SISÄLLYSLUETTELO YH, :00, Pöytäkirja

Transkriptio

1 i SISÄLLYSLUETTELO YH, :00, Pöytäkirja -2 Pöytäkirjan kansilehti (läsnäolijat) Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastus Työjärjestyksen hyväksyminen Viranhaltijapäätökset Pyyntö sitoutumisesta Lapin maakunnan asiakas- ja potilastietojärjestelmien uudistamiseen... 6 Pykälän liite: Pyyntö sitoutumisesta Lapin maakunnan asiakas- ja potilastieto Pykälän liite: Asiakas- ja potilastietojärjestelmien uudistaminen, kuntakirjeen liite Hallituksen selvitys aluehallintovirastolle Pykälän liite: Liite 1 Aluehallintoviraston selvityspyyntö yhtymähallitukselle Pykälän liite: Liite 2 Lapin sairaanhoitopiirin selvitys aluehallintovirastolle Laboratoriotoiminnan järjestämistä koskeva yhteistyöselvitys OYS -erityisvastuualueen yhteistyön esiselvitysvaiheen loppuraportti ja selvitystyön jatkuminen Pykälän liite: Yleisesittely osuuskuntavalmistelusta Monetra Oulu Oy:n osakkuus Pykälän liite: Monetra Oulu Oy Osakassopimus liitteineen Talousraportti Pykälän liite: Kopio Talouden toteuma Rekrytointiyksikön osastonhoitajan viran muuttaminen palveluesimiehen viraksi Operatiivisen hoidon tulosalueen poliklinikoiden osastonhoitajien virkojen muuttaminen sairaanhoitajan toimiksi Sairaanhoitajan toimien muuttaminen kätilön toimiksi naistentautien ja syynnytysten tulosyksikössä Lapin keskussairaalan laajennus - urakoitsijan valinta allianssiin Lapin keskussairaalan laajennus Oikaisuvaatimusohjeet

2 -2, YH :00 Sivu 1 KOKOUSTIEDOT Aika Paikka klo Lapin sairaanhoitopiiri, hallintokeskus, Porokatu 39 C SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET Toini Sanila Sara Tuisku Sisko Koskiniemi Jarkko Kotilaine Elli-Maria Kultima Heikki Maaninka Riku Tapio puheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen MUUT SAAPUVILLA OLLEET Anitta Ylitörmänen Hilkka Kotila-Martti Esko-Juhani Tennilä Jari Jokela Jukka Mattila Maarit Palomaa Elisa Kusmin Timo Tammilehto Kaisu Anttila yhtymävaltuuston puheenjohtaja yhtymävaltuuston I varapuheenjohtaja yhtymävaltuuston II varapuheenjohtaja, klo 8.09 sairaanhoitopiirin johtaja, pois 191 johtajaylilääkäri hallintoylihoitaja talousjohtaja, pois 193 henkilöstöjohtaja vs. kehittämispäällikkö, sihteeri LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS ASIAT PÖYTÄKIRJAN TARKASTUSTAPA Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. :t Tämän kokouksen pöytäkirjantarkastajaksi valittiin Heikki Maaninka PÖYTÄKIRJAN ALLEKIRJOITUS JA VAR- MENNUS PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Toini Sanila puheenjohtaja Tarkastusaika Allekirjoitus Kaisu Anttila sihteeri PÖYTÄKIRJA ON PIDETTY YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Paikka ja aika Tehtävä johdon sihteeri Allekirjoitus Mari Haataja

3 187, YH :00 Sivu 2 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. Päätös Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi

4 188, YH :00 Sivu 3 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Kuntayhtymän hallintosäännön 130 Pöytäkirjan laatiminen ja tarkastaminen: Pöytäkirjan pitämisestä ja sisällöstä vastaa toimielimen puheenjohtaja. Jos puheenjohtaja ja pöytäkirjanpitäjä ovat eri mieltä kokouksen kulusta, pöytäkirja laaditaan puheenjohtajan näkemyksen mukaan. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Pöytäkirja voidaan allekirjoittaa ja tarkastaa sähköisesti. Sähköisessä päätöksentekomenettelyssä tehtyjä päätöksiä koskeva pöytäkirja tai sen osa voidaan tarkastaa erikseen ennen kokousta. Hallitus päätti , että hallituksen pöytäkirjat tarkastetaan valitsemalla kokouksessa yksi hallituksen jäsen pöytäkirjantarkastajaksi; Aakkosjärjestyksessä tarkastusvuorossa on Heikki Maaninka. Esitys Sairaanhoitopiirin johtaja Hallitus valitsee yhden jäsenen tarkastamaan tästä kokouksesta laadittavan pöytäkirjan. Päätös Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Heikki Maaninka

5 189, YH :00 Sivu 4 TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Esitys Sairaanhoitopiirin johtaja Hallitus hyväksyy asialistan mukaisen työjärjestyksen. Päätös Riku Tapio esitti, että hallitus käsittelee yllimääräisenä pykälänä uuden sairaalan rakennushankkeen pysäköintitalon ratkaisua. Sisko Koskiniemi kannatti esitystä. Muuten asialistan mukainen työjärjestys hyväksyttiin.

6 190, YH :00 HAL: 28/2006 Sivu 5 VIRANHALTIJAPÄÄTÖKSET Sairaanhoitopiirin johtaja Luettelot ajalla tehdyistä viranhaltijapäätöksistä on jaettu esityslistan mukana hallituksen jäsenille. Esitys Sairaanhoitopiirin johtaja Hallitus merkitsee tiedoksi ajalla tehdyt viranhaltijapäätökset ja päättää, että ei ota niitä käsiteltäväkseen. Päätös Esityksen mukaan

7 191, YH :00 HAL: 180/2018 Sivu 6 PYYNTÖ SITOUTUMISESTA LAPIN MAAKUNNAN ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTEL- MIEN UUDISTAMISEEN Johtajaylilääkäri ja tietohallintojohtaja Lapin maakuntavalmistelun vapaaehtoinen väliaikainen toimielin päätti pyytää sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioilta päätöksen siitä, millä vaihtoehtoisella etenemismallilla ja aikataululla edetään kohti yhtä yhteistä sote-ydintietojärjestelmää. Liite 1 Lapin liiton pyyntö Liite 2 Kirjeen liite, Lapin asiakas- ja potilastietojärjestelmien uudistaminen Lapin maakunta- ja sotevalmistelu pyytää Lapin maakuntaan siirtyviltä soteorganisaatioilta päätöstä siitä, edetäänkö vaihtoehdon A vai B mukaisesti. Tieto päätöksestä pyydetään toimittamaan Lapin maakunta- ja sote-uudistuksen valmisteluun mennessä osoitteella info(at)lapinmaakunta.fi. Vaihtoehto A: Liittyminen Kuntahankintojen ja Keski-Suomen hankintakonsortion asiakas ja potilastietojärjestelmän(aptj) hankintaan. Vaihtoehto B: Kilpailuttaminen myöhemmin. Kysely kunnille ja kuntayhtymille on muotoiltu tarkoitushakuisesti niin, että vain vaihtoehto A, liittyä Keski-Suomen kilpailutukseen, näyttää ainoalta järkevältä mahdollisuudelta. Kysymyksessä on päätös erittäin suureen investointiin sitoutumisesta tilanteessa, jossa ratkaisun tekijät eivät voi tietää kuka vastuun päätöksen toteuttamisesta tulee jatkossa kantamaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden ennakoidaan muuttuvan, mutta vielä ei tiedetä miten. Investointikustannuksia esitetään siirrettäväksi tulevaisuuteen tavalla, joka antaa vaikutelman siitä, ettei niistä tulisi nykyisille ratkaisun tekeville tahoille vaikutuksia. Kiirettä päätöksen tekoon perustellaan myös mahdollisella mahdollisuudella käyttää maakuntavalmistelun ICT-muutostukirahoitusta hankkeeseen. Muutostukirahoitukseen kohdistuu niin ikään merkittäviä epävarmuustekijöitä ja sen suuruus olisi joka tapauksessa paljon pienempi kuin koko hankkeen kustannusarvion virhemarginaali. Kunnilta ja kuntayhtymiltä odotetaan sitoutumista toisten sairaanhoitopiirien valmistelemaan kilpailutukseen, jonka hinta on kymmeniä miljoonia euroja. Pyynnön liitteenä olevilla 23 PowerPoint -kuvalla on esitetty lukuja, joiden perusteita ei ole avattu. Esimerkiksi tuottavuushyödyn/potentiaalin kerrotaan olevan 50 miljoonaa euroa. Käsitteiden merkitystä ei kuitenkaan avata. APTJ investoinnin luvataan maksavan itsensä takaisin, jos toiminnan kehittämiseen sitoudutaan. Pyynnössä olevissa yhden sivun mittaisissa perusteluissa kerrotaan vaihtoehto A:sta tehdyn kustannusarviolaskelmia, mutta ettei muista vaihtoehdoista sellaisia ole tehty. Lapin sairaanhoitopiiri pitää tärkeänä, että tulevaisuudessa tavoitteena on potilas- ja asiakastietojen mahdollisimman sujuva käyttö potilaiden ja asiakkaiden hoitoon ja palveluun osallistuvilla tahoilla. Ratkaisu voidaan toteuttaa hankkimalla yksi järjestelmä, joka toteuttaa tehtävän. Toinen vaihtoehto on edetä aiemmin valtaosan sairaanhoitopiirejä valitsemalla tavalla, jossa kyseisten tietojen käsittely erilaisilla potilas- ja asiakastietojärjestelmillä on mahdollista. Tällaisen ratkaisun toteuttamista varten myös Lapin sairaanhoitopiiri on mukana UNA Oy:ssä.

8 191, YH :00 HAL: 180/2018 Sivu 7 Koska tässä vaiheessa ei voida tietää keiden käyttöön ja keiden kustantamana järjestelmähankinta tulisi tehdä, on Lapin sairaanhoitopiirin mielestä ajankohta Lapin maakunta- ja sotevalmistelun ehdottamaan vaihtoehto A sitoutumiseen väärä. Lisäksi valmistelu turvallista päätöstä varten on riittämätön. Lapin sairaanhoitopiiri ei pidä perusteltuna sitoutua osallistumaan Keski-Suomen APTJhankinnan konsortion kilpailutukseen. Mikäli kilpailutukseen kuitenkin sitoutuu määräenemmistö sairaanhoitopiirin jäsenkunnista (kaksi kolmannesta jäsenkunnista ja niiden asukasluku vähintään puolet kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta asukasluvusta), sairaanhoitopiiri on osaltaan valmis konsortion kilpailutukseen osallistumaan. Tällöin sairaanhoitopiiri toimii hankintayksikkönä omasta ja jäsenkuntiensa puolesta, koska maakuntavalmistelu ei voi hankintayksikkönä toimia. Esitys Johtajaylilääkäri sairaanhoitopiirin johtajan sijaisena Hallitus päättää antaa Lapin maakunta- ja sote-valmistelulle edellä olevan lausunnon vastauksena pyyntöön sitoutumisesta Lapin maakunnan asiakas- ja potilastietojärjestelmien uudistamiseen. Käsittely Päätös Merkittiin pöytäkirjaan, että Jari Jokela ilmoitti esteellisyytensä ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ajaksi Esityksen mukaan Lisätietoja johtajaylilääkäri Jukka Mattila p tietohallintojohtaja Vesa-Matti Tolonen p sähköposti lshp.fi Täytäntöönpano Vastaus Lapin liiton pyyntöön mennessä

9 191, YH :00 / Pykälän liite: Pyyntö sitoutumisesta Lapin maakunnan asiakas- Sivu ja poti 8

10 191, YH :00 / Pykälän liite: Pyyntö sitoutumisesta Lapin maakunnan asiakas- Sivu ja poti 9

11 191, YH :00 / Pykälän liite: Pyyntö sitoutumisesta Lapin maakunnan asiakas- Sivu ja poti 10

12 191, YH :00 / Pykälän liite: Asiakas- ja potilastietojärjestelmien uudistaminen, kuntakirjeen liite Sivu 11 Lapin asiakas- ja potilastietojärjestelmien uudistaminen Pohtimolampi Miia Palo & Sirpa Hakamaa Lapin maakunta- ja sotevalmistelu

13 191, YH :00 / Pykälän liite: Asiakas- ja potilastietojärjestelmien uudistaminen, kuntakirjeen liite Sivu 12 Toiminnan muutoksen tarve Talous on suuri toiminnan muutoksen ajuri Lapissa. Tuottavuuden parantamisen, palveluintegraation ja ennaltaehkäisyn vaikuttavuuden kautta voidaan vähentää vaikutuksia peruspalveluihin. -35 m siirtymäajan jälkeen? Kuva: THL, arviointiraporttiluonnos 10/2018

14 191, YH :00 / Pykälän liite: Asiakas- ja potilastietojärjestelmien uudistaminen, kuntakirjeen liite Asiakas- ja potilastietojärjestelmien uusiminen on edessä kaikissa tulevaisuuden vaihtoehdoissa Sivu 13 Asiakas- ja potilastietojärjestelmä on tärkein väline ja alusta, vrt. välttämättömämpi kuin tilat Uuden polven järjestelmät Käyttöliittymät myös asiakkaille Digitalisaatio sisäänrakennettuna Asiakkuuksien toiminnanohjaus ja tuotannonohjaus sisäänrakennettuina Väestötason välineet mukana Vanhat kehittyneet korvaamaan paperikirjaamista kivijalkapalvelussa, uudet digimaailmaan sopiviksi Integraatiokyvykkyys Tiedolla johtamisen välineet Nykyjärjestelmät ovat pullonkaula toiminnan kehittämiselle Ongelma Lapin näkökulmasta nostetaan esiin mm. THL:n arviointiraportissa Seuraavalla dialla on kuvattu sote-ict ekosysteemin sisältäen APTJ-kokonaisuuden tavoitetilan

15 191, YH :00 / Pykälän liite: Asiakas- ja potilastietojärjestelmien uudistaminen, kuntakirjeen liite Sivu 14

16 Toimintavaihtoehdot: Kilpailutetaanko vai ei? 191, YH :00 / Pykälän liite: Asiakas- ja potilastietojärjestelmien uudistaminen, kuntakirjeen liite Ei haluta uutta ICT-kokonaisuutta Halutaan uusi ICT-kokonaisuus Ei kilpailuteta eikä hankinta uutta järjestelmää EI kilpailuteta vaan otetaan uusi järjestelmä käyttöön suorahankintana Kilpailutetaan nyt Olemassa olevan järjestelmän elinkaari päättyy Joku tekee valituksen markkinaoikeuteen Ei valitusta Siirtyminen takaisin paperipohjaiseen toimintaan Pakko kilpailuttaa Käytetään valittua -järjestelmää Voidaan aloittaa toiminnan kehittäminen heti kun uusi sote aloittaa Sivu 15 Kilpailutetaan myöhemmin 5

17 191, YH :00 / Pykälän liite: Asiakas- ja potilastietojärjestelmien uudistaminen, kuntakirjeen liite Sivu 16 Tämänhetkiset mahdollisuudet etenemiselle yhtä kokonaisuutta kohti A. Keski-Suomen valmis kilpailutus, joka vastaa Lapin tarpeisiin ja määriteltyyn tavoitetilaan lyhyt välivaihe konsolidoinneilla UNA-yhteistyö B. Pitkän määrittelytyön aloittaminen kohti määriteltyä tavoitetilaa omalla alueella G4+ (yo-shp) konsortio tai vastaava pitkä välivaihe konsolidoinneilla UNA-yhteistyö Molempiin etenemisvaihtoehtoihin kuuluu välivaiheen konsolidointi Tarve ja kustannukset riippuvat organisaatioissa tehtävästä päätöksestä tavoitetilan suhteen ja sen aikataulusta. Organisaatioilta tarvitaan päätös tarvittaviin välivaiheen konsolidointeihin sitoutumisesta siten, että samaa järjestelmää käyttävät kunnat tekevät päätöksen yhteisestä instanssista. Tämän päätöksen lopputuloksena Lapin alueelle jäisi perusterveydenhuoltoon yksi Lifecare, yksi Pegasos ja yksi Mediatri. Sosiaalihuoltoon jäisivät ProConsona, Lifecare ja Abilita ja erikoissairaanhoitoon yksi Esko + Oberon. Mikäli vapaaehtoista yhteistä päätöstä konsolidoinneista ei saada jokainen organisaatio toimii välivaiheessa omien ratkaisujensa mukaisesti

18 191, YH :00 / Pykälän liite: Asiakas- ja potilastietojärjestelmien uudistaminen, kuntakirjeen liite A.Keski-Suomen kilpailutukseen osallistuminen, ICT Edistävät tavoitteiden saavuttamista Haittaavat tavoitteiden saavuttamista Sivu 17 Vahvuudet - hankinnassa mukana lähes 1 milj. väestöpohja - yksi toimittaja, joka huolehtii erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteentoimivuudesta ja integraatioista käyttöönoton ja tuotannon aikana - hankinta voidaan toteuttaa alueen oman tarpeen laajuisena, tarvittaessa täydennetään hankintaa optioilla - jokaisella alueella oma sopimus ja alueellistettu käyttöönottoprojekti - pilotointi ja testaus tehdään tuotannossa yhdessä hankintakonsortion organisaatioista - yhteiset ylläpito- ja pääkäyttäjäresurssit - integraatiot erillisjärjestelmistä yhteen rajapintaan - uuden sukupolven järjestelmän tuomat toiminnalliset hyödyt ja kustannussäästöt pitkällä aikavälillä - Voidaan hyödyntää VM:n muutostukea Mahdollisuudet - hankinnan vaatimusmäärittelyt valmiina - kilpailutuksen käynnistyminen nopeimmin - yksi yhteinen hanketoimisto, jossa kaikkien alueiden edustus mukana - yhteistyökumppanuusverkoston tuki - UNA asiantuntijaverkosto käytössä - OYS-Erva alueen yhteentoimivuus teknisesti mahdollista avoimien rajapintojen ja uusien tekniikoiden avulla - tämä varmuutta ja luottamusta sitoutumisesta sovelluksen kehittämiseen ja toiminnan varmistamiseen Heikkoudet - päätös kilpailutukseen lähtemisestä tehtävä ennen päätöstä maakunnista - uuden järjestelmän hankinnan ja vanhan järjestelmän ylläpidon päällekkäiset kustannukset siirtymävaiheessa - nyt käytössä olevia järjestelmiä käytetään vielä pitkään (3-5 v.) ja niihin kohdistuu isoja päivityskustannuksia siirtymävaiheessa Uhat - resurssien riittävyys toiminnan suunnitteluun (sote, ict, hankintaosaaminen) - yhden toimittajan monopoli - koko tulevan maakunnan alue ei sitoudu - sosiaalihuollon kokonaisuuden soveltuminen Suomen olosuhteisiin voi vaatia toteutusmuutoksia riippuen kilpailutuksen tuloksesta - aikataulujen viivästyminen - lyhyen aikavälin kustannukset

19 191, YH :00 / Pykälän liite: Asiakas- ja potilastietojärjestelmien uudistaminen, kuntakirjeen liite A. Keski-Suomen kilpailutukseen osallistuminen, toiminta Edistävät tavoitteiden saavuttamista Haittaavat tavoitteiden saavuttamista Vahvuudet - Alueellinen aptj-kokonaisuus mahdollistaa integroidun toiminnallisen kokonaisuuden - Aikatauluetu (vrt. muu vaihtoehto) toiminnallisten hyötyjen saavuttamiseen on noin 3 vuotta (tuottavuus, asiakaslähtöisyys, vaikuttavuus) - Hankintakonsortiossa jo integraation toteuttaneita alueita -> tuki alueellisen toiminnallisen kokonaisuuden suunnitteluun - Käyttöönottoprojektin aikana koulutetaan riittävä osaaminen APTJ hallintaan jatkossa. - Hankinta on valmiiksi suunniteltu alueellisen integroidun kokonaisuuden tarpeisiin. - Mahdollistaa toiminnallisen yhteistyön OYS-erva / pohjoinen YTA- alueella vaikka olisi eri järjestelmä. Mahdollisuudet - Aikataulusynergia: Alueelliseen maakunnalliseen tai kuntayhtymämalliin siirryttäessä tarvittava toiminnallinen suunnittelu ajoittuu aptj-määrittelyjen kanssa samaan aikaan -> resurssien synergia - Suunnitellut toiminnot ja palvelut voidaan ottaa käyttöön ilman erillishankintoja - APTJ-käyttöönottoprojektin jälkeen voidaan itse konfiguroida ja ottaa käyttöön osia toiminnan tarpeiden mukaan. - Muutoksenhallinta on selkeää yhden toimittajan kanssa. - Hankintaehtoihin kirjattu vahva asiakkaan ja aptj-toimittajan yhteiskehittäminen ja teknologian päivittäminen-> hyöty aptj-toimittajan muiden asiakkaiden kehittämisestä - Edetään kohti alueellista toiminnallista kokonaisuutta rakenteista riippumatta Heikkoudet - Päätös kilpailutukseen lähtemisestä tehtävä todennäköisesti ennen päätöstä maakunnista - Nyt käytössä olevia järjestelmiä käytetään vielä pitkään (3-5 v.) ja niihin kohdistuu isoja päivityskustannuksia siirtymävaiheessa - Käyttöönotosta aiheutuva Uhat - Ennen yhteistä maakunnallista tai sairaanhoitopiirikohtaista organisaatiota ei kyetä sopimaan toimintamalleista. - Resurssien riittävyys toiminnallisiin määrityksiin - Ei saavuteta alueellisen integraation hyötyjä, jos vain peruspalvelujen järjestelmät uusitaan - Jos nykyisen esh-järjestelmät uusitaan, on eri järjestelmä OYS:n kanssa - Jos hankinta-aikatalu pitkittyy (markkinaoikeus) joudutaan odottamaan palvelujen uudistamisessa Sivu 18

20 191, YH :00 / Pykälän liite: Asiakas- ja potilastietojärjestelmien uudistaminen, kuntakirjeen liite B. Muu konsortio, ict Sivu 19 Edistävät tavoitteiden saavuttamista Vahvuudet - saadaan lisäaikaa päätöksenteolle - määrittely tehdään itse tai voidaan osallistua toisen konsortion määrittelytyöhön - uuden sukupolven järjestelmän tuomat toiminnalliset hyödyt ja kustannussäästöt pitkällä aikavälillä Mahdollisuudet - UNA asiantuntijaverkosto käytössä - OYS-Erva alueen ICT-yhteistyö - sosiaalihuolto/kolpene voidaan kilpailuttaa erikseen Haittaavat tavoitteiden saavuttamista Heikkoudet - etenemispolku kohti tavoitetilaa on avoin - määrittelytyötä ei ole aloitettu - aikataulu pitkä - nyt käytössä olevia järjestelmiä käytetään vielä pitkään (5-7v) ja niihin kohdistuu isoja päivityskustannuksia siirtymävaiheessa - kilpailutuksen, käyttöönoton ja ylläpidon kustannukset ei tiedossa - integraatio rajapinnat rakennettava useampaan järjestelmään - usean toimittajan järjestelmät, joiden käyttäjämäärät muuttuvat muiden konsortioiden johdosta Uhat - resurssien riittävyys (sote, ICT, hankintaosaaminen) - koko tulevan maakunnan alue ei sitoudu - monta sovellustoimittajaa - sovellusten yhteentoimivuus - siirtyminen nykyjärjestelmistä uuteen, usean järjestelmän modulaariseen kokonaisuuteen - pilotointi, testaus ja kehitystyö - aikataulujen viivästyminen - lyhyen aikavälin kustannukset (3-5 v)

21 191, YH :00 / Pykälän liite: Asiakas- ja potilastietojärjestelmien uudistaminen, kuntakirjeen liite B. Muu konsortio, toiminta Sivu 20 Edistävät tavoitteiden saavuttamista Vahvuudet - saadaan lisäaikaa päätöksenteolle - voidaan osallistua toisen konsortion määrittelytyöhön - uuden sukupolven järjestelmän tuomat toiminnalliset hyödyt ja kustannussäästöt pitkällä aikavälillä Haittaavat tavoitteiden saavuttamista Heikkoudet - Aikataulu arviolta + 3 vuotta - etenemispolku kohti tavoitetilaa on avoin, määrittelytyötä ei ole aloitettu - Toiminnan muutoksia ei voida toimeenpanna ilman suuria välivaiheen muutoksia /investointeja nykyjärjestelmiin. Mahdollisuudet - Etenemispolku on avoin - Jos odotetaan, voi tulla uusia mahdollisuuksia ja teknologiaa - määrittely tehdään yhdessä Pohjois-Pohjanmaan ja muiden yliopistomaakuntien tai piirien kanssa Uhat - Toiminnan muutos viivästyy, rahoituskriisi pakottaa karsimaan lähipalveluista - Motivaatio toiminnan kehittämiseen on huono, jos ei ole välineitä toimeenpanna muutoksia. - Resurssien riittävyys toiminnan suunnitteluun ja aptj käyttöönottoon - Ns. modulaarisessa mallissa muutoksenhallinta on hidasta monen sovellustoimittajan kanssa - siirtyminen nykyjärjestelmistä uuteen, usean järjestelmän modulaariseen kokonaisuuteen kestää kauan ja käyttöönottovaihe kestää kauan -> tuottavuushaitta - Muilla OYS-erva-alueella ei ole kiirettä -> aikataulu viivästyy - Jos konsortio on kovin yliopistosairaalapainotteinen, peruspalvelujen prioriteetti jää pienemmäksi - Suuremmassa konsortiossa voi olla hitautta ja käyttöönotto voi ruuhkaantua.

