Koillismaan aluetyöryhmätyöskentelyn väliraportti

Transkriptio

1 Koillismaan aluetyöryhmätyöskentelyn väliraportti Satu Kangas & Kirsi Taivalkoski Oulu

2

3 Alue- ja alatyöryhmien työskentely ja kokoonpano Puheenjohtajat Kummit Satu Kangas ja Kirsi Taivalkoski Anu Vuorinen ja Markku Kipinä, Johanna Patanen ja Anna Haverinen Jäsenet Susanna Käsmä, neuvolan perhetyöntekijä, Taivalkoski (varaj. Sinikka Loukusa, vs. johtava sosiaalityöntekijä) Heidi Kokko-Martiskainen, sosiaalityön johtaja, Kuusamo (varaj. Heidi Moilanen, vt osastonhoitaja/neuvola) Hanna Raittinen, ylilääkäri, Kuusamo (varaj. Tarja Konttila, geriatri) Hannu Honkanen, johtava lääkäri, Taivalkoski (varaj. Elsa Nurkkala, vs. hoitotyön johtaja) Marjo Jurmu, Hoitotyön johtaja, Kuusamo (varaj. Tuija Kuusela, sh päivystys) Riitta Jaakkola, Sh poli/tiimivastaava, Taivalkoski (varaj. Terhi Lahtinen vs. osastonhoitaja/vo) Tiina Jakkila-Parkkinen, fysioterapeutti/kuntoutus, Taivalkoski (varaj. Anne Vääräniemi, lähihoitaja/tehpa) Sari Ervasti, fysioterapeutti/ikäihmisten kuntoutus, Kuusamo (varaj. Merja Pätsi, kotona asumisen tuen esimies) Erja Siilanen, palveluohjaaja, Taivalkoski (Juha Kehusmaa, palveluohjaaja/kvhuolto) Jari Jaakkonen, Mielenterveys- ja päihdetyöpalvelujen johtaja, Kuusamo (varaj. Pirkko Koramo, kehitysvammatyön esimies) Esa Komulainen, hammaslääkäri, Taivalkoski (varaj. Hannu Honkanen) Tarja Keränen, vastaava hammaslääkäri, Kuusamo (varaj. Hanna Raittinen) Kari Haukipuro, PPSHP (varaj. Eija Alavahtola) Tuula Mustonen (Fysiokuusamo), varalla Erja Mustaniemi-Ketola (Koillismaan Terveys Oy) Lumi Törmä (Koillismaan omaishoitajat ja läheiset ry), varaj. Seija Heiskanen (Kuusamon Reuma ja Tules yhdistyksen pj) Arja Säkkinen, KoHo (Tehy plm), varaj. Paula Kemppainen (SuPer ry) Jaana Hietala, JU (JHL), varaj. Soile Pitkänen (Jyty) Marika Käkelä, JUKO, varaj. Kirsi Hyvärinen-Lämsä

4

5

6 Koillismaan aluetyöryhmä ja alatyöryhmät Vastaa kokonaisuu desta Aluetyöryhmä Alatyöryhmät Suunterveydenhuolto Pj:t Esa Komulainen & Tarja Keränen Esitys Kotoa kotiin Pj:t Tiina Jakkila- Parkkinen & Sari Ervasti Esitys 10.9 Alueellisesti toteutuva esh Pj:t Hanna Raittinen & Hannu Honkanen ESitys Lapsi- ja perhetyö Pj:t Kirsi Taivalkoski & Heidi Kokko- Martiskainen Esitys 6.8. Vakavien vaikeuksien tuki Pj:t Jari Jaakkonen & Sinikka Loukusa Esitys 24.9

7 KOILLISMAAN ALUETYÖRYHMÄN TAPAAMISET, KEVÄT 2018 Maanantai klo 12-16, Taivalkoski, Terveyskeskus järjestäytyminen Keskiviikko klo , Kuusamo, Kaupungintalo/Keskushallinnon kokoushuone Ideariihi, nykytilanne Keskiviikko klo , Taivalkoski Teema: Hyvinvointia edistävä työ + osallisuus Keskiviikko klo , Kuusamo Teema: Alueella toteutuva erikoissairaanhoito + koko toimeksiannon päivitys ohjausryhmän kokousta varten Maanantai klo 13-15, Taivalkoski Teema: Tehdyn työn tilannekatsaus, yhteinen suunnitelma jatkoon Tiistai klo 13-15, Taivalkoski Teema: Suun terveydenhuollon nykytila ja kehittäminen

8 KOILLISMAAN ALUETYÖRYHMÄN TAPAAMISET, SYKSY klo 13 15, Kuusamo Teema: Lapsi- ja perhetyö klo 13 15, Taivalkoski Teema: Suun terveydenhuollon nykytila ja kehittäminen klo , Kuusamo Teema: Kotoa kotiin klo , Taivalkoski Teema: Vakavien vaikeuksien tuki klo , Kuusamo Teema: klo , Taivalkoski Teema:

