Psykiatrista avohoitoa tehostettu Satakunnassa
|
|
- Viljo Jaakkola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Terveydenhuoltotutkimus Ulla Saxén LT, yleislääketieteen ja terveydenhuollon erikoislääkäri psykiatrian toimialue Marko Lampela osastonhoitaja psykiatrian toimialue, tehostetun avohoidon yksikkö Teemu Elo LL, ylilääkäri psykiatrian toimialue Minna Nevalainen TtM, projektipäällikkö psykiatrian toimialue, Zappa-hanke Kirsi-Maria Haapasalo-Pesu LT, toimialuejohtaja psykiatrian toimialue Jyrki Korkeila LT, professori, ylilääkäri Turun yliopisto, psykiatria Satakunnan sairaanhoitopiiri Psykiatrista avohoitoa tehostettu Satakunnassa Lähtökohdat Valtakunnallisessa mielenterveys- ja päihdesuunnitelmassa painotetaan avohoidon ensisijaisuutta. Sairaalahoitoa katsotaan voitavan vähentää vasta, kun sen tilalle on kehitetty monimuotoista avohoitoa. Satakunnan sairaanhoitopiirissä palvelujärjestelmä on ollut koko maahan verrattuna laitospainotteinen ja hoitojaksot pitkiä. Artikkelissa kuvataan sairaanhoitopiirin toteuttamaa uudistusta, jossa sairaalan vuodeosasto muutettiin tehostettua avohoitoa tarjoavaksi yksiköksi, sekä ensivaiheen kokemuksia sen vaikutuksista potilaiden hoitoon ja palvelujärjestelmän toimintaan. Menetelmät Potilastietojärjestelmästä kerättiin tiedot aikuispsykiatrian osastoilla hoidettujen potilaiden lukumääristä ja keskimääräisistä hoitoajoista, hoitojaksojen lukumääristä ja osastojen keskimääräisistä kuormitusprosenteista ennen muutoksia sekä tehostetun avohoidon yksikön ensimmäisenä täytenä toimintavuonna Osana laajempaa seurantatutkimusta selvitettiin lisäksi yksikössä hoidettujen potilaiden elämänlaatua 15D-lomakkeella ja masennusta 21-kohtaisella Beckin kyselyllä sekä päihteiden käyttöä AUDIT 5 -mittarilla Tulokset Psykiatristen osastojen keskimääräinen kuormitus säilyi kohtuullisena (ka 72 %, vaihteluväli %), vaikka potilaiden vaihtuvuus osastoilla lisääntyi. Suurin paine kohdistui akuuttiin avo-osastoon, jonka kuormitus oli 83 %. Seurantatutkimukseen osallistui 50 tehostetun avohoidon yksikössä hoidetuista potilasta, joiden keski-ikä oli 34 vuotta. Naisia oli 58 % ja miehiä 42 %. Hoitojakson alussa vastaajien keskiarvo Beckin masennusasteikolla oli 25, mikä viittaa keskivaikeaan masennukseen, ja alkoholin riskikäytön raja AUDIT 5 -kyselyssä ylittyi 60 %:lla. Potilaiden elämänlaatu koheni kolmen kuukauden seurannassa kliinisesti merkittävästi: 15D-mittarilla muutos oli 0,06 pistettä. Päätelmät Psykiatristen sairaansijojen vähentäminen onnistuu potilaiden hoitoa vaarantamatta, kun niitä korvaamaan kehitetään samanaikaisesti monipuolisia avohoidon palveluja. Hoitotulokset tehostetun avohoidon yksikössä olivat hyviä. Uutta toimintaa ja sen onnistumista täytyy arvioida kriittisesti, säännöllisesti ja riittävän usein sekä yksikön sisällä että yhteistyökumppaneiden kanssa. Vertaisarvioitu VV Valtakunnallisessa mielenterveys- ja päihdesuunnitelmassa painotetaan avohoidon ensisijaisuutta (1). Sairaalahoidon muutos on toistaiseksi merkinnyt ennen kaikkea hoitojaksojen lyhentymistä. Avohoitoon siirtymisen ongelmina ovat olleet mm. palvelujen saatavuuden vaihtelu ja vaikeista häiriöistä kärsiville kohdennettujen hoitomenetelmien puutteellisuudet (2,3). Käypä hoito -suosituksissa todetaan avohoidon olevan useimmiten ensisijainen vaihtoehto. Skitsofreniapotilaiden hoidossa suositetaan avohoidossa toteutettavaa perhe- ja verkostokeskeistä työtapaa sekä työryhmäpohjaista tehostettua avohoitoa (4). Myös epävakaasta persoonallisuudesta kärsivien hoito tulee toteuttaa mahdollisimman pitkälti avohoidossa ja sairaalahoidon osalta päiväsairaalaolosuhteissa (5). Eri puolilla Suomea on kehitetty psykiatrista palvelujärjestelmää ja luotu sairaalahoitoa korvaavia toimintamuotoja. Keroputaalla perustettiin jo 1980-luvulla kriisipoliklinikka polikliinista akuuttihoitoa ja sairaalaan tulevien potilaiden hoidon aloitusta varten (6). Kainuussa psykoosityöryhmä ryhtyi hyödyntämään perhe- ja verkostokeskeisiä työtapoja vaikeista mielenterveyshäiriöistä kärsivien potilaiden tutkimuksessa ja hoidon käynnistämisessä (7). Lappeenrannan mielenterveyskeskuksen päiväosaston jous- 400
2 tieteessä Kirjallisuutta 1 Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma. Mieli työryhmän ehdotukset mielen terveysja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:3. 2 Korkeila J. Perspectives on the public psychiatric services in Finland. Evaluating the deinstitutionalisation process. Jyväskylä: Stakes Reserch Report 1998:93. 3 Salokangas RKR, Stengård E, Honkonen T, Koivisto A-M, Saarinen S. Sairaalasta yhteiskuntaan. Seurantatutkimus sairaalasta kotiuttamisen vaikutuksista skitsofreniapotilaan elämään ja hoitotilanteeseen. Stakes Raportteja 2000: Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Skitsofrenia. Käypä hoito -suositus fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/hoi Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Epävakaa persoonallisuus. Käypä hoito -suositus www. kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/ naytaartikkeli/tunnus/hoi Seikkula J, Alakare B. Avoin dialogi: vaihtoehtoinen näkökulma psykiatrisessa hoitojärjestelmässä. Duodecim 2004;120: Saari M. Psykoosityöryhmä vaikeiden mielenterveyshäiriöiden hoidossa Kainuussa vuosina Oulu university press 2002; Laasonen-Balk T, Majoinen V, Kamunen A, Anttila P, Mäkelä P, Vainikka M: Lappeenrannan aikuispsykiatrisen päiväosaston akuuttityöryhmän toiminta. Suom Lääkäril 2006;61: Tammentie T, Kiviniemi P, Hasa M ym. Rajapintatyö psykiatriassa. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 2008:10. Tampereen yliopistopaino Savolainen J. Hoito parani ja rahaa säästyi. Helsingin sanomat Forsström J, Pelanteri S. Psykiatrian erikoisalan laitoshoito Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Satakunnan sairaanhoitopiiri. Satakunnan psykiatristen palveluiden tuottaminen arvoon perustuen, ZAPPA-projekti. www. satshp.fi/portal/page?_pageid=106,139133&_dad=wportal&_ schema=wportal&p_ calledfrom=1. 13 Jääskeläinen E, Miettunen J. Psykiatriset arviointiasteikot kliinisessä työssä. Duodecim 2011;127: Saarni S, Pirkola S. Psykiatristen potilaiden elämänlaatu. Duodecim 2010;126: Sintonen H. The 15D instrument of health-releted quality of life: properties and applications. Ann Med 2002;33: tavasti toimiva akuuttityöryhmä onnistui vähentämään sairaalahoidon tarvetta ja siirtämään painopistettä avohoidon suuntaan (8). Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä kehitettiin polikliinisen hoidon vaihtoehto osasto- ja avohoidon rajapintaan (9). Etelä-Pohjanmaalla osastopaikkoja voitiin vähentää masennuspotilaiden hoitoa uudistamalla (Antero Lassila, henkilökohtainen tiedonanto). Mittavia kehityshankkeita on toteutettu myös mm. Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirissä, jossa kuntien mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä psykiatrinen erikoissairaanhoito yhdistettiin (10). Psykiatrian palvelujärjestelmä on Satakunnassa ollut koko maahan verrattuna laitospainotteinen ja hoitojaksot ovat olleet pitkiä. Vuonna 2009 sairaanhoitopiirissä oli psykiatrisessa sairaalahoidossa tuhatta asukasta kohden 6,3 potilasta (koko maassa 5,7), hoitopäiviä oli 298 (koko maassa 293) ja hoitojakson pituus oli keskimäärin 43 vuorokautta (koko maassa 34) (11). Satakunnan psykiatrisen hoidon toimialueella on kuitenkin niukasti lääkärien ja muun henkilökunnan vakansseja väestömäärään nähden ja lisäksi näistä lääkärinviroista noin kolmasosa on ollut pidempään täyttämättä. Hoitotakuun mukaisten aikarajojen täyttämiseksi henkilökunta on joutunut työskentelemään kapasiteettinsa äärirajoilla, jolloin uusien hoitomenetelmien kehittämiseen ei ole riittänyt voimavaroja. Kehittämishanke Vaikean psykiatritilanteen vuoksi Porin psykiatrian poliklinikka päädyttiin ulkoistamaan Attendo Terveyspalveluille vuosiksi Ulkoistusta suunniteltaessa luotiin projektisuunnitelma Satakunnan sairaanhoitopiirin ja Attendon rinnakkaishankkeelle Satakunnan psykiatrisen avohoidon kehittäminen arvoon perustuen (Zappa) (12). Hanke sai rahoitusta Tekesin Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmasta. Tavoitteena oli uudistaa toimintamalleja sekä kehittää avohoitoa ja vähentää laitospaikkoja. Zappa-hankkeen yhteydessä Satakunnan sairaanhoitopiiri päätti omana kehittämistoimenpiteenään muuttaa yhden suljetun vuodeosaston tehostettua avohoitoa tarjoavaksi yksiköksi. Satakunnan sairaanhoitopiirin psykiatrian toimialan keskuksena toimii Harjavallan sairaala ja aluepoliklinikoita on viidellä paikkakunnalla. Etäisin aluepoliklinikka sijaitsee Harjavallasta noin 80 km:n päässä ja sairaanhoitopiirin kaukaisimpaan kuntaan on matkaa noin 120 km. Vuonna 2010 sairaanhoitopiirin aikuispsykiatrian vastuualueella oli 139 sairaansijaa. Ennen kehittämishanketta Harjavallan sairaalassa toimi kaksi suljettua ja yksi avoin akuuttiosasto sekä kolme kuntoutusosastoa. Lisäksi Rauman psykiatrian poliklinikan yhteydessä toimi suljettu akuuttiosasto ja Satakunnan keskussairaalassa Porissa yleissairaalapsykiatrian vuodeosasto. Alkuvuodesta 2011 toteutetun kehittämistoimenpiteen tuloksena Harjavallan sairaalan toinen akuuttiosasto suljettiin ja sen tilalle perustettiin tehostettua avohoitoa tarjoava poliklinikka. Sairaalan alueelle jäi uudistuksen jälkeen kolme päivystyksellisesti toimivaa psykiatrian yksikköä, joiden perustehtävät on esitetty taulukossa 1. Ennen osaston sulkemista ja uuden poliklinikan avaamista osastojen henkilöstöltä tiedusteltiin, missä työpisteessä kukin muutoksen jälkeen haluaisi työskennellä. Uuden yksikön toiminnan aloittamisesta tiedotettiin alueen kaikkiin psykiatrian toimipisteisiin, päivystyspisteisiin, terveyskeskuksiin, potilas- ja omaisjärjestöihin, sairaankuljetuksiin sekä väestölle. Tehostetun avohoidon yksikkö Tehostetun avohoidon yksikön toiminta-ajatuksena on vähentää sairaalahoidon tarvetta turvaamalla kriisipotilaille päivystyksellinen psykiatrinen avohoito myös virka-ajan ulkopuolella ja sairaalapotilaille pääsy riittävän intensiiviseen avohoitoon heti, kun ympärivuorokautinen osastohoito ei ole enää välttämätöntä. Yksikössä työskentelee lääkäri, osastonhoitaja, 9 sairaanhoitajaa, sosiaalityöntekijä, psykologi, sihteeri ja laitoshuoltaja. Yksikön osastonhoitajalla ja sosiaalityöntekijällä on erityistason perheterapeutin koulutus. Sairaanhoitajia on täydennyskoulutettu kognitiiviseen psykoterapiaan sekä tekemään diagnostisia SCID (Semistructured Clinical Interview for DSM-IV) -haastatteluja (13). Perusterveydenhuollosta tehostetun avohoidon yksikköön tulevat potilaat tarvitsevat lähetteen ja tarvittaessa sinne voidaan siirtää myös aluepoliklinikoille osoitetut kiireelliset ajanvarauslähetteet. Psykiatrisilta osastoilta tai aluepoliklinikoilta yksikköön siirtyvän potilaan kohdalla riittää työntekijän yhteydenotto ja sairauskertomusmerkintä siitä, miksi potilaan vointi 401
3 Terveydenhuoltotutkimus Taulukko 1. Harjavallan sairaalan päivystävien yksiköiden tehtävänjako. TEHOSTETUN AVOHOIDON YKSIKKÖ Vapaaehtoislähetteellä tulevien potilaiden vastaanotto, hoidon tarpeen ja hoitopaikan arviointi Vapaaehtoislähetteellä hoitoon tulevat potilaat, joiden ympärivuorokautisen hoidon tarve arvioidaan lyhyeksi (0 2 vrk) Osastohoidossa olleet potilaat, joiden ympärivuorokautisen hoidon tarve on ohi mutta tarvitsevat yli 1 2 hoitotapaamista viikossa Harkinnanvaraisesti myös ei-päivystyksellisten, mutta kiireellistä arviota tarvitsevien potilaiden vastaanotto AVO-OSASTO Vapaaehtoislähetteellä tulevien potilaiden vastaanotto tehostetun avohoidon yksikön aukioloaikojen ulkopuolella Hoito tahdosta riippumatta, jollei ulkoilurajoitetta Vapaaehtoisessa hoidossa olevat ympärivuorokautista hoitoa tarvitsevat potilaat Tehostetun avohoidon yksikön potilaiden polikliiniset seurannat öisin Osastohoitoa vaativat opioidikorvaushoitojen aloitukset SULJETTU OSASTO Ensisijaiset tehtävät M1-tarkkailulähetteellä tulevien potilaiden vastaanotto Tarkkailujaksot Hoito tahdosta riippumatta jos ulkoilurajoite Harkinnanvaraiset tehtävät Vaikeat hoitosopimuksella toteutettavat hoidot Hoito tahdosta riippumatta, ei liikkumisvapauden rajoitetta Hyvin epävakaasta mielenterveyden tilasta kärsivien potilaiden hoito 16 Virtanen M, Pentti J, Vahtera J ym: Overcrowding in hospital wards as a predictor of antidepressant treatment among hospital staff. Am J Psychiatry 2008;165: Ahola K, Virtanen M, Honkonen T, Isometsä E, Aromaa A, Lönnqvist J. Sairauspoissaolot masennushäiriöiden yhteydessä. Terveys väestötutkimuksen tuloksia. Suom Lääkäril 2009;64: Sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Marko Lampela: Konsultointi (Attendo, Loventa). Teemu Elo: Matkakulut (Bristol-Myers, Janssen). Jyrki Korkeila: Luentopalkkiot (BMS, Lundbeck, MSD, Lilly, Janssen- Cilag, GSK, Professio, Servier), matka-, majoitus ja kokouskulut (Servier, Lundbeck, BMS, Pfizer), advisory board -jäsenyys (BMS, Servier). Ulla Saxén, Minna Nevalainen, Kirsi-Maria Haapasalo-Pesu: ei sidonnaisuuksia. edellyttää tavanomaista poliklinikkahoitoa tiiviimpää hoitokontaktia. Tehostetun avohoitoyksikön työmuotoja ovat yksilökäynnit, perhe- ja paritapaamiset, verkostotapaamiset sekä erilaiset ryhmät, kuten uni- ja traumaterapiaryhmät, taide- musiikki- ja toiminnalliset ryhmät sekä keskusteluryhmät. Kaikki ryhmät ovat avoimia. Yksikön omien ryhmien lisäksi hyödynnetään Harjavallan sairaalan alueella tarjolla olevia toiminnallisia terapioita. Yksikkö on avoinna arkisin klo 8 20 ja viikonloppuisin klo Päivystysaikana potilaat vastaanottaa päivystävä lääkäri ja yksikön sairaanhoitaja, jotka laativat alustavan hoitosuunnitelman. Siinä huomioidaan välitöntä puuttumista edellyttävät asiat, kuten potilaan tuskaisuus, toivottomuus, itsetuhoisuus ja psykoottisuus. Hoitosuunnitelma kirjataan tulotilanteen sairauskertomustekstiin. Tarkempi potilaan tilanteen kartoitus ja hoidon suunnittelu tehdään seuraavana arkipäivänä yksikön moniammatillisessa työryhmässä. Sairaanhoitajat työskentelevät kolmen hengen ryhminä, jotka päivystävät vuoropäivin. Kukin työryhmä ottaa hoitoonsa päivystysvuoronsa aikana tulevat uudet potilaat ja vastaa yhdessä kaikkien näiden potilaiden hoidosta. Kunkin potilaan hoitoa on kuitenkin tavallisesti läheisemmin suunnittelemassa ja järjestämässä yksi hoitajista. Potilaan hoito suunnitellaan yksilöllisesti ja perhe otetaan mukaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Potilas voi olla yksikössä seurannassa jopa koko päivän ja polikliinistä seurantaa voidaan tarvittaessa jatkaa akuuttiosastolla yön yli. Lääkehoidon toteutuminen varmistetaan antamalla potilaalle mukaan dosetti ja akuuttilääkitykset. Potilas voi ottaa yhteyttä yksikköön joko soittamalla tai tulemalla käymään kokiessaan siihen tarvetta. Yksikön ollessa kiinni hän voi soittaa avo-osastolle, jolle hänen on myös mahdollista päästä seurantaan ilman lähetettä. Jos potilas ei saavu sovitulle käynnille, hänelle soitetaan ja tarvittaessa tehdään kotikäynti. Jokaisen potilaan hoitosuunnitelmat tarkistetaan ja päivitetään viikoittain moniammatillisessa palaverissa. Tehostetun avohoidon yksiköstä potilaat ohjataan jatkohoitoon esimerkiksi perusterveydenhuoltoon tai psykiatrisille aluepoliklinikoille heti, kun se heidän vointinsa puolesta on mahdollista. Aineisto ja menetelmät Uudistuksen vaikutusten arvioimiseksi kerättiin potilastietojärjestelmästä tiedot Satakunnan sairaanhoitopiirin aikuispsykiatrian osastoilla hoidettujen potilaiden lukumääristä ja keskimääräisistä hoitoajoista, hoitojaksojen lukumääristä sekä osastojen keskimääräisistä kuormitusprosenteista ennen tehostetun avohoidon yksikön perustamista vuodelta 2010 sekä sen ensimmäiseltä kokonaiselta toimintavuodelta Yksikössä hoidetuista potilaista kerättiin luku määrät ja päädiagnoosit sekä selvitettiin käyntien jakautuminen eri mielenterveyskeskusten alueelta tulevien potilaiden kesken. Ajanjaksoksi valittiin , koska toiminnan käynnistymiseen meni alkuvaiheessa muutamia viikkoja. Satakunnan sairaanhoitopiirissä meneillään olevaan laajaan aikuispsykiatrian seurantatutkimukseen osallistui 50 tehostetun avohoidon yk- 402
4 tieteessä Taulukko 2. Tehostetun avohoidon yksikössä hoidetut potilaat päädiagnoosin mukaan. Diagnoosiryhmä Potilaita Hoitojaksoja Käyntejä n % n n % Päihdehäiriöt F , ,1 Psykoottiset häiriöt 34 13, ,5 F Kaksisuuntainen mielialahäiriö F , ,4 Depressio F , ,8 Ahdistuneisuushäiriöt 38 15, ,5 F Persoonallisuushäiriöt 21 8, ,7 F60 Yhteensä Kaikkien hoidettujen potilaiden päädiagnoosi ei ole kirjautunut potilastietojärjestelmään Taulukko 3. sikön potilasta vuosina Tutkittavat täyttivät hoitojakson alussa ja siitä kolmen kuukauden kuluttua elämänlaatua taudista riippumatta mittaavan, Suomessa kehitetyn 15Dlomakkeen (14) sekä masennusta koskevan kyselyn (Beck Depression Inventory, BDI) (13). Päihteiden käyttöä kartoitettiin AUDIT 5 -mittarilla, jossa mukana oli myös huumeiden käyttöä koskevia kysymyksiä. Tehostetun avohoidon yksikön käyntien jakautuminen Satakunnan sairaanhoitopiirin eri mielenterveyskeskusten alueilla asuvien potilaiden kesken Mielenterveyskeskus Osuus shp:n väestöstä, % Osuus yksikön käynneistä, % Käyntimäärät n Porin alue Harjavallan alue Kankaanpään alue 10 1,4 34 Rauman alue 20 2,4 63 Tulokset Ajanjaksolla tehostetun avohoidon yksikössä hoidettiin kaikkiaan 406 potilasta ja yksikön käyntimäärä oli yhteensä Käynnit kirjataan siten, että potilaalle tilastoituu päivässä vain yksi käynti, vaikka hän tapaisi saman päivän aikana useita eri työntekijöitä. Vuoden aikana hoidettujen potilaiden päädiagnoosit ilmenevät taulukosta 2. Käynneistä 95 % koski Porin ja Harjavallan mielenterveyskeskusten alueilla asuvia potilaita (taulukko 3). Psykiatristen osastojen kuormitus säilyi kohtuullisena, mutta potilaiden hoitoajat lyhenivät ja vaihtuvuus osastoilla lisääntyi. Suurin paine kohdistui odotetusti akuuttipsykiatriseen avoosastoon, joka toimii tehostetun avohoidon yksikön kanssa kiinteässä yhteistyössä (taulukko 4). Hoitojaksoja osastohoidossa ollutta potilasta kohden oli sekä vuonna 2010 että 2012 sairaanhoitopiirissä keskimäärin 1,7. Seurantatutkimuksessa mukana olleista 50 potilaasta 42 % oli miehiä ja 58 % naisia. Potilaiden keski-ikä oli 34 vuotta (18 60 v). Ensikertalaisiksi määriteltiin potilaat, joilla ei ollut aiempaa psykiatrista hoitokontaktia tai jotka eivät olleet saaneet hoitoa Satakunnan sairaanhoitopiirin psykiatrian erikoisalalla kolmeen vuoteen. Heitä oli aineistossa 31 (62 %) ja pidemmän hoitohistorian omaavia 19 (38 %). Tutkittavista suurin osa oli tullut yksikköön Porin (60 %) ja Harjavallan (34 %) mielenterveyskeskuksen alueilta. Hoitojakson alussa potilaiden keskiarvo Beckin masennuskyselyssä oli 25 (18 60) ja ensi kertalaisten 24 pistettä. 10 % vastaajista koki lievää (10 18), 42 % keskivaikeaa (19 29) ja 34 % vaikeaa (30 63) masennusta. Alkoholin riskikäytön rajan 5 pistettä AUDIT 5 -mittarilla ylitti 60 % potilaista ja vastaajien keskiarvo oli 6,8 (0 20). Kolmen kuukauden kuluttua hoidon alkamisesta masennuskyselyn keskiarvo kaikilla potilailla oli 16 ja ensikertalaisilla 12 pistettä. 15Delämänlaatumittarin mukaan tehostetun avohoidon yksikön potilaiden tilanne oli kohentunut keskimäärin 0,06 pisteellä, mikä ylittää selvästi kliinisesti merkittävän muutoksen rajan (0,03 pistettä). Tämänkin mittarin mukaan potilailla olivat helpottuneet erityisesti masennusja ahdistuneisuusoireet (kuvio 1). Alkoholin riski käytössä mahdollisesti tapahtuneita muutoksia ei kontrolloitu 3 kuukauden kohdalla. Pohdinta Uuden akuuttipsykiatrisen toimintamallin ensisijaiset tavoitteet ovat toteutuneet hyvin. Harjavallan sairaalan akuuttipsykiatrian kolmanneksella vähentyneet sairaansijat näyttäisivät riittävän sairaalahoitoa tarvitseville potilaille ja avo- 403