22 191, YH :00 / Pykälän liite: Asiakas- ja potilastietojärjestelmien uudistaminen, kuntakirjeen liite Edistävät tavoitteiden saavuttamista Vahvuudet Jatkaminen nykyisillä - ei vaadi lisäresursseja - ylläpitokustannukset eivät muutu Järjestelmillä, ICT -? Mahdollisuudet Haittaavat tavoitteiden saavuttamista Heikkoudet - Toiminnan näkökulmasta mahdoton vaihtoehto - nykyisiin järjestelmiin tehdään ainoastaan lakien ja asetusten mukaiset päivitykset, ilman kehittämistavoitteita - jokaisella organisaatiolla omat järjestelmät - tiedon näkyvyys ja käytettävyys Uhat - suurin muutos maakuntaan siirryttäessä, kohdistuu yhteen hetkeen - järjestelmiin kohdistuva päivitystarve - suurin osa nykyjärjestelmistä elinkaarensa loppuvaiheessa Sivu 21 Konsolidointiratkaisut, - kustannukset voidaan maksaa osittain VM:n ICT ICT Edistävät tavoitteiden saavuttamista Vahvuudet - samanmerkkisten järjestelmien käyttö samoista ympäristöistä muutostukirahalla(2019) - tiedon näkyvyys ja käytettävyys Mahdollisuudet - erillisten ydinjärjestelmien määrän väheneminen laskee ylläpito-, asennus- ja muita ict-kustannuksia - organisaatioiden yhteiset ylläpito- ja tukiresurssit Haittaavat tavoitteiden saavuttamista Heikkoudet - Toiminnan näkökulmasta kehittämiselle pullonkaula, tuottavuusongelma - alueelle jää edelleen useita eri järjestelmiä, toimintaympäristöjä ja integraatiotarpeita - toiminnallisten muutosten tukeminen vähäistä - Kolpeneen käyttöön tuleva järjestelmä kilpailutettava Uhat - käyttäjille muutoksia prosesseissa ja osin myös järjestelmäosaamisessa -> vaatii resursseja - toimittajien resurssit konsolidointien toteuttamiseksi - käyttöönoton ja ylläpidon kustannukset jäävät nykyisille organisaatioille, mikäli maakuntavalmistelu ei etene

23 191, YH :00 / Pykälän liite: Asiakas- ja potilastietojärjestelmien uudistaminen, kuntakirjeen liite APTJ-kustannukset ja välivaiheen konsolidoinnit (hinta-arviot) Sivu 22 Järjestelmä Nykytila Vaihe 1: Konsolidointi Ylläpito/käyttöoikeus/vuosi Kertahinta Ylläpito/käyttöoikeus /vuosi Sosiaali Effica (Inari, Pelkosenniemi, Roi, Salla, S-kylä, Utsjoki) TerveysEffica (Kittilä, Roi, Salla, Utsjoki) Pegasos (Länsi-Pohja alue, Kemijärvi alue, Inari, Kolari, S-kylä, Posio) Efficat päivittyvät Lifecareiksi konsolidoinnin yhteydessä tällä kustannuksella Pegasos/ProConsona OMNI360 päivityksen hinta? ProConsona (Kemijärvi, Kittilä, Ranua, Kolari, Pello, Muonio, Enontekiö, Posio, Savukoski, Keminmaa, Tornio, Ylitornio, Tervola, Simo) Esko (LSHP, LPSHP) Oberon (LSHP, LPSHP) Mediatri (Muonio-Enontekiö, Pello, Ranua) YHTEENSÄ Lisäksi - Palvelinympäristökustannukset n. 5 M - Vanhojen tietojen arkistointi / näkyvyys, lakisääteinen (karkea arvio /organisaatio) Sovellusten ylläpidon osalta säästö kertahinnan jälkeen n. 2,5 M /vuosi Oberon päivitys OMNI360:ksi , ylläpito?

24 191, YH :00 / Pykälän liite: Asiakas- ja potilastietojärjestelmien uudistaminen, kuntakirjeen liite Kuntaliiton KUHA-selvitys, hyödyt tavoitetilassa Sivu 23

25 191, YH :00 / Pykälän liite: Asiakas- ja potilastietojärjestelmien uudistaminen, kuntakirjeen liite Sivu 24 APTJ-hankinnasta Kustannusten muodostuminen: Hankintaprosessin kustannukset, + käyttöönottoprojektin kustannukset + investointi + käyttömaksut Päällekkäinen kustannus, kun uusi ja vanha toiminnassa päällekkäin APTJ-kustannukset vrt. toiminta ovat pienet (n. 1%), investoinnin osuus tästä suhteessa 10 vuoden kokonaiskustannuksiin on pieni ja voidaan todennäköisesti maksaa käyttömaksuissa Suurin kustannus ja myös hyöty syntyy käyttöönottoprojektista Toimintaprosessien määrittelystä ja toiminnan muutoksen johtaminen. Synergiaa jos voidaan tehdä yhtä aikaa uuden rakenteen edellyttämän muutoksen kanssa Kustannuksia voidaan osittain jakaa konsortion kanssa mutta muutostyö pitää tehdä itse Tekninen käyttöönotto pieni kustannus Hankintaprosessissa hankitaan APTJ-kyvykkyys, josta käyttöönottoprojektissa otetaan käyttöön tarvittava osuus ja myöhemmin lisää ominaisuuksia. ICT-muutostukirahoitusta on ainakin osittain mahdollista käyttää nyt käynnistyvään hankintaan

26 191, YH :00 / Pykälän liite: Asiakas- ja potilastietojärjestelmien uudistaminen, kuntakirjeen liite Sivu 25 Esimerkkilaskelma kokonaiskustannuksesta ja vuosittaisista kustannuksista, vaihtoehto A. Lappi A Kustannukset / 11 vuotta Kilpailutuksen hinta Lisenssien hinta Käyttöönotto Toimittaja + kolmas osapuoli Uusi ylläpitomaksu, arvio 20 /asukas, Vanhat ylläpitomaksu, 7 v /asukas 1v, konsolidoinnin jälkeen Minimikonsolidoinnin kustannus Projektitoimisto Yhteensä Laskelmassa ei ole huomioitu korkomenoja. Laskelmassa ei ole huomioitu myöskään palvelinkustannuksia, erillisjärjestelmien kustannuksia, vanhojen tietojen arkistointikustannuksia eikä toiminnan muutoksen vaatimaa työtä. Laskelmassa ei ole huomioitu myöskään mahdollista VM:n muutostukea.

27 191, YH :00 / Pykälän liite: Asiakas- ja potilastietojärjestelmien uudistaminen, kuntakirjeen liite Sivu 26 Lappi A Kustannukset / 11 vuotta Lappi B Kustannukset / 11 vuotta Kilpailutuksen hinta Lisenssien hinta Käyttöönotto Toimittaja + kolmas osapuoli Uusi ylläpitomaksu, arvio 20 /asukas, 7 v Vanhat ylläpitomaksu, 30 /asukas 1v, konsolidoinnin jälkeen 16 /asukas 3 v Minimikonsolidoinnin kustannus Projektitoimisto Yhteensä Kustannukset/asukas/vuosi 42,92 Kilpailutuksen hinta Lisenssien hinta Käyttöönotto Toimittaja + kolmas osapuoli Uusi ylläpitomaksu, arvio 20 /asukas Vanhat ylläpitomaksu, 30 /asukas, konsolidoinnin jälkeen 16 /asukas Minimikonsolidoinnin kertakustannus Välivaiheen lisähankinnat minimikonsolidointien lisäksi Lisäkustannus ylläpitoon lisähankinnoista Projektitoimisto Yhteensä Kustannukset/asukas/vuosi 46,18

28 191, YH :00 / Pykälän liite: Asiakas- ja potilastietojärjestelmien uudistaminen, kuntakirjeen liite APTJ-sovelluskokonaisuuden lisäksi tulevat kustannukset Sivu 27 Palvelinympäristöstä aiheutuvat ylläpito- ja muutoskustannukset Vanhojen tietojen säilytyksen ja arkistoinnin siirto- ja ylläpitokustannukset Työasemista ja mobiililaitteista sekä tietoliikenteen kustannukset Maakunnan ja organisaatioiden käyttämä työntekijäresurssi

29 191, YH :00 / Pykälän liite: Asiakas- ja potilastietojärjestelmien uudistaminen, kuntakirjeen liite Korvaavan investoinnin kokonaiskustannukset 10v Sivu 28 Jos investointi korvaa olemassa olevan, kumulatiivinen kokonaiskustannus ei merkittävästi nouse Todellinen lisäkustannus Uuden potilastietojärjestelmä-kokonaisuuden vuotuinen kustannus on suunnilleen sama kuin nykyjärjestelmänkin mikäli laajuus on sama. Todellinen lisäkustannus tulee siitä kuinka pitkään niitä käytetään rinnakkain.

30 191, YH :00 / Pykälän liite: Asiakas- ja potilastietojärjestelmien uudistaminen, kuntakirjeen liite Lapin eri vaiheiden tuottavuus- ja laatuhyötyjen arviointia, vrt. nykytila Hyödyt Nykytila Minimikonsolidoinnit Uusi APTJ Tuottavuuspotentiaali M /vuosi Tuottavuuspotentiaali % % 0,0 % 0,3 % 1,1 % 1,4 % 4,8 % 7,2 % Tuotannonohjaus, ennakointi 3,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 1,0 % 2,0 % Käytettävyys (10 min/ päivä/ ammattilainen) 1,3 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 1,3 % 1,3 % Tiedon näkyvyys (10 min/ammattilainen/päivä, päällekkäiset tutkimukset) 1,3 % 0,0 % 0,3 % 0,3 % 0,6 % 0,9 % 1,3 % Etäpalvelut (20% SV matkakustannuksista) 0,7 % 0,0 % 0,0 % 0,3 % 0,3 % 0,7 % 0,7 % Lisäksi mm. osaamisen yhteiskäyttö, standardointi, asiakkaiden osallisuus, vaikuttavuus, integraatio kolmannen sektorin ja yksityisten palveluihin, robotiikka, tekoäly, päätöksentuki 2,0 % 0,0 % 0,0 % 0,5 % 0,5 % 1,0 % 2,0 % Laatu, asiakkuus Laatu, prosessi Laatu, henkilöstö Laatu, teknologia Sivu 29

31 191, YH :00 / Pykälän liite: Asiakas- ja potilastietojärjestelmien uudistaminen, kuntakirjeen liite Kustannusmuutokset + tuottavuuspotentiaali Lapissa yhteenlaskettuna eri vaihtoehdoissa. Realisoituminen riippuu kyvystä toiminnan kehittämiseen Sivu M eroa nettotuottavuus potentiaalissa, vaikutus erityisesti vuosiin

32 191, YH :00 / Pykälän liite: Asiakas- ja potilastietojärjestelmien uudistaminen, kuntakirjeen liite A. Keski-Suomen konsortio Vaiheistus Uuden järjestelmän kilpailutus ja Uuden järjestelmän kilpailutus (11/18) käyttöönottoprojekti sekä Uuden järjestelmän käyttöönottoprojektin valmistelu yhdessä Nova-konsorti välivaiheen konsolidontityö Käyttöönottoprojekti. Toiminnan suunnittelu, tekniset järjestelmät, k APTJ-tuotanto Konsolidointien valmistelu ja toteutus MinimikonsolidUusi järjestelmä Toiminnalliset hyödyt Tietojärjestelmäkust vs nykytila 0,2-2,2 1,1 1,1-5,4-2,5-1,6-1,6-1,6-1,6-1,6 m, tuottavuuspotentiaali B. Muu konsortio Vaiheistus Uuden järjestelmän kilpailutus ja käyttöönottoprojekti sekä välivaiheen konsolidontityö APTJ-tuotanto Nykytila Nykytila Uuden järjestelmän hankintaprosessi valittavan konsortion kanssa Konsolidointien valmistelu ja toteutus Uuden järjestelmän käyttöönottoprojektin valmistelu Käyttöönottoprojekti. Toiminnan suunnittelu, Minimikonsolidointi + erillishankinnat Uusi järjestelmä Toiminnalliset hyödyt Tietojärjestelmäkust vs nykytila 0,9-0,7 1,3 1,3-0,8-1,4 0,0-6,5-3,1-2,2-2,2 m, tuottavuuspotentiaali Sivu 31 Laskelmassa on oletuksena, A) että järjestelmän käyttöönotosta aiheutuvat palveluntoimittajan kustannukset ja lisenssien hankintahinnat sisällytetään järjestelmän käyttökustannuksiin ja laskutetaan vasta järjestelmän käyttöönotosta lähtien. Korkoenoja ei ole huomioitu. B) vaihtoehdoissa on sama uuden järjestelmän hankintakustannus C) vaihtoehdoissa on sama hankintaprosessin kesto.

33 191, YH :00 / Pykälän liite: Asiakas- ja potilastietojärjestelmien uudistaminen, kuntakirjeen liite Sivu 32 Ennen maakuntien perustamista voidaan edetä vain kuntien ja kuntayhtymien päätöksillä 1. Päätös etenemispolusta kohti yhteistä APTJ-ratkaisua 2. Valtuutus sairaanhoitopiireille APTJ-hankintaan 3. Sitoutuminen toiminnan suunnittelun resursointiin 4. Sitoutuminen tietojärjestelmän käyttöönottoon ja kustannuksiin suhteessa asukaslukuun 5. Sitoutuminen välivaiheen konsolidointiratkaisuihin Keski-Suomen konsortioon sitoutumisen määräaika on ennen lopullisen tarjouspyynnön julkaisua, tällä hetkellä tavoiteaikataulu on ennen joulua Maksupostien osalta selvitetään mahdollisuudet siirtää hankintaprosessin kustannukset myöhemmäksi käyttömaksuihin. Kuitenkin hankinnassa sitoudutaan hankintaan ja sen kustannuksiin. Hankintaan liityttäessä ilmoitetaan minimisitoutuminen, johon vähintään sitoudutaan, lisäksi voidaan ottaa käyttöön muita kokonaisuuteen liittyviä osia 8 vuoden puitejärjestelyn aikana.

34 191, YH :00 / Pykälän liite: Asiakas- ja potilastietojärjestelmien uudistaminen, kuntakirjeen liite Sivu 33 Yhteenveto Nykyiset tietojärjestelmäratkaisut eivät mahdollista integroitua sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa Lapin alueella. Merkittävä haitta tuottavuudelle,. laadulle sekä asiakas- ja potilasturvallisuudelle ja tiedon eheydelle. Järjestelmät ovat vanhoja, niistä puuttuu ominaisuuksia, niitä on monta ja ne ovat paikkakuntakohtaisia. Yhteentoimiva tietojärjestelmäkokonaisuus on välttämätön siirryttäessä kuntaa suurempaan rakenteeseen APTJ on investointi mutta se maksaa itsensä takaisin, jos toiminnan kehittämiseen sitoudutaan. Arvio tuottavuushyödystä/potentiaalista Lapissa noin 50 M / vuosi. Lisäksi laadulliset hyödyt vaikuttavuuteen, asiakaskokemukseen ja ammattilaisen työhön, kilpailukykyyn Nyt valitaan nopeamman aikataulun ja varmemman toteutuksen vs. hitaamman ja ratkaisultaan vielä avoimen välillä.

35 192, YH :00 HAL: 173/2018 Sivu 34 HALLITUKSEN SELVITYS ALUEHALLINTOVIRASTOLLE Yhtymähallitus Johtajaylilääkäri Aluehallintovirasto on pyytänyt Lapin sairaanhoitopiirin yhtymähallitukselta selvitystä (LAAVI/1422/2018) Lapin Kansan Alaikäisten psykiatrian ruuhkautumisesta kertovan artikkelin käsittelemistä asioista. Pyynnössä kysytään erityisesti poliklinikan jonotilanteesta, tahdosta riippumattomasta hoidosta sekä viikonloppujen psykiatrisesta sairaalahoidosta. Pyyntö on liitteenä 1. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen tulosalueen johdon ja johtajaylilääkärin laatima selvitys AVI:n pyyntöön on liittenä 2. Esitys Sairaanhoitopiirin johtaja Hallitus päättää toimittaa Aluehallintovirastolle asiasta laaditun selvityksen. Päätös Esityksen mukaan Lisätietoja johtajaylilääkäri Jukka Mattila p lshp.fi Täytäntöönpano Selvitys aluehallintovirastolle

36 192, YH :00 / Pykälän liite: Liite 1 Aluehallintoviraston selvityspyyntö yhtymähallit Sivu 35

37 192, YH :00 / Pykälän liite: Liite 1 Aluehallintoviraston selvityspyyntö yhtymähallit Sivu 36

38 192, YH :00 / Pykälän liite: Liite 1 Aluehallintoviraston selvityspyyntö yhtymähallit Sivu 37

39 192, YH :00 / Pykälän liite: Liite 2 Lapin sairaanhoitopiirin selvitys aluehallintoviras Sivu 38 Psykiatrisen hoidon tulosalue Psykiatrian klinikka Mielenterveys- ja päihdepalveluiden tulosalue Lasten- ja Nuorisopsykiatrian tulosyksikkö Lapin aluehallintoviraston selvityspyyntö Lapin sairaanhoitopiirin yhtymähallitukselle (Laavi 1422/2018) 1. Kauanko lasten- ja nuorten mielenterveyspalveluissa hoidon tarpeen arvioinnin aloittaminen kestää siitä, kun lähete on saapunut toimintayksikköön ja tapahtuuko hoidon tarpeen arviointi terveydenhuoltolain 53 :n 1 momentin säädetyssä ajassa. Hoidon tarvearviointi käynnistyy lähetteen käsittelystä. Lähetteen sisältämien tietojen perusteella arvioidaan lisäselvitysten tarve ja suunnitellaan niiden toteuttaminen sekä hoidon aloitus. Psykiatrisissa palveluissa lisäselvitykset ja hoito toteutuvat usein yhdessä ja niiden erottaminen toisistaan on toiminnan luonteesta johtuen epätarkoituksenmukaista. Lähetteet käsitellään 3 vuorokauden kuluessa. 2. Kauanko kestää hoidon tarpeen arvioinnin perusteella tarpeelliseksi todetun hoidon järjestäminen/ hoidon aloittaminen ja aloitetaanko tarpeelliseksi todettu hoito terveydenhuoltolain 53 :n 2 momentissa säädetyssä ajassa? Hoito aloitetaan kolmen (3) kuukauden sisällä siitä, kun hoidon tarve on todettu. Pisimpään hoitoa odottanut on jonottanut 10 viikkoa. Tällä hetkellä hoidon toteuttamista odottaa 15 potilasta. 3. Miten sairaanhoitopiiri on järjestänyt lasten ja nuorten psykiatrisen osastohoidon? Sairaanhoitopiirillä on käytössä viiden (5) sairaansijan lasten- sekä nuorisopsykiatrian viikko-osasto, jossa hoito toteutetaan vapaaehtoisuuden pohjalta. Jos lapsi- tai nuori on vapaaehtoisen psykiatrisen sairaalahoidon tarpeessa viikonlopun aikana (vaikea syömishäiriö tai itsetuhoisuus, joka ei edellytä tahdosta riippumatonta hoitoa), hoito toteutetaan viikonlopun ajan Lapin keskussairaalan lastenosastolla. Näissä poikkeustilanteissa lastenosastolle resursoidaan tarpeellinen määrä lasten- tai nuorisopsykiatrian hoitohenkilökuntaa. Lisäksi yli 18 vuotiaat nuorisopsykiatriset potilaat voidaan hoitaa sekä vapaaehtoisen että tahdosta riippumattoman hoidon osalta psykiatrisessa sairaalassa Muurolassa. 4. Miten sairaanhoitopiiri on järjestänyt lasten ja nuorten tarvitseman tahdosta riippumattoman hoidon? Oheiseen artikkeliin viitaten: mistä syystä nuorten tahdosta riippumattoman hoidon järjestämien Rovaniemellä edellyttää aikuispsykiatrian osaston muuttamisen Muurolasta kaupunkiin? Lapin sairaanhoitopiirin erityisvastuualueen työnjakosopimuksen mukaan lasten ja nuorten mielenterveyslain mukainen tahdosta riippumaton hoito toteutetaan OYS:s psykiatrialla ja/tai valtakunnallisissa erityisesti vaikeahoitoisen (EVA) lasten- ja nuorten yksiköissä Tampereella (Pitkäniemi) ja Kuopiossa (Niuva). Jos ympärivuorokautinen alaikäisten tahdosta riippumaton hoito todetaan tarkoituksenmukaiseksi järjestää Lapin sairaanhoitopiirissä, tarvitaan riittävä määrä osaavaa henkilökuntaa. Nykyinen henkilöstömitoitus ei ole siihen riittävä. Postiosoite Y-tunnus Puhelinvaihde Sähköposti PL (016) 3281 etunimi.sukunimi@lshp.fi Rovaniemi

40 192, YH :00 / Pykälän liite: Liite 2 Lapin sairaanhoitopiirin selvitys aluehallintoviras Sivu Miten toimenpiteisiin Lapin sairaanhoitopiiri aikoo asiassa ryhtyä ja tai on jo ryhtynyt? Lapin sairaanhoitopiiri suunnittelee toimintaansa väestön tarpeiden mukaan yhdessä alueen perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kanssa, jotta mm. lasten ja nuorten mielenterveysongelmiin voidaan vastata oikea-aikaisesti. Mikäli toimet hyvinvoinnin edistämiseen ja ongelmien ratkomiseen perusterveydenhuollossa eivät riitä ja tarve erikoissairaanhoidon palvelujen lisäämiseen esimerkiksi lasten ja nuorten vastentahtoisen hoidon tarpeen lisääntymisen myötä edellyttävät, sairaalan toimintaa muokataan tarvetta vastaavaksi. Toistaiseksi tarkoituksenmukaisin tapa huolehtia näistä palveluista on ollut erityisvastuualueen työnjaon mukainen yhteistoiminta. 2 Jukka Mattila johtajaylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Sanna Blanco-Sequeiros tulosaluejohtaja mielenterveys- ja päihdepalvelut

41 193, YH :00 HAL: 190/2018 Sivu 40 LABORATORIOTOIMINNAN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA YHTEISTYÖSELVITYS Sairaanhoitopiirin johtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin valmistelun pohjalta Kansallisen terveyshankkeen linjaukset Valtioneuvosto teki kansallisen terveyshankkeen pohjalta vuonna 2002 periaatepäätöksen terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi, missä se määritteli terveydenhuollon alueellisen kehittämisen lähtökohtia. Julkista terveydenhuoltoa kehotettiin mm. siirtymään laboratorio- ja kuvantamistoiminnoissa yhden tai useamman sairaanhoitopiirin muodostamiin yksiköihin ja kunnallisten liikelaitosten hyväksikäyttöön sekä hyödyntämään uusinta tietotekniikkaa. Tavoitteeksi asetettiin 200 miljoonan euron säästöt laboratorio- ja kuvantamistoiminnassa vuoteen 2007 mennessä uusia rakenteita luomalla ja uutta teknologiaa hyödyntämällä. Käytännön tasolla organisoituminen on edennyt eri sairaanhoitopiireissä eri tavoin, ja myös yliopistollisten sairaaloiden ratkaisut ovat olleet erilaisia. Se, mitä laboratorion erikoisaloja kuhunkin sairaanhoitopiirin laboratoriotoimintaan sisältyy, vaihtelee sairaanhoitopiireittäin. Erityisesti patologian erikoisalan organisointi on kirjavaa. Organisointitavan vaihdellessa myös taloudelliset tavoitteet ovat toteutuneet vaihtelevasti. Mitään selvitystä valtioneuvoston periaatepäätöksessä asetetun mittavan säästötavoitteen saavuttamisesta ei ole tehty. On kuitenkin pääteltävissä, että valtakunnallisella tasolla kaikkia tavoitteita ei ole saavutettu, vaikka perusterveydenhuollon laboratorioiden organisointi osaksi alueellisia organisaatioita on selkeästi vähentänyt päällekkäisyyksiä ja lisännyt olennaisesti toiminnan tuottavuutta. NordLab liikelaitoskuntayhtymä OYS:in erityisvastuualueella laboratoriotoiminnat on vuonna 2013 organisoitu toimijoiden yhteisesti omistamaksi Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymäksi (NordLab). Sen omistajia ovat Pohjois- Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirit sekä Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä. Nordlabin omistajat ovat tehneet selvitystä liikelaitoskuntayhtymän yhtiöittämisjärjestelyistä ottaen huomioon inhouse- ja markkinaperusteisen toiminnan mahdollinen erottaminen omiin yhtiöihin. Nordlabin erillisestä yhtiöittämisestä aiheutuvien arvonlisäveroseuraamusten ja niistä muodostuvan kustannusten kasvun vuoksi on syytä ensisijaisesti selvittää valtakunnallisen laboratoriofuusion mahdollisuuksia. Fimlab Laboratoriot Oy Pirkanmaan sairaanhoitopiiri muodosti laboratoriotoiminnoistaan liikelaitoksen jo ennen kansallista terveyshanketta vuonna Kun liikelaitoksen tavoitteeksi asetettu sairaanhoitopiirin alueen laboratoriotoimintojen yhdistäminen yhdeksi organisaatioksi oli saavutettu, liikelaitos yhtiöitettiin vuonna 2011 Fimlab Laboratoriot Oy:ksi. Fimlab on ensimmäinen ja edelleen ainoa julkisen terveydenhuollon puolelle perustettu laboratorioyhtiö. Sen osakkaiksi ovat sittemmin tulleet myös Kanta-Hämeen ja Keski- Suomen sairaanhoitopiirit. Myös Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä on päättänyt liittää laboratoriotuotantonsa Fimlabiin ja tulla sen osakkaaksi. Fimlab palvelee tällöin yli miljoonan asukkaan väestöpohjaa toimien kolmen yliopistosairaalan erityisvastuualueella. HUS Laboratoriot Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin laboratoriot organisoitiin erilliseksi liikelaitokseksi vuonna 2004, mutta vuoden 2017 alusta liikelaitos lakkautettiin ja laboratoriotoiminnat organisoitiin takaisin HYKSin tulosyksiköksi. Se tuottaa palveluja kaikille HUS:in sairaanhoitoalueille ja HUS:in jäsenkuntien terveyskeskuksille sekä Kymenlaakson sai-

