T O L P O N T I E 1 2 J A 1 3 A S E M A K A A V A N M U U T O S

Transkriptio

1 Työ nro KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS T O L P O N T I E 1 2 J A 1 3 A S E M A K A A V A N M U U T O S S E L O S T U S L U O N N O S Muutosalueen sijainti KÄSITTELYVAIHEET Vireilletulo KrakLK Kaavaehdotus nähtävillä KH KV Lainvoima

2 TOLPONTIE 12 JA 13 ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUSLUONNOS 1 Asemakaavan muutos koskee Karsikon (14) kaupunginosan kortteleita ja ja niihin liittyvää lähivirkistysaluetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu Karsikon (14) kaupunginosan korttelin tontti 7 ja korttelin tontti 9. Kaavoitusohjelman työ nro Kuva 1. Blom 2016 Joensuu Kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen

3 2 Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ... 3 LÄHTÖKOHDAT SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus SUUNNITTELUTILANNE Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE JA TAVOITTEET LÄHTÖKOHTA-AINEISTON ANTAMAT TAVOITTEET Kaupungin strategioiden asettamat tavoitteet Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet TAVOITTEIDEN TARKENTUMINEN SUUNNITTELUN AIKANA JA VAIHTOEHDOT ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELU KAAVARATKAISUN KUVAUS JA YLEISPERUSTELUT KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutukset kaupungin ja teknisen toimen strategioihin Vaikutukset aluetta koskeviin suunnitelmiin Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset ihmisten elinoloihin, elinympäristöön, sosiaalisiin oloihin ja väestörakenteeseen Vaikutukset luontoon, luonnonympäristöön ja - maisemaan sekä luonnonvaroihin Muut vaikutukset Ympäristön häiriötekijät TOTEUTUS SUUNNITTELUVAIHEET TILASTOLOMAKE HANKEKORTTI LIITTEET 1. Asemakaavaluonnos 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3. Vireilletulovaiheen palaute ja kaavoituksen vastineineet

4 TIIVISTELMÄ 3 Asemakaavan muutoksen perustelut Suunnittelualue sijaitsee Karsikon kaupunginosassa Tolpontien jatkeena olevalla lähivirkistysalueella. Tolpontien päässä sijaitsevat yrittäjät ovat hakeneet kaavamuutosta tonttiensa laajentamiseksi lähivirkistysalueelle. Pyörrepuistoa koskeva asemakaava on tullut voimaan Pyörrepuisto on osoitettu lähivirkistysalueeksi (VL). Korttelien ja asemakaava on tullut voimaan Korttelien kaavamerkintä on TYKL-1 (ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuus- ja liikerakennusten korttelialue), kerrosluku on kaksi ja tonttitehokkuus e=0,5. Kaavan tavoitteena on laajentaa asemakaavan mukaista ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuus- ja liikerakennusten korttelialuetta lähivirkistysalueelle siten, että laajennuksella ei heikennetä alueen virkistysmahdollisuuksia. Kaavaprosessi Kaava-asiakirjat pidetään nähtävillä kaikissa kaavavaiheissa kaupunkirakennepalveluissa (Muuntamontie 5), kaupungintalolla (Rantakatu 20) ja kaupungin verkkosivulla osoitteessa Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukainen ilmoitus vireilletulosta julkaistiin kunnallisissa ilmoituslehdissä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidettiin nähtävillä Vireilletulovaiheen palaute ja vastineet ovat liitteessä 3. Kaavaluonnos pidetään julkisesti nähtävillä ja siitä pyydetään tarpeelliset lausunnot. Toteuttaminen Tavoitteena on, että kaavamuutos on valtuustokäsittelyssä vuoden 2019 alussa. Uudisrakentaminen voidaan aloittaa, kun kaupunginvaltuuston asemakaavan muutosta koskeva hyväksymispäätös on saanut lainvoiman.

5 :59 2:80 Tolpontie Pyörretie rp TOLPONTIE PYÖRREPUISTO ILOMANTSINTIE 7 9 I/e=0,4 I/e=0,4 II/e=0,5 II/e=0, KARSIKKO TYKL TYKL LIITE 1 1 / 4

6 LIITE 1 2 / 4 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET TYKL Ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuus- ja liikerakennusten korttelialue m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva Korttelin, korttelinosan ja alueen raja Kahden korttelin välinen raja Osa-alueen raja KAR ILOMANTSIN II/e=0, Sitovan tonttijaon mukaisen tontin raja ja numero Kaupungin- tai kunnanosan numero Kaupungin- tai kunnanosan nimi Korttelin numero Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi Merkintä, jossa roomalainen numero ilmoittaa suurimman sallitun kerrosluvun ja jälkimmäinen luku tätä vastaavan tonttitehokkuuden Istutettava alueen osa Katu.

