JOENSUUN KESKUSTAN LIIKENNESUUNNITELMA

Transkriptio

1 JOENSUUN KESKUSTAN LIIKENNESUUNNITELMA

2 Pyöräilyseminaari ESITYKSEN SISÄLTÖ Liikennesuunnitelman päätavoitteet ja esimerkkejä liikenneratkaisuista ja muutosten perusteita.

3 TAVOITTEISTA

4 LIIKENTEEN PÄÄVERKKO TAVOITTEET pääkatuverkon toimivuus eli turvallisuus ja sujuvuus kaikilla liikenne- ja liikkumismuodoilla pyöräilyreittien kattavuus ja toimivuus autoliikenteestä aiheutuvien estevaikutusten ja turvallisuusriskien vähentäminen kadun ylityksissä esteettömyys sisältyy suunnittelun laatukriteereihin

5 LIIKEKESKUSTA TAVOITTEET Liikekeskusta kehäkatujen rajaama alue hyvä tavoitettavuus kaikilla liikennemuodoilla kävelyalueiden laajentaminen pyöräilyreittien ja pyöräpysäköinnin täydentäminen joukkoliikenteen pysäkkialueen kehittäminen autoliikenteen & pysäköinnin keskittäminen läpikulkuliikenteen vähentäminen (autoliikenne)

6 ASUINALUEET TAVOITTEET Läpikulkuliikenteeltä rauhoitettuja asuinalueita, joissa on hyvät jalankulun ja pyöräilyn olosuhteet ja mahdollisuus asukaspysäköinnin laajentamiseen täydennysrakentamisen yhteydessä.

7 TOIMENPITEITÄ JA PERUSTEITA

8 KATUVERKON LUOKITUS Pääkatuverkko välittää seudullista ja kaupungin osa-alueiden välistä liikennettä ja on yleensä etuajo-oikeutettu: seudullinen pääkatu ~ pääkatu alueellinen pääkatu ~ alueellinen kokoojakatu Paikallinen katuverkko kokoojakatu ~ paikallinen kokoojakatu tonttikatu + muut kadut

9 PÄÄPYÖRÄILY- REITIT jokaisen korttelin läheisyydessä vähintään joka toisessa korttelivälissä pyöräilyreitin tekninen laatu määräytyy liikennetarpeen ja paikallisten olosuhteiden pohjalta

10 LIIKEKESKUSTAN KEHITTÄMINEN kävelykadut ja yhteisen tilan kadut yhdessä laajentavat keskustan kävelyalueita ulkoiselta olemukseltaan ovat samankaltaisia pyöräpysäköintiä kävelyalueiden yhteyteen torin ympäristön kehittäminen mahdollistuu torinaluspysäköinnin myötä

11 Kauppakatu / Koskikatu ESIMERKKEJÄ HOLLANNISTA YHTEINEN TILA Haren ajon./vrk 4000 pp/vrk

12 ASUINALUEIDEN KEHITTÄMINEN muutoksia piha- ja hidaskaduiksi asuinalueiden rauhoittaminen jalankulun ja pyöräilyn ehdoilla asukaspysäköinnin kehittäminen täydennysrakentamista varten

13 ASUINALUEIDEN KEHITTÄMINEN

14 ASUINALUEIDEN KEHITTÄMINEN Malmikatu välillä Länsikatu Koulukatu Rantakatu

15 LIIKENTEEN PÄÄVERKON KEHITTÄMINEN Suvantokatu Rantakatu liittymä ja Rantakatu välillä Malmikatu Koskikatu

16 PÄÄKATUVERKON TOIMIVUUS ajokaistojen ja liittymäjärjestelyjen toimivuuden (turvallisuus + sujuvuus) optimointi Kiertoliittymiä, valo-ohjausta, T-liittymiä, korotettuja liittymiä ja erilaisia suojatiejärjestelyjä käytetään aina tilanteen ja tarpeen mukaan.

17 LIITTYMÄTYYPIN VALINTA Eritasoliittymä Kiertoliittymä Valo-ohjaus

18 KOULUKATU Ajoradan kaventaminen 4 3 kaistaa

19 RANTAKATU Ajoradan kaventaminen 4 3 kaistaa

20 ESIMERKKEJÄ HOLLANNISTA YDINKESKUSTAN KIERTOLIITTYMÄ Drachten, Laweiplein ajon./vrk, pp/vrk Viivytys valo-ohjatussa liittymässä oli keskimäärin s kaikilla liikennemuodoilla. Kiertoliittymän viivytys autoilijoilla keskimäärin 9 s säästö vastaa 8 auton seisottamista tyhjäkäynnillä vuodesta toiseen 24 h / vrk Pyöräilijöillä viivytys on lähes olematon; vain noin 3 % pyöräilijöistä joutuu ylipäänsä pysähtymään.

21 ESIMERKKEJÄ HOLLANNISTA Drachten, Laweiplein ennen 5 loukk. / 5 vuotta jälkeen 1 loukk. / 5 vuotta

22 JALANKULKIJAN RISKIT AUTON TÖRMÄYSNOPEUDEN FUNKTIONA Kiertoliittymä ja sen muotoilu Alhaisemmat ajonopeudet autoilijan väistämiskynnys alenee (ruots. tutk.) onnettomuuden välttäminen oleellisesti helpottuu seuraukset lievenevät oleellisesti liikenteen sujuvuus ja joustavuus paranevat Lähde: Rosén et. al 2009 & 2010

23 KIERTOLIITTYMIEN MÄÄRÄN JA ONNETTOMUUKSIEN KEHITYS RANSKASSA

24 ESIMERKKEJÄ HOLLANNISTA KIERTOLIITTYMÄ PYÖRÄILYREITIN JA PÄÄKADUN RISTEYKSEEN

25