42 193, YH :00 HAL: 190/2018 Sivu 41 raanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymälle. Selvitettävänä on myös Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin kuntayhtymän laboratoriotoimintojen yhdistäminen HUS:n toiminnaksi. ISLAB liikelaitoskuntayhtymä Vuonna 2008 perustetun Itä-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymän (IS- LAB) omistajia ovat Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Itä-Savon sairaanhoitopiirit sekä Pohjois-Karjalan sairaanhoito ja sosiaalipalveluiden kuntayhtymä. Omistajasairaanhoitopiirien ohella myös kaikki niiden jäsenkunnat ovat siirtäneet laboratoriotoimintansa IS- LABin toiminnaksi. TYKS Laboratoriot Varsinais-Suomen shp:n laboratoriotoiminnot organisoitiin vuonna 2009 osaksi TYKS- Sapa-liikelaitosta, joka kuitenkin päätettiin lakkauttaa vuoden 2018 alusta lukien. Tällä hetkellä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin laboratoriotoiminnot on organisoitu TYKS:n tulosalueena. TYKS:n erityisvastuualueen muut sairaanhoitopiirit Satakunta ja Vaasa ovat järjestäneet laboratoriopalvelut alueellaan itsenäisesti Satakunta liikelaitosmuodossa ja Vaasa keskussairaalan tulosyksikkönä. Laboratoriotoiminnan toimintaympäristön muutos Tämänhetkinen tilannekuva on, että mittakaavaetuihin perustuva tuottavuuskehitys on pysähtynyt sairaanhoitopiirien rajoihin, sillä esimerkiksi laboratoriolaitteiden automaatioasteen nousu ei ole heijastunut riittävästi tuottavuuden kasvuna. Voidaan päätellä, että työtä säästävät investoinnit eivät ole realisoituneet kustannussäästöinä, koska tietotekniikkaa ja automaattilaitteita on usein sijoitettu vanhoihin prosesseihin työläiden muutosten ja niiden aiheuttaman vastustuksen välttämiseksi. On myös ilmeistä, että johdon työkalut ja insentiivit toiminnan tehostamiseksi ovat erilaiset eri organisaatiomuodoissa. Laboratorioiden tehokkuudesta on tehnyt selvityksiä mm. Kuntaliitto. Sairaanhoitopiirien laboratorioiden välillä on merkittäviä kustannuseroja, jotka mitä ilmeisimmin selittyvät sillä, että resurssien ja kapasiteetin käyttöaste vaihtelevat olennaisella tavalla. Kliinisten laboratorioiden toimintaympäristö Suomessa on muuttumassa merkittävästi. Aiemmin pääasiallisesti julkisena palveluna tuotettu toiminta on terveydenhuollon markkinoiden murroksen sekä todennäköisesti myös maakunta- ja soteuudistuksen myötä kasvavassa määrin markkinaehtoistumassa. Kuntalaki on jo vuodesta 2015 lähtien estänyt kuntaorganisaatioiden toimimisen markkinoilla muussa kuin yhtiömuodossa, mutta kunnallisten laboratorio-organisaatioiden kehitys kohti yhtiömuotoa ei ole edennyt yhtä matkaa kilpailulainsäädännön muutosten kanssa. Jatkossa hankintalaki tulee voimakkaasti rajoittamaan kaikkien julkisomisteisten laboratorioiden palvelujen myyntiä omistajaorganisaatioiden ulkopuolelle. Riippuen julkisen laboratoriotoiminnan markkinoille tapahtuvan myynnin tämänhetkisestä volyymista joillakin keskussairaalalaboratorioilla kapasiteetin käyttöaste huononee ja yksikkökustannustaso nousee. Selvitys julkisomisteisten laboratorioiden yhteistyöstä Julkisomisteisten laboratorioiden tuottavuutta ja kustannustehokkuutta on jatkossa kehitettävä muilla keinoilla kuin hakemalla kasvua kilpailluilta markkinoilta. Tarkoituksenmukaisena keinona julkisen terveydenhuollon tarvitsemien laboratoriopalveluiden kustannustehokkuuden ja saatavuuden turvaamiseksi on nähty yhteistyön tiivistäminen muiden samassa tilanteessa olevien julkisten laboratorioiden kanssa, jotka niin ikään joutuvat vetäytymään kilpailluilta markkinoilta. On ilmeistä, että in-house laboratoriotoiminnan osaamisresurssien ja kapasiteetin käyttöä voidaan tehostaa mm. erikoistumisella, työn-

43 193, YH :00 HAL: 190/2018 Sivu 42 jaolla, tarpeettomien päällekkäisyyksien karsimisella sekä yhteisillä hankinnoilla ja skaalautuvilla IT-ratkaisuilla. Kehitys- ja uudistumiskykyinen, laadukas, toimintavarma ja kustannustehokas laboratoriotoiminta on erityisesti erikoissairaanhoidolle kriittinen tukipalvelu. Sillä on keskeinen merkitys myös yliopistosairaaloiden terveystieteelliselle tutkimukselle, palveluiden kehitykselle ja koulutukselle, ja se on myös osa kansallista huoltovarmuutta. On perusteltua olettaa, että päällekkäisyyksien poistamiseksi, toimintamallien yhtenäistämiseksi sekä mittakaavaetujen ja kapasiteetin käytön tehostamiseksi useiden erityisvastuualueiden laboratoriotoimintaa olisi tarkoituksenmukaista organisoida yhdeksi omistajiensa toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita tukevaksi yhtiöksi. Näin voidaan samalla turvata tietotekniikkaan ja automaatioon tehtävien investointien tuomat hyödyt varmemmin ja laajemmin kuin ylläpitämällä toimintaa nykyisiä kuntayhtymä- tai erityisvastuualuerajoja noudattaen. Tavoitteeksi tulisi asettaa suomalaisten laboratorioiden tuotantotehokkuuden nostaminen keskieurooppalaiselle tasolle. Samalla voitaisiin olennaisesti vähentää toiminnan henkilöriippuvaista haavoittuvuutta. Tehostamisen edellyttämästä keskittämisestä huolimatta on varmistettava, että päivystyksellinen analytiikka on mahdollisen yhdistymisen jälkeenkin turvattu päivystävien sairaaloiden tarvitsemassa laajuudessa. Varsinais-Suomen, Pirkanmaan, Pohjois-Savon ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirien johtajat ovat vuoden 2018 aikana käyneet neuvotteluja siitä, että yliopistollisten sairaaloiden omistamia tai ylläpitämiä laboratoriopalveluja voitaisiin yhdistää ja organisoida yhteen osakeyhtiöön, joka tuottaisi julkisen terveydenhuollon edellyttämiä palveluja sidosyksikköasemassa kaikille omistajilleen. Tällaisen yhtiön tavoiteasetanta olisi hyvin selkeästi omistajaohjauksen kautta kiinnitettävissä omistajien ydintoiminnan tavoitteisiin, ja yhteisesti sovittavilla osakeyhtiölain mukaisilla hallinnointiperiaatteilla varmistettaisiin kaikkien osakkaiden määräysvalta ja yhdenvertainen asema yhtiön palveluiden käyttäjinä. Neuvotteluissa on nähty tarkoituksenmukaiseksi, että järjestelyä edistetään nopealla aikataululla tähdäten siihen, että toimintojen yhdistämistä edeltävät yritysjärjestelyt voisivat käynnistyä jo vuonna Kukin neuvottelussa mukana olleista yliopistosairaanhoitopiireistä tekee erikseen päätöksensä selvitykseen osallistumisesta. Tämän jälkeen selvitystyöhön yhteisen yhtiön organisoimiseksi esitetään perustettavaksi työryhmä, jossa on edustus kustakin selvitykseen osallistuvasta yliopistosairaanhoitopiiristä ja laboratoriopalvelujen nykyisistä tuottajaorganisaatioista. Työryhmän tehtävänä on organisoida selvityshanke operatiivisella tasolla, suunnitella yhdistymisen toteutusmalli, konkretisoida yhdistymisellä saavutettavat synergiaedut ja tuottavuushyödyt sekä tunnistaa ja arvioida järjestelyyn liittyvät riskit. Työryhmä voi käyttää työssään ulkopuolista asiantuntijaa. Työryhmän työtä ohjaa ja valvoo yliopistosairaanhoitopiirien johtajista koostuva ohjausryhmä. Selvitystyöstä aiheutuvista kustannuksista vastaa kukin organisaatio omalta osaltaan. Kustannukset ulkopuolisten asiantuntijoiden käytöstä jaetaan tasan selvityksessä mukana olevien sairaanhoitopiirien kesken. Selvityksen vastuusairaanhoitopiirinä toimii Pirkanmaan sairaanhoitopiiri. Tiedonkulun ja vaikuttamisen mahdollistamiseksi hankkeelle esitetään perustettavaksi myös laaja seurantaryhmä, jossa ovat edustettuina kaikki selvityksessä mukana olevien laboratorio-organisaatioiden omistajina olevat sairaanhoitopiirit. Kukin sairaanhoitopiiri nimeää tähän seurantaryhmään yhden henkilön.

44 193, YH :00 HAL: 190/2018 Sivu 43 Esitys Sairaanhoitopiirin johtaja Hallitus päättää 1. merkitä tiedoksi ja osaltaan hyväksyä OYS-erva-alueella käynnistettäväksi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johdolla selvityksen siitä, miten Pirkanmaan, Varsinais-Suomen, Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Savon erva-alueiden sairaanhoitopiirien eri tavoin organisoidut in-house -laboratoriotoiminnat yhdistetään tarkoituksenmukaisella tavalla yhden osakeyhtiömuotoisen organisaation toiminnaksi; 2. että Lapin sairaanhoitopiirin edustajana hankkeen laajaan seurantaryhmäässä toimii sairaanhoitopiirin johtaja tai hänen määräämänsä viranhaltija; 3. edellyttää, että OYS-erva-alueen sisällä NordLabin omistajasairaanhoitopiireille varmistetaan tiedoksisaanti- ja edunvalvontamahdollisuus selvitystyön aikana ja että selvitystyössä sekä mahdollisen yhdistetyn laboratorioyhtiön toiminnassa huomioidaan erva-alueen kaikkien sairaanhoitopiirien kriittiset tarpeet; 4. edellyttää, että ensisijaisesti selvitetään valtakunnallisen tai erva-aluetta laajemman laboratoriofuusion mahdollisuuksia eikä ainakaan tässä vaiheessa Nordlabin erillistä yhtiöittämistä, koska erillisestä yhtiöittämisestä aiheutuisi arvonlisäveroseuraamusten vuoksi kustannusten kasvua. Käsittely Päätös Merkittiin pöytäkirjaan, että Elisa Kusmin ilmoitti esteellisyytensä ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ajaksi Esityksen mukaan Lisätietoja sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela p sähköposti lshp.fi Täytäntöönpano tiedoksi OYS-erva-sairaanhoitopiirit

45 194, YH :00 HAL: 140/2018 Sivu 44 OYS -ERITYISVASTUUALUEEN YHTEISTYÖN ESISELVITYSVAIHEEN LOPPURAPORTTI JA SELVITYSTYÖN JATKUMINEN Yhtymähallitus Sairaanhoitopiirin johtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin valmistelun pohjalta: Pohjois-Suomen OYS -erityisvastuualueen yhteistyön esiselvitysvaiheen loppuraportti ja selvitystyön jatkuminen Toimintaympäristön muutos Julkisen erikoissairaanhoidon toimintaympäristö on ollut viime vuosina voimakkaassa ja kiihtyvässä muutoksessa. Toimintaympäristön muutokseen ovat vaikuttaneet sekä lainsäädännölliset muutokset että kiristynyt kilpailu erikoissairaanhoidon palvelutuottajien välillä niin potilaista kuin terveydenhuollon ammattihenkilöistä. Erikoissairaanhoidon palvelutuottajat haastaa tulevaisuudessa entistä vahvemmin osaamisen keskittyminen entistä suurempiin ja harvempiin keskuksiin sekä kiihtyvä eläkepoistuma erityisesti erikoislääkärien ja tiettyjen hoitohenkilöstön nimikkeiden osalta. Eläköityminen sekä osaamisen keskittyminen johtavat suuriin haasteisiin toiminnan jatkuvuuden turvaamisessa erityisesti pienempien sairaaloiden osalta. Useat yksityiset palvelutuottajat ovat myös aktiivisesti kehittäneet omaa erikoissairaanhoidon palvelutuotantoaan. Nähtävissä on ollut myös yli sairaanhoitopiirirajojen tapahtuvaa tiivistyvää organisatoristasoista yhteistyötä muilla erikoissairaanhoidon erityisvastuualueilla ja julkisten sekä yksityisten palvelutuottajien tiivistyvää yhteistyötä. Lainsäädäntömuutokset Merkittävimmin lainsäädännöllisesti erikoissairaanhoidon toimintaympäristöön on vaikuttanut - vuonna 2010 ( /1326) annettu ja vuonna 2016 uudistettu / täydennetty terveydenhuoltolaki ( /1516) sekä - elokuussa 2017 annettu uudistettu päivystysasetus (VNA kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä 583/2017) sekä - kokonaan uusi erikoissairaanhoidon työnjakoa säätelevä työnjako- ja keskittämisasetus (VNA erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä 582/2017). Terveydenhuoltolaissa annetaan perusteet erikoissairaanhoidon erityisvastuualueiden työnjaolle (42 ) ja annetaan tehtäväksi laatia valtuustokausittain erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kesken erikoissairaanhoidon järjestämissopimus (43 ). Terveydenhuoltolain täydennyksen ( / 1516) myötä 45 mukaan osa sellaisista tutkimuksista, toimenpiteistä ja hoidoista, jotka harvoin esiintyvinä tai vaativina edellyttävät toistettavuutta tai usean alan erityisosaamista riittävän taidon ja osaamisen saavuttamiseksi ja sen ylläpitämiseksi tai merkittäviä investointeja laitteistoihin ja välineisiin terveydenhuollon laadun ja potilasturvallisuuden, vaikuttavuuden, tuottavuuden ja tehokkuuden takaamiseksi, kootaan suurempiin yksiköihin. Terveydenhuoltolain 45 3 momentin mukaan leikkaustoiminta, joka edellyttää leikkaussaliolosuhteita ja anestesiaa, tulee kokonaisuudessaan koota niihin sairaaloihin, joissa on ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystys. Terveydenhuoltolain 50 3 momentissa määritellyt sairaanhoitopiirit (mm. PPSHP, LSHP) ovat velvoitettuja järjestämään laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksikkö keskussairaalansa yhteyteen. Päivystyksen yksiköllä tarkoitetaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystystä, joka pystyy tarjoamaan laajasti palveluita use-

46 194, YH :00 HAL: 140/2018 Sivu 45 alla lääketieteen erikoisalalla ympärivuorokautisesti välittömästi ja jolla on voimavarat terveydenhuollossa tarvittavan valmiuden ylläpitämiseen ja erityistilanteiden hoitamiseen. Muut kuin 3 momentissa määriteltyjen sairaanhoitopiirien (mm. Kainuu, LPSHP, KPSHP) tulee ylläpitää ympärivuorokautista perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystystä, jossa on valmius väestön tavanomaisten kiireellisten terveysongelmien hoitoon, keskussairaalan yhteydessä. Terveydenhuoltolain 50 3 momentin mukaan ainoastaan yliopistolliset sairaanhoitopiirit saivat oikeuden ylläpitää useampaa yhteispäivystystä sairaaloidensa yhteydessä. Päivystysasetuksella määriteltiin eri erikoisalojen päivystysten laatu- ja osaamisvaatimuskriteerit ja työnjako- ja keskittämisasetuksella puolestaan määriteltiin valtakunnallisesti keskitettävä erikoissairaanhoito: - 5 : vähempään kuin viiteen yliopistolliseen sairaalaan keskitettävä erikoissairaanhoito - 6 : viiteen yliopistolliseen sairaalaan tai vastaavaan yksikköön keskitettävä erikoissairaanhoito - 7 : muu keskitettävä erikoissairaanhoito Työnjako- ja keskittämisasetuksen 7 mukaan jatkossa leikkaustoiminnan jatkumisen edellytyksenä ovat seuraavat sairaalakohtaiset lukumäärävaatimukset vuosittain: - lonkan ja polven tekonivelleikkaukset vähintään noin 600 kpl/vuosi - olkapään tekonivelleikkaukset vähintään noin 40 kpl/vuosi - lonkan, polven ja olkapään tekonivelten uusintaleikkaukset vähintään noin 600 kpl/vuosi - selkäkirurgia vähintään noin 150 kpl/vuosi - primaarit rintasyöpäleikkaukset vähintään noin 150 kpl/vuosi - paksusuoli- ja munuaissyövän, papillaarisen ja follikulaarisen kilpirauhassyövän ja matalan riskin endometriumsyövän sekä eturauhassyövän radikaaliprostatektomian leikkaukset kussakin syöpäryhmässä OYS-erva vähintään noin 70 kpl/vuosi Pohjois-Suomessa OYS-erityisvastuualueella (OYS-erva) yhteispäivystykset ovat jo keskittyneet terveydenhuoltolain edellyttämällä tavalla keskussairaaloihin PPSHP:ta lukuun ottamatta, jolla on oikeus ylläpitää yhteispäivystyksiä OYS:ssa ja OAS:ssa. Päivystysten keskittämistä ongelmallisempaa OYS-erva:n alueella on yltää päivystysasetuksen laatuvaatimuksiin käytettävissä oleva osaamispääoma huomioiden ja erityisesti työnjako-asetuksen 7 mukaiset lukumäärävaatimukset ovat erityisvastuualueen keskussairaaloille äärimmäisen haastavia. Käytännössä nykyisten leikkausvolyymien perusteella arvioituna 7 mukaisista leikkauksista OYS:in ulkopuolella voisi jatkua ainoastaan lonkan ja polven tekonivelleikkaukset Lapin keskussairaalassa (LKS) ja Oulaskankaan aluesairaalassa (OAS) sekä paksusuolisyövän leikkaukset LKS:ssa. Näin voimakkaasti keskittyvä erikoissairaanhoidon toiminta OYS-erva-alueella aiheuttaisi kapasiteetin riittävyyteen liittyviä haasteita Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä (PPSHP) ja kaventaisi elektiivisen kirurgian laajuutta muissa OYS-erva-alueen sairaaloissa merkittävästi vaikeuttaen päivystysasetuksen mukaisen päivystyksen ylläpitämisen edellytyksiä ja vaikeuttaen merkittävästi asetuksen mukaisen synnytysvalmiuden ylläpitämisen edellytyksiä. On myös arvioitu, että elektiivisen kirurgisen toiminnan merkittävä kaventuminen OYS-erva-alueen keskussai-

47 194, YH :00 HAL: 140/2018 Sivu 46 raaloissa voisi johtaa osaajakatoon aiheuttaen entistä suurempia ongelmia päivystysvalmiuden ylläpitämiselle. OYS-erva yhteistyön tiivistämistä koskeva selvitys Edellä kuvattujen lainsäädännön aiheuttamien erityishaasteiden ja erityisesti erikoissairaanhoidon työnjaon ongelmien ratkaisemiseksi, riittävän osaamispääoman turvaamiseksi OYS-erva-alueen sairaaloissa, OYS-erva-alueen kilpailukyvyn turvaamiseksi ja hoitoon pääsyn takaamiseksi lainmukaisissa määräajoissa, OYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien luottamushenkilö- ja viranhaltijajohto yhteiskokouksessaan ( ) päätti käynnistää syvempään erikoissairaanhoidon organisatoristasoiseen yhteistyöhön tähtäävän selvityksen. Esiselvitysvaiheen hankkeen ohjausryhmäksi nimettiin sairaanhoitopiirien hallitusten puheenjohtajat sekä sairaanhoitopiirien johtajat. Mahdollisesti syntyvän yhteisorganisaation toiminnallisia ja hallinnollisia vaihtoehtoja selvittämään konsultiksi palkattiin konsulttiyhtiö Ernst & Young (EY). Hankkeen ohjausryhmä kokoontui esiselvitysvaiheen aikana 2 kertaa (22.5. ja 19.6.). Esiselvitysvaiheen loppuraportti luovutettiin sairaanhoitopiirien johdolle (liite). Hankkeen. ohjausryhmässä päätettiin jatkaa hanketta. Esiselvitysvaiheen loppuraportin keskeinen sisältö, hankkeen jatkoaikataulu sekä hankkeen jatkovaiheiden välitavoitteet sekä resursointi on tarkoitus esitellä ja hyväksyä OYServa-alueen sairaanhoitopiirien johdon yhteiskokouksessa EY:n esiselvitysvaiheen loppuraportin organisoitumisvaihtoehdoista parhaiten tavoitteita vastaavaksi todettiin osuuskuntamalli, jossa rajattu ja yhteisesti sovittu osa erikoissairaanhoidon palvelutuotannosta voitaisiin siirtää yhteisen osuuskunnan ja sen alaisten tytäryhtiöiden hoidettavaksi. Osuuskuntatoiminta on taloudellista toimintaa siten, että jäsenet käyttävät hyväkseen osuuskunnan tarjoamia palveluita taikka palveluita, jotka osuuskunta järjestää tytäryhteisönsä avulla tai muulla tavalla. Osuuskuntamallin ja tiettyihin erikoissairaanhoidon toimintoihin keskittyvien osaamiskeskusmallin pohjalta syntyvien tytäryhtiöiden keskeisiä tavoitteita olisivat: 1. OYS-erva -alueen päivystävien sairaaloiden toiminnan turvaava erikoissairaanhoidon työnjakomalli ohjatun potilaiden valinnanvapauden ja sairaaloiden vahvemman keskinäisen työnjaon ja roolittamisen kautta 2. osaamispääoman riittävyyden varmistaminen OYS-erva-alueen päivystävissä sairaaloissa huolimatta osaamisen keskittymisestä ja merkittävästä lähitulevaisuuden eläkepoistumasta 3. erikoisosaajien ja osaamispääoman sitouttaminen julkisiin palvelutuottajiin tarjoamalla lisäansiomahdollisuuksia virkatyön ohella osuuskunnan alaisten yhtiöiden kautta 4. kannustinjärjestelmien luominen edistämään erityisasiantuntijoiden yhteisesti koordinoitua liikkuvuutta 5. lain mukaisen ja kilpailukykyisen hoitoon pääsyn turvaaminen ja palvelukysynnän kausivaihteluun reagoivan palvelutarjonnan luominen 6. olemassa olevan infrastruktuurin mahdollisimman tehokas hyödyntäminen koko OYServa-alueella 7. olemassa olevien tilojen ja laitteiden käyttöasteen kohottaminen, tuotannon tehostaminen ja synergiahyötyjen kautta kustannustehokkuuden parantaminen

48 194, YH :00 HAL: 140/2018 Sivu yhteisen OYS-erva-alueen brändin luominen kilpailukykytekijänä 9. OYS-erva-alueen julkisen erikoissairaanhoidon kilpailukyvyn parantaminen Jatkovalmistelu ja sen aikataulu Osuuskuntamallin valmistelu ja siihen liittyvä päivystävien sairaaloiden tulevaisuuden turvaavan työnjakomallin toteuttaminen liittyy olennaisesti Terveydenhuoltolain 43 mukaisen erikoissairaanhoidon järjestämissopimusprosessin etenemiseen. Tavoitteena on valmistella erikoissairaanhoidon järjestämissopimus syksyn 2018 aikana OYS-ervaalueen sairaanhoitopiirien hyväksyttäväksi. Linjauksia osuuskunnan muodostamisesta on tavoitteena saada alustavasti lokakuuhun loppuun 2018 mennessä ja lopullisesti päätökset vuoden 2018 loppuun mennessä. Tavoiteaikatauluihin vaikuttaa olennaisesti työnjako- ja keskittämisasetuksen 7 mukaisen siirtymäajan päättyminen ja päivystysasetuksen 21 ja työnjako- ja keskittämisasetuksen 8 mukainen seurantavelvoite. Työnjako- ja keskittämisasetuksen 8 mukaan sairaanhoitopiirien, joissa on yliopistollinen sairaala, on laadittava ja kahdesti vuodessa toimitettava sosiaali- ja terveysministeriölle (STM) selvitys siitä, miten valtakunnallinen ja alueellinen kokonaisuuksien suunnittelu ja yhteen sovittaminen, tavoitellut taloudelliset vaikutukset sekä sitoutuminen yhtenäisiin hoidon perusteisiin ovat toteutuneet. Selvitykset on päivitettävä kahdesti vuodessa ja toimitettava huhtikuun ja lokakuun loppuun mennessä STM:lle ja sen alaiselle kansalliselle koordinaatioryhmälle, jossa on sosiaali- ja terveysministeriön, valtiovarainministeriön, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston, aluehallintovirastojen ja erityisvastuualueiden edustus sekä riittävä lääketieteen erikoisalojen edustus. OYS-ervan on annettava lokakuussa 2018 työnjako- ja keskittämisasetuksen 8 :n mukainen selvitys. Tähän selvitykseen olisi hyvä saada kuvauttua osuuskuntamallin kautta toteutuva erikoissairaanhoidon työnjakomalli sekä arvioidut siirtymäajat. Edellä kuvattu tavoiteaikataulu erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen laatimiseksi ja hyväksymiseksi sekä erityisesti yhteisen osuuskunnan perustamiseksi tulee vaatimaan tulevan syksyn aikana merkittävää resursointia. Myös yhteisiin tavoitteisiin sitoutuminen tulee olemaan kriittinen menestystekijä jatkovalmistelun aikana resursoinnin ohella. Konsulttiyhtiö EY:n jatkotoimeksiannon ohella tarkoituksena on perustaa PPSHP:hen jatkohankkeen ohjausryhmän ohjauksessa toimiva projektitoimisto, jossa on erikoissairaanhoidon substanssiosaamisen ohella vahva juridiikan ja sopimusoikeuden, taloushallinnon sekä henkilöstöhallinnon osaaminen sekä erikseen nimettävät työryhmät. Projektitoimiston ja EY:n tulevan syksyn keskeisiä tavoitteita ovat mm. ensimmäisinä käynnistyvien osaamiskeskuspohjaisten tytäryhtiöiden paikantaminen sekä niiden liiketoimintasuunnitelmien laadinta, osuuskunnan perustamisasiakirjojen laadinta, osuuskunnan alaisten tytäryhtiöiden henkilöstöpolitiikan selkeyttäminen osaajien liikkumiseen kannustavine palkkausjärjestelmineen, osuuskunnan talousarvioiden laadinta sekä kokonaisaikataulujen tarkentaminen. Liite 1 Esiselvitysvaiheen loppuraportti *) (Ei julkinen, laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 6 1 momentin 9 kohta) Liite 2 Luonnos projektiorganisaatiosta *)

49 194, YH :00 HAL: 140/2018 Sivu 48 Muiden sairaanhoitopiirien päätökset Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hallitus on päättänyt, että hallitus 1. merkitsee tiedoksi esiselvitysvaiheen loppuraportin, 2. hyväksyy osaltaan, että selvitystyötä jatketaan kuvatulla projektitoimistolla ja - organisaatiolla. Projektitoimistoa ja -organisaatiota on mahdollista tarkastella uudelleen selvitystyön edetessä, 3. toteaa, osuuskunnan muodostamisesta koskevat linjaukset on tavoitteena saada alustavasti lokakuun loppuun 2018 mennessä ja lopullisesti päätökset vuoden 2018 loppuun mennessä. Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soiten hallitus on päättänyt 1. hyväksyä osaltaan, että selvitystyötä jatketaan kuvatulla projektitoimistolla ja - organisaatiolla ja että mukanaolevat sairaanhoitopiirit osallistuvat tästä aiheutuviin kustannuksiin asukaslukunsa suhteessa. Projektitoimistoa ja -organisaatiota on mahdollista tarkastella uudelleen selvitystyön edetessä. 2. edellyttää, että kaikki mukanaolevat sairaanhoitopiirit voivat osallistua valmisteluun ja että piireistä on edustettuna sekä johdon että henkilöstön edustus. Vastaavansisältöinen esitys on Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin hallituksen esityslistalla Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä käsittelee asiaa hallituksessaan lokakuussa. Ohjausryhmä ja sairaanhoitopiirien hallitusten poliittinen edustavuus OYS-erva kesäpäivillä esiteltiin osuuskuntamallia valmisteleva projektiorganisaatio. Osuuskuntamallin valmistelua ohjaa ohjausryhmä, johon kuuluvat sairaanhoitopiirin johtajat ja hallitusten puheenjohtajat sekä sairaanhoitopiirien hallitusten poliittinen edustavuus. Kesäpäivillä sovittiin, että osuuskuntamallia valmisteleva projektitoimisto laatii sairaanhoitopiirien hallitusten puheenjohtajille esityksen osuuskuntamallin ohjausryhmän laajentamisesta kattamaan poliittisen edustavuuden. Projektitoimiston esitys: PPSHP nimeää vihreiden (VIHR) ja perussuomalaisten (PS) edustajan Kainuu nimeää vasemmiston (VAS) edustajan Soite nimeää kristillisdemokraattien (KD) ja ruotsalaisen kansanpuolueen (RKP) edustajan LSHP nimeää kokoomuksen (KOK) edustajan LPSHP nimeää sosiaalidemokraattisen (SDP) puolueen edustajan Esitys Sairaanhoitopiirin johtaja Hallitus päättää 1. merkitä tiedoksi esiselvitysvaiheen loppuraportin; 2. hyväksyä osaltaan, että selvitystyötä jatketaan kuvatulla projektitoimistolla ja - organisaatiolla ja että projektitoimistoa ja -organisaatiota on mahdollista tarkastella uudelleen selvitystyön edetessä; 3. todeta, että ohjausryhmään kuuluvat sairaanhoitopiirin johtaja ja hallituksen puheenjohtaja; 4. nimetä ohjausryhmään sairaanhoitopiirien hallitusten poliittisen edustavuuden kattavuudesta tehdyn esityksen perusteella hallituksen varapuheenjohtaja Sara Tuiskun.

