HYVÄN HOIDON KRITEERIT
|
|
- Leena Väänänen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 HYVÄN HOIDON KRITEERIT
2 2 Hyvän Hoidon Kriteerit Yksilöllisyys ja yksityisyys Laatu ja potilasturvallisuus Kokonaisvaltaisuus Voimavaralähtöisyys & toimintakykyä tukeva työote Hoitotyönprosessin vaiheet ja rakenteisuus kirjaamisessa Moniammatillinen yhteistyö & ammattieettiset ohjeet YLLÄOLEVAT ARVOPOHJAISET PERIAATTEET HUOMIOIDAAN KAIKISSA HYVÄ HOIDON KRITEERIEN OSA-ALUEIDEN TOTEUTUKSESSA SEKÄ ARVOJEN VIEMISESSÄ KÄYTÄNNÖN HOITOTYÖHÖN Potilaita kohdellaan yhdenvertaisesti ketään syrjimättä, heidän ihmisarvoaan, vakaumustaan ja yksityisyyttään kunnioittaen
3 3 SISÄLLYSLUETTELO 1. HOITOISUUS POLILKINIKALLA (POLIHOIq) HOITOISUUS OSASTOLLA (OPCq) HYVÄN HOIDON KRITEERIT DIAGNOSTIIKKA- JA TOIMENPIDEYKSIKÖISSÄ KRITEERIT PSYYKKISESTI SAIRAAN POTILAAN HOIDOSSA KRITEERIT FYSIATRIAN JA KUNTOUTUKSEN YKSIKÖISSÄ;APUVÄLINEPALVELUT, FYSIO-JA TOIMINTATERAPIA,KUNTOTUSOHJAUS JA SOISAALITYÖ KRITEERIT RAVITSEMUSTERAPIASSA HYVÄN HOIDON PÄÄMÄÄRÄÄRÄ...19.
4 4 Hyvän hoidon osa-alueissa on huomioitu; *Vshp: n eettiset ohjeet *Kuntoa ylläpitävä työote ja yksilöllinen hoito *Aktiivi asiakas- ja potilaslähtöisyys *Terveyden edistäminen voimavaralähtöisesti *Potilasturvallisuus *Hoitotyönprosessi kirjaamisjärjestelmä Eskon eri vaiheissa. *Perhekeskeinen hoitotyö *Moniammatillisuus 1. HOITOISUUS POLIKLINIKALLA (POLIHOIq) 1.1 Hoitotyön suunnittelu ja koordinointi - Potilas on tietoinen hänelle varatusta hoitoajasta ja hänet on ohjeistettu kirjallisesti tai suullisesti omalla äidinkielellään. - Potilaan vastanottoon liittyvät ennakkovalmistelut on suunnitelmallisesti toteutettu. - Potilaalle on laadittu yksilöllinen hoitosuunnitelma, hoidon kannalta tärkeimmät tiedot on kirjattu siihen. - Potilaan hoito on suunniteltu moniammatillisessa tiimissä potilaan omatoimisuus ja voimavarat huomioiden. - Potilaalle etukäteen suunnitellut tutkimukset ja konsultaatiot on tilattu/ eteenpäin saatettu. 1.2 Terveydentila - Potilasta kohdellaan ammattieettisten ohjeiden ja periaatteiden mukaan. - Potilaan terveys ja sairauden oireet on yhdessä arvioitu potilaan ja/ tai hänen saattajansa kanssa. Seurantamittaukset on tehty. - Vastaanottoon liittyvät tutkimukset ja toimenpiteet on toteutettu ohjeiden mukaisesti. - Potilasta ja hänen saattajaa ohjataan sairauteen liittyvissä asioissa potilasohjeiden mukaisesti.
5 5 1.3 Lääkehoito ja ravitsemus - Potilaan lääkitys on tarkistettu yhdessä potilaan ja/tai hänen saattajansa kanssa ja tiedot on kirjattu potilaan hoitokertomukseen. - Potilas ja hänen saattajansa ovat saaneet lääkehoitoon liittyvän tarvittavan ohjauksen ja hoitaja on varmistanut tiedon ymmärtämisen ja lisätarkennusten tarpeen. - Potilaan ravitsemustila on arvioitu ja hänen ravitsemustottumuksensa on kartoitettu. - Potilaalle ja hänen läheiselleen on annettu tarvittava ravitsemusohjaus. - Potilaan ravitsemukseen liittyvät olennaiset asiat on kirjattu hoitokertomukseen. 1.4 Hygienia ja eritystoiminta - Potilaan hoito toteutetaan sairaalahygienian periaatteita noudattaen. - Potilaan kanssa on keskusteltu sairauden vaikutuksista eritystoimintaan ja ihon kuntoon ja henkilökohtaisen hygienian hoitoon. - Potilasta on ohjattu ja tarvittaessa autettu hygieniaan ja eritystoimintaan liittyvissä asioissa. 1.5 Liikkuminen, toiminnallisuus ja lepo - Potilaan toimintakyky on arvioitu potilaan ja / tai hänen saattajansa kanssa. - Potilasta on motivoitava ja kannustettava omatoimiseen toimintakyvyn. ylläpitämiseen sekä lisäämiseen. Huomioidaan sairauden aiheuttamat rajoitteet voimavarakeskeisesti. - Potilas on saanut tarvittavan ohjauksen apuvälineiden hankinnasta ja käytöstä. - Potilaan kanssa on keskusteltu sairauden vaikutuksista päivittäiseen toimintaan ja lepoon. - Potilaan toimintakykyyn liittyvät olennaiset asiat on huomioitu ja kirjattu hoitokertomukseen.
6 6 1.6 Jatkohoito ja emotionaalinen tuki - Potilaan / hänen saattajansa kanssa on käyty läpi hoitoon liittyvät jatkohoitoohjeet suullisesti ja kirjallisesti potilaan omalla äidinkielellä. - Hoitaja varmistaa ohjeistuksen ymmärtämisen kertaavalla kysymyksellä. - Potilaan ja hänen läheisten huomioiminen sairauden aiheuttaman tuen tarpeessa ja elämänmuutokseen sopeutumisessa. - Potilasta on informoitu itsehoitoa tukevista apukeinoista ja tiedonsaantikanavista. Vertaistuen merkityksen korostaminen jatkuu itsehoidon toteuttamisessa. Tarjotaan tietoa tiedonhausta ja apua tarjoavista verkostoista. Esim. Potilasjärjestöt, terveyskirjasto yms. - Potilaan hoidolle ja asetetut tavoitteet on saavutettu ja niiden tuloksia on arvioitu. Jatkohoitosuunnitelma on tehty ja kirjattu hoitokertomukseen - Hoitotyön yhteenveto on tehty ja lähetetty jatkohoitopaikkaan ohjeiden mukaisesti (Terveyskeskus-/asema), tai vastaavasti potilaan jatkohoito on suunniteltu jatkuvaksi kotona mahdollisten tukipalveluiden avulla. - Potilaan hoito suunnitellaan ja koordinoidaan moniammatillisessa tiimissä potilaan tarpeet ja hoito huomioiden.
