Hyvinvointitoimialan lausunto toimintaorganisaation päivittämiseksi alkaen

Transkriptio

1 n lausunto toimintaorganisaation päivittämiseksi alkaen Vuoden 2018 aikana tehdään päätökset sote-ja maakuntauudistuksesta ja sotetuotannon siirtämisestä kuuden soteen. Toimintaorganisaation päivittämisessä tulee huomioida kaikki ne toiminnot, jotka sote-järjestämislain esityksen mukaisesti tulevat jäämään uuteen kuntaan. Perhe-ja sosiaalipalveluissa uuteen kuntaan jääviä toimintoja ovat esityksen mukaan oppilas- ja opiskelijahuollon kuraattorit ja psykologit, maahanmuuttopalvelut sekä työllisyyspalveluista työllisyyden hoitoon liittyvät toiminnot. Lisäksi vanhus- ja vammaisneuvostot jäävät kuntaan. 1 Oppilas- ja opiskelijahuollon kuraattorit ja psykologit Oppilas-ja opiskelijahuollon toimintayksikköön kuuluu koulupsykologien lisäksi neuvolapsykologi, joka palvelee raskaana olevia sekä alle 3-vuotiaita tehden vahvasti yhteistyötä neuvolan ja perhepalveluiden työntekijöiden kanssa. Laskennallisesti yksikön psykologeista myös toinen palvelee alle esiopetusikäisiä lapsia. Aikaisemmin tätä työtä teki viisi eri psykologia koulupsykologitehtäviensä ohessa. Yhdessä varhaiskasvatuksen kanssa sovittiin joulukuussa 2017, että jatkossa (tosiasiallisesti alkaen) varhaiskasvatuspsykologi vastaa kunnan 3-5 vuotiaiden ja heidän vanhempiensa psykologipalveluista niin neuvolan kuin varhaiskasvatuksen kentällä. Sovimme tuolloin, että varhaiskasvatuspsykologin työote tulee olemaan asiakaslähtöinen, samalla tapaa kuin neuvolapsykologin työnkuva. Tämän muutoksen myötä koulupsykologien tehtäväkuva muuttui oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaiseksi siten, että he vastaavat esiopetusikäisten, peruskoululaisten ja toisen asteen perustutkinto-opiskelijoiden palveluista. Neuvolapsykologien laskennallinen osuus on 2 psykologia, joiden tehtäväalueena on neuvola- ja varhaiskasvatusikäisten lasten ja heidän perheidensä psykologipalvelut. Hallinnollisesti neuvolapsykologit on tarkoituksenmukaisinta sijoittaa perhekeskukseen, mikä on myös valtakunnallisen perhekeskustoimintamallin mukaista. Ratkaistavaksi tulee jääkö hyvinvointitoimialalle neuvolapsykologi ja yksi koulupsykologi vai neuvolapsykologi ja varhaiskasvatuspsykologi. Mikäli varhaiskasvatuspsykologi siirrettäisiin hyvinvointitoimialalle, niin hänen oikeutensa asiakastietojärjestelmässä (Terveyseffica) olevaan asiakastietoon selkiintyisi, eikä erillisiä suostumuslomakkeita tiedonsiirtoon enää tarvittaisi. Varhaiskasvatuksen psykologin uusi tehtäväkuva asiakastyössä on myös lisännyt kunnan psykologiresurssia ja mahdollistanut koulupsykologien keskittymisen oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaiseen toimintaan. Mikäli hyvinvointitoimialalle jää yksi koulupsykologi, tulisi tämä huomioida ennakoiden kuntaan jäävien koulupsykologien henkilöstömitoituksessa. Koulupsykologin palvelujen tarjoamiselle on oppilas- ja opiskelijahuoltopalveluissa määritetty aikarajat: kiireellisessä tilanteessa palvelu pitää tarjota samana tai seuraavana päivänä, muuten 7 työpäivän aikana. Hallituksen esityksessä oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi on myös esitetty resurssimitoitukseksi oppilasta/ psykologi. Syksyllä 2018 tilanne kunnassa on 1 049/oppilasta/psykologi. Jos yksi

