Uusi kunta ja maakunta lapsen ja nuoren hyvinvoinnin toimintaympäristöinä

Transkriptio

1 Uusi kunta ja maakunta lapsen ja nuoren hyvinvoinnin toimintaympäristöinä Johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki STM

2 Sote-uudistuksen tavoitteet Asukkaille nykyistä yhdenvertaisemmat sosiaalija terveyspalvelut järkevillä kustannuksilla. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat asiakaskeskeinen kokonaisuus. Asiakkaalla on nykyistä monipuolisempi valinnanvapaus. Digitalisaation hyödyt otetaan käyttöön Kustannusten kasvu taittuu. Palvelujen yhdenvertaisuus, saatavuus ja vaikuttavuus on parempi. Ihmisten hyvinvointi- ja terveyserot vähenevät

3 Uuden soten kulmakivet 1. Vahva järjestäjä 18 maakuntaa 2. Palvelujen integraatio Palvelut sovitetaan asukkaiden tarpeen mukaisiksi kokonaisuuksiksi oikea hoito ja palvelu sekä sen edellyttämä osaaminen oikeaan aikaan sujuva hoito- ja palveluketju väestön ja asiakkaiden tarpeen mukaan 3. Valinnanvapaus tuki asiakaslähtöisyydelle, itsemääräämisoikeudelle ja kilpailun hyödyntämiselle 4. Kustannusten kasvun hillintä kasvun taittuminen 3 mrd eurolla vuoden 2029 loppuun mennessä oikea-aikainen palvelu parhaiden käytännöt ja vaikuttavimmat palveluja hoitomuodot 5. Digitalisaatio Arki on digitalisoitu Tieto kulkee ja tietojärjestelmät ovat yhteentoimivia Tiedolla johdetaan

4 Uusi sote-rakenne

5 Maakunnan päätöksenteko, toiminta ja asukkaiden osallistuminen VALTUUSTO Maakuntastrategia jäsentä Asukkaiden vaikutusmahdollisuudet HALLITUS Toiminnan, hallinnon ja talouden käytännön johtaminen MAAKUNNAN MUUT TOIMIELIMET MAAKUNTAJOHTAJA Suorat vaalit Aloiteoikeus Neuvoa-antava kansanäänestys Keskustelu- ja kuulemistilaisuudet Nuorisovaltuusto, vanhus- ja vammaisneuvostot Kielivähemmistön vaikuttamistoimielin MAAKUNTAKONSERNI Järjestäjän ja tuottajan erottaminen Liikelaitos Yhtiöitetty toiminta Valtakunnalliset palvelukeskukset (3): ICT, Talous ja henkilöstö, Toimitilat ja kiinteistöt -

6 Maakuntien palvelukseen yli työntekijää -

7 Maakuntien rahoitus 1 (1/2)

8 Tärkeimmät palvelutuotantoa koskevat ehdotukset Maakunnan omasta palvelujen tuotannosta vastaa maakunnan liikelaitos ja sen yhtiöt. Liikelaitoksen viranhaltijat voivat tehdä viranomaispäätöksiä ja käyttää julkista valtaa. Maakunta vastaa siitä, että asukkaat saavat palveluja myös silloin kun niitä ei ole markkinaehtoisesti saatavilla. Maakunnalla on palvelujen yhtiöittämisvelvollisuus silloin, kun maakunta hoitaa sote-tehtäviä kilpailutilanteessa markkinoilla tai palvelut ovat asiakkaan suoran valinnan piirissä

9 Sosiaali- ja terveyspalvelut sisältävät monia palveluja Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat palveluja, jotka valtio rahoittaa verovaroilla. Jatkossa maakunnat järjestävät kaikki julkiset sosiaalija terveyspalvelut. avoterveydenhuollon palvelut sairaalapalvelut suun terveydenhuolto mielenterveys- ja päihdepalvelut äitiys- ja lastenneuvolat aikuissosiaalityö lastensuojelu vammaispalvelut vanhusten asumispalvelut kotihoito kuljetuspalvelut ympäristöterveydenhuolto

10 -

11

12 Palvelutarve ja kustannukset asiakkaan eri tilanteissa 100 % Terveyden ja hyvinvoinnin tukeminen Korkea hoidon tai palvelun tarve Laajempi hoidon tai palvelun tarve Satunnainen hoidon n. 60 tai % palvelun väestöstä tarve (arvio) Sote-kustannuksista 80 % Sote-kustannuksista 20 %