7 7 Kaikissa hyvän hoidon osa-alueissa on huomioitu; *Vshp: n eettiset ohjeet *Kuntoa ylläpitävä työote ja yksilöllinen hoito *Aktiivi asiakas- ja potilaslähtöisyys *Terveyden edistäminen voimavaralähtöisesti *Potilasturvallisuus *Hoitotyönprosessi kirjaamisjärjestelmä Eskon eri vaiheissa *Perhekeskeinen hoitotyö *Moniammatillisuus 2. HOITOISUUS OSASTOLLA (OPCq) 2.1 Hoitotyön suunnittelu ja koordinointi - Potilaalle laaditaan yksilöllinen hoitosuunnitelma hoitojakson alkaessa ja jota päivitetään hoitojakson aikana. - Potilas/ ja hänen läheinen ovat osallistuneet hoitosuunnitelman laadintaan. - Potilaalle määrätyt tutkimukset/ konsultaatiot on tilattu ja toimitettu eteenpäin. - Potilaan hoito suunnitellaan ja koordinoidaan moniammatillisessa tiimissä. potilaan tarpeet ja hoito huomioiden. - Potilaan hoidon suunnittelu- ja toteutusvaiheessa tarkistetaan ja ennakoidaan. potilaan omatoimisuutta tukevien voimavarojen riittävyys. - Potilaan hoidon jatkuvuuden varmistaminen jo suunnitteluvaiheessa. 2.2 Hengittäminen, verenkierto ja sairauden oireet - Potilaan sairauden oireita, peruselintoimintoja ja yleistilaa seurataan hoitoohjeiden mukaisesti. - Potilaan voinnissa tapahtuneet, hoidon kannalta olennaiset muutokset on havaittu ja niistä on tiedotettu ajoissa. - Potilaan peruselintoimintoja ylläpidetään ja avustetaan ohjeiden ja määräysten mukaisesti potilashoidon tarpeet huomioiden.
8 8 - Potilaan hengittämiseen, verenkiertoon, ja sairauden oireisiin liittyvä hoidon toteutus kirjataan hoitokertomukseen ja hoidon arviointi tehdään kirjallisena. 2.3 Lääkehoito ja ravitsemus - Potilaan lääkitys tarkistettaan yhdessä potilaan/ hänen saattajansa/ lähettävän. hoitolaitoksen kanssa ja se kirjataan hoitokertomukseen hoitojakson alkaessa. - Potilaan lääkehoitoa suunnitellaan, toteutetaan ja kirjataan ohjeiden mukaisesti hoitojakson aikana ja lisäksi osa-alueita on arvioitu kirjallisesti. - Potilas ja hänen saattajansa ovat saaneet lääkehoitoon liittyvän ohjauksen. - Hoitaja varmistaa ohjeistuksen ymmärtämisen kertaavilla kysymyksillä. - Potilaalle annetaan mahdollisuus kysymyksiin. Ohjaukseen liittyvät asiat kirjataan hoitokertomukseen. - Potilaan lääkehoito on tarkastettu ja kirjattu yhteisesti sovittujen ohjeiden mukaisesti hoitojakson päättyessä. - Potilaan ravitsemustila arvioidaan ja hänen ravitsemustottumuksensa kartoitetaan. - Potilaan yksilöllinen ravitsemushoito suunnitellaan, toteutetaan, arvioidaan ja kirjataan hoitokertomukseen hoitojakson aikana. Ravitsemushoidossa huomioidaan potilaan vakaumus ja hoidon eettiset näkökohdat. - Potilas ja hänen läheisensä ovat saaneet ravitsemusohjauksen. - Hoitaja varmistaa ohjeistuksen ymmärtämisen kertaavilla kysymyksillä. 2.4 Hygienia ja eritystoiminta - Potilaan hoito toteutetaan sairaalahygienian periaatteita noudattaen. - Potilaan henkilökohtaiseen hygieniaan ja eritystoimintaan liittyvä yksilöllinen avuntarve on kartoitettu ja kirjattu hoitokertomukseen. - Potilasta on ohjattu ja avustettu hygieniaan - ja eritystoimintaan liittyvissä toiminnoissa ottaen huomioon potilaan intimiteetti ja yksilöllinen toimintakyky. - Potilaan kanssa on keskusteltu sairauden vaikutuksista eritystoimintaan ja ihon kuntoon ja henkilökohtaisen hygienian hoitoon.
9 9 - Potilasta on ohjattu ja tarvittaessa autettu hygieniaan ja eritystoimintaan liittyvissä asioissa. Yksilöllisyys ja intimiteettisuoja huomioidaan kaikessa toiminnassa. - Potilaan nestetasapainon seuranta; Nestehoitoa suunnitellaan, toteutetaan, arvioidaan ja kirjataan hoitosuunnitelmaan hoitojakson aikana. 2.5 Aktiviteetti, toiminnallisuus, nukkuminen ja lepo - Potilaan toimintakykyä arvioidaan yhdessä potilaan/ saattajan/ läheisten kanssa ja/tai tarvittaessa moniammattillisesti. - Potilaan kanssa keskustellaan sairauden vaikutuksista päivittäiseen toimintakykyyn ja levon tarpeeseen. - Potilasta motivoidaan ja kannustetaan omatoimiseen toimintakyvyn ylläpitämiseen sekä lisäämiseen. Huomioidaan sairauden aiheuttamat rajoitteet voimavarakeskeisesti. - Potilaan omatoimista liikkumista tuetaan ja tarvittaessa häntä avustetaan liikkumaan apuvälineiden avulla turvallisesti. - Potilas on saanut tarvittavan ohjauksen apuvälineiden käytössä. - Vuodepotilaan asentohoito toteutetaan yksilöllisesti ja huomioiden ihovaurioiden ennaltaehkäisy. - Levottoman potilaan turvallisuus huomioidaan yksilöllisesti ja eettisiä ohjeita noudattaen. - Potilaille luodaan mahdollisuudet rauhalliseen yöuneen. - Potilaan toimintakykyyn liittyvät hoidon kannalta olennaiset asiat on kirjattu hoitokertomukseen.