50 194, YH :00 HAL: 140/2018 Sivu 49 Päätös Esityksen mukaan Yhtymähallitus Sairaanhoitopiirin johtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin valmistelun pohjalta: Projektin eteneminen Osuuskuntavalmistelun projektiorganisaation ohjausryhmään on nimetty OYS-erva kesäpäivillä sovitun mukaisesti eri poliittisten puolueiden edustajat. Ohjausryhmä piti ensimmäisen jatkohankevaiheen kokouksensa Ohjausryhmä totesi, että OYS-erva-sairaanhoitopiirien hallitukset ovat hyväksyneet osuuskunnan selvitystyön jatkumisen. Ohjausryhmä tarkensi osuuskuntavalmistelun tavoiteaikatauluja siten, että jatkovalmisteluvaiheen jälkeen osuuskuntaratkaisuun mukaan haluavien OYS-erva sairaanhoitopiirien hallitukset tekevät esityksensä valtuustolle osuuskunnan muodostamisesta vuoden 2018 loppuun mennessä. Valtuustojen on tarkoitus päättää asiasta keväällä Osuuskunnan operatiivinen toiminta on tavoitteena aloittaa vuoden 2019 aikana osuuskuntaratkaisuun mukaan lähtevien sairaanhoitopiirien toimesta. Ohjausryhmä linjasi, että osuuskunnan toiminnan jatkovalmistelu lähtee liikkeelle sovitun työnjaon ja osaamisen jakamisen toiminnoilla. Järjestelyllä pyritään turvaamaan päivystävien sairaaloiden toiminnot. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n asema suhteessa osuuskuntaan tarkentuu valmistelun edetessä. Ohjausryhmä hyväksyi projektitoimiston kustannusarvioksi euroa vuodelle Kustannukset kattavat projektitoimiston palkkakustannukset ja asiantuntijapalveluiden ostot. Kustannukset sovittiin jaettavaksi asukas-lukujen suhteessa sairaanhoitopiirien kesken. Projektiorganisaatioon on nimetty erilliset työryhmät talous-, henkilöstö-, hallinto- ja ICT asioiden valmisteluun. Työryhmissä on asiantuntijaedustus kaikista OYS-erva sairaanhoitopiireistä. Henkilöstöasioiden valmisteluun on nimetty laaja ja suppea työryhmä, joissa on henkilöstöjärjestöjen edustus. Projektitoimiston lääketieteellinen asiantuntija Heikki Wiik on tavannut syys- ja lokakuun aikana keskussairaaloiden ja PPSHP:n erikoisalojen asiantuntijoita ja lääketieteellistä johtoa. Sekä keskussairaaloiden että Oulun yliopistollisen sairaalan kliinikoilta saatu palaute on ollut positiivista ja osuuskuntahankkeen etenemiselle on annettu tuki. Projektitoimisto on antanut Ernst & Young Oy:lle jatkotoimeksiannon, mikä sisältää selvitykset mm. yhtiörakennevaihtoehdot, osuuskun-nan/osakeyhtiöiden perustamisasiakirjojen ja sääntöjen laadinta, verotukselliset selvitykset, rahoitukseen ja pääomitustarpeeseen liittyvät selvitykset sekä osuuksien ja osakkeiden käyttötavat. Jatkoselvityksessä olevia asioita ovat lisäksi mm. osuuskunnan tuottama palvelukokonaisuus, palvelujen hinnoittelu, brändi, toimintamalli, taloudelliset kysymykset, henkilöstöpolitiikka ja tukipalveluiden järjestäminen. STM:n antama palaute osuuskunta valmistelulle on ollut myönteinen.

51 194, YH :00 HAL: 140/2018 Sivu 50 Järjestämissopimus Tavoitteena on valmistella erikoissairaanhoidon järjestämissopimus syksyn 2018 aikana OYS-erva-sairaanhoitopiirien hyväksyttäväksi. OYS-erva-sairaanhoitopiirit ovat antaneet lokakuussa 2018 työnjako- ja keskittämisasetuksen 8 :n mukaisen selvityksen STM:lle. Tähän selvitykseen on kuvattu osin osuuskuntamallin kautta toteutuvaksi suunniteltu erikoissairaanhoidon työnjakomalli. Osuuskunnan perustamista koskevat linjaukset OYS-erva-sairaanhoitopiirien hallitusten tulee linjata seuraavat asiat jatkovalmistelua koskien: Osuuskunta toimii hankintayksikkönä joka tuottaa, toimittaa ja hankkii sen suoraan tai välillisesti omistaville hankintayksiköille palveluita tai tavaroita joko tuottamalla niitä itse tai sen omistamien tytäryhtiöiden kautta. Osuuskunta voi toimia myös yhteishankintayksikkönä. Osuuskunnan omistus ja päätöksenteko toteutuu asukasluvun (kapitaatio) mukaisesti. Osuuskunnan säännöissä ja osakassopimuksessa voidaan määritellä sellaiset päätökset joissa edellytetään yksimielisyyttä tai määräenemmistöä. Sairaanhoitopiirien hallitukset tekevät vuoden 2018 loppuun mennessä esitykset valtuustoillensa osuuskunnan perustamisesta Osuuskunnan toiminta käynnistetään sovitun työnjaon ja osaamisen jakamisen toiminnoilla. Liite 3: Yleisesittely osuuskuntavalmistelusta Projektitoimiston ehdotus: Hallitus päättää, että 1. Osuuskuntaa valmistellaan in-house -periaatteella siten, että se toimii hankintayksikkönä joka tuottaa, toimittaa ja hankkii sen suoraan tai välillisesti omistaville hankintayksiköille palveluita tai tavaroita joko tuottamalla niitä itse tai sen omistamien tytäryhtiöiden kautta. Osuuskunta voi toimia myös yhteishankintayksikkönä. 2. Osuuskunnan omistus ja päätöksenteko valmistellaan toteutettavaksi vuoden 2017 lopun asukaslukujen mukaisesti. Osuuskunnan säännöissä ja osakassopimuksessa voidaan määritellä yksimielisyyttä tai määräenemmistöä edellyttävät päätökset 3. Valmistelua jatketaan siten, että sairaanhoitopiirien hallitukset tekevät vuoden 2018 loppuun mennessä esitykset valtuustoillensa osuuskunnan perustamisesta 4. Osuuskunnan toiminnan valmistelu aloitetaan sovitun työnjaon ja osaamisen jakamisen toiminnoilla. Muiden sairaanhoitopiirien päätökset Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hallitus hyväksyi projektitoimiston esityksen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soiten hallituksen päätös oli projektitoimiston esityksen mukainen lisäyksellä, että toiminnan käynnistämisen ja päätöksenteon mahdollistamiseksi on ensisijassa käynnistettävä liiketoimintasuunnitelman valmistelu. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän hallituksen päätös oli projektitoimiston esityksen mukainen. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin hallituksen esityslistalla esityksenä on projektitoimiston esityksen hyväksyminen.

52 194, YH :00 HAL: 140/2018 Sivu 51 Esitys Sairaanhoitopiirin johtaja Hallitus päättää osaltaan hyväksyä jatkovalmistelun pohjaksi, että 1. osuuskuntaa valmistellaan in-house -periaatteella siten, että se toimii hankintayksikkönä joka tuottaa, toimittaa ja hankkii sen suoraan tai välillisesti omistaville hankintayksiköille palveluita tai tavaroita joko tuottamalla niitä itse tai sen omistamien tytäryhtiöiden kautta. Osuuskunta voi toimia myös yhteishankintayksikkönä; 2. osuuskunnan omistus ja päätöksenteko valmistellaan toteutettavaksi vuoden 2017 lopun asukaslukujen mukaisesti. Osuuskunnan säännöissä ja osakassopimuksessa tulee määritellä yksimielisyyttä tai määräenemmistöä edellyttävät päätökset; 3. valmistelua jatketaan siten, että sairaanhoitopiirien hallitukset tekevät vuoden 2018 loppuun mennessä esitykset valtuustoillensa osuuskunnan perustamisesta, edellyttäen kuitenkin, että päätöksenteon pohjaksi on käytössä riittävä selvitys mm. osuuskunnan ja sen mahdollisen konsernin liiketoimintasuunnitelmasta; 4. osuuskunnan toiminnan valmistelu aloitetaan osaamisen jakamisen ja sovitun työnjaon toiminnoilla. Päätös Esityksen mukaan Lisätietoja sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela p sähköposti lshp.fi Täytäntöönpano tiedoksi OYS-erva-sairaanhoitopiirit *) Yhtymähallituksen käsittelyssä vain liite 3

53 194, YH :00 / Pykälän liite: Yleisesittely osuuskuntavalmistelusta Sivu 52 Yleisesittely osuuskuntavalmistelusta Projektitoimisto: Sari Haataja, Juha Jääskeläinen, Jarkko Raatikainen ja Heikki Wiik Aidolla yhteistyöllä ja kumppanuudella tehoa, laatua ja vaikuttavuutta

54 194, YH :00 / Pykälän liite: Yleisesittely osuuskuntavalmistelusta Sivu 53 OYS-Erva shp:n yhteistyön tiivistäminen ja sen tavoitteet tukee tarkoituksenmukaisen työnjaon toteutumista OYS-Erva alueella tukee järjestämissopimuksen toteutusta turvaa sairaaloiden päivystysvalmiutta turvaa riittävän osaamisen säilymistä Erva -alueen sairaaloissa mahdollistaa potilaiden nopeamman hoitoon pääsyn vahvistaa Pohjois-Suomen julkista erikoissairaanhoitoa ja sen kilpailullista asemaa sairaanhoidon järjestämiskentässä maakunta- ja sote - uudistuksesta riippumaton

55 194, YH :00 / Pykälän liite: Yleisesittely osuuskuntavalmistelusta Sivu 54 Toimintaympäristön muutos erikoissairaanhoidon palvelutuottajien välillä käydään kiristyvää kilpailua niin potilaista kuin terveydenhuollon ammattihenkilöistäkin kiihtyvä eläkepoistuma, osaamisen keskittyminen entistä suurempiin ja harvempiin keskuksiin yksityisten palvelutuottajien laajentaminen erikoissairaanhoitoon yhteistyö sairaanhoitopiirien välillä ja julkisten ja yksityisten palvelujentuottajien välillä tiivistyy lainsäädännölliset muutokset, kuten työnjako- ja keskittämisasetus ohjaavat toimintaa entistä suurempiin ja harvempiin keskuksiin.

56 194, YH :00 / Pykälän liite: Yleisesittely osuuskuntavalmistelusta Sivu 55

57 194, YH :00 / Pykälän liite: Yleisesittely osuuskuntavalmistelusta Sivu 56 Osuuskunta yhteistyöorganisaationa parhaiten yhteisiä tavoitteita vastaavaksi organisoitumismuodoksi on keväällä 2018 laaditun esiselvityksen perusteella todettu osuuskuntamalli (mm. osakeyhtiön sijaan) mallissa rajattu ja yhteisesti sovittu osa erikoissairaanhoidon palvelutuotannosta siirrettäisiin yhteisen osuuskunnan ja sen alaisten tytäryhtiöiden hoidettavaksi. osuuskuntamallin ja tiettyihin erikoissairaanhoidon toimintoihin keskittyvän osaamiskeskusmallin pohjalta muodostettavien mahdollisten tytäryhtiöiden keskeisiä tavoitteita olisivat lisäksi mm.: tarjota osaajille lisäansiomahdollisuuksia virkatyön ohella kannustinjärjestelmien luominen edistämään osaajien yhteisesti koordinoitua, vapaaehtoisuuteen perustuvaa liikkuvuutta hoitoon pääsyn turvaaminen ja palvelukysynnän kausivaihteluun reagointi OYS-ERVAn sairaaloiden tilojen ja laitteiden mahdollisimman tehokas hyödyntäminen OYS-erva osuuskunta ja sen mahdolliset yhtiöt tulisivat olemaan alueen sairaanhoitopiireistä erillinen työnantaja.

58 194, YH :00 / Pykälän liite: Yleisesittely osuuskuntavalmistelusta Osuuskunta ja mahdollisen tytäryhtiömallin valmistelun projektiorganisaatio syksy 2018 Sivu 57 Kainuu LSHP PPSHP Soite LPSHP Hankkeen seurantaryhmä (ERVA-kokousten kokoonpano) Hankkeen ohjausryhmä Hankkeen projektitoimisto (Sari Haataja, Juha Jääskeläinen, Jarkko Raatikainen, Heikki Wiik) Erilliset työryhmät hallinto ICT talous henkilöstö EY konsulttipalvelut ESH työnjakomallia ohjaava työryhmä osaamisalue /tytäryhtiö osaamisalue/tytäryhtiö osaamisalue/tytäryhtiö

59 194, YH :00 / Pykälän liite: Yleisesittely osuuskuntavalmistelusta Osuuskuntakonserni havainnekuvana Sivu 58 PPSHP LSHP Kainuu Soite LPSHP Osuuskunta In house yhtiö In house yhtiö In house yhtiö In house yhtiö In house yhtiö Markkinoilla Markkinoilla oleva oleva yhtiö yhtiö

60 194, YH :00 / Pykälän liite: Yleisesittely osuuskuntavalmistelusta Sivu 59 OSK ja mahdollisen yhtiömallin valmisteluaikataulu Esivalmisteluvaiheen loppuraportti ohry ERVA-kesäpäivät Alustavat päätökset OSK muodostamisesta ja varaukset pääomittamisesta talousarvioon Sitovat hallitusten päätökset OSK muodostamisesta Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Päätettiin jatkaa valmistelua - Esivalmisteluvaiheen loppuraportin esittely - Jatkohankkeen linjaaminen - Projektiorganisaation ja tavoiteaikataulun vahvistaminen ESH työnjaon raportti STM ja VM Tammi Helmi Maalis- Valtuustojen päätökset OSK:n perustamisesta OSK:n operatiivisen toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen

61 194, YH :00 / Pykälän liite: Yleisesittely osuuskuntavalmistelusta Sivu 60 Ohjausryhmän linjaukset /2 1. Osuuskunnan jäsenyhteisöt - toimielimien päätökset 12/2018 kevät Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja Mehiläinen Länsi-Pohjan Oy:n asema suhteessa osuuskuntaan tarkentuu valmistelun edetessä. 2. Millä toiminnoilla aloitetaan - Ohjausryhmä linjasi, että osuuskunnan toiminnan valmistelu lähtee liikkeelle potilaan ohjatun valinnanvapauden (työnjakoasetus 7 ) ja osaamisen jakamisen toiminnoilla 3. Työnjakomalli - skenaario 3 toimii jatkovalmistelun pohjana (kts. dia 21) 4. Brändi / toiminimi - aletaan valmistelemaan yhdessä viestintätoimiston kanssa 5. Osuuskunnan hallinnointi ja päätösvallan jako - siirtyi jatkovalmisteluun

62 194, YH :00 / Pykälän liite: Yleisesittely osuuskuntavalmistelusta Sivu 61 Ohjausryhmän linjaukset /2 6. Projektitoimiston budjetti ja kustannusten jakaminen - projektin budjettiin kasvatettiin asiantuntijapalveluiden ostoilla - projektitoimisto laatii budjetin ajalle 1-6/ Viestintä - ohjausryhmän kokouksista tehdään tiedote, joka julkaistaan sairaanhoitopiirien intrassa ja toimitetaan työryhmien jäsenille ja henkilöstölle - projektitoimisto raportoi kootusti ohjausryhmälle työryhmien työskentelystä - sairaanhoitopiirien yhteistyötoimikunnissa käsitellään valmistelun eteneminen - kukin sairaanhoitopiiri vastaa osaltaan hallitusten, valtuustoiden ja sidosryhmiensä informoinnista esim. katsausosiossa - ulkoisesta viestinnästä vastaa projektitoimisto ja sairaanhoitopiirien johtajat osaltaan

63 194, YH :00 / Pykälän liite: Yleisesittely osuuskuntavalmistelusta Sivu 62 Asukasluvut v lopussa Shp As. luku % PPSHP ,9 % Lapin shp ,9 % SOITE ,6 % Kainuu ,2 % Länsi-Pohja ,5 % Yhteensä ,0 %

64 194, YH :00 / Pykälän liite: Yleisesittely osuuskuntavalmistelusta Sivu 63 Projektin kustannukset Talousarvio 9-12/2018 Henkilöstökulut ,00 Asiantuntijapalvelut ,00 Kokoukset, matkat yms , ,00 Työpanos %-osuus Haataja 40 % Jääskeläinen 60 % Raatikainen 60 % Wiik 100 % Yhteensä 260 %

65 194, YH :00 / Pykälän liite: Yleisesittely osuuskuntavalmistelusta Sivu 64 Kustannusten jako Laskutus erva-alueittain As. luku % PPSHP ,52 55 % LSHP ,40 16 % SOITE ,18 11 % Kainuu ,25 10 % Länsi-Pohja ,66 9 % Yhteensä , %

66 194, YH :00 / Pykälän liite: Yleisesittely osuuskuntavalmistelusta Sivu 65 Millä toiminnoilla osuuskunta lähtee liikkeelle?

67 194, YH :00 / Pykälän liite: Yleisesittely osuuskuntavalmistelusta Sivu Sovittu työnjako (potilaan ohjattu valinnanvapaus ) - Osa keskittämis- ja työnjakoasetuksen 7 :ssä mainittujen leikkausten järjestäminen 2. Osaamisen jakaminen / kasvattaminen - Pohjois-Suomen osaajapooli - Syväosaamisen laajentaminen - Koulutusmahdollisuuksien turvaaminen

68 194, YH :00 / Pykälän liite: Yleisesittely osuuskuntavalmistelusta Sivu 67 Työnjako- ja keskittämisasetus 7 Leikkaustoiminnan jatkumisen edellytyksenä ovat seuraavat sairaalakohtaiset lukumäärävaatimukset vuosittain: lonkan ja polven tekonivelleikkaukset vähintään noin 600 kpl/vuosi olkapään tekonivelleikkaukset vähintään noin 40 kpl/vuosi lonkan, polven ja olkapään tekonivelten uusintaleikkaukset vähintään noin 100 kpl/vuosi selkäkirurgia (elektiivinen) vähintään noin 150 kpl/vuosi primaarit rintasyöpäleikkaukset vähintään noin 150 kpl/vuosi paksusuoli- ja munuaissyövän, kilpirauhassyövän ja matalan riskin endometriumsyövän sekä eturauhassyövän radikaaleikkaukset kussakin syöpäryhmässä vähintään noin 70 kpl/vuosi

69 194, YH :00 / Pykälän liite: Yleisesittely osuuskuntavalmistelusta Sivu 68 OYS-ERVA, leikkaukset 2017 Leikkaustoiminta, kaikki OYS OAS LKS LPKS KAKS KPKS Kaikki leikkaukset Elektiiviset leikkaukset % päivystysleikkauksia Päiväkirurgia Leikkaustoiminta, poimintoja OYS OAS LKS LPKS KAKS KPKS Kirurgian erikoisalat Naistentautien leikkaukset Synnytykset Silmäleikkaukset Kaihileikkaukset

70 194, YH :00 / Pykälän liite: Yleisesittely osuuskuntavalmistelusta Sivu 69 OYS-ERVA, keskitettävä syöpäkirurgia, 2018 ennuste, jos toiminta ennallaan Keskittämisasetus, 7, keskitettävät syöpäkirurgia Syöpäkirurgia OYS OAS LKS LPKS KAKS KPKS Yht. Paksusuoli Peräsuoli Rintasyöpä Yhteensä

71 194, YH :00 / Pykälän liite: Yleisesittely osuuskuntavalmistelusta Sivu 70 OYS-ERVA, keskitettävä ortopedia, 2018 ennuste, jos toiminta ennallaan Keskittämisasetus, 7, keskitettävä ortopedia Selkäkirurgia OYS OAS LKS LPKS KAKS KPKS Elektiivinen Päivystys Yhteensä Tekonivel, polvi ja lonkka OYS OAS LKS LPKS KAKS KPKS Primaari 2018enn Uusinta 2018enn Yhteensä 2018enn

72 194, YH :00 / Pykälän liite: Yleisesittely osuuskuntavalmistelusta Sivu 71

73 194, YH :00 / Pykälän liite: Yleisesittely osuuskuntavalmistelusta Sivu 72 Toimenpidemäärät ennuste 2018 OYS OAS Lappi Kainuu Soite LPKS Yht V 2018_12kk Ennuste Paksusuolisyöpä (n. 70) Rintasyöpä (n. 150) Lonkan ja polven tekonivel Primaari (n. 600) Uusinta (n. 100) Selkä (n. 150) Elektiivinen Päivystys Punaisella merkityt luvut eivät täytä asetuksen lukumäärävaatimuksia

74 194, YH :00 / Pykälän liite: Yleisesittely osuuskuntavalmistelusta Sivu 73 Toimenpidemäärät tavoite 2019 ns. skenaario 3 OYS OAS Lappi Kainuu Soite LPKS Yht V 2018_12kk Tavoite Paksusuolisyöpä (n. 70) Rintasyöpä (n. 150) Lonkan ja polven tekonivel Primaari (n. 600) Uusinta (n. 100) Selkä (n. 150) Elektiivinen Päivystys Punaiset: leikkaukset loppuvat. Vihreät:leikkausmäärät kasvavat

75 194, YH :00 / Pykälän liite: Yleisesittely osuuskuntavalmistelusta Ervan kliinikkotapaamiset Sivu 74???? Mehiläinen- Länsipohja Oy LKS OYS Lukuisia tapaamisia syyslokakuussa K-PKS KAKS

76 194, YH :00 / Pykälän liite: Yleisesittely osuuskuntavalmistelusta Sivu 75 Hallinto-, ict-, talous- ja osaamistyöryhmien kokoonpanot Hallinto PPSHP: Hallintolakimies Sari Haataja, pj LSHP: Shpj Jari Jokela Kainuu: Lakimies Anu Huttunen Soite: Lakimies Anne Harjunpää LPSHP: Hallintolakimies Tuija Holttinen Talous PPSHP: Talousjohtaja (taj) Jarkko Raatikainen, pj LSHP: Taj Elisa Kusmin Kainuu: Taj Eija Tolonen-Manninen Soite: Talouspäällikkö Tommi Koskinen LPSHP: Taj Maria Tähtinen ICT PPSHP: Tietohallintojohtaja (thj) Veijo Romppainen, pj LSHP: Thj Vesa-Matti Tolonen Kainuu: Thj Jari Väisänen Soite: Thj Mika Kivelä LPSHP: Thj Mikko Päkkilä Osaamistyöryhmät Osaamistyöryhmät nimetään ohjausryhmän pidettävän kokouksen jälkeen PPSHP: Pehmytkudoskirurgian vastuualueen johtaja Heikki Wiik, pj

77 194, YH :00 / Pykälän liite: Yleisesittely osuuskuntavalmistelusta Sivu 76 Suppea henkilöstötyöryhmän kokoonpano Työnantajan edustajat PPSHP: Henkilöstöjohtaja (Hej) Juha Jääskeläinen, pj Soite: Hej Eija-Liisa Heikkilä Lappi: Hej Timo Tammilehto Kainuu: Hej Riitta Uhrman LPSHP: Hej Soili Vesterinen Koho Juha Honkakoski, ppshp Juko Jaana Pikkupeura, ppshp Jau JHL Leila Koskensalmi, Kainuu

78 194, YH :00 / Pykälän liite: Yleisesittely osuuskuntavalmistelusta Sivu 77 Laaja henkilöstötyöryhmä 24 varsinaista ja varahenkilöt + 4 työnantajan edustajaa PPSHP Koho Super Pirjo Riehunkangas Tehy Juha Honkakoski JAU Jyty Eija Alikoski JHL Raili Nieminen Juko Jaana Pikkupeura ja Raija Niemelä LSHP Koho Tehy Esa Rusanen, Super Lahja Hänninen JAU Jyty Päivi Mänty JHL Terhi Suoraniemi Juko Antti Väänänen ja Seija Hiltunen Kainuun Sote Koho Tehy Marjo Kangasharju, Super Eija Karppinen JAU Jyty Ella Kiljunen JHL Mari Romppainen Juko Mari Arffman ja Tuomo Erola Soite Koho Tehy Monika Sivula Super Päivi Maunula JAU Jyty Johanna Ojanperä JHL Markku Kaakko JUKO Ulrica Kujansivu ja Juho Venetpalo

