Vaihtoehtoiset tulevaisuuden näkymät koulutuksessa

Transkriptio

1 EL-TRAN Vaihtoehtoiset tulevaisuuden näkymät koulutuksessa Tulevaisuuden koulutus ja opetus data-analytiikalla, Keskiviikko , Yliopistokeskus, Pohjoisranta 11 A, Pori Tutkimusjohtaja, Dosentti, HTT, YTM Jari Kaivo-oja Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun kauppakorkeakoulu Turun yliopisto

2 Digitalisaatio vaikuttaa koulutukseen ja sen jäsentämiseen yhä enemmän

3 Ihmisen ja koneen liitto ja Digital Twin -kehitys: As insightful as digital twins of specific deployed assets may be, the digital twin of the manufacturing process appears to offer an especially powerful and compelling application. Deloitte Report

4 MFG 4.0 Valmistus 4.0 MFG 4.0 on Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) rahoittama kolmivuotinen monitieteellinen tutkimushanke, jonka tarkoituksena on tutkia ja selvittää valmistavan teollisuuden tulevaisuutta monelta kantilta. Projektin painopiste on 3D-tulostuksessa ja teollisessa automaatiossa, sekä niiden mukanaan tuoman valmistavan teollisuuden murroksen ymmärtämisessä ja siihen varautumisessa. Manufacturing 4.0- Valmistus 4.0 Verkkosivut: Lisää alatunniste 4

5 Teollisuus 4.0 Valmistus 4.0 -haasteet

6 Avainteknologiat ja Teollisuus 4.0: Asioiden internet (IoT), Pilvilaskenta, Kyber-fyysiset järjestelmät ja Teknisten järjestelmien integraatio

7

8 Tulevaisuusyliopisto digitalisaatiootetaan laajana haasteena. Laajan rintaman ennakointi- ja tulevaisuudentutkimusta paremman tulevaisuuden hyväksi! 8

9 Tausta: Digitalisaatio etenee ja se on haaste koulutukselle Digitalisaatiosta on tullut maailmantalouden uusi muutosvoima ja globalisaation kirittäjä. Se muokkaa syvällisellä tavalla elinkeinorakenteita, toimintamalleja ja arvonluonnin edellytyksiä. Digitaalisten palveluiden ja tiedon vapaa liikkuvuus ovat jatkossa kaupan ehtoja keskeisesti määrittäviä tekijöitä. EU:n on huomioitava digitalisaatio sisämarkkinoiden kehittämisessä ja kauppapolitiikassa. -EK linjaus 2018 Digitalisaatio koskettaa myös koulutuksen ja tutkimuksen maailmaa. Jatkuva oppinen koskettaa monia kansalaisia. Digitalisaatio Peruskoulutus Lukio ja ammatillinen koulutus Yliopistot ja ammattikorkeakoulut Täydentävä jatkuva koulutustarjonta

10 Jatkuva oppiminen dynaamisia kyvykkyyksiä tarvitaan ja niitä on tuotettava koulutuksessa Osaamisen tulevaisuuspaneeli: Tarvitsemme jatkuvaa oppimista miljoonalle suomalaiselle. Verkkosivut: /asset_publisher/tarvitsemme-jatkuvaa-oppimistamiljoonalle-suomalaiselle Osaamisen tulevaisuuspaneeli: Jatkuvan oppimisen rahoitusmallin uudistaminen tarpeen. Verkkosivut:

11 Jatkuvan oppimisen haaste Työelämä on monin tavoin murroksessa Koulutusjärjestelmäkin on samoin tavoin murroksessa Koulutustarpeet ovat vaikeasti ennakoitavissa johtuen nopeasti muuttuvasta työelämästä Teknologinen osin disruptiivinen - kehitys luo uusia epävarmuuksia työelämään ja sen tulevaan kehitykseen Peruskysymys jatkuvassa oppimisen strategiassa: Onko koulutus väline vai onko koulutuksella myös itseisarvo? Milloin on syytä hakeutua lisäoppiin? Antaako keinoäly enemmän vastauksia tulevaisuuden koulutushaasteisiin?

12 Miksi jatkuvan oppisen haaste on tärkeä asia? Eri elämänalojen osaamisvaatimukset kasvavat ja muuttuvat monialaisemmiksi. Osaamistarpeet yhteiskunnassa muuttuvat nopeutuvalla vauhdilla. Sekä määrälliset että laadulliset osaamistarpeet ovat muutoksessa. Kyvykkyyden osoittaminen on muuttunut luonteeltaan yritysmaailmassa. Väärät investoinnit koulutukseen ja osaamiseen tulevat kalliiksi yhteiskunnalle ja yksittäisille kansalaisille. Työelämässä sellaiset ammatit, joista voi suoriutua pelkillä peruskoulun tuottamilla valmiuksilla, katoavat nopeimmin. Rutiininomaiset tehtävät karsiutuvat ensiksi periaate. Osaamisvaatimusten kasvu koskettaa erityisesti sellaisia nuoria, jotka aiemmin olisivat sijoittuneet lähinnä vähäistä koulutusta edellyttäviin ammatteihin. Muutostarpeet tulisi ennakoida syrjäytymisen estämiseksi. Jatkuvan oppisen haasteet koskevat kaikkia ikäluokkia.

13 Uusi digitaalisen oppimisen maailma: Neljä oppimisen ja koulutuksen skenaariota (Kaivo-oja 2017) Human-Human Ihminen (oppilas) Keinoälysovellutus/ Robotti Human-Machine Ihminen (opettaja) Ihminen (opettaja) Machine-Human Ihminen (oppilas) Keivoälysovellutus/ Robotti Machine-Machine Keivoälysovellutus/ Robotti Keivoälysovellutus/ Robotti

14 Vaihtoehtoiset koulutusmallit (Kaivo-oja 2018) Ei-rutiininomaiset tehtävät Moduulikoulutus ei-rutiininomaisiin tehtäviin Perusteellinen koulutus eirutiininomaisiin tehtäviin Lyhytkestoinen koulutus Pitkäkestoinen koulutus Moduulikoulutus rutiininomaisiin tehtäviin Perusteellinen koulutus rutiininomaisiin tehtäviin Rutiininomaiset tehtävät

15 AiRo-teknologiakehitys ja vaihtoehtoiset koulutusmallit (Kaivo-oja 2018) Ei-rutiininomaiset tehtävät Moduulikoulutus ei-rutiininomaisiin tehtäviin AiRo-teknologiat lisäävät tätä tarvetta nopeasti Lyhytkestoinen koulutus Perusteellinen koulutus eirutiininomaisiin tehtäviin AiRo-teknologiat eivät eliminoi tätä tarvetta nopeasti Pitkäkestoinen koulutus Moduulikoulutus rutiininomaisiin tehtäviin AiRo-teknologiat eivät eliminoi tätä tarvetta nopeasti Perusteellinen koulutus rutiininomaisiin tehtäviin AiRo-teknologiat eliminoivat tätä tarvetta nopeasti Rutiininomaiset tehtävät

16 Kyberturvallisuuden merkitystä ei voida aliarvioida enää: edellyttää huomioita koulutuksessa ja sen toteutuksessa

17 Peruskoulutus luo edellytykset elinikäiselle ja jatkuvalle oppimiselle myös digitalisaation oloissa Opiskelun perustaitojen hallinta tuotetaan peruskoulussa Omien oppimistarpeiden tunnistaminen opiskelijatasolla tapahtuu peruskoulussa Oppimismahdollisuuksien tunnistaminen: formaalit ja informaalit oppimismahdollisuudet yksilöille Syntyy Intohimo (tai ei synny) ja oppimisen yleinen mielekkyys Oppimisen yksilöllisyys ja kontekstuaalisuus; yksilölliset oppimispolut, suunnitelmallisuus, tavoitteellisuus Valmiudet kestäviin valintoihin syntyvät (tai eivät synny) Oppimisen tuen ja ohjauksen tarve kasvaa peruskoulussa mm. erilaisista sosiaalisista taustoista johtuen

18 Koulutusmotivaatio Keinoälysovellutukset, robotisaatio Yrittäjyys Verotuksen painopiste? Kasvua ilman uutta työtä? Ay-liikkeen rooli? Yhteiskuntapolitiikan päätavoitteet Työn tulevaisuus Suomessa Maahanmuutto globalisaation ja ilmastonmuutoksen seuraamuksena Asenne työhön: Downshiftaaminen vs. intohimotyö Perustulojärjestelmä? Aivovuoto ulkomaille Suomesta Koulutuksen palkitsevuus

19 Koulutuksen palkitsevuus ja vaihtoehtoiset koulutusmallit (Kaivo-oja 2018) Ei-rutiininomaiset tehtävät Rekrytointiongelmia esiintyy: ei kiinnostuneita työntekijöitä Työmarkkinat vetävät ja kohtaantoongelmia ei juuri esiinnyt Koulutuksen palkitsevuus heikko Koulutuksen palkitsevuus korkea Työmarkkinat eivät ole vetovoimaisia nuorille ja muillekaan työntekijöille Työmarkkinat ovat vetovoimaisia nuorille ja muillekin työntekijöille Rutiininomaiset tehtävät