2 koulupsykologi jää hyvinvointitoimialalle, muodostuu piirien kooksi keskimäärin oppilasta/psykologi. Tavoiteltaessa oppilashuoltolain mukaista painopisteen siirtymistä ennaltaehkäisevään työhön, ei piirien suureneminen edistä tätä tavoitetta. Koulukuraattorit ovat sosiaalihuollon laillistettuja ammattihenkilöitä, sosionomeja tai sosiaalityöntekijöitä. Psykologit ovat terveydenhuollon laillistettuja ammattihenkilöitä. Näemme tärkeänä, että heidän lähiesimiehenään toimii jatkossakin sosiaali- tai terveydenhuollon ammatillinen esimies. 2 Tällä hetkellä oppilas- ja opiskelijahuollon palveluiden esimiehenä toimii sosiaalityöntekijä, joka vastaa myös oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisista vastaavan kuraattorin tehtävistä kunnassa. Yksikössä on tällä hetkellä tarve myös vastaavan psykologin tehtävälle. Ammattiryhmien lainsäädännöt, kirjaamis- ja menetelmäosaaminen, ammatilliset käytännöt, valtakunnalliset kehityslinjat ja osaamisen kehittäminen ovat esimerkkejä asioista, joissa toivoisi löytyvän molemmille ammattiryhmille ammatillinen tuki vastaavan tai esimiehen toimesta. 1) Tavoitteena on, että hyvinvointitoimialalle jää neuvolapsykologit (2 kpl), joista toinen on nykyisin neuvolassa toimiva psykologi ja toinen siirretään sivistystoimialalta (varhaiskasvatuspsykologi) hänen työparikseen. 2) Neuvolapsykologit sijoitetaan hallinnollisesti perhekeskukseen ja esimies on Pirjo Turtia. 3) Oppilas- ja opiskelijahuollon kuraattoreilla ja psykologeilla tulee olla ammatillinen esimies (sosiaali- tai terveydenhuollon laillistettu ammattihenkilö), esitämme tehtävään Riina Kontroa. Maahanmuuttopalvelut Nurmijärven maahanmuuttopalveluissa annetaan kotoutumispalveluja lähtökohtaisesti kiintiöpakolaisille 4 vuotta ja muille oleskeluluvan saaneille 3 vuotta sekä jälkihuoltopalveluja vuotiaille nuorille. Maahanmuuttopalvelut toimivat koordinoivana tahona alkuvaiheen palveluja järjestettäessä ja tarjoavat konsultatiivista palvelua muille palveluille asiantuntijatahona maahanmuuttoon liittyvissä kysymyksissä. Kotoutumispalvelut järjestetään kotoutumislain mukaan, eikä kyseessä ole sosiaalipalvelu. Maahanmuuttajien alkuvaiheen kotouttamiseen liittyvät sosiaalipalvelut järjestetään kuten muidenkin kuntalaisten sosiaalipalvelut. Maahanmuuttopalvelussa oli asiakkaita 112 henkilöä sekä Vantalan perheryhmäkodissa 21 asiakasta. Nurmijärvellä on vieraskielistä, joille tulisi antaa ohjausta ja neuvontaa (Laki kotouttamisen edistämisestä, 8 ). Kunnan, työ- ja elinkeinotoimiston sekä muiden viranomaisten on annettava maahanmuuttajalle asianmukaista ohjausta ja neuvontaa kotoutumista edistävistä toimenpiteistä ja palveluista sekä työelämästä.

3 Kotoutumisprosessi Palvelut ja toimenpiteet pysyvät jatkossa hyvin samankaltaisina lakiehdotuksessa: neuvonta ja ohjaus alkukartoitus kotoutumissuunnitelma alaikäisen kotoutumissuunnitelma kotoutumiskoulutus omaehtoisesta opiskelusta säädetään jatkossa työttömyysturvalaissa. 3 Maahanmuuttopalveluissa (os. Kuonomäentie 2, 3 krs Klaukkala) työskentelevät: Työikäisten palveluiden sosiaalityön johtaja 30 % työajasta lähiesimiehenä maahanmuuttokoordinaattori (osa-aikainen ) sosiaaliohjaaja (osa-aikainen palveluneuvonta ajalla ) 3 sosiaaliohjaajaa 3 pakolaisohjaajaa lähihoitajaopiskelija (oppisopimus alkaen) toimistotyöntekijä neuvonnassa (työllistetty asti). Maahanmuuttokoordinaattori ja pakolaisohjaaja ovat vakinaisia työntekijöitä. Sosiaaliohjaajat, kaksi pakolaisohjaajaa ja palveluneuvoja työsuhteet ovat määräaikaisia saakka. Alkuvaiheen ohjaus- ja neuvonta vähenee (pakolaisohjaaja), koska ensimmäiset kiintiöpakolaiset ovat asuneet Nurmijärvellä vuodesta 2015 alkaen. Yhden sosiaaliohjaajan tarve vähenee, jos Vantalan perheryhmäkodin toiminta loppuu ja jos nuorten muutto Vantalasta lähikuntiin jatkuu. Tämän hetkisen tiedon mukaan ELY-keskuksella ei ole osoittaa kiintiöpakolaisia vuodelle Jatkossa suunnitellut maakunnan ja kunnan tehtävät: Maakunnalla on yleis- ja yhteensovittamisvastuu maahanmuuttajien kotouttamisen kehittämisestä, suunnittelusta ja seurannasta maakunnassa. Maakunta olisi merkittävä kotoutumista edistävä toimija, kun palveluita järjestettäisiin maakunnan järjestämisvastuulla olevina sosiaali- ja terveyspalveluina, kasvupalveluina ja muina kotoutumista edistävinä palveluin. Kunnilla säilyy oleellinen rooli kotoutumisen edistämisessä, sillä jatkossakin niitä järjestettäisiin kunnan vastuulla olevina peruspalveluina ja muina kotoutumista edistävinä palveluina. Kunnan on ottava huomioon kehittäminen kuntastrategiassa ja talousarviossa. Kunnan kotouttamisen suunnittelu ja kehittäminen yhteen sovitetaan maakunnan suunnittelun kanssa.

4 1) Maahanmuuttopalvelut siirretään lta kuntaan jääviin toimintoihin Organisatorisesti ne sijoittuvat elinkeino- ja kuntakehityskeskukseen. 2) Maahanmuuttopalveluille tulee nimetä lähiesimies, jonka tehtäväkuva voi sisältää sekä esimiestyötä että asiakastyötä esim. 50 % ja 50 %. 3) Esitämme esimieheksi maahanmuuttokoordinaattori Saara Marjasvaaraa. 4) Esitämme, että kunta palkkaa työntekijän yleiseen ohjaukseen ja neuvontaan kaikille vieraskielisille kuntalaisille. 4 Työllisyyspalvelut Työllisyyden hoito perustuu lakisääteisiin tehtäviin, joita kunnalle on asetettu pitkäaikaistyöttömiin nähden. Nämä tehtävät ovat pääsääntöisesti sosiaalipalveluiden tehtäviä. Toimintaa ohjaa laki kuntouttavasta työtoiminnasta, joka velvoittaa aktivointisuunnitelman laatimiseen sekä kuntouttavan työtoiminnan järjestämiseen. Toinen toimintaa ohjaava laki on laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (typ), joka uuden kasvupalvelulain myötä on tarkoitus poistaa ja jonka nykyiset tehtävät siirrettäneen maakunnan huolehdittavaksi. Nykyiset kunnan sosiaalipalveluiden työllisyyspalveluissa työskentelevät työntekijät siirtyvät soten mukana maakuntaan lukuun ottamatta Uusi työ-hankkeen työnsuunnittelijaa. Tehtäviin sisältyy henkilöön kohdistuvia viranhaltijapäätöksiä ja asiakastietojärjestelmänä toimii sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmä. Työllisyyspalveluissa työskentelee Sosiaalityöntekijä (monialainen yhteispalvelu) 2 palveluohjaaja (toinen työskentelee monialainen yhteispalvelu typ, toinen kuntouttavan työtoiminnan palveluissa) Yksilövalmentaja Työnsuunnittelija palkkatuella työllistettynä tehden valtuustoaloitteen mukaisena kokeiluna Uusi työ -hanketta (työllistämisen Nurmijärvi-lisä) 2 työtoiminnan ohjaaja 2-3 työtoiminnan ohjaajaa palkkatuella työllistettynä Esimiehenä monipalvelukeskuksen johtaja 50% työajasta Nykyiset tehtävät työllisyyspalveluissa SHL:n mukainen palvelutarpeen arviointi Kartoitusjakso (typ) Asiakkaan sosiaalityö ja sosiaaliohjaus Työllistymistä tukevat suunnitelmat yhteistyössä TE-toimiston kanssa Kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen kunnassa ja yhdistyksissä

5 Aikuisten pajatoiminnan järjestäminen, asiakkaiden ohjaus, toiminnan ohjaaminen Yleinen työllisyyden edistäminen: elinkeino vastuussa (esim. Duuniportaali) Aikuisten palkkatukityöllistäminen kuntaan (ml. velvoitetyöllistäminen Uusi työ- hanke Alusta hanke (kustannukset, asiakasohjausta yhdessä TE-toimiston kanssa) Työmarkkinatukilistan kustannukset (sakkomaksu), asiakkaiden läpikäynti ja ohjaus eteenpäin. 5 Jatkossa kuntaan jääviä tehtäviä: Yleinen työllisyyden edistäminen (esim. Duuniportaali) Uusityö hanke, mikäli saa jatkoa vuodelle 2019 Aikuisten palkkatukityöllistäminen (ml. velvoitetyöllistäminen) Työmarkkinatukilistan kustannukset (sakkomaksu), asiakkaiden läpikäynti ja ohjaus eteenpäin (osittain yhdessä maakunnan kanssa) 1) Kuntaan ei jää yhtään työntekijää sosiaalipalveluista. 2) Työmarkkinatukilasku (sakkolasku) ja palkkatukityöllistäminen (velvoitetyöllistäminen) jää kuntaan (45 % työajasta). 3) Yhteydenotot kuntaan Duuniportaalin osalta (2 % työajasta) 4) Uusi työ hanke ja työntekijä (mikäli saa jatkoa) 5) Esitämme, että työllisyysasioiden hoidossa kunnassa olisi työllisyyskoordinaattori tai muu vastaava, joka huolehtisi kuntaan jäävistä tehtävistä sekä yhteistyöstä maakuntaan. Organisatorisesti ne sijoittuvat elinkeino- ja kuntakehityskeskukseen. Liikuntapalvelut uudessa organisaatiossa sivistystoimialalle Uudessa organisaatiomallissa esitetään liikuntapalveluiden siirtämistä hyvinvointitoimialalta sivistystoimialalle. Vuoden 2008 organisaatiomuutoksesta lähtien on liikuntapalvelut ollut omana tulosalueenaan ensin sosiaali- ja terveystoimialalla ja vuodesta 2017 lähtien hyvinvointitoimialalla. Nurmijärven organisointimalli on saanut valtakunnallisesti positiivista palautetta, mutta nyt varauduttaessa sote uudistukseen on väistämätöntä siirtää liikuntapalvelut johonkin kuntaan jäävään organisaatioon. Tästä johtuen voidaan siirto sivistystoimialalle katsoa olevan oikea ratkaisu. Esitetyssä organisaatiomuutoksessa ei ole esitetty erillisen hyvinvointitoimialan säilyttämistä kuntaorganisaatiossa. Tuohon toimialaan voisivat kuulua kaikkia vapaa-ajan sektorin palveluita tarjoavat kunnan organisaatiot. Liikuntapalveluiden toiminnan painopisteinä ovat: 1) Työikäisten liikunta 2) Lasten ja nuorten liikunta 3) Ikäihmisten liikunta

6 4) Soveltava liikunta 5) Järjestöyhteistyö ja urheiluseurojen avustaminen 6) Koulujen liikuntasalien ilta- ja viikonloppukäytön organisointi Yhteistyö Kohtien 1, 3, 4 ja 5 osalta on liikuntapalvelut pystynyt hallinnollisesti hyvinvointitoimialalla sijaitessaan parantamaan yhteistyötä toimialan eri sektoreiden kanssa. Nurmijärvellä on näin ymmärretty liikunnan ennaltaehkäisevä merkitys ja liikunnan hyvinvointivaikutukset. 6 Kohtein 2 ja 6 osalta on tehty hyvää yhteistyötä koulutoimen ja varhaiskasvatuksen kanssa, vaikka ei ko. toimialalla hallinnollisesti ollakaan. Liikuntapäällikkö osallistuu erilaisiin poikkihallinnollisiin prosesseihin Nurmijärven kuntalaisille tarjottavien liikuntamahdollisuuksien kehittämiseksi. Tässä tärkeätä on yhteistyö ympäristötoimialalla organisatorisesti sijaitsevan liikuntapaikkojen hoitoon ja liikuntapaikkarakentamiseen liittyvä yhteistyö sekä yhteistyö kaavoituksen kanssa. Toivomuksena on, ettei Nurmijärven kunnan organisaatiomuutos ja mahdollisesti toteutuva sote uudistus luo esteitä hyvälle jo useamman vuoden tehdylle yhteistyölle kuntalaisten hyvinvoinnin kehittämiseksi. Yhteistyö terveyspalveluiden henkilöstön kanssa on jatkossakin tärkeää. Lisäksi uudessa toimintaympäristössä tulee varmistaa, että liikuntapalvelut voi käyttää edelleen kunnan tiloja mm. terveyskeskuksen allasta ja jumppatilaa sekä palvelutalojen kuntosaleja omien ohjaustuntien pitopaikkana. Nykisin ko. tilat ovat hyvin yhteiskäytössä ja liikuntapalveluille ilmaisia. Tärkeätä uudessa kuntaorganisaatiossa on myös se, että liikuntapaikkojen ylläpito ja rakentaminen koetaan myös tärkeäksi kuntalaisten viihtyvyyteen vaikuttavaksi tekijäksi. Vapaa-ajan sektorin palvelut tulosalueina Uudessa organisaatiomallissa tulee sivistystoimialasta todella suuri (henkilöstö, resurssit yms.). Vapaa-ajan sektorin palveluiden (kulttuuri, kirjasto, nuorisopalvelut ja liikuntapalvelut) toimintaedellytykset tulee turvata myös uudessa organisaatiossa. Siksi on tärkeätä, että kyseiset hyvinvointipalveluita tuottavat organisaatiot ovat uudessa organisaatiossa tulosalueita. Sivistyslautakunnassa ei ole mahdollista käsitellä samassa laajuudessa asioita kuin nyt kahdessa lautakunnassa on käsitelty. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnan tehtävänä Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisellä kunnassa on laaja lakisääteinen pohja. Kuntalaki (2015/410) määrittelee kuntalaisten hyvinvoinnista ja terveydestä huolehtimisen keskeiseksi kunnan perustehtäväksi. Terveydenhuoltolain (1326/2010) luvussa 2 määritellään laajasti kunnan tehtäviä kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi.

7 Hyvinvoinnin edistämisen tehtävä on laaja ja edellyttää poikkihallinnollista yhteistyötä. Kuntalaisten hyvinvointi on yhteydessä koulutukseen, liikunta-, ruokaja kulttuuripalveluihin, kaavoitukseen, vesihuoltoon, ympäristön tilaan, liikennejärjestelyihin sekä moniin muihin kunnan hoitamiin tehtäviin. Kunnan kumppaneita hyvinvoinnin edistämisessä ovat vapaaehtoiset, yhteisöt, järjestöt, yritykset ja seurakunnat. Kunnat tukevat erilaisia yhdistyksiä ja järjestöjä, jotka järjestävät kuntalaisille muun muassa aktiviteetteja ja tapahtumia. Meneillään olevassa sote-uudistuksessa hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on linjattu edelleen kunnan tehtäväksi. Kunnan tehtävänä on myös seurata asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin. Kootun tiedon pohjalta asetetaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteet ja niitä tukevat toimenpiteet hyvinvointisuunnitelmaksi. Seurannasta ja tehdyistä toimenpiteistä raportoidaan valtuustolle vuosittain. Kerran valtuustokaudessa valmistellaan lisäksi laajempi hyvinvointikertomus. 7 Kunnanvaltuusto on vastuussa strategisista päätöksistä, joilla kunnassa edistetään hyvinvointia ja terveyttä. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtamiseen osallistuvat kaikki kunnan eri hallinnonalat. Kunnan johtoryhmä koordinoi toimintaa. Tämä varmistaa muun muassa ohjauksen ja resurssien tarpeenmukaisen kohdentamisen toimintaan. Hyvinvointitiedonkeruun koordinoimiseksi kunnassa on myös kunnanjohtajan nimittämä hyvinvointityöryhmä, johon kuuluu eri hallinnonalojen edustajia. Työryhmän vetäjänä ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen asiantuntijana on hyvinvointitoimialan toimialasuunnittelija. 1) Tulevaa organisaatiouudistusta valmistellessa tulee huolehtia hyvinvoinnin edistämisen koordinaation näkyminen organisaatiorakenteissa. 2) Hyvinvoinnin edistäminen on poikkihallinnollinen prosessi mikä edellyttää prosessin omistajan sijoittumisen kunnanjohtajan alaisuuteen. 3) Ehdotetaan hyvinvointikoordinaattorin tehtävän perustamista. Vanhus- ja vammaisneuvostot Vanhus- ja vammaisneuvosto koostuvat kunnanhallituksen nimeämistä jäsenistä sekä hyvinvointitoimialan johtoryhmän esittämistä jäsenistä ja varajäsenistä. Vanhusneuvostolla on noin 8 kokousta/vuosi ja vammaisneuvostolla noin 6 kokousta/vuosi. Lisäksi neuvostot pitävät yhteisiä kokouksia 2-4 kokousta/vuosi. Vuonna 2018 neuvoston edustajat ovat osallistuneet myös Kuuden Sote-alueen ja Uudenmaan maakunnan neuvostokokouksiin. Molempien neuvostojen sihteerinä toimii hyvinvointitoimialan toimialasihteeri, jonka työajasta menee noin % neuvostojen toimintaan kuuluviin tehtäviin.

8 1) Vanhus- ja vammaisneuvosto siirtyvät konsernipalvelujen hallinto-organisaation alaisuuteen, joka tuottaa myös sihteeripalvelut. Hyvinvointilautakunnan tuleva rooli Hyvinvointilautakunnan rooli muuttuu oleellisesti, jos tuotanto siirtyy KU-sote kuntayhtymään. 8 Eri vaihtoehtoja: 1) Jatkaa Hyvinvointilautakuntana, jossa käsitellään Liikuntapalvelujen ja Sivistystoimialalla olevien vapaa-ajan palvelujen asioita. Esittelijänä toimisi Sivistystoimialan johtaja. 2) Hyvinvointijaos, mikä käsittelee terveyden ja hyvinvointipalvelujen asioita.