Uudenmaan kasvupalveluiden erillisratkaisun valmistelu. Yrittäjäfoorumi Anu Tirkkonen, Maarit Viik-Kajander

Transkriptio

1 Uudenmaan kasvupalveluiden erillisratkaisun valmistelu Yrittäjäfoorumi Anu Tirkkonen, Maarit Viik-Kajander

2 Kasvupalvelun lakikokonaisuus (ks. tuoreimmat luonnokset tem.fi/kasvupalvelut) Lähde: TEM, muokattu dia Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista Laki kasvupalveluiden järjestämisestä Uudellamaalla HE 4/2018 Laki julkisista rekrytointija osaamisen kehittämispalveluista Laki alueiden kehittämisen ja kasvupalvelujen rahoittamisesta Laki kotoutumisen edistämisestä HE 6/2018 Laki kasvupalveluiden tiedonhallinnasta HE syksy 18 Työttömyysturvatehtävien siirto maksajille Työmarkkinatuen rahoitusvastuut (STM) HE syksy

3 3 Järjestäjän ja tuottajan roolin erottaminen. Lähde:TEM, muokattu dia Järjestäminen ja julkiset hallintotehtävät Kuntayhtymässä Kuntayhtymän kasvupalvelutehtävät Ulkoisena tuotantona Palvelujen tuottaminen Konsernin omana tuotantona Eriyttäminen: Järjestäminen ja tuottaminen erotetaan toisistaan Järjestäminen on kuntayhtymän tehtävä Tuottamisessa on useita mahdollisuuksia Kuntayhtymä voi päättää, minkä osan palvelutuotannosta tuottaa konsernissa ja minkä ulkoistaa Kilpailulliset markkinat ensisijainen Kunnat /sidosyksiköt mahdollinen jos tätä palvelua ei ole markkinoilla Jos kilpailutilanteessa markkinoilla, oma tuotanto on yhtiöitettävä Jos ei kilpailutilanteessa, voi kuntayhtymä tuottaa palvelun virastossa, liikelaitoksessa tai yhtiössään

4 Uudenmaan erillisratkaisu Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluita koskevan luonnoksen mukaan: Kasvupalveluiden järjestämisvastuu Uudellamaalla siirrettäisiin perustettavalle kuntayhtymälle, jonka lakisääteisinä jäseninä olisivat pääkaupunkiseudun kaupungit. Myös muilla Uudenmaan kunnilla olisi mahdollisuus liittyä kuntayhtymän jäseniksi. Kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttäisi yhtymäkokous. Rahoitus tulisi suoraan valtiolta kuntayhtymälle, kuten maakunnille. Ensimmäiset varsinaiset neuvottelut olisivat jo loppuvuodesta

5 Erillisratkaisun perustelut Mahdollistaa pääkaupunkiseudun kolmen suuren kaupungin merkittävien resurssien paremman yhteensovittamisen maakunnallisiin kasvupalveluihin: Alueen väestö-, elinkeino- ja työmarkkinoiden rakenne vaatii erilaisia ratkaisuja kuin muissa maakunnissa Helsinki, Espoo ja Vantaa vertautuvat kooltaan ja työllisyys-, maahanmuutto- ja yrityspalveluiden resursseiltaan suuriin maakuntiin Erilliseen sopimiseen perustuvat järjestelmät ml. allianssi-malli olisivat liian raskaita, koska keskuskaupunki muodostuu kolmesta suuresta kaupungista Kuntayhtymä tarjoaa pysyvän rakenteen sopimiseen

6 Erillisratkaisun perustelut Malli parantaa ja selkeyttää yritys- ja henkilöasiakkaiden palveluja. Ei moninkertaista arviointia ja pullonkauloja eri organisaatioiden välillä Ei tiedonsiirtoihin liittyviä ongelmia yhteinen asiakastieto Laajat palveluvalikot kaikkien käytössä Asiakkaalle selkeämpi, kun ei useita palvelunjärjestäjiä asiakkaan näkökulmasta samoissa palveluissa Kunnilla on suora veropohjaan liittyvä intressi huolehtia kasvupalveluiden onnistuneesta toteutuksesta

