PUHEENJOHTAJAN KATSAUS

Transkriptio

1 ARVIOINTIKERTOMUS 2013

2 PUHEENJOHTAJAN KATSAUS Valtakunnallisten arvioiden mukaan talouden kehitys tulee edelleen olemaan hidasta, mikä näkyy myös Espoossa. Valtuustosopimuksessa vuosikatteen tavoitetaso on 180 milj. euroa. Vuoden 2013 tilinpäätöksen mukaan kaupungin vuosikate oli 165 milj. euroa. Ilman kertaluontoisia eriä laskettu vertailukelpoinen vuosikate oli 125 milj. euroa. Tämä on 55 milj. euroa alle nykyinvestointien vaatiman kestävän rahoitustason. Valtuustossa on hyväksytty maaliskuussa 2014 talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelma. Taloutta tasapainotettaessa tulee selvittää toimenpiteiden vaikutukset kuntalaisille tarjottavien palveluiden laatuun ja saatavuuteen. Säästöpäätösten aiheuttamat riskit palvelujen tuottamiselle sekä säästöjen aiheuttamat mahdolliset kustannuslisäykset toisaalla kaupungissa on arvioitava. Pitkään heikkona jatkunut suhdannetilanne on heikentänyt työllisyyttä. Työllisyyden hoitaminen haastavassa taloustilanteessa edellyttää kaupunginhallitukselta ja kaupungin johtoryhmältä vahvempaa sitoutumista ja työllisyysasioiden nostamista strategisesti korkeammalle tasolle. Kaupungin työllisyyspalveluiden organisaatio tulee selkeyttää. Sosiaali-, elinkeino- ja työllisyyspoliittisia keinoja on tehostettava ja ohjattava asiakkaita niihin palveluihin, joita he ensisijaisesti tarvitsevat. Erityisesti nuorten työttömyyden vähentämiseksi on lisättävä toimenpiteitä. Lastensuojelulla turvataan lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön ja tasapainoiseen kehitykseen. Lapsen sijoittamisen kriteerit ovat korkeat ja sijaishuolto on lain mukaan järjestettävä ensisijaisesti perhehoidossa ja laitoshoitona vain, mikäli hoitoa ei voida järjestää lapsen edun mukaisesti riittävien tukitoimien avulla muualla. Lastensuojelutyössä on entistä vahvemmin keskityttävä ehkäisevään lastensuojeluun ja varhaiseen puuttumiseen. Perhehoito on lain mukaan ensisijainen sijaishuollon muoto ja sijaisperheiden löytämiseksi ja perhehoidon lisäämisen edistämiseksi on tehostettava toimenpiteitä. Sisäilmastoasioiden koordinointi on kaupungissa ollut puutteellista. Kaupungin toimitilojen kunnon seuraamistapoja on oleellisesti lisätty ja väistötilaperiaatteet hyväksytty. Toimitilojen oikea-aikainen kuntoon saattaminen lisäkustannusten välttämiseksi on turvattava. Kaupungilla on opetuksen järjestäjänä lainmukainen vastuu asianmukaisten toimitilojen tarjoamisesta. Espoossa on käytössä kolme toisistaan poikkeavaa tilaaja-tuottajamallia. Tilaajatuottajatoimintatavan kattava arviointi ja yhtenäisesti esitetyt tavoitteet mallin kehittämiseksi puuttuvat. Monituottajamallissa tilaajan on arvioitava palvelun hankintatapa koko kaupungin kannalta kokonaistaloudellisesti ja huomioitava mallin riskit kaupungin omalle tuotannolle. Vaikutukset on ennakoitava hyvissä ajoin, jotta tuottaja voi varautua omassa toiminnassaan muutoksiin. Moniomatuotantomallissa operatiivinen toteutus on jaettu konserniesikuntaan, toimialojen esikuntiin ja liikelaitoksiin. Moniomatuotantomallia soveltavien yksiköiden tehtävissä havaittavat päällekkäisyydet tulee poistaa. Lisäksi Espoossa on käytössä keskitetyn tuotannon toimintamalli. Tarkastuslautakunnan arvion mukaan 22 tulostavoitetta asetetuista 78 tavoitteesta jäi toteutumatta tai niiden toteutumista ei voitu arvioida. Tulostavoitteiden tehtävänä on ohjata kaupungin toimintaa määrättyyn suuntaan. Tulostavoitteita tulee nykyistä enemmän kohdistaa toimialoille mittaamaan toimialan palvelutuotantoa ja kuntalaisten palvelujen saatavuutta. Paula Viljakainen Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja ARVIOINTIKERTOMUS 2013

3 SISÄLLYS 1 TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTITOIMINTA Arviointityön toteuttaminen Arviointikertomusraportointi Valtuustokauden keskeisten arviointikertomussuositusten jälkiseuranta KAUPUNGIN TALOUDEN ARVIOINTI Peruskaupungin talousarvion toteutuminen Rahastosijoitukset STRATEGISTEN TAVOITTEIDEN ARVIOINTI Talousarvion tulostavoitteiden asettaminen ja raportointi Tulostavoitteiden toteutumisen arviointi Yleishallinto Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Tekninen ja ympäristötoimi Palveluliiketoimi TOIMINNAN ARVIOINTI Kaupungin henkilöstö Kaupungin työllisyyspalvelut Hankinnat ja terveen kilpailun edistäminen Sosiaali- ja terveystoimi Ostopalvelut sosiaali- ja terveystoimessa Lastensuojelupalvelut Sivistystoimi Nuorisopalvelut Tuki- ja erityisopetus ala- ja yläkouluissa Tekninen ja ympäristötoimi Ympäristökeskuksen toiminta Tilakeskus-liikelaitos, kaupungin toimitilat Rakennusinvestointiprosessi Sisäilmastoasiat ja väistötilat Palveluliiketoimi Espoo Kiinteistöpalvelut -liikelaitos Espoo Talouspalvelut -liikelaitos Tilaaja-tuottaja -toimintatapa KONSERNIOHJAUS Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri ALLEKIRJOITUKSET LIITE 1: Vuoden 2013 tavoitteiden toteutuminen LIITE 2: Vuosien keskeisten arviointikertomushavaintojen jälkiseuranta ARVIOINTIKERTOMUS 2013

4 1 TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTITOIMINTA Tarkastuslautakunnan tehtävänä on kuntalain mukaan valmistella hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat valtuuston päätettäväksi sekä arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet kunnassa ja kuntakonsernissa. Tarkastuslautakunta huolehtii lisäksi kunnan ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamisesta. Mikäli kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, tarkastuslautakunnan on arvioitava talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyttä. Espoon tarkastussäännön mukaan tarkastuslautakunnan tehtäviin kuuluu kuntalaissa säädettyjen tehtävien lisäksi hallinnon ja taloudenhoidon sekä palvelujen tarkoituksenmukaisuuden arviointi. Valtuustokauden tarkastuslautakunnassa ovat arviointivuonna 2013 toimineet seuraavat 13 jäsentä sekä varajäsentä: Jäsenet Paula Viljakainen, puheenjohtaja Susanna Rahkonen, varapuheenjohtaja Sirpa Aarniolehto-Kotilainen Maria Van der Veer asti/ Marita Backman Antero Krekola Antero Laukkanen Mika Levänen Jarno Mäkelä Jaakko Ravald Simo Repo Maija Saimalahti Saara Mattero asti/ Arja Sääksvuori Ken Thilman Henkilökohtaiset varajäsenet Pirjo Söderström Marjo Matikka asti/ Rolf Heikkinen Lea Leskinen Marita Backman / Liisa Sarvimäki-Paananen Elina Kinnunen Kristiina Drotár Marko Kivelä Tapio Valli Juhani Backman Pirjo Ajeti asti/ Susanna Aho Jari Äyhynmäki Arja Sääksvuori / Ulla Vuolle Gustav Båsk Ulkoiseen tarkastukseen kuuluvat tarkastuslautakunnan lisäksi muusta organisaatiosta ja johdosta riippumattomina JHTT-tilintarkastaja sekä tarkastuslautakunnan alaisuudessa toimiva kaupungin ulkoisen tarkastuksen yksikkö. Kaupungin lakisääteisenä JHTT-tilintarkastajana toimii vuosina JHTT-yhteisö BDO Audiator Oy vastuunalaisena tilintarkastajanaan JHTT, KHT Pasi Leppänen. Ulkoisen tarkastuksen yksikkö valmistelee tarkastuslautakunnassa käsiteltävät asiat sekä avustaa kaupungin JHTT-tilintarkastajaa. Yksikön toimintaa ohjaavat tarkastuslautakunnan arviointiohjelma sekä tilintarkastajan työohjelma. Yksikössä on viisi vakanssia ja sitä johtaa tarkastuslautakunnan esittelijänä toimiva kaupunginreviisori, JHTT Virpi Ala-aho. 1.1 Arviointityön toteuttaminen Arviointityönsä toteuttamiseksi tarkastuslautakunta on laatinut valtuustokauden kattavan arviointisuunnitelman sekä vuosittaisen arviointiohjelman. Valtuustokauden arviointiteemaksi on valittu kaupungin palvelujen laadukkuuden, kustannusvaikuttavuuden ja asiakaslähtöisyyden sekä palvelujen tuotantotapojen arviointi tuotettaessa palveluja omana toimintana tai ostopalveluina. Arviointikaudella seurataan vuodesta 2014 alkaen Espoo-tarinan valmistelua, tavoitteiden asettamista, toteutumista ja vaikuttavuutta 1 ARVIOINTIKERTOMUS 2013

5 sekä suuria investointi- ja kehittämishankkeita. Lisäksi tehdään aiempien arviointikertomushavaintojen jälkiseurantaa. Vuonna 2013 arvioinnin painopistealueina olivat nuorisolle tarjotut palvelut sekä kaupungin tilahallinta. Arviointi pohjautuu vuosien Espoo-strategian ja muun kirjallisen aineiston lisäksi viranhaltija-asiantuntijoiden ja lautakuntien puheenjohtajien kuulemisiin sekä ulkoisen tarkastuksen yksikön laatimiin tarkastuksiin ja selvityksiin. Tarkastuslautakunnan kokouksissa on käsitelty yleishallintoon, rahoitukseen, investointeihin, liikelaitoksiin ja konserniin liittyvät asiat sekä laajemmat arviointikokonaisuudet ja -periaatteet. Tarkastuslautakunnan arviointikokoukset arviointivuonna Lausunto Seurantaraportti I:stä valtuustolle Yleishallinto: Espoo-strategia ja tulostavoitteet, Hankinnat, sopimusohjaus sekä harmaan talouden torjunta Vuoden 2012 arviointikertomuksesta annetut vastineet Sivistystoimi: tuki- ja erityisopetus ala- ja yläkouluissa Tekninen ja ympäristötoimi, Tilakeskus-liikelaitos: kaupungin toimitilat ja tilahallinta Tilintarkastajan väliraportointi Tarkastuslautakunnan lausunto lokakuun kuukausiraportista valtuustolle Yleishallinto: talousarvioprosessi, investointiohjelmat, suurten investointihankkeiden vaikutukset käyttötalouteen, kaupungin velkaantuminen Konserniohjaus: HUS Tilintarkastajan väliraportointi, arviointikertomuksen sisällys Palveluliiketoimi: Espoon tilaaja-tuottajamallin käyttöönoton edistyminen Arviointikertomuksen valmistelu Tilinpäätös Henkilöstökertomus Arviointikertomuksen hyväksyminen Tilintarkastuskertomus Tarkastuslautakunta on jakaantunut kahteen jaostoon, jotka ovat arvioineet kaupungin toimintaa ja taloutta lautakunnan päättämän vastuualuejaon mukaisesti. I-jaoston vastuualueena ovat vuonna 2013 olleet sosiaali- ja terveystoimi sekä suomen- ja ruotsinkielinen varhaiskasvatus- ja opetustoimi. Tarkastuslautakunnan I-jaoston kokoukset arviointivuonna Sosiaali- ja terveystoimi: lastensuojelupalvelut Konsernihallinto sekä sosiaali- ja terveystoimi: kaupungin työllisyyspalvelut Sivistystoimi: suomen- ja ruotsinkielisten yläkoulujen ja lukioiden ajankohtaiset haasteet Sosiaali- ja terveystoimi sekä sivistystoimi: ulkopuolista rahoitusta saavat hankkeet Sosiaali- ja terveystoimi: ostopalvelut II-jaoston vastuualueina ovat olleet tekninen ja ympäristötoimi, palveluliiketoimi sekä sivistystoimesta kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimet. Tarkastuslautakunnan II-jaoston kokoukset arviointivuonna Tekninen ja ympäristötoimi: ympäristöpalvelut Sivistystoimi: nuorisopalvelut Palveluliiketoimi: Espoo Kiinteistöpalvelut -liikelaitos Tekninen ja ympäristötoimi: rakennusinvestointiprosessi Palveluliiketoimi: Espoo Talouspalvelut -liikelaitos ja Hankintapalvelut-palveluyksikkö 2 ARVIOINTIKERTOMUS 2013

6 1.2 Arviointikertomusraportointi Tarkastuslautakunta laatii vuosittain valtuustolle arviointivuoden havainnot ja suositukset sisältävän arviointikertomuksen. Lisäksi valtuustolle annetaan vuosittain lausunnot tammi-heinäkuun Seurantaraportista I sekä lokakuun kuukausiraportista. Arviointikertomuksen luvussa kaksi on esitetty tarkastuslautakunnan arvio kaupungin taloustilanteesta sekä vuoden 2013 talousarvion toteutumisesta. Kolmannessa luvussa arvioidaan kaupungin ja konsernin strategisten tavoitteiden toteutumista ja käsitellään tulostavoitteet, jotka eivät tarkastuslautakunnan arvion mukaan ole toteutuneet tai joiden toteutumista ei ole voitu arvioida. Neljännessä luvussa ovat muut kaupungin toimintaa ja viidennessä luvussa konsernia koskevat arvioinnit. Liitteissä ovat vuoden 2013 tavoitteiden toteutuminen sekä valtuustokauden keskeisten arviointikertomushavaintojen jälkiseuranta. Tarkastuslautakunnan havainnot ja suositukset on esitetty keltaisella pohjalla. Arviointikertomus on luovutettu valtuuston puheenjohtajalle Arviointikertomus on julkaistu kaupungin internetsivuilla ja julkaisupäivänä on tiedotusvälineille lähetetty tiedote. Arviointikertomus käsitellään valtuuston kokouksessa Painetut arviointikertomukset jaetaan Espoon valtuutetuille sekä johtaville viranhaltijoille. Arviointikertomukset toimitetaan kaupungin kirjastoihin ja yhteispalvelupisteisiin sekä sidosryhmille. 1.3 Valtuustokauden keskeisten arviointikertomussuositusten jälkiseuranta Valtuusto käsitteli vuoden 2012 arviointikertomuksen ja velvoitti kaupunginhallituksen pyytämään lautakunnilta selvitykset toimenpiteistä, joihin on ryhdytty tai on ryhdyttävä arviointikertomuksessa esitettyjen epäkohtien korjaamiseksi sekä toimittamaan ne valtuustolle ja tiedoksi tarkastuslautakunnalle. Lisäksi valtuusto antoi kaupunginhallitukselle tehtäväksi huomioida arviointikertomuksessa esitetyt havainnot seuraavassa talousarviovalmistelussa ja tilinpäätöksen laadinnassa. Lautakuntien selvitykset olivat valtuuston käsiteltävinä syyskuussa 2013 Seuranta I -raportin yhteydessä. Tarkastuslautakunta seuraa vuosittain aikaisempien arviointikertomussuositusten toteuttamista. Vuoden 2013 arviointikertomuksessa on aiemmista keskeisistä havainnoista erikseen käsitelty lastensuojelupalveluja, erikoissairaanhoitoa, kaupungin toimitilahallintaa sekä sisäisen tilaaja-tuottajamallin käyttöönottoa, joiden havainnot ja suositukset on poistettu liitteenä kolme olevasta jälkiseurantataulukosta. Tarkastuslautakunta nostaa erityisesti esille terveyspalvelujen saatavuutta ja lääkärien vaihtuvuutta koskevat aikaisempien vuosien arviointikertomushavainnot ja raportoi asioiden etenemisestä. Valtuustokauden suositusten jälkiseurannan mukaan useiden tarkastuslautakunnan esille nostamien epäkohtien korjaamiseksi ei ole tehty riittäviä toimenpiteitä tai korjaavat toimenpiteet ovat edelleen kesken. Tarkastuslautakunnan havaitsemien epäkohtien korjaamiseksi on ryhdyttävä kiireellisiin toimenpiteisiin. Korjaavien toimenpiteiden toteuttamiselle on talousarviossa ja -suunnitelmassa varattava riittävät resurssit. Kaupunginhallituksen ja lautakuntien arviointikertomushavaintoihin antamien selvitysten tulee sisältää tiedot siitä, mitä asian edistämiseksi on tehty, sekä aikataulutettu ja vastuutettu suunnitelma tulevista toimenpiteistä. 3 ARVIOINTIKERTOMUS 2013

7 Terveyspalvelujen saatavuus Tarkastuslautakunta on viime valtuustokaudella useana vuonna tuonut esille, että terveyskeskuslääkärin vastaanotolle pääseminen kestää liian kauan. Vuoden 2011 arviointikertomuksessa todettiin, että terveysasemien palvelujen saatavuus vaikuttaa entisestään heikentyneen. Lisäksi tarkastuslautakunta totesi, että lääkäreiden saatavuus ja vaihtuvuus on selvitettävä ja henkilöstövajaus on ratkaistava joustavalla henkilöstöpolitiikalla. Vuoden 2012 arviointikertomuksessa tarkastuslautakunta on todennut, että terveysasemien johtamista ja toiminnan yleisiä edellytyksiä on parannettava ja terveysasemilla tehtävää työtä on kehitettävä, jotta lääkärit kokisivat Espoon terveysasemat kiinnostaviksi työpaikoiksi. Valtuusto käsitteli vuonna 2011 tehtyyn terveyspalvelujen saatavuutta koskevaan valtuustokysymykseen annettua selostusta vuonna Vuonna 2011 tehty valtuustoaloite terveyspalvelujen saatavuudesta ja laadun parantamisesta käsiteltiin valtuustossa maaliskuussa 2013, jolloin valtuusto palautti aloitteen uudelleen valmisteltavaksi siten, että kaupunginhallitus valmistelee toimenpideohjelman jonojen lyhentämiseksi. Valtuustoaloite merkittiin loppuun käsitellyksi kesäkuussa Aluehallintovirasto pyysi keväällä 2013 selvitystä terveysasemien jonotilanteesta. Toimenpiteet ja terveyspalvelujen saatavuustilanne vuonna 2013 Vuoden 2013 aikana tehtiin useita kehitystoimenpiteitä terveyskeskuspalvelujen saatavuuden parantamiseksi. Lääkäreiden rekrytointiin palkattiin määräaikainen koordinaattori kesällä Vuonna 2013 hankittiin 164 kuukauden lääkärityöpanos rekrytoimalla 24 valmista lääkäriä, joista useimmat tulivat yhdeksän kuukauden määräaikaiseen yleislääketieteen palveluun. Lisäksi palkattiin kolme lääketieteen kandidaattia kesäajaksi. Lääkäreiden työnkuvia ja työaikoja on sovitettu ja prosenttia lääkäreistä tekee osittaista työaikaa. Kaupungin palveluksesta erosi lähes 12 prosenttia lääkäreistä vuonna 2011, jonka jälkeen eroaminen on vähentynyt. Tammi-elokuussa 2013 toteutuneesta lääkärityöpanoksesta 48 prosenttia tuotettiin vakituisten viranhaltijoiden toimesta. Vakituisesti täytettyjen lääkärivakanssien osuus on noussut, mutta vuoden 2009 tasoa ei vielä ole saavutettu. Lääkäreiden kokeiluvirkaehtosopimus on otettu käyttöön vaiheittain vuodesta 2010 alkaen, ja se on nostanut lääkäreiden palkkatasoa. Lääkäritilanne vaihtelee terveysasemittain ja ajankohdittain, mutta tilanne on parantunut vuoden takaisesta. Neuvola- ja kouluterveydenhuollon asetuksen myötä aiempaa suurempi osa lääkäreiden työpanoksesta käytettiin lasten ja nuorten ehkäiseviin terveystarkastuksiin. Puhelintavoitettavuusongelman ratkaisemiseksi otettiin käyttöön terveysasemien takaisinsoittojärjestelmä. Terveysasemilla vastataan kaikkiin puheluihin samana päivänä ja järjestelmä on toiminut teknisesti lähes moitteettomasti. Takaisinsoitto tapahtuu keskimäärin 36 minuutissa. Odotusajat kiireettömälle lääkärin vastaanotolle ovat osalla terveysasemista lyhentyneet toiminnan tehostamisen ja ostopalvelujen johdosta. Palvelupyyntölistoista (=jonotuslistoista) luovuttiin kesällä ARVIOINTIKERTOMUS 2013

8 Odotusaika (vuorokautta) lääkärin vastaanotolle Espoon terveysasemilla elokuussa ja joulukuussa 2012 ja 2013 (keskiarvo) T3 -arvo terveysasemilla elokuu 2012 joulukuu 2012 elokuu 2013 Lähde: Terveyspalvelut * Tekninen merkintätapa (42=palvelupyyntölista, 6 viikkoa), luovuttu kesällä 2013 joulukuu 2013 Leppävaara Kilo Viherlaakso Tapiola * Matinkylä *42 * Puolarmetsä *42 * Espoonlahti *42 * Kivenlahti *42 * Samaria * Kalajärvi *42 * Oma Lääkärisi Espoontori Vuodenvaihteessa 2013/2014 terveyskeskuslääkärin kiireettömälle vastaanotolle pääsyn T3 ajan mediaani oli 26 päivää. T3 on kolmas vapaa aika lääkärin ajanvarausvastaanotolle, jolloin tilastoa eivät vääristä satunnaiset peruutetut ajat. Espoon kaupungin yksityiseltä palveluntuottajalta alihankkima terveysasema Oma Lääkärisi Espoontori käynnistyi keväällä Samarian ja Kalajärven terveysasemien jonot on purettu. Terveysasemilla on tehty kehittämistyötä toimintojen selkiyttämiseksi ja palvelujen saatavuuden parantamiseksi. Sosiaali- ja terveyslautakunta antoi valmistelukehotuksen terveysasematoiminnan järjestämisen uudelleen arvioimiseksi. Terveysasemapalvelujen vaihtoehtoisia tuotantotapoja käsiteltiin sosiaali- ja terveyslautakunnassa marraskuussa 2013, jolloin lautakunta linjasi, että terveysasemapalvelujen järjestämiseen käytetään vaihtoehtoisia tuotantotapoja täydentämään omaa palvelutuotantoa. Terveyspalvelujen saatavuus vaihtelee edelleen alueittain ja ajankohdittain. Kehittämistoimenpiteitä on jatkettava, jotta kiireettömän ajan saaminen lääkärille kaupungin eri alueilla toteutuu valtuustosopimuksen mukaisesti kolmessa viikossa. Kaupungin terveysasemista on saatava houkuttelevia työpaikkoja parantamalla edelleen työhyvinvointia ja kehittämällä terveysasemien johtamista. 5 ARVIOINTIKERTOMUS 2013

9 2 KAUPUNGIN TALOUDEN ARVIOINTI Valtakunnallisten arvioiden mukaan talouden kehitys tulee seuraavina vuosina edelleen olemaan hidasta. Pitkään heikkona jatkunut suhdannetilanne on heikentänyt työllisyyttä. Espoon kaupungin väestönkasvu sekä väestörakenteen muutokset jatkuvat voimakkaana. Kuluvan kauden valtuustosopimuksessa on linjattu, että on turvattava riittävä rahoitus sekä kaupungin toimintamenoihin että investointeihin pitämällä vuosikate 180 milj. euron tasolla. Vuosikate osoittaa investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin käytettävissä olevan tulorahoituksen. Espoon vuosikate, investoinnit ja vuosikatetarve Peruskaupunki, liikelaitokset ja taseyksiköt Lähde: Strategia- ja talousyksikkö 2014 Vuoden 2013 tilinpäätöksen mukaan kaupungin vuosikate oli 164,8 milj. euroa. Ilman rahoitustuottojen kertaluontoisia kirjauksia sekä verotilityksen aikataulumuutosta laskettu vertailukelpoinen vuosikate oli 124,8 milj. euroa, mikä on 55 milj. euroa alle nykyinvestointien vaatiman kestävän rahoitustason. Tilikauden tulos oli 56,1 milj. euroa, mikä oli 59 milj. euroa alkuperäistä talousarviota parempi. Ennakoitua parempi tulos johtui rahoitustuottojen kertaluonteisista eristä sekä verotilitysaikataulun muutoksesta. Ilman edellä mainittuja eriä kaupungin tulos olisi ollut 16 milj. euroa. Taloustilanteen tasapainottamiseksi toimialat tekivät ohjeistuksen mukaisesti syksyllä 2013 kulukasvun hillitsemistoimenpiteitä. Valtuustossa on hyväksytty maaliskuussa 2014 talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelma (TATU), jossa tavoitteena on tiukentaa menokuria, lisätä käyttötuloja, tarkistaa palvelujen tasoa ja parantaa tuottavuutta vuosikatetasolla nettomääräisesti 70 milj. euroa vuosina kaupungissa ja konsernissa, jotta kaupungin talous pysyisi tasapainossa ja rahoitusasema kohtuullisena. Ohjelman tavoitteena on varmistaa kaupungin riittävä investointikyky. 6 ARVIOINTIKERTOMUS 2013

10 Verotulojen, toimintatuottojen ja valtionosuuksien kehitys Verotulot TP 2012 TA 2013 Muutettu TA 2013 TP 2013 Ansiotulojen kunnallisvero 1 067, ,4 1123, ,1 Yhteisövero 116,1 110,2 110,2 109,0 Kiinteistövero 65,7 68,0 68,0 69,1 Verotulot yht , , , ,2 Verotuloja kertyi 5,5 milj. euroa alkuperäisessä talousarviossa esitettyä enemmän vuonna Verotuloja tilitettiin vuonna 2013 noin 4,6 prosenttia enemmän kuin vuonna Verotilitysten vertailtavuutta edellisiin vuosiin vaikeuttavat tehdyt oikaisut ja tilitysaikataulujen muutokset. Kunnallisveron, yhteisöveron ja kuntayhtymien jakoosuuksien tarkistukset paransivat hieman Espoon verotulokertymää. Tilitysaikataulun muutoksen nettovaikutus oli 10 milj. euroa. Huomioitaessa tilitysaikataulun muutoksen vaikutus oli verotulojen kasvu 3,9 prosenttia edellisvuodesta. Toimintatuottoja kertyi 278,7 milj. euroa ja ne kasvoivat edellisvuodesta 10,3 prosenttia. Käyttötalouden valtionosuudet toteutuivat lähes alkuperäisen talousarvion mukaisesti ja tilitetty määrä oli 40,5 milj. euroa. Kaupungin toimintakulut tiliryhmittäin Lähde: Strategia- ja talousyksikkö 2014 Kaupungin toimintakulujen kokonaismäärä oli 1 573,8 milj. euroa. Toimintakulut kasvoivat neljä prosenttia edellisvuodesta. Kaupungin suurimmat kuluerät ovat palvelujen ostot ja henkilöstökulut. Vuonna 2013 palvelujen ostoihin käytettiin yhteensä 686 milj. euroa. Toteutuneet henkilöstökulut olivat 614 milj. euroa. Taloutta tasapainotettaessa tulee selvittää toimenpiteiden vaikutukset kuntalaisille tarjottavien palveluiden laatuun ja saatavuuteen. On arvioitava säästöpäätösten aiheuttamat riskit ja uhat palvelujen tuottamiselle ja asetettujen tavoitteiden toteuttamiselle. Lisäksi on huomioitava säästöjen aiheuttamat mahdolliset kustannuslisäykset toisaalla kaupungin organisaatiossa. 7 ARVIOINTIKERTOMUS 2013

11 Kaupungin investoinnit ja lainamäärän kehitys Vuoden 2013 alkuperäisessä talousarviossa peruskaupungin, liikelaitosten ja taseyksiköiden investoinnit olivat yhteensä 243 milj. euroa. Muutetun talousarvion mukaiset investoinnit olivat 293 milj. euroa. Kaupungin investointeja toteutettiin vuoden 2013 tilinpäätöksen mukaan 225 milj. eurolla. Rahoitusosuudet huomioiden nettoinvestoinnit olivat yhteensä 180 milj. euroa. Vuonna 2013 peruskaupungin investoinneista noin puolet rahoitettiin tulorahoituksella. Loppuosa katettiin purkamalla peruspalvelujen kehittämisrahastoa 40 milj. euroa sekä 116 milj. euron lainarahalla ja valtionosuuksilla. Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin 62,7 milj. eurolla. Kaupungin vertailukelpoinen lainamäärä ilman lyhytaikaisissa lainoissa olevaa konsernitilin saldoa oli vuoden lopussa 211,7 milj. euroa ja lainamäärä asukasta kohden 812 euroa. Investointien priorisoimiseksi valtuustosopimuksessa on sovittu laadittavan pitkän tähtäimen investointiohjelma, jota arvioidaan vuosittain ja jossa näkyy koko elinkaaren vaikutus käyttötalouteen ja rahoituskuluihin, ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi (IVA) sekä vaikutus tuottavuuteen. Kaupunkikonsernin investoinnit Kaupunkikonsernin bruttoinvestoinnit olivat 497,3 milj. euroa vuonna Kasvua edellisvuoteen oli 68 milj. euroa. Kaupunki investoi Länsimetron lisäksi esimerkiksi Espoon sairaalan rakentamiseen, Opinmäki-hankkeeseen sekä Leppävaaran elä ja asu - keskuksen rakentamiseen. Konsernin lainakanta kasvoi 314 milj. euroa vuonna Espoon konsernilainat asukasta kohden olivat euroa vuonna Lähde: Suurten kaupunkien vuoden 2013 tilinpäätöstiedot Vuoden 2014 talousarviossa Espoo-konsernin investointimäärä on 600 milj. euroa ja koko konsernin investointiohjelma suunnitelmakaudella on yhteensä 2,6 miljardia euroa. Mittavimmat investointihankkeet ajoittuvat vuosille ARVIOINTIKERTOMUS 2013

12 Elinkaarimallimallilla hankittavien koulujen ja päiväkotien peruskorjaukset ja laajennukset toteuttaa kaupungin kokonaan omistama Espoon Toimitilat Oy. Yhtiön lainojen takauspäätökset on hyväksytty valtuustossa. Konsernin tytäryhtiöiden investoinnit rahoitetaan kokonaisuudessaan lainarahoituksella. Suurten hankkeiden kokonaiskustannusten ennustettavuuden haastavuudesta huolimatta investointihankkeiden rahoitusratkaisut on kuvattava ja vaikutukset käyttötalouteen tuotava esille, jotta hankkeiden kokonaisvaikutuksista saadaan riittävästi tietoa päätöksenteon perustaksi. Hankkeen edetessä on tehtävä ja esitettävä kattavat seurantalaskelmat. 2.1 Peruskaupungin talousarvion toteutuminen Peruskaupungin talousarvion käyttötalouden toteutuminen (sisältäen sisäiset erät) Milj. euroa TP 2010 TP 2011 TP 2012 Alkuper. TA 2013 Muutettu TA 2013 TP 2013 Tulot* 199,6 240,5 283,2 284,1 295,8 300,8 Menot 1 364, , , , , ,1 *Vuoden 2011 tilinpäätöksestä alkaen tuloihin on sisällytetty valmistus omaan käyttöön. Peruskaupungin käyttötalouden tulot ylittivät muutetun talousarvion 5,0 milj. eurolla. Menot ylittyivät muutetusta talousarviosta 2,4 milj. euroa. Tilinpäätöksessä alkuperäiseksi talousarvion käyttömenoluvuksi on virheellisesti esitetty 1 666,0 milj. euroa. Yleishallinnon talousarvion käyttötalouden toteutuminen (sisältäen sisäiset erät) Milj. euroa TP 2010 TP 2011 TP 2012 Alkuper. TA 2013 Muutettu TA 2013 TP 2013 Tulot* 6,2 9,2 1,7 0,1 0,3 0,6 Menot 53,1 60,0 39,2 45,6 43,4 59,3** Vuosien 2011 ja 2012 tilinpäätösluvut eivät ole vertailukelpoisia, koska yleishallinnosta siirtyi vuoden 2012 alussa henkilöstöä ja toimintoja palveluliiketoimeen. *Sisältää valmistus omaan käyttöön -luvut vuodesta 2011 alkaen. **Menojen toteutuma sisältää Tilakeskukselle maksetun 17,2 milj. euron sisäisen avustuksen. Yleishallinnon tulot olivat 0,3 milj. euroa muutetussa talousarviossa esitettyä suuremmat. Talousarviossa ennakoitua suuremmat tulot koostuivat valmistus omaan käyttöön -tilin kautta investointihankkeille kohdistetuista palkkakuluista sekä yleishallintoon tuloutetusta 0,14 milj. euron korvauksesta, joka aiheutui vuonna 2007 puretun kuntayhtymän maakaupoista saaduista voitoista. Kulut ilman Tilakeskukselle maksettua 17,2 milj. euron sisäistä avustusta alittuivat muutetusta talousarviosta 1,3 milj. euroa. Henkilöstökulut alittuivat varhennettujen eläkemaksujen (varhe) ja eläkemaksujen toteuduttua 0,3 milj. euroa budjetoitua pienempinä. Palvelujen ostoista jäi käyttämättä 0,7 milj. euroa Espoo-tarinan markkinointiin, tutkimus- ja kehittämistoimintaan, liittojen jäsenmaksuihin sekä koulutus- ja asianajokuluihin varatuista rahoista. 9 ARVIOINTIKERTOMUS 2013

13 Sosiaali- ja terveystoimen talousarvion käyttötalouden toteutuminen (sisältäen sisäiset erät) Milj. euroa TP 2010 TP 2011 TP 2012 Alkuper. TA 2013 Muutettu TA 2013 TP 2013 Tulot* 64,6 67,9 70,3 75,5 78,5 80,1 Menot 587,2 631,1 680,6 705,1 724,1 723,6 *Sisältää valmistus omaan käyttöön -luvut vuodesta 2011 alkaen. Toimialan tulot ylittivät muutetun talousarvion 1,6 milj. eurolla. Suurimmat tulojen ylitykset olivat vanhusten palvelujen 0,7 milj. euron ja perhe- ja sosiaalipalvelujen 0,6 milj. euron tuloylitykset. Toimialan menot alittivat muutetun talousarvion 0,5 milj. eurolla. Laitoshoitoa korvattiin avohoidolla, jolloin ympärivuorokautisessa laitoshoidossa olevien osuus väheni vuoden 2012 tilinpäätöksen 2,3 prosentista 1,9 prosenttiin. Vanhusten palvelujen menot alittivat talousarvion 2 milj. eurolla. Perhe- ja sosiaalipalvelujen 1,4 milj. euron menojen alitus oli seurausta omien lastensuojelulaitosten toiminnallisista muutoksista sekä vammaispalvelujen työ- ja päivätoiminnan asiakaspalvelujen ostoista. Esikunnan menoista jäi käyttämättä 1,3 milj. euroa. Terveyspalveluissa menot ylittyivät 4,2 milj. eurolla. Ylityksestä HUS:n ostopalvelujen osuus oli 3,7 milj. euroa. Työvoiman vuokraukseen toimialalla käytettiin 12,8 milj. euroa, mikä ylitti talousarvion 3,5 milj. eurolla. Sosiaali- ja terveystoimen menojen kasvu vuodesta 2010 vuoteen 2013 on ollut 23,2 prosenttia. Toimintamenot ovat kasvaneet vuosittain 6,3-7,8 prosenttia. Menojen kasvu on painottunut erikoissairaanhoitoon ja toimeentulotukeen. Sivistystoimen talousarvion käyttötalouden toteutuminen (sisältäen sisäiset erät) Milj. euroa TP 2010 TP 2011 TP 2012 Alkuper. TA 2013 Muutettu TA 2013 TP 2013 Tulot* 34,9 39,5 41,6 42,1 43,0 44,8 Menot 580,0 604,0 634,9 677,0 670,2 663,7 *Sisältää valmistus omaan käyttöön -luvut vuodesta 2011 alkaen. Toimialan tulot (ml. nettobudjetoidut yksiköt) ylittivät muutetun talousarvion 1,8 milj. eurolla. Tuloista noin 0,6 milj. euroa on valmistus omaan käyttöön -kirjauksia. Suomenkielisen opetuksen tulot ylittivät muutetun talousarvion 0,4 milj. eurolla. Liikuntapalvelujen tulot ylittyivät 0,3 milj. eurolla. Suomenkielisen opetuksen menot (ml. nettobudjetoidut yksiköt) alittivat muutetun talousarvion 6,5 milj. eurolla. Svenska rum -lautakunnan menot alittivat muutetun talousarvion 1,5 milj. eurolla. Liikuntapalvelujen menot alittivat muutetun talousarvion 0,9 milj. eurolla ja nuorisopalvelujen menot 0,3 milj. eurolla. Muun sivistystoimen menojen alitus 0,4 milj. euroa. Työväenopiston toimintakate muodostui noin 0,1 milj. euroa ja kaupunkikulttuurin tulosyksikön toimintakate 0,4 milj. euroa muutettua talousarviota paremmaksi. 10 ARVIOINTIKERTOMUS 2013

14 Teknisen ja ympäristötoimen talousarvion käyttötalouden toteutuminen (mukaan lukien nettositovien tehtäväalueiden tulot ja menot) Milj. euroa TP 2010 TP 2011 TP 2012 Alkuper. TA 2013 Muutettu TA 2013 TP 2013 Tulot* 93,9 123,2 139,8 136,9 144,1 145,6 Menot 144,1 192,4 213,7 210,7 203,7 201,1 *Sisältää valmistus omaan käyttöön -luvut vuodesta 2011 alkaen. Teknisessä ja ympäristötoimessa on kaksi nettositovaa tehtäväaluetta, joiden tulot ja menot sisältyvät toimialan lukuihin yllä olevassa taulukossa. Nettositovien tehtäväalueiden, 415 Ulkopuoliset työt ja 418 Rakentamisen sisäiset palvelut, toimintakatteiden sitovuus toteutui. Teknisen ja ympäristötoimen alkuperäinen talousarvion tulot ilman nettositovia tehtäväalueita olivat 78,0 milj. euroa ja menot 152,7 milj. euroa. Muutetussa vuoden 2013 talousarviossa tulot olivat 94,7 on milj. euroa ja menot 154,3 milj. euroa. Tulojen toteuma vuonna 2013 oli 96,6 milj. euroa ja menojen 152,2 milj. euroa. Toimialan tulot ilman nettositovia tulosyksiköitä ylittivät muutetun talousarvion 1,9 milj. euroa ja menot alittivat muutetun talousarvion 2,1 milj. euroa. Palveluliiketoimen hallinto- ja kehittämisyksikön, tietotekniikkapalvelujen sekä kaupunkitiedon tulosyksiköiden talousarvion käyttötalouden toteutuminen Milj. euroa TP 2010 TP 2011 TP 2012 Alkuper. TA 2013 Muutettu TA 2013 TP 2013 Tulot - 0,7 29,8 29,8 29,8 29,8 Menot - 0,8 32,5 27,9 27,3 23,4 Palveluliiketoimen toimialalla on kaksi nettositovaa tehtäväaluetta, joiden tulot ja menot sisältyvät toimialan lukuihin yllä olevassa taulukossa. Palveluliiketoimen alkuperäisessä talousarviossa tulot olivat 29,8 milj. euroa tilinpäätöksessä esitetyn budjettiluvun 29,4 milj. euron sijasta. Alkuperäisessä talousarviossa menot olivat 27,9 milj. euroa tilinpäätöksessä esitetyn budjettiluvun 27,5 milj. euron sijasta. Nettositovan tehtäväalueen J03 Tietotekniikkapalvelut vuoden 2013 sitova tulostavoite oli, että tilikauden tulos on 0,8 milj. euroa. Tilinpäätöksen mukaan tehtäväalueen toimintakate oli 3,9 milj. euroa. Nettositovan J 04 Kaupunkitieto vuoden 2013 sitova tulostavoite on positiivinen tulos. Tilinpäätöksen mukaan tehtäväalueen toimintakate oli 0,4 milj. euroa. Peruskaupungin (ilman liikelaitoksia, taseyksiköitä ja rahastoja) investointien talousarvion toteutuminen Milj. euroa TP 2010 TP 2011 TP 2012 Alkuper. TA 2013 Muutettu TA 2013 TP 2013 Tulot 214,1 29,0 34,3 54,7 54,7 45,6 Menot 252,8 119,6 137,8 142,7 170,8 150,1 Investointitulot alittivat muutetun talousarvion 9 milj. eurolla. Länsimetron valtionavustuksiin oli budjetoitu 53,1 milj. euroa, mutta Länsimetron tulot sekä menot alittuivat 9 milj. euroa. Peruskaupungin investointimenot alittivat muutetun talousarvion 20,7 milj. eurolla. Merkittävimmät poikkeamat syntyivät kiinteiden rakenteiden ja laitteiden investoinneissa, joissa menot alittivat talousarvion 8 milj. eurolla. 11 ARVIOINTIKERTOMUS 2013

15 2.2 Rahastosijoitukset Kaupungilla on viisi kirjanpidossa erillisiksi taseyksiköiksi eriytettyä rahastoa, joita ovat Peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahasto, Peruspalvelujen kehittämisrahasto, Elinkeinojen ja työllisyyden kehittämisrahasto, Vahinkorahasto ja Sosiaalisen luototuksen rahasto. Näiden lisäksi kaupungilla on Investointirahasto. Kaupungin sijoitustoiminnan tavoitteena on saavuttaa mahdollisimman hyvä tuotto hyväksytyillä riskitasoilla. Rahastoista raportoidaan valtuustolle tammi-heinäkuun Seurantaraportissa I sekä tilinpäätöksessä. Kaupungin rahastoja puretaan investointitarpeiden varmistamiseksi sekä velkamäärän ja muiden pitkävaikutteisten vastuiden pitämiseksi kohtuullisella tasolla. Kaupungin varojen sijoittaminen eri omaisuuslajeihin RAHASTOT JA KASSAVARAT 31/12/2013 OMAISUUSLAJEITTAIN (MARKKINA-ARVOSTETTUNA, MILJ. EUROA) Valtiolainat 15,7 % Yrityslainat, investment grade 10,8 % Yrityslainat, high yield 8,3 % Yrityslainat, muut 3,6 % Kehittyvien markkinoiden lainat 1,8 % Lyhyet korkosijoitukset 33,9 % Talletukset ja käteinen 0,9 % Osakkeet 22,4 % Muut 2,6 % Lähde: Tilinpäätöksen ennakkotieto 12/2013 Rahastojen sijoitukset olivat markkina-arvoltaan 664 milj. euroa, kun arvo vuoden 2012 lopussa oli 593 milj. euroa. Suurin osa sijoituksista on tehty rahastosijoituksina eri omaisuuslajeihin. 12 ARVIOINTIKERTOMUS 2013

16 Rahastojen kirjanpitoarvojen muutokset vuonna 2013 Rahasto Peruspalv. ja maanhankinnan investointirahasto Peruspalvelujen kehittämisrahasto Elinkeinojen ja työllisyyden kehittämisrahasto* Investointirahasto** Tase Tilikauden ylijäämä Velkojen muutos (kunnalta) Purku / lisäys Pääoman muutokset yhteensä Tase Vahinkorahasto Sosiaalisen luototuksen rahasto*** YHTEENSÄ Lähteet: tilinpäätös 2013 ja tasehallintaraportti 2013 * Elinkeinojen ja työllisyyden kehittämisrahaston taseesta sijoituksia oli 20,7 milj. euroa ja muita pysyviä vastaavia, kuten maa-alueita sekä rakennuksia, oli 29,1 milj. euroa. ** Investointirahaston taseessa sijoituksia oli vain 8,3 milj. euroa. Tasearvo 81,1 milj. euroa johtuu rahastoon palautuneesta valtionosuudesta. Varat sijoitettiin vuoden 2013 aikana. *** Sosiaalisen luototuksen rahastossa ei ole ollut sijoitusomaisomaisuutta vuosina , vaan sen tase muodostuu sosiaali- ja terveyslautakunnan myöntämistä luotoista. Espoon rahastosijoitukset ovat kunta-alalla suuria, minkä vuoksi rahastosijoitusten kehitystä on verrattu pääasiassa eläkerahastojen kehitykseen. Espoon rahastojen keskimääräinen tuottoprosentti vuonna 2013 oli 6,5 ja tuotot vaihtelivat 1,6-7,9 prosentin välillä. Eläkeyhtiöiden tuottojen keskiarvo oli 6,7 prosenttia vuonna 2013 ja tuotot vaihtelivat 0,3-9,8 prosentin välillä. Rahastojen sijoitukset markkina-arvoin Rahasto Sijoitusten arvo Tuotto vuoden alusta ( ) Tuotto vuoden alusta (%) Rahastosiirrot vuoden aikana Peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahasto ,9 Peruspalv. kehitt. rahasto , Elinkeinojen ja työllisyyden kehittämisrahasto ,6 Investointirahasto ,6 Vahinkorahasto ,6 YHTEENSÄ , Lähde: Tasehallintaraportti Sijoitusinstrumentit on arvostettu tilinpäätöksessä hankintahintaansa, tai mikäli tilinpäätöspäivänä niiden markkina-arvo on hankintahintaa alhaisempi, markkina-arvoon. Peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahaston (PMIR) vuoden 2013 tuotto oli 7,9 prosenttia ja tuotto rahaston perustamisesta 27,5 prosenttia. Rahaston tuottoja ei käytetä sinä aikana, kun käytössä on peruspalvelujen kehittämisrahaston varoja, vaan tuotot liitetään rahaston pääomaan. Peruspalvelujen kehittämisrahaston (PPKR) vuoden 2013 tuotto oli 3,0 prosenttia ja tuotto rahaston perustamisesta oli 52,6 prosenttia. Rahastoa purettiin vuoden 2013 talousarvion mukaisesti 40 milj. euroa. Kahden suurimman rahaston (PMIR ja PPKR) varainhoitajien palkkiot olivat yhteensä 1,48 milj. euroa vuonna 2013 ja 1,13 milj. euroa vuonna Espoon sijoitukset ovat kunta-alalla suuria. Vuosi 2013 oli tuotoiltaan hyvä. Sijoitustoiminnan riskejä on seurattava ja suunnitelmia päivitettävä tarvittaessa. 13 ARVIOINTIKERTOMUS 2013

17 3 STRATEGISTEN TAVOITTEIDEN ARVIOINTI Luvussa on käsitelty vuosien Espoo-strategiaa ja vuoden 2013 talousarvion tulostavoitteiden asettamista, toteutumista sekä arviointia. Tarkastuslautakunta tulee arvioimaan Espoo-tarinan toteutumista vuoden 2014 arviointikertomuksessaan. 3.1 Talousarvion tulostavoitteiden asettaminen ja raportointi Espoo-strategia on hyväksytty syyskuussa 2009 valtuustossa ja sitä on tarkistettu syyskuussa Strategiassa on määritelty kaupungin toiminnan kehittämisen suunta lähivuosiksi ja strategian perustan muodostavat toiminta-ajatus, arvot ja visio. Espoo-strategiassa on viisi eri näkökulmaa: talous, henkilöstö, palvelujen järjestäminen, asiakas ja kaupunkilainen sekä elinvoimainen ja kilpailukykyinen kestävän kehityksen kaupunki. Espoo-strategiaa on toteutettu toimiala- ja tulosyksikkötasoisilla tuloskorteilla ja strategian toimeenpano-ohjelmilla. Espoo-strategiassa on valtuustokauden tavoitteiden lisäksi asetettu vuosittain toimialojen tuloskortteihin tulostavoitteita, jotka ovat kuntalain tarkoittamia valtuustoon nähden sitovia toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita. Talousarviokirjan tuloskorteissa on lisäksi esitetty toimialan itselleen asettamia tavoitteita, jotka eivät ole valtuustoon nähden sitovia. Valtuuston asettamien sitovien tulostavoitteiden määrä oli vuonna 2013 yhteensä 78. Määrä sisältää kaikki toimialojen tuloskorteissa olevat tulostavoitteet, joista osa on toimialoille yhteisiä ja esiintyvät useammassa kuin yhdessä tuloskortissa. Tulostavoitteet on esitetty talousarviokirjassa lihavoituina. Kuntalain mukaan kaupunginhallituksen on selvitettävä toimintakertomuksessa valtuustolle sen tilikaudelle asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen kaupungissa ja kaupunkikonsernissa. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on arvioida ja raportoida valtuustolle, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kaupungissa ja kaupunkikonsernissa toteutuneet. Tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan valtuustolle talousarviovuoden aikana Seurantaraportti I:ssä sekä lokakuun kuukausiraportissa. Valtuustolle annettiin ennen varsinaisen tilinpäätöksen käsittelyä helmikuussa 2014 tilinpäätöksen ennakkotieto, jonka yhteydessä jaettiin toimialojen tuloskortit, joissa on esitetty arvio tavoitteen toteutumisesta vuonna Tulostavoitteiden toteutumisen lopullinen raportointi esitetään valtuustolle vuoden 2014 toukokuussa tilinpäätöksen toimintakertomuksessa. Tulostavoitteiden toteutuminen tilinpäätöksen 2013 mukaan Toteutunut TILINPÄÄTÖS 2013 Toteutunut osittain Ei toteutunut Talous Henkilöstö 5-1 Palvelujen järjestäminen * Asiakas ja kaupunkilainen 9-1 Elinvoimainen ja kilpailukykyinen kestävän kehityksen kaupunki YHTEENSÄ *Palveluliiketoimen tulostavoitteita sähköisten palveluiden kehittämisestä sekä palveluiden esteettömyydestä ei voitu arvioida 14 ARVIOINTIKERTOMUS 2013

18 Valtuusto hyväksyi joulukuussa 2013 lokakuun kuukausiraportin yhteydessä 16 tulostavoitteen toteutumisen poikkeaman. Erisisältöisiä tulostavoitteen poikkeamia oli 14. Useat tulostavoitteet olivat kaikkien toimialojen tuloskorteissa ja mahdollinen poikkeama on siten huomioitu useammassa kortissa. Tilinpäätöksessä on todettu valtuuston käsittelyn jälkeen ilmenneen, että neljä tulostavoitetta, joiden poikkeamat hyväksyttiin joulukuussa, ovat kuitenkin toteutuneet vuonna Tulostavoitteet koskivat kaupungin toimintakatetta, vuosikatetta ja tuottavuuden kehittymistä sekä teknisen ja ympäristötoimen maahanmuuttajataustaisten henkilöiden osuutta. 3.2 Tulostavoitteiden toteutumisen arviointi Tarkastuslautakunta on arvioinut vuoden 2013 tulostavoitteiden toteutumista. Valtuuston asettamat talousarviovuoden tulostavoitteet ovat sitovia ja ne voidaan merkitä toteutuneeksi vain, jos ne toteutuvat asetetussa muodossaan. Tilinpäätöksessä oli esitetty toteutuneiden ja toteutumatta jääneiden tulostavoitteiden lisäksi useiden tavoitteiden toteutuneen osittain. Tarkastuslautakunta on arviointikertomuksissaan tuonut vuosittain esille tavoitteiden ja niiden arviointikriteerien asettamiseen liittyviä havaintoja, joissa on korostettu erityisesti asetettavien tavoitteiden ja arviointikriteerien selkeyttä, mittaamiskelpoisuutta, vaikuttavuutta palvelujen saajille sekä realistisia toteuttamismahdollisuuksia. Lisäksi asetettavien tavoitteiden tulee olla riittävän haasteellisia. Tilinpäätöksessä tulee esittää toteuttamistoimenpiteiden kuvaus, jotta tavoitteen toteutumisaste on arvioitavissa. Tarkastuslautakunnan arvio vuoden 2013 tulostavoitteiden toteutumisesta Toteutunut TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIO Tilinpäätöksen mukaisesti ei toteutunut Tilinpäätöksestä poiketen ei toteutunut* Toteutumista ei voida arvioida Talous Henkilöstö Palvelujen järjestäminen Asiakas ja kaupunkilainen Elinvoimainen ja kilpailukykyinen kestävän kehityksen kaupunki YHTEENSÄ *Tilinpäätöksessä osittain toteutuneeksi merkityt tulostavoitteet on taulukossa merkitty Tilinpäätöksestä poiketen ei toteutunut -sarakkeeseen. Tilinpäätöksessä on raportoitu, että valtuuston asettamista tulostavoitteista 12 jäi toteutumatta tai toteutui vain osittain. Lisäksi kahden tulostavoitteen toteutumista ei voitu arvioida. Tulostavoitteiden toteutumisen tasoa tai tulkintaa ei voida lieventää ilman valtuuston hyväksymää talousarviomuutosta. Tarkastuslautakunnan arvion mukaan 22 tulostavoitetta asetetuista 78 tavoitteesta jäi toteutumatta tai niiden toteutumista ei voitu arvioida. 15 ARVIOINTIKERTOMUS 2013

19 Palvelujen esteettömyystavoitteen toteutumista ei ole voitu asianmukaisesti arvioida, koska esteettömyyssuunnitelmaa ja -tavoitteita vuosille ei ole ollut voimassa. Valmistelu on kesken. Esteettömyysohjelma on viipymättä valmisteltava valtuuston hyväksyttäväksi. Tulostavoitteiden tehtävänä on ohjata kaupungin toimintaa määrättyyn suuntaan. Tulostavoitteita tulee nykyistä enemmän kohdistaa toimialoille mittaamaan toimialan palvelutuotantoa ja kuntalaisten palvelujen saatavuutta. Seuraavissa luvuissa esitellään ne 14 tulostavoitetta, jotka eivät tarkastuslautakunnan arvion mukaan toteutuneet ja ne kahdeksan tulostavoitetta, joiden toteutumista ei voitu arvioida. Taulukkoon on merkitty näkyviin tieto, mikäli valtuusto on hyväksynyt tulostavoitteen poikkeaman kokouksessaan Yleishallinto Talousarviossa asetetut tulostavoitteet TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIO Toteutunut Ei toteutunut Ei voida arvioida Yleishallinnon tuloskorteissa konserniesikunnalle oli vuodelle 2013 asetettu 18 tulostavoitetta. Tarkastuslautakunnan arvion mukaan seitsemän tulostavoitetta jäi toteutumatta tai niiden toteutumista ei voitu arvioida. Mittari / arviointikriteeri Vuoden 2013 tulostavoite Tarkastuslautakunnan arvio Toteutuneet toimenpiteet Kaupungin omistukset ja jäsenyydet yhteisöissä on arvioitu ja tarvittavat jatkotoimenpiteet valmisteltu. Tulostavoite ei toteutunut. (Poikkeama on hyväksytty valtuustossa ) Tilinpäätöksen mukaan tulostavoite toteutui osittain, koska merkittävimpien omistusten osalta työ valmistui vuoden 2013 aikana. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan tulostavoite ei toteutunut, koska kaupungin alle 20 prosentin omistusten ja jäsenyyksien osalta työ jatkuu vuonna Mittari / arviointikriteeri Vuoden 2013 tulostavoite Tarkastuslautakunnan arvio Johtamisen arviointimenetelmä Espoolainen johtaminen on kehittynyt, johtamisen arviointiin on toimivat mittarit ja ensimmäinen mittaus on suoritettu. Tulostavoite ei toteutunut. (Poikkeama on hyväksytty valtuustossa ) Tilinpäätöksen mukaan tulostavoite ei toteutunut, koska johtamisen arviointimenetelmää ei ole kehitetty vuoden 2013 kuluessa. Johtamisen kehittämisen koko valtuustokauden mittainen projekti asetettiin marraskuussa Johtamisen kehittäminen on mukana vuoden 2014 toimenpiteissä. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan tulostavoite ei toteutunut. 16 ARVIOINTIKERTOMUS 2013

20 Mittari / arviointikriteeri Vuoden 2013 tulostavoite Tarkastuslautakunnan arvio Käyttöönotetut palvelut/suunnitellut (%) Uudistetaan palveluprosesseja Tulostavoite ei toteutunut. ja toteutetaan sähköiset palvelut vuoden 2013 kehittämissuunnitelman mukaisesti. (Poikkeama on hyväksytty valtuustossa ) Tulostavoite ei tilinpäätöksen mukaan toteutunut, sillä suunnitellut projektit ovat käynnissä, mutta kaikissa projekteissa ei ole saavutettu vuodelle 2013 asetettuja tavoitteita. Tulostavoitteesta on raportoitu toteutuneen noin 70 prosenttia. Mittari / arviointikriteeri Vuoden 2013 tulostavoite Tarkastuslautakunnan arvio Esteettömyyssuunnitelman toteutuminen Palvelut ovat saavutettavissa esteettömästi. Tilinpäätöksestä poiketen tulostavoitteen toteutumista ei voida arvioida. Tilinpäätöksen mukaan tulostavoite on konserniesikunnassa toteutunut. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan tulostavoitteen toteutumista ei voitu arvioida, koska konserniesikunnan raportoinnin mukaan esteettömyys otetaan huomioon uusissa ja peruskorjattavissa kohteissa. Mittari / arviointikriteeri Vuoden 2013 tulostavoite Tarkastuslautakunnan arvio Keskeisille palveluille laadittujen mittarien käyttö Yhtenäiset mittaustavat toimivat johtamisen työkaluna. Tulostavoite ei toteutunut. (Poikkeama on hyväksytty valtuustossa ) Tilinpäätöksen mukaan tulostavoite toteutui osittain, koska palvelujen yhtenäistäminen on vielä kesken. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan tulostavoite ei toteutunut. Mittari / arviointikriteeri Vuoden 2013 tulostavoite Tarkastuslautakunnan arvio Monikulttuurisuusohjelma on hyväksytty Monikulttuurisuusohjelma vuosille on laadittu. Tulostavoite ei toteutunut. (Poikkeama on hyväksytty valtuustossa ) Tilinpäätöksen mukaan tulostavoite ei toteutunut, koska ohjelma valmistuu talven aikana. Tulostavoitteesta annetun selvityksen mukaan valmistelu on kytköksissä poikkihallinnollisten ohjelmien valmisteluun. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan tulostavoite ei toteutunut vuonna Valtuusto hyväksyi monikulttuurisuusohjelman kokouksessaan Mittari / arviointikriteeri Vuoden 2013 tulostavoite Tarkastuslautakunnan arvio Espoon, Aallon, Metropolian ja Laurean johto tapaavat säännöllisesti varmistaen puitesopimusten hengen ja tavoitteiden toteutumisen Espoo on hyvä ja aloitteellinen kumppani Aallolle, Metropolialle ja Laurealle. Yhteistyön raamit ja tavoitteet määritellään vuosittain tarkistettavissa puitesopimuksissa. Tulostavoitteen toteutumista ei voida arvioida (Poikkeama on hyväksytty valtuustossa ) Tilinpäätöksen mukaan tulostavoite toteutui osittain. Aallon ja Espoon yhteistyötä tiivistetään ja monipuolistetaan jatkuvasti. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan tulostavoitteen toteutumista ei voida tuloskortissa esitettyjen tietojen perusteella kattavasti arvioida, koska tulostavoitteen mukaisesta puitesopimuksesta ei annettu tietoa. 17 ARVIOINTIKERTOMUS 2013

21 3.2.2 Sosiaali- ja terveystoimi Talousarviossa asetetut Tulostavoitteet TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIO Toteutunut Ei toteutunut Ei voida arvioida Sosiaali- ja terveystoimelle oli vuodelle 2013 asetettu 15 tulostavoitetta. Tarkastuslautakunnan arvion mukaan neljä taloutta ja yksi palvelujen järjestämistä koskevaa tulostavoitetta jäi toteutumatta tai niiden toteutumista ei voitu arvioida. Mittari / arviointikriteeri Vuoden 2013 tulostavoite Tarkastuslautakunnan arvio Toimintakate Toimintakate on vähintään alkuperäisen talousarvion mukainen Tulostavoite ei toteutunut. (Poikkeama on hyväksytty valtuustossa ) Tilinpäätöksen mukaan tulostavoite ei toteutunut. Toimintakatteen alijäämä oli suurempi kuin alkuperäisessä talousarviossa. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan tulostavoite ei toteutunut. Mittari / arviointikriteeri Vuoden 2013 tulostavoite Tarkastuslautakunnan arvio Vertailukelpoiset yksikkökustannukset Keskeisten palvelujen tuotanto- /yksikkökustannukset alenevat ja niiden seuranta on kunnossa. Tulostavoite ei toteutunut. (Poikkeama on hyväksytty valtuustossa ) Tilinpäätöksen mukaan tulostavoite toteutui osittain. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan tulostavoite ei toteutunut, koska osa keskeisistä palvelujen tuotanto- /yksikkökustannuksista nousi vuodesta 2012 vuoteen Mittari / arviointikriteeri Vuoden 2013 tulostavoite Tarkastuslautakunnan arvio Toteutuneet toimenpiteet PKS-yhteisöjen sekä merkittävimpien konserni- ja osakkuusyhteisöjen kanssa on sovittu tuottavuustavoitteista. Tulostavoitteen toteutumista ei voida arvioida. Tilinpäätöksen mukaan tulostavoite on toteutunut. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan tulostavoitteen toteutumista ei voida tuloskortissa esitettyjen tietojen perusteella arvioida, koska kortissa on todettu tavoitesisällön poikkeavan. Mittari / arviointikriteeri Vuoden 2013 tulostavoite Tarkastuslautakunnan arvio Indeksikorjatut yksikkö- ja asukaskohtaiset kustannukset Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopirin tuottavuus kasvaa ja asukaskohtaiset kustannukset laskevat. Tulostavoite ei toteutunut. (Poikkeama on hyväksytty valtuustossa ) Tilinpäätöksen mukaan tulostavoite ei ole toteutunut, koska asukaskohtaisten kustannusten nousun raportoitiin olleen kustannustason muutosta suurempi. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan tulostavoite ei toteutunut, koska asukaskohtaiset kustannukset nousivat 7,4 prosenttia edellisvuodesta, vaikka niiden asetetun tulostavoitteen mukaan olisi tullut laskea. Euromääräisesti kustannusten nousu asukasta kohden oli noin 60 euroa. 18 ARVIOINTIKERTOMUS 2013

22 Mittari / arviointikriteeri Vuoden 2013 tulostavoite Tarkastuslautakunnan arvio Esteettömyyssuunnitelman toteutuminen Palvelut ovat saavutettavissa esteettömästi. Tilinpäätöksestä poiketen tulostavoitteen toteutumista ei voida arvioida. Tilinpäätöksen mukaan tulostavoite on toteutunut. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan tulostavoitteen toteutumista ei voitu arvioida, koska sosiaali- ja terveystoimen raportoinnin mukaan esteettömyys otetaan huomioon vain uusissa ja peruskorjattavissa kohteissa Sivistystoimi Talousarviossa asetetut tulostavoitteet TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIO Toteutunut Ei toteutunut Ei voida arvioida Sivistystoimelle oli vuodelle 2013 asetettu yhteensä 13 tulostavoitetta. Tarkastuslautakunnan arvion mukaan yksi taloutta ja kaksi palvelujen järjestämistä koskevaa tulostavoitetta jäi toteutumatta. Mittari / arviointikriteeri Vuoden 2013 tulostavoite Tarkastuslautakunnan arvio Toteutuneet toimenpiteet PKS-yhteisöjen sekä merkittävimpien konserni- ja osakkuusyhteisöjen kanssa on sovittu tuottavuustavoitteista. Tulostavoite ei ole toteutunut. (Poikkeama hyväksytty valtuustossa ) Tilinpäätöksen mukaan tavoite ei toteutunut. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan tulostavoite ei toteutunut, koska PKS-yhteisöjen sekä merkittävimpien konsernija osakkuusyhteisöjen kanssa ei vuonna 2013 sovittu tuottavuustavoitteista. Mittari / arviointikriteeri Vuoden 2013 tulostavoite Tarkastuslautakunnan arvio Käyttöönotetut palvelut / suunnitellut (%) Uudistetaan palveluprosesseja ja toteutetaan sähköiset palvelut vuoden 2013 kehittämissuunnitelman mukaisesti. Tulostavoite ei ole toteutunut. (Poikkeama hyväksytty valtuustossa ) Tilinpäätöksen mukaan tulostavoite ei ole toteutunut. Avustushakemusten toteutus pysähtyi määrittelyvaiheeseen sähköisen asiointialustan hankintaan liittyvän selvityksen vuoksi. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan tulostavoite ei toteutunut. Mittari / arviointikriteeri Vuoden 2013 tulostavoite Tarkastuslautakunnan arvio Esteettömyyssuunnitelman toteutuminen Palvelut ovat saavutettavissa esteettömästi. Tilinpäätöksestä poiketen tulostavoitteen toteutumista ei voida arvioida. Tilinpäätöksen mukaan tulostavoite on toteutunut. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan tulostavoitteen toteutumista ei voitu arvioida, koska sivistystoimen raportoinnin mukaan esteettömyys otetaan huomioon vain uusissa ja peruskorjattavissa kohteissa. 19 ARVIOINTIKERTOMUS 2013

23 3.2.4 Tekninen ja ympäristötoimi Talousarviossa asetetut Tulostavoitteet TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIO Toteutunut Ei toteutunut Ei voida arvioida Tekniselle ja ympäristötoimelle oli vuodelle 2013 asetettu 24 tulostavoitetta. Tarkastuslautakunnan arvion mukaan yksi taloutta, yksi palvelujen järjestämistä ja kolme elinvoimaisen ja kilpailukykyisen kestävän kehityksen kaupunkia koskevaa tulostavoitetta jäi toteutumatta tai niiden toteutumista ei voitu arvioida. Mittari / arviointikriteeri Vuoden 2013 tulostavoite Tarkastuslautakunnan arvio Laadittu suunnitelma Kaupungin omistamien kiinteistöjen korjausvelan kattamisesta laaditaan suunnitelma. Tilinpäätöksestä poiketen tulostavoite ei toteutunut. Tilinpäätöksen mukaan tulostavoite on toteutunut. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan tulostavoite ei toteutunut, koska suunnitelman laatiminen on vielä käynnissä. Mittari / arviointikriteeri Vuoden 2013 tulostavoite Tarkastuslautakunnan arvio Esteettömyyssuunnitelman toteutuminen Palvelut ovat saavutettavissa esteettömästi. Tilinpäätöksestä poiketen tulostavoitteen toteutumista ei voida arvioida. Tilinpäätöksen mukaan tulostavoite on toteutunut. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan tulostavoitteen toteutumista ei voida arvioida. Tekninen keskus on laatinut esteettömyysohjelman, jota on käsitelty teknisessä lautakunnassa, josta asia palautettiin uudelleen valmisteltavaksi. Esteettömyystoimenpiteitä toteutetaan aiempien suunnitelmien ja lainsäädännön mukaisesti. Aikaisempi esteettömyysohjelma oli voimassa vuoteen 2012 saakka. Mittari / arviointikriteeri Vuoden 2013 tulostavoite Tarkastuslautakunnan arvio Asuntotuotannon määrä Uudistuotannosta on keskimäärin 20 % valtion tukemaa asuntotuotantoa. Tilinpäätöksestä poiketen tulostavoite ei toteutunut. Tilinpäätöksen mukaan tulostavoite toteutui. Espoon tavoitteena on vuosittain keskimäärin asunnon rakentamisedellytysten luominen, mistä valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa tulee olla 20 prosenttia (500 asuntoa). Maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimuksen mukaan tavoitteen toteutumista mitataan alkaneen asuntotuotannon määrällä. Vuonna 2013 valmistuneesta tuotannosta 21 prosenttia (527 asuntoa) oli valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa, mutta tavoitteen mukaisesta alkaneesta asuntotuotannosta toteutuma oli 11 prosenttia (258 asuntoa). Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan tulostavoite ei vuonna 2013 toteutunut. Mittari / arviointikriteeri Vuoden 2013 tulostavoite Tarkastuslautakunnan arvio Toteutuneet toimenpiteet Metron asemaseutujen kaupungin palvelujen sijoitussuunnitelmat on laadittu. Tilinpäätöksestä poiketen tulostavoite ei toteutunut. Tilinpäätöksen mukaan tulostavoite toteutui. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan tulostavoite ei toteutunut, koska vastauksen mukaan Tapiolan ja Matinkylän välille vasta laaditaan kaupungin palvelujen sijoitussuunnitelmaa. 20 ARVIOINTIKERTOMUS 2013

24 Mittari / arviointikriteeri Vuoden 2013 tulostavoite Tarkastuslautakunnan arvio C0 2 -päästöjen kehityksen kaupunkitasoinen raportointi C0 2 -päästöt ovat vähentyneet ilmastostrategian tavoitteiden mukaisesti. Tulostavoite ei toteutunut. (Poikkeama on hyväksytty valtuustossa ) Tilinpäätöksen mukaan tulostavoite ei toteutunut. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan tulostavoite ei toteutunut, koska hiilidioksidipäästöt (CO 2 ) eivät ole vähentyneet, vaan kokonaispäästöt kasvoivat seitsemän prosenttia vuonna 2012 verrattuna vuoteen Vuoden 2013 toteutumatiedot saadaan huhtikuussa Tavoite on vain osin kaupungin toimenpitein toteutettavissa. Ilmastoasioissa Espoon kaupunkia velvoittavat myös Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 sekä Covenant of Mayors -sitoumus Palveluliiketoimi Talousarviossa asetetut Tulostavoitteet TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIO Toteutunut Ei toteutunut Ei voida arvioida Palveluliiketoimelle oli vuodelle 2013 asetettu 8 tulostavoitetta. Toimialan liikelaitoksilla on omat tuloskortit, joista tulokset on yhdistetty toimialan tuloskorttiin. Tarkastuslautakunnan arvion mukaan kahden palvelujen järjestämistä koskevan tulostavoitteen toteutumista ei voitu arvioida. Mittari / arviointikriteeri Vuoden 2013 tulostavoite Tarkastuslautakunnan arvio Käyttöönotetut palvelut/ suunnitelmat (%) Uudistetaan palveluprosesseja ja toteutetaan sähköiset palvelut vuoden 2013 kehittämissuunnitelman mukaisesti Tulostavoitteen toteutumista ei voida arvioida. Tilinpäätöksen mukaan tulostavoitteen toteutumista ei voida arvioida, koska toimialalla ei ole suoranaisesti sähköiset palvelut ohjelmassa tehtäviä. Tarkastuslautakunnan arvioin mukaan tulostavoitetta ei voi arvioida. Mittari / arviointikriteeri Vuoden 2013 tulostavoite Tarkastuslautakunnan arvio Esteettömyyssuunnitelman toteutuminen Palvelut ovat saavutettavissa esteettömästi. Tulostavoitteen toteutumista ei voida arvioida. Tilinpäätöksen mukaan tulostavoitteen toteutumista ei voitu arvioida, koska toimialalla ei ole toimenpiteitä esteettömyyssuunnitelmassa. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan tulostavoitteen toteutumista ei voitu arvioida. 21 ARVIOINTIKERTOMUS 2013

25 4 TOIMINNAN ARVIOINTI Seuraavassa on esitetty tarkastuslautakunnan vuoden 2013 arviointiohjelmaan perustuvat kaupungin toimintaa koskevat arvioinnit. 4.1 Kaupungin henkilöstö Kaupungin palveluksessa oli vuoden 2013 lopussa henkilöä. Henkilöstön määrä kasvoi vuoden aikana 183:lla. Suurinta kasvu oli lähinnä peruspalvelujen tuotannossa, kuten perhe- ja sosiaalipalveluissa ja vanhusten palveluissa sekä opetustoimessa. Espoon asukasmäärä on vuosittain kasvanut noin henkilöllä. Vuonna 2013 kaupungissa oli 18,7 asukasta yhtä henkilöstöön kuuluvaa kohden, vuonna 2012 vastaava luku oli 18,6. Tehtyjen yli- ja lisätöiden määrä väheni ja ylityökorvauksia maksettiin edellisvuotta vähemmän, 2,05 milj. euroa (2,22 milj. euroa v. 2012). Vuokratyövoiman käytön kustannukset kasvoivat 1,1 prosenttia vuodesta Kasvavaan palveluntarpeeseen on vastattu lisäämällä tuottavuutta sekä ostopalvelujen määrää. Kaupungin palveluksessa olevan henkilöstömäärän kehitys vuosina Yleishallinto Sivistystoimi Sosiaali- ja terveystoimi Tekninen ja ympäristötoimi Palveluliiketoimi Yhteensä Lähde: Espoon kaupungin vuoden 2013 henkilöstökertomus Kaupungin ja toimialojen aikaisempien vuosien henkilöstökehitykset eivät ole vertailukelpoisia organisaatiomuutoksista johtuen. Vantaalle siirtyi v yritystyöterveydestä 11 henkilöä. V noin 260 määräaikaisen koulunkäyntiavustajan palkkaus siirtyi Seurelle. V teknisestä ja ympäristötoimesta Espoon Veden 160 työntekijää siirtyi HSY:n palvelukseen sekä sosiaali- ja terveystoimen 8 kuluttajaneuvonnan ja 16 edunvalvonnan työntekijää valtiolle. Espoon Asunnot Oy:n palvelukseen siirtyi teknisen ja ympäristötoimen asuntoasiain yksiköstä 12 henkilöä. HUS:n palvelukseen siirtyi v alusta 10 lääkekeskuksessa ja v alusta 12 välinehuollossa työskentelevää henkilöä. V palveluliiketoimesta siirtyi kahdeksan henkilöä HUS:iin (ei-kiireellinen potilassairaankuljetus) ja Venäjän ja Itä-Euroopan instituutista siirtyi Sivistystoimeen kirjaston palvelukseen viisi henkilöä. Toimialoittain tarkasteltaessa v alusta 552 henkilöä siirtyi keskushallinnosta tekniseen ja ympäristötoimeen perustettuun Espoo Catering liikelaitokseen ja edelleen v palveluliiketoimeen. Toimialoilta siirtyi v yli 20 henkilöä keskushallintoon. V suomenkielisen varhaiskasvatuksen työntekijää siirtyivät sosiaali- ja terveystoimesta sivistystoimeen, palveluliiketoimeen siirtyi v yht henkilöä teknisestä ja ympäristötoimesta ja keskushallinnon konsernipalveluista. Sosiaali- ja terveystoimesta keskushallintoon siirtyi 61 logistiikka-, vahtimestari- ja turvallisuuspalvelujen työntekijää v Aula- ja turvallisuushenkilöstö keskitettiin v sivistystoimesta palveluliiketoimeen, jonne siirtyi 43 henkilöä. Konsernipalvelut ja taloushallinnon henkilöstö siirrettiin palveluliiketoimeen v yht. 413 henkilöä. V yhdeksän henkilöä siirtyi sosiaali- ja terveystoimesta palveluliiketoimeen (sisäinen potilaskuljetus). Vakinaisten osuus henkilöstöstä oli 80,5 prosenttia vuonna 2013 ja määräaikaisten ja/tai sijaisten 19,5 prosenttia. Lisäksi kaupungilla on työllistettyjä, harjoittelijoita tai oppisopimuksella palkattuja henkilöitä. Maahanmuuttajataustaisia henkilöitä oli kaupungin palveluksessa vuoden 2013 lopussa 5,1 prosenttia henkilöstöstä, mikä on 0,5 prosenttia edellisvuotta enemmän. Kaupunki tarjosi vuoden 2013 aikana noin harjoittelupaikkaa opiskelijoille, mikä on 300 paikkaa edellisvuotta enemmän. Kesätyöntekijöiden määrä oli sama kuin edellisvuonna eli ARVIOINTIKERTOMUS 2013

26 Työurat ovat pidentyneet ja yli 63-vuotiaiden työntekijöiden määrä on kasvanut. Eläkkeelle jäi vuoden 2013 aikana 238 henkilöä, joista eläkeiän perusteella eläkkeelle siirtyviä oli 87,8 prosenttia. Vuonna 2012 eläkkeelle jäi 238 henkilöä, joista ikäeläkkeelle jääneiden osuus oli 76,5 prosenttia. Keskimääräinen eläköitymisikä vuonna 2013 oli 63,6 vuotta, kun se edellisenä vuonna oli 63,2 vuotta. Henkilöstön terveysperusteisten poissaolopäivien määrä laski vuoden 2012 keskimääräisestä 16,2 päivästä 15,2 päivään. Henkilöstöstä 27 prosenttia ei ollut vuoden aikana lainkaan poissa töistä terveydellisistä syistä. Pääkaupunkiseudun kaupunkien palkkasumman kasvuprosentti vuosina % Helsinki 6,7 6,1 3,3 2,0 3,3 2,1 Espoo 9,8 2,9-0,9 2,0 4,6 3,1 Vantaa 7,3 4,0 1,8 3,5 3,6 1,3 Lähde: Espoon kaupungin vuoden 2013 henkilökertomus Espoon palkkasumman kasvuprosentti vuonna 2013 oli Vantaan ja Helsingin kasvuprosentteja suurempi. Henkilöstökustannukset olivat 613,6 milj. euroa ja kasvu vuodesta 2012 oli 3,7 prosenttia. Pääkaupunkiseudun vuokratyövoiman käyttö milj. euroa/vuosi vuosina Milj. euroa Helsinki 47,2 43,8 35,5 38,7 31,7 28,6 Espoo 17,5 12,5 17,9 22,9 27,3 27,6 Vantaa 8,6 8,2 14,3 19,3 18,9 21,6 Lähde: Espoon kaupungin vuoden 2013 henkilöstökertomus Vuokratyövoiman käyttö Espoossa vuonna 2013 oli lähes edellisvuoden tasolla eli 27,6 milj. euroa ja sen käyttö on kasvanut yhtäjaksoisesti vuodesta 2010 lähtien. Vuokratyövoimakustannuksista pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteisesti omistaman Seure Oy:n osuus on 22,0 milj. euroa. Vuokratyövoiman käyttö painottuu sosiaali- ja terveystoimeen sekä sivistystoimeen. Keskimääräistä enemmän vuokratyövoiman käyttö kasvoi sosiaali- ja terveystoimessa johtuen etenkin lääkäripalvelujen ostoista, joita hankitaan yksityisiltä palveluntuottajilta. Kaupungin väestön kasvuvauhti suhteessa peruspalveluita tuottavaan henkilöstömäärään on arvioitava vuosittain henkilöstökuormituksen pitämiseksi kohtuullisella tasolla. Henkilöstömäärien kehitystä arvioitaessa tulee ottaa huomioon, kuinka paljon palvelutuotannon kokonaisuudesta tuotetaan ostopalveluina tai monituottajamallin avulla ja miten suhde oman tuotannon ja muiden tuottamien palvelujen välillä on kehittynyt. 23 ARVIOINTIKERTOMUS 2013

27 4.2 Kaupungin työllisyyspalvelut Kaupungin työllisyyspalvelujen tavoitteet vuonna 2013 Vuoden 2013 talousarvion mukaan pitkäaikaistyöttömien palveluja lisätään ja tehostetaan yhdessä valtion kanssa. Espoo, Helsinki ja Vantaa ovat mukana työ- ja elinkeinoministeriön rahoittamassa kuntakokeilussa, jonka tavoitteena on luoda uusia kuntoutusmalleja ja työpaikkoja toimeentulotuen asiakkaina oleville pitkäaikaistyöttömille. Työllisyysasteen kehitys Työllisyysaste kuvaa työllisten prosenttiosuutta samanikäisestä väestöstä. Koko väestön työllisyysaste lasketaan vuotiaiden työllisten prosenttiosuutena samanikäisestä väestöstä. Espoon työllisyysaste on heikentynyt 1,1 prosenttia vuodesta 2012 vuoteen Pääkaupunkiseudun ja koko maan työllisyysaste (keskiarvo) Työllisyysaste, % 12/ /2013 Muutos, % Helsinki 73,4 72,7-0,7 Espoo 74,7 73,6-1,1 Vantaa 72,8 72,5-0,3 Koko maa 69,0 68,5-0,5 Maahanmuuttajien työllisyystilanteen kehitys Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus Kaupunkitieto, Espoon kaupunki Suomeen tulleista maahanmuuttajista lähes puolet asuu pääkaupunkiseudulla. Väestöennusteen mukaan työikäisestä väestöstä vuonna 2030 neljäsosa on maahanmuuttajia. Yleiseen työttömyysasteeseen verrattuna maahanmuuttajien työttömyysaste on kolminkertainen. Maahanmuuttajat työllistyvät usein yrittäjinä ja yritystoiminta vastaa toiminnaltaan yleistä toimialajakaumaa. Valtio, pääkaupunkiseudun kaupungit ja yrittäjäjärjestöt sekä Helsingin seudun kauppakamari hyväksyivät maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen tehostamiseksi vuosille laaditun uuden aiesopimuksen, jossa kehittämisen painopisteenä on työelämäyhteyksien vahvistaminen yksityiselle sektorille sekä koulutuksen työelämäorientaation parantaminen. Työttömyystilanteen kehitys Työttömyys on Espoossa kasvanut lähes yhtäjaksoisesti syksystä 2010 lähtien ja kasvun ennustetaan jatkuvan edelleen vuonna 2014, erityisesti nuorisotyöttömyys on kasvanut edelleen. Alle 25-vuotiaiden työttömien työnhakijoiden määrä on vuodessa noussut 57,1 prosenttia. Heistä yli puolelta puuttuu ammatillinen koulutus. Pitkäaikaistyöttömien määrä on noussut 71,4 prosenttia vuodesta Ulkomaalaisten työttömyys on myös kasvussa. Työttömyyden kasvua selittävät yleinen huono työllisyys- ja talouskehitys. Aikaisemmin nuorisotyöttömyyttä myös hallittiin paremmin kaupungin ja valtion toimenpiteillä. Viime vuosina niin kutsuttujen pätkätöiden saatavuus on myös heikentynyt ja maahanmuuttajien työttömyys on yleistä. Elinkeinopoliittiset päätökset, kuten suuret investoinnit, vaikuttavat työllisyystilanteeseen. 24 ARVIOINTIKERTOMUS 2013

28 Pääkaupunkiseudun ja koko maan työttömyyslukuja Työttömyysaste, % 12/ /2013 Muutos, % Helsinki 8,4 10,3 1,9 Espoo 6,4 8,4 2,0 Vantaa 8,9 10,5 1,6 Koko maa 10,7 12,6 1,9 Lähde: TEM/Työnvälitystilasto Työttömyysaste on kasvanut Espoossa kahdella prosenttiyksiköllä vuodesta 2012, mutta on vielä alhaisempi kuin Helsingissä ja Vantaalla. Muutos edellisvuodesta oli samaa tasoa kuin Helsingissä ja koko maassa. Pääkaupunkiseudun kaupunkien työttömät yhteensä ja muutosprosentit Työttömät yhteensä 12/ /2013 Muutos, % Helsinki ,3 Espoo ,8 Vantaa ,4 Lähde: TEM/Työnvälitystilasto Espoossa oli joulukuussa 2013 työttömiä työnhakijoita 31,8 prosenttia edellisvuotta enemmän. Avoimia työpaikkoja vuoden 2013 lopussa oli 1 139, kun vuotta aiemmin niitä oli Espoon työttömyyslukuja ikäryhmittäin ja sukupuolen mukaan 12/ /2013 Muutos, % Espoo, työttömät yhteensä , vuotiaat , vuotiaat , vuotiaat ,7 Miehet ,3 Naiset ,2 Yli vuoden työttömänä olleet ,4 Työllisyyden hoito ja työllisyyshankkeet Lähde: TEM/Työnvälitystilasto TE-toimisto voi myöntää työnantajalle palkkatukea työttömän työntekijän palkkaamiseksi. Palkkatuen käytön painopistettä on pyritty siirtämään kaupungilta yksityisille. Työpankkitoiminta voi jatkossa helpottaa prosessia. Kunnat osallistuvat työmarkkinatuen rahoitukseen rahoittamalla puolet työmarkkinatuesta, jota myönnetään yli 500 päivää tukea saaneille, aktiivitoimiin osallistumattomille työttömille. Espoo maksoi työmarkkinatuen kuntaosuutta 7,2 milj. euroa vuonna 2013, kun edellisvuonna määrä oli 5,4 milj. euroa. Kaupungin työllisyydenhoitoon vuosittain käyttämän noin 7 milj. euron vaikuttavuudesta ei ole kattavaa tutkittua tietoa. Espoossa peruskoulunsa päättävien koulutustakuu toteutuu, mutta kaupungissa on arviolta palvelujen ulkopuolella olevaa nuorta. Omniassa on 200 nuorten aikuisten osaamisohjelma -koulutuspaikkaa ja syksyllä 2014 paikkoja tulee lisää. Omnian etsivä nuorisotyö pyrkii tavoittamaan tuen tarpeessa olevat nuoret ja auttamaan heitä koulutukseen ja työmarkkinoille. Lisäksi Espoo oli mukana vuosina Etelä- 25 ARVIOINTIKERTOMUS 2013

29 Suomen terveys- ja hyvinvointierojen kaventamishankkeen (ESTER) Nuoret pudokkaat -osahankkeessa. Espoon keskuksessa on avattu syyskuussa 2013 Nuorten Vamos-palvelukokonaisuus, jonka tavoitteena on ohjata vuotiaita nuoria koulutukseen ja työhön. Toiminta kattaa yksilövalmennuksen, ryhmätoiminnan ja urapalvelut. Työmarkkinatoimenpiteiden, kuten työharjoittelun ja työelämävalmennuksen sekä palkkatuetun työn, tavoitteena on parantaa ammattitaitoa ja osaamista sekä edistää pääsyä avoimille työmarkkinoille. Kuntouttavan ja muun työtoiminnan tehtävänä on ylläpitää henkilöiden toimintakykyä, parantaa elämänhallintaa ja luoda edellytyksiä siirtymiselle välityömarkkinoille tai suoraan avoimille työmarkkinoille. Espoon työvoiman palvelukeskuksen tekemän uusien ja vanhojen asiakkaiden kumulatiivisen seurannan mukaan välityömarkkinoiden asiakasmäärä vuonna 2013 oli ja vuonna 2012 asiakasmäärä oli Asiakkaiden määrä lisääntyi 12 prosentilla. Espoon vuosina käynnissä olevalla Työtä päin -työllisyyshankkeella pyritään parantamaan työttömien henkilöiden ohjautumista avoimille työmarkkinoille ja kokoamaan yhteen työllisyydenhoidon toimijat sekä edistämään sosiaalisesti kestävän kehityksen huomioimista kaupungin hankinnoissa. Espoon aikuissosiaalityön ja terveyspalvelujen työttömien työkyvynarvion ja eläkemahdollisuuksien selvittämisen yhteinen toimintamalli ei ole käynnistynyt johtuen sosiaalityön resurssien puutteesta. Espoon pohjoisessa ja eteläisessä sosiaalitoimistossa sekä Espoon työvoimanpalvelukeskuksessa on terveydenhoitohenkilökuntaa, jotka tekevät terveystarkastuksia työttömille sosiaalitoimen ja työvoimanpalvelukeskuksen asiakkaille. Tarvittaessa asiakkaat ohjataan terveyskeskuslääkärin vastaanotolle. Vuonna 2013 kaupunki jakoi 900 kappaletta 300 euron arvoista kesäseteliä nuoren kesätöihin palkanneille työnantajille. Työllisyyspalvelujen hoito Uudenmaan TE-toimistossa sekä Espoon kaupungissa Valtion työ- ja elinkeinotoimiston palvelut uudistuivat vuoden 2013 alusta. Uudistuksessa paikalliset TE-toimistot yhdistyivät Uudenmaan TE-toimistoksi. Palvelulinjat ovat työnvälitys- ja yrityspalvelut, osaamisen kehittämispalvelut sekä tuetun työllistymisen palvelut. Espoon Työvoiman palvelukeskuksessa yhdistyvät työ- ja elinkeinotoimiston, kaupungin sekä Kansaneläkelaitoksen (Kela) asiantuntijuus. Espoon kaupunginhallitus päättää työllisyyspolitiikan periaatteista. Elinkeino- ja kilpailukykyjaosto tekee kaupunginhallitukselle työllisyyttä koskevat esitykset. Maahanmuutto- ja työllisyysasioiden strategisista linjauksista ja toimeenpanon ohjauksesta kaupunkitasoisesti vastaa kaupunkikehitysyksikkö, jossa on maahanmuutto- ja työllisyysasioiden päällikkö. Palkkatuetun työllistämisen ja kuntouttavan työtoiminnan palveluja hoidetaan sosiaali- ja terveystoimessa osana pohjoisen alueen aikuisten sosiaalipalveluita. Vakinaisten henkilöiden määrä perhe- ja sosiaalipalvelujen työllisyyspalveluissa on 34. Lisäksi Koppi - Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita -hankkeessa on yksi projektityöntekijä ja Työtä päin -kuntakokeiluhankkeessa viisi projektityöntekijää. Valmennus- ja kuntoutuspalveluja hankitaan ostopalveluina. Sosiaali- ja terveysministeriö ja koulutuskuntayhtymä Omnia solmivat helmikuussa 2013 sopimuksen koskien työpankkitoiminnan valtakunnallista koordinointia. Toimintaan liittyy myös oppisopimuskoulutus. Omnia toteuttaa lisäksi etsivää nuorisotyötä. TE-palveluiden palvelumallin (palvelulinjat) muututtua vuoden 2013 alussa, tulee kaupunkitasolla kehittää työllisyyspalveluiden organisointia ja toimintamallia. Sosiaali-, elinkeino- ja työllisyyspoliittisia keinoja on tehostettava ja ohjattava asiakkaita niihin palveluihin, joita he ensisijaisesti tarvitsevat, esimerkiksi kuntoutuspalveluihin. 26 ARVIOINTIKERTOMUS 2013

30 Espoossa työllisyyspalvelujen strateginen taso sijoittuu konserniesikuntaan ja toimeenpano on organisoitu sosiaali- ja terveystoimen toimialueelle perhe- ja sosiaalipalveluihin (Peso). Kuvaus Espoon työllisyyspalveluja hoitavista tahoista Espoon työvoiman palvelukeskuksessa (ETYP) yhdistyvät työhallinnon, kaupungin sekä Kansaneläkelaitoksen (KELA) asiantuntemus. Kaupungin toimialoilla palkkatuella työllistyneitä oli eniten sosiaali- ja terveystoimessa sekä sivistystoimessa vuonna Koulutuskuntayhtymä Omnia tuottaa ammatillista koulutusta ja sitä tukevaa työelämän kehittämis- ja innovaatiotoimintaa. Kaupunki on asettanut työllistämistä ja työssäoppimispaikkoja koskevia velvoittavia sopimusehtoja osaan hankinnoistaan. Vuoden 2013 loppuun mennessä tehdyissä kilpailutuksissa kaupunki edellytti 31 henkilön työllistymistä palkkatuen avulla yrityksiin sisällyttämällä sosiaalisia kriteerejä tehtyihin julkisiin hankintoihin. Työllisyyden hoitaminen haastavassa taloustilanteessa edellyttää kaupunginhallitukselta ja kaupungin johtoryhmältä vahvempaa sitoutumista ja työllisyysasioiden nostamista strategisesti korkeammalle tasolle. Kaupungin työllisyyspalveluiden organisaatio tulee selkeyttää. Työllisyydenhoidossa tulosyksiköiden ja palvelualueiden väliset suhteet ja rahavirrat on kuvattava ja nimettävä vastuutahot. Kaikkien kaupungin toimialojen osallistuminen työllistämispalveluiden tarjoamiseen on tärkeää. Yhteistyön sektorikohtaiset esteet on poistettava. Työllisyydenhoidon yhteistyösopimus valtion kanssa Työllisyydenhoidon yhteistyösopimusta valtion kanssa vuodelle 2013 ei Espoossa saatu valmisteltua työvoimahallinnon organisaatiomuutoksesta johtuen. Uusi yhteistyösopimus on käsitelty kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaostossa Painopistealueena ovat nuorison, maahanmuuttajien ja pitkäaikaistyöttömyyden torjunta ja yrittäjyyden edistäminen. Nuorisotakuun mukaan alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 27 ARVIOINTIKERTOMUS 2013

31 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu- opiskelu, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työnhaun alkamisesta. Nuorisotakuun osana käynnistynyt nuorten aikuisten osaamisohjelma (NAO) on tarkoitettu vuotiaille nuorille, joilta puuttuu peruskoulun jälkeinen tutkinto. Nuorisotakuuseen kuuluu myös koulutustakuu. Vertailutietoa Vantaaseen Vertailtaessa työllisyyspalvelujen hoitoa Espoon kanssa, Vantaalla työllisyyspalvelut sijoittuvat konserni- ja asukaspalveluiden toimialalle ja muodostavat oman tulosalueen, joka vastaa koko kaupungin työllisyyden edistämisestä. Vantaalla työllisyyspalveluissa on merkittävästi enemmän työntekijöitä kuin Espoon työllisyyspalveluissa. Vantaan kaupunki on saanut myönteisiä tuloksia nuorisotyöttömyydessä Euroopan Sosiaalirahaston (ESR) -rahoitteisella Petra -projektilla, jossa yhteistyökumppaneina ovat Kansaneläkelaitos (Kela), Vantaan yrittäjät ja Helsingin seudun kauppakamari sekä työllisyyspalveluiden ja yhdenvertaisuuden kehittämisen osalta Suomen Kuntaliitto. Kaupungin on ryhdyttävä nykyistä tehokkaammin vaikuttaviin toimenpiteisiin työllisyydenhoidossa, jottei valtiolle maksettavien työllisyydenhoidon kustannusten määrä ainakaan nouse nykyisestä tasosta. Suunnitellussa työmarkkinatuen rahoitusuudistuksessa valtio on siirtämässä suurelta osin pitkäaikaistyöttömien palvelujen järjestämisvastuuta kunnille ja kuntien maksuosuus työmarkkinatuen kuntaosuudessa tulee nousemaan nykyisestä 50 prosentista. Työllisyydenhoidon resurssit on tarkistettava vastaamaan lisääntynyttä palvelutarvetta ja erityisesti nuorten työttömyyden vähentämiseksi on tehtävä kaikki tarpeelliset toimenpiteet. 4.3 Hankinnat ja terveen kilpailun edistäminen Espoon kaupungin hankintasäännössä on ohjeistettu kaupungin hankintojen toteuttaminen. Espoon kaupungin hankintoja toteuttavat konserniesikunnan hankinnan ohjaus -ryhmä, Espoo Talouspalvelut -liikelaitoksen hankintapalvelut -palveluyksikkö sekä toimialat. Kaupungin hankintatoimi organisoitiin vuonna 2012 kahteen yksikköön, joista toisesta muodostettiin Konserniesikunnan hankinnan ohjaus -ryhmä ja toisesta Hankintapalvelut -palveluyksikkö Espoo Talouspalvelut -liikelaitokseen. Rakennusurakat sekä rakennusten ja kiinteistöjen ylläpitoon liittyvät palvelut kilpailuttaa Tekninen ja ympäristötoimi ja Tilakeskus -liikelaitos sekä Espoo Kiinteistöpalvelut -liikelaitos ja Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitos palveluliiketoimen toimialalla. Toimialat tekevät kansalliset kynnysarvot alittavat tavara- ja palveluhankinnat. Hankinnan strateginen ohjaus on keskitetty konsernihallintoon ja operatiivinen hankinta palveluliiketoimen toimialalle. Hankintapalvelut -palveluyksiköllä on vastuu hankintojen kilpailuttamisesta, sopimusseurannasta, hankinta-asioiden oikeus- ja riita-asioista sekä ERP -toiminnanohjausjärjestelmän hankintoja koskevasta osuudesta. Hankintapalvelujen vuoden 2013 painopistealueiden kehittämiskohteina olivat hankintaalueiden määrittely, sähköisen tilaamisen tehostaminen ja hankinta- sekä ostoosaamisen laajentaminen. Espoon hankintojen painopistealueet ovat kestävä kehitys, terveen kilpailun edistäminen, hankintojen sähköistäminen ja luovat hankinnat. Toimialat laativat syksyn 2013 aikana hankintataktiikoita neljän painopisteen pohjalta. Kaupungin hankintaohje on prosessi- ja työohje hankintojen suunnitteluun ja kilpailuttamiseen sekä 28 ARVIOINTIKERTOMUS 2013

32 sopimusten hallintaan ja tilaamiseen. Hankintojen päätösvaltaa on delegoitu viranhaltijoille hankintaprosessin läpiviemisen nopeuttamiseksi. Vuonna 2013 aloitettiin sähköistä tilaustapaa tukevan katalogiportaalin testaaminen kaupungin tarpeita vastaavaksi. Osto-osaamisen taso on kaupungissa noussut, mutta esimerkiksi hankinnan kohteiden määrittämisessä on edelleen parannettavaa. Markkinavuoropuhelu potentiaalisten tarjoajien kanssa on tärkeää eri palvelu- ja ratkaisumallien kartoittamiseksi. Hankintavolyymi ja hankinnoista tehdyt hankintaoikaisut sekä valitukset Espoon kaupungin vuosittainen hankintavolyymi on 760 milj. euroa. Hankinnoista 80 prosenttia on palveluhankintoja. Vuonna 2013 Hankintapalvelujen kilpailuttamien hankintojen kokonaisarvo oli 180 milj. euroa. Kilpailutuksia tehtiin 89, minikilpailutuksia 19 ja optioiden käyttöönottoja 47. Hankintapalvelujen kilpailuttamat hankinnat jakautuvat toimialoittain lähes tasan lukuun ottamatta teknistä ja ympäristötoimea, joka kilpailuttaa itse suurimman osan hankinnoistaan. Kaupungin kilpailuttamista hankinnoista tehtiin 11 valitusta markkinaoikeuteen vuonna Markkinaoikeus on ratkaissut viisi asiaa, kaksi asiaa on vedetty pois käsittelystä valittajan vaatimuksesta ja loput asioista ovat vielä ratkaisematta. Ratkaistuista asioista yksi jätettiin tutkimatta, koska kaupunki oli tehnyt hankintaoikaisun ja yksi valitus hylättiin. Markkinaoikeus on kumonnut kolme kaupungin hankintapäätöstä. Korkeimpaan hallinto-oikeuteen vietiin yksi asia, josta ei vielä ole tullut ratkaisua. Hankintapalvelujen tietoon tulleita hankintaoikaisuja tehtiin 23 hankintapäätöksestä. Terveen kilpailun edistäminen Harmaan talouden torjumiseksi Espoon kaupungille on laadittu terveen kilpailun edistämisen toimintasuunnitelma, jota on päivitetty vuonna Harmaan talouden torjuntaohje on laadittu vuonna Kaupunki tekee yhteistyötä verohallinnon ja muiden keskeisten toimijoiden kanssa terveen kilpailun edistämiseksi. Terveen kilpailun ohjeistuksen mukaisesti hankintakilpailuihin osallistuneiden tarjoajien kaupparekisteri-, veroja ennakkoperintätiedot ja tarvittaessa myös luottotiedot tulee aina tarkastaa osana hankintaprosessia. Sopimuksissa palveluntuottaja velvoitetaan huolehtimaan tilaajavastuulain alaisten todistusten ja selvitysten toimittamisesta ja palveluntuottaja vastaa näiden tietojen tarkistamisesta omilta alihankkijoiltaan. Espooseen on perustettu sisäinen terveen kilpailun edistämisen verkosto. Helsingin kaupunki on arvioinut menettävänsä verotuloja milj. euroa vuodessa harmaan talouden vuoksi, Espoon kaupungin vastaavaksi luvuksi on arvioitu 30 milj. euroa. Hankintojen strateginen johtaminen ja operatiivinen toiminta toisistaan erillisissä organisaatioissa asettavat haasteita hankinnan toimintamallille. Yhteistyö ja tiedonkulku toimijoiden kesken on ollut ensimmäisen toimintavuoden aikana vähäistä ja tehtävissä on havaittu päällekkäisyyksiä. Toimijoiden kesken tulee lisätä yhteistyötä ja selkeyttää rooleja. Lisäksi nykyisen toimintamallin toimivuus ja tarkoituksenmukaisuus tulee arvioida ja tarvittaessa tehdä hankintatoiminnan asianmukaisen järjestämisen turvaamiseksi tarpeelliset muutokset. 29 ARVIOINTIKERTOMUS 2013

33 4.4 Sosiaali- ja terveystoimi Sosiaali- ja terveystoimen palveluista tarkastuslautakunta on arvioinut lastensuojelupalveluja ja ostopalveluja sekä työllisyyspalveluja, joita on käsitelty luvuissa Ostopalvelut sosiaali- ja terveystoimessa Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää palvelujen järjestämistä ja toteutusta koskevista hankintaperiaatteista sekä tilahankkeiden tarveselvityksistä tehtäväalueensa osalta. Hankintaperiaatteet hyväksytään lautakunnassa hankintakokonaisuuksittain erikseen. Espoon sairaala -hankkeen keskeiset periaatteet on vahvistettu valtuustossa hankinnan suuruus huomioiden. Sosiaali- ja terveyspalvelujen ostopalveluhankinnat olivat 472 milj. euroa vuonna Ostopalvelujen osuus toimialan 724 milj. euron käyttötalousarviosta on 65 prosenttia. Ulkoisten asiakaspalveluostojen lisäksi lukuun sisältyvät siivous- ja vuokrauskustannukset ja muut sisäiset ostopalvelut. Kaupungin sisäisten palvelujen keskittyessä palveluliiketoimen toimialalle sisäisten palveluostojen määrä toimialoilla kasvaa. Suurimmat ostopalveluhankinnat ovat erikoissairaanhoito, vanhusten pitkäaikaishoidon asumispalvelut, lasten sijaishuollon palvelut, vammaisten asumispalvelut ja psykiatrinen asumispalvelu sekä päihdehoitopalvelut. Terveyspalveluissa suurimman osan ostopalveluista muodostavat erikoissairaanhoidon ostot Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriltä. Vuonna 2013 asiakaspalvelujen ostot HUS-kuntayhtymältä olivat 229 milj. euroa. Lääkärityövoimavajauksen täyttämiseksi toimiala on ostanut vuokralääkärityövoimaa yksityisiltä palveluntuottajilta. Lääkärityövoiman hankinta on kilpailutettu vuonna Vanhustenpalveluissa pitkäaikaishoidon noin 46,4 milj. euron ostopalveluista asumispalvelujen ostot yksityisiltä olivat 40,7 milj. euroa. Perhe- ja sosiaalipalveluissa lastensuojelupalvelujen ulkoisista 34,2 milj. euron ostoista 30 milj. euron palveluostoihin sisältyvät muun muassa lastensuojelun laitoshoidon ostot, ammatilliset perhekodit, lastensuojelun perhehoidon ostot, nuorten jälkihuollon ostot sekä ensikotien turvapalvelujen ostot. Yksityisiltä palveluntuottajilta hankittavien palvelujen tulee vastata laadultaan kunnallisen toimijan tuottamia palveluja. Sosiaalipalveluja valvotaan lupa- tai ilmoitusmenettelyn kautta. Laki yksityisistä sosiaalipalveluista määrittelee ympärivuorokautisen toiminnan luvanvaraiseksi. Sosiaali- ja terveyslautakunta huolehtii yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen valvonnan järjestämisestä. Vanhustenpalvelujen asumispalvelujen valvontasuunnitelma ympärivuorokautista hoitoa tarjoavien yksityisten toimintayksiköiden valvonnasta on hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnassa vuonna 2010 ja perhe- ja sosiaalipalvelujen valvontasuunnitelmat ympärivuorokautisten yksityisten palveluntuottajien osalta on hyväksytty vuonna Mielenterveys- ja päihdepalvelujen ja aikuisten sosiaalipalveluiden valvontasuunnitelma on hyväksytty vuonna Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkopuolista viranomaisvalvontaa toteuttavat aluehallintovirasto ja Valvira. Sosiaalipalveluissa ostopalvelujen tarjouspyyntöihin sisältyvät kriteerit kelpoisuusehdoista ja vähimmäislaadusta, jotka palveluntarjoajien on täytettävä, jotta tarjous voidaan ottaa vertailuun. Palvelusetelituottajien on myös täytettävä asetetut hyväksymiskriteerit. Valvontakäytännöt määritellään sopimuksissa. Terveydenhuollossa ostopalveluhankintojen perusteena ovat tarjouspyynnön mukaisten edellytysten, kuten henkilökunnan ammatillisen pätevyyden, täyttyminen. Valvontaa toteutetaan sopimusten, seurantakokousten ja palautejärjestelmien kautta. Palvelujen määrän kehitystä seurataan muun muassa Effica-asiakastietojärjestelmän tilastoista, joista osa sosiaali- ja terveyspalvelujen suoritetiedoista kootaan. Kaupungin 30 ARVIOINTIKERTOMUS 2013

34 ja palveluntuottajien vuosineuvottelut toimivat myös ostopalvelujen valvontavälineenä. Ostopalveluhankinnoissa hankintamenettelynä käytetään eniten avointa menettelyä. Sosiaali- ja terveystoimen monituottajamallissa on tavoitteena, että kunta tuottaisi osan palveluista itse, osa hoidettaisiin ostopalveluilla ja osa palveluseteleillä. Palvelusetelijärjestelmän käyttöönotto on valmisteilla. Sähköinen hakeutuminen palveluntuottajaksi on valmis. Käyttöönotto tapahtuu palveluittain ja sähköisen palvelusetelin käyttö on mahdollista laajemmin loppuvuodesta Hankintojen kilpailutuksen yhtenä tavoitteena on kustannussäästö. Monituottajamalliin liittyen Espoo etsii kustannustehokkainta tapaa järjestää palvelut. Palvelujen osto-osaamisen turvaamiseksi on hankintojen suunnitteluvaiheessa oltava käytettävissä riittävä asiantuntemus. Sopimusten seurantaan ja valvontaan on jatkossakin oltava riittävät resurssit palvelun laadun varmistamiseksi Lastensuojelupalvelut Lastensuojelulla turvataan lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön ja tasapainoiseen kehitykseen. Lapsen sijoittamisen kriteerit ovat korkeat ja sijaishuolto on lain mukaan järjestettävä ensisijaisesti perhehoidossa ja laitoshoitona vain, mikäli hoitoa ei voida järjestää lapsen edun mukaisesti riittävien tukitoimien avulla muualla. Lastensuojelun toimivuutta valtakunnallisesti vuonna 2013 selvittänyt työryhmä esitti loppuraportissaan 54 kehittävää toimenpidettä lastensuojelun puutteiden korjaamiseksi, kuten yhtenäisten toimintamallien ja arviointikäytäntöjen kehittämistä sekä lastensuojelun henkilöstön lisäämistä. Lasten ja nuorten lakisääteinen hyvinvointisuunnitelma hyväksyttiin Espoon valtuustossa syksyllä Suunnitelma on lasten ja nuorten hyvinvointi- ja kehittämistyön väline ja siihen liittyvät Lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun kehittämissuunnitelma vuosille sekä toimintaohjelma neuvolatoiminnalle, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle. Kehittämissuunnitelmassa ja toimintaohjelmassa keskeisenä toimenpiteenä on yhteistyöprosessien ja -mallien kehittäminen ja ne laadittiin sosiaali- ja terveystoimen sekä sivistystoimen yhteistyönä. Kaupungin järjestämät sijaishuollon palvelut ovat pääsääntöisesti toimivat. Perhekuntoutuspaikoista ja sijaishuollon paikoista erityistarpeita varten on puutetta. Perhekuntoutuspaikkoja saadaan lisää Auroran vastaanottokodin toiminnan laajentuessa vuonna Lastensuojelutyön vahvuuksia ovat palvelujen moninaisuus ja matalan kynnyksen palveluiden saatavuuden paraneminen. Palveluiden johtamisrakenteiden yhtenäistäminen, perheiden peruspalveluiden tuki ja lasten ja aikuisten palveluiden yhteistyön toimivuus edellyttävät kehittämistä. Painopisteenä on laitoshoidon vähentäminen ja avopalvelujen lisääminen. Espoon eri alueilla palvelujen saannissa on eroja. Lakisääteisissä aikarajoissa pysyminen ja lastensuojelun asiakasmäärän kasvu asettavat haasteita. Espoossa vuoden 2013 aikana vuotiaita avohuollon lastensuojeluasiakkaita oli 4 226, kun edellisenä vuonna heitä oli Sijoitettuna (päällekkäisyydet poistettu) oli 619 lasta/nuorta, joista perhehoitoon sijoitettuna oli 238. Uusien huostaanottojen määrä ei kasvanut, vaikka asiakasmäärä kasvoi. Kiireellisesti sijoitettujen lasten ja nuorten määrä lisääntyi edelleen. Vuonna 2013 alle 13 -vuotiaiden kiireellisten sijoitusten vastaanottoarvioinneista 44 prosenttia tehtiin vastaanottoperheissä, kun edellisenä vuonna se oli 30 prosenttia. Aikaisemmin kaikki vastaanottoarviointi tapahtui laitoksessa. Perhehoidon osuus kaikista sijoituksista kasvoi. 31 ARVIOINTIKERTOMUS 2013

35 Suomen kuudessa suurimmassa kaupungissa, Kuusikkokunnissa, lastensuojelun asiakasmäärä on noussut viime vuosina. Suurin osa on lastensuojelun avohuollon asiakkaana. Lasten ja nuorten sijaishuolto vuosina (=asiakkaiden sijoittuminen eri palvelumuotoihin) Asiakkaat Eurot Oma laitoshoito Ostopalvelulaitokset * * Perhehoito Yhteensä **825 ** Lähde: Sosiaali- ja terveystoimen toimintakertomus 2013 ja TP 2013 *sisältää ammatilliset perhekodit + laitoshoidon ostopalvelut **luku sisältää päällekkäisyyksiä (=sama lapsi useamman kerran) ja perhehoidossa myös jälkihuollossa olevat vuotiaat nuoret. Jälkihuolto päättyy viimeistään, kun nuori täyttää 21 vuotta Lastensuojelun asiakkuutta lisäävät vanhempien työttömyys, yksinhuoltajuus ja heikko taloudellinen asema. Lastensuojelussa ongelmat näkyvät viiveellä. Toimeentulotuen saajista noin 25 prosenttia on alaikäisten lasten huoltajia. Ennaltaehkäisevien palvelujen on todettu vähentävän huostaanottoja. Lastensuojelun asiakkaat alueittain (=poikkileikkaustieto) Muutos % Leppävaara ,3 Matinkylä-Olari-Tapiola ,7 Espoonlahti ,8 Espoon keskus ,7 Sijaishuollon sosiaalityö ,3 Koko Espoo * ,6 Lähde: Lastensuojelupalvelut 2013 *luku sisältää vuoden viimeisenä päivänä sijoitettuna olleet asiakkaat, avohuollon asiakkaat sekä jälkihuollon asiakkaat. Lastensuojelutyössä ongelmana on pätevien sosiaalityöntekijöiden puute. Maaliskuussa 2014 lastensuojelupalveluissa oli 68 sosiaalityöntekijän ja 45 sosiaaliohjaajan vakanssia, joista täyttämättä oli yhteensä kahdeksan vakanssia. Sosiaalityöntekijöiden vakansseista 56 prosenttia oli täytetty ilman muodollista pätevyyttä omaavilla henkilöillä ja sosiaaliohjaajien vakansseista kaksi prosenttia. Pätevien sosiaalityöntekijöiden tilanne kaupungin eri alueilla vaihtelee. Sosiaalityön koulutuksen aloituspaikkoja on saatu lisää avoimen yliopiston kautta tulleille sosiaalityön opiskelijoille. Lastensuojeluilmoitusten määrä on kasvanut. Ilmoituksista valtaosa johtaa lastensuojelutarpeen selvitykseen ja noin puolet tapauksista jatkuu asiakkuutena. Vuonna 2013 lastensuojelutarpeen selvityksiä tehtiin 2 158, kun edellisenä vuonna niitä tehtiin Selvityksen lakisääteinen aikaraja on kolme kuukautta asian vireille tulosta. Lastensuojeluilmoitukset käsiteltiin määräajassa ja selvityksistä 89,7 prosenttia valmistui määräajassa (vuonna %). Määräajan ylitys selvityksessä voi olla kaksi kuukautta. Vuoden 2013 talousarvioon sisältyvänä tulostavoitteena oli perhehoidon osuuden kasvaminen lastensuojelun sijoituksissa. Tulostavoite toteutui. Kuusikkokuntien vertailussa Espoon lastensuojelun kokonaiskustannukset ovat korkeammat esimerkiksi Ouluun verrattuna. Espoon kalliimmat kokonaiskustannukset johtuvat osaltaan sopivien sijaishuollon perheiden saatavuusongelmista. Omia pitkäaikaislaitoksia Espoossa on kaksi. 32 ARVIOINTIKERTOMUS 2013