79 194, YH :00 / Pykälän liite: Yleisesittely osuuskuntavalmistelusta Sivu 78 Työryhmien tehtävät

80 194, YH :00 / Pykälän liite: Yleisesittely osuuskuntavalmistelusta Sivu 79 Hallintoryhmä Hallintotyöryhmän tehtävänä on mm. Osuuskunnan ja mahdollisten tytäryhtiöiden perustamisasiakirjojen valmistelu Osuuskunnan ja mahdollisten tytäryhtiöiden hallinnon järjestäminen Osuuskunnan ja mahdollisten tytäryhtiöiden tarvitsemien tukipalvelujen määrittäminen ja vaihtoehdot palvelujen hankkimiselle, esitykset ao. työryhmille Järjestelmäratkaisu yhteistyössä ict-työryhmän kanssa

81 194, YH :00 / Pykälän liite: Yleisesittely osuuskuntavalmistelusta Sivu 80 Henkilöstöryhmä Henkilöstötyöryhmän (suppea) tehtävänä on mm. Osuuskunnalle työpanosta antavan henkilöstön työskentelymuoto -vaihtoehdot Palkkauksen / korvausperusteiden vaihtoehtojen määrittäminen Vaihtoehtoiset sovellettavat työehtosopimukset Henkilöstöhallinnon järjestäminen Muut palvelussuhteen ehdot Järjestelmäratkaisu yhteistyössä ict-työryhmän kanssa

82 194, YH :00 / Pykälän liite: Yleisesittely osuuskuntavalmistelusta Sivu 81 ICT ryhmä ICT työryhmän tehtävät Osuuskunnan käyttäminen tietojärjestelmien määrittäminen ja käyttöönotto, ml. Henkilöstöhallinnon järjestelmistä sopiminen yhdessä henkilöstöryhmän kanssa Hoidollisista tietojärjestelmistä sopiminen Hallinnollisista tietojärjestelmistä sopiminen ml. toimistosovellukset Rekisterinpitäjä- ja tietosuoja-asiat Asiakirjahallinto yhteistyössä hallintotyöryhmän kanssa Palvelussuhdeasioiden ja käyttöoikeuksien sekä niihin liittyvien ohjeistusten määrittäminen yhdessä henkilöstöryhmän kanssa

83 194, YH :00 / Pykälän liite: Yleisesittely osuuskuntavalmistelusta Sivu 82 Talousryhmä Taloustyöryhmän tehtävänä on mm. osuuskunnan ja mahdollisten tytäryhtiöiden talousarvion laadinta pääomittaminen hinnoitteluperusteet ja laskutus Talouden ohjausprosessin kuvaus Taloushallinnon järjestäminen Järjestelmäratkaisu yhteistyössä ict-työryhmän kanssa

84 194, YH :00 / Pykälän liite: Yleisesittely osuuskuntavalmistelusta Jatkotoimeksianto EY:lle Yhtiörakennevaihtoehdot - Toiminta osuuskunnassa tai osuuskunnassa + tytäryhtiö(i)ssä (konsernirakenne) - Edut/haitat, pääomitus, verotuksellinen optimointi, hallinto, toimenpiteiden järjestäminen osaamisalueittain 2. Osuuskunnan/osakeyhtiöiden perustamisasiakirjat ja säännöt - Perustamissopimus - Säännöt - Osakassopimus omistajaohjaus ( kytkeytyvät järjestämissopimukseen) 3. Verotus - Veroseuraamukset - Osuuskunnan / yhtiöiden arvonlisäverotus - Mahdolliset verottajalta haettavat ennakkoratkaisut 4. Osuuskunnan rahoitus, pääomatarve - Taloudellinen mallinnus 5. Osuuksien ja osakkeiden käyttötavat 6. Tukipalvelut hankintamenettely, veroseuramukset Sivu 83

85 194, YH :00 / Pykälän liite: Yleisesittely osuuskuntavalmistelusta Sivu 84 Selvityksessä olevia asioita mm. Palvelupaketti Mitä palvelua OSK tuottaa; koko hoitoketju, ainoastaan toimenpide /kirurgi/leikkaustiimi, tukipalvelut? Hinnoittelu Liikevaihto Pääomitustarve Verokysymykset Kustannusten jako Työn tekemisen tapa Kannustimet Yhtiön resurssitarpeet Päätösvalta Brändi

86 194, YH :00 / Pykälän liite: Yleisesittely osuuskuntavalmistelusta Sivu 85 Työryhmäperehdytys Työryhmissä käydään tarkemmin läpi työryhmien työhön vaikuttavat asiat mm. - Osuuskunta yhtiömallina - Osuuskuntalain tahdonvaltaisuus - Osuudet osakkeet - Työryhmien rajapinnat

87 194, YH :00 / Pykälän liite: Yleisesittely osuuskuntavalmistelusta Sivu 86 - Kiitos-

88 195, YH :00 HAL: 189/2018 Sivu 87 MONETRA OULU OY:N OSAKKUUS Sairaanhoitopiirin johtaja Sairaanhoitopiiri on ostanut tulkkaus- ja käännöspalveluita Monetra Oulu Oy:n Tulkkipalveluilta. Kuluvan vuoden ostojen määrä on tammi-lokakuussa ollut n euroa. Monetra Oulu Oy on linjannut myyvänsä jatkossa palveluja vain omistaja-asiakkailleen ja tarjonnut sairaanhoitopiirille mahdollisuutta hankkia yhtiön osake hintaan 500 euroa. Monetra Oulu Oy (silloinen Monetra Oy) aloitti toimintansa vuonna 2012, kun Oulun kaupunkiin yhdistyi neljä ympäristökuntaa. Samassa yhteydessä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä päätettiin siirtää palkanlaskenta ja taloushallinto Oulun kanssa samaan organisaatioon. Monetran palveluvalikoima laajeni tulkkipalveluihin vuonna 2015, kun Monetra Oulu Oy:yyn liittyi Oulun kaupungille aiemmin kuulunut Pohjois-Suomen tulkkipalvelu, joka tuottaa tulkkaus- ja käännöspalveluita viranomaisille ja kuntaasiakkaille. Monetra Tulkkipalvelu Oulun yksikkö koostuu vakituisista työntekijöistä ja yli 100 freelancer-työntekijästä. Kielivalikoimassa on yli 50 eri kieltä mukaan lukien viittomakieli. Monetra Oulu Oy:n osakkuus edellyttää osakassopimuksen ja sen liitteenä olevan liittymissopimuksen hyväksymistä. Alkuperäiset osakkaat Oulun kaupunki ja Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ovat sitoutuneet hankkimaan talous- ja henkilöstöhallinnon palveluita Monetra-konserniin kuuluvilta yhtiöiltä vähintään viiden (5) vuoden ajan Konserniosakassopimuksen allekirjoittamisesta lukien. Osakassaopimuksessa todetaan selvyyden vuoksi, että em. sitoutuminen ei koske liittymissopimuksella tähän sopimukseen myöhemmin liittyviä yhtiön osakkaita. Palveluista sovitaan Monetra-konsernin osakkeenomistajien ja Monetra-konsernin yhtiöiden välillä erillisellä palvelusopimuksella. Liite 1: Osakassopimus liitteineen Esitys Sairaanhoitopiirin johtaja Hallitus päättää 1. oikeuttaa sairaanhoitopiirin johtajan ja talousjohtajan merkitsemään ja ostamaan sairaanhoitopiirille yhden Monetra Oulu Oy:n osakkeen sekä hyväksymään ja allekirjoittamaan osakassopimuksen/liittymissopimuksen; 2. että Monetra Oulu Oy:n osakkeiden osto katetaan investoinneista hankkeelta 1 a Valtakunnalliset hankkeet, vastuuyksiköltä 9136 muut hankkeet; 3. että toimiva johto päättää palvelusopimuksesta erikseen toimivaltansa puitteissa. Päätös Esityksen mukaan Lisätietoja sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela p sähköposti lshp.fi Täytäntöönpano tiedoksi Monetra Oulu Oy

89 195, YH :00 / Pykälän liite: Monetra Oulu Oy Osakassopimus liitteineen Sivu 88 OSAKASSOPIMUS Monetra Oulu Oy [ ] 2018

90 195, YH :00 / Pykälän liite: Monetra Oulu Oy Osakassopimus liitteineen Sivu 89 SISÄLLYSLUETTELO 1. MÄÄRITELMÄT YHTIÖN OMISTUS JA LIIKETOIMINTA Monetra-konsernin perustaminen, Yhtiön omistus ja omistusjärjestelyt Osakekirjat Monetra-konsernin strategia ja kehittäminen Yhtiön rahoitus ja tulevat investointitarpeet Yhtiön ja Monetra-konsernin yhtiöiden In-house -asema Monetra-konsernin toiminta ja omistajaohjaus YHTIÖN HALLINTO JA PÄÄTÖKSENTEKO Yleisvelvoite Vähemmistöoikeuksista luopuminen Hallitus Toimitusjohtaja Neuvottelukunta ja Yhtiön tärkeät päätökset sekä strategiset tavoitteet Tilintarkastus OSAKKEIDEN LUOVUTTAMINEN JA ETUOSTO-OIKEUS Yleinen luovutusrajoitus Etuosto-oikeus Myötämyyntioikeus ja myötämyyntivelvollisuus UUDET OSAKKAAT JA SOPIMUKSEEN LIITTYMINEN SALASSAPITO SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO MUUT EHDOT Sopimusrikkomus ja sopimussakko Ilmoitukset Sopimuksen tulkinta Osapätemättömyys Muutokset ja oikeuksista luopumiset Sovellettava laki ja riidanratkaisu Sopimuskappaleet Page i

91 195, YH :00 / Pykälän liite: Monetra Oulu Oy Osakassopimus liitteineen Sivu 90 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Yhtiöjärjestys Osakkeiden omistus Yhtiössä Liittymissopimuspohja Page ii

92 195, YH :00 / Pykälän liite: Monetra Oulu Oy Osakassopimus liitteineen Sivu 91 OSAKASSOPIMUS Tämä osakassopimus, yhdessä sen liitteiden kanssa ( Sopimus ), on allekirjoitettu [ ] 2018 seuraavien osapuolten välillä: (1) Monetra Oy, (y-tunnus [saadaan perustettaessa]) [osoite] ( Emoyhtiö ); (2) Oulun kaupunki, (y-tunnus ), PL 27, Oulun kaupunki; (3) Pohjois-Pohjanmaan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, (y-tunnus ), PL 10, OYS ja (4) Monetra Oulu Oy, (y-tunnus ), Nuottasaarentie 5, Oulu ( Yhtiö ). Osakkeenomistajat 1-3 jäljempänä yhdessä Osakkaat sekä kukin erikseen Osakas. Osakkaat ja Yhtiö jäljempänä yhdessä Osapuolet ja kukin yksin Osapuoli. TAUSTA JA TARKOITUS A. Yhtiö on perustettu vuonna 2012 Oulun kaupungin ja Pohjois-Pohjanmaan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän toimesta toimimaan omistajiensa talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusosakeyhtiönä. Yhtiö on toiminut perustamisesta alkaen julkisista hankinnoista annetun lain (2007/348) tarkoittamassa mielessä omistajiensa sidosyksikkönä ja yhteishankintayksikkönä. Oulun kaupunki ja Pohjois-Pohjanmaan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä omistavat tämän Sopimuksen allekirjoitushetkellä noin 95,5 % Yhtiön kaikista Osakkeista. B. Yhtiön tarkoituksena on jatkossakin tuottaa, toimittaa tai hankkia talous- ja henkilöstöhallinnon sekä muita asiantuntija- ja tukipalveluita hankintayksikkönä Yhtiön suoraan tai välillisesti omistaville hankintayksiköille. Yhtiö voi toimia myös yhteishankintayksikkönä. Yhtiön yhtiöjärjestys on muutettu yhtiökokouksen päätöksellä Liitteen 1 mukaiseksi. Yhtiön osalta on suunniteltu toimenpiteet, joiden mukaisesti Yhtiöstä tulee yksi Monetrakonsernin tytäryhtiöistä. Osapuolten tarkoituksena on, että Emoyhtiön omistus on aina vähintään viisikymmentäyksi (51) prosenttia Yhtiön osakkeista. Tarkoituksena on, että Emoyhtiö tulee muiden tämän Sopimuksen Osakkaiden lisäksi omistamaan Yhtiön osakkeita siten kuin tämän Sopimuksen kohdassa 2.1 ja Liitteessä 2 on tarkemmin todettu. Osakkaat ovat sitoutuneet Emoyhtiötä koskevassa osakassopimuksessa ( Konserniosakassopimus ) siihen, että Emoyhtiön tehtäviin kuuluu muun ohella Monetra-konsernin strateginen suunnittelu, konserniohjaus ja konsernin toiminnan kehittäminen. Tarkoituksena on myös, että Pohjois-Pohjanmaan talousalueen/maakunta-alueen muut kunnat, maakuntien ja kuntien kanssa samaan konserniin kuuluvat yhtiöt ja muut hankintayksiköinä toimivat julkisyhteisöt voivat Osakkaina sitoutua tämän Sopimuksen määräyksiin Liitteeksi 3 otettavan liittymissopimuksen mukaisesti. Lisäksi tulevan sote- ja maakuntauudistuksen myötä Osakkaana olevan Pohjois-Pohjanmaan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän osakeomistus siirtyy tulevaisuudessa Pohjois-Pohjanmaan maakunnalle. Selvyyden vuoksi Osapuolet toteavat, että mikäli maakuntia ei perusteta, tämän Sopimuksen mukaiset, kohdassa 2 tarkemmin määritellyt järjestelyt toteutetaan joka tapauksessa. Tällä Sopimuksella Osakkaat sopivat Yhtiön toiminnan kehittämisestä sekä oikeuksista ja velvollisuuksistaan suhteessa Yhtiöön samoin periaattein kuin Konserniosakassopimuksessa on sovittu. Tällä Sopimuksella kumotaan kaikki aiemmat Yhtiötä koskevat osakassopimukset. Page 1

93 195, YH :00 / Pykälän liite: Monetra Oulu Oy Osakassopimus liitteineen Sivu 92 Osakkaat ovat huolellisesti ja itsenäisesti arvioineet tämän Sopimuksen heille tuomat oikeudet ja velvollisuudet ja niihin liittyvät riskit ja mahdollisuudet. Osapuolet sitoutuvat toimimaan tässä Sopimuksessa mainituin ehdoin. 1. MÄÄRITELMÄT Tässä Sopimuksessa käytetään johdanto-osassa ja sopimuskohtien yhteydessä määriteltyjen määritelmien lisäksi seuraavia määritelmiä: 1.1 Etuostoilmoitus on määritelty kohdassa 4.2(b). 1.2 Etuosto-oikeus on määritelty kohdassa 4.2(b). 1.3 In-house -asema on määritelty kohdassa Konserniosakassopimus on määritelty tämän Sopimuksen johdannossa. 1.5 Luottamuksellinen Tieto tarkoittaa missä tahansa muodossa olevaa Osapuolta koskevaa ei-julkista tietoa, mukaan lukien taloudelliset tiedot, liikesalaisuudet, asiakastiedot ja tiedot sopimussuhteista tai liiketoiminnasta. 1.6 Luovuttava Osakas on määritelty kohdassa 4.2(a). 1.7 Luovutusilmoitus on määritelty kohdassa 4.2(a). 1.8 Monetra-konserni tarkoittaa Emoyhtiötä ja sen tytäryhtiöitä yhdessä. 1.9 Myyvät Osakkaat on määritelty kohdassa Myötämyyntioikeus on määritelty kohdassa 4.3 (ii) Myötämyyntivelvollisuus on määritelty kohdassa 4.3 (i) Osakas/Osakkaat on määritelty tämän Sopimuksen johdannossa Osake/Osakkeet tarkoittaa Yhtiön osaketta ja Yhtiön osakkeisiin oikeuttavia erityisiä oikeuksia Osakeanti on määritelty kohdassa 2.1Error! Reference source not found Osapuoli/Osapuolet on määritelty tämän Sopimuksen johdannossa OYL tarkoittaa kulloinkin voimassa olevaa osakeyhtiölakia (624/2006, muutoksineen). Page 2

94 195, YH :00 / Pykälän liite: Monetra Oulu Oy Osakassopimus liitteineen Sivu Strategia tarkoittaa kulloinkin voimassa olevaa koko Monetra konsernin toimintaa koskevaa toimintasuunnitelmaa Sopimus tarkoittaa tätä osakassopimusta liitteineen Tarjoava Osakas on määritelty kohdassa 4.2(b) Yhtiö on määritelty tämän Sopimuksen johdannossa Yhtiöjärjestys tarkoittaa Liitteen 1 mukaista Yhtiön yhtiöjärjestystä. 2. YHTIÖN OMISTUS JA LIIKETOIMINTA 2.1 Monetra-konsernin perustaminen, Yhtiön omistus ja omistusjärjestelyt a) Osapuolten tarkoitus on, että Yhtiöstä tulee Konserniosakassopimuksen mukaisesti perustettavan Emoyhtiön, uuden Monetra Oy nimisen yhtiön, tytäryhtiö. b) Emoyhtiö toteuttaa suunnatun osakeannin Oulun kaupungille ja Pohjois-Pohjanmaan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle apporttiomaisuutta vastaan ja Oulun kaupunki ja Pohjois-Pohjanmaan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä merkitsevät annissa Emoyhtiön osakkeita ja sijoittavat apporttina omistamiaan Yhtiön osakkeita Emoyhtiöön. c) Apportin jälkeen Yhtiössä on saavutettu tavoiteltu konsernirakenne siten kuin Konserniosakassopimuksessa on tarkemmin sovittu mennessä niin, että Emoyhtiön omistus Yhtiöstä on vähintään viisikymmentäyksi (51) prosenttia. Yhtiön vähemmistöosakkeenomistus eli enintään neljäkymmentäyhdeksän (49) prosenttia on suunnattu alueellisesti eri hankintayksiköinä toimiville julkisyhteisöille. Osakeomistus Yhtiössä on tämän jälkeen Liitteen 2 mukainen. d) Tavoitellun omistusjakauman saavuttamiseksi Monetra-konsernin osakkeenomistajat voivat tehdä myös keskinäisiä osakekauppoja tai muita erikseen sovittavia järjestelyitä. Monetra-konsernin yhtiöt voivat suunnatulla osakeannilla tai muilla vastaavilla järjestelyillä ottaa mukaan myös uusia osakkaita kaikkiin Monetra-konsernin tytäryhtiöihin. e) Tämä Sopimus on Osakkeita, Yhtiötä ja/ tai niiden omistusta koskeva ainoa sopimus Konserniosakassopimuksen ohella. Osapuolet eivät ole oikeutettuja solmimaan muita sopimuksia, jotka ovat ristiriidassa tämän Sopimuksen kanssa tai vaikuttavat muilla tavoin Osapuolten tämän Sopimuksen mukaisiin oikeuksiin. f) Osapuolet sitoutuvat hankkimaan talous- ja henkilöstöhallinnon palveluita Monetrakonserniin kuuluvilta yhtiöiltä vähintään viiden (5) vuoden ajan Konserniosakassopimuksen allekirjoittamisesta lukien. Selvyyden vuoksi todetaan, että em. sitoutuminen ei koske liittymissopimuksella tähän Sopimukseen myöhemmin liittyviä Yhtiön osakkaita. Palveluista sovitaan Monetra-konsernin osakkeenomistajien ja Monetra-konsernin yhtiöiden välillä erillisellä palvelusopimuksella. Konserniosakassopimuksen ja Osakkaiden lähtökohtana on, että kunkin Monetra- Page 3

95 195, YH :00 / Pykälän liite: Monetra Oulu Oy Osakassopimus liitteineen Sivu Osakekirjat konsernin alueellisen tytäryhtiön palvelut tuotetaan ko. tytäryhtiössä, ellei tytäryhtiöiden kesken yhdessä muuta sovita. g) Konserniosakassopimuksessa sovitun mukaisesti Monetra-konsernissa on tarkoituksena perustaa Yhtiön kaltainen tytäryhtiö kunkin tulevan maakunnan alueelle. Osapuolet sitoutuvat säilyttämään Yhtiön ja toimipisteen Pohjois-Pohjanmaan maakunnan alueella. Osakkeista annetaan osakekirjat ainoastaan Yhtiön hallituksen niin päättäessä. Osakkaat sitoutuvat olemaan vaatimatta Osakkeista osakekirjoja tai väliaikaistodistuksia. 2.3 Monetra-konsernin strategia ja kehittäminen Osapuolet sitoutuvat kehittämään Yhtiön ja koko Monetra-konsernin toimintaa Strategian mukaisesti. Strategia laaditaan Emoyhtiössä. 2.4 Yhtiön rahoitus ja tulevat investointitarpeet Yhtiön toiminnan rahoittaminen Yhtiön toiminnan rahoittaminen pyritään hoitamaan Yhtiön toiminnasta kertyvän tulorahoituksen turvin. Mikäli Yhtiö tarvitsee tulorahoituksen lisäksi lisärahoitusta, pyritään se järjestämään tulevaisuudessa oman pääoman ehdoin tai lainaamalla varat ulkopuolisista rahoituslähteistä normaalein ehdoin ilman vakuutta tai Yhtiön omin vakuuksin. Monetra-konsernin kustannukset, merkittävät investoinnit ja niiden rahoitus Emoyhtiön Yhtiölle ja muille tytäryhtiöilleen tarjoamat palvelut ja muut toiminnasta aiheutuvat kustannukset vyörytetään lähtökohtaisesti kaikkien tytäryhtiöiden kustannettavaksi. Emoyhtiön kustannusten jakoperusteet jaetaan tytäryhtiöille joko aiheutuneen työmäärän, liikevaihdon, henkilöstömäärän tai muun tarkoituksenmukaisen jakoperusteen suhteessa. Kustannusten jaossa huomioidaan aiheutunut kustannus ja siitä kunkin tytäryhtiön saama hyöty kuten erillisesti sovitaan Emoyhtiön ja tytäryhtiöiden kesken. Yhtiön sisällä Emoyhtiöstä vyöryneet kustannukset ja muut välilliset kustannukset jaetaan Yhtiön asiakkaille liikevaihdon, henkilöstömäärän tai muun tarkoituksenmukaisen jakoperusteen suhteessa. Osapuolet tiedostavat, että Monetra-konsernin perustamisvaiheessa IT-infrastruktruurin muodostaminen edellyttää investointeja, jotka on suunniteltu toteutettavan kahdessa eri vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa perustetaan ns. hallintoinfra (yhteinen verkko, it, monetra.fi, domain, koneet). Ensimmäisen vaiheen kustannukset on arvioitu olemaan noin euroa. Ensimmäisen vaiheen kustannukset jaetaan Monetra-konsernin tytäryhtiöiden kesken maksettavaksi kunkin tytäryhtiön henkilöstömäärän perusteella. Monetra-konsernin perustamisen yhteydessä mittavia ICT-järjestelmiä (kuten SAP, Oracle) ei siirretä omistajilta Emoyhtiölle tai tytäryhtiöille, vaan järjestelmien käyttö varmistetaan muilla tavoin. Viimeistään vuosina Monetra-konsernissa on tarkoitus toteuttaa yhteinen ICT-järjestelmähankinta. Osakkaat sitoutuvat toimimaan siten, että ICT-järjestelmähankinta mahdollistetaan viimeistään vuosien aikana ja että hankinnalle järjestetään rahoitus, ensisijaisesti Emoyhtiön toimesta ja toissijaisesti Emoyhtiön osakkeenomistajien järjestämänä, mikäli maakuntiin sovellettavasta pakottavasta laista tai asetuksesta ei muuta johdu. Page 4

96 195, YH :00 / Pykälän liite: Monetra Oulu Oy Osakassopimus liitteineen Sivu 95 Toisessa vaiheessa Monetra-konsernin IT-infrastruktuurin muodostamista yhtenäistetään tuotantojärjestelmät (palvelimet, konesalit ym.) myöhemmin sovittavalla tavalla. Osapuolet sopivat, että vaihtoehtona voi myös olla, että tuotantojärjestelmät säilyvät alkuperäisessä paikassaan siihen saakka, kunnes uudet järjestelmät kilpailutetaan Toisen vaiheen aiheuttamien kustannusten jako tarkentuu myöhemmin toteutuen aiheuttamisperiaatteen, aiheutuneen työmäärän tai muun tarkoituksenmukaisen jakoperusteen mukaan. Jokainen tytäryhtiö maksaa oman IT-infrakustannuksen osuutensa sekä osuuden Emoyhtiön ITinfrakustannuksesta yllä tässä kohdassa mainittujen periaatteiden mukaisesti. 2.5 Yhtiön ja Monetra-konsernin yhtiöiden In-house -asema Tämän Sopimuksen määräyksin on tarkoitus varmistaa Yhtiön hankintalain ( /1397) mukainen sidosyksikköasema ( In-house -asema ) suhteessa toisiin Monetra-konserniin kuuluviin yhtiöihin. Tässä tarkoituksessa Yhtiön osakeomistus tulee rajata vain niihin oikeushenkilöihin, joihin sovelletaan hankintalain hankintayksikköjä koskevia säännöksiä sekä varmistaa, että Yhtiö toimii hankintayksiköiden valvonnassa ja harjoittaa pääosaa toiminnastaan niiden kanssa. Yhtiö on sidosyksikkö, joka on perustettu tyydyttämään yleisen edun mukaisia tarpeita vailla varsinaista kaupallista luonnetta. Yhtiön päätarkoituksena on tukea hankintayksiköidensä (omistajiensa) yleisen edun mukaisten tehtävien hoitamista. Lisäksi tarkoituksena on varmistaa, että Emoyhtiö käyttää oikeushenkilönä määräysvaltaa Yhtiössä, ollen samalla itse hankintayksiköidensä (omistajiensa) määräysvallassa. Yhtiö voi harjoittaa ainoastaan vähäisissä määrin muuta kuin pääasialliseen toimintaansa kuuluvaa toimintaa hankintayksiköiden kanssa. Muun toiminnan osuus tulee olla kulloinkin voimassa olevan hankintalainsäädännön ja oikeuskäytännön sallimissa rajoissa siten, että Yhtiön In-house -asema säilyy. Yhtiön osakkaiksi voidaan ottaa vain sellaisia oikeushenkilöitä, joihin sovelletaan hankintalain hankintayksikköjä koskevia säännöksiä. Lisäksi osakeomistuksella ja ristiinomistuksella Monetra-konsernin sisällä tulee voida hyödyntää Emoyhtiön ja sen tytäryhtiöiden In-house -asema täysimääräisesti. Mahdollisuuksien mukaan Monetra-konserniin voi tulla lisää alueellisia tytäryhtiöitä kuin on sovittu Konserniosakassopimuksessa. Osapuolet sitoutuvat toteuttamaan Yhtiön kohdalla Konserniosakassopimuksessa sovitun mukaisesti ristiinomistuksen erityisesti Monetra-konsernin eri tytäryhtiöiden välillä niin, että Monetra-konsernin tytäryhtiöiden palveluhankinnat toisilta tytäryhtiöiltä voidaan varmistaa inhouse sisters -mallin mukaisesti. Kaikissa tilanteissa on varmistettava, että In-house aseman edellytykset täyttyvät hankintalain edellyttämällä tavalla. Sote- ja maakuntauudistuksen myötä myös Osakkaaksi sairaanhoitopiirin sijaan tulevan maakunnan mahdollisuus hankkia palveluita Yhtiöltä on toteutettava tarvittavilla omistusjärjestelyillä tai muutoin. Mikäli sote- ja maakuntauudistus viivästyy aiotusta aikataulusta, sitoutuvat Osapuolet tarvittaessa neuvottelemaan hyvässä hengessä ratkaisuista, joita mahdolliset uudistukseen tehtävät omistusmuutokset, sisältömuutokset tai aikataulumuutokset edellyttävät. 2.6 Monetra-konsernin toiminta ja omistajaohjaus Yhtiö tulee olemaan osa Monetra-konsernia. Keskeiset tehtävät Monetra-konsernissa jakautuvat Konserniosakassopimuksessa määrätyllä tavalla. Osapuolet hyväksyvät sen, että omistajaohjaus tapahtuu keskitetysti Emoyhtiöstä, Monetra-konsernin strategisten linjausten mukaisesti. Page 5