7 Kevään 2018 esivalmistelu Pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajat päättivät esivalmistelusta vuoden 2017 lokakuun lopussa. Kaupunginjohtajat asettivat kasvupalveluryhmän johtamaan esivalmistelua toukokuun 2018 loppuun. Kaupunginjohtajat ovat linjanneet, että varsinainen erillisratkaisun ja kuntayhtymän valmistelu ja toimeenpanon suunnittelu voidaan aloittaa, kun hallitus antaa erillisratkaisun sisältävän lakiesityksen eduskunnalle. Toimeenpanon projektisuunnitelman valmistelu aloitettiin

8 Kevään 2018 esivalmistelu Esivalmistelu tehdään toiminnallisista lähtökohdista ja siinä ei valmistella kuntayhtymään liittyviä hallinnollisia kysymyksiä. Valmistelun tavoite on selvittää asiakasnäkökulmasta Uudenmaan kasvupalvelukokonaisuutta. Erillisratkaisun peruslupaus on tulevien maakunnallisten kasvupalveluiden yhteensovittaminen kaupunkien vastaavien palveluiden kanssa

9 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Esivalmistelu Hallituksen esitys eduskuntaan Tilannekuvan valmistelu ja valmistautuminen ALKE-keskusteluja varten ALKE-keskustelut ja ohjausneuvottelut vuodelle 2020 TEM:n kanssa 2019 Kuntayhtymän perussopimuksen tulee olla lakiluonnosten mukaan hyväksytty Ne Uudenmaan kunnat, jotka ilmoittavat halukkuutensa kuntayhtymän jäsenyyteen kesäkuun 2019 loppuun mennessä on otettava kuntayhtymän jäseniksi vuoden 2020 alusta Tehtävien ja vastuiden siirto kuntayhtymälle. Toiminta alkaa.

10 Elinkeinopalveluiden tarjonnasta Skaalaedut tukipalveluissa ja yrityksille tarjottavissa palveluissa voivat paikoin tuoda perusteltua lisäarvoa (esim. yhteishankinnat, palveluprosessien yhtenäisyys, tunnistettavuus ja brändiarvo, jne) Mutta lopulta asiakkaat ja heidän tarpeensa ovat aina paikallisia, samoin tulisi olla heidän palvelunsa Elinvoimatoiminta paikallistasolla on supistuvan kunnan roolissa suhteellisesti entistä tärkeämpää, ja kunnan kaksi keskeistä monopolia (verotulopohja ja kaavamonopoli) ovat vahvasti sidoksissa siihen Osaamispohjaisessa taloudessa paikallisen tapahtuma- ja asuntotarjonnan, kaupunkikiinnostavuuden ja tapahtumien sekä niitä tukevan elinkeinopolitiikan suhde kaupungin vetovoiman kasvuun tai laskuun on ilmeinen. Jatkossakin tulee huolehtia siitä että yritykset saavat heille tärkeät palvelut mahdollisimman nopeasti, keskitetysti ja läheltä

11 Poimintoja tehdyistä selvityksistä

12 PKS-erillisratkaisun valmistelun periaatteet Luoda pohjaa uusien kasvupalveluiden järjestämiseen ja toteuttamiseen peilaten niitä työn murroksen: globalisaatio, väestön ikääntyminen ja digitalisaatio muuttavat työpaikkojen määrää ja työn luonnetta, työvoiman osaamisen jatkuvaa uudistamista ja kansainvälistä kilpailua investoinneista ja osaavasta työvoimasta Selvittää tarkemmin henkilö- ja työnantaja-asiakkaiden näkökulmasta kasvupalvelujen toiminnallisia tavoitteita ja asiakkaiden odotuksia palveluille Miettiä miten parhaiten voidaan yhteen sovittaa TE-hallinnon ja ELY:n palvelut kuntien työllisyys- ja yrityspalveluiden palveluiden kanssa, jotta taataan asiakkaille katkeamaton palveluketju ja poistetaan päällekkäisyyttä

13 1. Strategiatyöpajat - Kasvupalvelustrategian esivalmistelu - Uudenmaan kasvupalvelukokonaisuuden määrittely asiakaslähtöisesti 3. Palvelutarve Tutkimuksellisen näkökulman vahvistaminen päätöksenteon tueksi 2. Markkinaselvitys - Hankintastrategian esivalmistelu - Järjestämisen ja tuottamisen erottaminen Työryhmän esitys 4. Asiakkaiden ja henkilöstön osallisuus - Hyvien ja toimivien käytäntöjen säilyttäminen - Uusien ideoiden louhiminen - Palvelumuotoilun huomioiminen Valmistelu yhteensovitetaan tarvittavilta osin maakuntavalmisteluun, jonka kanssa tehdään yhteistä esivalmistelua mm. rajapintoihin liittyen.