36 Laitoshoidosta omaa toimintaa on 30 prosenttia ja ostopalveluja 70 prosenttia. Perhetyön palveluja tarjotaan ostopalveluina viikonloppuisin ja iltaisin ja alueilla on myös sosiaaliohjausta. Palvelujen kilpailutuksessa laitosostojen sijoituspaikkojen etäisyysrajana käytettiin 250 kilometriä. Perhehoidon sijoituksissa painopisteenä ovat lähialueet, jotta esimerkiksi yhteydenpito biologisiin vanhempiin on mahdollista. Harkintaan perustuen sijoituksia tehdään myös muualle. Tilinpäätöksen mukaiset vuoden 2013 menot olivat 53,5 milj. euroa (v ,6 milj. e) ja toimintatulot 2,5 milj. euroa (v ,8 milj. e). Lastensuojelutyössä on entistä vahvemmin keskityttävä ehkäisevään lastensuojeluun ja varhaiseen puuttumiseen. Hyviä käytäntöjä tulee kartoittaa ja hyödyntää myös Kuusikkokuntien ulkopuolelta. Perhehoidon osuus lastensuojelupalveluissa kasvaa jo lain mukaan, koska perhehoito on ensisijainen sijaishuollon muoto. Sijaisperheiden löytämiseksi ja perhehoidon lisäämisen edistämiseksi on tehostettava toimenpiteitä. 4.5 Sivistystoimi Tytöt koulutiellä Kuvaaja: Tuire Ruokosuo Sivistystoimen palveluista on arvioitu nuorisopalveluita sekä suomen- ja ruotsinkielisen opetustoimen tarjoamaa tuki- ja erityisopetusta ala- ja yläkouluissa Nuorisopalvelut Kaupungin nuorisopalvelujen tehtävänä on huolehtia kaupungin nuorisotyöstä ja -politiikasta yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Nuoriso- ja liikuntalautakunnat yhdistyivät yhdeksi lautakunnaksi vuonna Liikunta- ja nuorisopalvelujen tulosyksiköt on yhdistetty vuoden 2014 alussa. Liikunta- ja nuorisolautakunta myöntää avustuksia espoolaisten nuorisoyhdistysten, nuorisojärjestöjen tai nuorten toimintaryhmien tukemiseen. Vuoden 2013 nuorisopalvelujen 6,7 milj. euron menoista avustuksiin oli varattu 0,4 milj. euroa. Nuorisopalvelujen tehtävät ovat viime vuosina muuttuneet nuorten hyvinvointiin ja nuorisotakuuseen liittyvien tehtävien ja vastuun jakaannuttua eri toimialojen vastuulle. Nuorisotilatoiminta kohdentuu pääsääntöisesti vuotiaisiin nuoriin. Nuorisotiloja on 18, ja niissä on asiakaskäyntejä vuosittain noin Alueellisessa nuorisotyössä on 52 nuoriso-ohjaajaa. 33 ARVIOINTIKERTOMUS 2013

37 Ruotsinkielistä nuorisotyötä tehdään viikonloppuiltaisin Sökö Ungdomslokal:lla ja kaikilla yläkouluilla kerran viikossa. Lisäksi nuorisopalveluilla oli vuonna 2013 sopimus vuotiaille työttömille nuorille suunnatun työpaja Svepsin ja nuorten tieto- ja neuvontapalveluja tarjoavan Ung Infon kanssa. Vuoden 2014 alusta toiminta siirtyi Svenska rum -tulosyksikköön. Tyttöjen Talo -toiminta alkoi Espoossa syksyllä 2013 Ruusutorpan nuorisotilassa. Tyttöjen Talon toiminta on maksutonta matalan kynnyksen toimintaa ja se tavoittaa erityisesti monikulttuurisia tyttöjä. Ruusututorpasta siirrettiin muu nuorisotilatoiminta Sellon kirjaston nuortenosasto Pointtiin, jossa kokeillaan nuorisotilatoimintaa nuoriso- ja kirjastopalveluiden yhteistyönä. Kirjasto- ja nuorisopalveluiden toimintojen tavoitteet ja työntekijöiden ammattitaito ovat erilaiset, mikä on aiheuttanut haasteita nuorten kohtaamisessa kirjastoissa. Hankkeessa selkeytetään kirjastojen ja nuorisopalveluiden yhteisiä tavoitteita ja menetelmiä. Kauppakeskus Sello Espoossa Kuva: Tommi Ista Keskeisiä nuorisopalveluita pyritään viemään lähelle nuoria. Esimerkiksi Leppävaaran alueella tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin tarvetta tehdä nuorisokasvatustyötä kauppakeskuksessa ja sen läheisyydessä. Tulosten mukaan nuoret, heidän vanhempansa ja kauppakeskuksen muut toimijat näkivät nuorisotyön tekemisen tarpeelliseksi. Kauppakeskukseen on muotoutunut niin kutsuttu Seppä-ryhmä, jossa kehitetään yhteistyötä ja toimintatapoja. Ryhmään kuuluu nuorisopalveluiden lisäksi kauppakeskuksen ja vartiointiyrityksen johtoa, lähipoliisi, seurakunnan erityisnuorisotyö, kirjasto sekä kaksi yhdistystä. Yhteistyön on nähty lisänneen eri tahojen kykyä kohdata nuoria tässä toimintaympäristössä. Lasten ja nuorten loma-aikojen toiminnat on suunnattu pääasiassa alakouluikäisille. Lapsille järjestetään retkiä, kursseja ja tapahtumia sekä päivä- ja yöleirejä. Leiripaikka tarjotaan vuosittain 375 peruskouluikäiselle lapselle ja nuorelle ja leiriläisvuorokausia toteutuu noin Vuoden 2011 nuorisolain muutoksessa säädettiin etsivästä nuorisotyöstä. Espoossa etsivää nuorisotyötä toteuttaa Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia. Nuorille tarjotaan matalan kynnyksen toimintaa ja nuoren aktivoimiseksi tehdään tarvittaessa kotikäyntejä. Yritysten lisäksi yhteistyötä tehdään kaupungin muiden toimijoiden lisäksi muun muassa Uudenmaan TE-toimiston, seurakunnan sekä kolmannen sektorin kanssa. 34 ARVIOINTIKERTOMUS 2013

38 Kaupunki ei ole linjannut ulkoisten ja sisäisten kumppanien yhteistyölle strategiaa ja kaikilla yhteistyötahoilla on toiminnalleen omat lähtökohtansa. Työnjaosta yhteistyötahojen kanssa voidaan sopia, mutta toiminnassa on tunnistettu hajanaisuutta. Nuorille tarjottavat palvelut pyritään organisoimaan toimivaksi kokonaisuudeksi ja nuorten työllisyyteen liittyvät toiminnat haluttaisiin saman katon alle yhteistoiminnan parantamiseksi sekä tilojen käytön tehostamiseksi. Nuorisopalvelujen tulee laatia kumppanuusstrategia yhteistyössä ulkoisten ja sisäisten kumppanien kanssa. Nuorille suunnattu palvelutarjonta ja palveluista tiedottaminen tulee koota yhteen. Nuorisotyön resurssit tulee kohdentaa tärkeimpiin tehtäviin erityisesti väliinputoajanuorista ja erityisen tuen tarpeessa olevista nuorista huolehtimiseksi. Nuorisotyötä tekeville ja nuorten kanssa työskenteleville kaupungin työntekijöille on kehitettävä yhteinen työorientaatio ja pelisäännöt toimialarajoista riippumatta. Suurten kirjastojen rooli, tehtävät ja työnjako suhteessa nuorisotyöhön on selkiytettävä. Liikunta- ja nuorisopalvelut vastaa: Nuorisopalvelujen tulee laatia kumppanuusstrategia yhteistyössä ulkoisten ja sisäisten kumppanien kanssa. Nuorille suunnattu palvelutarjonta ja palveluista tiedottaminen tulee koota yhteen Nuorisopalvelujen verkostotyö kartoitetaan kahden vuoden välein, verkostot kuvataan, tarkastellaan niiden toimivuutta, tavoitteiden saavuttamista ja konkreettista hyötyä nuorille. Lisäksi tuloksista nostetaan kehittämishaasteita seuraavalle kahdelle vuodelle. Edellinen kartoitus tehtiin vuonna 2013, joten verkostot on kuvattu em. kartoituksessa. Huomattava osa nuorisopalvelujen kumppanuuksista syntyy usein paikallisista, alueellisista ja laajemmista nuorisotyön haasteiden tuomista tarpeista. Erilaisia toimintamalleja ja yhteistyötä koskevat sopimukset sisältävät itsessään jo kumppanuusstrategian. Liikunta- ja nuorisopalvelujen tulosyksikön kumppanuuksien kartoittaminen ja kuvaaminen aloitetaan syksyllä Samalla tarkastellaan millaisia haasteita esiintyy kumppanuuksien osalta tulevaisuudessa ja miten niihin vastataan. Kumppanuusstrategian tukena tulee toimimaan nuorisopalvelujen palvelualueen vastuulle siirrettävä Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto, jossa eri toimijoiden rooleja selkiytetään ja yhteistyömuotoja kehitetään. Ohjaus- ja palveluverkostoon kuuluu nuorisotyön kumppaneita niin kaupunkiorganisaation sisältä kuin ulkoa. Yhteistyötä tullaan tekemään Kauniaisen ja Kirkkonummen vastaavien verkostojen kanssa. Lisäksi toiminta synkronoidaan Nuorten elinvoimaisuus-ohjelman sekä lasten ja nuorten hyvinvointityön asiantuntija- ja johtoryhmien tekemän työn kanssa päällekkäisyyksiä välttäen ja kumppanuushyödyt huomioiden. Nuorille suunnatun palvelutarjonnan kokoaminen ja palveluista tiedottaminen on nuorisopalvelujen tavoitteena. Espoo liittyy lähitulevaisuudessa todennäköisesti Helsingin ylläpitämään Harrastehaku-portaaliin. Portaalin idea on tiedottaa nuorille yhdestä osoitteesta julkisen, yksityisen sekä kolmannen sektorin tarjoamista harrastuspalveluista, leireistä jne. Prosessiin on nuorisopalveluissa nimetty yhdyshenkilö. Laajempaa nuorten portaalia, josta löytyisi myös nuorille suunnatut auttamis-, koulutus- ja muut 35 ARVIOINTIKERTOMUS 2013

39 palvelut ei tällä hetkellä pystytä toteuttamaan taloudellisista syistä. Hyvä esimerkki toimivasta kokonaisvaltaisesta nuorten portaalista on olemassa mm. Nuorisotyön resurssit tulee kohdentaa tärkeimpiin tehtäviin erityisesti väliinputoajanuorista ja erityisen tuen tarpeessa olevista nuorista huolehtimiseksi Nuorisotilojen asiakasnuorista suuri osa on niitä, joilla ei ole muuta harrastustoimintaa. Leiri-,loma-ajan- sekä erilaisissa kurssitoiminnoissa perheiden on mahdollista saada maksuvapautus perustellusti, mikäli lapsen toimintaan osallistuminen on kiinni perheen taloudellisista haasteista. Kaikki nuorisopalvelujen toiminta on vahvasti subventoitua ja vuodelle 2014 on budjetoitu edellisiä vuosia enemmän varoja mm. maksuttoman kerhotoiminnan järjestämiseksi. Nuorisopalveluissa on kannustettu nuorisonohjaajia kohdennetun pienryhmätoiminnan ohjaamiseen erityisesti ylimääräisen rahallisen korvauksen osoittamisella työntekijöille. Kohdennetut pienryhmät perustetaan yhteistyössä oheiskasvattajien kanssa (esim. koulujen kuraattorit tai erityisopettajat), jolloin saadaan toiminnan piiriin paremmin myös niitä nuoria, joita nuorisotilojen avoimessa toiminnassa käy. Kohdennetun ryhmätoiminnan ohjaaminen on työntekijöille raskasta, joten ryhmätoiminnan määrä vaihtelee vuosittain. Kohdennetun ryhmätoiminnan raportointia ja perusteita ollaan tarkistamassa vuoden 2014 aikana. Erityisesti koulujen yhteydessä sijaitsevilla nuorisotiloilla tehtävä kouluyhteistyö parantaa mahdollisuuksiamme huolehtia erityisen tuen tarpeessa olevia nuoria, muussakin toiminnassa kuin kohdennetut pienryhmät (esim. ryhmäyttäminen, kouluvierailut, kerhot jne.). Nuorisopalveluissa on kevään 2014 ajan käynnissä toiminnan suunnan tarkistamisen prosessi, jossa tarkastellaan nuorisopalvelujen toimintaa toimipistekohtaisesti Pomot kiertueella kiertueen muodossa. Pomo-kiertueella vieraillaan kaikissa toimipisteissä ja tarkastellaan tehtävää työtä SWOT-analyysin avulla. Erityiskysymyksinä esiin on nostettu toimipisteiden aukioloajat, sekä resursseihin liittyvät kysymykset. Lisäksi kaikki nuorisonohjaajat alueiden johtavien nuorisonohjaajien tuella tarkastelevat espoolaisen nuorisotyön perustehtävää kehäajattelulla. Tässä esiin nousee myös kysymys ensisijaisesta kohderyhmästämme. Molemmat edellä mainitut prosessit saadaan päätökseen vuoden 2014 aikana, minkä jälkeen tehdään tarvittavat uudelleen suuntaamiset vuoden 2015 alusta lähtien. Nuorisotyötä tekeville ja nuorten kanssa työskenteleville kaupungin työntekijöille on kehitettävä yhteinen työorientaatio ja pelisäännöt toimialarajoista riippumatta. Suurten kirjastojen rooli, tehtävät ja työnjako suhteessa nuorisotyöhön on selkiytettävä Paikallisten viranomaisten monialaisen yhteistyön yleistä suunnittelua ja toimeenpanon kehittämistä varten kunnassa on oltava nuorten ohjaus- ja palveluverkosto, johon kuuluvat opetus-, sosiaali- ja terveys- ja nuorisotoimen sekä työ- ja poliisihallinnon edustajat. Lisäksi verkostoon voi kuulua puolustushallinnon ja muiden viranomaisten edustajia. Verkosto toimii vuorovaikutuksessa nuorten palveluja tuottavien yhteisöjen kanssa. Nuorisolaki 7a Nuorisopalvelut kokoaa Espooseen em. Nuorten ohjaus- ja palveluverkoston ja käynnistää toiminnan syyskuussa Ohjaus- ja palveluverkoston avulla nuorisopalvelujen on mahdollista yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa sopia yhteisestä työorientaatiosta ja pelisäännöistä toimialoista riippumatta. Ryhmän puheenjohtajana toimii nuorisopalvelupäällikkö (vpj. nuorisoasiainpäällikkö). 36 ARVIOINTIKERTOMUS 2013

