Rouva ministeri, herra kenraali, arvoisat kutsuvieraat, hyvät naiset ja herrat

Transkriptio

1 1 Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori, lippueamiraali Veijo Taipalus Lukuvuoden avajaiset Rouva ministeri, herra kenraali, arvoisat kutsuvieraat, hyvät naiset ja herrat Toivotan teidät kaikki lämpimästi tervetulleiksi Maanpuolustuskorkeakoulun lukuvuoden avajaisiin. Alkava lukuvuosi on monellakin tapaa poikkeuksellinen tai ainakin hiukan erilainen verrattuna aikaisempiin lukuvuosiin. Maanpuolustuskorkeakoulu viettää parhaillaan 20 vuotisen yliopistotaipaleensa juhlavuotta. Kuluvalla viikolla aloitti opiskelunsa kadettikurssi numero 100. Huomenna toimeenpannaan korkeakoulun historian ensimmäinen tohtoripromootio, jossa promovoidaan kaikki maanpuolustuskorkeakoulussa väitelleet sotatieteiden tohtorit ja ensimmäiset sotatieteiden kunniatohtorit. Kovasti tarpeellisen uudisrakennuksen rakennustöiden käynnistyminen on vain lapion pistoa vailla. Uuden yleisesikuntaupseeritutkinnon ensimmäiset pääsykokeet järjestetään ensi keväänä. Alkavan lukuvuoden aikana tapahtuvia asioita voisi luetella enemmänkin, mutta jo pelkästään nämä esimerkkeinä mainitut tapahtumat tekevät lukuvuodesta mielestäni ainakin jossain määrin poikkeuksellisen. Hyvät kuulijat, Euroopan ja siinä mukana pienen Suomen taloudellinen tilanne ja erityisesti sen kehitys eivät juuri tällä hetkellä näytä kovinkaan selväpiirteisiltä ja ennustettavilta. Olemme kuluneina kuukausina ja viimeisinä viikkoina saaneet kuulla lähinnä synkkäsävyisiä uutisia taloutemme kehityksestä, lähes kaikki käyrät osittavat edelleen niin sanotusti väärään suuntaan. Saamme päivittäin kuulla julkisen talouden kestävyysvajeesta, rakenteellisesta työttömyydestä, kasvuedellytysten ja kilpailukyvyn luomisesta. Tosin, aivan viimeisinä päivinä on saatu myös positiivisemman kaiun omaavia kannanottoja. Tuntuu, ainakin jossain määrin, siltä että eri toimijat ja vaikuttajat ovat lopulta tulleet siihen lopputulokseen, että emme voi jatkaa hyvinvointiyhteiskuntamme ylläpitämistä yhä lisääntyvän velkarahan turvin.

2 2 On annettava kaikki kunnia päättäjien kovalle työlle. Ei ole helppoa löytää ratkaisuja, varsinkaan nopeasti vaikuttavia, näin mittavien haasteiden edessä. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan miten hallituksen rakennepoliittinen ohjelma ja muut valtion talouteen liittyvät päätökset vaikuttavat puolustushallinnon, puolustusvoimien ja lopulta Maanpuolustuskorkeakoulun rahoitukseen ja toimintaan. Julkisten tietojen perusteella voimme kuitenkin varsin nopeasti tehdä sen johtopäätöksen, että rahoituskehyksissä ei ainakaan ole nähtävissä huomattavia korotuksia. Joskin harras yhteinen toiveemme lienee, että myöskään merkittäviä leikkauksia ei osallemme enää koituisi. Palatkaamme vielä hetkeksi historiaan. Siteeraan tähän väliin erään amiraalin tekstiä, sitaatti alkaa: Nyt tehtävä uudistus on osa puolustusvoimien pyrkimystä keskittää toimintoja ja parantaa tehokkuutta. Upseereiden korkeakoulutuksen jaksottaisuus, jossa opiskelu ja työelämä vuorottelevat, säilyy muuttumattomana. Uudistus onkin ensisijaisesti hallinnollinen ja toimintoja integroiva. Koko upseerikoulutuksen kattavien ainelaitosten perustaminen lisää opetuksen koordinointia ja parantaa opiskelijoiden tutkijapanoksen käyttöä tiedon lisäämiseen. Hallinnon keventäminen on aloitettu, mutta todelliset mahdollisuudet siihen tarjoutuvat vasta, kun Maanpuolustuskorkeakoulun toiminnot saadaan keskitettyä yhdelle maantieteelliselle alueelle esimerkiksi tänne Santahaminaan. Sitaatti päättyi. Teksti oli amiraali Klenbergin puheesta Maanpuolustuskorkeakoulun avajaisissa runsaat kaksikymmentä vuotta sitten. Amiraali totesi tuolloin tammikuussa 1993, luonnollisestikin aivan oikein, että korkeakoulun toiminnot on keskitettävä yhteen paikkaan. Ja melkein hetihän se tapahtuikin, olihan toteaja sentään puolustusvoimain komentaja. Keskittäminen edellyttää yhden uuden rakennuksen rakentamista ja myös jossain määrin olemassa olevan rakennuskannan korjaus- ja muutostöitä. Nämä hankkeet ovat etenemässä, ainakin vielä, täysin aikataulussa ja tuloreitin varrella olevan maa-alueen toiminta pysäköintialueena lakkaa ja alue muuttuu rakennustyömaaksi aivan lähiviikkoina. Asia on sikäli niin sanotulla kriittisellä polulla, että uudisrakennuksen valmistumiseen liittyy melkoinen ketjutus organisaatiomme eri osien muuttoja ja siirtymisiä. Vähäisimpiä niistä

3 3 eivät suinkaan ole kansainvälisen keskuksen siirtyminen organisaatiomme osaksi ja muutto Santahaminaan, sekä sotatieteellisen keskuskirjaston toimintaedellytysten palauttaminen ja parantaminen. Tavoite, että uudisrakennus on muun muassa näitä tarpeita varten käytössä vuoden 2015 alussa, ei ole muuttunut. Korkeakoulu sijoitettiin puolustusvoimauudistuksen prosesseja muokattaessa tukipalveluja tuottavien organisaatioiden ja toimintojen joukkoon. Edeltäjäni onkin jo aikaisemmin todennut, että kyseisen toimenpiteen tarkoitus jäi korkeakoululle epäselväksi, sillä emmehän me voineet ymmärtää, miten varusmieskoulutus voi olla avaintehtävä, mutta heidän esimiestensä koulutus olisi tukitehtävä. No, tämä asia on onneksi korjaantunut ja korkeakoulun ydintoiminnot, opetus ja tutkimus, on sittemmin siirretty puolustusvoimien tukiprosesseista pääprosesseihin ja sinne ne eittämättä kuuluvatkin. Tähänkin kehitykseen voimme olla tyytyväisiä. Amiraali Klenberg viittasi puheessaan myös ainelaitosten perustamiseen ja niiden opetusta ja tutkimusta koordinoivaan rooliin. Siinäkin hän oli oikeassa. Ainelaitosten osalta ollaan etenemässä siihen suuntaan, että puolustusvoimauudistuksen myötä ainelaitosten lukumäärä vähenee seitsemästä neljään. Keskeisin muutos on käyttäytymistieteen laitoksen siirtyminen aikanaan osaksi puolustusvoimien tutkimuslaitosta sekä taktiikan laitoksen, strategian laitoksen ja sotahistorian laitoksen yhdistäminen yhdeksi laitokseksi, sotataidon laitokseksi. Uskon, että laitosten yhdistämisellä päästään vieläkin paremmin amiraalin puheessa mainittuihin tavoitteisiin. Laitokset ovat saamieni tietojen mukaan tehneet yhdistämiseen liittyvää valmistelutyötä hyvässä ja rakentavassa hengessä. Yhdistämisessä ei kukaan saa tuntea olevansa häviäjä, vaan kaikkien on voitava tuntea itsensä voittajiksi tai ainakin tasapeliin päässeeksi. Tässäkin asiassa on hyvä pitää mielessä päätehtävämme, opetus ja tutkimus, ja lähestyä laitosten yhdistämisellä saavutettavia etuja tutkimuksen ja erityisesti opetuksen ja opiskelijan oppimisen kehittämisen näkökulmasta. Jokaisen laitoksen toiminta tarvitsee tuekseen toimivan organisaation ja kiinteistökannan. Edellä sanomani perusteella voimme todeta, että meillä asiat etenevät kannaltamme oikeaan suuntaan. Organisaation ja kiinteistökannan kanssa vähintäänkin yhtä tärkeää on,

4 4 että toimintaa ohjaava normisto on kunnossa ja kaikin puolin ajan tasalla. Näiltäkin osin työ on käynnissä. Lakia Maanpuolustuskorkeakoulusta, vaikka se onkin vasta pienen lapsen iässä, on puolustusvoimauudistuksen yhteydessä syytä tarkistaa vastaamaan paremmin vuoden 2015 tilannetta ja tehtäviä. Samalla voidaan korjata siihen edellisessä uudistamistyössä jääneitä pienehköjä valuvikoja. Keskeisin lain tarkistamiseen liittyvä asiakokonaisuus koskee Maanpuolustuskorkeakoulun entistä merkittävämpää roolia koko upseerikoulutuksen yhteensovittamisessa ja kehittämisessä. Lain tarkistamista vaativia asioita on edellä mainitun lisäksi useitakin, mutta otan esille enää vain yhden ja se koskee oppilaitoksemme nimeä tai pikemmin sen muuttamista. Käytyjen keskustelujen pohjalta voidaan todeta, että Maanpuolustuskorkeakoulun nimen muuttaminen Maanpuolustusyliopistoksi saa ainakin puolustushallinnon sisällä eri tahojen varauksettoman tuen. Kyse onkin enää oikeastaan siitä, että onko nimen muuttaminen juridisesti mahdollista. Asiaan kun liittyy joitakin perustuslakiin kirjattuja yliopistoja koskevia vaatimuksia. Asia ei kuitenkaan ole enää Maanpuolustuskorkeakoulun käsissä. Puolustusministeriön ja pääesikunnan oikeudelliset alat tekevät työtä asian eteenpäin viemiseksi. Vaikka olenkin asiassa jossain määrin optimistinen, en nyt kuitenkaan lähtisi vielä tilailemaan uusia nimikylttejä. Katsotaan nyt rauhassa pystyvätkö juristimme tekemään mahdottomaksi väitetystä mahdollisen. Siirryn seuraavaksi joihinkin tutkintojamme koskeviin ajankohtaisiin asioihin. Sotatieteiden kandidaatin tutkinnon kokonaisrakenne on sisällön osalta sinällään kunnossa. Ainakin valmistuneiden kandien kanssa käymieni keskustelujen perusteella ja heidän esimiestensä antaman viivästetyn palautteen perusteella käsitys tutkinnon tuottamista valmiuksista on sangen positiivinen. Ainoastaan toisen opintovuoden, voisiko sanoa teoriapainotteiseen vaiheeseen, on kohdistunut opiskelijoiden suunnasta jossain määrin kritiikkiä. Sotilas kuulemma kaipaa sotilaan taitoja ja toimintaa. Taitojen harjoittelussa ei saisi tulla liian pitkää taukoa, sanovat kadetit.

5 5 Tutkinnon rakenteessa on kuitenkin myös eräitä periaatteellisia kysymyksiä, jotka on otettu tarkastelun alle. Kandidaatin tutkinto on kaikkine aineineen ja suuntautumisvaihtoehtoineen erittäin hienojakoinen. Se on myös hallinnoinnin ja resurssien käytön kannalta lähes mahdoton. Tutkinto on myös opiskelijan näkökulmasta katsottuna kovin raskas ja kuormittava. Jo varsin pitkällä olevan kandidaatin tutkinnon sisällön tarkistustyön tavoitteena on saada aikaan kaikin puolin tasapainoisempi akateemisiin ja ammatillisiin osaamisvaatimuksiin pohjautuva kandidaatin tutkinnon opetussuunnitelma. Työssä on edetty siihen pisteeseen, että yhteistoiminnassa pääesikunnan ja puolustushaarojen kanssa on määritetty kandidaattien koulutuksen kehys, sen perusteella on edelleen määritetty koulutuksen yhteiset osaamisalueet ja - vaatimukset kuten myös puolustushaarakohtaiset osaamisvaatimukset. Työ jatkuu kuluvan syksyn aikana niin, että vuoden loppuun mennessä on tuotettu kandidaatin tutkinnon uusi osaamistarpeeseen pohjautuva opetussuunnitelma. Korostan vielä, että tutkintojärjestelmään ei olla tekemässä muutoksia, kyse on opetukseen liittyvien tavoitteiden ja sisältöjen tarkistamistyöstä. Oppilaitoksen menestymisen eräs avainkysymys on, että miten onnistutaan rekrytoimaan lahjakkaita ja alalle soveltuvia opiskelijoita. Puolustusvoimauudistukseen liittyvän myllerryksen yhteydessä heräsikin, ainakin täällä korkeakoululla, pelko siitä, että paljon julkisuudessa puhuttanut puolustusvoimien uudistus saattaa vaikuttaa negatiivisesti kadettikurssille hakeutuvien määrään. Niin ei kuitenkaan käynyt, vaan tänä vuonna hakijamäärä oli suurempi kuin koskaan luvulla. Hakijoita oli yhteensä 662. Tuosta joukosta 160 uutta kadettia aloitti opintonsa eilen. Sotatieteiden maisterikurssi numero kaksi päättyi viime viikolla. Uutta kurssissa oli se, että opiskelijoiden joukossa valmistuivat myös ensimmäiset kaksi siviiliopiskelijaa. Maisterikurssin osalta on vielä liian aikaista puhua laajoista kehittämistarpeista, koska kahden kurssin perusteella ei mittaviin muutoksiin ole vielä perusteita, eikä muitakaan tiedostettuja tarpeita. Joka tapauksessa, saadun

6 6 välittömän palautteen perusteella näyttäisi siltä, että opintojen sisällöllinen suunta on ollut oikea. Jatkotutkinnon, siis nykyisen esiupseerikurssin ja yleisesikuntaupseerikurssin, muodostaman kokonaisuuden uudistaminen on edennyt ja etenee aikaisemmin tehtyjen päätösten mukaisesti. Uusi järjestelmä rakentuu yhtäältä kaksivuotisesta yleisesikuntaupseerikurssista, jolle opiskelijat valitaan soveltuvuuden ja pääsykokeen perusteella ja toisaalta yleisesikuntaupseerin tutkinnosta eriytettävästä vajaan puolen vuoden mittaisesta esiupseerikurssista. Ensimmäinen yleisesikuntaupseerikurssin pääsykoe järjestetään huhtikuussa ensi keväänä ja niihin liittyvä hakeutuminen on jo päättynyt ja pääsykokeisiin hyväksytyt on valittu. Hyväksyttyjen pyrkijöiden määrän ja kurssin tulevan tavoitevahvuuden perusteella voidaan todeta, että sisäänpääsyprosentti tulee olemaan lähes täsmälleen sama kuin vielä käytössä olevassa järjestelmässä, eli noin 30 prosenttia pyrkijöistä valitaan ja saa opiskeluoikeuden yleisesikuntaupseerin tutkintoon. Hyvät kuulijat, En ole puhunut mitään opetukseen liittyvien resurssien riittävyydestä tai riittämättömyydestä, tutkimustoiminnan joutumisesta jonkinlaisen sijaiskärsijän asemaan henkilöstökokoonpanon pienentyessä uudistuksen myötä, sotamuseoon liittyvien kiinteistöhaasteiden merkityksestä ja vaiheesta, kuten en monesta muustakaan tiedossa olevasta, sanoisinko perustoimintaamme kitkaa tuottavasta ongelmasta. Niiden mainitsematta jättäminen tässä yhteydessä ei suinkaan tarkoita, että emme olisi asiassa niin sanotusti asialla. Päinvastoin, kaikilla saroilla tehdään töitä kovasti asioiden eteenpäin viemiseksi. Maanpuolustuskorkeakoulun toiminnan painopiste on vuonna 2014 puolustusvoimauudistuksen toimeenpanossa, jonka loppuun saattaminen on merkittävä ponnistus koko henkilöstölle. Tämä edellyttää esimiehiltä jämäkkää

7 7 tehtävien priorisointia, jotta henkilöstön työpanos kohdistuu keskeisimpiin uudistusta edistäviin tehtäviin ja jotta opetuksen hyvä laatu pystytään säilyttämään. Näin ollen sellaiset tulostavoitteet, jotka voidaan lykätä vuosille 2015 ja 2016 on sinne myös siirrettävä. Näin toimien tuetaan myös henkilöstön jaksamista. Aloitetaan alkava lukuvuosi tässä hengessä. Alkanut syksy ja tuleva vuosi 2014 näyttävät joka tapauksessa resursoinnin osalta aivan kohtuullisilta, joten asetettuihin tavoitteisiin pääseminen niin opetuksessa kuin tutkimuksessa näyttää vähintäänkin realistiselta ellei peräti hyvältä. Onnistumisen edellytykset ovat siis olemassa. Toivotan kaikille niin intoa kuin jaksamista työtehtävien ja opiskelun parissa. Kiitän Maanpuolustuskorkeakoulun puolesta kaikkia kumppaneita ja yhteistyötahoja hyvästä yhteistyöstä ja korkeakoulun saamasta arvokkaasta tuesta. Julistan uuden lukuvuoden avatuksi.