13 Digitalisaatio Palveluja uusilla tavoilla Digitalisaation avulla palveluita voidaan tuottaa täysin uusilla tavoilla ja tehostaa prosesseja. Sähköisillä palveluilla kannustetaan myös asukkaita ylläpitämään itse toimintakykyään ja terveyttään. ICT-ratkaisujen lähtökohta: asiakkaiden tietoja voidaan käyttää organisaatio- ja aluerajoista riippumattomasti

14 Kansanterveystyö ja rakenteellinen sosiaalityö uuteen arvoon Nämä tavoitteet esillä myös LAPEssa Sairaalavetoisesta järjestelmästä perustason vahvistamiseen Sote-keskuksen peruspalveluita täydennetään erityis/vaativan tason konsultaatioilla (esim. erikoislääkärit ja sosiaalialan ammattilaiset) Yhdistetään uudella tavalla personoitu palvelu ja palvelutarpeen arviointi sekä koko väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen

15 Valinnanvapaus lyhyesti Voit vaikuttaa nykyistä enemmän palveluihisi. Voit valita vapaammin kenen tarjoamia sosiaalija terveyspalveluja käytät. Valitset sote-keskuksen ja hammashoitolan. Ne voivat olla julkisesti omistettuja tai yksityisiä. Palvelut ja asiakasmaksut ovat samat. Jos on hätätilanne, soitat 112 tai menet lähimpään päivystykseen

16 Mitä palveluja asiakas voi valita? SOTE-KESKUS, HAMMASHOITOLA, MAKSUSETELI -Lääkäri ja hoitaja, lyhytaikaisia sosiaalipalveluja ja neuvontaa, myös erikoislääkärin vastaanottoja -Hammaslääkäri ja suuhygienisti -Vastuu asiakkaan palvelujen kokonaisuudesta -Asiakas voi saada halutessaan maksusetelin yksittäisten toimenpiteiden hankkimiseen muilta tuottajilta MAAKUNNAN LIIKELAITOKSEN OMAT PALVELUT -päivystys ja suurin osa erikoissairaanhoitoa ja sosiaalipalveluja -Asiakas voi valita toimipisteen koko maan alueelta -Erikoissairaanhoidon julkinen hoitopaikka valitaan yhdessä lähettävän lääkärin kanssa ASIAKASSETELI -Maakunnan liikelaitos myöntää tarvittaessa asiakassetelin asiakassuunnitelman toteuttamiseen. -Maakunta voisi ottaa asiakassetelin käyttöön esim. kotihoidossa tai tietyissä erikoissairaanhoidon toimenpiteissä. -Asiakas valitsee haluamansa rekisteröityneen tuottajan koko maan alueelta HENKILÖKOHTAINEN BUDJETTI -Vanhus- tai vammaispalvelujen asiakas voi asiakassuunnitelman rajoissa päättää mihin ja kenen tuottamiin palveluihin raha käytetään, kuten henkilökohtaiseen avustajaan tai kuljetuspalveluihin

17 Valinnanvapaus maakunnan näkökulmasta Maakunta vastaa julkisesti rahoitetuista sosiaalija terveyspalveluista alueellaan. Maakunta vastaa siitä, että asukkaat saavat tarvitsemansa palvelut, ja että tuottajien palvelut ovat yhteen toimiva kokonaisuus. Maakunta päättää asiakassetelillä tarjottavista palveluista. Maakunta päättää palveluntuottajien rahoituksesta lain mukaan. Maakunta ei kilpailuta valinnanvapauden piirissä olevia palveluja, tuottajaksi pääsevät kaikki toimijat, jotka täyttävät vaatimukset. -

18 Hyvinvoinnin edistäminen kaikkien vastuulla Ihmisen omavastuu Kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä Kunnat ja maakunnat saavat rahoitusta Maakunnat tarjoavat asiantuntemusta kunnille Järjestöt yhteistyökumppanina

19 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Mihin sillä pyritään? kavennetaan väestöryhmien välisiä hyvinvointi- ja terveyseroja ylläpidetään ja parannetaan hyvinvointia, terveyttä, osallisuutta sekä työ- ja toimintakykyä vahvistetaan mielenterveyttä ehkäistään sairauksia, tapaturmia, syrjäytymistä ja osattomuutta Mitä se on? Laaja-alaista kaikkia hallinnonaloja velvoittavaa terveyteen ja hyvinvointiin sekä niiden taustatekijöihin vaikuttamista Suunnitelmallista voimavarojen kohdentamista Keneen se kohdistuu? Yksilöön Väestöön Yhteisöihin Elinympäristöön

20 Maakuntien tehtävät hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä - Maakuntalaki Maakuntastrategia (35 ) Asukkaiden hyvinvoinnin edistämisen huomiointi maakunnan strategiassa Maakunnan tehtävät (6 ) 1) Sosiaali- ja terveydenhuolto Ehkäisevät sosiaalija terveyspalvelut 2) Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen ja ehkäisevän päihdetyön asiantuntijatuki kunnille Kuntien hyvinvointikertomustyön ja ennakkoarvioinnin tuki Hyvinvointi- ja terveystiedon tuottaminen kunnille sekä tuki niiden tulkitsemiseen Alueellinen koulutus, kehittämis- ja tutkimushankkeiden koordinaatio sekä valtakunnallisten ohjelmien toimeenpano

21 Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjaus ja kannusteet Valtion ja maakuntien neuvottelut sekä järjestämistä koskevat yhteistyösopimukset, perustana mm. valtakunnalliset tavoitteet Maakuntien ja palveluntuottajien julkinen vertailutieto mm. palveluiden kustannukset, toiminta, tuotokset ja laatu Maakuntien ja kuntien valtionosuuteen liitettävä osuus (ns. HYTE-kerroin) Maakunnan strategia, palvelustrategia sekä palvelulupaus Maakuntien ja palveluntuottajien väliset sopimukset Palveluntuottajille maksettuihin korvauksiin liitettävät kannusteet? esimerkiksi HYTE-kertoimen pohjalta määritellyt maksuperusteet

22 -

23 SOTE /tammikuu 2017 Tuotanto käynnissä Tuotanto käynnistyi Valmistelu käynnissä, raportti tehty Valmistelu käynnissä Valmisteluryhmät aloittaneet Lapsen oikeuksiin ja tietoon perustuva toimintakulttuuri (lapsiystävällinen kunta/maakunta) Perhekeskustoimintamalli matalan kynnyksen palvelut Varhaiskasvatus/koulu/op pilaitokset lasten hyvinvoinnin tukena (matala kynnys) Erityis- ja vaativimpien palveluiden uudistaminen (lastensuojelu, erikoissairaanhoito ym) LAPE

24 Yhteistyö maakunta-kunta yhdyspinnalla SOTE Kunta /maakunta -yhteistyörakenteen valmistelu käynnistynyt 16 maakunnassa LAPE Sivistystoimi kattavasti mukana maakuntien hankkeissa, SI-SO-TE Tarvitaan yhteistyötä myös liikunta-, kulttuuri- ja kaavoitustoimen kanssa, ruokapalvelujen kanssa jne. Yhdyspinnat TE-palveluihin, poliisin ja oikeuslaitoksen toimintaan ym. Luodaan edellytykset terveyttä ylläpitäville ja edistäville valinnoille sekä yhteen sovitetuille palveluiden kokonaisuuksille. -

25 Muutos tehdään maakunnassa Muutos tehdään yhdessä Luottamus, yhteinen tahtotila, sitoutuminen Mukaan kaikki keskeiset toimijat henkilöstö alueen asukkaat Sote- & maakuntauudistuksen ja LAPEn yhteensovittaminen tärkeää

26 Uudistuksen onnistumisen avaintekijät Sitoutuneisuus ja keskinäinen luottamus kaikkien toimijoiden välillä Yhteistyö asukkaiden, päättäjien ja henkilöstön välillä Omaehtoisuus ja oman maakunnan erityispiirteiden huomiointi Digitalisaatio, toimintatapojen uudistaminen ja hyvä johtaminen Rohkea ote tulevaisuuteen Maakunta voi olla suuri tai pieni. Ovathan valtiotkin

27 Lisätietoja: alueuudistus.fi Uutiskirjeiden tilaus: alueuudistus.fi/uutiskirjeet #sote, #sote2019 SOSAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ VALTIOVARAINMINISTERIÖ