97 195, YH :00 / Pykälän liite: Monetra Oulu Oy Osakassopimus liitteineen Sivu 96 Yhtiön ja sen Osakkaiden sekä muiden Monetra-konserniin kuuluvien yhtiöiden välisissä liiketoimissa noudatetaan aina normaaleja liiketaloudellisia periaatteita. Osapuolet toteavat, että hinnoittelun Yhtiön ja sen Osakkaiden sekä Monetra-konserniin kuuluvien yhtiöiden välillä tulee olla markkinaehtoista kilpailuneutraliteettiperiaatteen mukaisesti. 3. YHTIÖN HALLINTO JA PÄÄTÖKSENTEKO 3.1 Yleisvelvoite (a) Osakkaat sitoutuvat käyttämään ääni- ja muita oikeuksiaan ja toimimaan yhtiökokouksessa, hallituksessa ja kaikissa muissa yhteyksissä tämän Sopimuksen mukaisesti sekä muutenkin tavalla, joka edistää tämän Sopimuksen mukaisten tavoitteiden toteutumista. Tämä velvoite koskee soveltuvin osin myös Yhtiötä. (b) Yllä kohdan 3.1(a) mukaisen yleisvelvoitteen nojalla Osapuolilla on paitsi velvollisuus pidättäytyä tämän Sopimuksen vastaisista toimista ja päätöksistä, myös aktiivinen velvollisuus ryhtyä toimiin ja osallistua päätöksentekoon aina kun tämä on Sopimuksen mukaista ja edistää tämän Sopimuksen mukaisten tavoitteiden toteutumista. 3.2 Vähemmistöoikeuksista luopuminen 3.3 Hallitus Osakkaat luopuvat tämän Sopimuksen voimassaoloajaksi OYL:n mukaisista seuraavista vähemmistöoikeuksistaan suhteessa Yhtiöön ja toisiin Osakkaisiin: 1. oikeudesta OYL 13 luvun 7 :n mukaiseen vähemmistöosinkoon; sekä 2. OYL 18 luvun 1 :n mukaisesta oikeudesta tietyissä tilanteissa vaatia Osakkeidensa lunastusta. (a) Yhtiöjärjestyksen mukaan Yhtiöllä on hallitus, johon kuuluu viidestä (5) kahdeksaan (8) varsinaista jäsentä. Hallituksen jäsenten toimikausi jatkuu valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen asti. (b) (c) Oulun kaupungilla on oikeus nimetä kaksi (2) jäsentä, Pohjois-Pohjanmaan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymällä kaksi (2) jäsentä ja muilla Osakkailla yhdessä yksi (1) jäsen. Pohjois-Pohjanmaan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän nimeämisoikeus siirtyy sote- ja maakuntauudistuksen myötä maakunnalle, mikäli maakuntauudistus toteutuu. Tämän lisäksi hallitusta nimitettäessä Osapuolet sitoutuvat huolehtimaan siitä, että hallituksen jäsenten osaaminen on arvioitu Yhtiön toiminnan kannalta myös kokonaisuutena ja että hallitukseen nimitetään osaamistaustaltaan toisiaan täydentäviä, päteviä ja sopivia henkilöitä. Tarvittaessa Yhtiön yhtiökokous voi päättää nimetä hallitukseen myös asiantuntijajäseniä. Emoyhtiöllä on aina oikeus nimetä Emoyhtiön hallituksen puheenjohtaja tai muu valitsemansa yksi (1) henkilö Yhtiön hallituksen jäseneksi, joka toimii lähtökohtaisesti Emoyhtiön niin päättäessä Yhtiön hallituksen puheenjohtajana. (d) Hallituksen jäsenet ovat oikeutettuja korvaukseen tehtäviensä hoitamisesta aiheutuneista kohtuullisista matkustus- ja muista kuluista. Yhtiökokous päättää hallituksen jäsenten palkkioiden maksamisesta ja kulujen korvaamisesta. Page 6

98 195, YH :00 / Pykälän liite: Monetra Oulu Oy Osakassopimus liitteineen Sivu 97 (e) (f) Hallitus on päätösvaltainen, kun yli puolet hallituksen jäsenistä on saapuvilla. Päätökset hallituksessa tehdään OYL:n ja Yhtiöjärjestyksen mukaisesti tämän Sopimuksen määräykset huomioon ottaen. Kaikkien hallituksen jäsenten allekirjoittama, kokousta pitämättä tehty kirjallinen päätös rinnastetaan päätösvaltaisen hallituksen tekemään päätökseen. Kutsu hallituksen kokoukseen on lähetettävä kaikille hallituksen jäsenille sähköpostitse vähintään viisi (5) arkipäivää ennen kokousta, elleivät kaikki hallituksen jäsenet toisin päätä. Erityisestä syystä voidaan kokous kutsua koolle lyhyempää kutsuaikaa noudattaen. Kokouskutsussa on aina mainittava kokouksen paikka ja aika sekä kokouksessa käsiteltävät asiat. Kokouskutsuun on mahdollisuuksien mukaan liitettävä käsiteltäviin asioihin liittyvä kirjallinen aineisto. Hallituksen kokous voidaan järjestää myös sähköisenä kokouksena esimerkiksi puhelimitse tai videoneuvotteluyhteyden välityksellä. 3.4 Toimitusjohtaja Yhtiöllä voi olla toimitusjohtaja, jonka nimittää hallitus. Toimitusjohtajan tehtävät määräytyvät OYL:n ja hallituksen kulloinkin antamien ohjeiden mukaisesti. Toimitusjohtajan palkkiosta ja muista toimisuhteen ehdoista päättää hallitus. 3.5 Neuvottelukunta ja Yhtiön tärkeät päätökset sekä strategiset tavoitteet Osapuolten tarkoituksena on, että Yhtiön osakkeita voivat omistaa vain oikeushenkilöt, jotka hankintalain mukaisesti ovat hankintayksiköitä. Tarkoituksena on, että Yhtiön omistus perustuu sille ajattelumallille, että hankintayksikkö-omistaja yhdessä muiden hankintayksikkö-omistajien kanssa käyttää määräysvaltaa Yhtiössä samalla tavoin kuin omiin toimipaikkoihinsa. Tässä tarkoituksessa Osakkaat perustavat Yhtiöön neuvottelukunnan, jolla on oikeus vaikuttaa Yhtiön tärkeisiin päätöksiin ja strategisiin tavoitteisiin. Seuraavat tärkeät päätökset ja strategiset tavoitteet edellyttävät kaikista Osakkaista koostuvan neuvottelukunnan käsittelyä riippumatta siitä, mille toimielimelle päätös muodollisesti kuuluu: (a) (b) (c) (d) (e) (f) (g) (h) (i) Yhtiöjärjestyksen muu kuin teknisluonteinen muuttaminen; Yhtiön Osakkeiden liikkeeseen laskeminen; Yhtiön osakepääoman korottaminen tai alentaminen; Yhtiötä koskevat yritysjärjestelyt; Yhtiön strategian hyväksyminen tai muu kuin teknisluontoinen muuttaminen; osingon- tai muu varojenjako Yhtiöstä, mukaan lukien Yhtiön omien Osakkeiden hankkiminen, lunastaminen ja pääomanpalautus; Yhtiön merkittävät investoinnit ja kolmansien osapuolten kanssa solmittavat tai toteutettavat merkittävät sopimukset tai järjestelyt; sopimuksen solmiminen tai järjestelyn toteuttaminen Yhtiön ja Osakkaan välillä; Yhtiön hakeminen konkurssiin tai yrityssaneeraukseen tai asettaminen selvitystilaan, ellei pakottavasta lainsäädännöstä muuta johdu; Page 7

99 195, YH :00 / Pykälän liite: Monetra Oulu Oy Osakassopimus liitteineen Sivu 98 (j) (k) hallituksen jäsenten lukumäärän muuttaminen; ja oleellisesti uusien palveluiden, kuten kokonaan uuden palvelusegmentin, lisääminen Yhtiön palveluvalikoimaan. 3.6 Tilintarkastus Yhtiöllä on aina sama tilintarkastaja kuin Emoyhtiöllä, joka valitsee konsernin tilintarkastajan. Tilintarkastajan tulee olla tilintarkastusyhteisö. 4. OSAKKEIDEN LUOVUTTAMINEN JA ETUOSTO-OIKEUS 4.1 Yleinen luovutusrajoitus (a) (b) (c) (d) (e) Osakkaat sitoutuvat noudattamaan tämän Sopimuksen määräyksiä Osakkeitaan luovuttaessaan. Osakkeiden luovutukseksi katsotaan kaikki oikeustoimet, joiden seurauksena Osakkeiden omistus siirtyy tai voi siirtyä Osakkaalta toiselle Osakkaalle tai kolmannelle osapuolelle (muun muassa kauppa, vaihto, lahja, panttaus, yritysjärjestelyt sekä yleisseuraannonluonteiset saannot (sulautuminen, jakautuminen)). Osakkaat sitoutuvat (i) olemaan myymättä tai muuten luovuttamatta Osakkeita, (ii) olemaan perustamatta Osakkeisiin kohdistuvia pantti- tai muita vakuusoikeuksia ja (iii) olemaan muutoin luovuttamatta tai perustamatta mitään Osakkeisiin liittyviä oikeuksia, ellei tässä Sopimuksessa ole toisin nimenomaisesti sovittu. Osakkeiden luovutuksiin sovelletaan ensisijaisesti tämän Sopimuksen määräyksiä, ja Osakkaat sitoutuvat olemaan vetoamatta Yhtiöjärjestyksessä oleviin suostumus- ja lunastuslausekkeisiin edellyttäen, että Osakkeiden luovutuksessa on noudatettu tämän Sopimuksen määräyksiä. Osakkailla ei missään tilanteessa ole oikeutta luovuttaa Osakkeitaan muille tahoille, kuin oikeushenkilöille, joihin sovelletaan hankintalain hankintayksikköjä koskevia säännöksiä. Osapuolten yhteinen lähtökohta on, että Yhtiön osakkeet tai liiketoiminta voidaan tulevaisuudessa luovuttaa ( Exit ) yhtenä kokonaisuutena. Tässä tarkoituksessa Osapuolet sitoutuvat myötävaikuttamaan Exit-mahdollisuuden selvittämiseen ja tarvittaessa antamaan toimeksiannon ulkopuoliselle välittäjälle, mikäli Yhtiön Osakkaiden enemmistö (yli 50 %) kannattaa yhtiön Exitin selvittämistä ja myyntitoimeksiannon antamista. 4.2 Etuosto-oikeus (a) Jos Osakas suunnittelee luovuttavansa kaikki omistamansa Osakkeet tai osan niistä, tulee kyseisen Osakkaan ( Luovuttava Osakas ) ilmoittaa suunnitellusta luovutuksesta kirjallisesti Yhtiön hallitukselle mahdollisimman pian sen jälkeen, kun luovutuksen sisältö, suunniteltu ajankohta sekä luovutuksensaaja ovat Luovuttavan Osakkaan tiedossa. Yhtiön hallituksen tulee neljäntoista (14) vuorokauden kuluessa saattaa suunniteltu luovutus kaikkien Osakkaiden tietoon ( Luovutusilmoitus ). Luovutusilmoituksessa on mainittava luovutettavien Osakkeiden lukumäärä, luovutuksensaajan nimi, Osakkeista tarjottu vastike sekä luovutuksen muut ehdot. Luovuttavan Osakkaan sekä luovutuksensaajan on toimittava vilpittömässä mielessä. Page 8

100 195, YH :00 / Pykälän liite: Monetra Oulu Oy Osakassopimus liitteineen Sivu 99 (b) (c) (d) Muilla Osakkailla on ensisijainen ja Yhtiöllä toissijainen oikeus, mutta ei velvollisuutta, ostaa Luovuttavalta Osakkaalta ne Osakkeet, joita suunniteltu luovutus koskee ( Etuosto-oikeus ). Jos Osakas ( Tarjoava Osakas ) tai Yhtiö haluaa käyttää Etuostooikeutta, tulee Tarjoavan Osakkaan tai Yhtiön ilmoittaa asiasta Luovuttavalle Osakkaalle ja hallitukselle ( Etuostoilmoitus ) kolmenkymmenen (30) vuorokauden kuluessa Luovutusilmoituksen vastaanottamisesta lukien. Jos Tarjoavia Osakkaita on useampia, on Tarjoavilla Osakkailla oikeus ensisijaisesti käyttää Etuosto-oikeutta omistustensa suhteessa. Hankintahinta, jolla Tarjoavilla Osakkailla tai Yhtiöllä on Etuosto-oikeus hankkia Osakkeet, on Osakkeen substanssiarvo. Jos luovutus on tarkoitus suorittaa muuta kuin käteisvastiketta vastaan, hankintahintana käytetään Yhtiön hallituksen valitseman asiantuntijan määrittämää käteishintaa, joka vastaa Osakkeen substanssiarvoa. Luovuttavalla Osakkaalla on oikeus luovuttaa kaikki suunnitellun luovutuksen kohteena olevat Osakkeet luovutuksensaajalle, jos kukaan muista Osakkaista tai Yhtiö ei Etuostoilmoituksella ilmoita käyttävänsä Etuosto-oikeuttaan. Jos Luovuttavan Osakkaan ja luovutuksensaajan välistä luovutusta ei toteuteta kahden (2) kuukauden kuluessa Luovutusilmoituksesta, suunnitellusta luovutuksesta on käynnistettävä uudelleen tämän kohdan 4.2 mukainen menettely. 4.3 Myötämyyntioikeus ja myötämyyntivelvollisuus Jos kolmas osapuoli vilpittömässä mielessä tekee tarjouksen ostaa Yhtiön kaikki Osakkeet ja Osakkaat, jotka yhdessä omistavat yli puolet Yhtiön kaikista Osakkeista, ( Myyvät Osakkaat ) hyväksyvät tarjouksen, on myös kaikilla muilla Osakkailla: (i) (ii) Myyvien Osakkaiden niin vaatiessa velvollisuus (i) tarjota Osakkeensa myytäväksi samaan osakekohtaiseen hintaan ja muutoin olennaisesti samoin ehdoin kuin Myyvät Osakkaat myyvät omat Osakkeensa sekä (ii) velvollisuus muutenkin myötävaikuttaa mahdolliseen myyntiprosessiin (Myötämyyntivelvollisuus); ja oikeus myydä samassa yhteydessä kaikki omistamansa Osakkeet tällaiselle ulkopuoliselle taholle samaan hintaan ja muutoin olennaisesti samoin ehdoin kuin Myyvät Osakkaat myyvät omat Osakkeensa (Myötämyyntioikeus). 5. UUDET OSAKKAAT JA SOPIMUKSEEN LIITTYMINEN Kun Osakkeita siirtyy kolmansien osapuolten omistukseen Osakkeiden merkinnän, ostamisen tai muun saannon kautta ja tämän Sopimuksen sallimissa rajoissa, tällaisen saannon edellytys on, että tällainen kolmas osapuoli sitoutuu tämän Sopimuksen osapuoleksi allekirjoittamalla tämän Sopimuksen Liitteeksi 3 otetun liittymissopimuksen. Osapuolet hyväksyvät, että Yhtiön virallinen edustaja vahvistaa allekirjoituksellaan uuden Osakkaan kanssa tehtävän Liitteen 3 mukaisen liittymissopimuksen ja kolmannen osapuolen sitoutumisen tähän Sopimukseen kaikkien Osapuolten puolesta. Osakkaat sitoutuvat huolehtimaan, että kun Yhtiöön tulee uusia Osakkaita, Emoyhtiön omistusosuus ei koskaan laimene siten, että Emoyhtiön omistusosuus Yhtiössä alittaisi 51 prosenttia Yhtiön kaikista Osakkeista. Mikäli uusien Osakkaiden mukaantulo Yhtiössä järjestetään suunnatun osakeannin kautta, edellyttää se, että Yhtiön Osakkaista Emoyhtiölle, Oulun kaupungille ja Pohjois-Pohjanmaan Page 9

101 195, YH :00 / Pykälän liite: Monetra Oulu Oy Osakassopimus liitteineen Sivu 100 Sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle (tulevaisuudessa maakunnalle) annetaan samassa osakeannissa mahdollisuus merkitä Yhtiön osakkeita samassa suhteessa kuin uusi Osakas / uudet Osakkaat saavat oikeuden merkitä Yhtiön osakkeita. Uusien Osakkaiden mukaantulon osalta Osapuolet sitoutuvat huomioimaan, mitä on sovittu Sopimuksen kohdassa 2.5 Yhtiön In-house aseman säilymisestä. 6. SALASSAPITO Tämän Sopimuksen tarkoittaman yhteistyön yhteydessä Osapuolet saattavat luovuttaa toisilleen Luottamuksellista Tietoa. Osapuolet sitoutuvat pitämään kaiken saamansa Luottamuksellisen Tiedon salassa ja olemaan ilmaisematta sitä muille siltä osin kuin esim. laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta ( /621 muut.) ei velvoita Osapuolta julkistamaan tietoa. Selvyyden vuoksi todetaan, että tämän Sopimuksen sisältö ei ole Luottamuksellista Tietoa. 7. SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO (a) (b) (c) Tämä Sopimus tulee voimaan, kun kaikki Osapuolet ovat sen allekirjoittaneet, ja pysyy voimassa, kunnes Osapuolet kirjallisesti toisin sopivat tai kunnes Osapuoli ei enää omista Yhtiön Osakkeita, jolloin Sopimus päättyy tällaisen Osapuolen osalta. Osakkeiden luovuttaminen tämän Sopimuksen määräysten vastaisesti ei vapauta Osapuolta tämän Sopimuksen mukaisista velvoitteista. Tämän Sopimuksen kohtien 4, 6 ja 8 mukaiset velvoitteet pysyvät voimassa tämän Sopimuksen päättymisen jälkeenkin. 8. MUUT EHDOT 8.1 Sopimusrikkomus ja sopimussakko 8.2 Ilmoitukset Tämän Sopimuksen rikkomiseen syyllistyvän Osapuolen on maksettava sopimussakkona euroa. Sopimussakko maksetaan loukatulle Osapuolelle tai loukatun Osapuolen niin vaatiessa Yhtiölle. Sopimussakon maksaminen ei poista rikkoneen Osapuolen vahingonkorvausvelvollisuutta siltä osin, kun loukatun Osapuolen vahinko ylittää sopimussakon määrän. Sopimusrikkomuksella tarkoitetaan sellaista olennaista rikkomusta, jota ei ole korjattu kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa siitä, kun loukattu Osapuoli on rikkomuksesta kirjallisesti rikkojalle huomauttanut. Tällaisena olennaisena sopimusrikkomuksena pidetään aina tämän Sopimuksen kohdan 2, 3, 4 ja 6 rikkomista. Osapuolet toteavat, että tulevan sote- ja maakuntauudistuksen maakuntia velvoittavaa lainsäädäntöä ei tiedetä kokonaisuudessaan tämän Sopimuksen allekirjoitushetkellä. Osapuolet sopivat, että tässä kohdassa sovittua sopimussakkoa ei voida määrätä Pohjois-Pohjanmaan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän sijaan Osapuoleksi tulevan maakunnan maksettavaksi sellaisesta mahdollisesta sopimusrikkomuksesta, joka johtuu maakuntiin sovellettavasta pakottavasta lainsäädännöstä. (a) Tämän Sopimuksen mukaiset ilmoitukset ja tiedoksiannot voidaan lähettää kirjatulla kirjeellä tai sähköpostilla osakasluetteloon ilmoitettuihin tai muuten Yhtiön tiedossa oleviin posti- tai sähköpostiosoitteisiin. Tiedoksiannon katsotaan tapahtuneen, kun Page 10

102 195, YH :00 / Pykälän liite: Monetra Oulu Oy Osakassopimus liitteineen Sivu 101 sähköposti on todistettavaksi lähetetty tai kun seitsemän (7) vuorokautta on kulunut kirjatun kirjeen postittamisesta. (b) Osapuolet vastaavat jokainen omalta osaltaan siitä, että he ilmoittavat Yhtiölle kulloinkin voimassaolevat yhteystietonsa. 8.3 Sopimuksen tulkinta (a) (b) Tämä Sopimus muodostaa Osapuolten koko tämän Sopimuksen kattamia asioita koskevan Sopimuksen ja se syrjäyttää kaikki aikaisemmat Osapuolten väliset samoja asioita koskevat sopimukset. Sopimuksen otsikot eivät vaikuta sen tulkintaan. Jos Sopimuksen ja sen liitteiden välillä on ristiriitaisuuksia, sovelletaan ensisijaisesti tätä Sopimusta. 8.4 Osapätemättömyys Jos jokin tämän Sopimuksen kohta katsotaan pätemättömäksi tai mitättömäksi, pysyy Sopimus muilta osin voimassa, ellei pätemättömyys tai mitättömyys johda niin merkittävään muutokseen, että Sopimuksen pysyminen voimassa muilta osin olisi kohtuutonta tai mahdotonta. Osapätemättömyys tai mitättömyystilanteessa Osapuolet sitoutuvat neuvottelemaan tämän Sopimuksen muuttamisesta siten, että Osapuolten alkuperäinen sopimustahto toteutuu mahdollisimman hyvin. 8.5 Muutokset ja oikeuksista luopumiset (a) (b) Kaikki muutokset tähän Sopimukseen ja sen mukaisista oikeuksista luopumiset on tehtävä kirjallisesti ja vahvistettava oikeuksistaan luopuvien Osapuolten allekirjoituksin. Pelkkä tämän Sopimuksen mukaisen oikeuden käyttämättä jättäminen ei merkitse siitä luopumista eikä siten vaikuta Osapuolen oikeuteen käyttää samaa oikeutta myöhemmin niin halutessaan. 8.6 Sovellettava laki ja riidanratkaisu (a) (b) Tähän Sopimukseen sovelletaan Suomen lakia. Tätä Sopimusta koskevat tai siitä aiheutuvat riidat pyritään ensisijaisesti ratkaisemaan neuvotteluteitse. Mikäli riitaa ei saada soviteltua neuvotteluteitse, ratkaistaan asia lopullisesti välimiesmenettelyssä Keskuskauppakamarin välimiesmenettelysääntöjen mukaisesti. Välimiesmenettelyn paikka on Helsinki ja välimiesoikeus koostuu yhdestä (1) välimiehestä. Välimiesmenettelyn kieli on Suomi. Page 11

103 195, YH :00 / Pykälän liite: Monetra Oulu Oy Osakassopimus liitteineen Sivu Sopimuskappaleet Tätä Sopimusta on allekirjoitettu neljä (4) samasanaista kappaletta, yksi (1) kullekin Osapuolelle. Aika Paikka Aika Paikka MONETRA OY OULUN KAUPUNKI Nimi Asema Nimi Asema Aika Paikka POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Nimi Asema Allekirjoittanut Yhtiö sitoutuu noudattamaan Sopimusta ja sitä sitoo tämän Sopimuksen ehdot siltä osin kuin ne liittyvät Yhtiöön. Aika Paikka MONETRA OULU OY Nimi Asema Page 12

104 195, YH :00 / Pykälän liite: Monetra Oulu Oy Osakassopimus liitteineen Sivu 103 MONETRA OULU OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 Yhtiön toiminimi Yhtiön toiminimi on Monetra Oulu Oy. 2 Yhtiön kotipaikka Yhtiön kotipaikka on Oulu. 3 Yhtiön toimiala Yhtiön toimialana on tuottaa ja kehittää maakunta- ja kuntasektoria palvelevia tukitoimintoja, kuten talous- ja henkilöstöhallinnon palveluita sekä tulkkauspalveluita. Yhtiö toimii hankintayksikkönä, joka tuottaa, toimittaa ja hankkii sen suoraan tai välillisesti omistaville hankintayksiköille tavaroita tai palveluita joko tuottamalla niitä itse tai sen omistamien tytäryhtiöiden kautta. Yhtiö voi toimia myös yhteishankintayksikkönä. Yhtiö harjoittaa pääosaa toiminnastaan niiden hankintayksiköiden kanssa, joiden määräysvallassa se on. Yhtiön toimintaa valvovat hankintayksiköt samalla tavoin kuin ne valvovat omia toimipaikkojaan. Yhtiö voi ostaa, myydä ja hallita kiinteää omaisuutta sekä käydä arvopaperikauppaa. 4 Hallitus Yhtiön hallitukseen kuuluu vähintään viisi (5) ja enintään kahdeksan (8) varsinaista jäsentä. Hallitukselle valitaan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Hallituksen jäsenten toimikausi päättyy valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. 5 Toimitusjohtaja Yhtiöllä voi olla toimitusjohtaja, jonka valitsee ja erottaa hallitus. Yhtiön toimitusjohtaja hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. 6 Tilintarkastaja Yhtiöllä on yksi tilintarkastaja, jonka tulee olla tilintarkastusyhteisö. 7 Edustaminen Yhtiötä edustaa hallitus. Yhtiötä edustaa kaksi (2) hallituksen jäsentä yhdessä sekä hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja kumpikin yksin. 8 Yhtiökokouskutsu Kutsu yhtiökokoukseen on toimitettava kirjallisesti (mukaan lukien sähköpostitse) jokaiselle osakkeenomistajalle, jonka osoite tai sähköpostiosoite on toimitettu yhtiön tietoon, aikaisintaan kahta (2) kuukautta tai viimeistään kolme (3) viikkoa ennen yhtiökokousta. 9 Varsinainen yhtiökokous Varsinainen yhtiökokous on pidettävä vuosittain hallituksen määräämänä ajankohtana viimeistään kuuden (6) kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Varsinaisessa yhtiökokouksessa on: esitettävä: 1. Tilinpäätös, joka käsittää tuloslaskelman, taseen ja toimintakertomuksen; 2. Tilintarkastuskertomus; päätettävä: 3. Tilinpäätöksen vahvistamisesta; 4. Taseen osoittaman voiton käyttämisestä; 5. Vastuuvapaudesta hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle; 6. Hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien palkkioista sekä matkakustannusten korvausperiaatteista; valittava tarvittaessa: 7. Hallituksen jäsenet ja varajäsenet; 1

