Koulun strategian osa-alueet joita työryhmä erityisesti toteuttaa:

Transkriptio

1 epeda-työryhmä Puheenjohtaja ja jäsenet: Jari Sjölund, pj Maria Broholm Mari Hanski Anu Isotalo Marjut Kleemola Katri Sarlund Jukka Valtanen Katrina Vartiainen Sanna Vierimaa Nina Hyytiäinen, opiskelijajäsen Anneli Ylitalo, opiskelijajäsen Koulun strategian osa-alueet joita työryhmä erityisesti toteuttaa: Turun normaalikoulun strategia Visio Turun normaalikoulu on aktiivinen ja energinen. Se reagoi herkästi yhteiskunnan muutoksiin. Koulusta valmistuvilla oppilailla ja opiskelijoilla on tulevaisuuden yhteiskunnassa tarvittavat tiedot ja taidot. Normaalikoulu on arvostettu alueellinen ja valtakunnallinen vaikuttaja. Perus- ja lukio-opetuksen lisäksi koulu antaa täydennyskoulutusta sekä osallistuu yliopistolliseen tutkimukseen ja kehittämistoimintaan. Strategiset tavoitteet Perusaste: Kehitetään opiskelun ja oppimisen mahdollisuuksia o valmennetaan oppilaita tulevaisuuteen o hyödynnetään verkkopedagogiikkaa opiskelussa entistä tehokkaammin o kehitetään etä- ja virtuaaliopetusta o kiinnitetään erityishuomio koulunkäynnin nivelvaiheisiin Perusaste: Kehitetään yhteisöllisyyttä o innovoidaan uusia tapoja ennalta ehkäistä syrjäytymistä o hyödynnetään koulun monikulttuurisuutta entistä tehokkaammin o vahvistetaan vanhempien asemaa oman lapsen kasvattajana ja koulunkäynnin tukijana o kehitetään palautejärjestelmiä ja niiden hyödyntämistä Lukio: Panostetaan opiskelijoiden oppimisen ja opintojen ohjaukseen ja tukemiseen o oppimaan oppimisen kyvyn kehittäminen o kokonaisuuksien oppimisen tehostaminen: uusitut yo-kirjoitukset o reflektiivisten taitojen kehittäminen Lukio: Palautejärjestelmiä käytetään tehokkaasti kehittämisen välineenä Lukio: Kehitetään ja hyödynnetään tehokkaasti uutta opetusteknologiaa o otetaan käyttöön henkilökohtaiset kannettavat tietokoneet o hyödynnetään monipuolisesti verkkopedagogiikkaa ja virtuaaliopiskelua 1

2 Lukio: Sidosryhmäyhteistyötä vahvistetaan o huoltajien kanssa o toisen asteen kanssa: yliopisto, kaupunki Lukio: Lujitetaan tulevaisuusorientoitunutta työotetta näkökulmina: o ratkaisukeskeisyys o ohjauksellinen valmentava ote o opiskelijalähtöisyys Työyhteisö: Vahvistetaan positiivista työnantajakuvaa o saatetaan tekninen varustelutaso ajan tasalle Harjoittelu o tiivistetään yhteistyötä yliopiston kanssa. o kehitetään harjoittelun sisältöjä o monipuolistetaan ohjaustaitoja ja -tapoja o palautejärjestelmiä hyödynnetään tehokkaasti Opettajien täydennyskoulutus: Panostetaan henkilöstön ammattitaidon kehittämiseen ja tuetaan henkilöstön jaksamista o panostetaan koko henkilöstön täydennyskoulutukseen Tukipalvelut: Tiedostetaan entistä paremmin eri tukipalvelujen roolin merkitys onnistuneessa koulun toiminnassa Turun normaalikoulun TVT-strategia (TVT-suunnitelma koulun strategiaan pohjautuen vuosille ) Perusopetuksen oppilas... osaa yleisimpien sovellusten ja oheislaitteiden käytön Lukion tavoitteena on, että opiskelijoilla olisi oppitunneilla kannettavat tietokoneet käytössään, mikä haastaa opettajat ja opetusharjoittelijat uusiin pedagogisiin ratkaisuihin. Tarkoituksenmukainen teknisen kehityksen ja tilojen yhteisöllinen suunnittelu pedagogiikka ja muut työyhteisön tarpeet huomioon ottaen Jokainen opettajaksi opiskeleva saa omakohtaisen kokemuksen verkko-oppimisen ohjauksesta ja TVT:n monipuolisesta opetuskäytöstä. SUHO:n / HARRE:n strategian osa-alueet joita työryhmä toteuttaa: Missio Harjoittelukoulut vaikuttavat aktiivisesti valtakunnalliseen koulutuspolitiikkaan, ympäröivään yhteiskuntaan ja kasvatuksen, opetuksen sekä oppimisen kehittämis- ja laatutyöhön. Harjoittelukoulut toimivat korkealaatuisen perusopetuksen ja lukiokoulutuksen edelläkävijöinä. Ne tarjoavat innovatiivisen ympäristön opiskelijan opettajaksi kasvulle ja antavat valmiuksia toimia monipuolisena pedagogisena asiantuntijana. Strategiset tavoitteet Harjoittelukoulut toimivat valtakunnallisina ja alueellisina asiantuntijaorganisaatioina. Ohjattu harjoittelu tukee opiskelijoiden kasvua opettajaksi ja antaa valmiuksia toimia pedagogisena asiantuntijana moniammatillisessa yhteisössä. Laadukas opettajankoulutus edellyttää korkeatasoista perusopetusta ja lukiokoulutusta. Harjoittelukoulut toimivat tutkimusympäristöinä ja luovat edellytyksiä tutkimukselle ja sen edellyttämälle yhteistyölle. Harjoittelukoulut toimivat itsenäisinä täydennyskoulutuksen järjestäjinä tai ovat osa 2

3 asiantuntijaorganisaatiota muiden järjestämässä koulutuksessa niin alueellisesti kuin valtakunnallisestikin. Harjoittelukoulujen järjestämä täydennyskoulutus muodostaa luontevan jatkeen opettajien peruskoulutukselle joko pitkäkestoisina tai lyhytkestoisina ohjelmina. Strategiset toimenpiteet Opettajankoulutuksen kehittäminen edellyttää jatkuvaa opetussuunnitelmatyötä, arviointityötä, laadukasta ohjaajakoulutusta sekä laajaa yhteistyöverkoston ylläpitoa harjoittelukoulujen kesken. Opiskelijoiden henkilökohtaiset suunnitelmat tulevat toimimaan sekä täydennyskoulutustarpeen ennakointimateriaalina että ohjaamaan opetussuunnitelmatyötä. Valtakunnallisen opetussuunnitelmatyön strategisten linjausten tulee näkyä yksikkökohtaisissa sovelluksissa. Harjoittelukoulut toimivat korkealaatuisen perusopetuksen ja lukiokoulutuksen edelläkävijöinä. Korkeatasoinen opettajankoulutus edellyttää laadukasta ja monipuolista perusopetusta ja lukiokoulutusta: o Jatkuva opetusmenetelmien ja työtapojen innovatiivinen kehittäminen o Ajanmukaiset materiaalit ja varustus o Opetusta ja oppimista tukeva tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoiminta o Laatu- ja arviointijärjestelmien aktiivinen käyttäminen Opettajankoulutus perustuu ammatillisen kasvun ideaan, joka edellyttää jatkuvaa opiskelua opettajan hankkiman peruskoulutuksen jälkeen. Harjoittelukouluilla on tärkeä rooli opettajien täydennyskoulutuksen toteuttamisessa, koska harjoittelukoulut muodostavat toimivan ja kattavan yhteistyöverkoston koko maassa ja mahdollistavat alueellisina solmukohtina uusien ja koulutuspoliittisesti tärkeiden asioiden levittämisen kentällä toimiville opettajille sekä näihin liittyvän muutoksen tukemisen Täydennyskoulutusta suunnitellaan ja sitä toteutetaan tiiviissä yhteistyössä yliopiston sisällä ja myös muiden kouluttajatahojen kanssa, mm. opetushallitus. Järjestämisessä hyödynnetään kotimaisia ja kansainvälisiä yhteistyöverkostoja ja harjoittelukoulujen kokeilu- ja tutkimustoiminnan tuloksia. Toimiakseen kouluttajina harjoittelukoulun henkilöstö tarvitsee oman asiantuntijuuden päivittämistä ja osaamisen syventämistä niin pitkä- kuin lyhytkestoisina koulutuksina. Systemaattisen henkilöstökoulutuksen järjestämiseksi kartoitetaan eri harjoittelukoulujen valmiudet tarjota koulutusta. Osallistuminen kokeilu- ja tutkimustoimintaa palvelee myös omaa henkilöstökoulutusta ja tutkimustoimintaa. Koulutuksessa hyödynnetään verkostoja, opettajavaihtoa ja vierailuja eri kouluissa. Koulutuksen kustannuksien jakamisesta koulujen kesken sovitaan tapauskohtaisesti. Hankittavalla ulkopuolisella rahalla on mahdollisuus täydentää oman väen koulutusta. Luodaan kussakin koulussa oma täydennyskoulutusstrategia yhdessä opettajien kanssa. Harjoittelukoulut toimivat tutkimus-, kokeilu- ja kehittämiskouluina. Tämä takaa määrätietoisen perusopetuksen ja lukiokoulutuksen tiedeperustaisen kehittämisen. Harjoittelukoulujen opettajat ovat työnkuvansa perusteella kehittäjäopettajia. Harjoittelukoulujen suhde tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoimintaan vaihtelee sen mukaan, minkälaisia mahdollisuuksia eri yliopistoyhteyksissä on tarjolla. Harjoittelukoulut o soveltavat kehittämis- ja kokeiluhankkeissaan jo olemassa olevaa tutkimustietoa. o o mahdollistavat oman henkilökuntansa tutkimus- ja kokeilutoimintaa, toimivat yhteistyökumppaneina muiden tutkimustahojen kanssa. Tällöin luodaan edellytykset tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoiminnalle ja pohditaan 3

4 kumppanuuden eri muotoja, o toimivat tutkimus- kokeilu- ja kehittämisympäristöinä, joilla on em. toimintaa sekä alueellisesti että valtakunnallisesti Harjoittelukoulut lähtevät mukaan ja liittyvät yliopiston tutkimushankkeisiin. Normaalikoulut ovat aloitteellisia tutkimus- kokeilu- ja kehittämisideoidensa esille nostamisessa. enorssin TVT-strategia (Harjoittelukoulujen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia ) Visio Harjoittelukoulut toimivat eturintamassa tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kouluttajina. Harjoittelukouluissa on hyvät ja ajanmukaiset sekä riittävät välineet, jotta opetuksen, kehittämistyön ja ohjatun harjoittelun tavoitteet täyttyvät. Tarvittavien välineiden ja ohjelmistojen hankinta on järjestelmällistä ja suunniteltua. Tavoitteet Opiskeluympäristöjä kehitetään huomioiden jatkuvasti muuttuvat tieto- ja viestintästrategian vaatimukset. Opiskeluympäristöjä kehitetään myös niin, että voidaan työskennellä tietokoneluokan ulkopuolella, esim. perustuen siirreltäviin tietokoneisiin ja langattomaan verkkoyhteyteen. Harjoittelukouluilla on käytettävissään ajanmukainen, tulevaisuuteen tähtäävä tieto- ja viestintätekninen varustus. Verkkojen, verkon palveluiden ja päätelaitteiden pitää