Tiivistelmä. Tekijä(t) Otsikko. Sivumäärä Aika. Sosiaalialan tutkinto-ohjelma. Koulutusohjelma. Suuntautumisvaihtoehto

Transkriptio

1 Jaana Corander Kirjallisuuskatsaus Maahanmuuttajapoikien perusopetuksesta toiselle asteelle siirtyminen: haittaavat ja tukevat tekijät sekä syitä opintojen kesken jättämiseen. Metropolia Ammattikorkeakoulu Sosionomi AMK Sosiaalialan tutkinto-ohjelma Kirjallisuuskatsaus

2 Tiivistelmä Tekijä(t) Otsikko Sivumäärä Aika Jaana Corander Maahanmuuttajapoikien perusopetuksesta toiselle asteelle siirtyminen: haittaavat ja tukevat tekijät sekä syyt opintojen kesken jättämiseen. 10 sivua Tutkinto Koulutusohjelma Sosionomi AMK Sosiaalialan tutkinto-ohjelma Suuntautumisvaihtoehto Ohjaaja(t) Ohjaava opettaja Jyrki Konkka Hankkeesta vastaava ohjaaja Mai Salmenkangas Kirjallisuuskatsaus liittyy valmisteilla olevaan Trust game- hankkeeseen, jonka aiheena on maahanmuuttajamiesten ylisukupolvisen syrjäytymisen ennaltaehkäisy. Tämän kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on tutkia aiempia tutkimuksia liittyen maahanmuuttajapoikien perusopetuksesta toisella asteelle siirtymistä haittaavia ja tukevia tekijöitä sekä syitä opintojen kesken jättämiseen. Avainsanat Maahanmuuttaja nuoret/pojat, nivelvaihe, koulutus, koulun keskeyttäminen

3 Abstract Author(s) Title Number of Pages Date Jaana Corander Immigrant boys educational transition from comprehensive school to upper secondary education Harming and supporting factors and reasons behind dropping out of school. 10 pages 5 April 2018 Degree Social Services Degree Programme Bachelor of Social Services Specialisation option Instructor(s) Mai Salmenkangas, (Project Manager) Jyrki Konkka, (Principal Lecturer) This literature review is related to a project called Trust-game which theme is how to prevent NEET for boys with a migrant background. The aim of this literature review is to analyse previous researches about immigrant boys transition from comprehensive school to upper secondary school and which are the factors that support this transition and which are harming. Other goal is to investigate the reasons behind dropping out of school and how to prevent it. Keywords Immigrant youth, boys, educational transition, school drop out,

4 Sisällys 1 Johdanto 1 2 Maahanmuuttajapoikien/nuorten koulumenestys ja toiselle asteelle siirtyminen Peruskoulun jälkeinen nivelvaihe Nivelvaihetta haittaavat ja tukevat tekijät Koulun kesken jättämisen syitä ja sen ehkäiseminen Maahanmuuttajapojat 9 3. Pohdinta Error! Bookmark not defined. Lähteet 10

5 1 Johdanto Useiden tutkimusten pääpaino oli maahanmuuttajanuorten ja valtaväestön oppimistulosten arvioimisessa. Useat tutkimukset osoittivat, että maahanmuuttajanuorten koulumenestys on heikompaa ja sitä on pyritty selittämään eri tekijöillä. Teräs ym. (2013) kuvaa näistä tekijöistä tärkeimpiä, ne on jaettu ympäristö- ja perhetekijöihin. Ympäristötekijöitä on mm. vastaanottavan maan yhteiskuntarakenne mm. koulujärjestelmä sekä yhteiskunnalliset olosuhteet esimerkiksi maahanmuuttajiin kohdistuvat asenteet. Perhetekijöitä on mm. vanhempien sosioekonomiset voimavarat kuten tulot, koulutus sekä lasten ja vanhempien kielitaito ja koulutusasenteet (Teräs Kilpi-Jakonen 2013;190.) Useissa tutkimuksissa ilmeni, että maahanmuuttajataustaisella nuorella, eritoten maahanmuuttajapojilla on usein korkeampi opiskelumotivaatio ja myönteisempi suhtautuminen koulunkäyntiin kuin kantaväestön nuorilla (Valero 2017; Kalalahti Varjo Jahnukainen 2017; Cattaneo Wolter 2015; Antikainen ym. 2015; Teräs Kilpi-Jakonen 2013). Tärkeimpinä lähteinä kirjallisuuskatsauksessa käytetään Mira Kalalahden, Janne Varjon ja Markku Jahnukaisen teosta Immigrant-origin youth and the indecisiveness of choice for upper secondary education in Finland (Kalalahti Varjo Jahnukainen 2017) sekä Marianne Teräksen ja Elina Kilpi-Jakosen teoksen Maahanmuuttajien lapset ja Koulutus. (Teräs, Marianne Lasonen, Johanna Sanninen Annalisa 2010). Tuomas Martikaisen, Matti Saaren ja Jouni Korkiasaaren sekä Tuomas Martikaisen ja Lotta Haikkolan artikkeleita maahanmuuttaja käsitteistöä avaavissa artikkeleissa Kansainväliset muuttoliikkeet ja Suomi (Martikainen, Tuomas Saari, Matti Korkiasaari, Jouni 2013) ja Sukupolvet maahanmuuttajatutkimuksessa. (Martikainen, Tuomas Haikkola, Lotta 2010). Kirjallisuuskatsauksessa käytettävistä käsitteistä ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajat ovat ulkomailla syntyneet ja toiseen maahan muuttaneet ihmiset eli maahanmuuttaja. Toisen sukupolven maahanmuuttajat ovat syntyneet vastaanottavassa maassa, mutta heidän vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla eli kyseessä on maahanmuuttajataustainen (Martikainen Saari Korkiasaari 2013;43 Martikainen Haikola 2010;10-11) Kuitenkin tässä kirjallisuuskatsauksessa käytetään vain yhtä termiä joka maahanmuuttaja.

