LUOTTAMUSHENKILÖRAPORTTI

Transkriptio

1 LUOTTAMUSHENKILÖRAPORTTI 2014 Luottamushenkilöraportti 2014 esittelee PAMin luottamushenkilökyselyn tuloksia. Luottamushenkilökysely on toteutettu aikaisemmin vuosina 2006, 2008 ja Kyselyyn vastanneet ovat pamilaisia luottamusmiehiä ja työsuojeluvaltuutettuja. ISBN Palvelualojen ammattiliitto PAM Antti Veirto

2 LUOTTAMUSHENKILÖ- RAPORTTI 2014 Palvelualojen ammattiliitto PAM Antti Veirto

3 Palvelualojen ammattiliitto PAM Palvelualojen ammattiliitto PAM, julkaisuja 1/2015 ISSN ISBN Libris Oy, 2015

4 Sisältö 1 Taustaa luottamushenkilöselvitykselle Toteutus Perustietoja vastaajista Työpaikka Yhteistoiminta Työstävapautusaika Luottamushenkilöiden ajankäyttö ja työvälineet Luottamushenkilöiden kouluttautuminen Tukea luottamushenkilönä toimimiseen Paikallinen sopiminen Vuoden 2014 erityiskysymyksiä Yhteenveto...17 Taulukoita

5 4

6 1 Taustaa luottamushenkilöselvitykselle PAMin ensimmäinen luottamushenkilöselvitys tehtiin vuonna Sen innoittajana oli vuonna 2003 tehty työsuojelun toiminnan tila -selvitys, jolla saatiin ensimmäinen kuva siitä millaisissa olosuhteissa PAMin toimialojen työsuojeluvaltuutetut luottamustyötään tekevät. Vuodesta 2006 alkaen siis selvityksessä ovat olleet mukana sekä työsuojeluvaltuutetut että luottamusmiehet. Luottamushenkilöselvitys keskittyy ennen muuta varsinaisten luottamushenkilöiden toimintaedellytyksiin, joten heidän varahenkilönsä eivät ole tarkasteluissa mukana. Luottamushenkilötoiminnan ympärillä käytävässä keskustelussa painopisteet ovat vuosien varrella muuttuneet. Näinkin lyhyellä kaarella kuin vajaassa kymmenessä vuodessa on ehditty siirtyä työpaikkakohtaisesta edunvalvonnasta työpaikan kehittäjä -ajatteluun ja yhä voimakkaammin työpaikkakohtaiseen sopimiseen. Kuitenkin kaikilla luottamushenkilötyön painopistealueilla keskeistä on edelleenkin se, millaiset toimintaedellytykset työpaikkatasolla luottamushenkilötyön tekemiseen on tarjolla. Viimeisin luottamushenkilöselvityksen aineisto kerättiin 2014 keväällä. Sen tulokset raportoidaan tässä yhteenvedossa. Jonkin verran tehdään samalla vertailua aikaisempiin kyselyihin. Kysymykset ovat eri kyselyissä hieman vaihdelleet kulloistenkin tarpeiden mukaan, jolloin vertailtavuus on jonkin verran kärsinyt. Olen liittänyt mukaan myös tiedon vuoden 2015 jäsenkyselyssä luottamushenkilöiltä kerätyn tiedon suhtautumisesta paikalliseen sopimiseen. 2 Toteutus PAMin luottamushenkilöraportin aineisto kerättiin keväällä 2014 sähköisellä kyselyllä. Tietojen keruu toteutettiin vuotuisen jäsenkyselyn yhteydessä. Kyselyyn vastasi PAMin varsinaisista luottamushenkilöistä 640. Heistä 85 hoiti sekä luottamusmiehen että työsuojeluvaltuutetun tehtävää. Yksinomaan luottamusmiehinä vastaajista toimi 393 ja työsuojeluvaltuutettuina 162. Kokonaisuudessaan vastaajat edustivat 32 prosenttia kohderyhmästä eli varsinaisista luottamushenkilöistä keväällä Vastausprosentti on valitettavan, mutta tyypillisen alhainen. Viime vuosina luottamushenkilöille on suunnattu monia kyselyitä, esimerkiksi säännöllinen SAK:n luottamushenkilöpaneeli. Runsaat kyselyt tuottavat vähenevää innostusta niihin vastaamiseen. 5