40 Nuorisopalvelut on käynnistänyt Sellon kirjaston nuorten osastolla Nuorisokasvatustyötä yhdessä -kehittämishankkeen. Nuorisopalveluista on sijoitettu nuorten osastolle Pointtiin kolme nuorisonohjaajaa työskentelemään yhdessä kirjaston työntekijöiden kanssa. Tästä toiminnasta on olemassa hyviä havaintoja ja kokemuksia hyödynnettäväksi jatkossa. Myös Asukas- ja nuorisotila Sentteri on käynnistänyt tiiviin yhteistyön Entressen kirjaston kanssa mm. yhteisten sääntöjen luomiseksi. Lisäksi työntekijät ovat tehneet työn vaihtoa keskenään. Ison Omenan kirjaston kanssa tiiviimpi yhteistyö on käynnistetty kevään 2014 aikana. Näistä yhteistyökokemuksista syntyy arvokasta aineistoa roolien, tehtävien ja työnjaon selkeyttämiseen. Matinkylän palvelutorin kirjastoon tullaan hakemaan 1-2 nuorisonohjaajan vakanssia nuorisotyöllisen osaamisen vahvistamiseksi Länsimetron sekä useiden bussilinjojen päätepysäkillä. Tällaiset keskeiset liikennekeskittymät ovat nuorten suosimia kohtaamispaikkoja siitä huolimatta, onko nuorisotyöllinen osaaminen varmistettu ennakoiden vai ei. Eri-ikäisten palvelutorin käyttäjien etu on se, että eri palvelujen odotustilana toimivassa kirjastossa on osaamista nuorisotyöhön ja nuorten kohtaamiseen. Lisäksi yhteistyöstä on alustavasti keskusteltu kulttuuripalvelujen kanssa mahdollisen Espoonlahden keskuskirjaston osalta Tuki- ja erityisopetus ala- ja yläkouluissa Perusopetuslakia ja valtakunnallisia esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita uudistettiin vuonna 2010 tavoitteena taata lapsille ja nuorille tasapuolinen mahdollisuus omassa lähikoulussa monipuoliseen kasvuun, oppimiseen sekä terveen itsetunnon kehittymiseen riippumatta tarvittavan tuen määrästä. Erityisopetukselle luotiin kolmialueisen tuen malli, joka käsittää yleisen, tehostetun ja erityisen tuen. Oppilaille annettavan tuen tavoitteena on ennaltaehkäistä ongelmien muodostumista varhaisen tuen periaatteiden mukaisesti ja turvata hyvä opetuspaikka kaikissa tilanteissa. Oppilaan tukimuotoja monipuolistettiin siten, että oppilashuollollinen tuki on osa opetuksen tukimuotoja. Suomenkielisessä opetustoimessa erityistä tukea saavia oppilaita oli syksyllä 2013 yhteensä Heistä 181 opiskeli integroituna yleisopetuksen opetusryhmissä ja erityisluokilla. Suurin erityisen tuen päätöksen peruste olivat erityiset oppimisvaikeudet. Suomi on toisena kielenä 397 erityisluokkien oppilaalla (14,3 %). Maahanmuuttajaoppilaista erityistä tukea tarvitsee 14,1 prosenttia. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden määrän kasvu on suomenkielisessä opetustoimessa viime vuosina taittunut ja osuus on vähentynyt 12 prosentista nykyiseen 7,7 prosentin tasoon. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden kokonaismäärä on vähentynyt 108 oppilaalla vuodesta 2012, sen sijaan oppilaista aiempaa suurempi osuus opiskelee erityisluokalla. Integroitujen oppilaiden prosenttimäärä on vuodessa pudonnut 1,63 prosentista 0,72 prosenttiin. Ruotsinkielisessä opetustoimessa erityistä tukea saa 136 oppilasta. Erityistä tukea tarvitsevien osuus on viisi prosenttia. Osuus on viime vuosina laskenut, mutta verrattuna vuoteen 2012 pysynyt lähes samana. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) tehdään Espoossa kaikille erityisen tuen päätöksen saaneille oppilaille. Erityisen tuen tarvetta arvioidaan oppilaan 2., 4. ja 6. luokan aikana ja aina tuen tarpeen muuttuessa. Suomenkielisessä opetuksessa erityistä tukea tarvitsevat oppilaat on jaettu erityisopetusryhmiin oppilaan tuen tarpeen mukaisesti. Erityisluokat sijaitsevat pääsääntöisesti yleisopetuksen kouluissa. Erityiskouluina toimivat ainoastaan Koulumäen ja Merisaappaan koulut. Ruotsinkielisessä varhaiskasvatus- ja opetustoimessa ei erotella yhtä tar- 37 ARVIOINTIKERTOMUS 2013

41 kasti oppilaiden erityistarpeita eri opetusryhmiin, käytössä on ryhmiä oppimisvaikeuksista ja erikseen käytösvaikeuksista kärsiville. Ruotsinkielisessä opetustoimessa haasteiksi tunnistetaan opetusta ympäröivät tukipalvelut ja yhteisten prosessien löytäminen. Erityisoppilaiden opetuksen kustannuksia seurataan annettaessa Tilastokeskukselle toiminta- ja taloustilaston tietoja, samoin muita kuntia laskutettaessa. Kustannuksia lasketaan myös kuusikkokaupunkien kesken tehtäviä perusopetuksen kustannusvertailuja varten. Vertailemista vaikeuttavat erilaiset toimintatavat, esimerkiksi joissakin kaupungeissa käytetään pienryhmäopetuksen sijaan paljon avustajia luokissa. Espoon kouluilla on avustajapalveluihin käytettävissään riittävät resurssit ja suhteessa samat euromäärät, sen sijaan palvelujen järjestämisessä on koulukohtaista vaihtelua. Esimerkiksi avustajamäärärahoilla voidaan palkata lisäopettaja. Varhaiskasvatuksen ja opetuksen yhteistyöllä oppilaiden mahdolliset erityistarpeet voidaan tunnistaa jo varhaiskasvatusvaiheessa. Suomen- ja ruotsinkielisissä opetustoimissa tehdään valvontaa ja seurantaa, kuinka kolmialueinen tuki ja siihen liittyvät pedagogiset asiakirjat ovat käytössä. Ohjausta ja neuvontaa kouluille tarjotaan esimerkiksi henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman tai oppimissuunnitelmien laadintaan sekä kolmialueisen tuen toteuttamisen tueksi. Varhaisen puuttumisen mallista on nähtävissä hyviä tuloksia. Erityis- ja tukiopetukseen vaikuttaa olevan käytettävissä riittävät resurssit ja opetusta on pystytty järjestämään tarvittavassa laajuudessa. Erityis- ja tukiopetuksen tuottamisessa tunnistetaan olevan edelleen kehittämistä ja yhtenäistämistä eri koulujen välillä. Kaupungin tulee analysoida, millaisia tuloksia varhaiskasvatuksen siirtäminen sosiaali- ja terveystoimesta sivistystoimeen on tuottanut palvelujen tuottamisen kannalta. Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö, suomenkielinen varhaiskasvatuksen tulosyksikkö ja Svenska rum -tulosyksikkö vastaavat: Varhaisen puuttumisen mallista on nähtävissä hyviä tuloksia. Erityis- ja tukiopetukseen vaikuttaa olevan käytettävissä riittävät resurssit ja opetusta on pystytty järjestämään tarvittavassa laajuudessa. Erityis- ja tukiopetuksen tuottamisessa tunnistetaan olevan edelleen kehittämistä ja yhtenäistämistä eri koulujen välillä. Suomenkielisen opetuksen tulosyksikössä on aloitettu nk. väestövastuumallin kehittäminen yhdessä koulujen kanssa. Siinä mahdollistetaan ensisijaisesti oppilaan erityinen tuki omassa koulussa. Jos tämä ei arviointien perusteella toteudu, oppilaan opintopaikka on pienryhmässä samalla oppilasalueella. Perusopetuslain muutoksen jälkeen koulujen opettajille on ollut tarjolla runsaasti koulutusta kolmiportaisen tuen toteuttamiseen. Tuen toteutumisesta arjessa on myös tehty keväällä 2014 kartoitus. Sen perusteella kohdennetaan edelleen koulutusta niihin yksiköihin, joissa koetaan osaamisen puutetta. Varhainen tuki ja tukiopetus on mukana vahvasti koulujen ohjeistamisessa. Kieli- ja kulttuuriryhmien oppilaille ja opettajille on tarjolla Agora-hankkeen kautta uudenlaista koulutusta, jossa nostetaan koulujen kielitietoisuutta. Tämän avulla ennalta ehkäistään kielen osaamattomuuden muodostumista eritysopetuksen syyksi. 38 ARVIOINTIKERTOMUS 2013

42 Kaupungin tulee analysoida, millaisia tuloksia varhaiskasvatuksen siirtäminen sosiaalija terveystoimesta sivistystoimeen on tuottanut palvelujen tuottamisen kannalta. Varhaiskasvatuksen toimialasiirto on vaikuttanut myönteisesti varhaiskasvatuksen toimintaan. Kaupunginvaltuuston yhdistymiselle asettamat tavoitteet ovat pääasiassa toteutuneet tai toteutumassa. Sen ovat keväällä 2013 tehtyjen kyselyjen ja selvitysten mukaan todenneet sekä kuntalaiset että varhaiskasvatuksen henkilöstö ja hallinto, osa suomenkielisen opetuksen henkilöstöä ja hallintoa sekä sivistystoimen esikunta ja muut yhteistyökumppanit. Yhteistyö Suomenkielisen opetuksen ja Svenska Rum tulosyksikön kanssa on tiivistynyt monissa asioissa toimialasiirron myötä. Lasten oppimispolun johdonmukaisen jatkumon turvaamisen edellytykset ovat aikaisempaa paremmat. Varhaiskasvatus on aikaisempaa selkeämmin osa kasvatus- ja koulutusjärjestelmää ja elinikäistä oppimista. Tilojen yhteiskäyttö on tehostunut. Varhaiskasvatus on saanut uusia yhteistyökumppaneita nuoriso- ja kulttuuri- sekä liikuntapalveluista. Yhteistyö taiteen perusopetuksen kanssa on aktiivista. Sosiaali- ja terveystoimen Perhe- ja sosiaalipalveluiden kanssa yhteistyö on säilynyt toimivana ja sitä on kehitetty edelleen. 4.6 Tekninen ja ympäristötoimi Teknisen ja ympäristötoimen palveluista on arvioitu ympäristökeskuksen toimintaa sekä Tilakeskus -liikelaitosta, kaupungin toimitiloja, rakennusinvestointiprosessia ja sisäilmastoasioita. Lintulaaksontie Kuva: Jussi Tiainen Ympäristökeskuksen toiminta Ympäristökeskuksen ja -lautakunnan viranomaistoimintaa säätelevät useat lait ja asetukset. Ympäristölautakunta toimii kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena. Ympäristökeskus auttaa kuntalaisia ympäristön laadun säilyttämisessä ja ympäristöhäiriöiden poistamisessa sekä välittää ympäristösuojelun asiantuntemusta kaupungin muille 39 ARVIOINTIKERTOMUS 2013

43 tulosyksiköille ja kuntalaisille. Lisäksi ympäristökeskus osallistuu ympäristövaikutusten arviointiin ja kehittämiseen, tuottaa erilaisia tutkimuksia ja antaa lausuntoja kaupungin puolesta. Kaupunki on sitoutunut usean ympäristöaiheisen sopimuksen, strategian ja ohjelman toteuttamiseen. Espoo-strategiassa määriteltyjä tavoitteita täydentää vuosille laadittu valtuuston hyväksymä Espoon ympäristöpolitiikka. Asiakirja koostuu aihealueista, joita kutakin säätelee yksi tai useampi strategia, ohjelma tai sopimus. Aihealueille on määritelty strategiset painopistealueet ja ehdotukset toteutettavista toimenpiteistä. Ympäristötilinpidossa arvioidaan ympäristöasioiden taloudellisia vaikutuksia. Ympäristöturvallisuusstrategia sekä ympäristötilinpito päivitetään vuosittain. Ympäristötavoitteiden toteutumista seurataan ympäristöraportoinnin avulla. Viherkatto ja aurinkokeräimet Suomen luontokeskus Haltian katolla Nuuksiossa Kuvaaja: Virpi Pakkala Pääkaupunkiseudun ilmastostrategiassa on tavoitteena 39 prosentin vähennys kasvihuonekaasupäästöissä vuoteen 2030 mennessä. Espoo-strategiassa vuoden 2013 sitovana tulostavoitteena on päästöjen vähentäminen ympäristöstrategian toimintasuunnitelman mukaisesti. Tulostavoitteen vastaisesti hiilidioksidipäästömäärät Espoon alueella ovat kasvaneet. Tavoitteen toteuttamiseksi hyviä keinoja olisivat esimerkiksi aurinkovoiman ja maalämmön käytön edistäminen ainakin uudisrakennuksissa. Asiantuntijoiden mukaan tavoite voitaisiin saavuttaa, mikäli Espoon alueella uusiutuvien polttoaineiden käyttö saataisiin kasvamaan merkittävästi. Uusiutuvien energiamuotojen käytön kasvattamiseksi vaihtoehdoista tiedottamista tulee lisätä. Uusiutuvien energiamuotojen käyttöä tulee tehostaa myös Espoon kaupungin omassa toiminnassa ja toimitilakannassa Tilakeskus-liikelaitos, kaupungin toimitilat Kaupungin investointien suunnittelua ja rakentamista ohjaavat maankäyttö, kaavoitusohjelma ja palveluverkkosuunnitelmat. Konserniesikunta koordinoi palvelujen järjestämisen kokonaisuutta ja investointeja sekä vastaa rahoituksen suunnittelusta. 40 ARVIOINTIKERTOMUS 2013

44 Tilakeskus -liikelaitos huolehtii kaupungin toimitilojen ja rakennusten hankkimisesta sekä ylläpitää kaupungin rakennettuja kiinteistöjä tilaaja-tuottajamallin mukaisesti. Liikelaitos edustaa kaupunkia sen kiinteistöjen ja toimitilojen hallintaan oikeuttavien osakkeiden omistajana. Strategisen toimitilajohtamisen ohjaus toteutetaan toimitilatyöryhmässä sekä strategisessa toimitilaryhmässä, jota tehtävää hoitaa kaupungin johtoryhmä. Tilakeskus -liikelaitoksen johtokuntana toimii kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto. Jaosto hyväksyi elokuussa 2013 kaupungin tilojen hankinnan ja käytön periaatteet. Kaupungille tuotettavien uusien tilojen tulee olla muunneltavia ja monikäyttöisyyteen soveltuvia. Kaupungin toimitilojen käyttöastetta pidetään hyvänä. Tilojen vuokrauksesta sovitaan toimialojen ja Tilakeskus -liikelaitoksen välillä. Tavoitteena on omistaa vain kaupungin omassa käytössä olevia tiloja. Kaupungille tarpeettomat tai käytöstä poissa olevat tilat siirretään Tilapankkiin, missä ne ryhmitellään peruskorjauksessa oleviin, vapaasti vuokrattaviin tai purettaviin tiloihin. Peruskorjattavana olevista tiloista ei peritä toimitilavuokraa. Tavoitteena on purkaa ylimääräiset ja kaupungille tarpeettomat huonokuntoiset tilat viivytyksittä. Kaupungin oman rakennuskannan laajuus on m², osaketilojen m² ja vuokratilojen m². Kaupungin toimitilojen jakautuminen toimialoittain Kaupungin toimitilat toimialoittain/m² sivistystoimi sosiaali- ja terveystoimi tekninen ja ympäristötoimi palveluliiketoimi keskushallinto Lähde: Tilakeskus -liikelaitos Tilakeskus -liikelaitos ylläpitää kaupungin tiloja pääosin sisäisellä tilaajatuottajamallilla. Tilakeskus -liikelaitoksella on kiinteistöjen kunnossapitosopimukset Espoo Kiinteistöpalvelut -liikelaitoksen sekä pihojen hoidosta Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitoksen kanssa. Lisätöistä, kuten kattolumien pudottamisesta, sovitaan erikseen. Vuoden 2013 työohjelmassa oli yli alle euron hintaista vuosikorjaustyötä. Työkohteiden työnjohto- ja valvontatehtävät ovat jakaantuneet eri liikelaitoksiin. Kiinteistönhoito on sijoitettu eri yksikköön kuin kiinteistöjen hallinta, mikä osaltaan hankaloittaa toimintaa. Espoo Kiinteistöpalvelut -liikelaitoksen ja Tilakeskus -liikelaitoksen tehtävien jaossa on havaittu vielä kehittämismahdollisuuksia. Tilaaja-tuottajamallin soveltamisen ja organisaatiouudistuksen arvioidaan olevan osittain kesken. 41 ARVIOINTIKERTOMUS 2013

45 Tilakeskus -liikelaitoksen ja Espoo Kiinteistöpalvelut -liikelaitoksen toimintoja tulee tarkistaa päällekkäisyyksien välttämiseksi. 42 ARVIOINTIKERTOMUS 2013

46 4.6.3 Rakennusinvestointiprosessi Tilakeskuksella on kaupungin taloinvestointien suunnitteluprosessin omistajana toimitilojen hankinta- ja valmisteluvastuu. Toimialat vastaavat palvelujen järjestämisen suunnittelusta ja tilatarpeiden esittämisestä sekä tarveselvityksen laatimisesta. Investointi käsitellään hankkeena, jos sen kustannusarvio ylittää euroa. Investointiprosessia ohjaavat Espoo-strategia, maankäyttö, kaavoitusohjelma ja palveluverkkosuunnitelmat. Rakennusinvestointiprosessi kestää normaalitilanteessa keskimäärin 4-5 vuotta. Rakennusinvestointiprosessin päävaiheet Lähde: Tilakeskus -liikelaitos Tilahankinnan yhteydessä tehdään ensin tarveselvitys. Hankesuunnitelmavaiheessa arvioidaan hankkeen toteuttamistarpeet ja -mahdollisuudet sekä toteuttamistapa ja asetetaan laajuus-, laatu-, kustannus- ja aikataulutavoitteet. Suunnitteluvaiheessa määritellään hankintatapa sekä valmistellaan hankinnat ja kilpailutukset ja tehdään rakentamispäätös. Käyttäjien ja palveluntuottajien edustajat osallistuvat rakennusaikaisiin työmaakokouksiin, joissa käsitellään rakentamisen aikana ilmenevät mahdolliset lisä- ja muutostyöt. Vastaanottotarkastuksessa todetaan urakkasuorituksen valmius ja sopimuksenmukaisuus. Rakennuksen käyttöönottovaiheessa käyttäjät perehdytetään tiloihin sekä järjestetään käyttäjäkoulutukset. Kaupungin investointien tuotantomuodot ja taloudelliset ratkaisut Toteutustapa Perusteita Rahoitus Rakentaminen Tilakeskuksen taseeseen Yhtiömuoto Vuokraus Leasing Ostaminen Oma pitkäaikainen tarve, vähintään 20 vuotta Oma pitkäaikainen tai muu tarve, tavoitteena rahoituksen tai ylläpidon joustavuus Lyhytaikainen tai nopeasti syntynyt käyttötarve, pääosin toimistotilaa, joustavuus käyttötarpeen lakkaamisen näkökulmasta, palveluverkon kannalta edullisin vaihtoehto Väliaikainen tarve, siirtokelpoiset rakennukset, ei pysyvää rakennuslupaa, kiireelliset hankkeet - ei vaihtoehtoja (sisäilmaväistöt) Vain poikkeustapauksissa, strategiset näkökulmat mm. kaupunkikehitys tai maan hankinnan sivutuotteena Talousarvio Kaupungin takaamat pitkäaikaiset lainat Talousarvio Toimitilavuokra Toimitilavuokra Talousarvio, maankäyttösopimuksen osana Lähde: Tilakeskus -liikelaitos Espoon rakennusten kuntoluokka on keskimäärin 75 prosenttia sijoittuen kaupunkien välisessä vertailussa hyvälle tasolle. Vuosien valtuustosopimukseen on asetettu tavoitteeksi laatia kaupungin investoinneista pitkän tähtäimen ohjelma, jota arvioidaan vuosittain ja josta näkyy investointien elinkaaren aikainen vaikutus käyttötalouteen ja rahoituskuluihin. Peruskorjattaessa 1-2 koulua vuosittain, koulu- ja päiväkotitilojen kuntoon saattamisen arvioidaan kestävän vähintään 50 vuotta. Espoo Toimitilat Oy peruskorjaa kaupungin kouluja ja päiväkoteja elinkaarimallilla. Lainarahoitteinen malli mahdollistaa budjettirahoitusta useamman samanaikaisen peruskorjauksen. Valtuusto on päättänyt, että elinkaarimallilla toteutettavat päiväkoti- ja kouluhankkeiden peruskorjaukset ja kohteiden kunnossapito vuodeksi kilpailu- 43 ARVIOINTIKERTOMUS 2013