6 2 Maahanmuuttajapoikien/nuorten koulumenestys ja toiselle asteelle siirtyminen Maahanmuuttaja oppilaiden lisääntyvä määrä ja osuus kouluissa tuovat haasteita kouluille niin Suomessa kuin muualla Euroopassa. Vastaanottavien maiden yhteiskunnat ja koulujärjestelmät eroavat toisistaan (Teräs Kilpi-Jakonen 2013;190.) On tärkeää huomioida nämä erot, kun tarkastellaan tutkimuksen tuloksia muista Euroopan maista. Maahanmuuttajia vastaanottavien maiden yhteiskunnat ovat riippuvaisia siitä, miten maahanmuuttajat pärjäävät koulussa ja miten heidän läsnäolonsa vaikuttaa koulujärjestelmään. Maahanmuuttajien läsnäolo kouluissa vaikuttaa luokan kokoonpanoon ja koulun resursseihin. Tämän takia maahanmuuttajilla on suurehko vaikutus koulutuksen laatuun ja kantaväestön koulusuoritukseen mutta vaikutus ei ole välttämättä negatiivinen. (Albornoz Cabralez Hauk, 2017; 2.) Aiemmat tutkimukset osoittavat, että maahanmuuttajien koulumenestys on heikompaa kuin vastaanottavien maiden kantaväestön (Valero 2017; Kalalahti Varjo Jahnukainen 2017; Cattaneo Wolter 2015; Antikainen ym. 2015; OECD 2012). Heidän peruskoulun keskiarvo on keskimäärin kantaväestöä alempi (Teräs Kilpi-Jakonen 2013;194). Alhainen keskiarvo aiheuttaa maahanmuuttajanuorille haasteita ja erilaisia vaikeuksia toiseen asteen koulutukseen siirtymiseen. Perusopetuksen jälkeinen nivelvaihe on hyvin haastava myös siltä osin että, monen maahanmuuttajan suomen tai ruotsin kielen taito ei ole riittävä toisen asteen koulutukseen (Antikainen Paavola Salonen Wiman, 2015). Maahanmuuttajanuoret jatkavat toisen asteen koulutukseen kantaväestöä selvästi harvemmin, ero todennäköisyydessä on noin kaksinkertainen verrattuna suomalaisilla oppilailla (Teräs Kilpi-Jakonen 2013;195). Kun verrataan aikaisempien tutkimuksien valossa ensimmäistä ja toista maahanmuuttaja sukupolvea niin Kuuselan ym. (2008) mukaan ensimmäisen sukupolven nuorten koulumenestys on yleisesti heikompaa kuin valtaväestön. EU:n ulkopuolelta tulevien maahanmuuttajien lapset menestyvät keskimäärin muita heikommin koulussa, tähän vaikuttaa pitkälti erot vanhempien sosioekonomisessa asemassa (Kuusela Etelälahti Hievanen Karppinen Nissilä Rönnberg Siniharju 2008; 149).