105 195, YH :00 / Pykälän liite: Monetra Oulu Oy Osakassopimus liitteineen Sivu Tilintarkastaja käsiteltävä: 9. Muut kokouskutsussa mainitut asiat. 10 Lunastuslauseke Osakkeenomistajalla ja yhtiöllä on oikeus lunastaa muulta kuin yhtiöltä uudelle tai olemassa olevalle osakkeenomistajalle siirtyvä osake seuraavilla ehdoilla: Jos osake siirtyy uudelle omistajalle, on siirronsaajan viipymättä ilmoitettava siitä hallitukselle ja ensisijaisesti muilla osakkailla ja toissijaisesti yhtiöllä on oikeus lunastaa osake seuraavilla ehdoilla: 1. Osakkeen lunastushinta on vastikkeellisessa ja vastikkeettomassa saannossa yhtiön viimeiseen vahvistettuun tilinpäätökseen perustuva nettovarallisuusarvo (substanssiarvo), johon ei lisätä good will - arvoa tai muuta yhtiön tuoton perusteella laskettavaa erää. 2. Hallituksen on ilmoitettava osakkeen siirtymisestä sille, jolla on oikeus lunastaa osake, kirjallisesti tai siten kuin kutsu yhtiökokoukseen toimitetaan neljäntoista (14) päivän kuluessa siitä, kun osakkeen siirtymisestä on ilmoitettu hallitukselle. 3. Mikäli useampi osakkeenomistaja haluaa käyttää lunastusoikeutta, määräytyy osakkeenomistajien keskinäinen lunastusoikeus lunastukseen halukkaiden osakkeenomistajien omistusten keskinäisessä suhteessa. Mikäli jako ei mene tasan, ratkaistaan jakamattoman osakkeen lunastusoikeus arvalla. 4. Lunastusvaatimus on esitettävä yhtiölle tai yhtiön käyttäessä lunastusoikeuttaan osakkeen saajalle kolmenkymmenen (30) vuorokauden kuluessa siitä, kun hallitus on ilmoittanut osakkeen siirtymisestä. 5. Lunastushinta on suoritettava kahden (2) kuukauden kuluessa siitä päivämäärästä, kun lunastaja sai tiedon osakkeen siirtymisestä. 11 Suostumuslauseke Osakkeen hankkiminen luovutustoimin vaatii yhtiön hallituksen suostumuksen. Suostumus voidaan myöntää vain maakunnille, kunnille ja kuntayhtymille sekä muille maakunta- ja kuntakonsernien itsenäisille juridisille yhteisöille kuten kuntaomisteisille yhtiöille, jotka ovat hankintalain mukaisia hankintayksiköitä. Suostumusta koskeva hakemus on viipymättä tehtävä kirjallisesti hallitukselle yhtiön kaupparekisteriin merkittyyn osoitteeseen. Yhtiön hallituksen on kahden (2) kuukauden kuluessa hakemuksen saapumisesta käsiteltävä asia ja samassa ajassa kirjallisesti ilmoitettava hakijalle ratkaisusta. 2

106 195, YH :00 / Pykälän liite: Monetra Oulu Oy Osakassopimus liitteineen Sivu 105 Monetra-konserni Liite 2 Monetra Oulu Oy:n osakassopimukseen Monetra Oy (emoyhtiö) Oulu 30 %, Tampere 21 % (yht. 51 %), Kuopio 4 %, Jyväskylä 8,5 %, yhteensä 63,5 % POP 7 %, Pirkanmaa 16 %, P-Savo 8,5 %, Keski-Suomi 5 %, yhteensä 36,5 % Monetra Pirkanmaa Oy Monetra Oulu Oy Monetra Pohjois-Savo Oy Monetra Keski-Suomi Oy Tampere 21 % PSHP/Pirkanmaa 28 % Oulu 31 % PPSHP/POP 17 % Kuopio 12 % PSSHP/P-Savo 36 % Jyväskylä 31 % KSSHP/Keski-Suomi 18 % Monetra 51 % Muut 1% Monetra 51 % Muut 1 % Monetra 51 % Monetra 51 %

107 195, YH :00 / Pykälän liite: Monetra Oulu Oy Osakassopimus liitteineen Sivu 106 LIITE 3 OSAKASSOPIMUKSEEN LIITTYMISSOPIMUSPOHJA LIITTYMISSOPIMUS OSAKASSOPIMUKSEEN MONETRA OULU OY

108 195, YH :00 / Pykälän liite: Monetra Oulu Oy Osakassopimus liitteineen Sivu 107 SISÄLLYSLUETTELO 1 OSAPUOLET TAUSTA JA TARKOITUS LIITTYMINEN OSAKASSOPIMUKSEEN... 3 LIITELUETTELO Liite 1 Osakassopimus

109 195, YH :00 / Pykälän liite: Monetra Oulu Oy Osakassopimus liitteineen Sivu 108 Allekirjoittaneet ovat tänään [pvm] solmineet seuraavan sopimuksen ( Liittymissopimus") koskien liittymistä Monetra Oulu Oy -nimistä osakeyhtiötä koskevaan Liitteenä 1 olevaan osakassopimukseen ("Osakassopimus"). 1 OSAPUOLET Tämän Liittymissopimuksen osapuolina ovat: i. [Virallinen nimi], y-tunnus [y-tunnus], [virallinen osoite], ( Liittyvä Osakas ). ii. iii. Monetra Oy, (y-tunnus [saadaan perustettaessa]) [osoite] ( Osakas ); Oulun kaupunki, (y-tunnus ), PL 27, Oulun kaupunki ( Osakas ); iv. Pohjois-Pohjanmaan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, (y-tunnus ), PL 10, OYS ( Osakas ); ja v. Monetra Oulu Oy, (y-tunnus ), Nuottasaarentie 5, Oulu ( Yhtiö ). 2 TAUSTA JA TARKOITUS 2.1 Tällä Liittymissopimuksella sovitaan niistä ehdoista, joiden mukaisesti kukin yllä mainittu Liittyvä Osakas liittyy Yhtiön osakkeiden ( Osakkeet ) omistamista ja Yhtiön hallinnointia sääntelevään, Liitteenä 1 olevaan Osakassopimukseen. 2.2 Liittyvä Osakas on erityisesti tiedostanut, hyväksyy ja sitoutuu osaltaan noudattamaan Osakassopimuksen kohtien 2.5 ja 3.5 mukaisia ehtoja koskien Yhtiön toimintaa hankintalain ( /1397) mukaisena sidosyksikköasemana, jota omistavat vain hankintalain tarkoittamat hankintayksiköt, kohdan 4 mukaisia Osakkeen luovutusrajoituksia sekä Yhtiön yhtiöjärjestyksestä ilmeneviä lunastus- ja suostumuslausekkeita. 2.3 Liittyvä Osakas on huolellisesti ja itsenäisesti arvioinut tämän Liittymissopimuksen ja Osakassopimuksen Liittyvälle Osakkaalle tuomat oikeudet ja velvollisuudet sekä sopimusjärjestelyyn liittyvät riskit ja mahdollisuudet. 3 LIITTYMINEN OSAKASSOPIMUKSEEN 3.1 Tämän Liittymissopimuksen allekirjoituksin kukin Liittyvä Osakas liittyy Osakassopimukseen Osakassopimuksen mukaisena Osakkaana ja Osapuolena ehdoin, joita sovelletaan Osakassopimuksen Osakkaisiin ja Osapuoliin Kukin Liittyvä Osakas sitoutuu toimimaan Osakassopimuksen Osakkaita ja Osapuolia koskevien velvoitteiden mukaisesti ja saa Osakassopimuksen Osakkaalle ja Osapuolelle kuuluvat oikeudet. 3.2 Kukin Osakas hyväksyy tämän Liittymissopimuksen ehtojen mukaisesti Liittyvien Osakkaiden liittymisen Osakassopimukseen. Liittymissopimukseen liittymisen vahvistaa Yhtiön valtuuttama edustaja kaikkien muiden Osakkaiden puolesta. [viimeinen sivu ennen allekirjoitussivua]

110 195, YH :00 / Pykälän liite: Monetra Oulu Oy Osakassopimus liitteineen Sivu 109 Tämä Liittymissopimus on laadittu [kahtena (2)] samasanaisena kappaleena, yksi (1) kullekin Liittyvälle Osakkaalle ja yksi (1) Yhtiölle. Paikka: Aika: Allekirjoitus: Nimi: Asema: Paikka: Aika: Vahvistan yllä mainitun Liittyvän Osakkaan liittyneen Osakassopimukseen. MONETRA OULU OY Allekirjoitus: Nimi: Asema:

111 196, YH :00 HAL: 31/2018 Sivu 110 TALOUSRAPORTTI Talousjohtaja Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallintosäännön 46 :n Toiminnan ja talouden seuranta mukaan: Yhtymähallitus seuraa toiminnan ja talouden toteutumista kuukausittain. Tasaisen toteuman mukaan toteumaprosentti lokakuun seurannassa tulisi olla 83,33 %. Yhtymähallitus on käsitellyt talousarviomuutoksia kokuksessaan Koska osa talousarvio muutoksista vaatii valtuuston hyväksynnän, viedään talousarviomuutokset raportointiin vasta valtuuston hyväksynnän jälkeen. Tästä johtuen lokakuun raportoinnin vertailu talousarvioon ei anna oikeaa kuvaa. Talousarvion vertailu ongelma koskee sekä suoritteiden toteumaa että taloudellista toteutumaa. Lokakuun toteumassa tulojen toteuma on 176,5 milj. ja kulujen toteuma on 164,1 milj.. Toimintakate on 12,4 milj., vuosikate 12,2 milj., tulos 5,8 milj. ja ylijäämä 6,3 milj.. Liite 1 Talousraportti ajalta Esitys Sairaanhoitopiirin johtaja Hallitus päättää 1. merkitä tiedoksi talousraportin ajalta ; 2. edellyttää, että yksiköt pitäytyvät myös loppuvuoden tarkassa taloudenpidossa. Päätös Esityksen mukaan Lisätietoja talousjohtaja Elisa Kusmin, puh lshp.fi Täytäntöönpano tiedoksi

112 196, YH :00 / Pykälän liite: Kopio Talouden toteuma Sivu 111 LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KY TULOSLASKELMA Toteuma Alkuperäinen Talousarviomuutos Muutettu Toteuma Muutos-% Tot.-% Toiminta TA 2018 TA /2018 MTA 2018 Avohoitokäynnit, omat ,09 97,28 Avohoitokäynnit, ostetut ,32 105,24 Suun terveydenhuolto ,00 70,53 Päiväkirurgia, käynnit ,01 67,58 Hoitopäivät, omat ,53 79,74 Hoitopäivät, ostetut ,35 82,89 Hoitojaksot, omat ,03 95,41 Toimintatuotot Myyntituotot , , , , ,81 8,15 85,03 Maksutuotot , ,00 740, , ,69 6,96 79,24 Tuet ja avustukset , , , ,68 12,53 117,14 Vuokratuotot , , , ,81-2,22 88,55 Muut toimintatuotot , , , ,06 0,67 45,87 Yhteensä , , , , ,05 8,06 84,82 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , , , , ,08 6,31 82,33 Henkilösivukulut , , , , ,21 0,08 73,33 Henkilöstökorvaukset , , , ,74 7,72 102,71 Palvelujen ostot , , , , ,61 25,85 87,26 Palvelujen ostot, ohilas , , , , ,10 8,08 80,80 Aineet, tarvikkeet ja tav , , , , ,55 6,18 84,41 Vuokrakulut , , , , ,15 22,78 75,32 Muut toimintakulut , , , , ,48 5,16 81,21 Yhteensä , , , , ,44 8,77 81,80 Toimintakate , , , , ,61-0,60 165,83 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , , , ,36-2,46 113,84 Muut rahoitustuotot , , , ,87-12,53 83,56 Korkokulut , , , ,85-28,54 46,01 Muut rahoituskulut , , , ,65 4,14 87,67 Yhteensä , , , ,27 6,93 75,56 Vuosikate , , , , ,34-0,72 169,27 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaise , , , ,26-8,03 76,49 Tilikauden tulos , , , , ,08 8,68-531,95 Poistoeron lis.(-) tai väh.( , , , ,34-6,29 78,09 Rahastojen lis. (-) tai väh , , , ,74 0,00 83,33 Tilikauden yli/alijäämä ,74 0, , , ,16 7, ,38

113 197, YH :00 HAL: 149/2018 Sivu 112 REKRYTOINTIYKSIKÖN OSASTONHOITAJAN VIRAN MUUTTAMINEN PALVELUESIMIEHEN VIRAKSI Rekrytointiyksikön palvelupäällikkö ja henkilöstöjohtaja Sairaanhoidollisten tukipalvelujen tulosalue esittää, että rekrytointiyksikön osastonhoitajan virka nro muutetaan palveluesimiehen viraksi alkaen. Osastonhoitajan virka on ollut avoimena alkaen. Nimikemuutosta perustellaan yhteneväisyydellä tukipalveluyksiköiden vastaaviin esimiestehtäviin. Sairaanhoidollisten tukipalvelujen asiakas- ja toimistopalveluyksikössä on palvelupäällikön ohella kaksi palveluesimiehen virkaa. Palveluesimiehen tehtävänimike vastaa osastonhoitajan tehtävänimikettä paremmin kysymyksessä olevan viran tehtävien sisältöä. Nimikemuutos ei lisää palkkakustannuksia. Palveluesimiehen viran kelpoisuusvaatimuksena on tehtävään soveltuva korkeakoulututkinto. Esitys Sairaanhoitopiirin johtaja Hallitus päättää 1) muuttaa sairaanhoidollisten tukipalvelujen rekrytointiyksikön osastonhoitajan viran nro palveluesimiehen viraksi alkaen, ja 2) että palveluesimiehen viran kelpoisuusvaatimuksena on tehtävään soveltuva korkeakoulututkinto. Päätös Esityksen mukaan Lisätietoja palvelupäällikkö Kirsti Kekäläinen, p Henkilöstöjohtaja Timo Tammilehto, p Täytäntöönpano, tiedoksi: sairaanhoidollisten tukipalvelujen tulosalue henkilöstöpalvelut

114 198, YH :00 HAL: 149/2018 Sivu 113 OPERATIIVISEN HOIDON TULOSALUEEN POLIKLINIKOIDEN OSASTONHOITAJIEN VIRKOJEN MUUTTAMINEN SAIRAANHOITAJAN TOIMIKSI Hallintoylihoitaja ja henkilöstöjohtaja Operatiivisen hoidon tulosalue esittää, että seuraavat osastonhoitajan virat muutetaan sairaanhoitajan toimiksi: - kirurgian tulosyksikön kirurgian poliklinikan 3201 osastonhoitajan virka nro esitetään muutettavaksi sairaanhoitajan toimeksi alkaen, - silmäsairauksien tulosyksikön 3501 osastonhoitajan virka nro esitetään muutettavaksi sairaanhoitajan toimeksi alkaen ja - korva- nenä- ja kurkkusairauksien tulosyksikön 3551 osastonhoitajan virka esitetään muutettavaksi sairaanhoitajan toimeksi alkaen. Sairaala sote-kuntoon -mallissa tavoitellaan muutosta kohti päätoimista osastonhoitajuutta hallinnollisesti yhdistetyissä ja isommissa yksiköissä. Operatiivisen hoidon tulosalueen kirurgian, korva-, nenä- ja kurkkusairauksien, suusairauksien, syöpätautien ja silmäsairauksien poliklinikoiden osastonhoitajuus on perusteltua yhdistää yhdelle osastonhoitajalle ja muuttaa vapautuvat osastonhoitajan virat sairaanhoitajan toimiksi resurssien lisäämiseksi poliklinikoille. Esitys Sairaanhoitopiirin johtaja Hallitus päättää muuttaa seuraavat osastonhoitajan virat sairaanhoitajan toimiksi alkaen - kirurgian tulosyksikön kirurgian poliklinikan 3201 osastonhoitajan virka nro sairaanhoitajan toimeksi, - silmäsairauksien tulosyksikön 3501 osastonhoitajan virka nro sairaanhoitajan toimeksi ja - korva- nenä- ja kurkkusairauksien tulosyksikön 3551 osastonhoitajan virka sairaanhoitajan toimeksi. Päätös Esityksen mukaan Lisätietoja Hallintoylihoitaja Maarit Palomaa, p Henkilöstöjohtaja Timo Tammilehto, p etunimi.sukunimi@lshp.fi Täytäntöönpano tiedoksi: operatiivisen hoidon tulosalue henkilöstöpalvelut

115 199, YH :00 HAL: 149/2018 Sivu 114 SAIRAANHOITAJAN TOIMIEN MUUTTAMINEN KÄTILÖN TOIMIKSI NAISTENTAUTIEN JA SYYNNYTYSTEN TULOSYKSIKÖSSÄ Hallintoylihoitaja ja henkilöstöjohtaja Operatiivisen hoidon tulosalue esittää, että naistentautien ja synnytysten tulosyksikön 2300 sairaanhoitajan toimet nro , , ja muutetaan kätilön toimiksi alkaen. Sairaanhoitajan vakansseissa työskentelee kätilön koulutuksen saaneet hoitajat. Naistentautien vuodeosasto 6A ja synnyttäneiden vuodeosasto 6B yhdistetään vuoden 2019 alusta vuodeosastoksi 6, jossa hoidetaan raskaana olevia, synnyttäneitä ja naistentautien potilaita (yhtymähallitus ). Kirurgiset potilaat siirtyvät osastojen yhdistämisen myötä hoidettaviksi kirurgiselle vuodeosastolle 4. Vuodeosastolla tarvitaan kätilön koulutuksen saaneiden kätilöiden ammattitaitoa. Esitys Sairaanhoitopiirin johtaja Hallitus päättää muuttaa naistentautien ja synnytysten tulosyksikön sairaanhoitajan toimet nro , , ja kätilön toimiksi alkaen. Päätös Esityksen mukaan Lisätietoja Hallintoylihoitaja Maarit Palomaa, p Henkilöstöjohtaja Timo Tammilehto, p Täytäntöönpano tiedoksi: operatiivisen hoidon tulosalue henkilöstöpalvelut

116 200, YH :00 HAL: 185/2018 Sivu 115 LAPIN KESKUSSAIRAALAN LAAJENNUS - URAKOITSIJAN VALINTA ALLIANSSIIN Projektinjohtaja Janne Keskinarkaus ja sairaanhoitopiirin johtaja Laajennushankkeen suunnittelu käynnistettiin kaksivaiheisen toteutetun arkkitehtuurikilpailun tulosten (yhtymävaltuuston päätös ), Inhimillisesti tehokas uusi sairaala toimintakonseptin (yhtymähallituksen päätös ) ja yhtymävaltuuston päätöksen suunniteltavan laajuuden keskeisestä sisällöstä (yhtymävaltuuston päätös ) pohjalta. Hankkeen toteutusmuoto on yhteistoiminnallinen ns. allianssimalli (yhtymähallituksen päätös ). Suunnittelua käynnistettäessä kustannusarvioksi annettiin 85 M. Hankkeen laajuuden ja kustannusindeksin kasvun myötä urakoitsijan kilpailutuksen hankintailmoitukseen sekä STM:n poikkeuslupahakemukseen kirjattiin kustannusarvioksi 125 M, josta poikkeuslupaa edellyttävän terveydenhuoltolain mukaiseen toimintaan käytettävien rakennusten osuus on 118 M (yhtymähallituksen päätös ). Yhtymähallitus päätti toteuttaa pysäköintitalon aluksi edullisempana kansiratkaisuna ja luopua ainakin tässä vaiheessa pesulan rakentamisesta sairaalan yhteyteen. Vuoden 2017 aikana on luotu projektiorganisaatio ja käynnistetty toiminnallinen suunnittelu sekä jatkettu arkkitehdin ehdotussuunnittelua. Projektille on valmistelussa asetettu 6,3 M vuosittainen toiminnallinen säästötavoite, joka saavutetaan uusien tilojen mahdollistamalla toimintojen kehittämisellä sekä Muurolan kiinteistöstä luopumisella. Loppuvuodesta 2018 suunnittelun painopiste on allianssin käynnistämisen valmistelussa ja suunnitelmien täydentämisessä. Aikataulun mukaan marraskuussa 2018 hankkeella on valmius esitellä tarkemmat suunnitelmat, kustannusarviot, laajuus ja toteutusaikataulu yhtymävaltuustolle rakentamispäätöstä varten. Urakoitsijan kilpailutus Tällä hetkellä meneillään on urakoitsijan kilpailutus allianssiin. Kilpailutus toteutetaan nopeutetulla neuvottelumenettelyllä, koska on tärkeää, että yhteistyökumppaniksi valikoituu osaamisen lisäksi myös hyvillä yhteistyövalmiuksilla varustettu urakoitsijaryhmittymä. Kilpailutuksessa on otettu vahvasti huomioon allianssimalli toteutusmuotona. Hankinnasta julkaistiin hankintailmoitus Hilma-portaalissa osoitteessa numerolla ja Euroopan union TEDtietokannassa numerolla 2018/S Hankinnasta julkaistiin korjausilmoitukset numerolla ja Euroopan union TED-tietokannassa numerolla 2018/S Korjausilmoitus koski hankkeen laajuuden muutosta. Osallistumishakemukset tuli toimittaa sähköisesti tarjouspalvelu.fi toimittajaportaaliin osoitteeseen Määräaikaan klo 16:00 mennessä saatiin kaksi (2) osallistumishakemusta: 1. YIT ryhmittymä: YIT Rakennus Oy (päävastuullinen), YIT Talo Oy, Are Oy ja Sweco Rakennetekniikka Oy 2. VERSO ryhmittymä: Skanska Talonrakennus Oy (päävastuullinen) ja Caverion Suomi Oy. Neuvotteluihin oli tarkoitus valita enintään kolme (3) eninten pisteitä saanutta tarjoajaa. Koska osallistumishakemuksen jättivät kaksi (2) ehdokasta ja kun molemmat ehdokkaat täyttivät tarjoajan soveltuvuudelle asetetut vaatimukset, molemmat ehdokkaat valittiin tarjoajaksi neuvottelumenettelyyn.

