Sosiaalipolitiikka Tutkimuksen ja opetuksen painopisteet Ammatilliset valmiudet Työllisyystilanne Jatkokoulutus

Transkriptio

1 Tutkimuksen ja opetuksen painopisteet Sosiaalipolitiikan opetuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet sosiaalipoliittista asiantuntemusta edellyttäviin tehtäviin sekä tieteellisiin jatko-opintoihin. Tavoitteena on ammattitaitoisen henkilökunnan kouluttaminen julkisyhteisöjen, yritysten ja järjestöjen hallinnon, suunnittelun, koulutuksen ja tutkimuksen tehtäviin. Opetuksessa tämä merkitsee itsenäisen, kriittisen ajattelun, ongelmien ratkaisukyvyn ja yhteistyökyvyn korostamista. Kaikissa moderneissa yhteiskunnissa sairaus, työttömyys, vanhuus ja muut elämään liittyvät riskit aiheuttavat toimeentulon epävarmuutta. Niin riskit kuin ihmisten tarpeetkin muuttuvat yhteiskunnan muutoksen myötä. Globalisoitumisen ja Euroopan yhdentymiskehityksen kansallisvaltioille aiheuttamat haasteet, työelämän ongelmat ja työttömyys, köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen sekä väestön vanheneminen ovat esimerkkejä ajankohtaisista kysymyksistä, joihin sosiaalipolitiikka niin tieteenä kuin käytännön toimintanakin etsii ratkaisuja. Kysymysten ratkaisussa sekä taloudelliset että moraaliset tekijät ovat tärkeitä. Yleisellä tasolla sosiaalipolitiikan opetuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle teoreettiset valmiudet ymmärtää yhteiskunnan rakenteita, toimintaa, muutoksia ja muutosten syitä perehdyttämällä opiskelijat 1. keskeisiin yhteiskuntateorioihin 2. yhteiskunnallisten instituutioiden kehittymiseen ja toimintaan eri maissa 3. hyvinvointivaltiomalleihin, niiden kehitykseen ja kehityssyihin Yleisvalmiuksien ohella opetusta järjestetään erityisesti niillä sosiaalipolitiikan erityisaloilla, joille Turun yliopiston sosiaalipolitiikka oppiaineen oma tutkimus ja opettajien asiantuntemus ovat suuntautuneet. Sosiaaliturvajärjestelmät ja niiden yhteiskuntapoliittisten vaikutusten arviointi muodostaa oppiaineen koulutuksen ja tutkimuksen painopistealueen. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, miten eri sosiaalipoliittiset ratkaisut vaikuttavat palveluiden saatavuuteen, tulonjakoon, köyhyyteen ja hyvinvointivaltion kannatusperustaan. Sosiaalipoliittiset ratkaisut ovat yhä enenevässä määrin kansainvälisiä. Siksi kansainväliset vertailut ja niihin liittyvät metodiset valmiudet ovat keskeisellä sijalla sekä laitoksen tutkimustoiminnassa että opetuksessa. Ammatilliset valmiudet Sosiaalipolitiikan antamia valmiuksia voidaan soveltaa hyvin monilla yhteiskunnallisen toiminnan alueilla niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Hankitut valmiudet soveltuvat julkisen hallinnon ja muiden organisaatioiden mm. järjestöjen ja yritysten hallinto, suunnittelu, tutkimus- ja koulutustehtäviin. Sosiaali-, työvoima ja henkilöstöhallinto ovat tyypillisiä sosiaalipolitiikan hallinnollisia sovelluksia. Suunnittelua ja päätöksentekoa koskevia valmiuksia tarvitaan nykyisin yhä useammilla aloilla. Sosiaalipolitiikan opiskelijoita on sijoittunut tutkimustehtäviin korkeakouluihin ja eri tutkimuslaitoksiin sekä hallinnollisiin asiantuntijatehtäviin. Yliopiston ohella sosiaalipolitiikkaoppiaineesta valmistuneita on sijoittunut sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulujen sekä erilaisten keskiasteen oppilaitosten opetustehtäviin. Työllisyystilanne Tutkimukset ja korkeakoulutilastot Turun yliopiston yhteiskuntatieteellisestä tiedekunnasta valmistuneista osoittavat, että sosiaalipolitiikkaa pääaineenaan opiskelleet ovat sijoittuneet työmarkkinoille hyvin. Lisäksi lähivuosina tapahtuva nopea eläkkeelle siirtyminen entisestään parantaa työllisyystilannetta. Sosiaalipolitiikasta valmistuneita työskentelee paikallisissa, kansallisissa ja kansainvälisissä asiantuntijatehtävissä, niin julkishallinnossa, yrityksissä kuin sosiaalialan järjestöissäkin. Merkittäviä työllistäjiä ovat kunnat, järjestöt, vakuutusyhtiöt, kansaneläkelaitos, valtion keskushallinto sekä tutkimuslaitokset ja yliopistot. Jatkokoulutus Sosiaalipolitiikasta valmistuneilla on mahdollisuus suorittaa valtiotieteiden lisensiaatin ja tohtorin tutkinto. Lisätietoa jatkotutkinnoista saa tiedekunnan sivulta TOPSOS sosiaalivakuutuksen huippuasiantuntijoiden jatkokoulutuksesta lisätietoa saa osoitteesta HOPS opiskelijan ohjauksen välineenä sosiaalipolitiikan laitoksella Henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) tavoitteena on tukea pääaineopiskelijaa opintojen suunnittelussa ja etenemisessä. Ensimmäisen vuoden opiskelijat kutsutaan HOPS-keskusteluun neuvonta-assistentin kanssa ensimmäisen opintovuoden aikana. Opintojen myöhemmissä vaiheissa HOPS-ohjausta annetaan opiskelijan omien tarpeiden mukaan. HOPS-keskustelun pohjana toimii HOPS-lomake, joka löytyy oheisen linkin kautta Sivuaineiden opinnot Sivuaineiden opintoja on yhteensä vähintään 100 opintopistettä. Sivuaineet voidaan valita vapaasti, suositeltavimpia ovat yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan aineet. Sivuaineiksi on suoritettava kahdet perusopinnot (25 op) tai vastaavat opintokokonaisuudet (25 op) (ks. tiedekunnan ohjeet). Vaihtoehtoisia sivuaineita voivat olla myös oikeustieteellisen tiedekunnan opinnot, kasvatustiede, erityispedagogiikka, aikuiskasvatus, kulttuurimaantiede, hoitotiede, mediatutkimus, Åbo Akademin valtiotieteellisen tiedekunnan aineet tai anomuksesta jokin muu tieteenala. Opinto-oppaan lopusta löytyy myös muita sivuainekokonaisuuksia.

2 Kansainväliset opinnot ja opiskelijavaihto Opiskelija ja -opettajavaihto ja opiskelu ulkomailla sekä osallistuminen kansainvälisiin koulutusohjelmiin, kursseihin ja projekteihin on oleellinen osa sosiaalipolitiikan opiskelua. Tavoitteena on, että opiskelijat saavat mahdollisimman paljon kansainvälistä kokemusta opintojensa aikana. Suosituksena on, että jokaisen opiskelijan opintoihin sisältyy kansainvälisiä opintoja. Erillisillä sopimuksilla on mahdollista päästä myös EU-maiden ulkopuolelle. Vaihto-opiskelu kestää yleensä 3-9 kuukautta, mutta myös lyhytkursseja mm. kansainvälisten kesäkoulujen muodossa on tarjolla. Lisätietoa saa Kansainvälisten asioiden palvelupisteestä. Vaihtoa suositellaan toisen opiskeluvuoden jälkeen. Myös pro gradu - vaiheen opintoja voi suorittaa ulkomailla. Vaihto-opiskelusta laaditaan erillinen opintosuunnitelma, jonka mukaan ulkomailla suoritetut opinnot luetaan hyväksi kotiyliopiston tutkintoon. Myös harjoittelu on mahdollista suorittaa ulkomailla. Kansainväliset opinnot kuuluvat myös jatko-opiskelijoille, joille on Erasmus vaihtopaikka Bathin yliopistoon. Kansainvälisyyttä on myös osallistuminen tiedekunnan muiden laitosten ja turkulaisten korkeakoulujen tarjoamaan kansainväliseen opetukseen ja ulkomaisten vaihto-opettajien ja asiantuntijoiden pitämille kursseille ja luennoille. oppiaineessa on käytössä ns. vierailuluentojen opintosuorituspassi, johon koottujen merkintöjen ja mahdollisesti vaadittavien luentopäiväkirjojen perusteella saa korvaavuuksia erikseen sovittavista opintojaksoista. Lisätietoa kansainvälisistä opinnoista saa oppiaineen kansainvälisten asioiden yhdyshenkilöltä, tiedekunnan kansainvälisten asioiden suunnittelija Tarja Virralta ja kansainvälisten asioiden palvelupisteestä. sivuaineena Sosiaalipolitiikan opintoja voidaan suorittaa sivuaineena seuraavina opintokokonaisuuksina: SUPPEAT SIVUAINEET 25 op sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön perusopinnot LAAJAT SIVUAINEET 60 op sosiaalipolitiikan perusopintojen lisäksi seuraavat opintojaksot: A.1 (15 op), A.2 (9op), A.3 C kohta (3 op), A.4.1 (2 op), A.4.5 (2 op) ja S.3 (4 op). SYVENTÄVIIN OPINTOIHIN jatkavat sivuaineopiskelijat suorittavat kaikki aineopintoihin kuuluvat opintojaksot pääainevaatimusten mukaan. Mikäli sosiaalityön opiskelija suorittaa sivuaineena sosiaalipolitiikasta ns. toisen sivuainekokonaisuuden, suorittaa hän seuraavat sosiaalipolitiikan opintojaksot (yht. 25op): A.1 (15op), A.2 (6op eli kaksi erityisalaa) ja S.3 (4op).

3 , VTK KANDIDAATIN TUTKINNON RAKENNE (180 OP) 1. Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön perusopinnot 25 op 2. Sosiaalipolitiikan aineopinnot 50 op Kandidaatin tutkielma 10 op 3. Tiedekunnan yhteiset opinnot 16 op - filosofiaopinnot (6 op) - tilastomenetelmien peruskurssi (8 op) - SPSS ohjelmistokurssi (2 op) 4. Kieliopinnot 15 op 5. Sivuaineopinnot 64 op Lisätiedot OHJEELLINEN OPINTOJEN SUORITUSJÄRJESTYS 1. OPINTOVUOSI Syksy P.1 Johdatus sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön perusteisiin 7 op P.2 Yhteiskunnan muutos, sosiaaliset ongelmat ja sosiaalipolitiikka 6 op Kevät P.3 ja talous 5 op P.4 Sosiaalipolitiikan kansalliset ja kansainväliset haasteet 7 op Yhteensä: 25 op 2. OPINTOVUOSI Syksy A.1.1 Riskit, instituutiot ja hyvinvointi 5 op A.1.2 Sosiaalipolitiikan klassikot I 2 op A.1.5 The Changing Social Dimension of the European Union 3 op (V) A.2 Sosiaalipolitiikan erityisalat 3op A.4.1 Johdatus sosiaalitutkimukseen 5 op Kevät A.1.3 Sosiaalipolitiikan kannatusperusta 4 op A.1.4 ja talous II 4 op A.2 Sosiaalipolitiikan erityisalat 3op A.3 Sosiaalioikeus 5 op A.4.3 Sosiaalitilastollinen tutkimus 4 op Yhteensä: 35 op 3. OPINTOVUOSI Syksy A.2 Sosiaalipolitiikan erityisalat 3 op A.4.2 Survey-tutkimuksen perusteet 4 op A.4.4 Laadullinen tutkimus 5 op A.4.6 Kandidaattiseminaari 5 op Kevät A.4.5 Projektit ja arviointi 3 op A.4.6 Kandidaattiseminaari 5 op Yhteensä: 25 op SOSP2800 Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön perusopinnot 25 op - Arviointi SOSP5998 P.1 JOHDATUS SOSIAALIPOLITIIKAN JA SOSIAALITYÖN PERUSTEISIIN (P) 7 op (muokattu: ) Veli-Matti Ritakallio ja Katja Forssén

4 SOSP5998 Sosiaalipolitiikan kirja ja luento (3op) SOSP5997 Sosiaalityön kirja ja luento (3op) SOSP5999 Reader/Workshop (1op) Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tieteellisen tutkimuksen alat ja painopistesuunnat sekä hallitsee sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön peruskäsitteistön. Opintojaksolla tutustutaan sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön historialliseen kehitykseen, sosiaalipoliittisten järjestelmien pääpiirteisiin sekä sosiaalisen toiminnan kytkeytymiseen yhteiskunnalliseen kehitykseen. Kirjallisuus ja luento (30 h) + 10 h workshop sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön pääaineopiskelijoille. Sivuaineopiskelijat suorittavat workshopin sijasta erillisen teoksen. Kuulusteluja järjestetään syyslukukaudella kolme kertaa: luennon päätteeksi ja 2 rästitenttiä (marraskuun ja joulukuun tiedekunnan tenttipäivinä). Lisäksi kuulusteluja järjestetään tiedekunnan kesätenttipäivinä. Luentokuulustelu, jonka yhteydessä tentitään alla olevat teokset Sosiaalipolitiikan kirja ja luento arvostellaan yhtenä kokonaisuutena, sosiaalityön kirja ja luento arvostellaan yhtenä kokonaisuutena ja sivuaineopiskelijoiden teos yhtenä kokonaisuutena asteikolla 1-5. Workshop-työskentely arvostellaan asteikolla hylätty-hyväksytty. 1. vuoden syksy. Pääaineopiskelijat: Karisto, Takala & Haapola: Matkalla nykyaikaan, sivut Juhila: Sosiaalityöntekijöinä ja asiakkaina Sivuaineopiskelijat: Helne et al: Sosiaalinen politiikka, sivut ja sivut Raunio: Olennainen sosiaalityössä (2. uudistettu painos 2009) Särkelä & Eronen (toim.): Perusturvan pulmat ja uudistamisen vaihtoehdot (reader) SOSP6005 P.2 YHTEISKUNNAN MUUTOS, SOSIAALISET ONGELMAT JA SOSIAALIPOLITIIKKA (P) 6 op (muokattu: ) Leo Nyqvist, Ismo Söderling ja tohtorikoulutettava Pääaineopiskelijat: SOSP6008 Tiedonhaku (2op) SOSP6009 Ryhmäessee (2op) SOSP6010 Yksilöessee (2op) Sivuaineopiskelijat: SOSP6005 Kirjat, sosiaalipolitiikan assistentti (3op) SOSP6006 Luento, Leo Nyqvist (1op) SOSP6007 Sosiaaliturvan historia -verkkokurssi (2op) Jakson tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää suomalaisen yhteiskunnan kehittymisen, sosiaalisten ongelmien ja kulloinkin vallitsevan sosiaalipolitiikan keskinäiset yhteydet sekä suomalasien kehityksen ominaispiirteet. Tavoitteena on myös antaa opiskelijalle valmiudet ymmärtää väestöön ja väestöpolitiikkaan liittyviä kysymyksiä. Perehtyessään sosiaalisia ongelmia ja sosiaalista poikkeavuutta käsitteleviin teorioihin ja interventiokäytäntöihin opiskelija ymmärtää yksilö- ja perhetasolla toteutettavia interventioita ja toteutettavaa interventiopolitiikkaa osana sosiaalipoliittista järjestelmää. Opiskelijat perehtyvät verkko-opintojen avulla suomalaisen yhteiskunnan muutoksen peruspiirteisiin, sosiaalipolitiikan muotoutumiseen sekä sosiaalipolitiikan yhteiskunnallisiin kytkentöihin. Luento-opetuksen avulla opiskelijat paneutuvat väestöön ja yhteiskunnalliseen muutokseen liittyviin kysymyksiin sekä sosiaalisten ongelmien määrittelytapoihin, interventioihin ja interventiopoliittisiin näkökulmiin. A) Pääaineopiskelijat: Opintojaksoon kuuluu Sosiaaliset ongelmat ja interventiokäytännöt -luento (16 h). Opiskelijat suorittavat osan opintojaksosta internetympäristössä. Kirjallisuuskuulustelun sijasta kurssin kirjallisuus toimii pääaineopiskelijoille

5 oheislukemistona, jota käytetään mm. verkosta saatavan aineiston ohella ja verkon kautta suoritettavien kirjallisten töiden lähdemateriaalina. Näiden töiden suorittamista ohjaavat ns. tutoropettajat, jotka ovat opinnoissaan pidemmälle edenneitä opiskelijoita. Kurssiin sisältyy kaikille yhteinen luento-osuus 16 h. Luento-osuutta ja oheismateriaalia ei tentitä perinteiseen tapaan, vaan suoritus tapahtuu annettujen tehtävien pohjalta verkon kautta. Toiminta-ajatuksena on opitun tietoaineksen ja hankitun lähdemateriaalin soveltaminen verkkotehtävissä. B) Sivuaineopiskelijat suorittavat opintojakson luennot ja kirjallisuuden. Osallistuminen verkko-opetukseen + harjoitustyö(t) TAI Osallistuminen verkko-opetukseen + harjoitustyö(t) + kirjallinen tentti. A) Pääaineopiskelijat: Verkkotehtävät ja -keskustelut vastuu- ja tutoropettajien ohjaamana. Oheislukemiston lisäksi opiskelijat tutustuvat verkon kautta myös muuhun lähdeaineistoon ja soveltavat sitä annettuihin tehtäviin. Kurssi suoritetaan kokonaan verkkotehtävinä. B) Sivuaineopiskelijat: Sosnetin Sosiaaliturvan historia -verkkokurssi. Lisäksi opiskelijat suorittavat Sosiaaliset ongelmat ja interventiokäytännöt -luennon (16 h) luentokuulusteluna ja pääaineopiskelijoiden oheislukemiston erillisenä kirjallisuuskuulusteluna. Pääaineopiskelijat: kurssin osat arvostellaan kokonaisuutena asteikolla 1-5. Sivuaineopiskelijat: kirjallisuus ja luennot arvostellaan erikseen asteikolla 1-5 ja verkkokurssi asteikolla hyväksytty-hylätty. 1. vuoden syksy. Pääaineopiskelijoiden oheislukemisto: Julkunen: Kuka vastaa? Hyvinvointivaltion rajat ja julkinen vastuu Taimio (toim.): Talouskasvun hedelmät - Kuka sai ja kuka jäi ilman? Sivut 17-30, ja Anttonen & Sipilä: Suomalaista sosiaalipolitiikkaa SOSP6015 P.3 SOSIAALIPOLITIIKKA JA TALOUS (P) 5 op (muokattu: ) Tohtorikoulutettava SOSP6015 Oppimispäiväkirja (5op) Opintojaksolla perehdytään yksityisten markkinoiden ja julkisen talouden välisiin suhteisiin. Kurssin käytyään opiskelija tuntee hyvinvointivaltion rahoituksellista perustaa koskevan keskustelun. Kurssilla tarkastellaan talouspolitiikan ja sosiaalipolitiikan välistä suhdetta, sosiaalipolitiikan merkitystä taloudellisena investointina, sosiaalipoliittisia tulonsiirtojärjestelmiä ja niiden kannustinvaikutuksia sekä verotuksen roolia hyvinvointivaltiollisesta näkökulmasta. Kurssi suoritetaan monimuoto-opetuksena, joka koostuu luennoista, opintoryhmätyöskentelystä tutor-opettajien ohjauksessa sekä itseopiskelusta (oheismateriaaliin tutustumisesta ja oppimispäiväkirjan kirjoittamisesta). Kontaktiopetuksen kesto on 32 h, josta luentoja 16 h ja opintoryhmätyöskentelyä 16 h. Osallistuminen kontaktiopetukseen + luento- / oppimispäiväkirja + harjoitustyö(t). Luennot ja aktiivinen osallistuminen opintoryhmätyöskentelyyn. Opintoryhmätyöskentelyyn osallistuminen on pakollista, niihin on myös ilmoittauduttava ennakkoon. 1. vuoden kevät. SOSP6019 P.4 SOSIAALIPOLITIIKAN PAIKALLISET, KANSALLISET JA KANSAINVÄLISET HAASTEET (P) 7 op (muokattu: ) tohtorikoulutettava

6 SOSP6019 Kirjat (5op) SOSP6020 Luento (2op) Jakson tavoitteena on tutustua niihin prosesseihin, jotka yhtäältä vaativat lisääntyvää sosiaalipoliittista toimintaa, mutta jotka samalla muuttavat sosiaalipolitiikan toimintaedellytyksiä. Tarkastelu ulottuu suomalaisista paikallistason haasteista aina globaaleihin ongelmiin. Jakson keskiössä ovat mm. kuntien rooli sosiaalipolitiikan toteuttajana, väestömuutokset, väestön vanheneminen, rikkaiden ja köyhien maiden väliset suhteet, Euroopan unioni, talouden globalisaatio ja post-kommunististen transitiomaiden ongelmat. Opiskelija tutustuu pohjoismaisen hyvinvointivaltiomallin erityispiirteisiin sekä väestömuutokseen, työmarkkinoiden, hyvinvointipalvelujen ja julkisen sektorin haasteisiin. Lisäksi hän osaa kuvata kuntien roolia sosiaalipolitiikan toteuttajana, tuntee Euroopan unionin toimintaa erityisesti sosiaalipolitiikan alalta ja osaa kuvata talouden globalisaatiota sekä post-kommunististen transitiomaiden ongelmia. Luennot 22 h ja kirjallisuus Luentokuulustelu ja kirjallisuuskuulustelu erikseen Luennot (2 op) ja kirjallisuus (5 op) arvostellaan erikseen. 1. vuoden kevät. Koskiaho: Hyvinvointipalveluiden tavaratalossa, sivut 9-62 ja Timonen: Ageing Societies Taylor-Gooby: New Risks, New Welfare - the Transformation of the European Welfare State, sivut 1-28, ja Andersen ym.: The Nordic Model. Embracing Globalisation and Sharing Risks. Löytyy netistä: SOSP9571 Sosiaalipolitiikan aineopinnot 60 op Arviointi A.1 SOSIAALIPOLITIIKAN TEORIA I 15 op SOSP6024 A.1.1 RISKIT, INSTITUUTIOT JA HYVINVOINTI (P) 5 op (muokattu: ) Heikki Ervasti SOSP6028 Kirjat (3op) SOSP6027 Luento (2op) Opintojakso laajentaa opiskelijan tietoja sosiaalipoliittisten järjestelmien luonteesta ja kehityksestä sekä niitä koskevan tutkimuksen suuntauksista. Opintojaksolla tutustutaan erilaisten sosiaalipoliittisten järjestelmien muotoutumiseen, toimintaperiaatteisiin, sosiaalisten riskien ratkaisemiseen sekä siihen, minkälaisia seurauksia eri järjestelmien toiminnalla on kansalaisten hyvinvointiin. Opiskelijan tietoja sosiaalipolitiikan peruskäsitteistä ja niiden erilaisista tulkinnoista syvennetään. Luennot ja niihin liittyvät harjoitukset yhteensä 24 h sekä kirjatentti. Luennot ja kirjallisuus erikseen.

7 Luennot ja kirjallisuus arvostellaan erikseen. 2. vuoden syksy. Pakolliset edeltävät opinnot: Sosiaalipolitiikan perusopinnot Kangas & Palme: Social policy and economic development in the Nordic countries Castles: The Future of the Welfare State. Crisis Myths, Crisis Realities Pierson: Dismantling the welfare state SOSP6032 A.1.2 SOSIAALIPOLITIIKAN KLASSIKOT I (P) 2 op (muokattu: ) jatko-opiskelija SOSP6032 Kirjat (2op) Opintojakson tavoitteena on antaa yleiskatsaus sosiaalipolitiikan ja hyvinvointivaltion keskeisimpiin aihealueisiin tutustumalla sekä perinteisten että modernien hyvinvointitutkimuksen klassikoiden tuotantoon. Kurssilla perehdytään sosiaalipolitiikan tunnetuimpien klassikoiden alkuperäistuotantoon Kirjallisuuskuulustelu Kirjallisuuskuulustelu arvostellaan asteikolla vuoden syksy. Pakolliset edeltävät opinnot: Sosiaalipolitiikan perusopinnot Saari (toim.): Hyvinvointivaltio - Suomen mallia analysoimassa, sivut 1-122, ja Sosiaalipolitiikan käsite ja suomalaisen sosiaalipolitiikan klassikot I ja Sosiaalipolitiikan käsite ja suomalaisen sosiaalipolitiikan klassikot II (molemmat saatavilla laitokselta) SOSP6036 A.1.3 SOSIAALIPOLITIIKAN KANNATUSPERUSTA (P) 4 op (muokattu: ) Heikki Ervasti SOSP6036 Kirjat (2op) SOSP6037 Luento (2op) Kurssin tavoitteena on perehdyttää opiskelija sosiaalipolitiikan kannatusperustaa koskeviin keskeisiin teorioihin, kannatusperustaa koskevan tutkimuksen erityisongelmiin ja keskeisiin tutkimustuloksiin. Kurssilla tarkastellaan sosiaalipolitiikan kannatusperustaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä teoreettisesti sekä empiiristen tutkimusten valossa. Luento 24 h ja kirjallisuus Luento- ja kirjallisuuskuulustelu erikseen. Luennot ja kirjallisuus arvostellaan erikseen.

8 2. vuoden kevät. Pakolliset edeltävät opinnot: Sosiaalipolitiikan perusopinnot Kaksi seuraavista: Ervasti ym. (toim.): Nordic Social Attitudes in a European Perspective Kumlin: The Personal and the Political Larsen: The Institutional Logic of Welfare Attitudes Svallfors: The Political Sociology of the Welfare State SOSP6046 A.1.4 SOSIAALIPOLITIIKKA JA TALOUS II (P) 4 op (muokattu: ) Veli-Matti Ritakallio SOSP6046 Luennot/seminaari ja kirjallisuus (4op) Opintojakson tavoitteena on lisätä opiskelijoiden perehtyneisyyttä sosiaalipolitiikan ja talouden välisestä vuorovaikutuksesta. Opintojaksolla perehdytään laajasti ja monipuolisesti sosiaalipolitiikan ja talouden väliseen suhteeseen. Syvällisimmän tarkastelun kohteena on sosiaalipoliittisten järjestelmien sosiaalitaloudellinen analysointi oikeudenmukaisuuden ja tehokkuuden näkökulmista. Luento 28 h ja kirjallisuus. Luennot ja kirjallisuus tentitään yhdessä. Luennot ja kirjallisuus arvostellaan yhdessä asteikolla vuoden kevät. Pakolliset edeltävät opinnot: Sosiaalipolitiikan perusopinnot Barr: Economics of the Welfare State, sivut Goodin ym.: The Real Worlds of Welfare Capitalism. SOSP2919 A.1.5 THE CHANGING SOCIAL DIMENSION OF THE EUROPEAN UNION (V) 3 ECTS (muokattu: ) Subject Social Policy Persons in charge Johannes Pakaslahti General description SOSP2919 learning diary (3op) Objectives The aim of the course is to provide an overview of the European Union (EU) and its social dimension under present economic and political constraints. It analyses the role of social policies at the European and national levels. Content Key topics of the course deal with: - The economic development and its political and social implications - The political impact of the ratification (or non-ratification) of the Lisbon 2007 Reform Treaty. How far away is the "evercloser European Union" anticipated in the EU primary legislation? - Social policy tools of the European Union and their usage (juridical, resource, political and information guidance). What type of decision-making is required and under which conditions to take use of them? - The main EU institutions and their changing (and differing) attitudes towards the social dimension - Major integration theories and their usage under the current economic and social conditions - Deepening and widening of integration and its enlargement

9 - Main driving forces and stumbling-blocks of economic, political and social integration - The Lisbon 2000 Strategy and its renewal in Similarities and differences between social policies at the European and national levels - The so-called European Social Model - an EU buzz-word or an emerging serious process (various interpretations)? Further information on teaching methods Lectures 20 h and learning diary Modes of study Participation in classroom work + study journal / learning diary. *Evaluation 1-5 Recommended year of study 2. year spring. A.2. SOSIAALIPOLITIIKAN ERITYISALAT (P) 9 op Edellytysten ja suositusten lisätiedot Opiskelijat valitsevat vähintään kolme erityisalat opintojaksoa, yhteensä 9op. Kurssitarjonta vaihtelee vuosittain. SOSP9581 A.2.1 KAUPUNKITUTKIMUS (V) 3 op (muokattu: ) Sampo Ruoppila Opintojakson tavoitteena on antaa näkökulmia kaupunkitutkimuksen tutkimusaiheisiin, tutkimusalueen käsitteisiin ja teoreettisiin lähtökohtiin. Tavoitteena on myös oppia seuraamaan alalla tehtävää monitieteistä tutkimusta, arvioimaan sitä kriittisesti sekä kehittämään uusia näkökulmia suomalaiseen kaupunkitutkimukseen. Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelijat kaupunkitutkimuksen lähtökohtiin ja keskeiseen käsitteistöön. Kurssilla käsitellään kaupunkitutkimuksen muotoutumista omaksi tutkimussuunnakseen, jonka parissa toimii useista eri tieteellisistä taustoista peräisin olevia tutkijoita. Tutkimusaiheista käsitellään kaupunkirakenteen muutosta, asuinalueiden erilaistumista ja julkista kaupunkitilaa koskevia lähestymistapoja ja niihin liittyvää käsitteistöä. Kurssilla pohditaan myös julkisen politiikan vaikutusta erilaisten tutkittujen kaupunki-ilmiöiden muotoutumiseen Luennot 12 h ja kirjallisuus Luento- ja kirjallisuuskuulustelu tentitään yhtäaikaisesti. Pakolliset edeltävät opinnot: Sosiaalipolitiikan perusopinnot Tarjontatiedot JOO-opiskelijoille Kirjallisuus: Savage & Ward & Ward: Urban Sociology, Capitalism and Modernity (Second Edition, 2003). Wacquant: Urban Marginality in the Coming Millennium. Urban Studies, 36:10 (1999), sivut Nevalainen: Kaupungista puhumisen tavat vallankäytön välineinä. Yhdyskuntasuunnittelu 2004:3 4, sivut Peltonen: Paikallisen hallintatavan polkuriippuvuus. Yhdyskuntasuunnittelu 2004:3 4, sivut Vuolteenaho & Ainiala & Wihuri: Asuntosäästäjien Tapiolasta Helsingin East Endiksi: kaava- ja taloyhtiönimistö Vuosaaren kasvun vuosikymmeninä. Yhdyskuntasuunnittelu 2007:4, sivut SOSP6068 A.2.2 NAAPURIYHTEISÖJEN SOSIAALITUTKIMUS (V) 3op 3 op (muokattu: ) Hannu Ruonavaara SOSP6068 (3op) Kurssin käytyään opiskelijalla on hyvät perustiedot siitä, miten naapurisuhteita on tutkittu ja millaisia tuloksia tutkimuksissa on saatu. Hän osaa jäsentää sosiaalitieteellisesti ammattitaitoisella tavalla naapurisuhteisiin liittyviä kysymyksiä ja ongelmia.

10 Kurssilla tutustutaan teoreettisiin (1) viitekehyksiin ja menetelmällisiin lähestymistapoihin, joilla sosiaalitieteissä on tarkasteltu naapurien välisiä suhteita, sekä (2) uusimpiin naapurisuhteita koskeviin tutkimustuloksiin. Erityisesti tarkastellaan, millaisia naapurisuhteet nykyaikaisissa yhteiskunnissa ovat, missä mielessä naapurustot ovat yhteisöjä, miksi ja miten naapurien välille syntyy konflikteja ja miten niitä voitaisiin ehkäistä. Opetuksen toteutustavat Luento-opetus 12 t. Luento- ja kirjallisuuskuulustelu tentitään yhtäaikaisesti. Luento- ja kirjallisuuskuulustelu arvostellaan yhdessä. Pakolliset edeltävät opinnot: sosiologian tai sosiaalipolitiikan perusopinnot Saatavissa internetistä tai kirjaston Nelli-portaalin kautta: Boyce: Neighbourliness and Privacy on a Low Income Estate. Sociological Research Online, Volume 11:3,. Campbell & Lee: Sources of Personal Neighbor Networks: Social Integration, Need, or Time? Social Forces 70:4, Crow, Graham & Summers: Neither Busybodies nor Nobodies: Managing Proximity and Distance in Neighbourly Relations. Sociology 36:1, Letki: Does Diversity Erode Social Cohesion? Social Capital and Race in British Neighbourhoods. Political Studies 56:1, Stokoe: Public Intimacy in Neighbour Relationships and Complaints. Sociological Research Online 11:3,. Völker, Flap & Lindenberg: When Are Neighbourhoods Communities? Community in Dutch Neighbourhoods. European Sociological Review 23:1, SOSP9580 A.2.3 NÄKÖKULMIA PERHETUTKIMUKSEEN (V) 3 op (muokattu: ) Mia Hakovirta Opintojakson tavoitteena on tarjota perustietoa perheestä ja perhesuhteista, lapsuudesta ja lapsuustutkimuksesta sekä lisätä ymmärrystä erilaisten perhemuotojen asemasta yhteiskunnasta. Tavoitteena on oppia seuraamaan perheeseen kohdistuvaa monitieteistä tutkimusta, arvioimaan sitä kriittisesti sekä kehittämään uudenlaisia näkökulmia perhetutkimukseen Kurssilla perehdytään perhettä koskeviin teorioihin sekä tämänhetkisen perhetutkimuksen keskeisiin tutkimuskysymyksiin, erilaisten perhejärjestelyiden moninaisuuteen ja monimuotoisuuteen sekä lapsuuden tutkimuksen nykysuuntauksiin. Opintojakso on monitieteinen luentosarja, jossa tarkastellaan uusimpaan tutkimukseen nojautuen lapsia ja lapsuutta, perheitä, perhesuhteita ja perhepolitiikkaa yhteiskunnassa mikro- ja makrotasoilla sekä useasta eri näkökulmasta. Luennot 12 h Luento- ja kirjallisuuskuulustelu tentitään yhtäaikaisesti. Luento- ja kirjallisuuskuulustelu arvostellaan yhdessä. Pakolliset edeltävät opinnot: Sosiaalipolitiikan perusopinnot. Kirjallisuus: 2 kirjaa, joista toisen on oltava englanninkielinen. Forsberg & Nätkin: Perhe murroksessa. Kriittisen perhetutkimuksen jäljillä. Sevón & Notko: Perhesuhteet puntarissa. Yesilova: Ydinperheen politiikka. Silva & Smart (1999): The New Family? Ellingsaeter & Leira: Politicising parenthood in Scandinavia: Gender relations in welfare states. Lewis: Children, changing families and welfare state.

11 SOSP9582 A.2.4. SOSIAALINEN MUUTOS VENÄJÄLLÄ JA ITÄISESSÄ KESKI-EUROOPASSA (V) 3 op (muokattu: ) Markus Kainu Kurssilla tutustutaan Venäjän ja itäisen Keski-Euroopan maiden yhteiskuntiin ja niissä tapahtuneisiin mittaviin muutoksiin sosialismin romahtamisen jälkeen. Pääpaino on Venäjässä, mutta kurssilla käsitellään myös muita Euroopan entisiä sosialistimaita. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija saa kurssin käytyään hyvän yleiskäsityksen alueen maiden yhteiskunnissa tapahtuneista muutoksista ja niiden syistä, opiskelija tunnistaa neuvostoperinnön merkityksen ja uusien aatteiden roolin sekä osaa arvioida, mikä on alueen maille erityistä ja tunnusomaista, mikä taas yleistä.. Kurssilla pyritään myös vertailevaan tarkasteluun: tavoitteena on, että vertailun kautta avautuu uusi näkökulma myös omaan yhteiskuntaan. Erityisteemoina kurssilla ovat mm. eriarvoisuuden kasvu ja uudet yhteiskuntaluokat, sukupuoli ja kansalaistoiminta; talouden ja hyvinvoinnin muutokset; asuminen, perhe, verkostot ja arkielämä; kollektiivinen muisti, menneisyyden hallinta ja sosialistinen perintö; mediakenttä ja informaatioyhteiskunta; alueiden asema, rajojen merkitys. Kurssi järjestetään yhteistyössä Aleksanteri-instituutin maisterikoulun kanssa. Opetuksen toteutustavat Luento-opetus verkossa 5 t. Verkkoluennot Moodlessa 5 kpl + lähipäivät Helsingissä ja Turussa + essee kirjallisuuden pohjalta. Osallistuminen verkko-opetukseen + osallistuminen kontaktiopetukseen + essee. 1. Verkkoluentojen seuraaminen moodlessa ja aktiivinen osallistuminen verkkokeskusteluun (jokaisen opiskelijan tulee kommentoida jokaista luentoa vähintään kerran hyvin valmistellulla, sisällöllisellä kommentilla, jonka pituus on vähimmillään noin 200 sanaa) 2. Osallistuminen lähiopetuspäiville ja marraskuussa 2010, ennakkomateriaaliin perehtyminen (ilmoitetaan myöhemmin) ja ryhmätyön tekeminen pienryhmässä. Tai mahdolliset korvaavat tehtävät. 3.Esseen (viisi sivua) kirjoittaminen vapaavalintaisesta aiheesta pohjautuen vähintään kolmeen seuraavista artikkeleista Verkkoluennoille osallistuminen ja essee arvostellaan. Pakolliset edeltävät opinnot: Sosiaalipolitiikan perusopinnot Tarjontatiedot JOO-opiskelijoille Kirjallisuus: Aldukaite: Poverty, Urbanity and Social Policy in Central and Eastern Europe Jolanta Aidukaite. In Aldukaite, J. (eds) Poverty, Urbanity and Social Policy: Central and Eastern Europe Compared. Cerami: Welfare State Developments in the Russian Federation: Oil-led Social Policy and 'The Russian Miracle'. Social Policy & Administration, 43(2), Cerami & Vanhuysse: Introduction: Social Policy Pathways, Tewnty Years after the Fall of the Berlin Wall. p In Cerami, A., & Vanhuysse, P. (eds) Post-Communist Welfare Pathways: Theorizing Social Policy Transformations in Central and Eastern Europe. Fuchs & Offe: Welfare State Formation in the Enlarged European Union. Patterns of Reform in the. Post-Communist New Member States. Retrieved from FuXPQXL6Q4pesS8Q&sig2=LCV6_3B_8OKs-4KBb8O5IQ Inglot: Introduction: Understanding Past and Present Social Policy Development in East Central Europe. p In Inglot, T. (eds) Welfare States in East Central Europe, (1st ed.). Szelewa & Polakowski: Who cares? Changing patterns of childcare in Central and Eastern Europe. Journal of European Social Policy, 18(2), SOSP1006 A.2.5 TERVEYDEN ERIARVOISUUS (V) 3 op (muokattu: ) Leena Koivusilta

12 SOSP1006 (3op) Opintojakson tavoitteena on antaa yleiskuva terveyserojen esiintymisestä Suomessa ja muualla sekä perehdyttää tutkimusalueen käsitteisiin ja teoreettisiin lähtökohtiin. Tavoitteena on myös oppia seuraamaan alalla tehtävää monitieteistä tutkimusta, arvioimaan sitä kriittisesti sekä kehittämään uusia näkökulmia tutkimuksen. Kurssilla perehdytään väestöryhmien välisen terveyden eriarvoisuuden ilmiöön ja sen mittaamiseen sekä terveyserojen ja muun yhteiskunnallisen eriarvoisuuden välisiin kytkentöihin. Aluksi esitellään terveyserotutkimuksen historiaa, sosiaalisen aseman ja terveyden mittaamisen tapoja sekä eri indikaattoreita käyttäen todettujen terveyserojen esiintymistä Suomessa ja muualla. Tämän jälkeen tarkastellaan tärkeimpiä erojen muodostumiselle esitettyjä selitysmalleja ja näitä malleja soveltavaa tutkimusta. Esitellään myös niitä teoreettisia ja metodologisia haasteita, joita terveyserotutkimukseen sen nykyvaiheessa kohdistuu ja tarkastellaan erojen kaventamisen sosiaali- ja terveyspoliittisia keinoja, toteutuneita erojen vähentämisohjelmia ja menetelmiä ohjelmien vaikuttavuuden arvioimiseksi. Luennot 12 h Luento- ja kirjallisuuskuulustelu. Luento- ja kirjallisuuskuulustelu arvostellaan yhdessä. 4. vuoden kevät. Pakolliset edeltävät opinnot: Sosiaalipolitiikan aineopinnot Tarjontatiedot JOO-opiskelijoille 2 kirjaa seuraavista Bartley: Health Inequality: An Introduction to Concepts, Theories, and Methods. Fritzell & Lundberg (toim.): Health inequalities and welfare resources. Continuity and change in Sweden. Kangas ym. (toim.):. Kohti terveyden tasa-arvoa. Marmot & Wilkinson (toim.): Social Determinants of Health. Palosuo ym. (toim.): Terveyden eriarvoisuus Suomessa. Sosioekonomisten terveyserojen muutokset Lundberg, ym. The Nordic Experience: Welfare State and Public Healthhttp:// SOSP6069 A.2.6 TYÖELÄMÄN SOSIAALITIETEELLISEN TUTKIMUKSEN VIIMEISIMMÄT VIRTAUKSET (V) 3 op (muokattu: ) Sosioologian vastuuhenkilö SOSP6069 Opintojakson tavoitteena on antaa opiskelijalle näkökulmia työelämäntutkimuksen aiheisiin, käsitteisiin ja teoreettisiin lähtökohtiin. Tavoitteena on saada tietoa ajankohtaisesta, sosiaalitieteellisestä työelämäntutkimuksesta, oppia arvioimaan sitä kriittisesti sekä kehittää mahdollisesti omia työelämätutkimuksellisia näkökulmia ja tutkimuskohteita. Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelijat sekä työelämäntutkimuksen historiaan ja kehitykseen että valikoituihin, viimeisimpiin ja mielenkiintoisimpiin virtauksiin, sekä keskeiseen, ajankohtaiseen keskusteluun. Kurssin pääpaino on ajankohtaisissa teemoissa. 1) Johdatus työelämäntutkimukseen, 2) Työttömyys, 3) Työ ja perhe, työ ja muu elämä 4) Työn epävarmuus ja työelämän laatu, 5) Ei-ammatilliset kvalifikaatiot (ulkonäkö, emootiot, sosiaaliset taidot ja miellyttäminen) 6) Maahanmuuttajat suomalaisilla työmarkkinoilla Luennot 12h

13 Luento- ja kirjallisuuskuulustelu tentitään yhtäaikaisesti. Luento- ja kirjallisuuskuulustelu arvostellaan yhdessä. Netistä ladattavissa: Julkunen: Työelämän pitkä ja lyhyt historia. Yhteiskuntapolitiikka 70:1, Hulkko: Toisilla työtä on liikaa, toisilla liian vähän. Hyvinvointikatsaus 1/2010. Känsälä & Kovalainen: Perheen ja yrittäjyyden yhteensovittaminen. Työ ja Ihminen 2005:1, Charles & James: The Gender Dimensions of Job Insecurity in a Local Labour Market. Work, Employment and Society 17:3, Kauhanen: Työtätekevät köyhät Suomessa, Talous & Yhteiskunta 2/2005, Nickson & Warhurst & Dutton: The importance of attitude and appearance in the service encounter in retail and hospitality. Managing Service Quality 15: Forsander: Maahanmuuttajat sukupuolitetuilla työmarkkinoilla mistä löytyy naisen paikka? Työpoliittinen Aikakauskirja 1:2003, A.3/A.4 SOSIAALIOIKEUS (P) 5 op A.2 SOSIAALIOIKEUS (P) 5 OP: A) Oikeusjärjestys B) Toimeentuloturvaetuuksiin liittyvä lainsäädäntö C) Sosiaalioikeutta ja hallintomenettelyä koskeva kirjallisuus Sivuaineopiskelijat suorittavat kurssista vain kohdan C (yht. 3 op). Edeltävien opintosuoritusten vähimmäismäärä 25 op Lisätiedot A-kohta arvostellaan asteikolla 1-5, B-kohdan ryhmätyö arvostellaan asteikolla hyväksytty-hylätty ja C-kohta asteikolla 1-5. SOSP6050 A.3/A.4 SOSIAALIOIKEUS A) Oikeusjärjestys (P) 1 op (muokattu: ) Leo Nyqvist SOSP6050 Oikeusjärjestys-luento (1op) Opiskelija hallitsee pääpiirteissään suomalaisen oikeusjärjestelmän toimintaperiaatteet, oikeudellisen peruskäsitteistön ja sosiaalioikeuden lähtökohdat. Luento-opetuksen ja käytännön harjoitusten yhdistäminen. Luennot 10 h (Pekka Riekkinen) Luentokuulustelu. A-osuuden voi korvata tiedekunnan järjestämällä Johdatus oikeustieteeseen-kurssilla. 2. vuoden kevät. Pakolliset edeltävät opinnot: Sosiaalipolitiikan perusopinnot SOSP6051 A.3/A.4 SOSIAALIOIKEUS B) Toimeentuloturvaetuuksiin liittyvä lainsäädäntö (P) 1 op (muokattu: )

14 Leo Nyqvist SOSP6051 Toimeentuloturva-luento (1op) Opiskelija ymmärtää toimeentuloturvaan kuuluvan lainsäädännön perustan ja systemaattiset peruspiirteet sekä pystyy pääpiirteittäin soveltamaan lakeja keskeisissä etuustapahtumissa. Oppiminen tapahtuu lainsäädännön ja esimerkkiharjoitusten ryhmämuotoisessa prosessissa opettajan ohjaamana. Ohjeistettu ryhmätyö opintomonisteen pohjalta 20 h. Ryhmätöiden ohjattu käsittely opettajan johdolla. (Prof. Seppo Koskinen) Harjoitustyö(t). Hyväksytty/hylätty 2. vuoden kevät. Pakolliset edeltävät opinnot: Sosiaalipolitiikan perusopinnot Oheislukemisto: Kansaneläkelaki, Sairausvakuutuslaki, Työntekijäin eläkelaki, Tapaturmavakuutuslaki, Asumistukilaki ja Laki toimeentulotuesta SOSP6052 A.3/A.4 SOSIAALIOIKEUS C) Sosiaalioikeutta ja hallintomenettelyä koskeva kirjallisuus (P) 3 op (muokattu: ) Leo Nyqvist SOSP6052 Kirjat (3op) Opiskelija ymmärtää sosiaalioikeudellisen normiston lähtökohdat ja sosiaalioikeudelliset periaatteet sekä hallintopäätösten tekemisen taustalla olevat periaatteet ja menettelytavat. Kirjallisuus muodostaa kattavan esityksen sosiaalioikeudesta ja hallintomenettelystä. Kirjallisuus tukee kohtien A ja B oppimisainesta ja opiskelijan on hyvä lukea kirjallisuutta jo muiden kurssin jaksojen aikana eikä ainoastaan välittömästi ennen kuulustelua. Tälloin asioiden keskinäiset yhteydet avautuvat paremmin. Sivuaineopiskelijat suorittavat kurssista vain kohdan C (yht. 3 op). 2. vuoden kevät. Pakolliset edeltävät opinnot: Sosiaalipolitiikan perusopinnot Kulla: Hallintomenettelyn perusteet (uusin painos 2008) Tuori: Sosiaalioikeus (luvut V, X ja XI kokonaisuudessaan sekä luvusta VI alaluvut 1, 2, 3 ja 4. A.4/A.6 TUTKIELMAN TEKOON HARJAANNUTTAMINEN 31 op Edellytysten ja suositusten lisätiedot Kurssit A.4.2/A.6.2 Survey-tutkimuksen perusteet (4 op) ja A.4.3/A.6.3 Sosiaalitilastollinen tutkimus (4 op) voi korvata osallistumalla sosiologian oppiaineessa järjestettäville vastaavan sisältöisille kursseille. Korvaavuuksista on sovittava etukäteen kurssin vastuullisen opettajan kanssa SOSP6058 A.4.1/A.6.1 JOHDATUS SOSIAALITUTKIMUKSEEN (P) 5 op (muokattu: )

15 Milla Salin (luennot) ja tohtorikoulutettavat (harjoitukset) SOSP6058 Luennot (2op) SOSP6059 Seminaari, vain pääaineopiskelijat (3op) Opintojakson suoritettuaan opiskelija on perehtynyt sosiaalipoliittisen tutkimuksen perusteisiin, ongelma-asetteluun ja tutkimusmenetelmiin. Tavoitteena on, että opiskelija hahmottaa eri tutkimustapoja niiden yhteiskuntateoreettisissa yhteyksissä. Kurssilla perehdytään tutkimuksen jäsentämiseen ja tutkimusmenetelmiin sekä harjoitellaan käytännössä tutkimustehtävän ideointia. Osallistuminen opetukseen + harjoitustyö(t) + seminaari TAI Osallistuminen opetukseen. Pääaineopiskelijat: luennot 16 h, harjoitukset 16 h, kirjaston tiedonhakukurssi 2 h sekä seminaarityö ja siihen liittyvät seminaariistunnot. Sivuaineopiskelijat: luennot 16 h (2 op) pääaineopiskelijat: luentotentti (2 op) ja seminaarityö (3 op) arvostellaan erikseen asteikolla 1-5, sivuaineopiskelijat: luentotentti arvostellaan asteikolla vuoden syksy. Sosiaalipolitiikan perusopinnot Oheiskirjallisuus: Hirsjärvi, Remes & Sajavaara: Tutki ja kirjoita, sivut Kuula: Tutkimusetiikka Ritakallio: Johdatus sosiaalipoliittiseen tutkimukseen Uusitalo: Tiede, tutkimus ja tutkielma SOSP6063 A.4.2/A.6.2 SURVEY-TUTKIMUKSEN PERUSTEET (P) 4 op (muokattu: ) tohtorikoulutettava (luennot + harjoitukset) SOSP6063 (4op) Opintojakson tavoitteena on johdattaa opiskelija sosiaalipoliittisesti orientoituneen survey-tutkimuksen lähtökohtiin, menetelmiin ja tekemiseen. Kurssilla käydään läpi hyvinvointitutkimuksen teoriaperustaa ja sen operationalisointia sekä erilaisia aineistonkeruun ja otantaperusteiden menetelmiä. Kurssiin sisältyvissä harjoituksissa perehdytään kyselylomakkeen tekemiseen, aineiston keruuseen ja aineiston käyttöönottamiseen. Lisäksi tutustutaan survey-aineistoihin kuvailevien analyysimenetelmien avulla. Luennot 3 h, ohjatut harjoitukset 20 h, oheiskirjallisuus ja tentti Aktiivinen osallistuminen luennoille ja harjoituksiin. Tietokoneella tehtävä tentti arvostellaan asteikolla vuoden syksy. Sosiaalipolitiikan perusopinnot, tilastomenetelmien peruskurssi ja SPSS-kurssi Oheiskirjallisuus: Alkula, Pöntinen & Ylöstalo: Sosiaalitutkimuksen kvantitatiiviset menetelmät, sivut Metsämuuronen: SPSS aloittelevan tutkijan käytössä