7 OECD:n (Organisation for Economic and Cultural Development) matematiikan, luonnontieteiden ja lukutaidon osaamista arvioivassa PISA 2012 (Programme for International Student Assessment) - tutkimuksen tulosten mukaan ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajat nuoret ovat noin kaksi koulu vuotta ja toisen sukupolven maahanmuuttajanuoret taas vajaat kaksi kouluvuotta jäljessä verrattuna kantaväestön nuoriin. Suurin osa ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajanuorista eivät saavuttaneet mm. matematiikassa, ongelmanratkaisutaidoissa, luonnontieteissä ja lukutaidossa vähimmäistasoa. Toisen sukupolven maahanmuuttajanuorilla tulokset eivät parantuneet merkittävästi. Huolestuttavana asiana oli myös maahanmuuttajanuorten yleisempi koulusta myöhästely ja poissaolot (Harju-Luukkainen, Heidi Nissinen, Kari Sulkunen, Sari Suni, Minna Vettenranta, Jouni 2014; ) Toisen sukupolven heikko koulumenestys on huolestuttavaa sillä erot ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajiin ei olleet suuret ja heidän oppimisen vaikeutensa ymmärtää hieman paremmin, sillä he eivät ole syntyneet isäntämaassa, kun taas toisen sukupolven maahanmuuttajat ovat. Vaikka toisen sukupolven maahanmuuttajat suoriutuvat paremmin kuin ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajat he jäävät paljon jälkeen kantaväestön nuoria, vaikka he ovat syntyneet ja saaneet koulutusta samassa maassa kuin kantaväestö (OECD 2012;22.) Kuitenkin alisuorittaminen ja koulun keskeyttäminen voi johtua tekijöistä joihin koulut ja koulujärjestelmät voivat vain vähän vaikuttaa tai ei ollenkaan kuten köyhyys tai asuinalue. Esimerkiksi suuri määrä oppilaita joilla on heikko koulumenestys ovat yliedustettuina tietyissä kouluissa. Tämän takia koulutuksen tasa-arvon kehittäminen riippuu pitkälti muista poliittisista linjauksista kuten (terveys, asuminen, hyvinvointi, oikeus, sosiaalinen kehittyminen). Koulujärjestelmä on vastuussa siitä, että oppilaille tarjotaan mahdollisuuksia koulutuksessa menestymiseen ja valtion ja sen poliittisten linjauksien on huolehdittava, että oppilaiden koulu menestys ja siitä suoriutuminen olisi mahdollista (OECD 2012;18.)

8 2.1 Peruskoulun jälkeinen nivelvaihe Tämän päivän nuoret eivät enää kohtaa vain yhtä suurta siirtymävaihetta vaan he törmäävät useampaan eri tyyppiseen siirtymään heidän polullaan nuoresta aikuiseksi. Kalahti (2017) jatkaa (Furlong Cartmel 1997) sanoin, että tämän takia nuorten on osattava käsitellä uusia riskejä ja mahdollisuuksia heidän matkallaan aikuisuuteen. (Kalalahti Varjo Jahnukainen 2017; 1244). Erilaiset siirtymävaiheet ovat haaste kenelle tahansa nuorelle mutta maahanmuuttaja nuorille näiden lisäksi hän kantaa mukanaan myös maahanmuuttokokemukset. Kun nuori selviää erilaisista siirtymistä se antaa kykyjä selvitä epävarmuuksista ja riskeistä sekä mahdollistaa useampia oikeita valintoja. Kuitenkin huolestuttavaa on se, että NEET (Not in Employment, Education or Training) nuorten hälyttävä määrä on merkki siitä, että monet eivät selviä näistä siirtymävaiheista (Kalalahti Varjo Jahnukainen 2017;1244.) Kalalahti ym. (2017) tutkimuksessa tarkasteltiin toisen asteen koulutuksen valintoja ja osa nuorista mainitsivat uratoiveensa vaativan kolmannen asteen koulutuksen mutta huomioitavaa oli se, että huomattava määrä maahanmuuttajapoikia tähtäsi ammattikouluun tai itsenäiseen ammatinharjoittamiseen. Mielenkiintoista oli se, että suomalaisilla nuorilla oli enemmän vaikeuksia päättää mihin jatkaa peruskoulun jälkeen, kun taas maahanmuuttajanuoret, eritoten pojat olivat tietoisempia heidän uratoiveistaan. Kuitenkin on tutkimus osoittaa epärealismia uratoiveissa maahanmuuttajien kesken. Maahanmuuttajapoikien uratoiveet usein vaativat kolmannen asteen koulutuksen mutta vain osa oli päättänyt jatkaa lukioon joka selvästi johtaa uratoiveiden suuntaan (Kalalahti Varjo Jahnukainen 2017; 1251.) Kuitenkin toisen asteen koulutuksen valinnan epävarmuus oli yleisintä suomalaisten poikien ja maahanmuuttajapoikien kesken. Toisaalta maahanmuuttajapojat olivat päättäväisempiä siirtymisissään ja uratoiveissaan. Maahanmuuttajapojat ja nuoret jakoivat vahvemman päätöksen teon toisen asteen koulutuksen jälkeisen jatkamisen verrattuna suomalaisiin nuoriin vaikkakin he vielä harkitsivat toisen asteen koulutus valintojen kanssa. Kalalahti Varjo Jahnukainen 2017;1251.) Vaikkakin päätöksen teko oli suhteellisen vahvaa maahanmuuttajien kesken niin olennainen asia kuitenkin on, onko maahanmuuttajalla mahdollisuuksia päästä valitsemaansa koulutukseen. Kalalahti ym. (2017) mukaan maahanmuuttajanuorilla on suurempi riski jäädä ilman toisen asteen koulutuksen