9 Nyt PopSTer-työn syventäminen ja konkretisointi alueilla

10 Toimeksiannon sisältö 1. Alue- ja alatyöryhmien työskentely ja kokoonpano 2. Alueiden tilannekuva 3. Erityispiirteet ja -kysymykset alueella 4. Palvelutarpeet ja niiden ennakoitu muutos alueella 5. Alueen nykytila: palveluiden toteuttamisen ja tuotannon näkökulma 6. Valinnanvapauden huomioiminen alueella 7. Erillistarkastelu: 1. suun terveydenhuollon nykytila ja kehittäminen 2. kotoa kotiin prosessin kehittäminen 3. vakavien vaikeuksien tuki (sosiaalipalvelujen erityispalvelut) 4. alueella toteutuva somaattinen erikoissairaanhoito 8. Nykytilassa toimivaa ja mitä halutaan vahvistaa alueella 9. Nykytilan ongelmakohdat ja kehittämistarpeet alueella 10. Hyvät käytännöt alueella 11. Palveluiden saatavuus ja saavutettavuus alueella, palveluverkko 12. Asiakkuuksien hallinta ja asiakasohjaus alueella 13. Mitä on tarpeen ottaa huomioon tukipalveluiden osalta? 14. Integraatio-näkökulmat: mm. asiakas, palvelujärjestelmät, monituottajuus, tieto 15. Asiakkaiden osallisuus alueella 16. Digitalisaatio ja teknologian hyödyntäminen 17. Osaamisen ja henkilöstön näkökulma, osaajien saatavuuden varmistaminen alueella 18. Muut voimavarat ja niiden hyödyntäminen alueella 19. Mistä alueella luovutaan? 20. Keinot saada palvelutarpeet ja resurssit kohtaamaan alueella 21. Millä keinoilla voidaan vahvistaa maakuntavalmiutta alueella jo ennen vuotta 2020? 22. Keskeisimmät nostot huomioitavaksi valmistelutyössä ja päätöksenteossa = Keskeinen teema aluetyöryhmässä

11 Alueiden tilannekuva

12

13

14 Erityispiirteet ja -kysymykset alueella Paljon tunnistettuja vahvuuksia ja voimavaroja: Koillismaalla eletään voimaannuttavan luonnon keskellä Hienot harrastusmahdollisuudet, hyväkuntoisia, aktiivisia ja luonnostaan pärjääviä ihmisiä, totuttu liikkumaan myös pitkiä matkoja myös autoillen Koillismaalla ollaan lähellä ihmistä, löytyy yhteisöllisyyttä Sopiva väestömäärä joustaviin, asiakaslähtöisiin palveluprosesseihin Tuttuus, yhteisöllisyys, koillismaalaisuus, naapuruus, kumppanuus muiden toimijoiden kanssa Koillismaalla on tekemisen halu, osaamisen taso on korkea ja löytyy monia erityisosaamisia Työntekijöissä pysyvyyttä, sitoutumista ja kehittämismyönteisyyttä Löytyy palvelualueita, joissa on vahvat ja rohkeat kehittämistyön perinteet Kehitetty ja pilotoitu monia asioita, osaa jopa valtakunnan kärkenä (mm. kinestetiikka, palveluseteli, eshkumppanuus, työaikamuutokset, ennakoiva kuntoutus, asiantuntijasairaanhoitajatyö, tietojärjestelmät, asiakkaan mielekäs arki, kustannustietoisuus, sosiaalinen kuntoutus)

15 Erityispiirteet ja -kysymykset alueella Nopeasti ikääntyvä väestö, lisämausteena myös syntyvyyden lasku ja muuttotappio Etäisyys maakunnan toisella laidalla pitkät välimatkat Lähipalveluiden tarve Pitkät välimatkat myös alueen sisällä Taajama-alueen ulkopuolella asuu n. 40 % väestöstä Alueellisesti jo toteutuva erikoissairaanhoito integroituna perusterveydenhuoltoon Muista maakunnista (Lappi, Kainuu) ostetaan erikoissairaanhoidon palveluja alueelta Etäyhteyksien tarve, yhteyksien toimivuuden varmistaminen, valmiiden teknologiaratkaisujen tarve Korkea sairastavuusindeksi paria poikkeusta lukuun ottamatta maakunnan keskiarvoa korkeammat kustannukset/palvelu Kausittain vaihtuva palvelutarve korkea matkailijamäärä, sesonkiturismi, kesäasukkaat Alueella korkeaa työttömyyttä, vaihtelee (9.7 % 14.9 %) Koko sotekentän haaste: Työn ja työnantajan maineen pitäminen korkealla, jotta saadaan osaajia ja tekijöitä

16 Suun terveydenhuollon nykytila ja kehittäminen Työryhmä: puheenjohtajat Esa Komulainen (Tkoski, poistui työryhmästä 8/2018), Tarja Keränen (Kmo), Hanna Raittinen, Matti Korkala, Hannu Honkanen, Paula Aikkila, Annina Multasniemi, Päivi Tyni Alatyöryhmä esitti tuotoksensa aluetyöryhmälle

17 Nykytilan kuvaus Taivalkoski: ostaa koko suun terveydenhuollon yksityiseltä palveluntuottajalta. Ei muuta yksityistä palveluntarjontaa. Asiakaskäyntejä (v.2017) 5582, hh:llä Henkilöstö: 2 hl + 1 suuhyg + 2 hh. Kuusamo: kunnan omaa toimintaa. Myös yksityistä palveluntarjontaa. Asiakaskäyntejä (v.2017) 16438, hh:llä Henkilöstö: 8 hl (osaaikaisuuksia) + 5 suuhyg + 8 hh + 1 tkavust + 1 syventävän vaiheen hh:n tehtävä. Jonkun verran (358) ulkopaikkakuntalaisten käyntejä. Oikomishoidon potilaita alueella yht. 443 Kuusamossa toteutetaan perustason erikoishoidon palveluja suun terveydenhuollon alueella, mm. suukirurgia, oikomishoito, parodotologia ja protetiikka. Taivalkoskella käy oikomishoidon erikoislääkäri. Haja-asutusalueen kouluja alueella yhteensä 9 (Kmo 8, Tkoski 1) Alatyöryhmän työ tai muu tarkastelu

18 Keinot saada palvelutarpeet ja resurssit kohtaamaan alueella Henkilöstömitoitusta tulee tarkastella sillä perusteella, mitä jää hoidettavaksi maakunnalle ja mikä on muu, suoran valinnan palvelutarjonta alueella. Molemmissa kunnissa on syytä säilyttää palveluvarustus. Jos maakunta vastaa vain alle 18-vuotiaista, tulee miettiä, miten henkilöstö sijoitetaan alueen toimipisteisiin. Lasten päivät eivät saa kulua matkustamiseen (esim. pidempään kestävät oikomishoidot, joissa paljon käyntejä hammashoidossa). Hammaslääkäri-suuhygienisti osaamisen kohdentuminen vaikuttavasti asiakasryhmittäin Päivystysvastaanotto arkisin molemmissa kunnissa tarpeen. Perustason vaativammat toimenpiteet keskitetysti joko lähipalveluna, maakunnan erikoishoidon yksikössä tai palvelusetelituottajalla Integraatio muun terveydenhuollon kanssa, tiedon liikkuvuuden takaaminen. Tuleeko käyttöön koko Pohjois-Pohjanmaan laajuinen potilastietovarasto? Teknologia & Digi & Robotisaatio & Tekoäly Sähköinen ajanvaraus, sähköinen omahoito- esitietoalusta, esh-konsultaatiot etänä jne. M

19 Millä keinoilla voidaan vahvistaa maakuntavalmiutta alueella jo ennen vuotta 2020? Nykyisiä hyviä käytäntöjä tulee jatkaa ja kehittää: Esimerkki: koululaiset tulevat haja-asutusalueen kouluista ( Taivalkoskella 1, Kuusamossa 8) hammashoitolaan ja heidät hoidetaan mahdollisimman paljon kerralla mallilla. Monihuonemallin käyttöönoton laajentaminen. Tulevat vanhukset ikääntyvät hampaallisina > hyvä yhteistyö ikäihmisten palvelujen ja suun terveydenhuollon kanssa jo ennen asumispalveluja. Suun terveydenhuollon näkökulma palveluohjauksessa, kohdennettuihin terveystapaamisiin liittää suuhygienistin käynti, arviointi- ja kuntoutusjaksoissa myös suun tarkastus Varmistetaan toiminnan kehittäminen alueella. Joustavien työaikojen käyttöönotto tilojen käyttöasteen ja asiakasnäkökulman parantamiseksi Tuodaan nähtäväksi ideoita maakunnan muilta alueilta (sotesimuloinnissa esiin nousseet asiat) ja muista maakunnista. Maakunnallinen yhteistyö ja benchmarkkaus.

20 Keskeisimmät nostot huomioitavaksi valmistelutyössä ja päätöksenteossa Tulee myös varmistaa, että koko väestöllä on mahdollisuus hammashoitopalveluihin lähellä. Entäpä jos yksityistä palveluntarjonta ei yksinkertaisesti ole? Miten varmistaa lähipalvelut? Varhainen hoito on vaikuttavaa. Varmistettava, että vaikuttava hoito on helposti saatavilla, lähellä. Ihmisten suun terveyskäyttäytyminen Lasten oikomishoidon onnistumisen edellytykset tulee olla kunnossa > lähipalvelut Suomi ikääntyy hampaallisena > kts. Edellinen dia On jo nyt olemassa toimivat tilat ja laitteet. Tulisi varmistaa osaavan henkilöstön sitouttaminen tehtäviinsä alueella jo nyt. Uudessa asiakaslakiesityksessä esitettävä suun terveydenhuollon tiettyjen maksujen huomioonottaminen maksukattoa laskettaessa otetaan vastaan positiivisesti. Se mahdollistaa osaltaan suun terveydenhuollon myös huonompiosaisille. Erikoissairaanhoidon hoitoon pääsyn kriteerit maakunnalliset, valtakunnalliset?

21 Kotoa kotiin prosessin kehittäminen Työryhmä: Puheenjohtajat: Tiina Jakkila-Parkkinen (Tkoski) & Sari Ervasti (Kmo), Merja Pätsi, Anne Vääräniemi, Maarit Pitkänen, Tarja Konttila, Kirsi Mustaniemi, Marjo Määttä, Anu Lämsä, Marjo Jurmu, Milla Kangas, Helena Räisänen, Tanja Meskus, Merja Oinas, Jenni Karjalainen, Paula Kemppainen, Lumi Törmä, Tuula Mustonen, Elvi Kujala Asiantuntijana ollut mukana Rita Oinas (I&O-muutosgentti) Työryhmä esittää tuotoksensa aluetyöryhmälle

22 Karkeaa laskelmaa arvioituun palvelutarpeeseen vastaamisen haasteista tilanne v 2018 PoPSTer (valtakunn. linjaus) Mitä huomioitava! Alueen sairaansijat, vuodeosastopaikat Kuusamo 45 Taivalkoski 34 Yht paikan vähennysvaatimus Edellyttää palvelurakennemuutosta Tarkoittaa henkilöstömäärän pienenemistä täältä, siirto mihin? Yövalvonnallinen asuminen Kuusamo 160 Taivalkoski 52 Yht. 212 yli 75 v. 204 (6 %) alle 75 v. +20 Yht. 224 Ei suurta muutosta paikkamäärässä Tällä hetkellä suuri ero järjestämistavassa, jatkossakin > onko julkista vai yksityistä Ei-yövalvonnallinen asuminen Kuusamo 28 Taivalkoski 25 Yht. 53 ~ Tarvitaan varmasti lisää. Miten järjestetään? Yhteisöasumista, senioritalo? Esim. Coronarian Kotikatu365-hanke, ihmisten oma varautuminen? Ikäihmisten lyhytaikainen hoito ja kuntoutus 24/7, ei tehostetun palveluasumisen sisällä, ei sairaalassa Kuusamo 36 Taivalkoski 16 Yht. 52 yli 75 v. 34 (1 %) alle 75 v. +8 Yht. 42 Ei taida 1 % riittää, lähempänä 2 %, jos halutaan saavuttaa pysyvän asumisen tavoitteet vaikka vahvistetaan kotona asumista Resurssilisäystarve selvä! Rakennemuutos, Tkoskella nyt lyhytaikainen hoito ja kuntoutus tk:n vo:lla, siitä halutaan luopua > tilat, rakenne? Säännöllinen kotihoito Kuusamo 232 Taivalkoski 90 Yht. 322 yli 75 v. 442 (13 %) alle 75 v. 70 YHT. 512 Mahdoton resurssilisäystarve, n. 50 uutta toimea Toimintatapojen muutokset välttämättömiä! 24/7 kotihoito, Kotisairaala Kuusamo, on Taivalkoski, ei ole Maakunnallinen lupaus 24/7 kotona asumisen tuesta? Organisointi alueellisesti, soshuollon ja pth sekä ensihoidon yhteistyö, resurssi!

23 Keinot saada palvelutarpeet ja resurssit kohtaamaan alueella Harmaalla palkilla ja sen vahvistamisella: Moniammatillinen, keskitetty palvelu- ja kuntoutustarpeen arviointi Määräaikaiset, tavoitteelliset interventiot ennen säännöllisten palvelujen päätöksiä - Sotepalveluiden järjestämät kuntoutusryhmät, Arviointi- ja kuntoutusjaksot kotiutusvaiheessa ja aina systemaattisesti ennen säännöllistä kotihoitoa Lyhytaikaisen hoidon ja kuntoutuksen 24/7 yksikkö, missä reilumpi mitoitus ja vahva kinestetiikkaosaaminen, tällainen myös Tkoskelle muualle kuin tk:n sisälle Ikäihmisten palveluihin hyvin resurssoitu fysio- ja toimintaterapiaosaaminen ja sen vaikuttava hyödyntäminen > muun henkilöstön koulutus voimavaralähtöiseen työskentelyyn Sos.palveluihin organisoitu, pth:oon, esh:oon ja järjestötoimintaa vahvasti integroitu muistipoli- ja muistikuntoutuspolkutoiminta Ihmiset oppineet käyttämään suoraan yksityisiä palveluntuottajia tukipalveluissa Perhehoidon lisäys Teknologia & Digi & Robotisaatio & Tekoäly

24 Millä keinoilla voidaan vahvistaa maakuntavalmiutta alueella jo ennen vuotta 2020? Vahvistetaan monipuolisuutta osaamista, levitetään osaamista pth:sta sosehuoltoon ja toisinpäin Työnantajan edellyttämät ja mahdollistamat koulutukset, systemaattinen työkierto Systemaattinen tapa toteuttaa kokonaisvaltainen geriatrinen arviointi iäkkäälle henkilölle päivystys- ja vastaanottokäyntien yhteydessä, arviointi- ja kuntoutusjaksoilla, osasto- ja kuntoutusyksikköjaksoilla, säännöllisten asiakkaiden toimintakyvyn romahtaessa > geriatrin lisäksi tarvitaan iäkkäiden hoitoon paneutuvia lääkäreitä Geriatrinen arviointi tehdään moniammatillisesti tiiminä, mihin kuuluu myös itse asiakas ja omaiset! Se sisältää lääketieteelliset, mielenterveydelliset, toimintakykyyn liittyvät sekä sosiaaliseen elämään liittyvät asiat Sosiaalihuoltopalveluihin organisoitu, terveyspalveluihin vahvasti integroitu kotisairaalatoiminta, mikä mahdollistaa asiakkaan hoitamisen myös sairastuessa sekä kotona että hoivakodissa. Kotisaattohoidot. Tämän laajentaminen koko alueelle. Aktiivisen kolmannen sektorin ja monipuolisen sotepalveluiden parempi kohtaaminen ja yhteistyö alueen asukkaan/asiakkaan hyväksi Sotehenkilöstöllä oltava parempi tuntemus kolmannen sektorin tarjonnasta, ohjaamisen taito, ns. riskiryhmäläisten osallistumisen varmistuminen Kolmannen sektorin toimijoiden keskinäinen verkosto, mahdollisuus yhteistyöhön, markkinointiin jne > järjestötalon organisointi