10 Hoidon ja jatkohoidon opetus ja ohjaus sekä emotionaalinen tuki - Hoitoon liittyvät ohjeet läpikäydään suullisesti sekä kirjallisesti potilaan ja hänen sidosryhmänsä kanssa. - Sairauden aiheuttama elämänmuutos huomioidaan potilaan ja hänen sidosryhmänsä avuntarpeessa. - Hengelliset ja vakaumukselliset näkökohdat huomioidaan potilaan hoidossa. - Potilasta informoidaan itsehoitoa tukevista apukeinoista ja tiedonsaantikanavista ja vertaistuen merkityksen itsehoidon toteutuksessa korostetaan. Potilaalle tarjotaan tietoa tiedonhausta ja apua tarjoavista verkostoista. Esim. potilasjärjestöt, terveyskirjasto yms. - Potilaan hoidolle asetettujen tavoitteiden toteutumista arvioidaan, jatkohoitosuunnitelmia tehdään ja ne kirjataan hoitokertomukseen hoitojakson aikana. - Hoitotyön yhteenveto on tehty ja lähetetty jatkohoitopaikkaan toimintaohjeiden mukaisesti. - Potilaan kotiutuminen ja jatkohoito on suunniteltu kotiin mahdollisten tukipalveluiden avulla.
11 11 3. Kriteerit diagnostiikka - ja toimenpideyksikössä - Potilasta kohdellaan ammattieettisten ohjeiden ja periaatteiden mukaan kaikissa näytteenotto-, tutkimus-, ja toimenpidetilanteissa. - Potilaalle määrätyt tutkimukset ja toimenpiteet toteutetaan tutkimus-, toimenpide- ja potilasohjeiden mukaisesti. - Potilaan identiteetin todentaminen ja yhteneväisyyden varmistaminen kokeiden ja lähetteiden välillä varmistetaan ja arvioidaan. - Tutkimuslähetteiden tulee olla oikein täytettyjä. Niissä tulee ilmetä selkeästi tutkimuspyynnön syy ja kysymyksen asettelu. - Diagnostiikka ja toimenpiteet toteutetaan potilasturvallisuutta hoitoa turvaavien lakien ja asetusten, periaatteiden ja standardien mukaan. - Tutkimusten laatu varmistetaan sisäisen ja ulkoisen laadunvalvonnan avulla. - Työssä toimitaan sairaalahygienian periaatteiden mukaisesti ja aseptiikkaa noudattaen. Tavoitteena on ehkäistä toimenpiteen ja tutkimuksen aikana mahdollisesti tapahtuvia kontaminaatioilta.
12 12 4. HYVÄN HOIDON KRITEERIT PSYYKKISESTI SAIRAAN POTILAAN HOIDOSSA 4.1 Hyvän hoidon aloittamisen kriteerit moniammatillisesti tutkimusohjelman mukaisesti - Diagnostinen tutkimus tehdään jonka jälkeen. - Suunnitelmallinen hoito aloitetaan heti. - Tarvittava tieto on nopeasti käytössä. - Yhteistyö perheen ja verkoston kanssa aloitetaan heti. 4.2 Suunnitelmallisuus hoitotyössä - Hoitosuunnitelmasta esiin nousevat päivittäiset tarpeet ja tavoitteet laaditaan potilaan kanssa yhteistyössä. - Hoito toteutetaan tavoitteiden mukaisesti ja moniammatilliseti potilaan sekä hänen hoitoonsa osallistuvan verkoston kanssa. - Toteutunut hoito kirjataan ja arvioidaan sovitun mallin mukaan sekä raportoidaan jatkuvasti hoitotiimissä sekä jatkohoitopaikkaan. 4.3 Tieto ja ohjaus hoitotyössä - Potilasta tiedotetaan omaan sairauteen, terveyteen ja hoitoon liittyvistä asioista sekä aikatauluista. - Annetaan ammatillinen tuki sairauden kohtaamiseen. - Omaiset huomioidaan ja heille annetaan tietoa ja ohjausta potilaan hoidosta. 4.4 Mielenterveyttä edistävä hoitotyö - Potilaan ja henkilökunnan välillä on mahdollisimman turvallinen ja luottamuksellinen yhteistyösuhde. Hoitotyö perustuu osallistuvaan vuoropuheluun, jossa potilas voi tulla kuulluksi ja ymmärretyksi. - Potilaan voimavaroja ja vahvuuksia tuetaan. - Potilaan lääkehoito toteutetaan turvallisen lääkehoidon periaatteita noudattaen ja lääkärin ohjeiden mukaisesti.
13 Verkostoon ja elämäntilanteeseen liittyvä hoitotyö - Potilasta tuetaan osallistumaan yhteisön toimintaan ja mahdollisuuksien mukaan muihin kuntouttaviin toimintoihin. - Potilasta kannustetaan hoidossaan omatoimisuuteen ja aktiivisuuteen. - Potilalle mahdollistetaan tarpeen mukainen yhteydenpito lähiverkostoonsa. - Lapsiperheelle tarjotaan mahdollisuutta perheinterventioon. 4.6 Päivittäisiin toimintoihin liittyvä hoitotyö - Potilasta tuetaan aktiiviseksi toimijaksi, joka selviytyy päivittäisistä toiminnoistaan yksilöllisen ohjauksen ja tuen avulla. - Tuetaan motivoitumisen ja mielekkyyden löytyminen jokapäiväiseen elämään. 4.7 Fyysistä hyvinvointia edistävä hoitotyö - Potilaan fyysiset sairaudet otetaan huomioon sekä huolehditaan niiden hoidosta, seurannasta ja arvioinnista.
14 14 5. KRITEERIT FYSIATRIAN JA KUNTOUTUKSEN YKSIKÖISSÄ: APUVÄLINEPALVELUT, FYSIO- JA TOIMINTATERAPIA, KUNTOUTUSOHJAUS JA SOSIAALITYÖ 5.1 Tutkiminen, arviointi ja suunnittelu - Potilasta/asiakasta kohdellaan ammattieettisten ohjeiden ja periaatteiden mukaan huomioiden potilasturvallisuus. - Potilas/asiakas on tietoinen hänelle varatusta vastaanottoajasta ja hänet ohjeistetaan kirjallisesti tai suullisesti omalla äidinkielellään. - Potilaan/asiakkaan vastaanottoon (tai esim. koti-/koulukäyntiin) liittyvät ennakkovalmistelut toteutetaan suunnitelmallisesti. - Potilaan/asiakkaan toimintakykyä (fyysinen, psyykkinen, kognitiivinen, sosiaalinen) mitataan ja arvioidaan kuntoutustarpeen ja kuntoutuksen tavoitteiden määrittelemiseksi. Arviointi tapahtuu tarvittaessa moniammatillisesti ja potilaan/asiakkaan läheisten kanssa. Arvioinnilla pyritään saamaan kokonaisnäkemys potilaan/asiakkaan sairastamisesta, sairaudesta/vammasta ja sosiaalisista tekijöistä. - Kuntoutuksen suunnitelma laaditaan yhdessä potilaan/asiakkaan ja hänen läheistensä kanssa tarvittaessa moniammatillisesti potilaan/asiakkaan omatoimisuus, voimavarat ja elinympäristö huomioiden. - Potilaan/asiakkaan kuntoutuksen tavoitteet kirjataan hoitosuunnitelmaan, kuntoutussuunnitelmaan, erikoisalalehdille ja tarvittaviin asiakirjoihin. - Potilaalle/asiakkaalle suunnitellut tutkimukset, konsultaatiot ja palvelut tilataan ja saatetaan eteenpäin. 5.2 Kuntoutuksen toteutuminen - Vastaanottoon liittyvät tutkimukset, toimenpiteet ja palvelut toteutetaan suositusten (esim. Käypä hoito), ohjeiden sekä lakien ja asetusten mukaisesti. - Potilaan/asiakkaan kuntoutus toteutetaan tavoitteiden mukaisesti moniammatillisesti potilaan/asiakkaan sekä tarvittaessa läheisten sekä lähiympäristön kanssa.
15 15 - Potilasta/asiakasta motivoidaan ja kannustetaan sekä tarvittaessa avustetaan toimintakyvyn ylläpitämiseen ja lisäämiseen sekä aktiiviseen osallisuuteen. Huomioidaan sairauden/vamman aiheuttamat rajoitteet voimavarakeskeisesti. - Potilaan/asiakkaan apuvälineen tarvetta arvioidaan ja potilas/asiakas saa tarvittavan hoitoa ja kuntoutusta tukevan apuvälineen käytön ohjauksen sekä tietoa apuvälinepalveluista. - Potilaan/asiakkaan ja hänen läheisensä kanssa käydään läpi kuntoutukseen tai palveluun liittyvät ohjeet suullisesti ja kirjallisesti potilaan/asiakkaan omalla äidinkielellä. - Potilas/asiakas ja hänen läheisensä huomioidaan sairauden/vamman aiheuttaman tuen tarpeessa ja elämänmuutokseen sopeutumisessa. - Potilasta/asiakasta informoidaan itsehoitoa tukevista tiedonsaantikanavista ja vertaistuesta (esim. potilasjärjestöt, terveyskirjasto yms.). - Potilaan/asiakkaan toimintakykyä ja kuntoutuksen tavoitteiden toteutumista arvioidaan kuntoutusprosessin aikana. Toteutunut kuntoutus kirjataan. 5.3 Arviointi, yhteenveto, jatkokuntoutuksen suunnittelu ja järjestäminen - Potilaan/asiakkaan toimintakykyä ja kuntoutuksen tavoitteiden toteutumista arvioidaan kuntoutusprosessin jälkeen. Toteutunut kuntoutus kirjataan. - Vaikeavammaisen kuntoutuksesta tehdään lausunto tavoitteineen osana lääkärin laatimaa kuntoutussuunnitelmaa (KELA). - Potilaan/asiakkaan jatkokuntoutuksen tarve arvioidaan ja kirjataan. Terapian tai palvelun yhteenveto tehdään ja lähetetään hoitavalle lääkärille ja jatkohoito- /jatkokuntoutuspaikkaan ohjeiden mukaisesti (terveyskeskukset, yksityiset laitokset ym.). - Potilaan/asiakkaan sosiaalisen tuen tarve arvioidaan ja kirjataan ja mahdolliset jatkotoimenpiteet aloitetaan (esim. erilaiset hakemukset). - Potilaan/asiakkaan kuntoutukseen liittyvät asiakirjat pidetään ajan tasalla niille määrätyssä ajassa.