16 Toivonen: Empiirinen sosiaalitutkimus, sivut SOSP6067 A.4.3/A.6.3 SOSIAALITILASTOLLINEN TUTKIMUS (P) 4 op (muokattu: ) Tohtorikoulutettava SOSP6067 (4op) Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelijat sosiaalitilastollisen tutkimuksen teoriaan ja käytäntöön niin, että opiskelija saa käytännön valmiuden sosiaalitilastollisen tutkimuksen harjoittamiseen. Kurssilla harjoitellaan tilastojen käyttöä sekä graafisten esitysten tekemistä, tulkintaa ja raportointia. Kurssin jälkeen opiskelija pystyy itsenäisesti soveltamaan tilastollista tietoa ja esittämään tilastollista tietoa yhdenvertaisesti kuvioiden ja taulukoiden muodossa. Luennot 3 h, ohjatut harjoitukset 18 h ja oheiskirjallisuus Osallistuminen opetukseen + harjoitustyö(t). Aktiivinen osallistuminen luennoille ja harjoituksiin sekä harjoitustyö Luennot, harjoitukset ja harjoitustyö arvostellaan yhtenä kokonaisuutena asteikolla vuoden kevät. Sosiaalipolitiikan perusopinnot Oheiskirjallisuus: Paananen, Juntto & Sauli: Faktajuttu: Tilastollisen sosiaalitutkimuksen käytännöt SOSP6071 A.4.4/A.6.4 LAADULLINEN TUTKIMUS (P) 5 op (muokattu: ) Leo Nyqvist, Elina Oinas ja tohtorikoulutettavat SOSP6071 Harjoitukset (3op) SOSP6072 Luento (2op) Opintojakson suorittanut hallitsee laadullisen tutkimuksen perusperiaatteet ja työtavat sekä pystyy toteuttamaan aineiston keruun, analyysin ja raportoinnin. Opiskelija tutustuu sosiaalitieteellisen tutkimuksen teoreettismetodologisiin kysymyksiin, tutkimusprosessin suunnitteluun, yleisimpiin tutkimusasetelmiin sekä tavallisimpiin aineistojen keräämis- ja analyysimenetelmiin. Lisäksi opiskelija perehtyy kvalitatiivisen tutkimuksen luotettavuuteen ja eettisiin kysymyksiin liittyviin ongelmiin. Luennot 20 h (2op), ja harjoitukset 16 h (3op). Luento-osuus on yhdessä sosiologian opiskelijoiden kanssa. Luento- / oppimispäiväkirja. Oppimispäiväkirja, jonka tukena käytetään oheiskirjallisuutta. Oppimispäiväkirja arvostellaan asteikolla vuoden syksy. Oheiskirjallisuus:

17 Silverman: Interpreting Qualitative Data (uusin painos) Tuomi & Sarajärvi: Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi SOSP6077 A.4.5/A.6.5 PROJEKTIT JA ARVIOINTI (P) 3 5 op (muokattu: ) Heikki Suhonen (sivuaineopiskelijoiden kirjallisuuskuulustelun vastaanottaa sosiaalityön tohtorikoulutettava) SOSP6077 Kirjat (2op) SOSP6078 Luennot ja seminaari, vain pääaineopiskelijat (3op) Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on perustiedot projektin suunnittelusta, käynnistämisestä ja toteuttamisesta. Lisäksi opiskelija perehtyy projektin evaluointiin ja innovatiivisiin projekti-ideoinnin menetelmiin. Opiskelijat käyvät kurssilla läpi projektikäytäntöjen vaiheita ja simuloivat kuvitteellisen projektin. Luennot ja pienryhmätyöskentely 24 h ja harjoitustyö sekä kirjallisuus. Osallistuminen opetukseen + harjoitustyö(t) + kirjallinen tentti TAI Luennot, seminaarin ja harjoitustyön voi korvata Humanistisen tiedekunnan tarjoamalla Projektijohtamisen (3 op) kurssilla. Sosiaalipolitiikan pääaineopiskelijat: osallistuminen luennoille, seminaariin ja harjoitustyöskentelyyn (3 op). Sosiaalityön pääaineopiskelijat: osallistuminen luennoille, seminaariin ja harjoitustyöskentelyyn (3 op) sekä kirjallisuuskuulustelu (2 op). Sivuaineopiskelijat: suorittavat vain kirjallisuuskuulustelun (2 op). Sivuaineopiskelijoiden kirjallisuuskuulustelun vastaanottaa sosiaalityön tohtorikoulutettava. 3. vuoden kevät. Sosiaalipolitiikan perusopinnot ja menetelmäopinnot Robson: Käytännön arvioinnin perusteet. Opas evaluaation tekijöille ja tilaajille Ruuska: Pidä projekti hallinnassa. Suunnittelu, menetelmät, vuorovaikutus SOSP6081 A.4.6/A.6.6 KANDIDAATTISEMINAARI JA KANDIDAATIN TUTKIELMA (P) 10 op (muokattu: ) Yliopisto-opettaja ja tohtorikoulutettavat SOSP2920 VTK kypsyysnäyte SOSP6081 Tutkielma (10op) Kandidaattiseminaarin tavoitteena on perehdyttää ja harjoituttaa opiskelijaa itsenäisen tieteellisen kirjallisen esityksen tekemiseen ja suulliseen esitykseen sekä tieteellisten keskusteluvalmiuksien kehittämiseen. Kurssilla kirjoitetaan itsenäinen tieteellinen tutkielma ja kypsyysnäyte. Tieteellisiä keskusteluvalmiuksia kehitetään opponoimalla toisten opiskelijoiden tutkielmia. Aktiivinen osallistuminen seminaarityöskentelyyn, yksilökohtaiseen ohjaukseen osallistuminen, itsenäisen tutkielman tekeminen ja sen esittäminen sekä opponointi. Seminaari + tutkielma / opinnäytetyö + kypsyysnäyte. Seminaarityöskentely kahden lukukauden ajan, jonka yhteydessä laaditaan seminaaripapereita ja kandidaatintutkielma sekä kirjoitetaan kypsyysnäyte. Kandidaattiseminaarin aikana osallistutaan lisäksi kieliopintoihin kuuluvalle Kielikeskuksen järjestämälle kurssille Opinnäytteen kielenkäytön ohjaus (1 op).

18 Seminaarityö arvostellaan asteikolla 1-5 ja kypsyysnäyte arvostellaan sekä kieliasultaan että sisällöltään asteikolla hyväksyttyhylätty. A.4.1/A.6.1 sekä vähintään yksi seuraavista: A.4.2/A.6.2, A.4.3/A.6.3 tai A.4.4/A.6.4 Oheislukemisto: Airio ym.: Kandityötä kirjoitettaessa. Ohjeita sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön opiskelijoille YTDK1000 Kieli- ja viestintäopinnot 15 op Suoritettava 15 opintopistettä Saavuttaa tutkintoasetuksen (A 794/2004) mukainen tutkintoon kuuluva riittävä viestintä- ja kielitaito Kandidaatin tutkinnossa on 15 opintopisteen laajuiset pakolliset kieli- ja viestintäopinnot. PAKOLLISET KIELIOPINNOT Suomen kielen kirjallinen viestintä 2 op Puheviestinnän perusteet 2 op Toinen kotimainen kieli 5 op Vieras kieli 6 op Vieraan kielen pakollisilla opinnoilla tarkoitetaan tekstin ymmärtämisen tai suullisen taidon kursseja sekä muita vähintään taitotason B1-B2 kursseja. Niitä voi suorittaa yhdestä tai useammasta kielestä. OPINNÄYTTEEN KIELEN KÄYTÖN OHJAUS Kandidaatin tutkinnossa pakollinen 1 op ENGLANNINKIELISEN PRO GRADU -TUTKIELMAN TEKIJÖILLE PAKOLLINEN Advanced Academic Writing 4 op VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT Kaikki kielikeskuksen järjestämät kotimaisten ja vieraiden kielten kurssit. Lisätietoja erilaisista kurssivaihtoehdoista löytyy kielikeskuksen opinto-oppaasta. KIELIOPINTOJEN KORVAAMINEN Suomen kielen ja puheviestinnän korvaaviksi opinnoiksi hyväksytään yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa suoritetut vastaavat opinnot. Toisen kotimaisen kielen korvaaviksi opinnoiksi hyväksytään yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa suoritetut vastaavat opinnot edellyttäen, että suorituksesta on arvosteltu erikseen kirjallinen ja suullinen kielitaito. Muussa tapauksessa korvaavuuden arvioi tapauskohtaisesti lehtori Ilkka Norri, puh Vieraan kielen tekstin ymmärtämisen kurssin korvaaviksi opinnoiksi hyväksytään: - ylioppilastodistuksen A-kielen laudatur tai eximia cum laude approbatur -arvosana - IB -tutkinto (englanti), EB-tutkinto (ranska, saksa, englanti), RP-tukinto (saksa) - yliopistossa tai ammattikorkakoulussa suoritetut vastaavat kieliopinnot Katso tiedekunnan nettisivuilta, osoite: Opinnot voi suorittaa myös vapauttavilla tai näyttökokeilla, joihin saa osallistua vain kerran. Tiedekunnan yhteiset opinnot 16 op Filosofiaopinnot Suoritettava 6 opintopistettä FILY1202 Argumentaatioteoria 3 op (muokattu: ) Filosofia, yht.tdk Juho Ritola Kurssin tarkoituksena on tutustuttaa opiskelija argumentin ja argumentoinnin käsitteelliseen taustaan sekä harjaannuttaa opiskelijan kykyä analysoida ja arvioida argumentointia itsenäisesti. Argumentin ja argumentaation peruskäsitteet. Argumentoinnin tavoitteet ja mahdollisuudet. Argumentin analysointi: johtopäätös, rakenne, argumenttiskeemat, implisiittiset premissit ja johtopäätökset. Argumentoinnin arviointi

19 o deduktiivisen logiikan perusteet: validiteetti, päättelyteoria o induktiivisen logiikan perusteet: todennäköisyyden käsite, tilastollinen yleistäminen, analogia, korrelaatio, kausaatio o virhepäätelmät Hyvän keskustelun ja väittelyn perusteet Opetuksen toteutustavat Luento-opetus 24 t. Osallistuminen opetukseen + kertauskuulustelu. Luentokurssi loppukuulusteluineen Tarjontatiedot JOO-opiskelijoille FILY1203 Tieteenfilosofia 3 op (muokattu: ) Filosofia, yht.tdk Tapio Korte Yliopiston perustehtävä on tieteellisen tiedon tuottaminen. Tämä kurssi käsittelee kysymyksiä 'Miten tieteellinen tieto eroaa arkitiedosta?' 'Milloin tieto voidaan katsoa tieteelliseksi?' 'Miten erottaa tiede ja pseudotiede?' Kurssi tarkastelee näitä tieteenfilosofisia kysymyksiä esimerkkitapausten valossa. Kurssi jakautuu yleiseen tieteenfilosofian osaan ja yhteiskuntatieteiden filosofian osaan. Jälkimmäisessä osassa tarkastellaan yhteiskuntatieteelliseen tutkimukseen liittyviä tieteenfilosofisia yleiskysymyksiä. Tieteellisen tutkimuksen rakenne Tieteellinen selittäminen Mallintaminen Tieteellisten teorioiden kehittyminen Yhteiskuntatieteiden erityispiirteitä Opetuksen toteutustavat Luento-opetus 24 t. Osallistuminen opetukseen + kertauskuulustelu TAI Yleinen kirjallinen tentti. Luentokurssi loppukuulusteluineen tai kirjallisuuskuulustelu, jossa tapauksessa tentitään kirja Bishop, Robert C.: The Philosophy of the Social Sciences. An Introduction. Continuum International Publishing Group. London (ISBN (paperback); ISBN (hard cover)). Tarjontatiedot JOO-opiskelijoille FILY1204 Tieteenteon etiikka 3 op (muokattu: ) Filosofia, yht.tdk Veikko Launis Kurssi perehdyttää yhteiskuntatieteellisten oppiaineiden ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen eettisiin erityiskysymyksiin Etiikan tutkimus Eettiset perusvaatimukset tutkimustyössä Hyvä tieteellinen käytäntö ja tutkimusvilpin ehkäiseminen Tutkijan vastuu Ihmistieteiden erityiskysymykset Opetuksen toteutustavat Luento-opetus 12 t.

20 Luentokurssi ja oheislukemisto: Hallamaa (toim.): Etiikkaa ihmistieteille (2006). Hyväksytty/hylätty Tarjontatiedot JOO-opiskelijoille TILA3473 TILY01 TILASTOMENETELMIEN PERUSKURSSI 8 op (muokattu: ) Tilastotiede Jouko Katajisto Opintojakson suunnittelun lähtökohta on tilastotieteen käyttö vertailevassa tutkimuksessa, kokeelliseen asetelmaan tutustutaan hyvin lyhyesti. Tavoitteena on perehdyttää kuvailevaan tilastotieteeseen, todennäköisyyslaskennan alkeisiin ja tilastolli-seen päättelyyn sekä tutustuttaa aineiston analysointiin tilastollista ohjelmistoa käyttäen ja tilastolliseen raportointiin. * tilastotieteen luonne ja peruskäsitteitä * kuvaileva tilastotiede: havaintoaineiston järjestäminen ja esittäminen, sijainnin ja hajonnan ym. tunnuslukuja; moniulotteisen havaintoaineiston järjestäminen ja riippuvuuden tarkastelu * todennäköisyys: peruskäsitteitä, todennäköisyysjakaumat ja yksinkertainen otos * tilastollisen päättelyn sovelluksia yksinkertaisiin tilanteisiin * tutustuminen joihinkin tilastollisiin malleihin: yksisuuntainen varianssianalyysi, regressioanalyysi ja log-lineaarinen malli 38 t luentoja + 20 t mikroharjoituksia + kotitehtäviä + 6 t kotitehtävien palaute Harjoitustyö(t) + kirjallinen tentti. Ohjatusti suoritettavien tehtävien lisäksi kukin opiskelija tekee itsenäisesti kotitehtäviä. Tehtävät arvostellaan ja niitä tarkastellaan palautetilaisuuksissa. Opintojakson tentissä on käsitteiden tuntemistehtävä ja tietokonetulosteiden tarkastelutehtäviä. Kirjallisuus: Grönroos, Johdatus tilastotieteeseen: Kuvailu, mallit ja päättely Opintojakson arvosana määräytyy arvostelluista kotitehtävistä ja tenttituloksesta. Suositellun suoritusajankohdan lisätiedot Luennoidaan kevätlukukaudella Edellytysten ja suositusten lisätiedot Edeltävät opinnot: Opintojakso edellyttää riittävää tietokoneen käyttötaitoa (ks. Suositeltavaa on osallistua kevätlukukaudella järjestettävälle SPSS-kurssille. Tarjontatiedot JOO-opiskelijoille Lisätiedot Kurssin voi ottaa osaksi tilastotieteen perusopintoja (ei koske tilastotieteen eikä taloustieteen eikä matematiikan opiskelijoita), ks. kohta Tilastotiede sivuaineena. TILA3445 TILY02 SPSS-KURSSI (Statistical Package for Social Sciences) 2 op (muokattu: ) Tilastotiede Opetusamanuenssi Eila Seppänen Kurssin hyväksyttävästi suorittanut selviytyy itsenäisesti tilastotieteen peruskurssien TILY01, TILA0a, TILA0b ja TILA0c aineistojen analysointitehtävistä. Datan käsittelymenetelmät, tavallisimpien tilastomenetelmien käyttö ja grafiikka mikrotietokonetta käyttäen Opetuksen toteutustavat Luento-opetus 2 t, Harjoitukset 8 t. Osallistuminen kontaktiopetukseen + näyttökoe. Hyväksytty/hylätty Suositellun suoritusajankohdan lisätiedot Kurssi järjestetään kaksi kertaa lukuvuodessa