9 tutkintoa ja syynä voi olla, että nuori jää ilman koulutuspaikkaa yhteishaussa tai keskeyttää koulun. (Kalalahti Varjo Jahnukainen 2017;1249) 2.2 Nivelvaihetta haittaavat ja tukevat tekijät Nivelvaihe tarkoitetaan siirtymistä luokka- tai kouluasteelta toiselle tai työelämään (Teräs Kilpi-Jakonen 2013;197) Heikkoon koulumenestykseen ja koulutukseen liittyvään alisuorittamiseen vaikuttavat maahanmuuttajanuorilla monet eri tekijät kuten sosioekonominen asema, kulttuurinen etäisyys koulujärjestelmään ja yhteiskuntaan, vanhempien koulutus, kielitaito, huonompi sosioekonominen tausta sekä nuoren vanhempien kyvyttömyys tukea nuoren koulunkäyntiä ja oppimista (Cattaneo Wolter 2015; Kalalahti Varjo Jahnukainen 2017; Teräs & Kilpi-Salonen 2013). (Kuusela ym. (2008) mukaan erityisen haasteen kohtaa koulut joissa maahanmuuttajia on paljon, sillä maahanmuuttajat eivät ole yhtenäinen ryhmä, vaan oppilaiden äidinkieli, suomen kielen taito ja sosiokulttuurinen tausta vaihtelee paljon. Toisaalta myös ne koulut joissa maahanmuuttaja nuorten määrä on pieni kärsivät taas niukoista taloudellisista ja henkilöresursseista. (Kuusela Etelälahti Hievanen Karppinen Nissilä, L Rönnberg Siniharju, 2008;9). Maahanmuuttajat suhtautuvat myönteisesti koulunkäyntiin ja Suomessa maahanmuuttajat kokevat koulun mielekkäämpänä kuin kantaväestön nuoret (Kuusela Etelälahti Hievanen Karppinen Nissilä, L Rönnberg Siniharju, 2008). Kalalahti (2017) viittaa (Stauber Walther 2002) tarkasteluun, jossa maahanmuuttajien positiivisten asenteiden ja odotusten avulla voidaan jopa päästä oppimisvaikeuksien yli toisen asteen koulutuksessa. Kalahti ym painottaa, että tämä ei tietenkään päde kaikkiin maahanmuuttajiin ja vähemmistöihin, sillä ei ole homogeenistä maahanmuuttajien ryhmää vaan hyvin moninaisia maahanmuuttajaperheitä eri taustoineen ja voimavaroineen (Kalalahti Varjo Jahnukainen 2017; ) Edellä mainitut tutkimukset osoittavat samankaltaisesta koulumyönteisyydestä maahanmuuttajien kesken. Nämä havainnot maahanmuuttajien myönteisistä asenteista koulutusta kohtaan sekä uskoa koulutukseen voidaan pitää erityisen tärkeinä tukevina tekijöinä toiselle asteelle siirtymisessä huolimatta maahanmuuttajanuorten kokemista oppimis- ja opiskeluvaikeuksista (Kalalahti Varjo Jahnukainen 2017;1245). Tämä myönteinen asenne on koulutuksen jatkamisen kannalta merkittävä tukeva tekijä ja tätä koulutusmyönteisyyttä olisi syytä tukea, ettei se