20 Ikäpolvet ja työelämäperusteisuus: Työvoiman jakaantuminen Suomessa , % (Alasoini 2014; Luvut on laskettu työministeriön (2007) Työvoima raportin (TEM) pohjalta) 60 Työvoiman jakautuminen eri sukupolviin Suomessa , % % Varhaisemmat sukupolvet ( 1944) Sotien jälkeisten suurten ikäluokkien sukupolvi X-sukupolvi ( ) Y-sukupolvi ( ) Myöhäisemmät sukupolvet (1998 )

21 Suomen väestön mediaani-ikä vuodesta1950 vuoteen 2050 (Statista 2018)

22 Teknologian ja tieteen yleiset muutokset yhteiskunnassa Salatiedosta ja suljetusta tiedon tuottamisesta on siirrytty avoimempaan tiedon tuottamiseen Sulkakynästä ja painetusta sanasta on siirrytty Wikipediaan ja digitalisaatioon Yksityisestä tiedosta on siirrytty yhä enemmän jaettuun tietoon (broadcasting eli mediatalojen media => sosiaalinen media => transmedia) Yhdestä oraakkeleiden totuudesta on siirrytty kilpaileviin käsityksiin ja dialogisiin diskursseihin Vastaanottamisesta on siirrytty kriittiseen informaation ja tiedon jalostamiseen Elitismistä on siirrytty kaikille kuuluvaan informaatioon ja tietoon Säilyttävästä tietoisuudesta on siirrytty uudistavaan tietoisuuteen Kansallisesta kansantaloudesta painopiste on siirtynyt globaaliin talouteen ja Euroopassa Euro-politiikkaan Sisäänpäin kääntyneestä monokulttuurista on siirrytty monikulttuuriseen vuorovaikutukseen

23 Koulutustakuusta osaamistakuuseen Koulutusjärjestelmän käynnissä olevat muutokset Oppilaitoskeskeisyydestä opintopolkuihin Tutkintoperustaisuudesta osaamisperustaisuuteen Siirtymä analogiaratkaisuista digitaalisiin ratkaisuihin Kaikki nämä muutokset vaikuttavat jatkuvaan oppimiseen ja koulutukseen Suomessa.

24 Koulu, työ ja maailma nähdään yhä enemmän oppimisen ympäristöinä Opiskelutaidot, kriittisyys, etiikka ovat nyt keskiössä oppimisessa Jatkuva oppiminen ja pedagogiikan muutos Koulun tarjoamat arvot ovat tärkeitä nuorten tarpeet ja odotukset ovat muuttuneet (yksilöllinen oppimispolku) Kouluoppimisen mielekkyys ja tarkoitus voidaan kyseenalaistaa monelta eri taholta Vuorovaikutteinen dialoginen oppiminen noussut esille voimakkaammin Koulun yhteisöllisyys on osaksi murentunut (erityisesti lukiotasolla) Opettaja sparraajana ja tukijana yhä tärkeämpi monille oppijalle kun puhutaan yksilöllisistä opintopoluista Oppimisen kumulatiivisuus ja jatkuvuus: voidaanko se turvata?

25 Vaihtoehtoiset koulutusmallit (Kaivo-oja 2018) Lehtori Yhteisöllisyys Uravalmentaja Perinteinen old school - koulutusmalli Yhteisöllisyys mutta yksilölliset opintopolut sallitaan Putkitutkinnot Yksilölliset tutkinnot Tentaattori Tehokas ei-yhteisöllinen putkikoulutusmalli Valmentaja Ultraindividualistinen koulutusmalli Ei yhteisöllisyyttä

26 Jatkuvan oppimisen toteutuksen isoja tulevaisuuskysymyksiä Yksilölliset opintopolut? Miten toteutetaan? Vuosiluokkiin sitomaton opetus? Miten toteutetaan? Joustava opintojen kesto? Sallitaanko se? Joustavat siirtymät? Miten toteutetaan? Nuorten kuunteleminen? Miten toteutetaan? Tietojen, taitojen, asenteiden ja hyvinvoinnin yhteensulautuminen? Kohden sivistyskuntaa? Putkitutkintoajattelu? Jatkuvan oppimisen rahoitusjärjestelmät? Miten rahoitetaan?

27 Kiitokset! Tutkimusjohtaja, Dosentti, HTT, YTM Jari Kaivo-oja (Helsingin yliopisto, Suunnittelutieteet, Lapin yliopisto, Innovaatiotutkimus ja ennakointitutkimus), Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto, Åkerlundinkatu 2 A, 4. kerros, Tampere Puh. (041) jari.kaivo-oja@utu.fi