117 200, YH :00 HAL: 185/2018 Sivu 116 Tarjoajien valinnan jälkeen tarjoajille lähetettiin alustava tarjouspyyntö, jolla käynnistettiin tarjouskilpailun neuvotteluvaihe. Neuvotteluvaiheessa molempien tarjoajien kanssa käytiin kaupalliset neuvottelut sekä pidettiin arviointityöpajat. Kaupallisten neuvottelujen tarkoituksena oli varmistaa osapuolien yhteinen näkemys kaupallisesta mallista ja käsitellä tarjoajien palaute sopimusluonnoksiin. Kaupallisten neuvottelujen jälkeen pidettiin arviointityöpajat. Tilaajan tavoitteena oli arviointityöpajojen avulla tunnistaa tarjoaja, jolla on paras asiantuntemus ja ominaisuudet toteuttaa hanke arvioituna tarjouspyynnössä ilmoitettujen valintaperusteiden pohjalta. Arviointiyöpaja oli luonteeltaan hankkeen toteutusta edistävä kehitystyöpaja. Neuvotteluissa tarjoajille annettiin hankkeen suunnitteluun liittyviä tehtäviä ja työskentely toteutettiin osittain pienryhmissä. Tarjoajat jättivät työpajojen tehtävien tuloksena syntyneet dokumentit tilaajalle muistitikulla sekä allekirjoitettuna tulosteena, ja ne huomioitiin arvioinnissa yhdessä työpajatyöskentelyn kanssa. Hankinnan valintaperusteena on kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteena käytetään hankintalain (1397/2016) 93 :ssä tarkoitettu parasta hinta-laatusuhdetta. Hankinnan vertailuperusteet muodostuvat seuraavista arviointikohteista ja niiden painoarvoista: A. Pisteytys, kyvykkyys ja osaaminen Arviointikohteiden 1.1 ja 1.2 sekä 2.1 ja 2.2 pisteytys perustui arviointityöpajoihin ja niiden tuloksena syntyneeseen materiaaliin. Arviointikohteen 2.3 pisteytys perustui lopullisen tarjouksen mukana toimitettuun suunnitelmaan tietomallin hyödyntämisestä hankkeessa. Aluksi jokainen arviointiryhmän jäsen arvioi ja pisteytti tarjoukset itsenäisesti arviointikohde kerrallaan tarjouspyynnön liitteen tarjouksen valintaperusteet esitetyn taulukon mukaisesti pisteyttäen jokaisen kohdan nollasta sataan (0-100) viiden (5) pisteen tarkkuudella. Tämän jälkeen arviointiryhmä kokoontui ja muodosti yhteisen näkemyksen jokaisen tarjouksen pisteytyksestä arviointikohteittain. Tarjoajien saamat pisteet arviointikohteittain skaalattiin siten, että arviointikohteesta parhaat pisteet saanut tarjous saa 100 vertailupistettä ja muiden tarjoajien vertailupisteet laskettiin kaavalla:

118 200, YH :00 HAL: 185/2018 Sivu 117 Arvioitavan pistemäärä * 100 Paras pistemäärä B. Pisteytys, hinta Tarjoajien kyvykkyyden arvioinnin jälkeen tilaaja avasi hintatarjoukset. Hintatarjoukset pisteytettiin siten, että alhaisimman tarjouksen tehnyt tarjoaja sai 100 hintapistettä ja toiseksi alhaisimman tarjouksen hintapisteet laskettiin kaavalla: Halvin palkkiotarjous * 100 Tarjoajan palkkiotarjous Tarjoajan hintatarjous muodostuu tarjousryhmittymään kuuluvien urakoitsijaosapuolten palkkioprosenteista. Hintatarjouksen vertailua varten urakoitsijaosapuolten palkkioprosentti muutettiin palkkiotarjoukseksi kertomalla tarjoajan palkkioprosentti tilaajan tarjouspyynnössä ilmoittaman hankkeen urakoitsijaosapuolen kustannusosuudella. Lopuksi skaalatut pisteet kerrottiin painoarvokertoimella arviointikohteittain ja laskettiin yhteen, jolloin saatiin tarjoajan pisteet. Parhaat pisteet saanut tarjous valitaan urakoitsijaksi allianssiin. Yhteenveto pisteytyksestä tuodaan kokoukseen. Allianssisopimus Jotta hanketta voidaan jatkaa aikataulun mukaisesti ja siirtyä allianssin kehitysvaiheeseen, täytyy allekirjoittaa allianssisopimus Lapin sairaanhoitopiirin, arkkitehtikilpailun voittajan Verstas Arkkitehdit Oy:n, erikoissuunnittelun voittajan KURU ryhmittymän ja meneillään olevan urakoitsijan tarjouskilpailun voittajan välillä. Allianssisopimus ylittää sairaanhoitopiirin johtajan hankintavaltuudet ja vaatii siten yhtymähallituksen päätöksen. Kehitysvaiheen kokonaiskustannusarvio on noin 4,2 M, joka jakautuu seuraavasti: rakennuttaminen , arkkitehti- ja pääsuunnittelu , erikoissuunnittelu 1,3 M, toiminnallinen suunnittelu sekä urakoitsijakulut ja rakentamisen valmistelu noin 1,5 M. Täysimääräisesti kustannus tarkentuu vasta valtuuston rakentamispäätöksen ja STM:n poikkeusluvan saamisen jälkeen. Jatkovalmistelu Hankeaikataulun mukaan tammikuun 2019 alusta käynnistyy allianssin kehitysvaihe, jonka aikana käynnitetään yleissuunnittelu ja osin toteutussuunnittelu. Tärkeänä osana tehtävää suunnittelua ovat sopia hankkeen ja allianssin tavoitteet kustannuksen, aikataulun ja laadullisten tavoitteiden suhteen. Kehitysvaiheen päätteeksi sairaanhoitopiiri tekee hankkeen käynnistämispäätöksen kehitysvaiheen tulosten pohjalta. Hallituksen päätös Tavoitteena on valmistella tarjousten vertailu siten, että hallitukselle tehdään kokoukseen päätösesitys valittavasta urakoitsijasta. Mikäli tämä ei jostain syystä onnistu, hallitukselle esitetään, että hallitus valtuuttaa sairaanhoitopiirin johtajan tekemään hankintapäätöksen urakoitsijan hankinnasta kilpailutuksen tulosten mukaisesti.

119 200, YH :00 HAL: 185/2018 Sivu 118 Esitys Sairaanhoitopiirin johtaja Hallitus päättää 1. päättää urakoitsijan hankinnasta kokouksessa tehtävän esityksen perusteella (tai vaihtoehtoisesti valtuuttaa sairaanhoitopiirin johtajan tekemään hankintapäätöksen urakoitsijan hankinnasta kilpailutuksen tulosten mukaisesti); 2. oikeuttaa sairaanhoitopiirin johtajan allekirjoittamaan kehitysvaiheen allianssisopimuksen. Päätös on ehdollinen ja edellyttää, että 3. valtuusto päättää, että Lapin keskussairaalan laajennusta ryhdytään toteuttamaan, ja 4. sosiaali- ja terveysministeriö myöntää hankkeelle ns. rajoituslain edellyttämän poikkeusluvan. Päätös Hallitus päättää 1.päätti kokouksessa tehdyn esityksen pohjalta valita Lapin keskussairaalan laajennushankkeen urakoitsijaksi allianssiin YIT ryhmittymä (YIT Rakennus Oy, YIT Talo Oy, Sweco Finland Oy ja Are Oy) 2.oikeuttaa sairaanhoitopiirin johtajan allekirjoittamaan kehitysvaiheen allianssisopimuksen. Päätös on ehdollinen ja edellyttää, että 3.valtuusto päättää, että Lapin keskussairaalan laajennusta ryhdytään toteuttamaan, ja 4.sosiaali- ja terveysministeriö myöntää hankkeelle ns. rajoituslain edellyttämän poikkeusluvan. Lisätietoja projektinjohtaja Janne Keskinarkaus p sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela, puh lshp.fi

120 201, YH :00 HAL: 93/2012 Sivu 119 LAPIN KESKUSSAIRAALAN LAAJENNUS Yhtymähallitus Lapin keskussairaalan laajennushankkeen valmistelu Projektinjohtaja Janne Keskinarkaus ja sairaanhoitopiirin johtaja Lapin keskussairaalan laajennusta on suunniteltu useita vuosia. Jo vuoden 2011 talousarviossa yhtymävaltuusto varasi määrärahan mm. sairaala-apteekin uusien tilojen suunnitteluun. Apteekkia ei kuitenkaan ole lähdetty toteuttamaan kalliina erillisratkaisuna ottamatta huomioon muuta rakentamistarvetta. Tavoitteena on ollut huolellisesti valmisteltu investointikokonaisuus, jossa tilat on sijoiteltu logistiikan ja toiminnan kannalta mahdollisimman järkevällä tavalla. Kokonaissuunnittelulla on haluttu välttää tilannetta, jossa tilojen sijoittelu, rakentamisen ajankohta ja lopputulos ovat toiminnallisesti huonoja ja ylimääräisiä kustannuksia aiheuttavia. Sairaanhoitopiirin yhtymävaltuusto päätti hyväksyä suunniteltavan laajennuksen keskeisen sisällön: sairaala-apteekin uudet tilat, laajan päivystyksen sairaalalle välttämättömät ns. kuuman sairaalan toiminnat (mm. päivystyksen tilat sekä leikkaussalien uusiminen), psykiatrian osastojen siirto Muurolasta yleissairaalan yhteyteen sekä pysäköintitalo ja mahdolliset pesulatilat. Päätöksellä ei sitouduttu investoinnin toteuttamiseen, vaan toimivaltainen päätöksentekijä tekee mahdollisen investointipäätöksen erikseen. Laajennushankkeen suunnittelu käynnistettiin yhtymävaltuuston em. päätöksellä ( ) kaksivaiheisen toteutetun arkkitehtuurikilpailun tulosten (yhtymävaltuuston päätös ) ja Inhimillisesti tehokas uusi sairaala toimintakonseptin (yhtymähallituksen päätös ) pohjalta. Hankkeen toteutusmuoto on yhteistoiminnallinen ns. allianssimalli (yhtymähallituksen päätös ). Suunnittelua käynnistettäessä kustannusarvioksi annettiin 85 M. Hankkeen laajuuden ja kustannusindeksin kasvun myötä urakoitsijan kilpailutusilmoitukseen sekä STM:n poikkeuslupahakemukseen kirjattiin kustannusarvioksi 125 M, josta poikkeuslupaa edellyttävän terveydenhuoltolain mukaiseen toimintaan käytettävien rakennusten osuus on 118 M (yhtymähallituksen päätös ). Yhtymähallitus päätti toteuttaa pysäköintitalon aluksi edullisempana kansiratkaisuna ja luopua ainakin tässä vaiheessa pesulan rakentamisesta sairaalan yhteyteen. Projektin edistyminen 2018 Tammi-maaliskuu 2018 Alkuvuoden 2018 aikana ovat hankkeeseen liittyvät yksiköt laatineet toimintakonseptin sekä kuvaukset toimintaprosesseistaan uusissa tiloissa. Toimintakonseptissa kukin laajennukseen osallistuva yksikkö on kuvannut karkealla tasolla mm. toiminnan, toiminnan määrän muutoksen, tuottavuuspotentiaalin, henkilöstötarpeen muutoksen, sote-muutokset sekä riskit uusiin tiloihin siirryttäessä. Toimintakonsepti on toiminut pohjana potilasprosessien suunnittelulle ja kuvaamiselle. Lopuksi laadittiin potilasprosessin eri vaiheiden keskinäiset riippuvuudet (ns. pallokaavio), joka toimii lähtötietona arkkitehdille ja kertoo mitkä toiminnot täytyy sijaita lähekkäin uudessa yksikössä. Tämä työ on ollut suurilta osin sairaanhoitopiirin oman henkilöstön työtä. Huhti kesäkuu 2018 Kevään ja alkukesän 2018 aikana listatut tilat on sijoitettu ensimmäistä kertaa pohjapiirustuksiin yhdessä arkkitehtien kanssa. Suunnittelun pohjana ovat toimineet alkuvuonna 2017 laaditut huoneluettelot, joita on päivitetty alkuvuoden aikana tehdyn suunnittelun pohjalta sekä huomioiden alkuvuonna tehdyt toiminnan kuvaukset.

121 201, YH :00 HAL: 93/2012 Sivu 120 Käyttäjät kävivät läpi useita eri perusvaihtoehtoja yhdessä arkkitehtien kanssa, jotta uudet tilat saataisiin mahdollisimman hyvin toimiviksi. Kun tiloja sijoitettiin pohjakuviin ensimmäisen kerran, kasvoi suunnitelman kokonaisneliömäärä huomattavasti lukuisten pienten lisäysten myötä. Uusia yksiköitä tai toiminnallisuuksia ei sinänsä lisätty, vaan laajuuden kasvu syntyi useiden yksittäisten toiminnan kannalta perusteltujen tilalisäysten summana. Elo-syyskuu 2018 Hankkeen kustannusten kasvua on rajoitettu syksyn 2018 aikana tiloja karsimalla sekä tarkistamalla hankkeen laajuutta. Perusperiaatteena hankkeen laajuuden karsimiselle on ollut potilaan hoitoon liittyvien toimintojen turvaaminen ja hoitoketjujen sujuvuus. Alla olevassa taulukossa on vertailtu 5/2017 kustannusarvion pohjana olleiden Excel listojen perusteella tehdyn bruttoneliölaskennan ja 10/2018 suunnittelun tuloksena syntyneistä suunnitelmista laskettujen pinta-alojen vertailu. Ns. kuuma sairaala ja sairaala-apteekki: - uudisrakennusta - saneerattavaa - yhteensä Psykiatrian tilat 5/2017 brm 2 10/2018 brm 2 Ero brm uudisrakennusta ja saneerattavaa Pysäköinti ja pesula - uudisrakennusta Yhteensä Yhteisneliömäärien vertaaminen suunnitelmien välillä ei ole kovin mielekästä, sillä vähennys tulee lähes kokonaan pysäköintitalon ja pesularakennuksen pois jättämisestä. Loka joulukuu 2018 Loppuvuodesta 2018 suunnittelun painopiste on allianssin käynnistämisen valmistelussa ja suunnitelmien täydentämisessä. Tehtävinä ovat mm. urakoitsijan kilpailutus ja sopimusten valmistelu allianssia varten. Hankkeen ensimmäinen rakennusosakohtainen, aiempia laskelmia huomattavasti tarkempi, kustannusarvio valmistuu marraskuun 2018 alussa. Kustannusarvio toimii indikaattorina siitä, onko suunnitelmia edelleen syytä tarkentaa ja kustannuksia karsia, vai voidaanko allianssin kehitysvaiheeseen lähteä valitulta pohjalta. Tammi-elokuu 2019 Hankeaikataulun mukaan tammikuun 2019 alusta käynnistyy allianssin kehitysvaihe, jonka aikana käynnitetään yleissuunnittelu ja osin toteutussuunnittelu. Tärkeänä osana tehtävää suunnittelua ovat hankkeen ja allianssin tavoitteet kustannuksen, aikataulun ja laadullisten tavoitteiden suhteen. Kehitysvaiheen päätteeksi sairaanhoitopiiri tekee hankkeen käynnistämispäätöksen kehitysvaiheen tulosten pohjalta. Hankkeen laajuuden muutokset Hankkeen laajuutta on kuvattu liitteessä 1. Hankkeen toteutettavasta laajuudesta on toteutuksen pitkästä aikajänteestä ja kustannussyistä johtuen siirretty hankkeen jälkeen erikseen toteutettavaksi sydänpajan ja isotooppilaboratorion saneeraus keskussairaalasta vapautuviin tiloihin. Vapautuvien tilojen saneeraukset tulevat ajankohtaiseksi vasta kuuman sairaalan käyttöönoton jälkeen, syksystä 2022 eteenpäin. Sekä sydänpajan, isotooppilaboratorion että muiden vapautuvien tilojen käyttö tullaan suunnittelemaan hankkeen yhteydessä, mutta toteutus ja sen rahoitus jätetään tässä vaiheessa laajennushankkeen ulkopuolelle.

122 201, YH :00 HAL: 93/2012 Sivu 121 Hankkeen kustannustavoite ja rahoitus Koko hankkeen kustannusten nousu keväällä 2017 tehtyyn arvioon verrattuna tulee seuraavista seikoista: Lähtötaso (5/2017) 85 M Kustannusindeksin nousu (Haahtela-indeksi) M Yleiset kustannukset + 12,7 M Kalusteet ja kiinteät sairaalalaitteet M Neliömäärän kasvu M YHT 125 M Suurimmat syyt kustannusarvion kasvuun olivat yksiköiden neliömäärän kasvu, mutta myös kustannusindeksin (Haahtela-indeksi) nousu (9-10 M ). Kevään 2017 kustannuslaskelmaan eivät sisältyneet kalusteiden ja kiinteiden sairaalalaitteiden (6,5 M ) ja yhteiset kustannukset (mm. piha- ja liikennejärjestelyt, koko sairaalan varavoimajärjestelmä sekä oman projektiryhmän kustannus, yht. 12,7 M ), yhteensä 29 M. Neliömäärien kasvussa ei ole uusia toimintoja, vaan alun perin laajuudessa olleet toiminnot on nyt sijoitettu toiminnallisesta näkökohdista pohjakuviin ensimmäistä kertaa. Keskiössä ovat olleet tilojen toimivuus sekä asiakaslähtöisyys. Koko hankkeen laajuutta on arvioitu syksyn aikana varsin kriittisesti. Esitettävä kustannusarvio on nyt seuraava: Kuuma sairaala ja apteekki 87,1 M Aikuispsykiatrian vuodeosastot 25,2 M Yleiset kustannukset 12,7 M YHT 125 M Alla olevassa kuvaajassa on esitetty A-insinöörit rakennuttamiselta saatuihin tietoihin pohjautuva vertailu ITU 2022 hankkeesta. Kuvaajassa tolpan korkeus kertoo hankkeen laajuuden bruttoneliömetreinä ja viiva kertoo keskimääräisen hinnan /brm 2. Kuvaajasta on nähtävissä, että ITU 2022 hanke ei ole erityisenn suuri verrattuna muihin Suomen sairaalahankkeisiin. Neliöhinta taas riippuu suuresti hankkeen sisällöstä. Mm. TAYS hanke sisältää pysäköintitilaa ja KYS sädesairaala vain poliklinikkatiloja, joten niiden neliöhinta on muita hankkeita alempi.

123 201, YH :00 HAL: 93/2012 Sivu 122 Kuva 1: ITU 2022 hanke verrattuna muihin sairaalahankkeisiin. LKS Kuuma sairaala sisältää pelkän kuuman sairaalan. LKS ITU Vaihe I sisältää kuuman sairaalan lisäksi psykiatrian vuodeosastot. Pysäköintitalo Yhtymähallitus päätti kokouksessaan jatkaa suunnittelua siten, että pysäköintitalo toteutetaan edullisempana kansiratkaisuna ja luovutaan ainakin tässä vaiheessa pesulan rakentamisesta sairaalan yhteyteen. Pysäköntikansi rakennetaan siten, että myöhemmin on mahdollista rakentaa pysäköintitalo lisäkerroksina kannen päälle. Tämä varautuminen aiheuttaa jonkin verran lisäkustannuksia. Pysäköintikannen noin 6 M lisäkustannus ei sisälly yllämainittuun 125 M :n kustannusarvioon. Pysäköintitalon osalta suunnittelun aikana on harkittu useita eri vaihtoehtoja. On huomattava, että kahdessa laajemmassa vaihtoehdossa helikopterikenttä on suunniteltu pysäköintitalon katolle. Tällöin kentän kustannus on noin 1 M. Pysäköintikansivaihtoehdossa tai mikäli pysäköintitaloa ei rakenneta lainkaan, joudutaan helikopterikenttä sijoittamaan päivystyksen ja potilaslogistiikkahallin katolle. Tällöin kenttä täytyy varustaa erikoisrakentein, mikä nostaa helikopterikentän kustannuksen noin 2 M :oon. Tämä kustannus on yllä olevissa laskelmissa sisällytetty kuuman sairaalan kustannusarvioon. Pysäköintivaihtoehto Autopaikat Kustannusarvio Täysikokoinen pysäköintitalo + helikopterikenttä M Pysäköintitalo ilman kellaria + helikopterikenttä ,7 M Pysäköintikansi + laajennusmahdollisuus M - lisäkustannus kuumaan sairaalaan 1 M, joka sisältyy kuuman sairaalan kustannusarvioon Pysäköintialue, ei rakenteita - lisäkustannus kuten edellä 85 - Rahoitus Investoinnin rahoituksen kilpailutusta on ryhdytty valmistelemaan hankkeen puitteissa. Mikäli maakuntauudistus toteutuu ja Maakuntien Tilakekus Oy ottaa investointihankkeen sekä siihen liittyvät velat itselleen, on investointihankkeen rahoitus kokonaisuudessaan oltava järjestetty. Investointi on tarkoitus tehdä kokonaisuudessaan lainarahoitteisesti. Pysäköintitalon ja mahdollisesti pesulan osalta selvitetään kuitenkin vaihtoehtoista toteuttamista ulkopuolisen investoijan avulla. Rahoitusta varten hanke on pyytänyt Kuntarahoitusta arvioimaan hankkeen sopivuutta Kuntarahoituksen Vihreän rahoituksen rahoitussalkkuun. Vihreän rahoituksen hankkeille Kuntarahoituksen myöntämä lainamarginaali on edullisempi kuin muulle rahoitukselle. Vihreän rahoituksen mahdollisuus ei sido ottamaan rahoitusta Kuntarahoitukselta, mutta mikäli rahoitusta sieltä haetaan, otetaan lainamarginaalin alennus huomioon tarjouslaskelmissa. Tavoitteena on saada rahoitus järjestettyä alkuvuonna 2019 rakentamispäätöksen jälkeen. Suunnittelun kustannus Suunnittelun käynnistämisen jälkeen (yhtymävaltuusto ) on sekä tekninen suunnittelu että projektiorganisaation rakentaminen edennyt vauhdikkaasti suunnitellun mukaisesti. Hankkeen kokonaislaajuuden muuttuessa on myös suunnitteluun tarvittavaa työmäärää päivitetty jatkuvasti hankkeen edistyessä. Suunnittelukustannuksen voi jakaa karkeasti kahteen ryhmään:

124 201, YH :00 HAL: 93/2012 Sivu 123 1) Ulkoinen kustannus, eli suunnittelijoiden palkkio 2) Oman projektiorganisaation kustannus, lähinnä projektiorganisaation palkat Ulkoinen suunnittelukustannus vuoden 2018 loppuun mennessä nousee noin 3,0 M :oon. Tämä summa sisältää suunnittelukustannusta vuodelta t. Oman projektiorganisaation kustannus vuodelta 2018 on 166 t ja t, yhteensä 391 t. Vuoden 2019 talousarvioon on ulkoisiin kuluihin suunnittelulle varattu noin 4,6 M investointi ja oman organisaation kustannuksiin noin 554 t. Nämä kustannukset sisältyvät yllä esitettyihin hankkeen kustannusarvioihin. Jatkovalmistelu Suunnitelmien mukaan tammikuun alussa 2019 käynnistyvä allianssin kehitysvaihe vie eteenpäin varsinaista rakennushanketta. ITU 2022 hankkeeseen liittyy kuitenkin kokonaisuuksia, jotka eivät toimi allianssin vaan sairaanhoitopiirin alaisuudessa, mutta hyvin läheisessä yhteistyössä suunnittelijoiden kanssa. Henkilöstösuunnitelma Henkilöstösuunnitelmalla valmistaudutaan tilanteeseen, jossa laajennushanke valmistuu ja henkilökuntavaatimukset muuttuvat. Esimerkiksi päivystyosaston henkilöstö on tavoitteena saada muilta vuodeosastoilta niiden kuormituksen pienentyessä. Siksi koko sairaalan henkilökunnan sijoituksiin tulevat muutokset on syytä kartoittaa ajoissa, jotta niihin voidaan varautua. Alustavasti henkilöstösuunnitelman ensimmäisen version on tarkoitus valmistua kesällä 2019, jonka jälkeen suunnitelmaa päivitetään aina uusien tilojen käyttöönottoon asti. Henkilöstösuunnitelman tarkempi projektisuunnitelma valmistuu marraskuun 2018 aikana. Logistiikkasuunnittelu Laajennushanke tulee rakennusaikana ja erityisesti valmistuessaan muuttamaan koko sairaalan logistisia perusratkaisuja. Samalla hanke on erinomainen tilaisuus tehdä koko logistiikkaa koskevia perustavanlaatuisia parannuksia, automatisointeja, että työnjaon sekä palvelutavan muutoksia. Sairaalan logistiikan parantamisessa nähdään merkittävä tehostamispotentiaali. Logistiikan kehitystä tehdään asteittain jo ennen laajennuksen käyttöönottoa useiden aliprojekteiden muodossa. Logistiikan kehitysprojekteja ohjaa sairaalan eri yksiköiden asiantuntijoista koostettu logistiikan kehitysryhmä ja hankkeita vie eteenpäin ITU 2022 hankkeelle palkattu logistiikka-asiantuntija Riku Huhtinen. Pysäköintitalon ja pesulan vaihtoehtoinen toteutustapa Yhtymähallitus päätti toteuttaa pysäköintitalon aluksi edullisempana kansiratkaisuna ja luopua ainakin tässä vaiheessa pesulan rakentamisesta sairaalan yhteyteen. Vaihtoehtona edellisille selvitetään pysäköintitalon ja/tai pesulan toteuttaminen ulkopuolisen investoijan avulla. Lapin sairaanhoitopiiri on julkaissut HILMA-palvelussa kaikille avoimen tietopyynnön, jonka vastausaika loppuu Tietopyynnössä pyydetään mahdollisia investoijia esittämään oma näkökulmansa ja ehdotuksensa pysäköintitalon ja/tai pesulan toteuttamiseksi. Vastausajan päätytyttyä ehdotukset analysoidaan ja projektin ohjausryhmä linjaa onko ehdotuksissa edelleen jatkokehitykseen otettavia ajatuksia. Tuloksena voi olla myös, ettei jatkoon oteta yhtään ehdotusta ja tämä vaihtoehto pysäköintitalon ja pesulan toteuttamiseksi hylätään. Investointien rajoituslaki ja poikkeuslupa Laki kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa (548/2016, muutettu lailla 1057/2017) on voimassa asti. Lain 4 mukaan kunta tai kuntayhtymä ei saa tehdä sosiaali- ja tervey-

125 201, YH :00 HAL: 93/2012 Sivu 124 denhuollon rakennuksiin kohdistuvia investointeja koskevia sitoumuksia, joiden arvonlisäverottomat kokonaiskustannukset ylittävät viisi miljoonaa euroa. Kunta tai kuntayhtymä voi kuitenkin hakea poikkeuslupaa investointia koskevan sitoumuksen tekemiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriö voi myöntää poikkeusluvan, jos investointi on palvelujen saatavuuden turvaamiseksi välttämätön ja kiireellinen. Sairaanhoitopiiri on toimittanut poikkeuslupahakemuksen sosiaali- ja terveysministeriöön kesäkuussa Lupahakemus on tällä hetkellä ministeriön käsittelyssä ja siihen on annettu useita ministeriön pyytämiä lisäselvityksiä. Päätös lienee odotettavissa vuoden 2018 aikana. Mahdollinen poikkeuslupa ei sido investoinnin toteuttamiseen, mutta voi aiheuttaa muutoksia hankkeen vaiheistukseen ja sisältöön, mikäli lupaa ei myönnetä tai se myönnetään vain osittaisena. Tuottavuuden parantaminen ja hankkeen vaikutus käyttömenoihin Yhtymävaltuusto päätti , että investoinnin myötä toimintaa ja prosesseja kehittämällä kyetään merkittävästi alentamaan toimintakustannuksia ja mm. lisärakentamisesta aiheutuvaa kustannusten kasvua. Kustannussäästöjä ja tuottavuuspotentiaalin muuntamista esiteltiin yhtymävaltuustolle valtuustoseminaarissa Tuolloin tehostamistavoitteeksi oli laskettu 4,5 M /vuosi, mutta hankkeen kustannusarvion noustessa on syytä nostaa myös hankkeen säästötavoitetta vastaavasti, eli noin 6,5 M :oon. Tämä vastaa vain noin 3 % sairaanhoitopiirin vuosittaisista käyttömenoista. Tavoitteesta pitää laajennushanke käyttömenovaikutukseltaan kustannusneutraalina ei ole syytä tinkiä. Noin kolmasosa hankkeen säästöistä syntyy suorista säästöistä ja loppuosa tuottavuuden parantamisesta. Tuottavuuden parantamiseksi tehtävien toimenpiteiden realisoimiseksi ja vaikutusten mittaamisesta huomattava osa tehdään yllämainittujen henkilöstösuunnitelman ja logistiikkasuunnittelun osana. Laajennushankkeen aikataulu Laajennushanke on edennyt suunnitelmien mukaisesti ja aikataulussa. Hankkeen kannalta suurimmat riskit tällä hetkellä liittyvät hankkeeseen liittyvään päätöksentekoon ja sairaalan oman henkilökunnan ajan löytämiseen hankkeen suunnitteluun osallistumiseksi. Hankkeen alustava aikataulu on esitetty alla olevassa kuvassa 2.