10 muutu negatiiviseksi. Kuten Makarov Herzog (2013) tutkimus osoittaa, että maahanmuuttajien asenteet koulutusta kohtaan, suhteet luokkakavereihin ja opettajiin ovat niitä tekijöitä jotka vaikuttavat oppilaan koulutuksen jatkamiseen ja sen keskeyttämiseen. Riski koulun keskeyttämiseen kasvaa, jos maahanmuuttajanuorten asenteet koulutusta kohtaan ovat negatiiviset ja joiden sosiaaliset suhteet kanssa opiskelijoihin ja opettajiin ovat heikot (Makarova Herzog, 2013:568.) Maahanmuuttajanuoret jakavat keskenään ristiriidan josta Kalalahti ym. (2017) käyttävät termiä paradox of immigrant schooling jossa yhdistyy myönteisyys koulutusta kohtaan ja oppimis- ja opiskeluvaikeuksia (Kalalahti Varjo Jahnukainen 2017;1256). Kalalahti ym. (2017) mukaan olisi tärkeää lisätä tietoisuutta siitä, mitä vaikeuksia maahanmuuttajanuori kohtaa koulutuksen tai ura valinnan aikana ja miten siinä voidaan tukea. Tieto tästä auttaisi kehittämään maahanmuuttajien uraohjausta ja neuvontaa. Pääasiallinen tavoite on ymmärtää nivelvaiheen ja koulutuksen kehityskaaren polkuja (Kalalahti Varjo Jahnukainen 2017;1243.) Näin ollen, voidaan olla paremmin maahanmuuttaja nuoren tukena ja apuna tässä nivelvaiheessa, kun ymmärretään sen eri vaiheet ja haasteet sekä niiden kehityskaari. Kehityskaareen kuuluu myös Schubert (2009) viittaama tieto siitä, että vieraaseen maahan muutto on stressaava kokemus. Maahanmuuttajanuoren vanhemmille olisi erityisen tärkeää kertoa millaista Suomen kouluarki on ja siihen liittyvistä toimintatavoista, jotta vältyttäisiin väärinkäsityksiltä sekä voitaisiin ajoissa puuttua oppimisen tai käyttäytymisen ongelmiin (Schubert 2009; ) Albornoz ym. (2017) kertoo oppimisen prosessista joka sisältää vuorovaikutuksen niin lasten, vanhempien, ja koulun kanssa. Lasten vaivannäkö ja myönteinen asenne oppimiseen lisääntyy, jos heidän vanhempansa ovat tukena ja motivoituneita. Motivoituneilla vanhemmilla on yleensä vaikutus parempaan koulumenestykseen. Maahanmuuttajanuoret joiden vanhemmat ovat motivoituneita ja ovat mukana tukemassa lastensa koulunkäyntiä, pärjäävät jopa kantaväestöä paremmin. Vanhempien motivaatiota lastensa opintojen etenemiseen taas lisää heidän lasten koulussa pärjääminen ja menestyminen (Albornoz Cabralez Hauk, 2017;3-4). Toisaalta Valero ym. (2017) painottaa positiivisen ilmapiirin tärkeyttä koulumenestyksen takana. Positiivisen oppimisympäristön puute voi johtua mm. segregaatiosta, rasismista ja kiusaamisesta (Valero Redondo Elboj 2017;7). Valero ym. (2017) tutkimuksessa tarkasteltiin vuorovaikutusryhmien vaikutusta oppimiseen, luokkahenkeen ja yleiseen ilmapiiriin. Näissä vuorovaikutusryhmissä on oleellista, että kaikki oppilaat ja maahanmuuttaja oppilaat eritoten saavat il-

11 maista itseään vapaasti ja ovat tasavertaisessa dialogissa. Näiden ryhmien avulla opitaan toisilta eri kulttuureista ja yhdessä luodaan positiivista, tasa-arvoista, stereotyypitöntä ilmapiiriä. Valero (2017) esittelee Suárez-Orozco, Pimentel, ja Martin (2009) tutkimusta maahanmuuttaja oppilaista ja heidän positiivista vaikutusta monikulttuurisessa vuorovaikutuksessa, sen on osoitettu lisäävään akateemista suoriutumista ja kehittävän motivaatiota ja itsetuntoa (Valero Redondo Elboj. 2017;7-8.) Esteban (2013) tutkimus osoittaa, että maahanmuuttajaopiskelijat, jotka jatkavat opintojaan toisen asteen koulutukseen, omaavat korkeamman resilienssin eli (Pärjäävyys: muutosten ja vastoinkäymisten sietokyky). Esteban ym. (2017) määrittelee resilienssin seuraavasti: sosiaali-, psykologia- ja terveystieteessä termiä käytettiin kuvaamalla yksilöitä tai sosiaalisia ryhmiä jotka ovat kokeneet vaikeita tilanteita eivät ole vain turvassa vaan he ovat myös oppineet myönteisesti tästä ei niin hyvästä kokemuksesta. (Esteban Paz Sanchez-Marti 2013;176.) Vahvistamalla tätä ominaisuutta, opettajat tarvitsevat uusia opetustapoja ja lähestymistapoja. Se vaatii uudelleen ajattelua, tarjota koulutuksellisia kokemuksia kuten merkityksellistä vuorovaikutusta niin opettajien ja opiskelutovereidensa kanssa sekä mahdollistaa sellaista koulutusta, joka tukee nuoren tulevaisuuden uratoiveita (Esteban Paz Sanchez-Marti 2013; ). Tärkeiksi tekijöiksi koulussa menestymiseen Esteban (2013) kuvaa mm. kanssa opiskelijoiden antamaa positiivista mallia opiskeluun ja siinä pärjäämiseen, akateemista minäkuvaa sekä sosiaalisia verkostoja (Esteban Paz Sanchez-Marti 2013; ) Oppilaiden resilienssin tunnistaminen ja arvioiminen voisi edesauttaa kehittämään oppilasta helpottavia ja kannustavia tapoja stimuloida koulumenestystä. (Esteban Paz Sanchez-Marti 2013; ). Theron Engelbrecht (2012) Tutkimus osoittaa, että kannustavan aikuisen ja opettajan rooli on hyvin suuressa ja merkittävässä roolissa nuorten maahanmuuttajien resilienssin edistämisessä. Opettajien tulee ylläpitää ja kehittää ammattitaitoaan erilaisten koulutusten ja valmennusohjausten avulla tässä muuttuvassa koulumaailmassa. Opettajien koulutuksen ja valmennuksen tulisi tarjota heille tietoa, kykyä tulla tietoisesti huolehtivia opettajia jotka hoitavat myös oppilaan resilienssiä (Theron Engelbrecht 2012;277.)

12 2.3 Koulun kesken jättämisen syitä ja sen ehkäiseminen Ylä-asteen ja lukion keskeyttäminen on vakava ongelma ja suuri haaste maahanmuuttajanuorten keskuudessa monissa eri maissa (Lamb Markussen 2011; 2). Useat tutkimukset eri Euroopan maista osoittavat, että koulunsa keskeyttäneiden määrä on suurempi ja koulutukseen pääseminen on heikompaa maahanmuuttajien joukossa verrattuna kantaväestön ikätovereihin. (Esteban Paz Sanchez-Marti 2013; Lamb & Markussen 2011; OECD 2012). Esteban ym. (2013) korostaa, että toisen asteen koulutukseen pääsy tai sen loppuun suorittaminen on maahanmuuttajille hyvin suuressa riskissä epäonnistua heidän heikomman sosioekonomisen asemansa vuoksi. Toisaalta Esteban (2013) nostaa myös esille sen, että osa opiskelijoista ovat menestyneet peruskoulun jälkeisissä opinnoissaan. (Esteban Paz Sanchez-Marti 2013;190.) Rumberger (2011) mukaan koulun kesken jättämiseen vaikuttavat moninaiset syyt. Koulupudokkaiden tunnusomaisia syitä koulun keskeyttämiseen ovat mm. liialliset poissaolot, huonot arvosanat, huono opiskelumotivaatio, oppimisvaikeudet sekä yksittäisiä tekijöitä, jotka ovat yhteydessä koulun keskeyttämiseen esimerkiksi asenteet ja käyttäytyminen yläkoulun aikana ennustaa koulupudokkuutta. Rumberger (2011) kuitenkin painottaa, että nämä syyt eivät paljasta perimmäisiä syitä miksi opiskelijat keskeyttävät koulun. Koska monet tekijät vaikuttavat tähän ilmiöön ja pitkällä aikavälillä, se on melkein mahdotonta osoittaa syy-yhteyttä tietyn tekijän välillä ja koulun keskeyttämisen päätöstä (Rumberger 2011;1-14). Kuitenkin Kalalahti ym. (2017) mukaan maahanmuuttajanuorten suuret luvut koulun kesken jättämisestä ilmaiset koulujärjestelmän ongelmia uraohjauksessa ja neuvonnassa ja riittämättömästä tuesta (Kalalahti Varjo Jahnukainen 2017;1247.) Rumbergerin (2011) mukaan perheen taustan merkitys koulumenestyksessä on yksi merkittävimmistä tekijöistä. Sosioekonominen tausta, (vanhempien koulutustaso ja tulotaso) voi kertoa tulevasta oppilaan koulu menestyksestä ja koulun keskeyttämisestä. Vanhemmat jotka seuraavat lastensa opiskelua ja aktiivisuutta antavat emotionaalista tukea, kannustavat itsenäiseen päätöksen tekoon ja ovat yleisesti enemmän mukana heidän opiskeluissaan. Nämä oppilaan eivät todennäköisemmin keskeytä opintojaan (Rumberger 2011;1-14.)

13 2.5 Maahanmuuttajapojat Kalalahti ym. (2017) mukaan erityisesti maahanmuuttajapojilla on positiivisempi asenne koulutusta ja siirtymiä kohtaan. He pitävät koulussa olosta enemmän ja luottavat enemmän koulutukseen ja olivat päättäväisempiä toisen asteen koulutukseen siirtymisestä kuin heidän suomalaiset luokkatoverinsa (Kalalahti Varjo Jahnukainen 2017). OECD:n tulokset viittaavat siihen, että maahanmuuttajatytöt pärjäävät taas koulussa paremmin kuin maahanmuuttajapojat. (OECD 2012;22). Kalalahden ym. (2017) tutkimuksen tulosten perusteella toisen asteen koulutuksen valinnan epävarmuus oli yhdistetty sukupuoleen ja sosioekonomiseen taustaan. Maahanmuuttajapojat jotka kokivat useammin perheensä kuuluvan yhteiskunnan alemmalle tasolle, olivat epävarmempia toisen asteen koulutus valinnoistaan. Toisen asteen koulutuksen valinnat olivat myös yhdistettynä koulun arvostamiseen, kun taas uratoiveiden epävarmuus oli yhdistetty epäluottamuksena koulujärjestelmään ja oppimis- ja opiskeluvaikeuksiin. Kun tutkimuksessa analysoitiin yhteiskunnallisia ja taloudellisia tekijöitä sekä sukupuolta niin ilmeni, että niin maahanmuuttajanuoret kuin kantaväestön nuoret olivat yhtä epävarmoja ja varmoja toisen asteen koulutuksen valinnoistaan. (Kalalahti Varjo Jahnukainen 2017; ) Yleisesti ottaen maahanmuuttajapojat olivat vähemmän kiinnostuneita hakemaan lukioon ja sieltä sitten korkeampaan koulutukseen. Yksi kolmasosa maahanmuuttajapojista nimesivät ammattikoulun heidän toisen asteen koulutukseksi. Jostain syystä maahanmuuttajapojat epäröivät enemmän toisen asteen koulutuksen valinnassa vaikkakin he ovat jo määrittäneet tulevaisuuden pyrkimyksiä kuten uratoiveita (Kalalahti Varjo Jahnukainen 2017;1250.) Toisaalta Rumberger (2011) mukaan koulunkeskeyttäminen on yleisempää, niiden opiskelijoiden kesken joilla on alemmat koulutus ja uratoiveet sekä huono koulumenestys. Nämä ovat tekijöitä jotka voivat vaikuttavaa koulun keskeyttämiseen (Rumberger 2011;1-14.) Kalalahti (2017) tutkimusten tulosten mukaan voidaan väittää, että osalla maahanmuuttajapojilla on ristiriita toisen asteen koulutuksen valinnalla ja uratoiveiden välillä sekä epävarmuutta päätöksen teosta toisen asteen koulutuksesta. On kuitenkin mahdollista, että suurin osa maahanmuuttajanuorista siirtyy toisen asteen koulutukseen ja menestyvät heidän omilla poluillaan. Kuitenkin nämä oppimis- ja opiskeluvaikeudet ovat esteitä onnistuneelle omalle polulle. (Kalalahti Varjo Jahnukainen 2017.)

14 3. Pohdinta Aikaisempien tutkimuksien perusteella voidaan siis todeta, että maahanmuuttajanuoret kohtaavat enemmän haasteita ja vaikeuksia peruskoulun jälkeisessä nivelvaiheessa sekä heidän keskuudessa on enemmän koulupudokkuutta kuin kantaväestöllä. Nivelvaihetta tukevaksi tekijäksi nousi selvästi maahanmuuttajanuorten myönteisyys koulutusta kohtaan ja usko koulujärjestelmään. Nivelvaihetta haittaavia tekijöitä on valitettavan paljon kuten riittämätön kielitaito, oppimis- ja opiskeluvaikeudet. Maahanmuuttajanuorten ryhmä on haaste koulujärjestelmälle siinä mielessä, että se ei ole monogeeninen ryhmä vaan siihen kuuluu hyvin laaja ja monipuolinen maahaanmuuttajien joukko ja joilla kaikilla on hyvin erilainen tausta. Monikulttuurisuus on rikkaus mutta haaste on siinä, miten voimme kehittää koulujärjestelmäämme niin, että se olisi kaikille tasavertainen paikka oppia. Erilaisia ratkaisuja nivelvaiheessa oleville maahanmuuttajanuorille nousi tutkimuksista esille kuten vuorovaikutusryhmien pitäminen luokissa ja tämä vuorovaikutusryhmä oli saanut aikaan myönteisiä tuloksia esimerkiksi maahanmuuttajien oppimisprosessissa, motivaatiossa ja sosiaalisten suhteiden luomisessa. Lähteet

15 Albornoz, Facundo Cabrales, Antonio Esther, Hauk Immigration and the school system. Econ theory. Antikainen, M Paavola, H Salonen, M Wiman, S Maahanmuuttajataustaiset oppijat koulutuksen haku- ja nivelvaiheissa. Teoksessa Pirinen, Tuula (toim.) Maahanmuuttajataustaiset oppijat suomalaisessa koulutusjärjestelmässä. Koulutuksen saavutettavuuden ja opiskelun aikaisen tuen arviointi. Helsinki: Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, Saatavana sähköisenä: Cattaneo, Maria A Wolter, Stefan C Better migrants, better PISA results: Findings from natural experiment. IZA Journal of Migration. Esteban, Sandin Paz, Maria Sanchez-Marti, Angelina Resilience and school success of young immigrants. Barcelona: Universidad de Barcelona. Journal for the Study of Education and Development Harju-Luukkainen, Heidi Nissinen, Kari Sulkunen, Sari Suni, Minna Vettenranta, Jouni Avaimet osaamiseen ja tulevaisuuteen. Selvitys maahanmuuttajataustaisten nuorten osaamisesta ja siihen liittyvistä taustatekijöistä PISA tutkimuksessa. Jyväskylä. Verkkodokumentti. Saatavana verkosta: < > Luettu Kalalahti, Mira Varjo, Janne Jahnukainen, Markku Immigrantorigin youth and the indecisiveness of choice for upper secondary education in Finland. Journal of youth Studies. Kuusela, J Etelälahti, A, Hievanen, R Karppinen, K Nissilä, L Rönnberg, U Siniharju, M Maahanmuuttajaoppilaat ja koulutus. Tutkimus oppimistuloksista, koulutusvalinnoista ja työllistymisestä. Ope-

16 tushallitus. Helsinki: Edita Prima Oy. Verkkodokumentti. Saatavana ver- kosta: laat_ja_koulutus.pdf Luettu Lamb, Stephen Markussen, Eifred School Dropout and Completion: An International Perspective. Studies in Theory and Policy. Springer Makarova, E Herzog, W Hidden school dropout among immigrant students: A cross-sectional study. Intercultural Education. Martikainen, Tuomas Saari, Matti Korkiasaari, Jouni Kansainväliset muuttoliikkeet ja Suomi. Teoksessa Martikainen, Tuomas Saukkonen, Pasi Säävälä, Minna (toim.) Muuttajat. Kansainvälinen muuttoliike ja suomalainen yhteiskunta. Helsinki: Gaudeamus, Martikainen, Tuomas Haikkola, Lotta Sukupolvet maahanmuuttajatutkimuksessa. Teoksessa Martikainen, Tuomas & Haikkola, Lotta (toim.) Maahanmuutto ja sukupolvet. Helsinki: Nuorisotutkimuksen seura, 9-43 Organization for Economic Co-operation and Development (OECD) (2012). Equity and quality in education: Supporting disadvantaged students and schools. Paris: OECD Publishing. Teräs, Marianne Lasonen, Johanna Sanninen Annalisa Maahanmuuttajien lasten siirtymät koulutukseen ja työelämään. Teoksessa Martikainen Tuomas Haikkola, Lotta (toim.) Maahanmuutto ja sukupolvet. Helsinki: Nuorisotutkimuksen seura, Teräs, Marianne Kilpi-Jakonen, Elina Maahanmuuttajien lapset ja Koulutus. Teoksessa Martikainen, Tuomas Saukkonen, Pasi Säävälä, Minna (toim.) Muuttajat. Kansainvälinen muuttoliike ja suomalainen yhteiskunta. Helsinki: Gaudeamus,

17 Schubert, C. (2009). Traumaattisten kokemusten vaikutus oppimiseen. Teoksessa L. Nissilä & H.-M. Sarlin (toim.), Maahanmuuttajien oppimisvaikeudet, Helsinki: Opetushallitus Theron, Linda C Engelbrech, Petra Caring Teachers: Teacher Youth Transactions to Promote Resilience. The Social Ecology of Resilience: A Handbook of the Theory and Practice. The Social Ecology of Resilience: A Handbook of Theory and Practice Valero, Diana Redondo, Gisella Elboj, Carmen Interactive groups for immigrant students: a factor for success in the path of immigrant students. International Journal of Inclusive.

18