16 16 6. KRITEERIT RAVITSEMUSTERAPIASSA 6.1 Ravinnon merkitys potilaan kannalta Ravitsemushoito on olennainen osa potilaiden hoitoa ja kuntoutusta. Hyvä ravitsemustila ylläpitää potilaan toimintakykyä, edesauttaa toipumista ja parantaa elämänlaatua. Hyvä ravitsemustila edistää leikkaushaavojen paranemista ja ehkäisee infektioiden ja painehaavojen syntymistä, myös leikkauksen jälkikomplikaatioiden riski vähenee. Ravitsemustila vaikuttaa lääkkeiden tehoon vaikuttamalla niiden imeytymiseen ja jakautumiseen elimistössä. 6.2 Ravitsemusterapian suunnittelu - esitiedot ja anamneesi - Potilas on tietoinen hänelle varatusta vastaanottoajasta poliklinikalle ja laboratoriokokeiden ajankohdasta - Akuuttitilanteessa osastopotilaille aloitetaan ravitsemussuunnittelu nopeasti, taustaksi tähän NRS 2002 tulos käytettävissä. Ravitsemusterapiaresurssit kuitenkin rajalliset, ei päivystysvalmiutta. - Potilaan vastanottoon liittyvät ennakkovalmistelut toteutetaan suunnitelmallisesti ja selvitetään ravitsemusterapiaan tarvittavat taustatiedot - Potilaan kanssa keskustellaan vastaanottokäynnin tavoitteista ja toiveista - Vastaanotolla tehdään kokonaisvaltainen tilannearvio nykyhetkestä, ruokavaliosta, syömiskäyttäytymisestä ja -tottumuksista, näihin vaikuttavista tekijöistä jne. - Tarvittaessa mitataan kehonkoostumus ja rasvaprosentti 6.3 Ravitsemusterapian toteutus - Ravitsemusterapia perustuu osallistuvaan vuoropuheluun, jossa potilas tulee kuulluksi ja ymmärretyksi luottamuksellisessa ilmapiirissä
17 17 - Esitietojen ja anamneesin perusteella arvioidaan potilaan kokonaistilanne, ravitsemustila ja annetaan palaute - Tarvittavista muutoksista sovitaan ja keskustellaan toteutuksesta konkreettisella tasolla - Työotteena yksilöllisyys ja ratkaisukeskeisyys - Potilasta motivoidaan ja kannustetaan potilaan voimavaroja ja vahvuuksia tukien - Potilaan ravitsemukseen ja terapiaan liittyvät olennaiset asiat kirjataan potilaskertomukseen 6.4 Jatkohoito - Potilasta kannustetaan hoidossa omatoimisuuteen ja aktiivisuuteen - Vertaistuen merkitystä korostetaan itsehoidon toteuttamisessa - Potilaalle tehdään jatkohoitosuunnitelma ja annetaan tarvittavat oheismateriaalit - Ravitsemusterapian yhteenveto kirjataan ja lähetetään tarvittaessa tieto jatkohoitopaikkaan - Potilaalle varataan seuranta-aikoja tarpeen mukaan - Seurantatapaamisella kartoitetaan tilanne ja tuetaan edelleen tavoitteiden saavuttamisessa
18 18 7. HYVÄN HOIDON PÄÄMÄÄRÄ Potilasta hoidetaan yhteisymmärryksessä hänen kanssaan hänen yksilölliset tarpeensa ja toiveensa huomioiden. Ammattitaitoinen henkilökunta toteuttaa hoidon sujuvana prosessina ja turvallisesti soveltaen näyttöön tai hyviin hoitokäytäntöihin perustuvia ja vaikuttavia menetelmiä. Yhteistyö ja tiedon kulku hoitoon osallistuvien tahojen välillä on saumatonta. Hyvän hoidon lopputuloksena on tyytyväinen potilas, joka on saanut hoidosta parhaan mahdollisen terveyshyödyn.
19 19 Työryhmä: Lehti Anne-Mari, Salmela Susanne, Vesimäki Gunnevi, Wisur-Hokkanen Carola. Matila Eija Asiantuntijafysioterapeutti (Fysiatrian ja kuntoutuksen yksiköt) Kinnunen Kaisa Ravitsemusterapeutti Kommentit: Osastonhoitajat ja hoitohenkilökunta yksiköittäin/ erikoisaloittain. LÄHTEET: HOITOISUUSLUOKITUS PÄÄTÖKSENTEON TUKENA; RAFAELA- Hoitoisuusluokituksen hyödyntäminen osastonhoitajan työssä Romppanen, Mira Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖN TOIMINTA MALLI / Sarajärvi, Anneli 2008./ %B6.pdf SAIRAANHOITAJAN EETTISET PELISÄÄNNÖT / Hoitotyön vuosikirja 2012 Suomen sairaanhoitajaliitto ry. Helsinki. TERVEYDENHUOLLON LAATUOPAS / Kuntaliitto / Helsinki 2011/ Verkkojulkaisu/ Toim. Päivi Koivuranta- Vaara
20 20 Hoidon tarveluokitus SHTal Hoitotyön toimintoluokitus SHTal Hoitoisuusluokitus OPCq Tulotiedot, hoidon suunnittelu ja hoidon tarpeen määritys hoidon toteutus, hoidon arviointi ja yhteenveto. Aktiviteetti, erittäminen, selvityminen, nestetasapaino, terveyskäyttäytyminen terveyspalveluiden käyttö, lääkehoito, ravitsemus, hengitys, kanssakäyminen, turvallisuus Hoidon suunnittelu ja koordinointi (tullessa, päivittäisissä tarpeissa), hengittäminen, verenkierto- ja sairauden oireet, ravitsemus ja lääkehoito, hygienia ja eritystoiminta, aktiviteetti ja toiminallisuus, nukkuminen ja lepo, jatkohoidon opetus ja -ohjaus, emotionaalinen tuki POTILAAN HOITOISUUS MÄÄRITELLÄÄN SÄHKÖISEEN TIETOJÄRJESTELMÄÄN KIRJATTUJEN TIETOJEN PERUSTEELLA Kuvio. Hoitotyön rakenteiset kirjaamisen merkinnät ja OPCq - mittarin yhteydet mukaillen ( Romppanen, M )
FinCC luokituskokonaisuuden käyttöopas. SHTaL 3.0, SHToL 3.0, SHTuL 3.0
FinCC luokituskokonaisuuden käyttöopas SHTaL 3.0, SHToL 3.0, SHTuL 3.0 Pia Liljamo, Ulla-Mari Kinnunen, Anneli Ensio 28.2.2012 FinCC-seminaari Käyttäjäoppaan tarkoitus on auttaa hoitajaa kirjaamaan sähköiseen
sairaanhoitajat/hoitoisuuskoordinaattorit Minna Kuivalainen ja Minna Riihimäki
sairaanhoitajat/hoitoisuuskoordinaattorit Minna Kuivalainen ja Minna Riihimäki Rafaela hoitoisuusluokitusjärjestelmä järjestelmän omistaa Suomen Kuntaliitto ja käyttöä hallinnoi FCG valtakunnallisesti
Hoitotyön yhteenveto Kantassa
Hoitotyön yhteenveto Kantassa ATK-päivät, Tampere-talo 12.5.2015 Ylihoitaja Minna Mykkänen Kuopion yliopistollinen sairaala Esityksen sisältö Ydinprosessi Potilasturvallisuus Rakenteisesti tuotettu hoitotyön
HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAPORTOINTIJÄRJESTELMÄ
HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAPORTOINTIJÄRJESTELMÄ TERVEYDENHUOLLON ATK PÄIVÄT TAMPERE 10.05.2004 HANNA ASCHAN, JYH HYKS, JORVIN SAIRAALA TIETOJEN KÄYTTÖ JOHTAMISESSA JOHTAMISKULTTUURI AVOIMUUS, OIKEUDENMUKAISUUS
Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET
PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä
Hyvän hoidon kriteeristö
Hyvän hoidon kriteeristö Työkirja työyhteisöille muistisairaiden ihmisten hyvän hoidon ja elämänlaadun kehittämiseen ja arviointiin 4., uudistettu painos 2016 1 Muistisairaan ihmisen hyvän hoidon elementit
Hoitoisuuden ja rakenteisen kirjaamisen kumppanuus. Pia Liljamo, erikoissuunnittelija, TtM Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 16.5.