25 Keskeisimmät nostot huomioitavaksi valmistelutyössä ja päätöksenteossa Ihmisten herättely ikääntymiseen valmistautumiseen! Ei jäädä yhteiskunnan vastuulle. Tai jos jäädään, niin tiedetään mitä se tarkoittaa. Normaalia arkea tukevan palveluohjauksen rooli näkyvämmäksi, ihmiset tietävät mihin olla yhteyksissä! Maakunnallisesti toteutettava? Alueen 24/7 päivystys ja akuuttihoidon osastopaikat mahdollistavat ikääntyneiden erityistarpeiden huomioonottamisen, nopean hoidon ja kuntoutuksen aloittamisen Maakunnallinen lupaus 24/7 kotona asumisen turvaamisesta > yhdenvertaisuus myös pitkien etäisyyksien ja kovasti vanhenevilla alueilla > resurssoinnin haaste! Päivystysluontoisen lääketieteellisen hoidon tarpeen arviointi ja toteutus asiakkaan kodissa Vrt. Eksote Päivystys olohuoneessa, Rovaniemi Päivystys Pirtissä Alueellisesti toteutettava, maakunnallisesti varmasti linjattava Mitä edellyttää? Yhteistyö ensihoidon kanssa? Teknologia etäkonsultointiin ja tarvittaviin laitteisiin? Osaaminen? Tiivis yhteistyö kotisairaalan kanssa? Rohkeus nähdä asiat uusiksi, rohkeus tehdä isoja muutoksia!

26 Vakavien vaikeuksien tuki (sosiaalipalvelujen erityispalvelut) Työryhmä: puheenjohtajat Jari Jaakkonen (Kmo) & Sinikka Loukusa (Tkoski), Juha Kehusmaa, Juusola Marja, Huovinen Merja, Pihlaja Mervi, Taivalkoski Elsi, Kesonen Sonja, Loukusa Esa Alatyöryhmä esittää tuotoksensa aluetyöryhmälle

27 Keinot saada palvelutarpeet ja resurssit kohtaamaan alueella Palveluohjauksen ja -tarpeen arvioinnin systematisointi - Alueella pääsee nopeasti palveluihin, organisaatio on riittävän matala, ei turhaa lähetekäytäntöä Läpi koko palvelujärjestelmän saatava yhteiset käytännöt, eri näkökulmien yhteensovittaminen, maakunnalliset palvelukriteerit? Maakunnallinen toimintakykyarviointimittaristo? Varmistetaan oikea-aikaiset palvelut, erotetaan toiveet tarpeista, karsitaan ns. turhat palvelut, ohjataan ja vahvistetaan asiakkaan polkua hyvinvointia tukeviin, soten ulkopuolella oleviin palveluihin (alueella toimivia palveluja mm. kunnan liikuntatoimella ja kolmannella sektorilla) Palveluiden suunnittelu yksilöllisesti yhdessä asiakkaiden ja hänen lähiverkoston kanssa, ei kaikkia samaan myllyyn, tavoitteellisuuden näkökulman korostuminen nykyisestä Selkeämpi jako osallisuutta edistävän ja ammatilliseen kuntoutukseen tähtäävän sosiaalisen kuntoutuksen välillä Asiakkaan ympärillä olevien toimijoiden roolituksen selkeyttäminen, mikä on vaikuttavaa palvelua? Teknologia & Digi & Robotisaatio & Tekoäly 24/7 tuki virtuaalisesti > netissä, chat (vrt. Oulunkaaren käytäntö) Etäkonsultaatiot asiakkaan ja työtiimin ulottuvilla, virtuaaliset verkostokokoukset, etä- ja verkkoterapiat Miten palvelutarp alueella suhteess eh Mitä toimenpiteitä jotta palvelutarp kohtaamaan myö en

28 Millä keinoilla voidaan vahvistaa maakuntavalmiutta alueella jo ennen vuotta 2020? Sosiaalisen kuntoutuksen määrittely Mitä se on? Missä palveluissa sitä tehdään? Tällä hetkellä systeemi on hajanainen, asiakkaan polkua pirstaloiva ja näkymätönkin. Tarvelähtöinen näkökulma etusijalle asiakkaan tuen tarve määrittää palvelut, ei vamma, sairaus tai diagnoosi, kyse on arkea tukevasta ja kannattelevasta toiminnasta Asiakkaan omatyöntekijän roolin vahvistaminen Asiakastietojen kirjaamisen yhtenäistäminen, asiakastietojen liikkuminen Vahvistaa asiakkaan arkea selkeyttäviä, normaaliutta tukevia käytäntöjä Välitystilitoiminnan vahvistaminen Vahva yhteistyö terveydenhuollon kanssa, terveydenhuollon asiakasvastaava todettu hyväksi Toiminnalliset ryhmäinterventiot, erityisryhmien liikuntaohjaus (sporttikortti, senioripassi), terveysneuvontapiste Perustason osaamisen varmistaminen ja vahvistaminen Haasteena erityisosaajien rekrytointi, alueellista yhteistyötä!