7 3 Perustietoja vastaajista Kyselyyn vastanneista luottamushenkilöistä 68 prosenttia oli naisia. Vastanneiden keski-ikä oli 42 vuotta. Naisten keski-ikä oli 41 vuotta ja miesten 43 vuotta. Kuten PAMin jäsenistöllä keskimäärin niin myös luottamushenkilövastaajista joka kolmannella oli ylioppilastutkinto. Luottamusmiehistä 89 prosentilla oli ammatillinen koulutus, joka on aikaisemmissa luottamushenkilöselvityksissäkin havaitulla tavalla hieman yleisempää kuin rivijäsenistöllä (86 %) ja työsuojeluvaltuutetuilla (82 %). Halutessaan tämän voi tulkita niin, että ammatillinen koulutus on vahvistanut ammatillista identiteettiä sillä tavoin, että ammattialan edunvalvontatyö eli luottamusmiestyö on näyttäytynyt kiinnostavana. Luottamushenkilöt ikäryhmittäin 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 5 % 4 % 5 % 4 % 26 % 23 % 22 % 26 % 33 % 27 % 33 % 31 % 24 % 21 % 26 % 27 % 15 % 14 % 21 % 12 % yli 60 vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta Aikaisempiin kyselyihin verrattuna luottamushenkilöistä isompi joukko oli toiminut nykyisessä työpaikassaan luottamustoimessa 2 5 vuotta. Vuoden 2011 kyselyyn verrattuna olivat vähentyneet sekä korkeintaan kaksi vuotta että yli 5 vuotta työpaikan luottamushenkilönä toimineiden osuudet. Nykyisen työpaikan luottamushenkilönä % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 15 % 16 % 13 % 20 % 21 % 19 % 29 % 29 % 34 % 36 % 35 % 34 % yli 10 vuotta 5-10 vuotta 2-5 vuotta 0-2 vuotta

8 Vastaajista 57 prosenttia työskenteli kaupan alalla, 19 prosenttia majoitus-, ravintola- ja vapaa-ajanpalveluissa sekä 14 prosenttia kiinteistöpalvelualalla ja loput 10 prosenttia muilla aloilla. Kyselyyn osallistuneista varsinaisista luottamushenkilöistä 78 prosenttia työskenteli kokoaikaisessa vakituisessa työsuhteessa. Osa-aikaisia vakituisia oli vastaajista 21 prosenttia. Varsinaisista luottamushenkilöistä 62 prosenttia oli sellaisia, joilla oli vielä yksi tai useampia 18 vuotiaita lapsia huollettavanaan. Varsinaisista luottamushenkilöistä 24 prosenttia olisi äänestänyt SDP:tä ja perussuomalaisia 14 prosenttia, mikäli eduskuntavaalit olisi järjestetty Kolmanneksi eniten kannatusta olisi saanut Vasemmistoliitto (9 %). 4 Työpaikka PAMin luottamushenkilökyselyyn vastanneista 38 prosenttia toimi luottamustoimessa yrityksessä, jossa työskentelee yli 300 henkilöä. Vuonna 2008 alle 10 hengen yrityksissä toimi luottamushenkilönä 7 prosenttia ja vuonna 2014 enää 3 prosenttia vastanneista luottamushenkilöistä. Ylipäätänsä vaikuttaa siltä, että aikaisempaa useammin luottamushenkilö toimii useamman sadan henkilön yrityksessä. Tiedossa on, että erityisesti kaupan alalla yritysten määrä edelleen vähenee jo pitkään jatkuneen trendin mukaisesti. Se johtuu ainakin osittain alan keskittymisestä isoille toimijoille. Toisaalta majoitus- ja ravitsemisalalla yritysten määrä on vuosien saatossa ollut kasvusuunnassa ja keskittyminen ei siten ole ollut niin voimakasta. Vastaajista 86 prosenttia kertoo, että heidän yrityksensä palveluksessa on osa-aikatyöntekijöitä. Vastaajista 28 prosenttia uskoo, että heidän työpaikallaan järjestäytyminen on viime aikoina parantunut. Arviot järjestäytymisen kehittymisestä ovat pysyneet jokaisella kyselykerralla jokseenkin samoina. Eli aina hieman yli neljännes vastaajista arvioi kasvua. Luottamushenkilöiden työpaikkojen järjestäytymisaste on keskimäärin 58 prosenttia ja vuodesta 2008 se on vähentynyt 6 prosenttiyksikköä. 7

9 Luottamushenkilön toimialueen järjestäytymisaste 70 % 65 % 60 % 55 % 50 % 45 % 40 % 35 % 64 % 57 % 58 % 30 % Parhaaksi jäsenhankintakeinoksi vuoden 2008 tapaan koettiin keskustelu työntekijän kanssa. Suosiotaan ovat menettäneet liittymismateriaalien saaminen uusille työntekijöille ja työnantajan suhtautuminen. Myöskään liiton näkymisellä julkisuudessa ei uskottu olevan niin suurta vaikutusta kuin vuonna 2008, kuten ei myöskään työehtosopimusneuvotteluilla. Merkitystään olivat myös menettäneet luottamushenkilöiden mielissä jäsenhankintakeinoina esimerkiksi liiton jäsenhankintakampanjat sekä liittymislahjat. Parhaat jäsenhankintakeinot 2008 ja 2014 hyvin hoidettu työsuhdeasia työpaikalla liittoneuvotteluissa läpisaatu tärkeä TES-tavoite keskustelu työntekijän kanssa työntekijöiden yhteinen toiminta työpaikalla liiton tai ammattiosaston tarjoamat jäsenedut liiton tai ammattiosaston kampanjat lahja liittymisestä liiton näkyminen julkisuudessa ja työpaikalla työnantajan myönteinen suhtautuminen meneillään olevat työehtosopimusneuvottelut liittymismateriaalin saaminen heti uudelle työntekijälle laaja tietopaketti liiton aikaansaannoksista laadukas jaettava materiaali 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 8

10 Vastaajista 76 prosenttia kertoo, että työpaikalla on työsuojelutoimikunta. Vuonna 2008 näin ilmoitti 68 prosenttia. Tätä myönteistä muutosta kokonaiskuvassa selittää se, että pienten yritysten luottamushenkilöitä oli nyt vastaajissa vähemmän. Yhteistoimintaneuvottelukunta on vastaajista 38 prosentin työpaikalla. Vuonna 2008 asia kysyttiin hieman toisin käsittein. Silloin yhteistoimintaelin oli 39 prosentin työpaikalla. Luottamushenkilöt edustivat vuonna 2014 toimessaan keskimäärin 258 työntekijää. Vuodesta 2008 määrä on kasvanut peräti 71 henkilöllä. Suurimmillaan edustettavien määrä oli työntekijää. 5 Yhteistoiminta Luottamushenkilöistä 83 prosenttia kertoi, että työpaikalla keskustellaan työhön liittyvistä ongelmista. PAMin jäsenkyselyn vuoden 2014 aineistosta käy ilmi, että työntekijöistä, joiden työpaikalta löytyy luottamushenkilö, 71 prosenttia kokee, että työpaikalla keskustellaan työhön liittyvistä ongelmista. Luottamushenkilöiden ja työntekijöiden näkemykset voivat siis jossain tapauksessa jonkin verran poiketa toisistaan. Niistä työntekijöistä, joiden työpaikoilta ei löydy luottamushenkilöitä, vain 63 prosenttia kokee, että työpaikalla keskustellaan työhön liittyvistä ongelmista. Näyttää siis siltä, että luottamushenkilöiden olemassaolo työpaikalla luo enemmän mahdollisuuksia keskustella työhön liittyvistä ongelmista. Luottamushenkilöistä 85 prosenttia oli sitä mieltä, että heidän työpaikallaan työntekijät välittävät työhönsä liittyvistä asioista. Luottamushenkilöiden näkemys tässä asiassa ei poikennut juurikaan niiden työpaikkojen työntekijöiden näkemyksistä, joissa ei ollut luottamusmiestä tai työsuojeluvaltuutettua. Työntekijöistä, joilla ei ole työpaikkansa luottamustehtäviä, on 7 prosenttia kiinnostuneita työsuojeluvaltuutettuna toimimisesta ja 6 prosenttia luottamusmiehenä toimimisesta. Joka viides kertoo olevansa ehkä kiinnostunut toimimisesta noissa luottamustehtävissä. Naisia luottamustehtävät kiinnostavat miehiä vähemmän. Aikaisempaa enemmän luottamushenkilöt näyttävät pitävän yhteyttä työntekijöihin hyödyntäen sähköisiä yhteydenpitovälineitä sekä antamalla ennen muuta tietoa sitä kysyville. 9

11 Yhteydenpito henkilökuntaan harvoin usein erittäin usein 27 % 40 % 8 % 33 % 35 % 34 % 47 % 7 % 9 % 8 % 40 % 43 % 3 % 34 % 62 % 24 % 32 % 16 % 24 % 43 % 22 % 22 % 31 % 15 % 18 % 25 % 22 % pidän tiedotustilaisuuksia jaan materiaalia annan tietoja kysyttäessä 36 % kierrän tapaamassa hyödynnän yrityksen työntekijöitä sisäisiä verkostoja 32 % 24 % 17 % 36 % 35 % hyödynnän sähköpostia tai muita sähköisiä välineitä 6 Työstävapautusaika Vuonna 2008 luottamushenkilökyselyyn vastanneista varsinaisista luottamushenkilöistä 48 prosenttia kertoi hoitaneensa luottamustoimeaan ilman työstävapautusaikaa. Vuonna 2014 kyselyyn vastanneista ilman työstävapautusaikaa oli vain 34 prosenttia. Kokonaan työstävapautettuja vastaajista oli 12 prosenttia, kun vuonna 2008 heitä oli 9 prosenttia. Työstävapautusaikaansa liian vähäisenä piti nyt 16 prosenttia, kun 2008 heitä oli 14 prosenttia vastaajista. Työstävapautusajan riittävyys edustettavien työntekijöiden määrän mukaan olen kokonaan työstävapautettu luottamushenkilö työstävapautusaikaa on riittävästi työstävapautusaikaa on liian vähän minulle ei ole määritelty työstävapautusaikaa

12 Ne vastaajat, jotka kokivat työstävapautusajan riittämättömäksi, edustivat luottamushenkilönä keskimäärin 178 työntekijää. Jos koki, että työstävapautusaika riitti, oli edustettavia työntekijöitä keskimäärin 134. Kokemus työstävapautusajan riittämättömyydestä suhteessa edustettavien työntekijöiden määrään on pysynyt vuodesta 2008 jokseenkin ennallaan. 7 Luottamushenkilöiden ajankäyttö ja työvälineet Aikaisempaan verrattuna useammin luottamushenkilönä toimimista näyttää haittaavan toimialueiden laajuus ja yhteydenpito-ongelmat. Kuitenkin eniten edelleen luottamushenkilötehtävän hoitamista haittaavat kiire ja ajanpuute. Vastaajista 63 prosenttia piti työpaikan välinpitämätöntä ilmapiiriä luottamushenkilötyötä haittaavana. Ne, jotka kokivat välipitämättömyyden ongelmaksi, myös muita useammin olivat sitä mieltä, että työpaikalla ei keskustella työhön liittyvistä ongelmista. Luottamushenkilötyötä haittaavat tekijät työnantajan edustajan välinpitämättömyys yhteydenpito-ongelmat työntekijöiden ja luottamushenkilön välillä toimialueen laajuus kiire ja ajanpuute asiat eivät etene työntekijöiden vaikea kokoontua välinpitämätön ilmapiiri 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 11

13 Vastanneista luottamushenkilöistä lähes 80 prosentilla oli käytössään työnantajan järjestämä tietokone. Puhelin oli 74 prosentilla vastanneista. Vuonna 2006 luottamushenkilöistä työnantajan järjestämä puhelin oli ollut 70 prosentilla. Oma työhuone oli vuonna 2014 noin joka kolmannella luottamushenkilöistä. Työpöytä oli puolella vastaajista ja lukittava kaappi 65 prosentilla. 8 Luottamushenkilöiden kouluttautuminen Kyselyn tulosten perusteella näyttää siltä, että luottamushenkilöt ovat aikaisempaan verrattuna osallistuneet enemmän tehtävänsä hoitoon liittyvään liiton järjestämään koulutukseen. Tämä näyttää käyvän toteen erityisesti luottamusmiesten kohdalla. Sen sijaan työsuojeluvaltuutetuilla joidenkin koulutuksien suhteen osallistuminen näyttäisi olevan vähäisempää kuin aikaisemmin. Toki tuloksiin vaikuttaa se millaisia koulutuksia on ollut kulloinkin tarjolla, kuinka pitkään on tehtävässään ehtinyt toimia, hoitaako useampia työpaikan luottamustehtäviä samanaikaisesti ja niin edelleen. Luottamusmiesten osallistuminen liiton koulutuksiin 67 % Luottamushenkilöiden perehdyttämistilaisuus Työsuojelun peruskurssi 70 % 71 % 26 % 25 % 30 % 70 % Luottamusmiesten peruskurssi 73 % 78 % 12 % Työsuojelun jatkokurssi 13 % 15 % 33 % Luottamusmiesten jatkokurssi 39 % 42 % 2008 Luottamushenkilöiden täydennyskurssi 22 % 23 % 31 % % 2014 Työsuojelun teemapäivä 20 % 16 % 51 % Alueen edunvalvontapäivä tms. alueen koulutus 49 % 51 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Tulee huomata, että työsuojeluvaltuutetuilla osallistuminen työsuojelun peruskurssille näyttäisi kehittyneen vuodesta 2008 merkittävästi parempaan suuntaan. Lähinnä mainittavaa heikentymistä olisi alueiden omiin tilaisuuksiin osallistumisessa. 12

14 Työsuojeluvaltuutettujen osallistuminen liiton koulutuksiin Luottamushenkilöiden perehdyttämistilaisuus Työsuojelun peruskurssi Luottamusmiesten peruskurssi Työsuojelun jatkokurssi Luottamusmiesten jatkokurssi Luottamushenkilöiden täydennyskurssi Työsuojelun teemapäivä Alueen edunvalvontapäivä tms. alueen koulutus 57 % 57 % 54 % 59 % 69 % 70 % 41 % 44 % 40 % 25 % 33 % 32 % 20 % 27 % 24 % % 19 % % 34 % % 32 % 46 % 45 % 38 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 9 Tukea luottamushenkilönä toimimiseen Kaikista merkittävin tuen lähde luottamushenkilöille näyttäisivät olevan liiton toimihenkilöt. Heidän merkityksensä oli ohittanut työpaikan pamilaiset jäsenet, jotka vuonna 2011 olivat tärkein tuen lähde. Toisaalta näyttää siltä, että jostain syystä vuonna 2011 monissa kohdin koettiin tuen lähteet heiveröisemmiksi kuin vuosina 2008 ja Miten tukea toimintaan luottamushenkilönä (paljon+erittäin paljon) ammattiosastolta liiton toimihenkilöiltä talon ulkopuolisilta luottamushenkilöiltä työpaikan työntekijöiltä työpaikan pamilaisilta jäseniltä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 13

15 10 Paikallinen sopiminen Luottamushenkilöistä 39 prosenttia kertoi vuonna 2014, että heidän yrityksessään on viimeisen kahden vuoden aikana sovittu toisin työehtosopimuksen sallimisissa rajoissa. Vuonna 2011 näin kertoi vastanneista luottamushenkilöistä 28 prosenttia. Vuonna 2008 kysymys oli hieman toisin muotoiltu ja silloin kysyttiin Tiedätkö, että työpaikallasi olisi tehty sinun toimialuetta ja edustamiasi työntekijöitä koskevia paikallisia sopimuksia?. Myöntävästi tuohon kysymykseen vuonna 2008 vastasi 37 prosenttia luottamushenkilöistä. Vuonna 2006 luottamushenkilöistä 43 prosenttia kertoi, että yrityksessä oli tehty paikallisia sopimuksia. Vaihtelu on siis ollut isoa, mutta kysymysten muotoilun muuttaminen vaikuttanee osaltaan tulosten eroihin. Luottamushenkilöille paikallisiin neuvotteluihin valmistautumisessa luontaisinta näyttää olevan joukkojensa yhteen kokoaminen. Eniten on paikallisesti sovittu toisin työajan joustoista ja lepoaikojen pituudesta. Vaihtoehdossa muut asiat ovat sovittavana olleet esimerkiksi lisätyön tarjoaminen, lomarahan vaihtaminen vapaaksi ja olosuhdelisät. Mistä asioista paikallisesti ollaan sovittu? työajan joustot varallaolo lepoaikojen pituus työaikapankki perhevapaat laajennettu työterveyshuolto matkustuskorvaukset ulkopuolisen työvoiman käyttö palkkausjärjestelmä tulospalkkaus korvaava työ henkilöstön toimenkuvat jokin muu, mikä 1 % 14 % 13 % 6 % 6 % 7 % 8 % 8 % 10 % 19 % 19 % 27 % 52 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Muutaman viime vuoden aikana luottamushenkilöiden suhtautuminen paikalliseen sopimiseen on muuttunut merkittävästi myönteisempään suuntaan. Paikallisen sopimisen mahdollisuuksiin uskotaan huomattavasti useammin kuin vuonna Itsevarmuus osaamisesta on merkittävästi kohentunut, sillä puolet luottamushenkilöistä kokee, että heillä on tarpeeksi osaamista paikal- 14

16 lisesta sopimisesta. Toisaalta jostain syystä usko tasavertaisiin vaikutusmahdollisuuksiin paikallisessa sopimisessa on heikentynyt vuodessa merkittävästi. Eniten kannatusta paikallisen sopimisen mahdollisuuksien lisäämiseen on 2 5 vuotta luottamushenkilöinä toimineiden keskuudessa. Sitä kauemmin luottamushenkilönä toimineet ovat merkittävästi varovaisempia paikallisen sopimisen lisäämisen suhteen. Suhtautuminen paikalliseen sopimiseen Paikallisessa sopimisessa osapuolilla on tasavertaiset mahdollisuudet vaikuttaa lopputuloksen sisältöön. 35 % 47 % 68 % Mahdollisuuksia paikalliseen sopimiseen tulee lisätä Yhteistoiminnan kulttuuri yrityksessämme on riittävän vahva paikalliseen sopimiseen Paikallisen sopimisen onnistuminen on henkilöistä kiinni 25 % 36 % 54 % 58 % 45 % 46 % 67 % % 81 % Koen, että minulla on tarpeeksi osaamista paikallisesta sopimisesta 25 % 51 % 52 % Työntekijät keskenään pääsevät keskustelemaan tavoitteista 53 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 11 Vuoden 2014 erityiskysymyksiä Joka neljäs luottamushenkilöistä kertoi, että heidän yrityksessään on määrätty sairastuneelle työntekijälle korvaavaa työtä. Luottamushenkilöistä 19 prosenttia ilmoittaa, että heidän työpaikallaan on sovittu luottamushenkilön kanssa korvaavan työn käytöstä. Eniten luottamushenkilöiden yrityksissä tilapäisen työvoiman käyttömuodoista oli kyselyä edeltäneen vuoden aikana lisätty vuokratyövoimaa ja oppilaitosten työssäoppijoita. Toisaalta joka kolmas vastaaja ilmoitti, että vuokratyövoiman käyttöä oli vähennetty. Vuokratyövoiman suhteen käyttö varmasti vaihteleekin paljon. Toimialoista majoitus-, ravitsemis- ja vapaa-ajanpalveluiden alalla tilanne oli selkeimmin kaksisuuntainen. Joka neljäs alan luottamushenkilö kertoi vuokratyön käytön lisääntyneen, mutta toisaalta joka kolmas sen vähentyneen. 15

17 Luottamushenkilöistä 80 prosenttia uskoi, että nuorten työttömien asemaa voidaan parantaa työpaikoilla tapahtuvalla työharjoittelulla. Vastaajista 82 prosenttia suhtautui itse suopeasti siihen, että yritykset ottaisivat työharjoittelijoita tai työkokeilijoita oppimaan työelämässä toimimista. Hieman harvempi eli 66 prosenttia koki, että heidän työpaikallaan voitaisiin tukea nuorten yhteiskuntatakuun toteutumista työharjoittelu- ja työkokeilupaikkoja tarjoamalla. Nuorten tutustu ja tienaa -kesätöiden, oppilaitosten tai te-toimistojen työharjoitteluiden ja työkokeiluiden suurimpana ongelmana luottamushenkilöiden näkökulmasta on ollut se, ettei tällaisen tilapäistyövoiman käytöstä ole ilmoitettu heille. Millaisia ongelmia on ollut tutustu ja tienaa -kesätyöntekijöistä, työharjoitteluista tai työkokeiluista ei ole ollut ongelmia osa-aikatyöntekijöiden tunnit ovat vähentyneet lisätöitä ei ole annettu osa-aikatyöntekijöille työhön perehdyttämistä on laiminlyöty harjoittelijat joutuvat tekemään työnsä itsenäisesti harjoittelijat yms. Korvaavat palkattua työvoimaa uusien harjoittelijoiden yms. tulemisesta ei tiedoteta luottamushenkilöille lähettävät tahot eivät käy tapaamassa harjoittelijoita harjoittelujakson aikana muita ongelmia 4 % 7 % 11 % 17 % 24 % 27 % 28 % 38 % 46 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 16