Hoitoisuuden ja rakenteisen kirjaamisen kumppanuus Pia Liljamo, erikoissuunnittelija, TtM Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 16.5.2012 Sähköisen potilaskertomustiedon hyödyntäminen johtamisessa Sähköisen
Kirsi Jaakkola YAMK, TERVEYDEN EDISTÄMINEN
Kirsi Jaakkola YAMK, TERVEYDEN EDISTÄMINEN Kuntouttavassa hoitotyössä kuntouttavaa toimintaa suoritetaan osana potilaan perushoidollisia tilanteita. Tavoitteena on tunnistaa ja ehkäistä myös kuntoutumista
Valtakunnallinen hoitotyön sähköisen dokumentoinnin kehittämishanke
Valtakunnallinen hoitotyön sähköisen dokumentoinnin kehittämishanke Kommenttipuheenvuoro: Hoitotyön osuus moniammatillisessa hoitokertomuksessa Päivi Hoffrén, KYS 29.5 30.5.2007 ATK-päivät TURKU Päivi
Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty
Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Mitä on hoitoisuus / hoitoisuusluokitus? Miksi tarvitaan? Millaisia luokituksia on tarjolla? RAFAELA -järjestelmä PERIHOIq-mittari Käyttöperiaatteet Hyödyntäminen
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (5) 335 Stj / Valtuutettu Tuomo Valokaisen aloite kuntouttavasta hoitotyöstä päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu Tuomo Valokaisen
Pöytyän terveyskeskuksen osasto
PÖYTYÄN KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYHTYMÄ Pöytyän terveyskeskuksen osasto TIETOA POTILAAN OMAISELLE Osasto Yläneentie 1 21870 RIIHIKOSKI Puh: 02 4864 1300 Pöytyän terveyskeskuksen osaston tehtävänä on: Antaa
Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!
Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa
Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti
Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa
työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti
Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit
Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta
Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin
Hoitotyö. Vt. Hallintoylihoitaja Tarja Kainulainen-Liiti Valtuustoseminaari
Hoitotyö Vt. Hallintoylihoitaja Tarja Kainulainen-Liiti Valtuustoseminaari 16.8.2017 Esityksen sisältö Hoitohenkilökunta ja työn luonne Hoitohenkilökunnan riittävyys ja rekrytointi Rafaela-hoitoisuusluokitusjärjestelmä
1 (10) Selkokielinen oppimateriaali maahanmuuttajille SANASTOTEHTÄVIÄ. Vanhusten kotihoito ja huolenpito -tutkinnon osan opiskeluun
1 (10) Selkokielinen oppimateriaali maahanmuuttajille SANASTOTEHTÄVIÄ Vanhusten kotihoito ja huolenpito -tutkinnon osan opiskeluun 2 (10) UUSIEN SANOJEN MUODOSTAMINEN 1. TEHTÄVÄ. Yhdyssanat 1.1. Tee sanoista
PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa
PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka
PALKOn avoin seminaari
PALKOn avoin seminaari 22.11.2016 22.11.2016 1 PALKOn jäsenet ja jaostot PALKON SUOSITUSPROSESSI Potilaat Viranomaiset (Kela ym.) Terveydenhuollon palveluiden järjestäjät Terveydenhuollon palveluiden tuottajat
Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa
Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö
TASAPAINO- POLIKLINIKKA
TASAPAINO- POLIKLINIKKA Maiju Torkkeli Sairaanhoitaja AMK, tasapainohoitaja Porin kaupunki/ terveys- ja sairaalapalvelut/geriatrian PKL Satasairaala 29.5.2019 TASAPAINOPOLIKLINIKKA Toiminta Porin kaupunginsairaalassa
Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus
REUMAA SAIRASTAVIEN HOITO JA KUNTOUTUS 27.8.2010 AIKUISTEN HOITO JA KUNTOUTUS Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus Markku Korpela Osastonylilääkäri TAYS:n sisätautien vastuualue/reumakeskus Reumatologian
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) 204 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle kuntouttavaa hoitotyötä koskevasta aloitteesta HEL 2013-005935 T 00 00 03 Päätös päätti antaa
KOTISAIRAALOIDEN JA SYÖPÄPOLIKLINIKAN
KOTISAIRAALOIDEN JA SYÖPÄPOLIKLINIKAN C YHTEISTYÖ 12.2.2019 sh Raila Niva SYÖPÄPOLIKLINIKAN HENKILÖKUNTA 4 sairaanhoitajaa, joista 1 toimii tablettihoitajana Lisäksi tarvittaessa sairaanhoitaja rekry yksiköstä
TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI
1 Kyh 17.5.2011 66 Kyh liite 1 Kyh 22.9.2011 105 Kyh liite 4 TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 2 Sisällysluettelo Asumispalvelut 3 Asumispalveluiden hakeminen 3 Palvelutarpeen
Lastenpsykiatrian osastolle hoitojaksolle tulevan lapsen hoidon prosessimalli
Lastenpsykiatrian osastolle hoitojaksolle tulevan lapsen hoidon prosessimalli Lapsi ja vanhemmat/ huoltajat Omahoitaja / työpari Omahoitajien toiminta hoitojaksolla Perhehoitotyö Hoitohenkilökunta Lastenpsykiatrian
ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007
ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 Eva-Maria Emet Johtava hoitaja Folkhälsan Botnia / Östanlid Voimavarojen tunnistaminen kuntouttavan hoitotyön suunnittelussa Kartoittaminen Riskit
KIRJAAMISKÄYTÄNTÖ KUNTOUTTAVAN HOITOTYÖN JA ERGONOMIAN KANNALTA
KIRJAAMISKÄYTÄNTÖ KUNTOUTTAVAN HOITOTYÖN JA ERGONOMIAN KANNALTA Arja Lång, hoitotyön lehtori, Savonia-amk Tuija Sairanen, fysioterapian lehtori, Savonia-amk HOITOTYÖN PROSESSI Hoitotyön prosessin vaiheet
Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen
Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen Ajankohtaiset asiat Syksyn verkoston päivämäärät: 26.10 Jatketaan tämän kerran teemoja 14.11. Rovaniemen kaupungin kotikuntoutuksen
Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?
Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki
Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.
Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen
Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.
Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.
Yhteiskehittelyllä oivalluspomppuja kuntoutusymmärryksessä
Yhteiskehittelyllä oivalluspomppuja kuntoutusymmärryksessä - järjestävän tahon näkökulma 7.9.2017 LAPSEN OIKEUS OSALLISTUA KUNTOUTUKSEENSA LOOK- HANKKEEN JUHLASEMINAARI Riikka Peltonen, ohjauksesta vastaava
Ikäihmisten perhehoidon valmennus
Ikäihmisten perhehoidon valmennus Arvioi tällä lomakkella perhehoitajan valmiuksiin liittyviä vahvuuksiasi ja kehittämistarpeitasi perhetapaamista ja yhteistä arviointia varten. Kokoa vahvuuksia, tarpeita
Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014
Perustason ensihoidon koulutuskokeilu Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon osaamisen painopistealueita kokeilun suunnittelussa Ensihoitotyön osaaminen Itsearviointi,
Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto
Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,
KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.
KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka
FinCC; luokituskokonaisuus. Anneli Ensio Kuopion yliopisto Shiftec tutkimusyksikkö
FinCC; luokituskokonaisuus Anneli Ensio Kuopion yliopisto Shiftec tutkimusyksikkö anneli.ensio@uku.fi FinCC: Suomalainen hoidon tarveluokitus (SHTaL) v. 2.0 -- 2.01 Suomalainen hoitotyön toimintoluokitus
RAVITSEMUSHOITO JA RUOKAILU Oppisopimuskoulutus /KYS
RAVITSEMUSHOITO JA RUOKAILU Oppisopimuskoulutus /KYS Koulutuksen tavoite Koulutuksen tavoitteena on uuteen ravitsemushoito- ja ruokailusuositukseen perehtyminen ja sen siirtäminen käytäntöön sekä ravitsemushoidon
Kuntoutus ja ennaltaehkäisy. TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso
KOKONAISUUS A: Kotiin vietävien palvelujen sisältö ja kohdentuminen Kuntoutus ja ennaltaehkäisy TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso Eija Janhunen TAVOITTEENA MAAKUNNALLINEN IDEAALIMALLI KUNTOUTTAVAN
Hoitoisuus- ja toimintakyky hyötykäyttöön yhdessä ja erikseen
Hoitoisuus- ja toimintakyky hyötykäyttöön yhdessä ja erikseen Kuntamarkkinat 2018 Tietoisku 13.9., klo 11.45-12.30, A2.4 Erityisasiantuntija, TtM Mikko Jaakonsaari Erityisasiantuntija, TtM Anne Rintala
Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012
Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti
POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA Potilaan ja asiakkaan aktiivinen osallistuminen
POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA 2017 2021 Potilaan ja asiakkaan aktiivinen osallistuminen Tavoitteet vuoteen 2021 mennessä Potilas- ja asiakasturvallisuus näkyy rakenteissa ja käytännön toiminnassa.
ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ
ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa
Ikäihmisten perhehoidon valmennus
Ikäihmisten perhehoidon valmennus Havaintoja valmennukseen osallistuvan vahvuuksista ja kehittämistarpeista perhetapaamista ja yhteistä arviointia varten. Osallistujan nimi: Tällaisia vahvuuksia ja kehittämistarpeita
Toimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo
Toimintakyky Toimiva kotihoito Lappiin 10.4.2018, 19.4.2018 Mitä toimintakyky on? Mitä ajatuksia toimintakyky käsite herättää? Mitä toimintakyky on? Toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä
Kirjaamissuositus Toimintaterapianimikkeistön nimikkeiden ja kansallisten otsikoiden käytöstä potilaskertomusdokumentaatiossa
Kirjaamissuositus Toimintaterapianimikkeistön nimikkeiden ja kansallisten otsikoiden käytöstä potilaskertomusdokumentaatiossa Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry Finlands Ergoterapeutförbund rf Kirjaamissuositus
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016 (HE 332/2014) Vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta
HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE
HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen
Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa
Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain
Kotihoidon kriteerit alkaen
Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä
Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä. Syömishäiriöpäivät 2015
Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä Syömishäiriöpäivät 2015 Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka Perustietoa Syömishäiriöklinikasta
IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti
IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen
Lonkkamurtumapotilaan vaikuttava kuntoutus. Tiina Huusko LT
Lonkkamurtumapotilaan vaikuttava kuntoutus Tiina Huusko LT 08.02.2018 Sidonnaisuudet Lonkkamurtuman KH suositustyöryhmän pj Luustoliiton hallitus Footer Text 2 Lonkkamurtumapotilan kuntoutus Kuntoutuksen
TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter
TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja
Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma
Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden
JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI
JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista
Arjen toimintakyky ja Asiakaslähtöinen tavoitteenasettelu
Arjen toimintakyky ja Asiakaslähtöinen tavoitteenasettelu Jaana Paltamaa Jyväskylän ammattikorkeakoulu 15.3.2017 Lähde: Wade Clin Rehabil 2005 Arjen toimintakyvyn arviointi 1/4 Kuntoutustarpeen havaitseminen
Optimimalli. Viitasaari 06.03.14
Optimimalli Viitasaari 06.03.14 TYÖRYHMÄ 1 PREVENTIO / X Seniorikeskus / pysäkki X Vertaisryhmät - päivärytmi TYÖIKÄISET SAIRASTUNEET: työn jatkajan harkinta, omat ryhmät / vertaistuki X Erityisesti yksin
Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja
Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)
SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT
2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO
Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto
Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus
LIIKUNTASUUNNITELMA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti
LIIKUNTASUUNNITELMA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Liikuntasuunnitelma kotihoidossa Suunnitelma asiakkaan liikkumiskyvyn ja fyysisen toimintakyvyn ylläpitämisestä ja parantamisesta Suunnitelmaan kirjataan
LÄHIHOITAJAN AMMATILLINEN OSAAMINEN
LÄHIHOITAJAN AMMATILLINEN OSAAMINEN Lähihoitajan ammatillisen osaaminen perustana ovat: 1. prosessiosaaminen (työelämässä vaadittava yleinen osaaminen) 2. ammattiosaaminen Lähihoitajan toiminnan lähtökohtana
Ikäihmisten lyhytaikaishoidon myöntämisperusteet
10 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT Ikäihmisten lyhytaikaishoidon myöntämisperusteet 2(5) Sisällys 1 IKÄIHMISTEN LYHYTAIKAISHOITO JA SEN TOTEUTUS... 3 2 OHJAUTUMINEN IKÄIHMISTEN LYHYTAIKAISHOITOON
Vajaaravitsemuksen hoito
Vajaaravitsemuksen hoito Lähi-ja perushoitajien alueellinen koulutuspäivä 15.10.2018 Aoh Reetta Kiikeri Tyks Sydänkeskus *Lähteenä käytetty osin VSSHP:n johtavan ravitsemusterapeutti Mari Salmisen luentodioja
SISÄLLY SISÄLL SL Y UETTEL
SISÄLLYSLUETTELO Esipuhe 1 AMMATTILAISENA KASVATUS-, SOSIAALI- JA TERVEYSALALLA 1.1 Lähihoitaja 1.2 Lähihoitajan toimintaympäristöt 1.2.1 Lähihoitajan toimintaympäristö muuttuu 1.3 Kasvun ja osallisuuden
Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit. Osaamisen kuvaus
Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit Osaamisen kuvaus Asiakaslähtöisyys - osaa kohdata asiakkaan/perheen/yhteisön jäsenen oman elämänsä asiantuntijana - saa hyödyntää asiakkaan kokemuksellista tietoa
KIRJAAMINEN JA TIETOJEN KÄYTTÖ JA HYÖTY ERIKOISSAIRAANHOIDON POLIKLINIKALLA SAIRAANHOITAJAN NÄKÖKULMASTA
KIRJAAMINEN JA TIETOJEN KÄYTTÖ JA HYÖTY ERIKOISSAIRAANHOIDON POLIKLINIKALLA SAIRAANHOITAJAN NÄKÖKULMASTA R I I K K A U U S I V A A R A S A I R A A N H O I T A J A K I R U R G I A N P O L I K L I N I K
Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit
Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,
2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?
ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu
AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN
AMMATTITAITOVAATIMUS: Päivi Pesonen syksy 2010 SUUNNITELMALLINEN TYÖSKENTELY: - Toimintakyvyn vahvuuksien ja tuen tarpeen tunnistaminen ja erilaisten tiedonkeruumenetelmien käyttö - Kuntoutujalähtöisen
KASVUN JA OSALLISUUDEN EDISTÄMINEN luonnos
KASVUN JA OSALLISUUDEN EDISTÄMINEN Ammattitaitovaatimukset: Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa työskennellä kasvatus-, sosiaali- ja terveysalan työn säädösten, arvopohjan ja ammattieettisten periaatteiden
KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
HOITOISUUSTIEDOT OSANA KIRJAAMISPROSESSIA
HOITOISUUSTIEDOT OSANA KIRJAAMISPROSESSIA TERVEYDENHUOLLON ATK-PÄIVÄT HOITOTYÖN SESSIO 25.5.2010 Ritva Sundström Oh, TtM, TTT-opiskelija Tampereen yliopistollinen sairaala/psykiatrian toimialue Pitkäniemen
PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI
PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ
Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja
Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Lääkärin rooli toimintakykyä tukevan ja edistävän työn korostamisessa Kunnon Hoitaja koulutus kaipaa tuekseen laajan organisaation tuen
Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa
Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa
Toimintakyvyn tukeminen ja kuntoutus
Toimintakyvyn tukeminen ja kuntoutus Luokka Tarkoitus Prosessin omistaja Prosessin asiakkaat ja sidosryhmät Asiakkaiden tarpeet ja vaatimukset Prosessin lähtötilanne Prosessin lopputilanne Prosessin keskeiset
Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä
Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Raija Kerätär 2.11.2015 www.oorninki.fi Kuntoutus Järvikoski 2013 Korjaavaa tai varhaiskuntoutuksellista toimintaa, joka käynnistyy Työ- ja toimintakykyisyyden
JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI
JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen
SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:
SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi TUTKINNON OSA: KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN TUTKINNON
Poliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa, Uusikaupunki)
Osastot AVH-valvonta Tyks kuntoutusosasto neurokirurgian osasto neurologian osasto Poliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa,
KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ
KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ Helena Haimakainen; sairaanhoitaja 30.01.2013 PÄIHDETYÖ PERUSPALVELUISSA TAVOITEENA Ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä Sosiaalisten ja terveydellisten haittojen
Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi
Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi 15.1.2015 Anna-Liisa Koivisto, johtava lääkäri Maritta Salonoja, geriatrian ylilääkäri Tavoite Iäkkään selviytyminen
Lastenpsykiatrian osaston kriisihoitojakso
Lastenpsykiatrian osaston kriisihoitojakso Lapsi ja vanhemmat/ huoltajat Omahoitaja / työpari Omahoitajan toiminta kriisihoitojaksolla Perhehoitotyö Hoitohenkilökunta Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Erityistyöntekijät
KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013
KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät
Lastenpsykiatrian osastolle tutkimusjaksolle tulevan lapsen hoidon prosessimalli
Lastenpsykiatrian osastolle tutkimusjaksolle tulevan lapsen hoidon prosessimalli Lapsi ja vanhemmat/ huoltajat Omahoitaja / työpari Omahoitajien toiminta tutkimusjaksolla Perhehoitotyö Hoitohenkilökunta
PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA
PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen
Kotiutuksessa huomioitavia asioita
Kotiutuksessa huomioitavia asioita Sujuvampaa hoitoa lonkkamurtumapotilaalle 4.2.2015 Maarit Virtanen Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Akuutti ortopedinen kuntoutusosasto Onnistunut kotiutus Onnistuneet
SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI VANHUSTEN KOTIHOITO JA HUOLENPITO TUTKINNON OSAN SUORITTAJA:
Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: VANHUSTEN KOTIHOITO
LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen
LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen
Työfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi
Ohjeistus: Taulukko on työväline oman työsi kehittämiseen hyvien käytäntöjen mukaiseksi. Tarkastele työtäsi oheisessa taulukossa kuvattujen toimintojen mukaan. Voit käyttää taulukkoa yksittäisen tai usean
Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1
Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön
Hyvän hoidon kriteeristö
Hyvän hoidon kriteeristö Työkirja työyhteisöille muistisairaiden ihmisten hyvän hoidon ja elämänlaadun kehittämiseen ja arviointiin 4., uudistettu painos 2016 1 Muistisairaan ihmisen hyvän hoidon elementit
Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen
Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin
Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat
Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden