Luonnontutkimus/ hyönteistutkimus Rankissa Saareen pääsy ennen vuotta 2015 oli vaikeaa, koska se kuului puolustusvoimille.

HTML
DOWNLOAD

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Luonnontutkimus/ hyönteistutkimus Rankissa Saareen pääsy ennen vuotta 2015 oli vaikeaa, koska se kuului puolustusvoimille."

Mikael Myllymäki
6 vuotta sitten
Katselukertoja:

Luonnontutkimus/ hyönteistutkimus Rankissa 1914-2017 Saareen pääsy ennen vuotta 2015 oli vaikeaa, koska se kuului puolustusvoimille.

1 Luonnontutkimus/ hyönteistutkimus Rankissa Saareen pääsy ennen vuotta 2015 oli vaikeaa, koska se kuului puolustusvoimille. Alueemme luonnontutkimuksen uranuurtaja kasvitieteen tohtori Arvi Ulvinen vieraili saaressa ainakin 1930-luvulla. Hän harrasti nuoruusvuosinaan perhosia ja Rankistakin hän teki kasvillisuushavaintojen lisäksi myös perhoshavaintoja. E.Pyysalo Liikkui armijan saarissa luvuilla, mutta Rankista ei ole montaa hav. kirjattu. Perhosharrastaja Olli Elo Mäntsälästä piti valo- ja syöttipyydyksiä saarella hän keräili haavilla myös maastossa. Hänen havaitsi saarella 224 lajia. Senaattikiinteistöt oy teetti Ramboll oy:lla luontoselvityksen saaresta v Selvityksessä käsitellään pintapuolisesti kasvillisuutta, linnustoa, hyönteisiä ja mm. lepakoita. Allekirjoittanut Lauri Luukkonen on tutustunut saaren suurperhoslajistoon vuosina Käytössä on ollut valopyydyksiä (2kpl) /kausi ja 6 syöttirysää sijoiteltuna eri biotooppeihin. Valopyyntipaikka oli kesinä kuiva niitty helikopterikentän laidassa ja kesänä 2017 konehallin reunassa aukealla paikalla havumetsän laidalla kts. kuva. Allekirjoittanut on tutustunut alueen luontoon ja perhoslajistoon n.18. maastokäynnillään kesällä saaressa perhosia harrasti myös rivitaloasukas Joppe Kainululainen 15v. Veli-Matti Mussalo ja Lauri Luukkonen ovat koonneet Kotka-Hamina seudun perhoshavainnot omaan havaintokortistoon joka julkaistaan piakkoin jossain muodossa. Esitelmiä aiheesta on pidetty mm.suomen Perhostutkijainseuran kokouksissa kahdesti. Jaksolla pääkohteena perhostutkimuksille on ollut Kaunissaari. Kesinä allekirjoittanut kartoitti suurperhosia Kuutsalo-Kirkonmaa-Lehmäsaari-akselilla. Haapasaaristossa on ollut aktiivista perhoskartoitusta koko 2000luvun alku J.Tiittasen, K.Tahvanaisen ja M.Kuisman toimesta luvun lopussa työryhmä P.Sundell ja J.Kullberg selvittivät saaristoperhoslajistoa Ulko-Tammio-Koivuluoto-Kilpisaari akselilla. Meillä on siis vertailupohjaa Rankin perhoslajiston nykytilaa arvioitaessa. Biologi Risto Hamari on tutustunut saaren luontoon ja kasvillisuuteen viidellä maastorektellään. Kymenlaakson Luonnon vuoden 2017 julkaisussa on pieni juttu Rankin luonnosta, kasvillisuudesta ja saaren nykytilasta muutenkin. Alla L.Luukkosen valokeräilykohde helikopterikentän laidassa kesinä

Alakuvassa pyydysten sijainti L.Luukkosen perhoskartoituksessa. vuosina 2015-17.

2 Alakuvassa pyydysten sijainti L.Luukkosen perhoskartoituksessa. vuosina Miltei jokaisella saarikäynnillä (18kpl) allekirjoittanut kiersi lenkin saaren ympäri mielenkiintoisia luontokohteita inventoiden (suurperhosten osalta). Olen myös kartoittanut perhosia valvontavaloin eri kohteissa 5-kertaa ja etsinyt toukkia ja joitain lajeja on kartoitettu feromoneilla.

3 Havaitun lajiston tarkastelua: Rankista on tavattu 481 suurperhoslajia vuoteen 2017 mennessä ja ruudusta 669:49 (johon kuuluu Rankin lisäksi mm. Viikarin saari ja Lehmäsaaren eteläpää 540 lajia. Lajilista liitteenä. Läheskään kaikki Rankista tavatut suurperhoslajit eivät ole saaressa vakinaisia. Saaren perhoslajiston kartoitus on vielä alkuvaiheessa ja kesät eivät ole olleet perhosille suotuisia. Vertailu lajimääriä/ saari Kaunissaari 681 lajia tutkimusta 30v., Ristisaari 525 ajoittaista keräilyä 10v. Ulkotammio 550 lajia keräilyä 5-kesää, Vanhankylänmaa 571 lajia keräilyä 10v. Haapasaari 611 lajia keräilyä > 40v, muttei yhtäjaksoisesti. Huom! Luontoarvokartoituksessa Ramboll oy tapasi 5-lajia suurperhosia. Rankista tavatut uhanalaiset perhoslajit: VU = vaarantunut EN = erittäin uhanalainen. VU C.argentea 1-toukkahavainto syksyltä 2016 helikopterikentän laidasta ketomarunakasvustosta. EN E.orphnata 1-toukkalöytö helikopterikentän laidasta. VU H.pluviaria 2 vaeltanutta yksilöä kesäkuussa 2016, ei kuulu kymenlaakson saariston lajistoon. VU L.viciae 1 yksilö valorysällä kesä-heinkuun vaihteessa 2017 Paikallisuus? Päiväperhoslajisto Rankissa. Taustaa: Päiväperhoslajisto on taantunut Suomenlahden- ja myös Kymenlaakson saaristossa voimakkaasti. Syy ei ole mielestäni ainoastaan niittyjen umpeenkasvu. Noin kolmasosa maamme päiväperhoslajeista on mukana uhanalaisluokituksissa. Itse olen ollut mukana >10v. SYKEN maatalousympäristön päiväperhosseurannassa. Oma arvioni saariston päiväperhoslajiston nopeaan katoon on se että avomaiden voimakkaan vähenemisen myötä päiväperhos lajisto on harvinaistunut rannikkoalueella ja liikkuvien yksilöiden määrä on vähentynyt ja monet lajit ovat täten kuolleet sisäsiittoisuuteen. Esim. Kaunissaaressa ja Kuutsalossa ovat avoimet niitytkin käyneet vähiin viime aikoina kun niitä ei laidunneta enää. Rankista meillä ei ole vanhempia päiväperhoshavaintoja saaren oltua sotilasaluetta liki 100v. ja keräily saarella oli vähäistä. Armeijan kantahenkilökuntaan kuulunut perhosharrastaja E. Pyysalo kirjasi vain joitain lajeja. Allekirjoittanut ja J.Kainulainen olemme tavanneet 23 päiväperhoslajia saaresta. Viereisessä Viikarin saaressa on perhosharrastaja Mia Holberg havainnut 30-lajia jaksolla Kymenlaaksoon levinneistä uusista tulokaslajeista olemme tavanneet mm. L.juvernican ja A.levanan. Vaelteneita isonokkosperhosia (N.xanthomelas )oli kesällä 2016 liikkeellä paljon. Sinisiivet ja hopeatäplät ja nokkosperhonen ovat olleet vähissä meidän lyhyen seurantajakson aikana. Päiväperhoslajisto on taantunut voimakkaasti myös Porvoon saaristossa (Babria 4/2017) Mielenkiintoisia perhoshavaintoja Rankista (LLU) Kokonaisuudessaan perhoslajisto on runsastunut Kymenlaaksossa vaikka taantumaa on päiväperhoslajistossa ja havumetsälajistossa havaittu. Luonnontieteelliselle maakunnalle Etelä-Karjala EK ja Kotkalle uusia lajeja: P. secundaria Ensimmäinen yksilö kesällä 2015 ja kesällä 2017 lajia tavattiin jo 8exx. A.bigramma EK:lle uutena laji tavattiin Rankista (Suomesta ilmoitettu 5 yks.) Mielenkiintoisia paikalliskantoja Rankissa ja muita mielenkiintoisia havaintoja. H.pyritoides: Harvinainen saaristolaji vaikuttaa paikalliselta saaressa. H.aestivaria: Tulokaslaji on asettunut myös Rankkiin runsaana. E.innotata: Toukkia vuosittain ketomarunakasvustossa. A.plagiata: Esiintyy saaressa paikallisena kahtena polvena, aiemmin lajia tavattu paikallisena vain Haapasaaristosta (KTA&JTI&MKU). S.irrorella: Kymenlaaksossa harvinasta lajia tavataan melko tavallisena Rankissa. L.viciae: Yksi havainto kesällä 2017 (Toinen yksilö kotkasta). P.coenobita: Munkkiyökköselle havumetsävaltainen, kallioinen saari on ihanteellinen.

4 C.thalictrita: Havaittu kesinä 2015 ja 2017 Lajin paikallisuudesta ei ole varmuutta. E.virgo: kaksi havaintoa kesällä 2017, saattaa olla jo paikallinen (tulokaslaji Kymenlaaksossa). T.matura: Laji tavattu Rankista kesinä 2015 ja 2017 yhden yksilön voimin. C.affinis: Yksi ilmeisesti vaeltanut yksilö havaittu Rankista kesällä 2015 O.fasciuncula: Yksi vaeltanut yksilö tavattu Rankista kesällä N.janthe: Kolmas yksilö Kotkasta, havainto kesältä 2016 E.sigma: Laji tavattu yksitellen kesinä X.ditrapezium: Uutta tulokaslajia tavattu useita yks. Rankista vuosina C.pacta Yksi havainto kesältä 2017 Tulokaslajeja jotka ovat nykyisin +, - tavallisia Rankissa. A. levana, C.v-ata, B strataria, P.chlorosata, L.monacha, Lquadra, E.depressum, H.tarsicrinalis. D.bankiana, A.jota, A.cuspis, A.pyramidea,O.cerasi, N.fimbriata, X.xantographa. C.fulminea C.nupta Taantuneita lajeja, joita on tavattu O.Elon keräilykautena tai pitäisi esiintyä saaressa ko. lajille sopivan ympäristön takia, mikäli lajia vielä olisi jäljellä: P.malvae, L,virgaurea. P.semiargus, P.amandus, E.maturna, P.aegeria, C.glycerion. ( Lajeja tavattu aiemmin (1960-) Kirkonmaasta ja Kuutsalosta esiintyneet varmaan myös Rankissa.) O.vittatum ( O.Elo tapasi lajia ). S.lineata O.Elo E.caesiata O.Elo tapasi lajia , laji kadonnut Kaakkoisrannikolta 2000-luvun alussa. C.adultera O.Elo tapasi lajia , ja laji esiintyi pitkään paikallisena myös muualla Kymenlaaksossa. (Tark Hyönteistietokanta) E.glyphica: Taantunut muuallakin kymenlaaksossa. Rankista ei havaintoja. A.rubrirena: O.Elo havaitsi lajia C.cuprea: O.Elo havaitsi lajia , Laji taantunut Kymenlaaksoss voimakkaasti 2000-luvulla. X.speciosaa ja alpicolaa on todennäköisesti esiintynyt havumetsävaltaisessa saaressa aiemmin (arvio perustuu lähialueiden havaintoihin), mutta omalla tutkimuskaudella en ole lajeja Rankista tavannut. Seurantajaksoni Rankissa on vielä lyhtyt ja vanhoja havaintoja on vähän käytettävissä joten taantuman dokumentointi lajikohtaisesti on vaikeaa. Kesät eivät ole olleet varsinkaan päiväperhosille suotuisia, joten jos perhosseurannalleni suodaan mahdollisuuksia niin jatkossa lajiston nykytila selkeytyy. Maastoretkiä mielenkiintoisille biotoopeille tullaan tekemään jatkossakin. Yritän saada myös, houkuteltuamuiden hyönteisryhmien tutkijoita saareen jotta sudenkorento, koppias, lude ja kärpäslajistokin tulisi dokumentoitua Lauri Luukkonen

havumetsä. Itärannan mökkien rannoilla kasvaa tosin mielenkiintoista rantakasvillisuutta, mutta niiden turmeleminen voidaan estää asemakaavaehdoilla kuten esim Ruonalan asuntoaleen rannat säästettiin.

5 Perhostutkija Lauri Luukkosen arvio mökkialueen rakentamisesta Rankin perhoskantoihin ja uhanalaiseen luontoon. Kaavoitusehdotuksessa on otettu hyvin huomioon luontoselvityksessä arvokkaaksi todetut luontokohteet; Saaren kaakkokulman kosteikko eteläpään mielenkiintoiset rannat, luoteiskulman monipuolinen havumetsä. Itärannan mökkien rannoilla kasvaa tosin mielenkiintoista rantakasvillisuutta, mutta niiden turmeleminen voidaan estää asemakaavaehdoilla kuten esim Ruonalan asuntoaleen rannat säästettiin. Mielestäni saaren asuttaminen on ainut keino ylläpitää yhteysliikennettä ja turvata jo aiempi rakennuskanta ja vaikkapa saneerata vanhat venäläiset rakennukset lomailijoilla. Niinkin upea saari kuin Rankki on pitäisi olla kaikkien kaupunkilaisten ja vierspaikkakuntalaisten ja veneilijöiden ulottuvilla. Saarella on pitkä ja värikäs historia myös ja sitäkin pitää vaalia, olihan se aikoinaan tärkeä lenkki isänmaan puolustuksessa punaista vaaraa vastaan. Mökkiasutus lisää saaren kulttuurikasvillisuutta ja täten monipuolistaa hyönteiskantaa. Terv. Rak.mest, perhostutkija Lauri Luukkonen

6 Tämäkin upea saaren eteläpää jaa kaavan ulkopuolelle.

Samankaltaiset tiedostot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT