppanuuden osalta korostuivat järjestöjen arvot kuten kansalaistoiminnan edistäminen, läpinäkyvyys, tasavertaisuus ja turvallisuus. Tavoitteet Laadukas ja yhdessä kehittyvä yhdistysmaakunta Sopeutuva ja yhteiskunnan tarpeisiin mukautuva järjestöpalvelutuottaja Rajat ylittävä, keskusteleva ja vaikuttava päätöksentekokulttuuri Sektoreiden välisiin kumppanuuksiin perustuva yhteistyö Toimenpiteet Järjestöt yhdessä Tarjotaan aktiivisesti uusille toimijoille mahdollisuutta tulla mukaan jo käynnissä olevaan toimintaan tuomaan lisäarvoa ja toimintaa Käynnistetään uusia eri aloilla toimivien järjestöjen yhteishankkeita eri rahoitusmuotoja hyödyntäen Järjestöt kuntien kanssa Kehitetään tavoitteellisia ja selkeitä toimintamalleja yhteistyön parantamiseksi esimerkiksi seuraparlamenttien ja kylien neuvottelukuntien mallin mukaisesti Panostetaan tiedottamiseen ja innovatiivisten yhteistyömuotojen esillenostoon Järjestöt maakunnan kanssa Tehdään yhdistystoiminnan vaikuttavuusarviointeja Järjestetään Järjestöfoorumi vuosittain Rakennetaan malleja toimintojen toteutukseen Nostetaan osaaminen etusijalle Seuraavat askelet Järjestöjen välinen yhteistyöelin, neuvottelukunta, sopii kehityspolkujen toteuttamisesta, vastuunjaosta ja priorisoinnista vuoden 2018 aikana.

8 Varsinais-Suomen järjestöyhteistyön tiekartta toteutuu kumppanuuden kautta Järjestöjen muodostama kenttä Varsinais-Suomessa on monipuolinen, elävä, aktiivinen ja asiantunteva. Varsinais-Suomen järjestöyhteistyön tiekarttatyöllä on juuret Varsinais-Suomen maakuntastrategiassa, joka toteutuu Varsinais-Suomen kumppanuusfoorumin kautta. Kumppanuusfoorumi on varsinaissuomalaisen yhteistyön sytyttäjä ja ikkuna maakuntastrategiaa toteuttaviin yhteistyöverkostoihin. Se perustuu kumppanuuteen, joka on enemmän kuin yhteistyötä. Kumppanuus edistää asioita tehokkaammin, yhdessä, ja vahvistaa maakunnan elinvoimaa. Sillä on maakuntastrategian visiossa määritelty yhteinen, yhdessä sovittu tavoite ja arvot. Toiminta rakentuu ajan kuluessa syntyneelle luottamukselle ja toimintamalleille kuten erilaisten teemafoorumien ja -verkostojen toimintaan. Kumppanuus on konkreettista ja vastavuoroista, ja sillä on paikka ja rakenne Varsinais-Suomen kumppanuusfoorumilla ja sen viestintäkanavissa. Tämä on varsinaissuomalaisen järjestöyhteistyön ensimmäinen tiekartta ja siten vasta alku. Tiekarttatyötä edistämään ja seuraamaan järjestöt selvittävät mahdollisuutta perustaa järjestöjen yhteinen neuvottelukunta, ja sen rinnalla yhteisistä asioista keskustellaan myös vuosittaisissa Varsinais-Suomen kumppanuusfoorumin osana toimivan järjestöfoorumin tapahtumissa ja viestinnässä. Tiekartta on yhteistyön elävä opas, jota päivitetään vähintään muutaman vuoden välein, toivottavasti yhä laajenevan osallistuvan järjestöjoukon toimesta. Lisätietoa toiminnasta löydät kevään 2018 aikana avautuvilta Varsinais-Suomen kumppanuusfoorumin verkkosivuilta. Tule mukaan innostus tarttuu! Tulossa kevään 2018 aikana: #vskumppanuus