7 LIITE 1 3 / 4 YLEISET MÄÄRÄYKSET Tontit on aidattava vähintään 150 cm korkealla umpinaisella aidalla. Määräys ei koske alueita, jossa rakennukset muodostavat peittävän näkemäesteen ulkovarastoalueille. AUTOPAIKKOJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET Autopaikkoja on toteutettava vähintään yksi autopaikka 100 kerrosneliömetriä kohti. Autopaikkaa ei saa sijoittaa 2 metriä lähemmäksi naapuritontin rajaa. Teollisuusrakennusten sähköjärjestelmissä on varauduttava sähköautojen lataamiseen. Tontin pysäköintipaikoista 30% on varauduttava toteuttamaan hidaslatausjärjestelmä sähköautojen lataamista varten. Lisäksi on tehtävä tarvittavat varaukset sähkökeskustilassa ja varausputkina teho- ja peruslatausjärjestelmän toteuttamiseksi 10% autopaikoista. POLKUPYÖRÄPAIKKOJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET Polkupyöräpaikkoja on toteutettava vähintään yksi polkupyöräpaikka 100 kerrosneliömetriä kohti. Polkupyöräpaikoista vähintään puolet on katettava. Kulkuyhteydet kevyen liikenteen väliltä polkupyöräpaikoille ja polkupyöräpaikoilta pääsisäänkäynnille on oltava yhtenäiset. Kulkuyhteyksiä ei saa katkoa autopaikoilla tai autoiluun tarkoitetuilla kulkuyhteyksillä. HULEVESIÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET Hulevesiä tulee viivyttää tontilla ennen niiden johtamista tontilta pois. Viivytyspainanteiden, -altaiden ja -säiliöiden mitoitustilavuuden tulee olla vähintään 1 m³ tontilla sijaitsevan vettä läpäisemättömän pinnan 100 m² kohti. Viivytysrakenteiden tyhjentymisen kokonaan tulee kestää vähintään 12 tuntia ja niihin tulee suunnitella hallittu ylivuoto.

8 LIITE 1 4 / 4 Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54 a :n (323/2014) asettamat vaatimukset Koordinaatistojärjestelmä ETRS-GK30 Korkeusjärjestelmä N2000 Hyväksytty kaupunginvaltuustossa Kalle Sivén kaupungingeodeetti Mikko Kärkkäinen kaupunginlakimies KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT YHDYSKUNTASUUNNITTELU Karsikon (14) kaupunginosan kortteleiden ja osien ja virkistysalueen osan asemakaavan muutos L U O N N O S KRAKLK KH Asemakaavan voimaantulo Näht KV Pvm Mk 1:1000 Arkisto Suunn. Vesa Huohvanainen 14/1732 Kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen Piirt. Liisa Lampilahti

9 LÄHTÖKOHDAT SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Kohde sijaitsee Karsikon kaupunginosan eteläosassa. Korttelin pohjois- ja itäpuoli ovat luonnontilaista lähivirkistysaluetta. Korttelin itäpuoli on luonnontilaista lähivirkistysaluetta ja eteläosa rajoittuu maantiealueen (Ilomantsintie) vieressä olevaan kapeaan lähivirkistysalueeseen. Länsiosastaan suunnittelualue rajoittuu rakennettuihin teollisuus- ja liikerakennusten tontteihin. Pyörrepuiston pohjoispuolella Pyörretien varrella on pientaloasutusta. Suunnittelualueen pohjois- ja itäreunalla on virkistysreitti/polku. Kuva 2. Ilmakuva kaavamuutosalueelta (kuva BLOM 2016) Luonnonympäristö Maisema, maaston muodot ja luonnonympäristö Muutosalueen metsä on sekapuustoista turvekangasta. Alueen valtapuuna on mänty. Seassa on nuoria koivuja ja pihlajia. Kenttäkerroksessa on mustikkaa, juolukkaa ja kosteammissa kohdissa esiintyy isovarpuisen rämeen kasveja. Maaston muodot ovat tasaiset pienialaisia lotmakoita lukuun ottamatta.

10 5 Kuva 3. Muutosalueen metsikköä. Muutosalueen reunassa sijaitsee ulkoilureitti. Kuva 4. Ulkoilureitti. Kaavamuutos koskee rakennettua teollisuus- ja varastorakennusten aluetta ja luonnontilaista lähivirkistysaluetta. Maisema korttelialueella ja sen ympärillä on tasaista. Maanpinnan taso kaava-alueella on noin +80, ,4 mmpy. Maaperä ja vesistöt sekä hulevedet Suunnittelualueen maaperä on siltti- ja moreenimaita. (II ja IV -luokkaa: maaperä ja rakennettavuusalueet 1984 Havetec Oy).

11 6 Alueella ei ole vesistöjä. Tolpontiellä on sadevesiviemäri, johon hulevedet ovat johdettavissa. Kuva 5. Ote Havetec Oy:n maaperäkartasta Luonnonsuojelu Kaavamuutosalue on luonnontilaista lähivirkistysaluetta. Alueella ei ole suojeltavia luonnonarvoja Rakennettu ympäristö Lähialueet Tolpontien pohjoispuolen teollisuus- ja varastorakennukset korttelissa ovat valmistuneet vuosien aikana. Tolpontien eteläpuolen rakennukset korttelissa ovat valmistuneet vuosien aikana. Suunnittelualueen pohjoispuolella Pyörretien varren pientalot ovat valmistuneet vuosien 1990 ja 1991 aikana. Kaava-alueen rakennettu ympäristö Korttelin tontilla 6 sijaitseva liike- ja varastorakennus on valmistunut Korttelissa sijaitseva teollisuus- ja varastorakennus on valmistunut Liikenne ja reitit Kaavamuutosalueen katu Tolpontie on teollisuusalueelle tyypillinen. Tolpontie liittyy kokoojakatuun Oksojantie. Oksojantien ja Tolpontien liittymä on muutettu kiertoliittymäksi vuonna 2014 Oksojantien länsipuolelle rakennettavan Citymarketin takia.

12 7 Oksojantien varrella on pyörätie. Pyörrepuistossa kaavamuutosalueen reunassa on ulkoilureitti. Väestö, asuminen ja sosiaalinen ympäristö Tolpontien varrella sijaitsevat rakennukset ovat teollisuus ja varastokäytössä. Alueella ei ole asuinrakennuksia. Sosiaalinen kanssakäyminen liittyy työyhteisöjen sisäiseen vuorovaikutukseen ja asiakaspalveluun. Palvelut, työpaikat ja elinkeinotoiminta Suunnittelualue ja lähialueet ovat liike- ja teollisuuden työpaikkoja. Lähin päivittäistavarakauppa sijaitsee noin 850 metrin päässä idässä. Suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä ei ole julkisia palveluja. Citymarketin rakentamisesta Oksojantien varteen Tolpontietä vastapäätä on tehty päätös. Marketin rakentaminen alkanee parin vuoden sisällä. Tekninen huolto ja erityistoiminnot Kaavamuutosalueella on teknisen huollon verkosto. Alueella tai sen vaikutuspiirissä ei ole suoja-alueita tai sellaisia erityistoimintoja, jotka vaikuttaisivat alueen suunnitteluun. Ympäristöhäiriöt Suunnittelualueen ja sen ympäristön liike- ja teollisuustoimintojen raskas liikenne aiheuttaa ympäristöhäiriöitä. Meluhaitat eivät ole merkittäviä, kun niitä verrataan Ilomantsintien liikenteen aiheuttamiin meluhaittoihin. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Kaavamuutosalueella ei ole rakennetun kulttuuriympäristön kohteita eikä muinaismuistoja Maanomistus Kaavamuutosalueen maat omistaa kaupunki. Kuva 6. Keltaisella merkityt alueet omistaa kaupunki ja vaalean violetit alueet ovat vuokrattuja.

13 8 1.2 SUUNNITTELUTILANNE Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Pohjois-Karjalan maakuntakaava Alueella on voimassa Pohjois-Karjalan maakuntakaavan vaiheet. Maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A). Maakuntakaava 2040 laadinta on käynnissä. Maakuntakaavatyö on luonteeltaan kokonaismaakuntakaavan tarkistus eli tavoitteena on saattaa maakuntakaava ajan tasalle ja yksiin kansiin. Joensuun seudun yleiskaava 2020 Joensuun seudun yleiskaava 2020:ssa suunnittelualue on työpaikka-aluetta (tp). Suunnittelualueen eteläosaan on merkitty ohjeellinen ulkoilureitti. Kuva 7. Ote Joensuun seudun yleiskaava Joensuun viherkaava Suunnittelualueeseen kuuluu kaupunginvaltuuston hyväksymän Joensuun viherkaavan ulkoilumetsää (V-4). Ulkoilumetsä on metsäinen lähivirkistysalue, joka on kooltaan yli 3 ha ja jota hoidetaan puistometsänä. Rakennetut osiot ovat pienialaisia. Ulkoilumetsä tarjoaa mahdollisuuden ulkoiluun ja virkistykseen sekä marjojen ja sienien keräämiseen.

14 9 Kuva 8. Ote Joensuun viherkaavasta. Asemakaava Pyörrepuistoa koskeva asemakaava on tullut voimaan Pyörrepuisto on osoitettu lähivirkistysalueeksi (VL). Korttelien ja asemakaava on tullut voimaan Korttelien kaavamerkintä on TYKL-1 (ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuus- ja liikerakennusten korttelialue), kerrosluku on kaksi ja tonttitehokkuus e=0,5. Kuva 9. Ote alueen ajantasa-asemakaavasta. Rakennusjärjestys Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt rakennusjärjestyksen ja se on tullut voimaan Pohjakartta Pohjakarttana on käytetty kaupunkirakennepalvelun laatimaa numeerista karttaa. Asemakaava on tulostettu mittakaavaan 1:1000.

15 10 Rakennuskiellot Alueella ei ole rakennuskieltoja. Päätökset ja sopimukset Kaavamuutosta hakeneiden yritysten ja kaupungin kesken allekirjoitetaan uudet maanvuokrasopimukset kaavan saatua lainvoiman. Joensuun Strategiat Joensuun strategia Rohkeasti uudistuva (KV ) Kaupungin toimialat hyvinvointi, elinvoima ja kaupunkiympäristö tukevat toisiaan ja strategian teemoja, joita ovat vetovoima, kestävyys ja yhdessä tekeminen kaikilla tasoilla. Strategia koskee koko kaupunkikonsernia yhtiöineen ja liikelaitoksineen. Toiminnan perustana on vastuullinen taloudenpito. Tärkein tavoite on työllisyyden ja yritystoiminnan edellytysten parantaminen. Asukkaiden onnellisuudelle, terveydelle ja hyvinvoinnille luodaan edellytyksiä. Kaupunkiympäristöä ja maankäytön suunnittelua koskevia tavoitteita: asukasluku ja rakentaminen pidetään kasvu-uralla Joensuu on viihtyisä opiskelija- ja lapsiystävällinen kaupunki Joensuu on hiilineutraali jo vuonna 2025 sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä edistetään kaupunkilaiset tekevät, osallistuvat ja vaikuttavat symmetrinen kaupunki kasvaa ja kehittyy tarjotaan monipuolisia vaihtoehtoja asumiseen ja virkistäytymiseen ja hyviä paikkoja erilaiseen yrittämiseen Joensuu on kokoluokkansa yritysystävällisin kaupunkityöpaikkojen lisääntyminen ei jää kaupungin toimista kiinni kaupunkiympäristö ja tilat ovat terveellisiä, turvallisia ja viihtyisiä, ja tarjoavat alustan luovuudelle ja innovaatioille edistetään puurakentamista Lisäksi suunnittelua ohjaavat kaupunginvaltuuston hyväksymät suunnitelmat ja ohjelmat:

16 Kaupunkiympäristön toimeenpano-ohjelma (KV ). Kaupungin maapoliittinen ohjelma 2018 (KV ). Maankäytön toteutusohjelma 2017 (KV ). Asumisen strateginen suunnitelma (KV ). Joensuun ilmasto-ohjelma 2018 (KV ) ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE JA TAVOITTEET Asemakaavan muutos käynnistyi yksityisten yritysten jättämien hakemusten pohjalta. Asemakaavassa ratkaistaan, voidaanko osa lähivirkistysalueesta muuttaa ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusja liikerakennusten korttelialueeksi. Muutosalue on tarkoitus liittää kaavamuutosta hakeneiden yritysten tontteihin. 2.1 LÄHTÖKOHTA-AINEISTON ANTAMAT TAVOITTEET Kaupungin strategioiden asettamat tavoitteet Kaavamuutos edistää Joensuun kaupunginvaltuuston hyväksymän kaupunkistrategian tavoitteita. Kaavamuutos parantaa muutosta hakeneiden yritysten toimintaedellytyksiä vaarantamatta strategian muiden tavoitteiden saavuttamista Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Maakuntakaava Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1. vaiheessa suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A). Kaavamuutoksen tavoitteet ovat maakuntakaavan mukaisia. Joensuun seudun yleiskaava 2020 Suunnittelualue on työpaikka-aluetta (tp). Kaavamuutoksen tavoitteet ovat yleiskaavan mukaisia. Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Alueen oloista ja ominaisuuksista johtuviin tavoitteisiin ja niiden muutoksiin ovat erityisesti vaikuttaneet seuraavat tekijät: Tolpontien varren rakennuspaikat ovat rakentuneet asemakaavan tavoitteiden mukaisesti. Toimintojen kehittämisen kannalta laajennus lähivirkistysalueelle on perusteltua. Pyörrepuiston pinta-ala on noin 7,0 hehtaaria. Noin 0,7 hehtaarin suuruisen virkistysalueen muuttaminen yritystoiminnan tarpeisiin ei heikennä merkittävästi alueen yleistä virkistyskäyttöä. Kaavamuutosta ei uloteta puistossa sijaitsevalle ulkoilureitille.

17 12 3 TAVOITTEIDEN TARKENTUMINEN SUUNNITTELUN AIKANA JA VAIHTO- EHDOT Edellä on kerrottu lähtötavoitteet ja esitetty vaikutukset kaavaluonnoksessa esitettyyn ratkaisuun. Kaavamuutos perustuu kaavamuutosta hakeneiden yritysten toiveisiin. Muita kaavavaihtoehtoja ei ole tarpeen esittää. Mahdolliset esille tulevat muutostarpeet voidaan huomioida kaavaprosessin aikana. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELU 4.1 KAAVARATKAISUN KUVAUS JA YLEISPERUSTELUT Lähivirkistysalueen osa muutetaan ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuus- ja liikerakennusten korttelialueeksi (TYKL-1). Muutosalueen pinta-ala on noin 7370 m 2. Tonttitehokkuus säilyy entisenä e=0,5 ja kerrosluku on kaksi. TYKL-1 Ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuus- ja liikerakennusten korttelialue Alueelle voidaan rakentaa teollisuus- tai liiketoimintojen rakennuksia, joista ei aiheudu ympäristöhäiriöitä. Tonttitehokkuus määräytyy rakennusten kerrosluvun perusteella. Jos rakennetaan yhteen kerrokseen, on tonttitehokkuus e=0.4. Jos rakennetaan kahteen kerrokseen, on tonttitehokkuus e=0,5. Korttelin tontin 7 uusi pinta-ala on 7446 m 2. Tontille voidaan rakentaa kahteen kerokseen enintään 3723 k-m 2. Tontin pinta-ala kasvaa 2644 m 2 ja rakennusoikeus enintään 1079 k-m 2. Korttelin tontin 9 uusi pinta-ala on m 2. Tontille voidaan rakentaa kahteen kerrokseen enintään 6750 k-m 2. Tontin pinta-ala kasvaa 4143 m 2 ja rakennusoikeus enintään 2608 k-m 2. Tontit on aidattava vähintään 150 cm korkealla umpinaisella aidalla. Määräys ei koske alueita, jossa rakennukset muodostavat peittävän näkemäesteen ulkovarastoalueille. 4.2 KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutukset kaupungin ja teknisen toimen strategioihin Kaavahanke edistää uuden kaupunkistrategian toteutumista. Kaavalla hyödynnetään olemassa olevaa infraa tehokkaasti. Kaavamuutoksella luodaan edellytyksiä yritysten kehittymiselle Vaikutukset aluetta koskeviin suunnitelmiin Kaavamuutos on Joensuun seudun yleiskaava 2020:n mukainen. Kaavamuutos kohdistuu yleiskaavan työpaikka-alueeseen.

18 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen sekä palveluihin, työllisyyteen ja yritystoimintaan Muutokset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen ovat vähäisiä. Kaavamuutoksen myötä yritystoiminnat tehostuvat ja muutoksella voi olla positiivisia vaikutuksia työllisyyteen. Vaikutukset liikenteeseen Kaavamuutos lisää jonkun verran Tolpontien ja Oksojankdun liikennettä. Lisäyksellä ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia liikenneturvallisuudelle. Oksojantien kiertoliittymä on parantanut liikenteen sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta. Vaikutukset yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä teknisen huollon verkkoihin Kaavamuutosalueen tontit käyttävät olemassa olevia teknisiä verkkoja, joiden käyttö tehostuu. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja -maisemaan, kaupunkikuvaan ja rakennettuun kulttuuriperintöön Kaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia kaupunkikuvaan tai rakennettuun ympäristöön. Maisema muuttuu, kun luonnontilainen lähivirkistysalue muuttuu rakennetuksi ympäristöksi. Muutoksella ei ole vaikutuksia rakennettuun kulttuuriperintöön Vaikutukset ihmisten elinoloihin, elinympäristöön, sosiaalisiin oloihin ja väestörakenteeseen Kaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia elin- tai sosiaalisiin oloihin, eikä väestörakenteeseen. Kaavamuutoksella on vaikutuksia elinympäristöön, kun pienialainen puistoalue muuttuu rakennetuksi. Nämäkin vaikutukset jäävät suhteellisen vähäisiksi Vaikutukset luontoon, luonnonympäristöön ja - maisemaan sekä luonnonvaroihin Kaavamuutosalueen luonnontilainen lähivirkistysalue muuttuu rakennetuksi työpaikka-alueeksi. Tällä on vaikutusta luontoon, maisemaan ja luonnonympäristöön. Vaikutukset eivät ole merkittäviä ja ovat hyväksyttävissä Muut vaikutukset Kaavamuutoksesta ei aiheudu muita vaikutuksia Ympäristön häiriötekijät Suunnittelualueella ja sen ympäristössä on toimintaa, josta aiheutuu ajoittaan raskaan liikenteen meluhaittaa.

19 14 5 TOTEUTUS Tonttien rakentaminen on mahdollista, kun kaava on lainvoimainen. Rakentaminen on mahdollista kevättalvella SUUNNITTELUVAIHEET Kaavamuutoksen vireilletulo ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukainen ilmoitus vireilletulosta julkaistiin kunnallisissa ilmoituslehdissä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidettiin nähtävillä alla esitetyissä paikoissa. Kaavamuutoksen yleisötilaisuus oli Liite 3. Vireilletulovaiheen palaute ja kaavoituksen vastineet. Kaavaluonnos Asemakaavamuutoksen luonnos pidetään nähtävillä ja siitä pyydetään tarpeelliset lausunnot. Kaavaluonnos esitellään yleisötilaisuudessa Kaupunkirakennepalvelujen tiloissa (Muuntamontie 5). Kaavaehdotus Asemakaavamuutoksen luonnos täydennetään kaavaehdotukseksi saadun palautteen ja muiden havaittujen muutostarpeiden pohjalta. Asemakaavaehdotus asetetaan virallisesti nähtäville 30 vuorokauden ajaksi. Alustava aikataulu on syksy Kaavan pitäminen nähtävillä Nähtävilläoloajoista ilmoitetaan Karjalan Heilissä ja internetissä kaupungin sivuilla ja kaavasta tiedotetaan suoraan kaava-alueen välittömiä naapureita. Kaava-asiakirjat pidetään nähtävillä kaupunkirakennepalvelussa (Muuntamontie 5), kaupungintalolla (Rantakatu 20) ja kaupungin internetsivuilla. Kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi kaavaehdotus tullee loppuvuodesta Kaava-asiakirjojen laatiminen. Kaavan laatija: Suunnitteluavustaja: Vesa Huohvanainen Liisa Lampilahti

20 HANKEKORTTI Sivu 1 / 2 Tolpontie 12 ja 13 asemakaavan muutos 1732 K A U P U N K I R A K E N N E Y K S I K KÖ Kohteen sijainti kartalla Hankkeen tarkoitus Kaavan tavoitteena on laajentaa asemakaavan mukaista ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuus- ja liikerakennusten korttelialuetta lähivirkistysalueelle. Hankkeen lähtökohdat Asemakaavan muutos käynnistyi yksityisten yritysten jättämien hakemusten pohjalta. Väylät Kaavamuutoksella ei ole vaikutuksia olemassa oleviin väyliin. Virkistysalueet ja muut yleiset alueet Kaavamuutoksessa noin 0,7 hehtaaria lähivirkistysaluetta muutetaan ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuus- ja liikerakennusten korttelialueeksi. Virkistysreitit säilyvät entisellään. Vesihuolto ja muut tekniset verkot Vesihuoltoon ja teknisiin verkkoihin ei tarvitse tehdä muutoksia. Hulevesien käsittelylle annetaan tarpeelliset määräykset. Maanomistus ja kiinteistönmuodostus Muutosalueen omistaa kaupunki. Vuokrasopimukset uusitaan kaavamuutoksen saatua lainvoiman ja tehdään tarpeelliset kiinteistön muodostukset.

21 Aikataulu Uutta infaa ei ole tarve rakentaa. Kaavan mukainen rakentaminen on mahdollista vuoden 2019 alussa. Yhteistyötarpeet KRAK/kiinteistönmuodostus 2 Erityistä huomioitavaa Ei erityistä huomioitavaa. Kustannukset Vaikutukset Kaavan mukaisen tonttijaon aiheuttamat lohkomiset ja vuokrasopimusten päivitykset, joista aiheutuu tuloja tonttipalveluille. Suunnitelmakartta Laatija: Vesa Hohvanainen vesa.huohvanainen@joensuu.fii

22 Työ nro 1732 LIITE 2 1 / KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS T O L P O N T I E 1 2 J A 1 3 A S E M A K A A V A N M U U T O S O S A L L I S T U M I S - JA A R V I O I N T I S U U N N I T E L M A Asemakaava / Asemakaavan muutos koskee Karsikon (14) kaupunginosan kortteleita ja ja niihin liittyvää lähivirkistysaluetta (Pyörrepuisto). Suunnittelualue on merkitty oheiselle kartalle. Suunnittelutehtävä Suunnittelualue sijaitsee Karsikon kaupunginosassa Tolpontien päässä. Kaavamuutosta hakeneiden yritysten tarkoituksena on laajentaa tonttiensa aluetta viereiselle lähivirkistysalueelle (Pyörrepuisto) toiminnan laajentamiseksi ja piha-alueiden järjestämiseksi. Tontteihin rajoittuvan lähivirkistysalueen käyttötarkoitus muutettaisiin ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuus- ja liikerakennusten korttelialueeksi. Laajennusalueen pinta-ala on noin 6600 m 2.

23 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Alueella on voimassa 1., 2., 3. ja 4. vaiheen maakuntakaavat. Maakuntakaavan aluevaraukset ja kohdemerkinnät esitetään kaavaselostuksessa. Pohjois-Karjalan kokonaismaakuntakaava 2040:n laadinta on käynnissä. Voimassa olevat yleiskaavat Joensuun seudun yleiskaava 2020:ssa suunnittelualue on osoitettu työpaikka-alueeksi (tp). Joensuun viherkaavassa Pyörrepuisto on osoitettu ulkoilumetsäksi (V-4). Ulkoilumetsä on metsäinen lähivirkistysalue, joka on kooltaan yli 3 ha ja jota hoidetaan puistometsänä. Rakennetut osat ovat pienialaisia. Ulkoilumetsä tarjoaa mahdollisuuden ulkoiluun ja virkistykseen sekä marjojen ja sienien keräämiseen. Asemakaava Pyörrepuistoa koskeva asemakaava on tullut voimaan Pyörrepuisto on osoitettu lähivirkistysalueeksi (VL). Korttelien ja asemakaava on tullut voimaan Korttelien kaavamerkintä on TYKL-1 (ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuus- ja liikerakennusten korttelialue), kerrosluku on kaksi ja tonttitehokkuus e=0,5. LIITE 2 2 / 4 Ote alueen ajantasa-asemakaavasta Arvioitavat vaikutukset Vaikutusten arvioinnissa huomioidaan nykytilanne, nykyisen asemakaavan mahdollistama tilanne ja uuden laadittavan kaavan mahdollistama tilanne. Vaikutukset raportoidaan kaavaselostuksessa luonnos- ja ehdotusvaiheissa. Tässä kaavahankkeessa tulevat erityisesti arvioitaviksi, kuinka tonttien laajennus vaikuttaa lähivirkistysalueen käyttöön kun sen pinta-ala pienenee. Näiden lisäksi arvioidaan yleispiirteisemmin vaikutuksia mm. luontoon ja maisemaan, ympäröiviin alueisiin, kaupunkikuvaan, kulttuuri- ja rakennushistoriallisiin arvoihin, liikenne- ja pysäköintijärjestelyihin, yritysten toimintaedellytyksiin ja kaupungin strategioiden toteutumiseen.

24 LIITE 2 3 / 4 Osalliset Osallisia ovat kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: kaava-alueen ja lähiympäristön kiinteistönomistajat, asukkaat, työntekijät ja yritykset Pohjois-Karjalan ELY-keskus Joensuun seudun luonnonystävät ry Itä-Suomen poliisilaitos kaupungin hallintokunnat ja yhtiöt Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Itä-Suomen pelastuslaitos teknisten verkkojen haltijat Karsikon asukasyhdistys Museovirasto Joensuun Polkijat ry Kaavahankkeesta ei ole tarpeen järjestää viranomaisneuvottelua. Aikataulu, osallistuminen ja vuorovaikutus Kaavahankkeen aikana on mahdollisuus ottaa kantaa suunnitelmiin useassa eri vaiheessa. Hanketta esitellään yleisötilaisuuksissa. Kaavan laatijaan voi olla suoraan yhteydessä. Hankkeen asiakirjat ovat koko hankkeen keston ajan nähtävillä internetissä osoitteessa ja täydentyvät työn edetessä. Lisäksi paperiset asiakirjat ovat nähtävillä kuulutuksissa mainittuina aikoina seuraavissa paikoissa: kaupunkirakennepalvelut, Muuntamontie 5 Joensuun kaupungintalo, Rantakatu 20 Kaikista kaavahankkeeseen liittyvistä nähtävilläoloajoista, yleisötilaisuuksista ja muista mahdollisista vuorovaikutustilanteista ilmoitetaan aina Karjalan Heilissä ja internetissä kaupungin sivuilla. Kaavahankkeen oma internetsivu on keskeisin tiedonvälityskanava. Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä yllä ilmoitetuissa paikoissa ja sen jälkeen edelleen internetissä. Kaavahanketta koskeva ensimmäinen yleisötilaisuus järjestetään keskiviikkona kello kaupunkirakennepalveluissa (Muuntamontie 5). Asemakaavaluonnos pidetään nähtävillä alustavasti loppuvuodesta Luonnosvaiheessa järjestetään toinen yleisötilaisuus. Kaupunkirakennelautakunta päättää asemakaavaehdotuksen asettamisesta nähtäville 30 vuorokaudeksi ennen kaavasta päättämistä. Kaupunginvaltuuston päätettäväksi kaavaehdotus tullee keväällä Kaikissa edellä kuvatuissa vaiheissa on mahdollisuus lausua mielipiteensä asiasta. Pyydämme toimittamaan mielipiteet ensisijaisesti kirjallisesti. Mielipiteet ja ehdotusvaiheessa muistutukset toimitetaan kaupunkirakennepalvelujen kaavoitukseen, osoite Muuntamontie 5, Joensuu tai sähköpostitse osoitteeseen kaavoitus@joensuu.fi. Kaupunginvaltuuston kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä on mahdollista valittaa Itä-Suomen hallinto-oikeuteen. Työn etenemisen vaiheet on havainnollistettu sivulla 4 olevassa kaaviossa.

25 Yhteystiedot Kaupunkirakennepalvelut, Muuntamontie 5, Joensuu maankäytön suunnittelija Vesa Huohvanainen sähköpostiosoite: puh suunnitteluavustaja Liisa Lampilahti sähköpostiosoite: puh LIITE 2 4 / 4 Asemakaavaprosessi

26 Työ nro 1732 LIITE 3 1 / KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS T O L P O N T I E 1 2 J A 1 3 A S E M A K A A V A N M U U T O S O A S - v a i h e e n p a l a u t e j a v a s t i n e e t

27 LIITE 3 2 / 4 Sisällys 1 POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUS JOENSUUN VESI JOENSUUN SEUDUN LUONNONYSTÄVÄT FORTUM POWER AND HEAT OY CARUNA MIELIPIDE HILKKA TANSKANEN... 4

28 VIRANOMAISLAUSUNNOT LIITE 3 3 / 4 1 POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUS Pohjois-Karjalan ELY-keskus toteaa, että hanke on yleiskaavan mukainen. Lähtökohtaisesti olemassa olevien lähivirkistysalueiden nakertaminen ja kaavoittaminen muuhun tarkoitukseen ei ole suotavaa. Kaavamuutosalue rajautuu voimassa olevassa asemakaavassa ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuus ja liikerakennusten korttelialueeseen sekä Ilomantsintiehen, ja suunnittelualueen sekä asuinalueiden väliin jää yhä lähivirkistysaluetta. Kaavahankkeessa tulee huolehtia, että lähivirkistysalueen nakertaminen ei vähennä lähialueen asukkaiden virkistysmahdollisuuksia. Vastine. Kaavamuutos ei heikennä alueen asukkaiden virkistyskäyttöä merkittävästi. Muutosalue on pinta-alaltaan noin 7300 m2, vain noin 10 % koko Pyörrepuiston pinta-alasta. Kaavassa otetaan huomioon ulkoilureitin säilyminen. 2 JOENSUUN VESI Tolpontietä myöten kulkee Joensuun Veden vesi, hulevesi sekä viemärilinjat. Laajennusalueella ei sijaitse Joensuun Veden vesi tai viemäriverkostoa. Alueen vesi ja viemäriverkoston kapasiteetin riittävyys mukaan lukien kasvava sammutusveden tarve, tulee huomioida kaavahankkeessa. Hulevesiä tulee varautua viivyttämään ennen niiden pois johtamista. Vastine. Vesi- ja viemäriverkoston kapasiteetin riittävyyteen ei voida vaikuttaa kaavamääräyksillä eikä ohjeistuksella, koska vesihuollon järjestämien on Joensuun veden vastuulla. Suunnittelualue kuuluu Joensuun Veden toiminta-alueeseen. Hulevesien viivyttämiselle annetaan kaavamääräykset. 3 JOENSUUN SEUDUN LUONNONYSTÄVÄT Joensuun viherkaavassa Pyörrepuisto on alun perin osoitettu ulkoilumetsäksi ja lähivirkistysalueeksi. Pyörrepuisto tarjoaa lähialueen asukkaille mahdollisuuden ulkoiluun ja virkistykseen sekä marjojen ja sienien keräämiseen. Mielestämme Pyörrepuisto kokonaisuudessaan tulee säilyttää asukkaiden lähivirkistys- ja ulkoilualueena, koska se ei ole ollut alun perinkään kovin suuri alue ja aluetta pienentämällä sillä on vaikutusta alueen luonnon monimuotoisuuteen ja maisemaan sekä asukkaiden virkistys- ja ulkoilumahdollisuuksiin. Luonnonvarakeskuksen tekemä tutkimus Hyvinvointia metsästä osoittaa, että lähimetsät ovat monille virkistyksen ja hyvinvoinnin lähde ja ne edistävät psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia. Mitä useammin metsässä käy ja mitä kauemmin siellä viihtyy, sitä paremmin ihminen voi. Lähivirkistysalueita lisäämällä luonnossa liikkumista ja virkistäytymistä voidaan edistää ja kehittää kestävästi. Lisäksi tutkimuksessa on selvitetty, että mitä heikommin lähivirkistysalueet tyydyttävät luontoon liittyviä tarpeita, sitä enemmän hakeudutaan kaupungin ulkopuolisiin luontokohteisiin ja tämä taas lisää ilmastokuormaa. Vastine. Muutosalueen pinta-ala on noin 7300 m 2 ja se on noin 10 % Pyörrepuiston pintaalasta. Kun otetaan huomioon, että muutosalue sijaitsee kiinni olemassa olevia ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuus ja liikerakennusten teollisuustontteja ja puiston käyttö on todennäköisesti erittäin vähäistä, ei puistoalueen muutos aiheuta merkittävää heikennystä Pyörrepuiston virkistyskäyttöön. Ulkoilureitin käyttöön kaavamuutoksella ei ole vaikutuksia.

29 4 FORTUM POWER AND HEAT OY Alueella on kaukolämpöverkostoa, jolla ei ole tiedossa olevaa korjaus-, tai uusimistarvetta. Johdot tulee huomioida muutoksien toteutuksessa. Mahdolliset kustannukset johtojen siirroista, sekä muista muutoksista kuuluvat toteuttajalle. Tulemme tarjoamaan kaukolämpöä lämmitysmuodoksi myös uusille rakennettaville kiinteistöille. Vastine. Kaukolämpöputket sijaitsevat muutosalueen reunassa olevalla ulkoilureitillä sekä rakennetulla alueella katualueella ja tonttien välissä. Kaavamuutoksella ei ole vaikutuksia kaukolämpöverkolle. LIITE 3 4 / 4 5 CARUNA Nykyinen sähköverkko 20 kv / 0,4 kv Kaavamuutosalueen läheisyydessä sijaitsee nykyistä sähköverkkoa liitteen 1 mukaisesti. 20 kv johdot ovat sinisellä ja 0,4 kv johdot vihreällä värillä. Ilmajohdot on esitetty yhtenäisellä viivalla ja maakaapelit katkoviivalla. Vaikutukset sähkönjakeluun: Kaavan myötä sähkön käyttö alueella kasvaa. Tämän myötä alueella tarvitaan uusia pienjännitekaapelointeja. Siirtokustannusten jako: Mahdolliset tarvittavat johto- ja muuntamosiirrot tehdään Caruna Espoon toimesta ja siirtokustannuksista vastaa siirron tilaaja. Johtojen siirto edellyttää, että niille järjestyy uusi pysyvä sijainti. Vastine. Jos uusille johdotuksille on tarve, voidaan uudet johdot sijoittaa katualueelle tai lähivirkistysalueelle tonttien itäpuolelle. 6 MIELIPIDE HILKKA TANSKANEN Ei varmaankaan ole ollut ensimmäisessä yleisötilaisuudessa tungosta, kun ainakin meille tuo kaavamuutosta koskeva kirje oli tullut postissa vasta samana päivänä, kuin tuo yleisötilaisuus olisi ollut eli Toivottavasti seuraavasta yleisötilaisuudesta saamme tiedon vähän aiemmin! En vastusta kaavamuutosta, kunhan yritykset pitävät huolen, ettei tavarat leviä tonttien ulkopuolelle, vieressä oleville latu urille ja ulkoilijoiden käyttämille puistoalueen poluille, kuten tällä hetkellä on havaittavissa esim. Karsikon talohuollon rakennusten takana. Toivottavasti romppeet raivataan tontin laajetessa ja asukkaat pääsevät taas kulkeman totuttuja ulkoilupolkuja. Vastine. Postin kulun hitaus oli yllätys. Kuulemiskirjeet laitettiin postiin tiistaina Oletimme, että kirjeet olisivat olleet perillä viimeistään saman viikon perjantaina. Postin hidas toimitusaika on otettava jatkossa huomioon ja kuulemiskirjeiden postitukseen lienee syytä varata vähintään 1½ viikkoa. Asemakaavaan sisältyy tontin aitaamismääräys. Jos puistoalueelle tai ulkoilureiteille ilmaantuu kiinteistöjen käytöstä aiheutuvaa roskaamista, on syytä ottaa yhteys kaupungin puisto- tai tonttivastaaviin. SEURAAVILLA VIRANOMAISILLA JA YHTEISÖILLÄ EI OLLUT HUO- MAUTETTAVAA Rakennusvalvonta Pohjois-Karjalan maakuntaliitto