5 Terveydenhuoltotutkimus Taulukko 4. Satakunnan sairaanhoitopiirin aikuispsykiatrian osastoilla hoidettujen potilaiden lukumäärät ja keskimääräiset hoitoajat, hoitojaksojen lukumäärät ja osastojen keskimääräiset kuormitusprosentit vuosina 2010 ja Osasto Paikkamäärä, n Potilaita 2010, n Potilaita 2012, n Hoitojaksoja 2010, n Hoitojaksoja 2012, n Hoitoaika (ka) 2010, vrk Hoitoaika (ka) 2012, vrk Kuormitus (ka) 2010, % Kuormitus (ka) 2012, % Suljettu akuuttiosasto Suljettu akuuttiosasto Akuutti avo-osasto Rauman akuuttiosasto Yleissairaalapsykiatrian osasto Suljettu kuntoutusosasto Suljettu kuntoutusosasto Kuntoutusosasto Koko sairaanhoitopiiri Suljetun akuuttiosaston toiminta päättyi tehostetun avohoidon yksikön aloittaessa 2 Rauman akuuttiosastolla oli 15 sairaansijaa saakka ja 10 sijaa , minkä jälkeen osasto lopetti toimintansa kuvio 1. Tehostetun avohoidon yksikön potilaiden elämänlaatu hoitojakson alkaessa ja 3 kk:n seurannan jälkeen 15D-elämänlaatumittarilla määritettynä. Elämänlaadun ulottuvuudet Liikuntakyky Näkö Kuulo Hengitys Nukkuminen Syöminen Puhuminen Erityistoiminta Tavanomaiset toiminnot Henkinen toiminta Vaivat ja oireet Masentuneisuus Ahdistuneisuus Energisyys Sukupuolielämä 0,3 0,4 0,5 0,6 0,7 0,8 0,9 1 Tasoarvo Väestö Potilaat lähtötilanne Potilaat seuranta hoidon käynnistäminen on kriisitilanteissa onnistunut välittömästi. Olennaista on ollut päivystyspotilaiden arviointi tehostetun avohoidon yksikössä ja avohoidon ensisijaisuuden painottaminen heti tulotilanteessa. Tärkeää on myös hoitomuotojen monipuolinen valikoima ja mahdollisuus joustaviin yksilöllisiin hoitosuunnitelmiin sekä potilaiden voinnin järjestelmällinen ja riittävän usein toistuva arviointi. Osastojen ylikuormituksen rajana pidetään kansainvälisesti tavallisesti 85 %:a (16). Ennen muutosta Harjavallan sairaalan suljetut akuuttija kuntoutusosastot toimivat käytännössä ylikuormitustilanteessa, kun taas avo-osastot olivat ajoittain alikäytössä. Suljetuilla osastoilla oli tuolloin todennäköisesti potilaita, joiden hoito olisi ollut mahdollista vähemmän rajoittavassa ympäristössä. Tehostetun avohoidon yksikön toiminnan käynnistyttyä osastojen kuormitus on tasoittunut, eikä vuonna 2012 minkään aikuispsykiatrisen osaston keskimääräinen kuormitus enää ylittänyt 85 %:a. Aikuispsykiatrian osastojen hoitojaksojen keskimääräinen pituus Satakunnan sairaanhoitopiirissä vuonna 2010 oli 22 vrk ja vuonna 2012 vain 20 vrk. Hoitojaksojen lukumäärä potilasta kohden ei lisääntynyt merkittävästi, joten lyhentyneet hoitojaksot ovat ilmeisesti riittäneet kattamaan sairaalahoidon tarpeen. Jatkossa on tarkoitus arvioida tarkemmin mm. sitä, onko kotiutuksen jälkeinen nopea uudelleen hoitoon 404
6 tieteessä Tästä asiasta tiedettiin Psykiatrisessa hoidossa avohoitoa pidetään ensisijaisena. Sairaalahoitoa voidaan vähentää vasta, kun tilalle on kehitetty korvaavaa toimintaa. Varsinkin vaikeista häiriöistä kärsivien potilaiden avopalveluista on ollut puutetta. Tämä tutkimus opetti Osastopaikkojen vähentäminen onnistuu, kun samanaikaisesti kehitetään monimuotoista avohoitoa. Tehokas ja nopea alkuvaiheen hoito vaikuttaa myönteisesti potilaiden elämänlaatuun. Uutta toimintaa on syytä arvioida ja seurata yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. hakeutuminen yleistynyt tai onko jonkin potilasryhmän hoitoon pääsy vaikeutunut. Tehostetun avohoidon yksikön käyttäjien alueellinen jakauma viittaa siihen, että noin puolen tunnin matka yksikköön ei vielä estä sen hyödyntämistä hoidossa, mutta pidemmät matkat vähentävät käyttöä. Yksikön potilaiden yleisin päädiagnoosi oli masennustila. Skitsofreniapotilaat sisältyvät psykoosipotilaiden ryhmään. Päihde- ja persoonallisuushäiriödiagnoosien osuudet jäivät melko pieniksi, mutta ne eivät kuvaa häiriöiden todellista esiintyvyyttä potilasaineistossa, koska tavallisimmin päädiagnoosiksi oli merkitty jokin muu häiriö. 60 %:lla yksikön potilaista alkoholinkäyttö ylitti riskirajan. Se on yleisempää kuin esimerkiksi suomalaisessa väestötutkimuksessa, jossa alkoholin käyttöhäiriö todettiin 28 %:lla masennuksen vuoksi sairauslomalla olleista (17). Tässä tutkimuksessa tarkastelunäkökulmana oli kuitenkin alkoholin riskikäyttö eikä varsinainen käyttöhäiriö. Seurantatutkimuksen perusteella tehostetun avohoidon yksikön hoitotulokset ovat hyviä, mutta käytettävissä oleva aineisto on toistaiseksi pieni ja seuranta-aika lyhyt. Depressiopotilaiden osuus on aineistossa suurin, jolloin tulokset ovat yleistettävissä lähinnä tähän potilasryhmään. Psykiatrinen hoito on kokonaisuus, jossa yhden toiminnon uudistaminen aiheuttaa muutospaineita myös muille hoidon alueille. Jotta sairaalahoidon tarpeessa oleville uusille potilaille löytyy tilaa aiempaa vähäisemmiltä osastopaikoilta, vaaditaan kaikkien osastojen henkilökunnilta sopeutumista ja joustavuutta, mikä voi johtaa työkuormituksen lisääntymiseen. Osastohoitojaksojen lyheneminen edellyttää niiden sisällön ja rakenteen kehittämistä. Tehostetun avohoidon yksikön potilaiden jatkohoidon järjestymisessä aluepoliklinikoilla tai perusterveydenhuollossa on ollut ajoittain viivettä, mikä on nopeasti johtanut yksikön ruuhkautumiseen. Täysin kivuttomasti uuden toimintamuodon käynnistäminen ei ole sujunut, vaan muutokset ovat tuoneet esiin myös jännitteitä organisaatiossa. Akuuttipsykiatrian uudistukset suunniteltiin ja toteutettiin melko nopeasti, joten valmistautumisaikaa ei juuri ollut. Tulevista muutoksista olisi ollut tarpeen keskustella aktiivisesti jo etukäteen. Lisähaasteen Satakunnan sairaanhoitopiirin akuuttipsykiatrian toiminnalle on tuonut Rauman osaston sulkeminen lokakuussa 2012, minkä johdosta akuuttiosastopaikat