29 Keskeisimmät nostot huomioitavaksi valmistelutyössä ja päätöksenteossa Asiakas- / palveluprosessin ohjaaminen ja johtaminen Miten sovitetaan yhteen vaakatasoinen asiakas-/ palveluprosessinjohtaminen ja perinteinen johtaminen (horisontaalinen vs. vertikaalinen) Tavoitteena tulee olla osaoptimoinnin minimointi = mitä tarkoittaa integraatio? Moniammatillinen, verkostoitunut työ? Osallisuus Asiakkaan tulee olla aktiivinen toimija, ei kohde, muutoin toiminnalla ei ole vaikuttavuutta pidemmällä aikavälillä. Kokemusasiantuntijuuden kuuleminen, hyödyntäminen Tämän asiakasryhmän osalta toteutuu 90/10 periaate, eli 10 % asiakkaista vie 90 % resursseista. Tästä syystä palveluiden/ tuen kohdentaminen on tärkeää ja samoin asiakkaiden osallisuus ja aktiivisuus. Saatavuus ja saavutettavuuden varmistaminen - Peruspalveluiden saatavuus hyvä, haasteena erityispalveluiden saatavuus, pitkät välimatkat, Tulevan maakunnan osaamiskeskukset > osaamisen jalkautuminen? Kuusamon psykiatrisen osaston tulevaisuus?, asumispalveluiden monimuotoisuus? Erityisryhmien kotona asumisen tuki 24/7?

30 Alueella toteutuva somaattinen erikoissairaanhoito Työryhmä: Puheenjohtajat: Hanna Raittinen (Kmo) & Hannu Honkanen (Tkoski), Marjo Jurmu, Elsa Nurkkala, Tuija Kuusela, Kaija Louhisalmi, Riitta Jaakkola, Jaana Kivelä, Salme Polojärvi, Pirkko Paloniemi, Tarja Konttila, Marika Käkelä, Pirkko Määttä, Marita Määttä-Ervasti, Teija Härkönen Työryhmä esitti tuotoksensa aluetyöryhmälle

31 Nykytilaa Perustason erikoissairaanhoito Kuusamossa toteutetaan Kuusamon terveyskeskuksen omien erikoislääkäreiden ja Coronarian erikoislääkäreiden kanssa yhteistyössä Kuusamon terveyskeskuksen omat erikoislääkärit: anestesia- ja lastenlääkäri, geriatri ja psykiatri Coronaria Hoitoketju OY:n erikoislääkärit: gastroenterologi, gastrokirurgi, gynekologi, kardiologi, keuhkolääkäri, KNK-lääkäri, neurologi, ortopedi, radiologi, reumalääkäri, silmälääkäri, urologi, suun erikoissairaanhoito ( 4 erikoisalaa ) HUS: neurologin telestroke-konsultaatio AVH potilaiden hoidossa päivystyksessä klo 8-22 Ostopalveluna aikuispsykiatrit, nuoriso- ja lastenpsykiatrin palvelut sekä ENMG tutkimukset ja silmänpohjakuvaukset Taivalkoskella lisäksi omia ostopalvelusopimuksia lastentautien, geriatrian, radiologian ja lastenpsykiatrian sekä aikuispsykiatrian erikoislääkäreiden palvelusta

32 Kontaktit

33 Keinot saada palvelutarpeet ja resurssit Miten aluee kohtaamaan alueella Tarjoamalla edelleen kustannustehokasta ja vaikuttavaa erikoissairaanhoitoa alueella Kumppanuus/ostopalvelusopimuksen kautta erikoislääkärit olleet kokeneita alansa erityisasiantuntijoita, hoitoon pääsy tapahtuu hoitotakuun puitteissa ja potilaslääkärisuhteet olleet pysyvämpiä kuin muutoin julkisessa erikoissairaanhoidossa Harvemmin toistuvien konsultaatioiden keskittäminen suurempiin keskuksiin (1-tyypin diabetes, munuaissairaudet, ihotaudit), Sikiödiagnostiikan ja rasitusekg-tutkimusten keskittäminen Erityistyöntekijöiden palveluiden laajempi jalkauttaminen alueelle, esim. ravitsemusterapeutti Riittävän hyvä ennakointi palvelutarpeen arvioimiseksi Ennakoinnin lisäksi joustava reagointi tulevaisuuden esh:n tarpeisiin väestön ikääntyessä. Joustavan moniammatillisen yhteistyön kehittäminen ja vahvistaminen ja riittävä konsultaatiotuki erilaisilla toimintamalleilla Asiantuntijahoitajia monipuolisesti Teknologia & Digi & Robotisaatio & Tekoäly Etävastaanottojen käytön lisääminen, hyväksi koettuja toimintamalleja on Ct-laite ja etänä tapahtuva erikoislääkärin konsultaatio hyvä käytäntö jo nyt! Chat/digihoitaja Mitä to jotta kohta

34 Millä keinoilla voidaan vahvistaa maakuntavalmiutta alueella jo ennen vuotta 2020? Parempaa perustason esh kysynnän ja tarjonnan yhteensovittamista Huomioida tukipalvelut, tilat, hoitohlöstön resurssit, etävastaanotot, aukioloaikojen painottuminen myös ilta- ja vkonloppuaikoihin Toiminnan jatkuva arviointi Jatkamalla tiiviimpää yhteistyötä Yhtenäistämällä käytäntöjä mm. toimintatavoissa, kirjaamisessa, hoitosuunnitelmissa ja palvelu- ja asiakasohjauksessa Jalkauttamalla hyvät hoitokäytänteet ja toimintatavat Nykyisyydessään hyvin toimivien prosessien hiominen ja huomion kiinnittäminen enemmän asiakasnäkökulmaan Asiakkaan mukaan ottaminen oman hoitoprosessinsa suunnitteluun Vierianalytiikan kehittäminen päivystyksessä ja esim. koihoidossa sekä muissa kotiin saatettavissa palveluissa Omaseurannan kehittäminen, omahoitoalustat käyttöön Osaavan henkilöstön riittävyyden varmistaminen Rekrytointiosaaminen, alueellinen koulutus, täydennyskoulutusten edellytys/varmistus, alueellinen erityisosaajien verkostoituminen

35 Keskeisimmät nostot huomioitavaksi valmistelutyössä ja päätöksenteossa Lähellä tuotettu perustason erikoissairaanhoito tukee potilaan kokonaisvaltaista hoitoa ja vähentää vaativan erikoissairaanhoidon konsultaatiotarvetta kustannustehokkaasti. Toimintatapa tehostaa ja yhtenäistää esh:n hoitoketjuja. Merkittävä säästö syntyy myös välillisissä kustannuksissa (matkakustannukset, työstä poissaolot). Toimijan tekemän laskentamallin mukaan välilliset kustannussäästö asiakaskontaktissa noin 3.2 milj. /vuosi. Korostuu vain alueen väestön ikääntyessä Nykyinen toiminta tulee henkilökunnan ammatillista osaamista, tarjoten lisäkoulutusta tarpeelliseksi koetuista aiheista Erikoissairaanhoito tarjotaan myös muille kunnille (muille maakunnille) ja kysyntä on ollut kasvussa Koillismaalla on ainakin nykyisen kaltaiseen toimintaan toimivat tilat, laitteet, instrumentaatio ja osaava henkilökunta Tukipalvelut kuten rtg, laboratorio ja välinehuolto tukevat lähellä tuotettavaa esh:a Valtakunnalliset yhtenäiset esh:n palvelutuotannon kriteerit Kustannusrakenne tehdä läpinäkyväksi Yhtenäiset ja integroidut tietojärjestelmät, alueellisesti yhtenäisen digitalisaation toteuttaminen

36 Lapsi- ja perhetyö Työryhmä: Puheenjohtajina Kirsi Taivalkoski (Tkoski) & Heidi Kokko-Martiskainen (Kmo), Sinikka Loukusa (T), Susanna Käsmä (T), Leena Pesälä (T), Johanna Hoikkala (T), Jaana Säkkinen (K), Arja Säkkinen (K), Heidi Moilanen (K), Heli Vääräniemi (T), Marjut Kropsu(K) Asiantuntijana: Anne Leppälä-Hast (Lape-hanke) Työryhmä esitti tuotoksen aluetyöryhmälle

37 Keinot saada palvelutarpeet ja resurssit kohtaamaan alueella Ennakoitu palvelutarpeen muutos: 0-17 vuotiaiden lukumäärä : 65v. Täyttäneiden lukumäärä : Kuusamo -651 Kuusamo Taivalkoski Taivalkoski Vuoteen 2030 mennessä 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä on 37% (+1400 hlö) - Vuoteen 2030 mennessä alle 18 vuotiaiden määrä vähenee noin 730 hlö. Samoin työikäisten määrä vähenee noin 2800 hlö nykytilanteesta. - Syntyvyys pienenee vuosi vuodelta Fakta on, että palvelutarve näyttää määrällisesti vähenevän Toisaalta näiden palvelujen oltava kunnossa, jotta houkuttelee alueelle lapsiperheitä työpaikkojen vapautuessa eläköitymisen myötä! Osaajien riittävyys, varsinkin erityisosaajien kohdalla Alueellinen yhteistyö, alueellinen rekrytointi Maakunnallinen koordinointi sosiaalipäivystyksen organisointiin? Teknologia & Digi & Robotisaatio & Tekoäly Skype hyödyntäminen vastaanottokäynneillä (esim. puheterapia) ja palavereissa, Työnohjaus videovälitteisesti, sähköinen ajanvaraus, chat-palvelut (joskus yhteydenotto sähköisesti voi olla asiakkaalle helpompi), sähköiset palveluportaalit ammattilaisille Maakunnallinen chat 24/7, yhteyskeskus M M

38 Millä keinoilla voidaan vahvistaa maakuntavalmiutta alueella jo ennen vuotta 2020? Varhainen riskientunnistus Varhaiskasvatuksen kentällä vahva moniammatillinen verkostotyö Uskallus ottaa oikeasti puheeksi! Avoimuus ja kumppanuus asiakasperheiden kanssa. Neuvola ja päivähoito koskee kaikkia, niiden käyttö ei leimaa ketään, erityisasiantuntijuuden integroituminen Kehittyminen asiakas- ja palveluohjauksessa Paljon palvelua tarvitsevien asiakkaiden/perheiden haltuunotto, pirstaloituneen kentän koordinointi, vastuutyöntekijä/omatyöntekijä Sote-, sivistystoimen ja kolmannen sektorin toimijoiden integraatio asiakkaan eduksi Alueellisesti yhteinen resurssi Esim. lastenvalvojan, lasten psykiatrin, kasvatus- ja perheneuvolan sekä puheterapeuttipalvelujen yhteinen käyttö

39 Keskeisimmät nostot huomioitavaksi valmistelutyössä ja päätöksenteossa Ennakoitu asiakasmäärän lasku, pieneneekö tarve samassa suhteessa? Alueella keskimääräistä enemmän työttömyyttä, mielenterveysongelmia, sairastuvuutta Lähipalvelun määritelmä, mikä palvelu on riittävän lähellä? Kuinka lähellä on etäpalvelu? Missä säilyy osaaminen? Haavoittuvuus, kun osaaminen harvoilla Huomioitava kuitenkin pienten organisaatioiden/alueiden mahdollisuus hyvään saavutettavuuteen, joustavaan toimintaan Palveluprosessien selkeys, tarvelähtöisyys, tasalaatuisuus myös isosta mittakaavasta käsin katsottuna Lape-hankkeen hyvät käytännöt näkyviksi ja jatkojalostettavaksi

40 Keinot saada palvelutarpeet ja resurssit kohtaamaan alueella Ymmärtää kokonaistarkastelun tarve, nähdä lintuperspektiivistä asiakaslähtöiset, oikeasti vaikuttavat käytännöt, vahvistaa toimivaa ja poisoppia vanhoja käytäntöjä - Simulointityö apuna * Jo tapahtuvaa palvelurakennemuutosta vahvistetaan * kumppanuus asiakkaan ja hänen lähiverkoston kanssa (voimavarakeskeisyys, suunniteltu riittävän kevyt tuki oikeaan aikaan, luottamus uskallusta myös luopua asiakkuuksista, asiakasohjauksen kyvykkyys ) * pois seinäkeskeisyydestä > uudet tehtäväkuvat, -alueet, työaikojen organisointimuutokset * asiantuntijuuden yhteiskäyttö alueella * teknologian vahvaa käyttöönottoa (etäkons, etävo, etäseuranta/vierianalytiikka),virtuaalikäynnit kotona datakeräyksellä tuettuna, omahoitoalustat, sähköinen asiointi, * raja-aitojen kaatamista, integroitumista niin sotekentällä kuin muiden toimijoiden kanssa * rohkeutta yhdistää yksiköitä alueellisesti (tukipalvelut) ja luovuttaa jotain vankemmille hartioille (maakunta) M a Mit k

41 Millä keinoilla voidaan vahvistaa maakuntavalmiutta alueella jo ennen vuotta 2020? Yhteistyön syventäminen alueellisesti Terveyspalvelujen osalta yhteistyöllä vahvat, vanhat perinteet Lapsi/perhetyö/sosiaalityö viritellyt jo simuloinnin ohessa konkreettisia yhteistyömahdollisuuksia Yhteinen osaamisen rekrytointi? Asiantuntijuuden tasaisemman jakautumisen (ainakin ) suunnittelu alueellisesti Verkostoituminen maakunnallisesti Tulevaan valinnanvapauspilottiin vahvasti mukaan, monituottajuuden vahvistaminen &yhdessä kehittyminen Tsekata hytetyön yhdyspinnat kuntien kanssa > hyvien käytäntöjen jatkuvuuden varmistaminen

42 Keskeisimmät nostot huomioitavaksi valmistelutyössä ja päätöksenteossa Tietenkin faktat, jotka on jo lueteltu Uskotaan, että simuloinnissa nousee esille hyviä käytäntöjä, joita voi tarjota apinoitavaksi muuallekin Alueellisesti toteutuva esh, kustannussäästöjen huomioiminen myös välillisissä kustannuksissa Ikäihmisten palvelujen osalta integroituminen niin perusterveydenhuoltoon kuin kolmannen sektorin kenttään sekä ennakoiva, toimintakyvyn ylläpitämiseen tähtäävä työ ennen säännöllisiä, raskaampia palveluja Osaavan, riittävän työntekijäjoukon varmistamisen tärkeys myös maakunnan laitamille, eläköitymisen ja työnantajanmuutoksen kourissa Lähipalveluja tuottavan vakituisen henkilöstön osaamisen varmistaminen, tehtäväkuvien laajentaminen, osaamiskeskusten asiantuntijuuden jakaminen/saatavuus jouhevasti etäältä, erikoisosaamisen jakaminen myös paikan päällä, alueelliset koulutukset Koillismaalla (lh, sh, sosionomi, geronomi) Huoli tietojärjestelmistä, tietojen siirtymisestä > tarvitaan enemmän yhteistä kuin Kanta