MIKSI ME TÄTÄ TEHDÄÄN?

Transkriptio

1 MIKSI ME TÄTÄ TEHDÄÄN?

2 NEET-NUORET NEET nuori = Not in Employment, Education or Training (ei työssä, ei koulutuksessa, ei harjoittelussa) NEET Nuori ei ole yhtä kuin syrjäytynyt NEET Nuorilla syrjäytymisriski on kuitenkin huomattava

3 MITÄ SYRJÄYTYMISELLÄ TARKOITETAAN? Syrjäytymiskeskustelua on käyty maailmalla osana hyvinvointivaltiollista diskurssia1960 luvulta lähtien Syrjäytymiskeskustelu rantautui Suomeen 1970 luvun loppupuolella 1980-luvun puolivälissä Jorma Sipilä määritteli syrjäytymisen yksilön ja yhteiskunnan siteiden heikkoutena

4 MITÄ SYRJÄYTYMISELLÄ TARKOITETAAN? Julkisessa keskustelussa kuitenkin syrjäytyminen ja pitkäaikaistyöttömyys käsitetään herkästi synonyymeina keskenään Palkkatyö on normi, josta poikkeaminen nähdään uhkana yhteiskunnalliselle integraatiolle sekä uhaksi syrjäytyä yhteiskunnasta. Palkkatyöhön osallistumista pidetään usein hyvinvoinnin ja elämänhallinnan perustana. Sitä pidetään porttina perhe-elämään, yhteiskunnallisiin palveluihin, asumiseen sekä sosiaaliturvan kasvuun. Mikäli samaistamme työmarkkinoilla mukana olemisen ja syrjäytymisen, pelkistämme yhteiskunnallisen elämän tarkoittamaan pelkästään taloudellista osallisuutta. Työmarkkinoilta syrjäytyminen ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita syrjäytymistä muilta elämän osa-alueilta tai yhteiskunnan kentiltä.

5 MITÄ SYRJÄYTYMISELLÄ TARKOITETAAN? Ulkopuolisuus työmarkkinoilta kuitenkin tuottaa usein ongelmia myös muilla elämän eri osa-alueilla. Säännöllisen toimeentulon puuttuminen saattaa rajoittaa nuoren mahdollisuuksia osallistua sosiaaliseen elämään. Mikäli nuori syrjäytyy kulutuksen kentältä, ei tämä välttämättä kykene osallistumaan toimintaan mihin muut saman ikäryhmän ihmiset osallistuvat. Tämän seurauksena sosiaaliset sidokset ympäristöön saattavat heikentyä. Työttömyyttä pidetään syrjäytymisriskinä myös siksi, että palkkatyö ja ammatti ovat usealle tärkeitä identiteetin rakennuspalikoita. Lisäksi uhkana nähdään joutenolon passivoivan ja turhauttavan ihmistä.(suutari 2002, 37.) Sosiaalisten kontaktien rajoittuminen yhdelle elämän osa-alueelle voi johtaa yksinäisyyteen ja pahimmassa tapauksessa eristäytymiseen (Suutari 2002; Emler & McNamara 1996; Hutchens 1994; McRae 1986).

6 MITÄ SYRJÄYTYMISELLÄ TARKOITETAAN? Yksilötasolla tarkasteltuna syrjäytyminen kielii moniongelmaisuudesta ja huonoosaisuudesta, jolloin ongelmat kasaantuvat yksilöllä. Tällöin syrjäytyminen tapahtuu eri elämän osa-alueilla. Mitä useammalla osa-alueella yksilöllä on vaikeuksia, sitä syrjäytyneempänä yksilöä pidetään. Nyky-yhteiskunnassa ihmisten väliset keskeisimmät yhteisyyteen linkittävät instituutiot ovat palkkatyö, koulutus, perhe sekä erilaiset kulutuksen muodot. Niitä voidaan pitää samalla tärkeimpinä siteinä yhteiskunnan ja yksilön välillä. Edellä mainitun perusteella, suurimmassa vaarassa syrjäytyä ovat ne, joilta puuttuu työ, perhe, koulutus sekä resurssit kulutukseen. Kyse on pelkistetysti ulkoisten rajoitusten aiheuttamista yksilöllisten toimintamahdollisuuksien kaventumisesta ja sitä kautta yksilöä ja yhteiskuntaa yhdistävien siteiden heikkenemisestä. (Järvinen & Jahnukainen 2001, 129)