vähenivät vielä 15:llä. Alkuvaiheen kokemukset tehostetun avohoidon yksiköstä ovat osoittaneet, että vuodeosastopaikkoja on mahdollista vähentää, kun hoidon tarpeeseen on vastaamassa nopeasti myös virka-ajan ulkopuolella palveleva avohoito. Muutoksen tavoitteena oli ensisijaisesti muuttaa hoitojärjestelmää avohoitopainotteisemmaksi ja tehostaa voimavarojen käyttöä. Uudistus vaikuttaa myös taloudellisesti järkevältä, sillä vuodesta 2010 vuoteen 2012 Satakunnan sairaanhoitopiirin psykiatrian toimialueen kuntalaskutus kasvoi vain 1,3 %. Osastohoitopaikkojen vähentämisen ansiosta on voitu henkilöstömäärää lisäämättä vahvistaa aikuisten avohoitoa ja käynnistää uusia toimintamuotoja. Tehostetun avohoidon yksikön toimintaa kehitetään edelleen mm. lisäämällä kotikäyntejä ja käynnistämällä ryhmämuotoisia terapioita persoonallisuushäiriöistä kärsiville potilaille. Yhteistyötä psykiatrian muiden toimintayksiköiden ja perusterveydenhuollon kanssa on tarpeen edelleen tehostaa. Uutta toimintaa ja sen onnistumista on arvioitava kriittisesti, säännöllisesti ja riittävän usein sekä yksikön sisällä että yhteistyökumppaneiden kanssa. n Kiitokset osastohoitaja Hannu Vaajamolle hoitojaksoja koskevien tilastotietojen keräämisestä ja professori Harri Sintoselle avusta 15D-elämänlaatumittaustulosten käsittelyssä. English summary > in english Intensified treatment of psychiatric outpatients in Satakunta 405
7 english summary Ulla Saxén M.D, Ph.D. Satakunta hospital district Marko Lampela Teemu Elo Minna Nevalainen Kirsi-Maria Haapasalo- Pesu Jyrki Korkeila Intensified treatment of psychiatric outpatients in Satakunta Background According to the Finnish nationwide mental health plan, psychiatric patients should primarily be treated in open care. It has been suggested that hospital treatment cannot be reduced until several forms of outpatient treatment are developed. The service system in Satakunta hospital district has compared to rest of Finland been institutionally oriented and the treatment periods have been long. A project was started in the hospital district with the goal of revising operational models, developing outpatient treatment, reducing institutional care, and follow-up of the health benefits by quality of life measurement. One of the wards was changed to an intensified outpatient clinic. Methods Data on the number of adult psychiatry patients, average treatment times and number of treatment periods as well as average ward occupancy rates were gathered from electronic patient records. The data were gathered both for 2010, representing the time before the changes, and for 2012, the first full operational year of the unit for intensified treatment of outpatients. In addition, quality of life measurements by the 15D form and depression data using Becks scale (BDI) were gathered from TAY patients as a part of a larger follow-up study. Drug use was mapped by the AUDIT-5 test. Results The occupancy rates of psychiatry wards remained moderate and the highest rates were on the acute open ward. Of the 50 patients in the follow-up study 42% were men and 58% women and their average age was 34 years. Their clinical quality of life improved significantly during the three-month follow-up period. The mean BDI score was 25. Moderate depression was experienced by 42% of respondents and serious depression by 34%. The mean AUDIT-5 score was 6.8 and 60% of respondents reported alcohol use over the 5-point risk limit. Conclusions Institutional care places can be successfully reduced without endangering patient treatment if alternative services are simultaneously developed. The new functions must be evaluated critically, regularly and frequently enough both within the unit and together with the cooperation partners. 405a
Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento
Psykiatrian toiminnan muutoksia Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento 14.11.2013 Tausta -asiakirjoja Kansallinen Mieli 2009-suunnitelma PPSHP:n strategia ja omistajastrategia 2009 PPSHP:n pohjoisen
LisätiedotKaikki alkaa oikeastaan ovesta
Kaikki alkaa oikeastaan ovesta Psykiatrian palvelutoiminnan muutos laitospaikoista avohoitoon 7.4.2016 Mielen terveyttä asiakas vai potilas terveydenhuollossa Hyvinkään sairaanhoitoalueen alueellinen koulutus
LisätiedotMIELENTERVEYDEN HÄIRIÖIDEN HOITO PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA
MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖIDEN HOITO PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Kooste Porin, Rauman ja Keski-Satakunnan perusterveydenhuollon henkilökuntakyselystä vuosilta 2011 ja 2013 Minna Nevalainen projektipäällikkö Satakunnan
LisätiedotPsykiatriset kriisipotilaat terveyskeskussairaalan suojassa
Työssä raportti JAANA RAJAKANGAS psykiatrian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Lempäälän terveyskeskus, psykiatrian yksikkö TAINA HELLSTEN LT, geriatrian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Lempäälän terveyskeskus
LisätiedotRisto Raivio Ylilääkäri, Kliinisen osaamisen tuen yksikön päällikkö Projektipäällikkö, Terveydenhuollon avovastaanottotoiminnan palvelusetelikokeilu
Hoidon jatkuvuus perusterveydenhuollossa Tutkimus Tampereen yliopistollisen sairaalaan erityisvastuualueen ja Oulun kaupungin terveyskeskuksissa. Väitöskirja. Tampereen yliopisto 2016. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-03-0178-1
LisätiedotPienet Pohjalaiset Päihdepäivät. Kokkola Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL
Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Kokkola 15.11.2010 Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL 1 Vaikuttavan päihdehoidon perusperiaatteet Hoidon täytyy olla tarvittaessa nopeasti saatavilla Hoidon täytyy keskittyä
LisätiedotGEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1
GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1 GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJA VASTAA Tertiäärisestä päihdepsykiatriasta mm kaksoisdiagnoosipotilaiden ja opioidikorvaushoitojen
LisätiedotNäkökulmia toiminnan uudistamiseen
Näkökulmia toiminnan uudistamiseen Juha Koivu Hasse Karlsson, ylilääkäri, VSSHP/psykiatria; prof., TY toimialajohtaja, VSSHP Psykiatria 3/27/2015 3/27/2015 3/27/2015 Aivosairauksien aiheuttamat kustannukset
LisätiedotKuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?
Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen
LisätiedotPAKKO VÄHENEE KATSAUS TILASTOIHIN. Yhteisvoimin pakkoa vähentämään
PAKKO VÄHENEE KATSAUS TILASTOIHIN Yhteisvoimin pakkoa vähentämään Koulutuspäivä ja verkostotapaaminen Biomedicum 7.11.2014 J. Moring 1 Muutoksen tarve Suomi ja muut maat Viime vuosien kehitys 15.10.2014
LisätiedotYmpärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella
1.4.2 Ympärivuorokautinen hoito OYSERVAalueella Sanna Salmela, projektipäällikkö Suvi Helanen, hankesuunnittelija Projekti: Järjestämissuunnitelman toteutusta tukeva työnjako ja laitospaikat Tausta ja
LisätiedotSCID- haastatteluiden käyttöönotto
Liite 12 SCID- haastatteluiden käyttöönotto Satakunnan sairaanhoitopiirin psykiatriassa Yhteenveto koulutukseen osallistuneille tehdystä kyselystä Vähäkainu Johanna & Minna Nevalainen [28.2.2014 päivitetty
LisätiedotPsykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja
Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja Lyhyt historia Muurolan keuhkotautiparantola 1920 -luvulla Parantolan pihalla
LisätiedotLasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta. Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria
Lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria 27.2.2015 2500 2000 1500 1000 500 0 Nuorisopsykiatrian lähetteet 2009-2014 2009 2010 2011
LisätiedotH E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I
HYKS Nuorisopsykiatria Helsinkiläisiä nuoria on vuoden 2014 aikana tutkittu ja hoidettu HYKS Nuorisopsykiatrian Avohoidon, Osastohoidon ja Erityispalvelujen klinikassa. Organisaatio on sama, mutta yksikkömuutosten
LisätiedotPOHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007. Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007. Jyrki Tuulari & Esa Aromaa
POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007 Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007 Jyrki Tuulari & Esa Aromaa Depression hoidon laatukriteerit perusterveydenhuollossa (Käypä hoito suositus)
LisätiedotMieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM
Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-
LisätiedotJÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI
JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen
LisätiedotOYS PSYKIATRIA toiminut jo vuodesta 1925
OYS PSYKIATRIA toiminut jo vuodesta 1925 Tutkimustuloksia Kotimaisen ja kansainvälisen tutkimuksen perusteella tiedetään, että arvioon ja hoitoon pääsy tapahtuu liian hitaasti. Varhainen hoidon aloitus
LisätiedotOPTS 2015 3.6.2015 TERVEYSPALVELUT
TERVEYSPALVELUT OPTS 215 3.6.215 Kustannukset ja tuottavuustavoitteet Mittari Toteuma 213 Tavoite 214 Toteuma 214 Tavoitetaso 215 1. Taloustavoitteet Menot - 136 633 993 Tulot - 2 87 6 Netto - 115 826
LisätiedotPäihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi. 2012 HKa OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ
Päihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi 2012 HKa Taustaa: STM:n työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015: Asiakkaan aseman vahvistaminen Ehkäisyn
LisätiedotJÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI
JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista
LisätiedotAKUUTTI- JA KONSULTAATIOPSYKIATRIAN- LINJA. Pekka Jylhä Linjajohtaja
AKUUTTI- JA KONSULTAATIOPSYKIATRIAN- LINJA Pekka Jylhä Linjajohtaja Akuutti- ja konsultaatiopsykiatrian linja LINJAESIKUNTA: Linjajohtaja Pekka Jylhä, Ylihoitaja Tuula Rajala, Professori Tiina Paunio Johtava
LisätiedotIäkkään akuuttisairaanhoidon. yhteistyönä toimintamalli. Vanhustyön johtaja Johanna Lohtander
Iäkkään akuuttisairaanhoidon palveluketjun tehostaminen monitoimijaisena yhteistyönä toimintamalli Ylilääkäri Arja Mustamo Vanhustyön johtaja Johanna Lohtander Työpaja 28.11.2014 Lähtötilanne Tehostetun
LisätiedotMini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto
Mini-interventio erikoissairaanhoidossa 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Kuuluuko interventio erikoissairaanhoitoon? - Sairaalassa potilaiden tulosyyn taustalla usein päihteiden käyttö (n. 20 %:lla
LisätiedotPsykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö
Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Solja Niemelä Psykiatrian professori (ma.), ylilääkäri Sanna Blanco-Sequeiros, tulosaluejohtaja Esityksen sisältö Solja: Psykiatristen häiriöiden aiheuttama
LisätiedotMielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -
LisätiedotNuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen
Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen
LisätiedotUni- ja vireystilapotilaan hoitopolku
Uni- ja vireystilapotilaan hoitopolku 5.2.2019 klo 9:05-9:15 Juha Markkula, LT Psykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti, unilääketieteen erityispätevyys Apulaisylilääkäri, TYKS Uni- ja hengityskeskus/
LisätiedotAVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN
AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Ihmisen käsitys muuttuneesta tilanteesta muodostuu nopeasti ja on melko pysyvää. Hallinnan tunteen saavuttaminen ennustaa masennuksen vähäisyyttä, kuntoutumista, parempaa
LisätiedotSUOMEN AVOHOITOISIN MIELENTERVEYSPALVELUJEN TUOTTAJA
SUOMEN AVOHOITOISIN MIELENTERVEYSPALVELUJEN TUOTTAJA PALVELUJA HAJAUTETUSTI LÄHELLÄ PALVELUJEN KÄYTTÄJIEN KOTIPAIKKAA Juha Koivu toimialajohtaja, VSSHP Psykiatria EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT PSYKIATRIAN
LisätiedotPSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN
PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN Juhani Ojanen Erikoissairaanhoidon rooli Erikoissairaanhoidon rooli on sairauksia ja oireita korjaava ja hoitava toiminta. Lähde: Eläketurvakeskus 05/2011 Keskustelualoitteita
LisätiedotAkuuttityöryhmä tehosti nuorisopsykiatrista avohoitoa Satakunnassa
terveydenhuolto Max Karukivi LT, kliininen opettaja, nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto, nuorisopsykiatria Satakunnan sairaanhoitopiiri, nuorisopsykiatrian yksikkö max.karukivi@utu.fi Anna
LisätiedotLääkehoitoa kehitetään moniammatillisesti KYSin päivystyksessä potilas aktiivisesti...
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 4/2018 JÄRKEÄ LÄÄKEHOITOON Lääkehoitoa kehitetään moniammatillisesti KYSin päivystyksessä potilas aktiivisesti mukana Leena Kuusikko, Anu Ahonen, Jouni Ahonen / Kirjoitettu
LisätiedotPsykiatrisen sairaanhoidon lautakunnan kokous 16.6.2015. Leena Repokari Linjajohtaja Hyks lastenpsykiatria
Psykiatrisen sairaanhoidon lautakunnan kokous 16.6.2015 Leena Repokari Linjajohtaja Hyks lastenpsykiatria Lastenpsykiatristen palvelujen kysyntä Hyks 2500 lähetteet hyks koko vuosi lähetteet hyks lps
LisätiedotKäypä hoito -indikaattorit, depressio
1 Käypä hoito -indikaattorit, depressio Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Depressio Käypä hoito suositukseen (2014). Käypä hoito -työryhmä on nostanut suosituksesta keskeisiksi implementoitaviksi
LisätiedotLieksan aikuisväestön mielenterveys- ja päihdepalvelut
Lieksan mielenterveys- ja päihdetyö 1 (8) Lieksan aikuisväestön mielenterveys- ja päihdepalvelut Tarkempi resurssikuvaus: - palvelupäällikkö - psykiatri kahtena päivää viikossa, lisäksi toinen psykiatri
LisätiedotTAY Tehostetun avohoidon yksikön henkilöstö
TAY Tehostetun avohoidon yksikön henkilöstö Oh S.Puro, aoh Milla Pyötsiä, os.siht. Vuojärvi 14 hoitajaa; J.Virta, H.Malkavaara,O.Luhti, A.Tiala, A.Ruth, L.Turunen, E.korhonen, J.Leikas, K-M.Solismaa, M.Sainio,
LisätiedotTarkkailuaika nuorisopsykiatrian osastolla
Tarkkailuaika nuorisopsykiatrian osastolla Arvio tarkkailun aloittamisesta Nuori ja vanhemmat Huolen herääminen ja yhteydenotto Ei Kyllä Lähettävä lääkäri Välitön hoidon tarpeen arviointi Haluaako nuori
LisätiedotGEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1
GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 NEUROPSYKIATRIAN OSASTO 21 MUUTTO PSYKIATRIAKESKUKSEEN MARRASKUUSSA 2016 Neuropsykiatrisia potilasryhmiä:
LisätiedotJyväskylän yhteistoiminta alueen ja Keski Suomen seututerveyskeskuksen aikuispsykiatrian avohoidon toimintamalli 2011
1 Keski Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylän terveydenhuollon yhteistoimintaalueen, Keski Suomen seututerveyskeskuksen ja Keski Suomen sairaanhoitopiirin aikuispsykiatrian avohoidon yhdistämistä valmisteleva
Lisätiedottilanne. Pirjo Kejonen Hallintoylihoitaja PPSHP Valtuuston info
14.3.2017 tilanne Pirjo Kejonen Hallintoylihoitaja PPSHP Valtuuston info 20.3.2017 Mielenterveyspalvelujen järjestelyt/ PPSHP eteläinen alue Avo-osasto Oulaskankaan sairaalaan Nuorten tukitalo (Ylivieska)
LisätiedotPohjanmaa-hanke 2005-2014
Kohti pohjalaista hyvinvointia Pohjanmaa-hanke 2005-2014 osana Välittäjä 2009 ja Tervein mielin Pohjois- Suomessa hanketta tällä hetkellä Vaasa 3.2.2011 Antero Lassila ylilääkäri, Pohjanmaa-hanke, Epshp
LisätiedotVanhukset ja psyykenlääkehoito. Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015
Vanhukset ja psyykenlääkehoito Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015 Sidonnaisuudet Luentopalkkio: Medivir, Professio, Pfizer Advisory board: Servier, Takeda Palkkaa/palkkioita: Fimea, Valvira, Kustannus
LisätiedotPSYKIATRIAN KOULUTUSOHJELMA LOKIKIRJA
PSYKIATRIAN KOULUTUSOHJELMA LOKIKIRJA 0 ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI Kotiosoite Puhelinnumero Syntymäaika Ylioppilas LL-tutkinnon suoritusaika ja -paikka KOULUTUSPAIKAT Tampere Vastuuhenkilö Seinäjoki Vastuuhenkilö
LisätiedotOrganisaation haasteet mielenterveystyössä Länsi-Pohjan Sairaanhoitopiirissä. Neuvottelupäivät Rovaniemi, Sinettä
Organisaation haasteet mielenterveystyössä Länsi-Pohjan Sairaanhoitopiirissä Neuvottelupäivät Rovaniemi, Sinettä 7.6.2012 Sisältö Palvelujärjestelmän kehittyminen ja tämän hetken tilanne ja haasteet Länsi-Pohjan
LisätiedotOulun yliopistollinen sairaala PSYKIATRIAN TULOSYKSIKKÖ 2009
Oulun yliopistollinen sairaala PSYKIATRIAN TULOSYKSIKKÖ 2009 5.8.2008 toiminut jo vuodesta 1925 KEHITYSVAIHEITA 1925 1.8. sairaalan juhlalliset avajaiset, S1 jossa 140 ss Ensimmäinen potilas 11.10. 1933
LisätiedotPsykiatristen sairaalapalvelujen käyttö Suomessa. vuosina
Psykiatristen sairaalapalvelujen käyttö Suomessa vuosina 2002-2007 Hoitoilmoitusrekisterin pohjalta Osa 2: Psykiatristen sairaalapalvelujen käyttö alueittain Timo Tuori 2. Psykiatristen sairaalapalvelujen
LisätiedotPäätösten tueksi: Länsi-Suomen mielenterveyskyselyn tuloksia
Päätösten tueksi: Länsi-Suomen mielenterveyskyselyn tuloksia - Kristian Wahlbeck THL Mielenterveys ja päihdepalvelut -osasto Länsi-Suomen mielenterveyskysely seuraa tutkimuksen keinoin mielenterveyden
LisätiedotRANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla
TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua
LisätiedotLUONNOS TULEVAISUUDEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN HAHMOTELMAA
LUONNOS TULEVAISUUDEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN HAHMOTELMAA Valmisteluhankkeen ohjausryhmä 12.5.2016 PERUSAJATUS Joustava, dynaaminen ja kansalaisen tarpeeseen vastaava palveluverkosto, jossa
LisätiedotTerveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS
Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS 2 Taustaa Terveydenhuollon mahdollisuudet vaikuttaa sairauksiin lisääntyneet, mutta samalla
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 51 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto aloitteesta kaupungin mielenterveysohjelman uusimisesta HEL 2012-014529 T 00 00 03 Päätös päätti antaa seuraavan lausunnon:
LisätiedotTalousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO
TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille
LisätiedotParaisten kaupunki Tilinpäätös 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO
TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Paula Sundqvist, sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille kuntalaisille ja kiireellinen
LisätiedotKOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa
KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa Hannele Peräkoski, Taina Heikkinen Projektityöntekijä Sairaanhoitaja Tikkurilan sosiaali ja terveyskeskus 27.3.2007 TOIMINTA ALUEEN HENKILÖSTÖ
LisätiedotPilottityö Terveydenhuollon analytiikan koulutusohjelma
Pilottityö Terveydenhuollon analytiikan koulutusohjelma Päivystysosaston potilasvirrat 16.4.- 29.4.2018 Hanna-Kaisa Knihti YLEISTÄ Kysely toteutettiin Satakunnan ammattikorkeakoulussa järjestetyn terveydenhuollon
LisätiedotMielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala
1 Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 2 Ihminen on sosiaalisen verkostoon uppoutunut psykobiologinen
LisätiedotPäivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP
Päivystysosasto Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Potilaat Päivystysosastolle päivystyspoliklinikan kautta tarkkailuosasto A11, A31, A32 A12, A21, A21 A42 Miksi päivystys osasto aikaa vievä diagnostiikka
LisätiedotMuistisairaan hoitomallia etsimässä
Muistisairaan hoitomallia etsimässä Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo Muistisairaudet Käypä hoito -työryhmän jäsen SIDONNAISUUTENI KAUPALLISEEN YRITYKSEEN VIIMEISEN 3
LisätiedotVeijo Nevalainen Mielenterveystyön ylilääkäri Imatra. Väkivallaton mielenterveystyö
Veijo Nevalainen Mielenterveystyön ylilääkäri Imatra Väkivallaton mielenterveystyö Väkivallaton mielenterveystyö Potilaiden turvallisuus Väkivallaton mielenterveystyö Hoidon pakkokeinot Henkilökunnan turvallisuus
LisätiedotKUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ
KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ Helena Haimakainen; sairaanhoitaja 30.01.2013 PÄIHDETYÖ PERUSPALVELUISSA TAVOITEENA Ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä Sosiaalisten ja terveydellisten haittojen
LisätiedotMiten 2Dg-potilaan hoitomalli rakentuu Etelä-Pohjanmaalla projektityöntekijä Marja Koivumäki
Miten 2Dg-potilaan hoitomalli rakentuu Etelä-Pohjanmaalla 25.10.2010 projektityöntekijä Marja Koivumäki Esitys Tausta Määrittely Systemaattinen hoitomalli/ Masennustalkoot II Käyttäytymisen aktivaatiomalli
LisätiedotÄänekosken terveyskeskus. Ylilääkäri Keijo Lukkarinen
Äänekosken terveyskeskus Ylilääkäri Keijo Lukkarinen Shp:n talousarvio 2018 Shp:n talousarviossa on Äänekosken osuus 22,425 miljoonaa euroa ( + 2,2 % verrattuna vuoden 2017 ennusteeseen) Kaupungin raami
LisätiedotMIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO
MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1
LisätiedotPäivystys- ja keskittämisasetuksen aiheuttamat muutokset
Päivystys- ja keskittämisasetuksen aiheuttamat muutokset Jorma Penttinen, JYL 9.5.2018 1 1. Hoidon keskittämisasetus 2. Päivystysasetus 3. SOTE 18 maakuntaa? Golden hour 1. Vaikea vamma (kolarit) 2. Vaikea
LisätiedotMielenterveys- ja päihdesuunnitelma
Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö
LisätiedotKeski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys
Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Sairaalapäivät 2010 23.-24.11.2010, Finlandia-talo, Helsinki toimialueen johtaja Jorma Teittinen Päivystyksen toimialue Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN
LisätiedotElämänlaatu ja sen mittaaminen
04.02.2013 Elämänlaatu ja sen mittaaminen Luoma Minna-Liisa, Korpilahti Ulla, Saarni Samuli, Aalto Anna-Mari, Malmivaara Antti, Koskinen Seppo, Sukula Seija, Valkeinen Heli, Sainio Päivi 04.02.2013 elämä
LisätiedotOulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä
Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-
LisätiedotMiten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1
Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon
LisätiedotKansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke
Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-
LisätiedotHoitojakso nuorisopsykiatrian osastolla
Hoitojakso nuorisopsykiatrian osastolla Nuori ja vanhemmat Lähettävä taho: Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Yksityislääkäri Hoidontarpeen arviointi Huolen herääminen ja yhteydenotto Hoidontarpeen
LisätiedotKokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa
Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa 13.02.2013 Helsinki Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi 13.2.2013 Kokemusasiantuntija palvelujen
LisätiedotPalkkiohoidot käytännössä Salon Terveyskeskuksen Päihdeyksikkö PÄLÄ-päivät
Palkkiohoidot käytännössä Salon Terveyskeskuksen Päihdeyksikkö PÄLÄ-päivät 8.3.2019 JARNO HEINO, PSYNAPSI OY PSYKIATRIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, PÄIHDELÄÄKETIETEEN ERITYISPÄTEVYYS Sidonnaisuudet Psynapsi Oy: Salon
LisätiedotYhteisvoimin pakkoa vähentämään
Yhteisvoimin pakkoa vähentämään Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja Helsinki 6.11.2014 kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi Pohjoismaiden ministerineuvoston suositukset 2011 Työryhmän loppuraportti asetti
LisätiedotKuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu Vanhuspalvelujen Kuusikko
Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu Vanhuspalvelujen Kuusikko 1 75 vuotta täyttäneen väestön määrän absoluuttinen ja suhteellinen kehitys Kuusikossa
LisätiedotETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN JULKAISUT V. 2000
ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN JULKAISUT V. 2000 Kitinoja H., Kiili R., Arola I., Finne M., Haapamäki M-L., Heiska A., Ojanen A., Sarajärvi A., Yli-Hukkala M-L.,
LisätiedotSYDÄNINFARKTIPOTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN
SYDÄNINFARKTIPOTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Terveyden edistämisen seminaari 3.3.2009 Aila Ruuth-Setälä Salon aluesairaala, sisätautien yksikkö Osastonhoitaja, TtM Sisätautien yksikön ja yleissairaalapsykiatrian
LisätiedotMielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa
Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Timo Aronkytö Terveyspalvelujen johtaja 1 Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mikä Vantaata vaivaa? Vantaalaisen hyvä mieli
Lisätiedot2/10/2015 YLEISKATSAUS MIKSI NETTIPALVELUT OVAT OK? HISTORIAA SUOSITUKSIA JA PALKINTOJA
YLEISKATSAUS eterveys on täällä nyt Terveys/hyvinvointiteknologian hurja kasvu (Suomi on kärkimaita) Netin käyttö on arkipäivää, myös ikäihmisillä : Yli neljännes 75-89-vuotiaista suomalaisista käyttää
LisätiedotMatti Kaivosoja. LT, ylilääkäri, psykiatrian tulosaluejohtaja K-PSHP apulaisopettaja, Turun yliopisto, lastenpsykiatria
Matti Kaivosoja LT, ylilääkäri, psykiatrian tulosaluejohtaja K-PSHP apulaisopettaja, Turun yliopisto, lastenpsykiatria Matti Kaivosoja - Sairaalapäivät 2010 1 Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä
LisätiedotTERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA Jorma Posio
TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA 1 Hankkeessa mukana 2 Kainuun maakunta-kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa) Keski-Pohjanaan sairaanhoitopiiri 137 952 euroa (kokonaiskustannukset
LisätiedotTerveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009
Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009 Potilas- ja tulotiedot sekä käyntitiedot Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen 9.11.2009 Esityksen nimi / Tekijä 1 Muutokset
LisätiedotCoxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu
Coxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu Työpaperi T17 Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto 2009-2011 (VeTe) Hoitotyön henkilöstövoimavarojen
LisätiedotTERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA
TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA 1 Hankkeessa mukana 2 Kainuun maakunta-kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa) Keski-Pohjanaan sairaanhoitopiiri 137 952 euroa (kokonaiskustannukset
LisätiedotMALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY
MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY PSYKIATRIA: Mielenterveystoimisto; aikuistenlasten ja nuorten vastaanotto, syömishäiriöpoliklinikka, sivuvastaanotto Uudessakaarlepyyssä Päiväosasto ja yöpymismoduli Psykiatrinen
LisätiedotSuomalaisten näkö ja elämänlaatu. Alexandra Mikhailova, FT
Suomalaisten näkö ja elämänlaatu Alexandra Mikhailova, FT 7..27 Näkövammaisuus ja sokeus Näkövammaisuuden ja sokeuden aiheuttajat maailmanlaajuisesti: IAPB vision atlas, 27 Näön merkitys Heikentynyt näkökyky
LisätiedotADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina
ADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina 12.10.2017 Jaakko Pitkänen Yleislääketieteen erikoislääkäri Lastenneuvola- ja kouluterveydenhuoltotyön erityispätevyys Koululääkäri, vt erikoislääkäri,
LisätiedotJonnan tarina. Keväällä 2007
Sairastui syömishäiriöön 19-vuotiaana, 2006 Hoitosuhde kotikaupunkinsa nuorisopsykiatriseen poliklinikkaan jo ennen syömishäiriötä ahdistuksen takia Nyt 26-vuotias - Nuorisopsykiatrian poliklinikalla syömishäiriötä
LisätiedotStandardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto
Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla
LisätiedotMaahanmuuttajien Mielenterveystyö HUS Psykiatriassa. Ayl Teemu Kärnä Sh Nina Marttinen
Maahanmuuttajien Mielenterveystyö HUS Psykiatriassa Ayl Teemu Kärnä Sh Nina Marttinen Maahanmuuttajat Heterogeeninen ryhmä ulkomailla syntyneitä Suomessa oleskelevia ihmisiä: Suomessa työskentelevät tai
LisätiedotTYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA
TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA Perusturvalautakunta 28.4.2015 ( 39): Riihimäen seudun terveyskeskuksen yhtymähallitus
LisätiedotMielenterveys- ja päihdepalvelut Keski-Suomessa
Mielenterveys- ja päihdepalvelut Keski-Suomessa POPUP valmistelutiimi: Tarja Seuri (Ksshp) Jouko Nykänen (Uurainen) Jussi Suojasalmi (Sovatek) Juha Katajamäki (Ksshp) Tarja Saharinen (Ksshp) Marja Heikkilä
LisätiedotNuorten syöpäpotilaiden elämänlaadun ja selviytymisen seuranta mobiilisovelluksella
Nuorten syöpäpotilaiden elämänlaadun ja selviytymisen seuranta mobiilisovelluksella Miia Ojala Sairaanhoitaja YAMK Lasten ja nuorten veri- ja syöpäsairauksien hoito Lapsena tai nuorena syövän sairastaneiden
LisätiedotPalokan mielenterveystoimisto tuottaa psykiatrisia avohoitopalveluita Uuraisten kunnalle.
2 Muuramen terveyskeskuksen mielenterveystoimisto hoitaa Muuramen kunnan ja entisen Korpilahden kunnan alueen potilaat. Keskeisesti hoidetaan seuraavat sairausryhmät: Masennus- ja ahdistuneisuussairaudet
LisätiedotHelsinkiläisten lasten psykiatristen palvelujen toteutuminen v 2012
Helsinkiläisten lasten psykiatristen palvelujen toteutuminen v 212 Helsinkiläisten avohoitopotilaiden määrä säilyi ennallaan verrattuna edelliseen vuoteen. Käyntien määrä hieman väheni. helsinkiläisten
Lisätiedottutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari
Nuorten mielenterveys Jaana Suvisaari tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö 28.2.2017 Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Nuoruusikä: 13 22 -vuotiaat 28.2.2017 Nuorten
LisätiedotAVH-POTILAAN JATKOHOIDON SUUNNITTELU JA TOTEUTUS
AVH-POTILAAN JATKOHOIDON SUUNNITTELU JA TOTEUTUS Avh-potilaista joka toiselle jää pysyvä haitta, puolelle heistä vaikea-asteinen. Toisaalta joka neljäs toipuu oireettomaksi, yli puolet omatoimisiksi ja
LisätiedotSomaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski
+ Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen
Lisätiedot