14 Tulevaisuuden kuntayhtymän kasvupalvelut asiakkaan näkökulmasta

15 Henkilöstön ja asiakkaiden osallisuus, osallistumisia yhteensä 764 Henkilöstö 453 Helsinki 52 Espoo 46 Vantaa 102 Kauniainen 6 TE-toimisto 220 ELY-keskus 27 Henkilöasiakkaat 89 Työssäkäyvät + opiskelijat 142 Yritysasiakkaat 42 Kolmannen sektorin toimijat 8 Palveluntuottajat 30 15

16 Odotusten yhteensovittaminen ja käytännön palvelut ASIAKKAIDEN ODOTUKSIA HENKILÖSTÖN NÄKEMYKSIÄ : Työn ja osaavan henkilöstön löytäminen Nopea palvelu, yhdeltä luukulta Nopea osaamisen päivittäminen, selvyys koulutuksista Räätälöity palvelu Oikea ohjautuminen avainasemassa Kokonaisvaltainen tilanteen hahmottaminen henkilökohtaisessa palvelussa, optimointia palvelu tai järjestelmä kerrallaan Osaamisen kehittäminen ja uudistaminen, työn uudistaminen Laaja koulutusjärjestelmien tuntemus, ennakoivuus, elinikäinen oppiminen. Tarpeiden yhteensovittaminen ja uudenlaiset ratkaisut. 16

17 Palveluiden optimaalinen kohdistaminen vaatii uudistamista Tekoälyn ja todellisten sähköisten palveluiden kehittämiseen sisältyy suuria lupauksia mutta vielä toistaiseksi merkittäviä epäluuloja Sähköisessä kanavassa täytyy voida huolehtia merkittävä osa palvelutarpeesta, jotta henkilökohtainen palvelu kohdistuu oikein Osaamisten ja osaamistarpeiden tunnistaminen, kohtauttaminen Koulutusten huomioiminen, haku ja saatavuus Palvelun nopeus ja joustavuus asiakaspalveluasenne Monipuoliset kohtaamispaikat, ohjaus oikeaan kanavaan Erityisesti kaupungeilla keskeinen kehityssuunta, kaupunkilaisten tarpeet toimialoista riippumatta, kohtaamispaikasta eteenpäin. 17

18 Osallistujien ääni kuuluu Työllisyydenhoidon työkalut pitäisi päivittää nykyaikaan sopiviksi: mitä työ nykyään on? Tähän pitää panostaa, ei tapahdu itsestään. Lisää keinoja tukea sekä työnantajien että työnhakijoiden osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia. Rohkeita kokeiluja ja sitä kautta uusi malleja. Palveluiden sijaintiin ja saatavuuteen on jatkossa hyvät mahdollisuudet parantaa. Työmarkkinatori voisi olla tärkeä väylä johon yhdistyy saavutettavuus esim. chättien ja web-asioinnin myötä... Asiakkaan kuuleminen. Riittävä panostus sähköiseen asiakastietorekisteriin, joka toimii myös mätsäyspalveluna. Sitä kautta asiakkaan osaamisen tallentaminen riittävän pieniin ja pikkutarkkoihin osiin pilkottuna. Sama myös työpaikan tiedoissa, jotta mätsäys onnistuisi. Kaikki palvelut saatava samasta paikasta samaan tapaan kuin TYPistä, kokonaisarvion mukaan, ei esim. työttömyyden keston perusteella. Samalla päällekkäisestä tilannekartoituksesta voitaisiin luopua. TYP, Sosvi ja PL3 tulisi oikeastaan yhdistää samaksi palveluksi, sillä ko. palvelujen kohderyhmien erot suht vähäiset. 18 Nuoret joutuvat turhaan odottamaan työttöminä useita kuukausia ennen kuin työllisyydenhoidon työkalut, kuten palkkatuki ovat heidän käytössään... Palveluja nuorille pitää olla helposti saatavilla niin ettei nuorten tarvitse miettiä, millä statuksella he ovat eivätkä palvelut olisi sidottu etuuksiin. Työnhakija ja rekrytointipalvelu tulee mahdollisuuksien mukaan yhdistää. Erikseen voivat olla yritysten kehittämispalvelut, jotka ovat enemmän yrityksen oman toiminnan kehittämisen palveluja.

19 - - Tärkeys + + Yritysasiakkaat pitävät tärkeimpänä henkilökohtaista, oikea-aikaista matalan kynnyksen neuvontapalvelua Eniten hyötyä - - Erimielisyys + +

20 Kasvupalvelumarkkinaselvitys Toteutuksen aikataulu Palveluntuottajat ovat optimistisempia - markkinat toimintakykyiset jo vuonna 2020? Julkisen sektorin edustajista yli 70 % oli sitä mieltä, etteivät markkinat ole toimintakykyiset ennen vuotta % 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Toimintakyvyllä tarkoitetaan sitä, että tarjouspyyntöihin saadaan riittävä määrä tarjouksia: Aidon markkinatasapainon löytymisen odotetaan vievän pidempään. 61% 7% 6% 21% 22% 50% 33% Palveluntuottajat 7% Julkisen sektorin edustaja 0% 21% n = 32 Palveluittain voi olla eroja. Henkilöasiakaspuolella tilanne on se, että mitä lähempänä työmarkkinoita ollaan, sitä valmiimmat markkinat ovat. Markkinoiden kypsymistä voidaan vauhdittaa lisäämällä sijoitusten määrää - pitää ostaa kunnolla. Julkisen sektorin edustaja Ei olla osattu laittaa oikeita kannusteita, jos ei vaadita niin ei tarjota. Hankintoja ei ole speksattu, että saataisiin oikeita tuloksia. Nyt olisi aika kokeilla ja harjoitella ja testata, jos halutaan, että homma toimii Julkisen sektorin edustaja PK-seudulla voisi olla toimiva markkina 5-10 vuoden kuluttua. Tulee monta yritystä ja erehdystä ennen kuin löytyy se malli, joka tehoaa ja on myös kannattavaa. Joka tapauksessa tarvitaan pitkiä siirtymäaikoja eri asioiden toteuttamiseen. "Edetään pienin askelin." Julkisen sektorin edustaja Julkisen sektorin edustaja Lähteet: Haastattelut, online kysely palveluntuottajille COPYRIGHT M-BRAIN

21 Siirtymä uuteen markkinaan UUDEN PERSPEKTIIVIN LUOMINEN Avarretaan näkökulmaa kasvupalvelumarkkinoista ja opastetaan oikeaan suuntaan PROSESSIN HUMAANIUS Innostetaan ihmisiä ja rakennetaan luottamusta niin, että he sitoutuvat prosessin ja vievät sitä kohti toteutusta ONNISTUNUT KASVUPALVELUMARKKINOIDEN RAKENTAMINEN MARKKINATILAA LUOVAT TYÖKALUT JA OPASTUS Työkaluilla ja oikealla opastuksella rakennetaan ihmisten kompetenssia ja tuotetaan lisäarvoa kaikille osapuolille Lähteet: W. Chan Kim & Renée Mauborgne, 2017; M-Brain COPYRIGHT M-BRAIN

22 Elinkeinopalvelut Painopisto on selvityksissä akateemisten tutkimusten sijaan Aineistootannan perusteella yrityspalveluita on käsitelty enemmän selvityksissä kuin akateemisissa tutkimuksissa. Painotusta selittää osaksi se, että yrityspalveluiden tavoitteisiin ja kohdentumiseen vaikuttaa palvelua tarjoavan alueen tilanne yritysten menestyksen ja työllisyyden näkökulmasta. Rahoitusinstrumenttien vaikutuksia on selvitetty muita palveluita enemmän Rahoituksen painottaminen voi aiheutua siitä että ne ovat tyypillisesti kansallisia palveluita, esim. neuvontapalvelut ovat paikallisia eikä niistä ole saatavissa samalla tavalla koherentisti tietoa. Rahoituksen on myös todettu olevan esim. neuvonta- ja verkottamispalveluita enemmän vaikutusta. KATVEALUEITA Tiedonkeruu painottuu yritysten kuulemiseen, tarvitaan tueksi muita menetelmiä Palveluiden järjestämisen tapoja tulisi selvittää syvällisemmin Selvitykset ja tutkimukset ovat melko kapea-alaisia Otannan selvitykset ja tutkimukset ovat pääasiassa melko kapeita, pistemäisiä katsauksia palvelutuotannon kattavuudesta tai vaikutuksista. Taloudellisen tilanteen ja muiden muuttujien merkitys jää näissä vähäiseksi. 22