7 SYRJÄYTYMISEN PROSESSIMALLI

8 SYRJÄYTYMISEN PROSESSIMALLI: SYRJÄYTYMINEN LÄPIELÄMÄN KULKEVANA PROSESSINA 1. Taso Ongelmia kotona ja/tai koulussa 2. Taso Epäonnistuminen koulussa, koulun keskeyttäminen 3.Taso Heikko asema työmarkkinoilla 4. Taso Taloudelliset ongelmat, riippuvuus hyvinvointivaltiosta 5. Taso Elämänhallinta ongelmat (päihde- ja mielenterveysongelmat, rikollisuus)

9 NUORUUS SYRJÄYTYMISHERKKÄNÄ ELÄMÄNVAIHEENA Nuoruudessa keskeisenä elementtinä muutos, ihmisen kasvu kohti aikuisuutta Nuorten syrjäytymistä tarkasteltaessa on otettava huomioon kyseisen elämänvaiheen muuttuminen historian saatossa yhteiskunnallisen muutoksen myötä. Nuoruus on siis sekä elämävaihe että yhteiskunnallinen ja historiallinen kategoria. Prosessit, joiden kautta siirtyminen aikuisuuteen on perinteisesti tapahtunut, ovat ajan saatossa oleellisesti muuttuneet.

10 KESKEISET MUUTOKSET LIITTYEN NUORUUTEEN 1. Nuoruusajan pidentyminen 2. Koulutuksen erillistyminen 3. Nuorten erillistyminen erityiseksi ikäryhmäksi 4. Sosiaalisen tuen ja kontrollin erillistyminen

11 NUORUUSAJAN PIDENTYMINEN Nuoruusajan pidentyminen jättää lapsuuden ja aikuisuuden väliin yhä enemmän tilaa, jossa ihminen joutuu tekemään itseään koskevia valintoja. Näiden valintojen vaikutukset saattavat olla hyvinkin kauaskantoisia yksilön elämässä. Edellyttää elämän pitkäjänteistä suunnittelua. Aikuistumiseen liittyvien prosessien aikataulut ovat muuttuneet oleellisesti. Normaalibiografia rikkoontuu ja saa uusia muotoja. Tämän seurauksena nuoren on vaikeampi käyttäytyä ikänormien määrittelemällä tavalla. Myöhäismodernissa maailmassa normaalibiografia vaihtunut tee-se-itse biografiaksi.

12 KOULUTUKSEN ERILLISTYMINEN Koulutuksen erillistymisellä viitataan koulutusjärjestelmän ja työelämän muutokseen. Koulutuksesta on muodostunut ydinperheestä irtaantunut oma erillinen alueensa. Toisaalta koulutus on myös samanaikaisesti irtaantunut työelämästä. Koulun ja työelämän väliin jää avoimet työmarkkinat, joilla nuori joutuu kilpailemaan työelämään pääsystä. Kilpailu työmarkkina-asemasta alkaa siis jo koulutuksen alueella. Epäonnistuminen koulussa johtaa heikkoon kilpailuasemaan työmarkkinoilla. Työmarkkinoilla kilpailun käydessä yhä kovemmaksi muodostuvat epäonnistumiset ja virheet aina peruuttamattomammiksi.

13 3. NUORTEN ERILLISTYMINEN ERITYISEKSI IKÄRYHMÄKSI Nuorisokulttuurin kehittyminen Voi saada elementtejä, jotka asettuvat konfliktiin suhteessa vallitsevaan normistoon

14 4. SOSIAALISEN TUEN JA KONTROLLIN ERILLISTYMINEN Perinteisesti yksilön perhe ja välitön lähiyhteisö toimivat käyttäytymistä ohjaavina instituutioina. Näiden perinteisten käyttäytymistä ohjaavien tahojen merkitys on kuitenkin hiipunut modernina aikakautena. Tilalle on noussut valtiollinen kontrollibyrokratia, jonka mahdollisuudet muuhun kuin kontrolloimiseen ovat rajalliset. Tämä aiheuttaa ongelmia etenkin tilanteissa, joissa syystä tai toisesta nuoret ajautuvat rikkomaan yleisesti hyväksyttyjä virallisia ja/tai epävirallisia normeja. Tästä seuraa se, että poikkeavat epänormaalit, normistoa rikkovat yksilöt joutuvat ensisijassa valtiollisen kontrollin kohteeksi, joka mahdollisesti näyttäytyy avoimena konfliktina byrokratiakoneistoa vastaan. Joissakin tapauksissa kontrollin kohteeksi ajautumisella saattaa olla negatiivisia vaikutuksia, jotka sysäävät yksilön yhä kauemmaksi keskustasta kohti marginaaliasemaa. (Jyrkämä 1986, 44.)

15 MIKSI KOULUTUS ON NOSTETTU NOSTETTU JALUSTALLE SYRJÄTYMISEN EHKÄISYSSÄ? Maassamme on tapahtunut vuosien aikana merkittävä historiallinen rakenteellinen muutos työvoiman kysynnässä Vain peruskoulutetun työväestön kysyntä romahtanut vuoden 1987 noin työpaikasta vuoden 2014 noin työpaikkaan (Myrskylä 2016). Suurin romahdus , tämän jälkeen jatkuva trendi.

16 Työpaikat koulutustason mukaan Perusaste Keskiaste Al korkek. Yl. Kk/Tutkijak

17 NÄKÖKULMA: TUTKIMUSHANKE YOUNGPAC Akatemian rahoittama tutkimushanke ( ) Tausta: nuorisotyöttömyys on kasvanut aiempaa suuremmaksi ongelmaksi koko Euroopan mitassa. Suomen nuorisotakuu -järjestelmä on herättänyt kansainvälistä huomiota. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää sitä, kuinka tämä järjestelmä on TE -toimistoissa käytännössä toiminut ja miten sitä voisi kehittää.

18 Iso kysymys, mutta tarkka rajaus: Keskeinen tavoite kahden viime vuosikymmenen työvoimaja sosiaalipolitiikassa on kannustavuus. Ratkaisevaa nuorisotakuun osalta tässä on se, millä tavalla ja tuloksella nuoren omat pyrkimykset ja työvoimapolitiikka kohtaavat, kuinka kannustavaksi nuori nuorisotakuun kokee: laukaiseeko uusi, nuorisotakuuseen perustuva työvoimapolitiikka nuorissa omaa toimintaa ja jos kyllä, millaista?

19 Tutkimus on toteutettu käyntihaastatteluina Uudenmaan TE toimistoissa (N=250). Työnhakija on haastateltu sekä ennen työnohjaustilannetta että sen jälkeen. Lisäksi on haastateltu ohjauksesta vastannut virkailija. Ajatuksena on, että kohtaamisen sujuminen ja sen kuluessa syntyneet tulkinnat voivat vaikuttaa suurestikin siihen, millainen on ohjaustilanteen tuottama tulos.

20 Lisäksi on poimittu Ura rekisteristä 50% satunnaisotos tämän työvoimapiirin työttömistä nuorista työnhakijoista v (Lähes kokonaisaineisto.) Aineistot täydentävät toisiaan (jälkimmäinen tarjoaa mahdollisuuden edellisen tuottamien tulosten yleisyyden tarkasteluun) ja paikkaavat toistensa puutteita.

21 TULOKSET LYHYESTI Tulos 1: porkkana ja keppi ei motivoi Tulos 2: Ymmärtävä, positiiviseksi koettu tapaaminen ei motivoi Tulos 3: Konkreettinen sopiva tarjous motivoi merkitsevästi Tulos 4: Hakijoiden koulutus ja tausta eriyttää hyötyjät muista Tulos 5: Karenssit kerääntyvät perusopetuksen varassa oleville Tulos 6: kysymys ylisukupolvisuudesta

22 OHJAAMOIDEN MERKITYS? Tulosten mukaan konkreettinen tarjous, joka on yhteydessä nuoren omiin mieltymyksiin, elämäntilanteeseen, tarpeisiin tai haluihin on motivoiva ja eteenpäin vievä. Mikä toimii, riippuu siis nuoren yksilöllisestä tilanteesta. Mikä on se taho, joka tarjoaa ohjausta missäkin tilanteessa? Tarjotaan oikeita asioita oikeaan aikaan!

23 SYRJÄYTYMISEN PROSESSIMALLI

24 SYRJÄYTYMISEN PROSESSIMALLI: SYRJÄYTYMINEN LÄPIELÄMÄN KULKEVANA PROSESSINA 1. Taso Ongelmia kotona ja/tai koulussa 2. Taso Epäonnistuminen koulussa, koulun keskeyttäminen 3.Taso Heikko asema työmarkkinoilla 4. Taso Taloudelliset ongelmat, riippuvuus hyvinvointivaltiosta 5. Taso Elämänhallinta ongelmat (päihde- ja mielenterveysongelmat, rikollisuus)

25 KIITOS!