18 12 Yhteenveto -- Varsinaisilla luottamushenkilöillä on jäsenistöä useammin ammatillinen koulutus. Heistä noin kahdella kolmesta on huolettavanaan alle 18-vuotiaita lapsia. -- Varsinaisista luottamushenkilöistä vuoden 2014 keväällä 78 prosenttia työskenteli vakituisessa kokoaikatyössä. -- Aikaisempiin kyselyihin verrattuna useammin luottamushenkilö työskenteli useamman sata henkilöä työllistävässä yrityksessä. -- Parhaana jäsenhankintakeinona luottamushenkilöt pitävät keskustelua työntekijän kanssa. Vähiten luottoa herättävät liittymislahjat sekä liiton ja ammattiosaston kampanjat. -- Luottamushenkilöt ilmoittavat oman toimialueensa järjestäytymisasteeksi 58 prosenttia. Se on 6 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna Aikaisempaa enemmän luottamushenkilöt hoitavat yhteydenpitoa työntekijöihin sähköisiä viestintävälineitä hyödyntäen. -- Keskimäärin luottamushenkilöt edustavat työpaikoillaan ja yrityksissään aikaisempaa isompaa joukkoa työntekijöitä. -- Erityisesti luottamusmiehet ovat aikaisempaa nähden useammin kouluttaneet itseään tehtävään osallistuen liiton heille järjestämiin koulutustilaisuuksiin. -- Eniten tukea työhönsä luottamushenkilöt tuntevat saavansa liiton toimihenkilöiltä. -- Suhtautuminen paikalliseen sopimiseen on muuttunut myönteisemmäksi. - - Työpaikoilla, joilla on luottamushenkilöitä, keskustellaan enemmän työhön liittyvistä ongelmista kuin työpaikoilla, joilla ei ole luottamushenkilöitä. 17

19 Taulukoita Mitä asioita on käsitelty luottamushenkilön yrityksessä Työsuojelun toimintaohjelma Työsuojelun toimintasuunnitelma Tasa-arvosuunnitelma Palkkakartoitus Henkilöstösuunnitelma Henkilöstön koulutussuunnitelma Työterveyshuollon toimintasuunnitelma vapaaehtoisia sairaanhoito- ja muita terveydenhuoltopalveluita Työterveyshuollon työpaikkaselvityksiä Sairauspoissaolojen seurantaa Toimenpiteitä tyky-toimintaan liittyen Hoitoon ohjausta koskevia suunnitelmia (päihdeohjelma) Työpaikan vaarojen arvionti Kartoitettu väkivallan uhkaa Kartoitettu yksintyöskentelyn ongelmia Käsitelty tapaturmat ja läheltä piti -tilanteet Sovittu korvaavan työn käyttöönotosta 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Mitä asioita on käsitelty luottamushenkilön yrityksessä Olennaisia muutoksia koskien työtehtäviä, -menetelmiä, -järjestelyitä tai siirtoja muihin tehtäviin Laite- ja konehankintojen, työtilojen, tuotevalikoiman ja palvelutoiminnan muutoksien olennaisia vaikutuksia Yrityksen tai osan lopettamista ja toiminnan siirtoja Liikkeen luovutukseen liittyviä kysymyksiä Tuotannollisin ja taloudellisin syin tapahtuneita henkilöstöjärjestelyitä Säännöllisen työajan käyttöä ja lepo- sekä ruokailutaukojen ajoitusta Ulkopuolisen työvoiman käyttöä ja sen periaatteita Työhönoton periaatteita ja perehdyttämisjärjestelyitä henkilöstöön kohdistuvaa teknistä valvontaa ja käytettäviä Sisäistä tiedotustoimintaa Työ- ja järjestyssääntöjä sekä aloitetoiminnan sääntöjä Yhteistyökoulutuksen ja ammattilisen koulutuksen talousarviosuunnitelmaa Yhteistyökoulutuksen järjestämistä Työsuhdeasuntojen jakamisen periaatteita Yrityksen sosiaalitoimintaan varattujen varojen käyttämistä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 18

20

21