tukea kouluopetusta, verkottumista ja opettajankoulutusta. Järjestelmän pitää olla niin hyvä, että opettajaopiskelijat voivat hyödyntää monipuolisesti tieto- ja viestintätekniikkaa harjoittelussaan. Koulun laitteiden määrä ja sijoittelu vastaavat hyvin eri toimijaryhmien tarpeita. Tietokoneet toimivat erittäin luotettavasti ja niissä on yhtenäinen käyttöliittymä. Opettajien ja muun henkilöstön työtiloissa on työtehtäviin nähden riittävästi toimivia ja riittävän suorituskykyisiä laitteita. Niissä on tarvittaessa omaan tehtävään liittyviä erikoisohjelmia, joilla työskentelyn tehokkuutta ja laatua voidaan parantaa. Käytössä on kattava valikoima mahdollisimman helppokäyttöisiä, mutta riittävän monipuolisia työvälineohjelmia, joita voidaan käyttää kaikista koulun tietokoneista. Mahdollisimman monet ohjelmista ovat tarvittaessa käytettävissä myös koulun ulkopuolelta (etänä). Opetuksen ja ohjatun harjoittelun tarpeisiin on käytössä laaja valikoima opetusohjelmia ja digitaalista oppimateriaalia. Lukuvuoden konkreettiset tavoitteet työryhmälle: Työryhmän yleiset tavoitteet Opetusteknologisen toimintaympäristön käytön tukeminen ja kehittäminen Opettajien osaamisen tukeminen ja kehittäminen Pedagogisten "toiveiden" välittäminen TVT-työryhmälle ja teknisille palveluille Opetusharjoittelijoiden tvt-osaamisen kehittäminen o Yhteydenpito yhteistyökumppaneihin 4

5 Konkreettiset tavoitteet lv Selvitetään pedagogisesta näkökulmasta mihin tvt-välineisiin verkkooppimisympäristöihin kannattaa laittaa panostusta jatkossa Tuetaan opettajien matkaa uuteen toimintakulttuuriin esim. järjestämällä koulutusta ja tukea o Miniläppärien käyttöönotto o Uudet oppimisalustat Koulutustarjottimen ylläpito Koordinoidaan Norssin osallistumista tvt:n opetuskäytön hankkeisiin TVT-koulutuksen järjestäminen o Osaamisen kehittyminen aineryhmittäin: osaamisen ja tietojen jakaminen o Selvitetään erilaisia tapoja hoitaa opettajien tvt-osaamista o Teemana Yhdessä tekeminen Konkreettiset toimenpiteet ja niiden ajoitus kuukausitasolla lukuvuonna 10-11: (kokousten aikataulutus, tapahtumat, arvioinnit, tms.) Työryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa Työryhmän työskentelyä siirretään verkossa olevalle työryhmäalustalle, joka mahdollistaa ryhmätyöskentelyn myös niin, että kaikkien ei tarvitse kokoontua samanaikaisesti Syyskuu 2010 työryhmän järjestäytyminen ja työskentelyn suunnittelu koulutustarjottimen päivitys Lokakuu 2010 Opitin ja Moodlen käyttömahdollisuuksien vertailu Opetukseen ja sisäisen viestinnän verkkoalustavaihtoehtojen laajempi vertailu yhdessä tvt-työryhmän kanssa ITK-esityksen valmistelu miniläppärihankkeesta Marraskuu 2010 Yhteinen koulutustilaisuus (pedagogiset iltapäivämät) Syyslukukausi 2010 Lukion miniläppärihankkeen seuranta, mahdollisiin ongelmatilanteisiin reagointi ja käyttöönoton tukeminen Kevätlukukausi 2011 Lukion miniläppärihankkeen seuranta, mahdollisiin ongelmatilanteisiin reagointi ja käyttöönoton tukeminen o tutorointia o koulutustilaisuuksia Huhtikuu 2011: Esitys ITK:ssa miniläppärien käyttöönotosta 5