Järvenpään liikennesuunnitelman tarkistaminen

Transkriptio

1 Järvenpään liikennesuunnitelman tarkistaminen Järvenpään kaupunki Uudenmaan tiepiiri

2 Järvenpään liikennesuunnitelman tarkistaminen 9 1. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Maankäyttö ja ympäristö Järvenpään nykyinen maankäyttö on esitetty kuvassa 1. Järvenpää on periaatteessa nauhakaupunki, jonka maankäyttö keskittyy tiiviisti radan ja Pohjoisväylän väliin ja varteen. Tästä poikkeavat itään ja koilliseen suuntautuvat Mikonkorven ja Isokydön - Pietilän - Haarajoen asuntoalueet. Liike- ja toimistorakentaminen on keskittynyt radan, Helsingintien, Rantakadun ja Postikadun rajaamalle ydinkeskustan alueelle sekä Pohjoisväylän ja Helsingintien liittymän ympärille ja Pohjoisväylän ja Poikkitien liittymän luoteisnurkkaan. Teollisuus- ja varastorakentamiseen tarkoitetut korttelit sijoittuvat pääosin Wärtsilän ja Nummenkylän teollisuusalueille. Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueita on lisäksi Terholassa ja Mikonkorven alueilla. Toimisto- ja liikerakentamista on lisäksi Vanhan yhdystien varressa. Uusiutuva Pajala tulee jatkossa olemaan merkittävä keskustan laajennusalue. Kuvassa 1 on esitetty myös yleiskaavaluonnoksen mukainen uusi maankäyttö. Uusia työpaikka-alueita on suunniteltu Lahden oikoradan tuntumaan moottoritien ja Vähänummentien liittymän läheisyyteen, pääradan varteen Wärtsilän teollisuusalueen länsipuolelle, Lahdenväylän ja Lahdentien väliin Mikonkorven alueelle sekä Pohjoisväylän ja Poikkitien liittymän läheisyyteen. Asuinrakentamista yleiskaavaluonnoksessa on esitetty eniten pääradan varteen Lepolan ja Ristinummen alueille sekä oikoradan tuntumaan Pietilään ja Haarajoelle. Reservialueita on esitetty mm. pääradan varteen Purolaan. Tuusulanjärven kulttuurimaisema on valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallisesti arvokas alue. Siihen kuuluu kohteita, jotka sijaitsevat Sibeliuksenväylän / Järvenpääntien itäja länsipuolella. Maisemallisesti merkittävää Järvenpään vanhimpiin kuuluvaa viljely-ympäristöä on Ristinummen ja Lepolan alueilla. Lepolan alue ml. maaseutuopiston itä- ja eteläpuoliset pellot kuuluvat valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaisiin kulttuurihistoriallisiin alueisiin. Eriksnäsinojan ympäristöä Eriksnäsintien ja Vehkatien välillä halutaan säilyttää viheralueena kaavoituksen avulla. Yleiskaavatyön yhteydessä tarkemmin selvitettäviä ja luokiteltavia Järvenpään suojelukohteita ja -alueita on esitetty kuvassa 2. Lahdenväylän ja nykyisen asutuksen väliin jäävä alue, Isokydön, Mankalanpuiston ja Terholan alue, on järvenpääläisten suosittua ulkoilualuetta. Virkistys- ja viheralueiden kehittämistarpeet ja aluevaraukset -raportissa (2000) alue mainitaan sekä inventoinnissa että tavoitteissa mm. suunnistus- ja hiihtoalueeksi ja erilaisten kevyen liikenteen reittien (viheryhteys-, kävely-, pyöräily- ja rullaluistelureitit) kehittämisalueena. Pohjoisväylä on nykyisessä kaupunkirakenteessa yksi suurimpia liikennemelun aiheuttajia. Väylän aiheuttamia meluhaittoja on tutkittu meluselvityksessä, joka on tehty Järvenpään kaupungin ja Uudenmaan tiepiirin toimesta vuosina Keski-Uudenmaan tieliikenteen meluselvitys pitää sisällään Järvenpään muiden yleisten teiden (lukuunottamatta moottoritietä) liikennemelutiedot. Meluselvityksen mukaan ennustetilanteessa 2020 yli 55 dba:n melualueelle jää ilman toimenpiteitä ja suojauksia yhteensä 1442 asukasta. Näistä melualueella dba sijoittuu 1018 asukasta, melualueelle dba 405 asukasta ja melualueelle dba 19 asukasta.

3 10 Järvenpään liikennesuunnitelman tarkistaminen Kuvassa 3 on esitetty Pohjoisväylän meluselvityksen ja Keski-Uudenmaan tieliikenteen meluselvityksen mukaiset melualueet. Liikennemallin mukainen 55 dba:n teoreettinen leveys nykyliikenteellä on esitetty kuvassa 4 ja ennusteliikenteellä kuvassa 5. Melulaskelmissa käytetty malli antaa karkean kuvan liikenteen aiheuttamista meluongelmista. Se ei ota huomioon maaston rakennusten tai melusuojausten vaikutusta melun leviämiseen. Liikennemallin mukaan 55 dba melualueen leveys on varsin suuri myös Wärtsilänkadulla. Pajalantiellä, Postikadulla, Helsingintiellä, Sibeliuksenväylällä, Sipoontiellä ja Poikkitiellä.

4 Järvenpään liikennesuunnitelman tarkistaminen 11 Kuva 1. Nykyinen ja yleiskaavaluonnoksen mukainen uusi maankäyttö.

5 12 Järvenpään liikennesuunnitelman tarkistaminen 0m 1000 m 500 m Maakuntakaavan valtakunnalliset Paikalliset 1. vaiheen aluekohteet aluekohteet Järvenpäässä 1 lk = suojeltu kohteet Järvenpäässä 2 lk = säilytetään 3 lk = säilyttämistä edistetään 1500 m Paikalliset 2. vaiheen aluekohteet 3 lk = säilytetään kaavoituksella Paikalliset 2. vaiheen kohteet suojellut & säilytetään kaavoituksella Maakuntakaavan maakunnalliset Paikalliset 1. vaiheen kohteet aluekohteet Järvenpäässä suojellut & säilytetään kaavoituksella kohteet Järvenpäässä Kuva 2. Suojelukohteet ja -alueet.

6 13 Järvenpään liikennesuunnitelman tarkistaminen Pohjoisväylän meluselvitys 50dB käyrä 55dB käyrä 65dB käyrä 0m Keski-Uudenmaan tieliikenteen meluselvitys 55dB käyrä 65dB käyrä 1000 m 500 m 1500 m Kuva 3. Pohjoisväylän meluselvityksen ja Keski_uudenmaan tieliikenteen meluselvityksen mukaiset melualueet.

7 14 Järvenpään liikennesuunnitelman tarkistaminen Kuva 4. Liikennemallin mukaiset teoreettiset 55 dba melualueiden leveydet nykytilanteessa.

8 Järvenpään liikennesuunnitelman tarkistaminen 15 Kuva 5. Liikennemallin mukaiset teoreettiset 55 dba melualueiden leveydet ennustetilanteissa.

9 16 Järvenpään liikennesuunnitelman tarkistaminen 1.2 Tie- ja katuverkko Autoliikenteen nykyverkko Järvenpään alueen teiden hallinnollisessa luokituksessa yleisiin teihin kuuluvat keskustan ohittavat Lahdenväylä (Vt 4), Vanha Lahdentie (Mt 140), Poikkitie (Mt 145) ja Vähänummentie (Mt 1452). Yleisiin teihin kuuluu myös Pohjoisväylä, joka kulkee kaupunkirakenteessa ja toimii koko katuverkon selkärankana. Radan länsipuolella yleisiin teihin kuuluvat Järvenpääntie, Ristinummentie, osa Vanhankyläntiestä sekä Eriksnäsintie. Lahdenväylän ja Vanhan Lahdentien alittava Sipoontie on myös itäpäästään yleinen tie. Muut kaupungin väylät ovat hallinnolliselta luokitukseltaan katuja. Kuvassa 6 on esitetty Järvenpään alueen yleiset tiet. Väylät voidaan jakaa myös tehtävänsä mukaisesti toiminnallisiin luokkiin. Keskustan sisääntulojaksoina toimivat Sipoontie, Sibeliuksenväylä, Vanhankyläntie, Helsingintie ja Pajalantie. Selvän keskustakehän muodostavat Helsingintie - Rantakatu - Postikatu - Myllytie - Kartanontie. Kortteleiden syöttöväylinä toimivat Sipoontie, Torpantie, Alhotie, Laurilantie - Jäppilänkatu ja Wärtsilänkatu sekä Eriksnäsintie. Nykyisen tie- ja katuverkon toiminnallinen luokitus on esitetty kuvassa 7. Vuonna 2000 laaditun nopeusrajoitussuunnitelman mukaan liikenneturvallisuutta edistetään lisäämällä alueellisia 40 km/h nopeusrajoitusalueita. Ainoastaan pääkaduilla sallitaan suurempia nopeuksia. Järvenpään nykyiset nopeusrajoitukset eri väylillä ja kaduilla on esitetty kuvassa 8. Autoliikenteen verkkoa koskevat suunnitelmat Järvenpään edellinen liikennesuunnitelma on valmistunut vuonna Suunnitelmassa esitetyt keskeisimmät verkon kehittämishankkeet ovat: - Vähänummentien jatkaminen Jokelantielle (toteutettu) - Uusi tieyhteys Haarajoki - Kellokoski ja myöhemmin Hyvinkäälle - Eriksnäsintien yhteyden siirto kaupungin rajalle Puolimatkantien paikalle - Jäppilänkadun - Ristikadun jatkaminen Eriksnäsintielle - Mannilantien jatkaminen Poikkitielle - Horsmatien uusi linjaus Ristinummella - Wärtsilän pohjoispuolinen kokoojaväylä. Järvenpään yleiskaavan 2020 rakennesuunnitelmaraportin mukaan vuoden 1996 suunnitelmassa esitettyjen kehittämiskohteiden lisäksi uusien pääkokoojaväylien tarve kohdistuu Lepolan ja Ristinummen kaupunginosiin, joista ne pääosin puuttuvat nykyisin. Haarajoen asemalta keskustaan johtava suora yhteys on asukasyhdistysten toivoma väylä.

10 17 Järvenpään liikennesuunnitelman tarkistaminen Mt1452 Mt140 Vt 4 Mt1456 Mt146 Mt1421 Mt145 Mt11591 Mt m 1000 m 500 m 1500 m Kuva 6. Yleiset tiet, Järvenpään alueella.

11 18 Järvenpään liikennesuunnitelman tarkistaminen Kuva 7. Nykyinen tie- ja katuverkon toiminnallinen luokitus.

12 19 Järvenpään liikennesuunnitelman tarkistaminen 0m 1000 m 500 m 1500 m 100/120 km/h 80 km/h 60 km/h 50 km/h 40 km/h 30 km/h Kuva 8. Tie- ja katuverkon nopeusrajoitukset.

13 20 Järvenpään liikennesuunnitelman tarkistaminen Kevyen liikenteen verkkoa koskevat suunnitelmat Kevyen liikenteen verkkoa voidaan kehittää yhdistämällä nykyistä kiinteämmin kaupungin aukiot ja torit, rautatieasema, terminaalit, viheralueet ja Rantapuisto toisiinsa viihtyisillä ja miellyttävillä raitti- ja kävelytilaratkaisulla. Liikenneturvallisuutta pyritään edistämään varautumalla eritasoratkaisuihin vilkkaiden liikenneväylien ja ulkoilureittien risteyksissä. Keskustan osayleiskaavan liikennesuunnitelman 1996 mukaan lounais-koillissuuntaista pääakselia tulisi jatkaa hallinto- ja kulttuurikeskuksesta Citymarketille saakka. Yhteiskouluntien akselille on varauksena esitetty turvalliset eritasoratkaisut vilkasliikenteisten Postikadun ja Helsingintien kanssa. Rantakadulle varattu kevytliikenteen silta helpottaisi yhteyksiä Rantapuistosta ja etelästä Sibeliuksenkadun suunnasta keskustaan. Muita esitettyjä tavoitteita ovat Puistotien kevytliikenneraitti ja silta, Kirjastokadun kevytliikenneraitti sekä jo toteutunut Kinnarinpolun jatke radan ali. Virkistys- ja viheralueiden kehittämistarpeita ja aluevarauksia koskevassa selvityksen mukaan merkittävimpiä kevyen liikenteen verkon kehittämishankkeita ovat (kuva 9): - Yhteiskouluntien akselin kehittäminen - Puistotie ja itä-länsisuuntainen kävelytie Kinnarissa - Kulttuuripuiston yhteydet Pajalaan ja edelleen - Yhteydet rantaan - Yhteydet etelään, kulttuurikohteet - Kartanon koulun alue - Yhteydet Vanhankylänniemeen, rantayhteys - Kontaktin säilyminen järvelle - Terholan liikuntapuiston saavutettavuus - Radan alitus Siltakadun kohdalla (rakenteilla) - Yhteydet Kulttuuripuistosta Kartanontielle - Lahden väylän ja Vanhan Lahdentien turvallinen ja joustava ylitys - Yhteydet Haarajoelle ja siitä eteenpäin. Kuvaan 9 on koottu edellisten hankkeiden lisäksi rakennesuunnitelman synnyttämät viheryhteystarpeet sekä kevyen liikenteen verkoston täydennysehdotukset.

14 21 Järvenpään liikennesuunnitelman tarkistaminen 0m 1000 m 500 m 1500 m nykyverkko aiemmin esillä olleet kehittämishankkeet Kuva 9. Kevyen liikenteen nykyverkko ja aiemmin esillä olleet kehittämishankkeet.

15 22 Järvenpään liikennesuunnitelman tarkistaminen Joukkoliikenteen nykyiset reitit ja terminaalit Joukkoliikenteen linja-autoreittejä on 11 kpl. Alueen joukkoliikennettä täydentävät lisäksi Järvenpään palvelulinja (arkisin 3-4 vuoroa aamupäivällä ja 2-4 iltapäivällä) ja SAMPO-liikenne (kutsujoukkoliikenne). Kuvassa 10 on esitetty nykyiset joukkoliikenteen reitit ja terminaalit. VR lähiliikenteen junat liikennöivät rataosuudella Helsinki-Riihimäki. H-juna pysähtyy Kyrölän pohjoispuolella kaikilla asemilla, mutta Keravan eteläpuolella vain Tikkurilassa ja Pasilassa. R-juna pysähtyy Järvenpäästä pohjoiseen vain Hyvinkäällä ja Jokelassa sekä Keravan eteläpuolella Tikkurilassa ja Pasilassa. T-juna ajaa vain öisin ja pysähtyy kaikilla asemilla. Lisäksi ruuhka-aikoina kulkee tunnuksettomia veturijunia. Joukkoliikennettä koskevat suunnitelmat Järvenpään joukkoliikenteen kehittämissuunnitelma valmistui Sen pohjalta tehtiin linja-autojen paikallisliikenteen osalta 1996 uudet järjestelyt, mutta linjastoa ja aikatauluja on kehitetty edelleen sen jälkeenkin. Yleiskaavan liikennesuunnitelma ei aiheuta suuria muutoksia linjastoihin, mutta uusien asuntoalueiden saavutettavuutta joukkoliikenteen avulla on tarpeen mukaan parannettava. Suunnitelmien mukaiset reitit ovat kuvassa 11 Kehyli-liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteissa mainitaan tärkeimpänä Järvenpäätä koskevana hankkeena oikoradan toteuttaminen ja pääradan liikennetarjonnan turvaaminen ja kehittäminen. Oikoradan valmistumisen jälkeen taajamajunatarjonta voi pääradalla kasvaa ainakin kolmeen junaan tunnissa suuntaansa siten, että näistä junista 2 pysähtyy myös Kyrölässä ja Saunakalliossa. Haarajoelle suunnitellulla henkilöliikenteen asemalla on arvioitu pysähtyvän v alkaen 12 junaa suuntaansa/vrk. Määrä voi myöhemmin kasvaa kysynnän mukaan.

16 Järvenpään liikennesuunnitelman tarkistaminen 23 Kuva 10. Joukkoliikenteen reitit ja terminaalit.

17 24 Järvenpään liikennesuunnitelman tarkistaminen Kuva 11. Suunnitelmien mukaiset joukkoliikenteen reitit.

18 Järvenpään liikennesuunnitelman tarkistaminen Liikenne Liikennemalli ja ennustemenetelmä Nykytilanteen liikennetarkastelut ja liikenne-ennuste on laadittu EMME/2-ohjelmiston avulla hyödyntäen vuonna 1996 laaditun ennusteen aineistoja. Liikennemalli kattaa Järvenpään lisäksi Helsingin, Vantaan, Hyvinkään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Sipoon ja Tuusulan kunnista valtateiden 3, 4 ja 25 sekä Kehä III:n rajaaman alueen. Mallissa on yhteensä 262 osa-aluetta, joista 113 on Järvenpään alueella. Järvenpään alueella nykytilanteen osa-aluejako perustuu kunnan pienaluejakoon jota on tihennetty keskustan osalta. Näiden lisäksi on mallissa omina osa-alueinaan rakennesuunnitelman uudet asuin- ja työpaikka-alueet. Liikennemallin osa-aluejako Järvenpään alueella on esitetty kuvassa 12. Liikenteelliset tarkastelut on tehty iltahuipputunnin liikennetilanteessa, jossa liikenneverkon kuormitus on suurimmillaan. Iltahuipputunnin liikennemäärä on noin % vuorokausiliikenteestä. Aikaisemman liikennesuunnitelman vuoden 1996 aineiston nykytilanne on päivitetty vuoden 2000 tilanteeseen uusimpien liikennemäärätietojen perusteella. Tiedot on kerätty laskennoilla Sipoontien ja Sibeliuksenväylän, Rantatien ja Helsingintien sekä Vanhankyläntien ja Rantatien liittymissä. Pohjoisväylän liittymistä on kerätty tiedot liikennevalojen ohjauskojeista. Lisäksi on käytetty hyväksi keskustan alueella olevien liikennevalojen vuorokausitason liikennemäärätietoja. Ennustetilanne vuodelle 2020 on laadittu päivitetyn nykytilan, tiehallinnon vuodelle 2020 määritettyjen alueittaisten ja tiekohtaisten kasvukertoimien sekä Järvenpään rakennesuunnitelman mukaisten maankäyttömuutosten perusteella. Kunnittaisia liikennetuotoksen kasvukertoimia on käytetty mallissa Järvenpään ulkopuolella olevien alueiden välisten liikennevirtojen ennustamiseen. Kasvukertoimet mallin alueella on esitetty taulukossa 1. Ennusteliikenne on saatu kertomalla kutakin alueparin välistä nykytilanteen liikennevirtaa alku- ja loppupisteiden kasvukertoimien keskiarvolla. Taulukko 1. Kunnittaiset liikenteen kasvukertoimet (tiehallinto). Kunta Kevyet ajoneuvot Raskaat ajoneuvot Kokonaisliikenne Järvenpää* Helsinki Vantaa Hyvinkää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Sipoo Tuusula Tuusula *ei käytetty mallissa, kts. taulukko 3.

19 26 Järvenpään liikennesuunnitelman tarkistaminen Kuva 12. Liikennemallin osa-aluejako Järvenpään alueella.

20 Järvenpään liikennesuunnitelman tarkistaminen 27 Järvenpään osalta ennuste on laadittu kahdelle eri maankäyttövaihtoehdolle. Perusennuste kuvaa rakennesuunnitelman perusvaihtoehtoa ja maksimiennuste tilannetta, jossa myös rakennesuunnitelman reservialueet ovat käytössä. Nykytilanteen asukas- ja työpaikkamäärät sekä eri vaihtoehtojen mukaiset muutokset kaupunginosittain on esitetty taulukossa 2. Mallissa on otettu huomioon myös erikoistavarakaupan kasvu Poikkitien ja Pohjoisväylän liittymän tuntumassa. Maankäytön muutosten lisäksi malli ottaa huomioon ennustetun autoistumisen kasvun. Taulukko 2. Asukas- ja työpaikkamäärät ja muutokset 2000->2020 suuralueittain. SUURALUE ASUKKAAT TYÖPAIKAT MAX MUUTOS MUUTOS MUUTOS A Keskeiset kaupunginosat B Läntiset kaupunginosat C Wärtsilä D Pohjoiset kaupunginosat E Koilliset kaupunginosat F Itäiset kaupunginosat G Eteläiset kaupunginosat H Lounaiset kaupunginosat MUUT YHT Ennustetilanteessa asukasmäärän kasvu on suurinta eteläisten kaupunginosien alueella. Myös koillisissa ja keskeisissä kaupunginosissa kasvu on suurehkoa. Maksimiennusteessa reservialueiden asukasmäärät kasvavat varsinkin Wärtsilän alueella. Työpaikkamäärä kasvaa voimakkaimmin keskeisten kaupunginosien alueella. Työpaikkamäärissä ei perus- ja maksimiennusteen välillä ole eroa. Maankäyttötietojen avulla on laskettu Järvenpään alueella osa-alueiden iltahuipputunnin aikana lähtevät ja saapuvat liikennetuotokset nyky- ja ennustetilanteissa. Liikennetuotokset on jaettu kunnan sisäisiin matkoihin ja ulkoisiin matkoihin. Kunnan sisäisiä matkoja on hieman yli puolet koko liikennetuotoksesta. Järvenpään sisäiset matkat on suunnattu mallilla joka ottaa huomioon alueiden maankäytön erot. Iltahuipputunnin aikana suurimmat liikennevirrat suuntautuvat työpaikkavaltaisilta alueilta asuinalueille. Järvenpään ja muiden kuntien välisten liikennevirtojen suuntautumisessa on käytetty nykytilanteen liikennevirtojen suuntautumista jota on korjattu kunnittaisten liikennetuotoksen kasvukertoimien mukaisesti. Mallilla laskettujen nyky- ja ennustetilanteiden liikennevirtamatriisien erotuksena on saatu maankäyttömuutoksista aiheutuvat liikennevirtojen muutokset, jotka on lisätty nykytilanteen liikennemääriin kalibroituun liikennevirtamatriisiin. Nyky- ja ennustetilanteiden liikennetuotokset ja kasvu on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Iltahuipputunnin liikennetuotosten kasvu Järvenpään alueella (ajon/h) perus 2020 max Sisäinen liikenne Ulkoinen liikenne Yhteensä Kasvukerroin

21 28 Järvenpään liikennesuunnitelman tarkistaminen Nykytilanteen liikennemäärät ja liikenneverkon toimivuus Kalibroitu nykytilanteen iltahuipputunnin kysyntämatriisi on sijoiteltu nykyiselle liikenneverkolle emme/2 liikenneverkko-ohjelmistolla. Sijoittelu ottaa huomioon liikenneverkon ruuhkautumisesta aiheutuvat reittimuutokset. Toimivuustarkastelut on tehty vertaamalla liikennemääriä tie- ja katukohtaisiin kapasiteetteihin. Näin on saatu kuva liikenteen nykyisistä ja ennustetilanteen kapasiteettiongelmista. Tärkeimpien liittymien kapasiteetteja on tarkasteltu lisäksi karkealla menetelmällä joka perustuu liittymän eri tulosuuntien kaistamääriin. Karkeilla liittymätarkasteluilla on pyritty löytämään mahdollisia ongelmakohtia, jotka vaativat tarkempaa tarkastelua. Kuvassa 13 on esitetty mallin kalibroidun nykytilanteen iltahuipputunnin liikennemäärät Järvenpään alueella. Kartassa on esitetty lukuina ja viivan paksuutena liikennemäärät sekä väreinä teiden, katujen ja liittymien kapasiteetin käyttöasteet jotka kuvaavat liikenneverkon ruuhkautumisesta aiheutuvia ongelmia (käyttöaste <50%=vihreä, 50-75%=keltainen, 75-90%=oranssi, >90%=punainen). Nykytilanteessa liikenteellä ei ole Järvenpään alueella varsinaisia kapasiteettiongelmia. Kuormittuneimpia verkonosia ovat Sibeliuksenväylä, Helsingintie ja Pohjoisväylä. Liittymistä kuormittuneimpia ovat Pohjoisväylän, Kartanotien ja Mannilantien liittymät Helsingintiellä sekä Myllytien ja Pajalantien liittymä. Vilkasliikenteisimmissä valo-ohjaamattomissa liittymissä (esim. Sipoontien ja poikkitien liittymät Sibeliuksenväylällä ja Poikkitien liittymä Pohjoisväylällä) voi sivusuunnalta päätien liikennevirtaan liittyminen olla ongelmallista aamu- ja iltahuipputuntien aikana. Liikenne-ennusteet nykyverkolla Perusennusteen iltahuipputunnin liikennemäärät ja kapasiteetin käyttöasteet on esitetty kuvassa 14. Perusennusteessa liikenteen kasvu on suurinta Pohjoisväylällä jonka eteläosassa ennusteliikenne on noin 2000 ajon/h. Kasvua nykyiseen verrattuna on noin 800 ajon/h. Myös väylän pohjoisosassa ennusteliikenne on noin 2000 ajon/h. Keskustan kohdalla liikennemäärä jää noin 1500 ajoneuvoon tunnissa. Pääkatujen liikenne kasvaa voimakkaasti keskustan ympäristössä myös Rantakadulla, Postikadulla, Pajalantiellä ja Vanhankyläntiellä joilla liikenne kasvaa ajon/h nykyiseen verrattuna. Kauempana keskustasta myös Poikkitien ja Vähänummentien liikennemäärät kasvavat n. 400 ajon/h. Liikenteen kasvu on voimakasta myös kunnan eteläosien uusien asuinalueiden liikennettä syöttävillä Ristinummentiellä ja Horsmatiellä. Mannilantien liikenne kasvaa osittain uuden maankäytön vaikutuksesta ja osittain Sibeliuksenväylän kuormittumisen vuoksi. Kapasiteetin käyttöasteet nousevat yli 75 %:n Pohjoisväylän molemmissa päissä ja Sibeliuksenväylällä. Valo-ohjatuista liittymistä kuormittuneimpia ovat Myllytien ja Pajalantien liittymä sekä Sipoontien liittymä Pohjoisväylällä. Näissä nykyisten järjestelyiden mukainen kapasiteetti on lähes täysin käytössä. Valo-ohjaamattomista liittymistä Poikkitien liittymä Pohjoisväylällä on pahimmin kuormittunut. Myös Sipoontien ja Poikkitien liittymistä liittyminen Sibeliuksenväylälle on ennustetilanteessa vaikeaa ja liittymien sivusuunnille kerääntyy jonoja. Maksimiennusteessa asukasmäärä kasvaa perusennusteeseen verrattuna merkittävästi Purolan aseman tuntumassa (kuva 15). Liikenne-ennusteeseen muutos vaikuttaa lähinnä Vähänummentien kuormituksen osalta jossa liikenne kasvaa noin 300 ajon/h perusennusteeseen verrattuna. Vähänummentieltä etelään lähtevillä Jokelantiellä, Wärtsilänkadulla, Pietolantiellä ja Pohjoisväylällä liikenne kasvaa perusennusteeseen verrattuna n ajon/h. Kapasiteettiongelmat lisääntyvät Pohjoisväylällä ja Wärtsilänkadulla. Liittymien kuormitusasteissa ei kuitenkaan tapahdu merkittäviä muutoksia.

22 Järvenpään liikennesuunnitelman tarkistaminen 29 Kuva 13. Nykyiset iltahuipputunnin liikennemäärät (ajon/h) ja kapasiteetin käyttöasteet.

23 30 Järvenpään liikennesuunnitelman tarkistaminen Kuva 14. Perusennusteen 2020 iltahuipputunnin liikennemäärät (ajon/h) ja kapasiteetin käyttöasteet nykyverkolla.

24 Järvenpään liikennesuunnitelman tarkistaminen 31 Kuva 15. Maksimiennusteen 2020 iltahuipputunnin liikennemäärät (ajon/h) ja kapasiteetin käyttöasteet nykyverkolla.

25 32 Järvenpään liikennesuunnitelman tarkistaminen Liittymien toimivuustarkastelut Liikenne-ennusteiden ja karkeiden kapasiteettitarkasteluiden perusteella kriittisimmille liittymille on tehty tarkemmat toimivuustarkastelut nykyisillä ja vuoden 2020 perusennusteen liikennemäärillä iltahuipputunnin liikennemäärillä. Tarkastelut on tehty Synchro-ohjelmalla liittymien nykyisillä kaistajärjestelyillä. Valo-ohjatuilla liittymillä palvelutaso määritetään liittymästä ajoneuvoille aiheutuvan keskimääräisen viivytyksen perusteella. Palvelutasoilla C D keskimääräinen viivytys on n s ja palvelutasoilla E F yli 40 s. Valo-ohjaamattomilla liittymillä palvelutaso määräytyy tulosuunnittain käyttämättömän kapasiteetin perusteella eivätkä palvelutasot ole täysin vertailukelpoisia valo-ohjattujen liittymien kanssa. Valo-ohjaamattomassa liittymässä etuajooikeutetun suunnan palvelutaso on yleensä hyvä, mutta väistämisvelvollisella suunnalla viivytykset voivat kasvaa suuriksi pienilläkin liikennemäärillä. Liittymätarkastelujen tulokset on esitetty taulukossa 4. Valo-ohjaamattomilla liittymillä taulukossa on eri vuosien kohdalla ensimmäisessä sarakkeessa esitetty huonoimman suunnan palvelutaso nykyisillä järjestelyillä ja toisessa sarakkeessa koko liittymän palvelutaso, jos liittymä olisi valo-ohjattu. Valo ohjauksen rakentamisen yhteydessä muutetaan yleensä myös kaistajärjestelyjä, mitä ei tarkastelussa ole otettu huomioon. Esimerkiksi kääntymiskaistojen rakentaminen liittymän pääsuunnalle parantaisi valo-ohjauksen palvelutasoa nykyisissä kanavoimattomissa liittymissä. Lisäksi liittymien valokierron ajat on optimoitu siten, että keskimääräiset viivytykset liittymässä ovat mahdollisimman pienet, jolloin sivusuuntien odotusajat voivat muodostua kohtuuttoman pitkiksi. Taulukko 4. Liittymien käyttösuhteet ja palvelutasoluokat. Liittymä Nykyinen ohjaustapa Pohjoisväylä - Poikkitie Valo-ohjaamaton (kanavoitu) C A F C Poikkitie - K-rauta Valo-ohjaamaton B B F B Poikkitie - Horsmakaari Valo-ohjaamaton B B F D Sibeliuksenväylä - Poikkitie Valo-ohjaamaton F A F D Sibeliuksenväylä - Sipoontie Valo-ohjaamaton (kanavoitu) F B F B Sibeliuksenväylä - Rantakatu Valo-ohjattu A B Pajalantie - Myllytie Valo-ohjattu C E Pohjoisväylä - Sipoontie Valo-ohjattu A C Pohjoisväylä - Helsingintie Valo-ohjattu B C Pohjoisväylä - Vähänummnentie Valo-ohjattu A E Nykytilanteessa palvelutaso-ongelmia on huipputunnin aikana valo-ohjaamattomissa Sipoontien ja Poikkitien liittymissä Sibeliuksenväylällä sivusuunnalta vasemmalle kääntyvillä suunnilla. Valo-ohjattuina liittymien sivusuunnan palvelutaso paranisi hyväksi. Sivusuunnan palvelutasoa voidaan parantaa myös rakentamalla kiertoliittymä, joka samalla hillitsisi pääsuunnan ajonopeuksia. Ennustetilanteessa kaikkien nykyisten valo-ohjaamattomien liittymien sivusuuntien palvelutaso on huono. Pääsuunnalla ongelmia ei kuitenkaan ole. Valo-ohjauksella kaikki tarkastellut nykyisin valo-ohjaamattomat liittymät saadaan toimimaan. Valo-ohjatuista liittymistä ennustetilanteen palvelutaso on huono Pohjoisväylän ja Vähänummentien liittymässä sekä Pajalantien ja Myllytien liittymässä.

26 33 Järvenpään liikennesuunnitelman tarkistaminen 0m 1000 m 500 m 1500 m moottoriajoneuvo-onnettomuudet loukkaantuneet kuolleet polkupyöräonnettomuudet loukkaantuneet kuolleet jalankulkijaonnettomuudet loukkaantuneet kuolleet Kuva 16. Henkilövahinko-onnettomuudet vuosina

27 34 Järvenpään liikennesuunnitelman tarkistaminen Pohjoisväylä - Vanha yhdystie kokoojakatu Uusi kokoojakatu Pohjoisväylän ja Vanhan yhdystien väillä palvelee Vanhan yhdystien, Alhotien ja Terholantien varsilla Kinnarinkadun ja Sipoontien välillä sijaitsevaa maankäyttöä. Kadulle siirtyy osa liikenteestä joka on aiemmin kulkenut pohjoisesta Kinnarinkadun kautta tai etelästä Sipoontien kautta. Laajemmalla alueella ei tapahdu merkittäviä liikenteen siirtymiä. Uusi valo-ohjattu liittymä heikentää liikenteen palvelutasoa pohjoisväylällä. Haitan suuruus riippuu siitä, kuinka hyvin liittymän valo-ohjaus voidaan kytkeä yhteen muun Pohjoisväylän valo-ohjauksen kanssa. 1.4 Liikenneturvallisuus Vuosien aikana Järvenpään alueella oli tapahtunut yhteensä 141 henkilövahinkoon johtanutta poliisin tietoon tullutta liikenneonnettomuutta. Kuolemaan näistä johti 2 onnettomuutta, toinen oli jalankulkuonnettomuus, joka tapahtui Postikadulla Mannilantien liittymän lähellä ja toinen moottoriajoneuvo-onnettomuus, joka tapahtui Lahdenväylän eteläisessä eritasoliittymässä Helsingistä tulevan rampin ja Pohjoisväylän liittymäkohdassa. Henkilövahinkoihin johtaneista onnettomuuksista 55 (39%) oli kevyen liikenteen onnettomuuksia ja näistä onnettomuuksista 14 (25%) oli jalankulkijan henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia. Polkupyöräilijän henkilövahinko-onnettomuuksia on tapahtunut useampia (4) Pohjoisväylän ja Kinnarinkadun liittymässä sekä Pohjoisväylän ja Helsingintien liittymässä ja sen läheisyydessä. Ydinkeskustan alueella on tapahtunut viimeisen 3 vuoden aikana varsin paljon kevyen liikenteen henkilövahinko-onnettomuuksia. Ns. keskustakehällä ja sen sisäpuolella on tapahtunut yhteensä 13 jalankulkija- tai polkupyöräilijäonnettomuutta (henkilövahinkoja). Kevyen liikenteen kannalta vaarallisia katuja vaikuttavat olevan Wärtsilänkatu (4 pp, 1 jk), Pietolankatu-Jäppilänkatu (4 pp), Kaskitie (2 jk, 2 pp) sekä Puistotie (3 jk), joiden varsilla on tapahtunut paljon henkilövahinkoon johtaneita kevyen liikenteen onnettomuuksia. Seurakuntaopiston lähellä on myös tapahtunut 2 polkupyöräilijän ja yksi jalankulkijan heva-onnettomuus. Autoliikenteen kannalta vaarallisia liittymiä niissä tapahtuneiden onnettomuuksien perusteella ovat Pohjoisväylän / Sipoontien (2), Kinnarinkadun (4), Kaskitien (3) ja Vähänummentien (2) liittymät. Näiden lisäksi vaarallisia kohtia ovat Seurakuntaopiston (4) ja Ristinummentien (2) liittymät Järvenpääntiellä. Sipoontiellä Vanhan Lahdentien ja Torpantien välisellä osuudella on myös tapahtunut useita ajoneuvojen heva-onnettomuuksia (6). Lahdenväylä on myös onnettomuuksien valossa vaarallinen väylä. Viimeisen kolmen vuoden aikana sillä oli Järvenpään alueella tapahtunut 9 henkilövahinkoon johtanutta ajoneuvoonnettomuutta, joista yksi oli siis kuolemaan johtanut. Kuvassa 16 on esitetty vuosina Järvenpään alueen väyläverkolla tapahtuneet henkilövahinkoon johtaneet liikenneonnettomuudet. Aineellisiin vahinkoihin johtaneiden onnettomuuksien eli peltikolareiden kannalta tarkasteltuina vaarallisia kohteita ovat Pohjoisväylän valo-ohjatut liittymät, Helsingintien ja Mannilantien liittymä suurten liikennemäärien johdosta sekä Postikadun / Mannilantien ja Sibeliuksenkadun liittymät, joista puuttuvat kääntyvien kaistat.

28 Järvenpään liikennesuunnitelman tarkistaminen Yhteenveto: ongelmat ja puutteet Autoliikenteen verkko Nykyverkolla toimivuusongelmia alkaa esiintyä liikenteen kasvaessa Pohjoisväylän molemmissa päissä ja Sibeliuksenväylällä. Kuormittuneimpia liittymiä ovat: - Postikatu/Pajalantie/Myllytie - Pohjoisväylä/Sipoontie - Pohjoisväylä/Poikkitie. Varsinaisia kapasiteettiongelmia ei nykyliikenteellä normaalitilanteessa esiinny. Vilkasliikenteisimpien katujen valo-ohjaamattomissa liittymissä (esim. Poikkitien ja Sipoontien liittymät Sibeliuksenväylällä) palvelutaso on kuitenkin väistämisvelvollisella suunnalla huono. Helsingintien katutilan epäselvä jäsentely lisää sen turvattomuutta ja vähentää kapasiteettia. Wärtsilänkatu toimii keskeisenä kokoojakatuna ja sen liikennekuormitus on suuri. Katuympäristöltään se on kuitenkin osin tonttikadun kaltainen. Ennustetilanteessa vuonna 2020 nykyisen liikenneverkon kapasiteetti alkaa täyttyä Pohjoisväylällä ja Sibeliuksenväylällä. Ongelmia syntyy ensin valo-ohjattuihin liittymiin ja valo-ohjaamattomien liittymien sivusuunnalle. Kevyen liikenteen verkko Eri kaupunginosista ydinkeskustaan johtavat kevyen liikenteen väylät ovat geometrialtaan ja mitoitukseltaan eri tasoisia eivätkä aina kytkeydy luontevasti toisiinsa. Ydinkeskustan sisällä pääosa väylistä on tilanpuutteen vuoksi jalkakäytäviä, joilla polkupyörällä ajo on sallittu. Kevyen liikenteen turvallisuuden kannalta ongelmallisimmat paikat ovat: - Järvenpääntie, Teriojantien ja Ristinummentien liittymät - Sibeliuksenväylä ja Helsingintie - Puistotie - Pohjoisväylän risteykset (Sipoontie, Kinnarinkatu, Helsingintie, Kaskitie ja Vähänummentie) - Pietolankatu Jäppilänkatu - Keskustakehä ja sen risteykset - Wärtsilänkadun pohjoispää - Sipoontie - Kaskitie. Meluhaitat Lahdenväylä, Vanha Lahdentie ja Pohjoisväylä ovat suurimmat liikennemelun tuottajat Järvenpään alueella. Jollei suojaustoimenpiteitä tehdä joutuu yhä useampi asukas asumaan yli 55 db:n melualueella. Pohjoisväylä on tässä suhteessa vielä ongelmallisempi kuin Lahdenväylä ja Vanha Lahdentie, joiden vaikutuspiirissä ei asukkaita kovin paljon ole. Pohjoisväylän melusta ja sen vähentämismahdollisuuksista on kaupungin ja tiehallinnon yhteistyönä laadittu erillinen selvitys (2003). Kuvassa 17 on esitetty koottuna liikenteen aiheuttamat ongelmat ja puutteet Järvenpäässä.

29 36 Järvenpään liikennesuunnitelman tarkistaminen Kuva 17. Liikenteen ongelmat ja puutteet.

30 Järvenpään liikennesuunnitelman tarkistaminen Tavoitteet Seuraavaan taulukkoon on koottu eri selvityksistä ja suunnitelmista tavoitteita jalankulun, autoliikenteen, joukkoliikenteen ja erikseen rautatieliikenteen suhteen. Taulukko 5. lähde Jalankulku Autoliikenne Joukkoliikenne Rautatieliikenne Yleiskaava 2020 Kattavan moottoriajoneuvoliikenteestä erotellun (2002) kevyen liikenteen verkon luominen KEHYLIliikennejärjestelmäsuunnit elma (2001) Järvenpään maisemaselvitys (2000) Järvenpään keskustan osayleiskaava (2000) Keskustan kehittämissuunnitelma (1997) Liikennesuunnitelma (1996) Kevyen liikenteen pääverkon parantaminen taajamissa sekä asuntoalueiden ja taajamien välillä. Kevytväylä Vanhan Lahdentien varteen. Jokelantien ja Pohjoisväylän kevytväylien täydentäminen. Keskustakehän sisällä on kävelykatu, jonka läheisyydessä sijaitsevat pysäköintivyöhykkeet. Pp-reitit mukailevat keskustan kehää ja pääsisääntuloväyliä. Kevytliikenteelle osoitetaan koillinen-lounas pääakseli Rantapuistosta Sibeliuksenkatua pitkin Pohjoisväylän tutntumaan. Poikittaiset akselit: Yhteiskouluntie Venny Soldaninraitti Juhani Ahonpuisto ja Puistotie- Porraskuja-Valtuustonkatu-Seutulantie. Helsingintien ja Postikadun alikulkuvaraukset. Uusi kevyenliikenteen yhteys Rantapuistoon Rantakadun ylittävän sillan kautta. Sibeliuksenkatu kävelykaduksi välillä Järnefeltinkatu-Mannilantie. Jalankulkuyhteyksien vahvistaminen erityisesti Helsingintien ja Mannilantien ylitykset. Kevytliikenteen olosuhteiden parantaminen keskustassa. Parannetaan kevytliikenteen väyliä eri tulosuunnilta keskustaan. Pyöräliikenteen olosuhteiden kehittäminen. Yhteiskoulunkatu on itä-länsisuuntaisen kevytliikenteen pääakseli. Pohjois-eteläakselia jatketaan Kauppamieheen saakka. Sibeliuksenkadun muuttaminen jalankulkualueeksi. Eritasoratkaisut Postikadun jahelsingintien kanssa. Ydinkeskustan kehän ja pysäköintijärjestelyjen toteuttaminen, päätieverkon kehittäminen läpiajoliikenteen välittämiseksi, liikenneverkon jäsentely rauhoitettujen rakennesolujen synnyttämiseksi. Elinkeinoelämän kuljetusten häiriöiden vähentäminen pääteillä ja kaduilla, läpikulun poistaminen asuntoalueilta, poikittaisten pääväylien parantaminen. Liikenneturvallisuuden ja ympäristön viihtyisyyden lisääminen sekä meluhaittojen vähentäminen. Kellokosken läntinen ohikulkutie. Vähänummentien jatkaminen kantatie 45:lle. Puolimatkantie Jokelan yhteysväyläksi. Vanhojen tieyhteyksien korostaminen. Pajalantie - Vanha valtatie on tärkeä tieyhteys, mahdollisen yhtenäiseksi. Katujen, aukioiden ja puistojen kunnostaminen. Keskustan ajoneuvoliikenne toimii ulkosyöttöisesti keskustan kehäväylän ja neljän pääkokoojakadun kautta. Mannilantie muodostaa poikittaisen väliyhteyden; kehitetään hidaskatumaiseksi. Huvilakadun katkaisu Yhteiskouluntien ja Oikokujan välistä. Keskustan kehä: Postikatu-Myllytie-Kartanontie- Helsingintie. Lisää autopaikkoja n. 330 kpl. Turhan liikenteen ohjaaminen pois keskustasta ja pysäköintijärjestelmän selkeä opastaminen. Liikenteen ohjaaminen reitille Poikkitie Pohjoisväylä sekä reitille Jäppilänkatu Ristikatu Eriksnäsintie. Postikadun ja Helsingintien kaistojen lisääminen ja katualueiden levittäminen. Järvipuistokadun yhteyden katkaisu Vanhankyläntielle. Liikennevalot Rantakatu/Vanhankyläntie/Postikatu liittymään. Huvilakadun katkaisu autoliikenteeltä Yhteiskoulukadun kohdalta. Myllytien katkaisu Helsingintielle. Välskärinkadun katkaisu. Uusi pysäköintilaitos Tupalantien varteen. Poistetaan vinopysäköinti Helsingintieltä. Keskustakehällä 40 km/h ja muualla keskustassa 30 km/h. Linja-autoasema kortteliin 217. Joukkoliikenteen sujuvuutta Sibeliuksenkadun pohjoispäässä ja Mannilantiellä tulee parantaa. Terminaalitoimintojen kehittäminen ja kaukoterminaalin mahdollinen siirto. Päärata asemineen muodostaa kevyt- ja joukkoliikennettä tukevan rungon. Pääradan kapasiteetin lisääminen, liityntäpysäköinnin turvaaminen. Oikoradan toteuttaminen sekä pääradan liikennetarjonnan turvaaminen. Lisäraiteet Keravan ja Purolan välille. Haarajoen aseman liikennejärjestelyt. Ratavarren maisemanhoito.

31 38 Järvenpään liikennesuunnitelman tarkistaminen 2. TAVOITEVERKKO 2.1 Verkon suunnitteluperiaatteet Liikennejärjestelmän kehittämisen lähtökohtana on valtuuston vuoden 1996 liikennesuunnitelman tavoiteverkko ja siinä hyväksytyt kehittämishankkeet. Toteutumattomat hankkeet ovat edelleen kehittämishankkeina. Keskeisimpinä tavoitteina voidaan pitää seuraavia: - Pääverkon kehittäminen siten, että läpiajoliikenne sijoittuu keskusta-alueen ohittaville pääväylille (Poikkitie Pohjoisväylä, Jäppilänkatu Ristikatu Eriksnäsintie sekä Sipoontie) - Liikenneverkon jäsentäminen siten, että syntyy liikenteeltä rauhoitettuja rakennesoluja, joissa lähiympäristön viihtyisyyden kehittäminen asetetaan etusijalle - Kattavan ajoneuvoliikenteestä erotellun kevyen liikenteen verkon luominen, jolla tuetaan erityisesti pyörän ja joukkoliikenteen käyttöä. Soluratkaisulla voidaan rauhoittaa alueita turhalta liikenteeltä, ylisuurilta nopeuksilta sekä melulta ja päästöiltä. Kevytliikenteen yhteyksiä ja turvallisuutta voidaan myös samalla lisätä. Soluperiaatteen toteuttaminen edellyttää, että alueen sisällä on yksi tai kaksi sisäistä, hitaasti ajettavaa kokoojaväylää. Muita väyliä voidaan kehittää pihakatumaisempaan suuntaan. Nopeusrajoituksilla saadaan myös ohjattua liikennettä haluttuun suuntaan. Tavoiteverkko tukee Yleiskaavan 2020 kestävän ratahelminauhan toimintojen kehittämisperiaatteita. Liikennejärjestelmää koskevat periaatteet ovat: - Pääradan painotus ja Haarajoen aseman hyödyntäminen - Jalankulku- ja polkupyöräkaupunkiyksikköjä ratahelminauhana - Keskusten välinen liikenneverkko kehittyy Liikenteellinen toimivuus ja liikenneympäristön parantaminen ovat keskustan elinvoimaisuudelle tärkeimpiä lähtökohtia. Järvenpään ydinkeskusta on ollut onnettomuustilastoissa kaupungin vaarallisinta aluetta. Kävelykeskustan toteuttamisen jälkeen keskustakehää ja kehän sisäpuolisten katujen saneerausta tulee jatkaa. 2.2 Autoliikenteen verkon kehittäminen Liikennemallilla on tutkittu seuraavia verkollisesti vaikuttavia muutoksia Järvenpään alueella: - Ristinummen alueen liikenneverkko ja Poikkitien järjestelyt - Mannilantien jatke Ristinummentielle - Vähänummentien - Lieksantien järjestelyt (Haarajoen asema) - Yhteys Haarajoen asemalta keskustaan - Ristikatu - Eriksnäsintie yhteys - Puolimatkantie - Uusi yhteys välillä Yhdystie - Pohjoisväylä Näiden lisäksi on tarkasteltu pääosin Järvenpään ulkopuolella sijaitsevina verkollisesti vaikuttavina hankkeina Kellokosken ohikulkutietä, Vähänummentien jatketta Kt45:lle sekä radanvarsiyhteyksiä Ristinummelta Keravalle. Tavoiteverkko sisältää seuraavia hankkeita ja muutoksia (kohdat 1-7).

32 Järvenpään liikennesuunnitelman tarkistaminen Ristinummen - Kyrölän alue ja Poikkitien ratkaisut Ristinummen ja Kyrölän alueella uusien asuinalueiden liikennettä on tarkasteltu verkkoratkaisuna, jossa Ristinummen uusien alueiden liikenne syötetään pääosin Poikkitieltä nykyisen Horsmakaaren liittymän kohdalta. Alueelta on yhteydet myös radan ali Ristinummentien kautta Järvenpääntielle ja radan itäpuolitse Keravalle. Ristinummen alueella sisäiset kokoojakadut kiertävät asuinaluetta nykyisen Horsmakaaren ja Horsmatien kohdalla sekä alueen pohjoisosassa uusien työpaikka-alueiden keskellä. Poikkitien pohjoispuolelle suunnitellun raskaan kaupan alueen liikenne syötetään Horsmakaaren ja Pohjoisväylän liittymien väliltä liittymästä, jossa ei ole yhteyttä Poikkitien eteläpuolelle. Poikkitien eteläpuolisen alueen liikenneverkko palvelee lähinnä Ristinummen nykyistä ja uutta maankäyttöä. Alueen läpi kulkevat kokoojakadut eivät ole houkuttelevia läpikulkuliikenteen yhteyksiä esim. Järvenpääntieltä Pohjoisväylälle, koska yhteys Järvenpääntien ja Poikkitien kautta on sujuvampi. Kun Ristinummentien itäosan sisäinen verkko kytketään myös Poikkitien ja Pohjoisväylän esitettyyn kiertoliittymään neljänneksi haaraksi, lisääntyy yhteyden houkuttelevuus läpikulkureittinä hieman lähinnä radan länsipuolisten Ristinummen asuinalueiden Lahdentielle suuntautuvan liikenteen kannalta. Tämä voi olla positiivinen asia Kyrölän aseman yhteyteen kaavailtujen kauppapalvelujen kannalta. Yhteys Pohjoisväylältä alueelle vähentää Poikkitien itäpään kuormitusta n. 250 ajon/h uusien raskaan kaupan alueiden liittymän kohdalla. Liikennesuunnitelmassa on esitetty varaukset etelään jatkuvista radanvarsiteistä radan molemmin puolin ajatelle sitä mahdollisuutta, että maankäyttö kehittyy Ristinummen eteläpuolella ns. Ristikydön alueella (kuva 18). Poikkitien liikenteen toimivuus varmennetaan ja turvallisuutta parannetaan kolmella kiertoliittymällä, jotka sijaitsevat Sibeliuksenväylän / Järvenpääntien, Puistotien sekä Pohjoisväylän liittymissä. Pohjoisväylän ja Poikkitien kiertoliittymä tarjoaa liittymän läheisyyteen sijoittuvalle uudelle liikealueelle erittäin hyvän saavutettavuuden. Poikkitien muut liittymät ovat eritasoliittymä Mannilantien jatkeelle sekä kanavoitu liittymä Poikkitien pohjoispuolelle sijoittuvalle uudelle raskaan kaupan alueelle. Lepolan ja Ristinummen uudet yleiskaavan rakennesuunnitelman osoittamat alueet liitetään nykyiseen liikenneverkkoon kokoojakaduilla, joita ovat uusi Mannilantien jatke sekä kehitettävä yhteys Puistotie - Horsmatie Kytömaantie. 2. Haarajoen aseman seutu Haarajoelta Kellokoskelle on osoitettu uusi seudullinen väylä Kartanonväylän jatkeena. Sen ja Vähänummentien liittymään on suunniteltu kiertoliittymä, joka palvelee myös uuden työpaikka- alueen liikennettä. Laurilantie Lieksantie jatkuu Vähänummentielle ja toimii alueen kokoojakatuna. Laurilantien linjausta on muutettu siten, että Laurilantien ja Lieksantien risteykseen muodostuu T-liittymä. Ratkaisu hillitsee läpiajoliikennettä Laurilantien kautta Haarajoen suuntaan (kuva 19). Hankkeeseen liittyvillä Vähänummentien ja Lieksantien järjestelyillä on pyrittävä vähentämään Laurilantien houkuttelevuutta Haarajoelta ja Lahdentieltä Järvenpään keskustaan suuntautuvalle liikenteelle. Läpikulkuliikenne on syytä ohjata sujuvammalle Vähänummentien - Pohjoisväylän reitille.

33 40 Järvenpään liikennesuunnitelman tarkistaminen Kuva 18. Ristinummen - Kyrölän alue. Kuva 19. Haarajoen aseman seutu.

34 Järvenpään liikennesuunnitelman tarkistaminen Haarajoen asema - keskusta yhteys / vaihtoehtotarkastelu yleiskaavaluonnosta varten Yleiskaavan luonnosvaiheen maankäyttötarkasteluja varten on selvitetty vaihtoehtoratkaisuna uusi katuyhteys Haarajoen asemalta keskustaan Helsingintien päähän. Uusi katu palvelisi Lahdentien itäpuolisen Haarajoen ja Haarajoen aseman ympäristön asunalueiden sekä Vanhan Lahdentien pohjoissuuntaisena pääyhteytenä keskustaan. Uusi yhteys olisi yli kilometrin nykyistä Vähänummentietä ja Pohjoisväylää kulkevaa reittiä lyhyempi ja lyhentäisi matka-aikaa yli minuutilla. Helsingintien ja Alhotien risteykseen on tässä mallissa osoitettu kiertoliittymä. Uuteen väylään voitaneen kytkeä myös Annankulman, Väinönkulman ja Isokydön asuntoalueet. Uusi yhteys keventäisi Pohjoisväylän pohjoispään kuormitusta, joka alkaa muodostua kapasiteettiongelmaksi ennustetilanteen mukaisella liikenteellä. Uusi yhteys vaatii lisäselvitystä. Liikennemallin mukaan uuden kadun iltahuipputunnin ennusteliikennemäärä on melko suuri, noin 600 ajon/h, mikä tarkoittaa ajoneuvon vuorokausiliikennettä. Liikennettä siirtyisi kadulle Vähänummentie-Pohjoisväylä-, Laurilantie- Kaukotie- Alhotie- ja Vanha Lahdentie-Sipoontie- reiteiltä. Pohjoisväylän kapasiteettiongelmien väheneminen sekä Kaukotien-Alhotien- reitin kuormituksen keveneminen asuntoalueen läpi kulkevana reittinä olisi sinänsä myönteistä. Toisaalta uusi Haarajoki - keskusta yhteys rikkoisi nykyistä ja suunniteltua ulkoilu- ja viheraluetta Isokydön ja Mankalanpuiston kohdilla. Näiden alueiden tärkeää merkitystä järvenpääläisille on korostettu Virkistys- ja viheralueiden kehittämistarpeet ja aluevaraukset -raportissa. Pitkän kadun toteutus on suurten kustannusten vuoksi epävarmaa, kun siihen ei hyväksyttyjen yleiskaavalähtökohtien pohjalta liittyisi merkittävästi uutta maankäyttöä. Väylävaraus voisi jäädä rasittamaan olevien asuin- ja virkistysalueiden kehittämistä määräämättömäksi ajaksi. Väylän varaamisesta yleiskaavaan luovuttiin luonnosvaiheen kuulemisen jälkeen. 4. Purolan aseman ympäristö Levysepänkatu - Purolantie Puurtajankatu kunnostettuna toimii uusien rakennesuunnitelma-alueiden sisäisenä kokoojakatuna ja yhdistää alueiden liikenteen Vähänummentielle. 5. Yhteydet Keravalle Radanvarsiyhteyksiä Keravalle on tarkasteltu sekä radan länsipuolella Mannilantien jatkeesta jatkuvana yhteytenä että Horsmatien jatkeena nykyisen Kytömaantien linjalla radan itäpuolella. Tässä tarkastelussa radan länsipuoliselle yhteydelle siirtyi enemmän liikennettä. Tämä johtuu Keravan maankäytön painottumisesta radan länsipuolelle. Radanvarsiyhteyksien rakentaminen olisi perusteltua, mikäli maankäyttö kehittyy uudisrakentamisen suuntaan Tuusulan alueella Järvenpään ja Keravan välillä. Kytömaan ja Ristinummen välisestä itäpuolen tiestä puolet tulee parannetuksi oikoradan myötä Tuusulassa (eteläpää). 6. Ristikadun jatke Ristikatu-Eriksnäsintie- yhteys palvelee läntisten kaupunginosien uusien asuinalueiden liikennettä eikä se houkuttele merkittävästi läpikulkuliikennettä, mikäli Vähänummentietä jatketaan korkealuokkaisena kantatielle 45 saakka. Ristikadun jatke houkuttelee jossain määrin pohjoisista kaupunginosista (Kellokoski mukaan luettuna) Ruskelaan-Hyrylään suuntautuvaa liikennettä, joka kulkee nykyisin Loutinkatu-Harjutie reittiä asuntoalueiden läpi. Ristikadun Kadun ennusteliikennemäärä on noin 200 ajon/h iltahuipputunnin aikana.

35 42 Järvenpään liikennesuunnitelman tarkistaminen 7. Aikaisemman suunnitelman muut toteutumattomat hankkeet Liikennesuunnitelman 1996 toteutumattomat hankkeet ovat: - Haarajoki Kellokoski (seututie) Kellokosken ohikulkutie siirtää Kellokoskelta Lahdentielle Helsinkiin suuntautuvaa liikennettä pois Pohjoisväylältä ja Vähänummentieltä. Tien iltahuipputunnin ennusteliikennemäärä on n. 350 ajon/h. - Vähänummentien jatke kantatielle 45 Vähänummentien jatke palvelee erityisesti pohjoisesta VT 3:n Järvenpäähän suuntautuvaa yritystoimintaan liittyvää liikennettä ja keventää Jokelan taajaman läpi kulkevan raskaan liikenteen painetta. Samalla tie parantaa yhteyksiä Hyvinkäälle ja Nurmijärvelle sekä myös Tuusulan länsiosiin. Tien iltahuipputunnin ennusteliikennemäärä on noin 300 ajon/h. Liikennettä siirtyy tielle Jokelantieltä ja Vanhankyläntieltä sekä paikallisteiltä ja Vähänummentien jatko kantatielle 45 ja Ristikadun jatkaminen Eriksnäsintielle ovat molemmat myös kehäliikenteelle tärkeitä, keskustan kuormitusta vähentäviä yhteyksiä. Kt 45 mt 1421 yleissuunnitelma on laadittu v Puolimatkantie Puolimatkantie toimii Eriksnäsintielle vaihtoehtoisena yhteytenä Jokelantieltä Vanhankyläntielle. Tie palvelee lähinnä Jokelasta Järvenpäähän ja Hyrylään suuntautuvaa liikennettä ja Vähänummentien jatkeen ollessa valmis myös kantatien 45 suunnasta Järvenpäähän suuntautuvaa liikennettä. Eriksnäsintien reitin varrelle entiselle kaatopaikalle tulee myös seudullinen jätteiden siirtokuormausasema, jonka liikennettä tie palvelee. Tien iltahuipputunnin ennusteliikennemäärä on noin 150 ajon/h. Liikennettä siirtyy Puolimatkantielle Eriksnäsintieltä. Liikenteen siirtyminen edellyttää ajonopeuksien huomattavaa laskemista Eriksnäsintiellä tai Eriksnäsintien katkaisemista. - Mannilantien jatke Ristinummentielle Mannilantien jatke Ristinummentielle palvelee Lepolan ja Ristinummen alueiden maankäyttöä syöttävänä kokoojakatuna. Katu toimii myös yhteytenä eteläisistä kaupunginosista keskustaan vähentäen hieman Sibeliuksenväylän ja Pohjoisväylän kuormitusta. Mannilantien keskustan päässä liikennekuormitus kasvaa noin ajon/h.

36 43 Järvenpään liikennesuunnitelman tarkistaminen Kuva 20. Tavoiteverkko A/B. Verkossa B Haarajoki-keskusta yhteys, josta on luovuttu.

37 44 Järvenpään liikennesuunnitelman tarkistaminen 2.3 Kevyen liikenteen verkon kehittäminen Kevyen liikenteen tavoitteet kohdistuvat pyöräilyolosuhteiden, ennen kaikkea turvallisuuden ja selkeyden parantamiseen. Kevyenliikenteen väyliä eri tulosuunnilta keskustaan parannetaan. Nykyistä kevyen liikenteen verkkoa täydennetään puuttuvilta osin myös siten, että seudulliset viheryhteydet korostuvat. Tuusulanjärven rantojen virkistyskäyttöä korostetaan. Tavoiteverkko sisältää seuraavia hankkeita ja muutoksia (kuva 21): - Liikennesuunnitelman 1996 toteutumattomat hankkeet - Yleiskaavallisen selvityksen 2000 hankkeet - Yleiskaavan Rakennesuunnitelman liikenneverkostoon liittyvä kevyen liikenteen verkosto 2.4 Joukkoliikenne Joukkoliikenneverkossa ei tapahdu muita muutoksia kuin asemien syöttöliikenteen vaatimat järjestelyt. Kyrölän-Ristinummen alueelle suunnitellut katujärjestelyt mahdollistavat uusien sekä Kyrölän asemaa että uusien asuntoalueiden ja keskustan välisten bussireittien järjestämisen. Paikallisliikenteen verkko on varsin kattava ja täyttää tarpeet. Joukkoliikenteen palvelut paranevat liikenteen sujuvuuden myötä. Julkisen liikenteen verkkoa täydentää sekä ajallisesti että paikallisesti Järvenpää-Kerava- Tuusula alueella toimiva kutsuohjauksinen SAMPO-kyyti. Kerava-Lahti- oikoradan suunnitelmista ilmenee, että henkilöliikenteen junat voivat alkuvaiheessa kulkea arkiliikenteessä pääsääntöisesti tunnin välein suuntaansa. Taajamajunatarjonnan oletetaan painottuvan ruuhka-aikoihin, mutta jakaantuvan muuhunkin päiväsaikaan. Haarajoelle suunnitellulla henkilöliikenteen asemalla on arvioitu pysähtyvän 12 junaa suuntaansa vuorokaudessa, mutta määrää on mahdollista lisätä kysynnän mukaan.

38 45 Järvenpään liikennesuunnitelman tarkistaminen m 1000 m 500 m Rakennettu verkko Yleiskaavallinen selvitys 2000 Viheryhteystarpeet Yleiskaavaluonnoksen katu- ja tieverkkoon liittyvä kevyen liikenteen verkosto Kehitettävä reitti Rakennettava reitti 1500 m Kehittämishankkeet 1. Kevytväylä Vanhan Lahdentien varteen 2. Puistotie - Kirjastokatu ja ylikulkusilta Helsingintien yli 3. Kartanontie - Citymarket 4. Sibeliuksenväylän kevytliikenteen väylä ja Rantakadun ylikulkusilta 5. Postikadun kevytliikenteen alikulku 6. Helsingintien kevytliikenteen alikulku 7. Eriksnäsintie - Jokelantie kevytliikenteen väylä 8. Vaahteratien alikulku 9. Siltakadun alikulku Kuva 21. Kevyen liikenteen tavoiteverkko.

39 46 Järvenpään liikennesuunnitelman tarkistaminen 2.5 Vaikutukset Liikenneverkon toimivuus Tavoiteverkkovaihtoehtojen yksittäisten hankkeiden vaikutukset liikenteeseen on kuvattu edellä. Kokonaisuutena tarkasteltuna tie- ja katuverkon linjaosuuksien kapasiteetti on molemmissa tavoiteverkkovaihtoehdoissa riittävä. Mahdolliset kapasiteettiongelmat ovat ennustetilanteessa liittymissä. Kuormittunein liikenneverkon osuus on molemmissa vaihtoehdoissa Pohjoisväylä Poikkitien ja Vt 4:n liittymien välillä. Liittymäjärjestelyjen vuoksi koko liittymäväli on kuitenkin käytännössä nelikaistainen. Pohjoisväylän pohjoispäässä kuormitusta keventää vaihtoehdossa B liikenteen siirtyminen osittain uudelle keskusta Haarajoki yhteydelle. Keskustassa liikenneverkon kuormitus on suurin Helsingintiellä radan alikulun kohdalla, johon ei ole mahdollista rakentaa lisäkaistoja. Ennustetilanteessa nykyisillä järjestelyillä kuormittuneimpien valo-ohjattujen liittymien (Pohjoisväylän ja Vähänummentien sekä Pajalantien ja Myllytien liittymät) palvelutasoa voidaan parantaa kaistajärjestelyjä muuttamalla. Pohjoisväylän ja Vähänummentien liittymässä voidaan lisätä oikealle kääntymiskaistat Vähänummentieltä idästä ja Pohjoisväylältä etelästä tultaessa. Verkkovaihtoehdossa B ei kaistajärjestelyjä tarvita, koska liittymän kuormitus on pienempi. Pajalantien ja Myllytien liittymässä voidaan kapasiteettia lisätä muuttamalla pohjoisesta katsottuna Pajalantien vasemmanpuoleinen kaista sekakaistaksi, jolta voi kääntyä myös oikealle. Poikkitien jatkosuunnittelussa tulee liittymien toimivuustarkasteluja vielä tarkentaa. Nyt tehtyjen tarkastelujen perusteella Poikkitiellä kiertoliittymät Sibeliuksenväylän päässä ja Horsmatien kohdalla toimivat ennustetilanteen huipputuntiliikennemäärillä yksikaistaisina. K- Raudan liittymä Poikkitiellä toimii kanavoituna tyydyttävästi (sivusuunnalta vasemmalle käännyttäessä palvelutaso D) vielä ennustetilanteessa. Liittymään voidaan tarvittaessa rakentaa valo-ohjaus, joka parantaa palvelutasoa sivusuunnalta vasemmalle käännyttäessä. Pohjoisväylän ja Poikkitien kiertoliittymä toimii huipputunnin ennusteliikennemäärillä vain 2- kaistaisena. Liittymästä joudutaan mahdollisesti ottamaan pohjoiseen kaksi poistumiskaistaa, joista toinen voidaan päättää ennen seuraavaa liittymää. Liikenneturvallisuus Verkollisten muutosten vaikutuksia liikenneturvallisuuteen on ennustettu liikennemäärien ja väylätyyppikohtaisten keskimääräisten onnettomuusasteiden perusteella. Tarkastelu on tehty vain Järvenpään alueelta ja alueilta joilla tavoiteverkkovaihtoehdoissa on merkittäviä verkollisia muutoksia. Suurin vaikutus onnettomuusmäärien muutoksiin nykytilanteeseen verrattuna on liikennemäärien kasvulla. Verkollisilla muutoksilla saavutetaan positiivisia vaikutuksia verrattuna ennustetilanteeseen nykyverkolla. Mallilla lasketut onnettomuusmäärien muutokset on esitetty taulukossa 6. Taulukko 6. Onnettomuusmäärien muutokset Järvenpään alueella. Muutos verrattuna nykytilanteeseen (heva/v) Muutos verrattuna perusennusteeseen nykyverkolla (heva/v) Perusennuste nykyverkolla + 19,9 Maksimiennuste nykyverkolla + 23,2 Tavoiteverkko A + 18,2-1,7 Tavoiteverkko B + 17,9-2,0

40 Järvenpään liikennesuunnitelman tarkistaminen 47 Taulukko 7. Päästöjen muutokset perus muutos ( max tavoite- tavoitemuutos (1 verkko A muutos (2 verkko B muutos (2 CO-päästöt (tn/v) % % 295-0,7 % 292-1,6 % NOx-päästöt (tn/v) % % 231 2,6 % 227 0,8 % HC-paastöt (tn/v) % % 52-0,7 % 52-1,3 % Hiukkaspäästöt (tn/v) % % 26-1,1 % 26-1,6 % Melualue 55dB (km2) 3,9 4,7 21 % 4,8 23 % 4,9 3,1 % 4,8 2,5 % 1) muutos verrattuna nykytilanteeseen 1) muutos verrattuna perusennusteeseen nykyverkolla Liikennetalous Liikennetaloudelliset kustannukset on laskettu koko liikennemallin alueelta. Tavoiteverkkovaihtoehtojen kustannukset on laskettu perusennusteen mukaisella liikenne-ennusteella ja kustannuksia on verrattu perusennusteen kustannuksiin nykyverkolla. Ennustetilanteessa kustannuksissa saavutettavat säästöt johtuvat vain tavoiteverkossa esitetyistä hankkeista. Muualla mallin alueella liikenneverkkoon ei ole tehty muutoksia. Vuoden 2020 perusennusteen liikennemäärillä saavutetaan liikennetaloudellisia hyötyjä tavoiteverkkovaihtoehdolla A 2,7 M / vuodessa ja Tavoiteverkkovaihtoehdolla B 3,6 M / v. Taulukko 8. Verkkovaihtoehtojen liikennetaloudelliskustannukset perus muutos ( max tavoite- tavoitemuutos (1 verkko A muutos (2 verkko B muutos (2 Ajoneuvokust. kevyet (ME/v) 186,6 273,9 87,2 275,7 89,1 273,6-0,3 273,4-0,5 Ajoneuvokust. raskaat (ME/v) 123,9 182,6 58,7 183,7 59,9 182,4-0,2 182,3-0,3 Aikakust. kevyet (ME/v) 290,1 437,8 147,7 440,7 150,6 436,8-1,0 436,6-1,3 Aikakust. raskaat (ME/v) 77,7 117,3 39,6 118,1 40,4 117,1-0,3 117,0-0,3 Onnettomuuskustannukset (ME/v) 141,6 209,9 68,4 211,8 70,2 209,1-0,9 208,9-1,1 Polttoaineenkulutukssen ympäristökust. (ME/v) 36,0 53,0 16,9 53,4 17,4 52,9-0,1 52,9-0,1 Yhteensä (ME/v) 855,9 1274,5 418,6 1283,4 427,5 1271,8-2,7 1271,0-3,6 1) muutos verrattuna nykytilanteeseen 1) muutos verrattuna perusennusteeseen nykyverkolla

41 48 Järvenpään liikennesuunnitelman tarkistaminen Kuva 22. Liikenne-ennuste 2020 ajon/h (perus) ja kapasiteetin käyttösuhteet tavoiteverkolla A.

42 Järvenpään liikennesuunnitelman tarkistaminen 49 Kuva 23. Liikenne-ennuste 2020 ajon/h (perus) ja kapasiteetin käyttösuhteet tavoiteverkolla B.

43 50 Järvenpään liikennesuunnitelman tarkistaminen Kuva 24. Teoreettinen 55 dba melualueen leveys tavoiteverkossa A.