Sosiaalityö. Koulutuksen tavoitteet

Transkriptio

1 Koulutuksen tavoitteet n koulutus antaa valmiudet ymmärtää ja selvittää ihmisten ja väestöryhmien monitasoisten elämäntilanteiden syntyprosesseja, ilmenemismuotoja ja vaikutuksia. kiinnittää huomiota ihmisten selviytymiseen jokapäiväisessä elämässä sekä hyvinvoinnin ehtoihin ja jakautumiseen. ssä tarvittavat valmiudet liittyvät yhteiskuntatieteellisiin ongelmanratkaisu-, päättely- ja argumentointitaitoihin. Kyse on tutkimukseen perustuvasta yksilö-, yhteisö- ja yhteiskuntatason ammatillisesta toiminnasta sosiaalisten ongelmien ehkäisemiseksi ja lievittämiseksi. Tutkimuksen kohteena ovat mm. sosiaalityön asiakkaat, menetelmät, toimintakulttuurit ja käytännön työprosessit. tutkii myös tiede- ja arvoperustaansa, historiaansa sekä sosiaalityön organisaatioiden ja hallinnon kehittämistä. Koulutuksen tavoitteena on perehdyttää ja antaa valmiudet: 1) sosiaalisten ongelmien tunnistamiseen, niiden ennalta ehkäisemiseen ja kohtaamiseen sosiaalityön eri toimintatasoilla 2) asiakastyön menetelmiin ja niiden eettisiin lähtökohtiin 3) sosiaalityön tutkimukseen ja tieteelliseen päättelyyn sekä niiden hyödyntämiseen sosiaalityön käytännöissä 4) tieteelliseen jatkokoulutukseen ja jatkuvaan ammatilliseen kehittymiseen Tutkimuksen ja opetuksen painopisteet Opetuksen tavoitteena on sosiaalityön teoreettinen, käytäntöorientoitunut ja tutkimuksellinen asiantuntijuus. Vaikka sosiaalityön opetus antaa sosiaalityön professionaaliset valmiudet, sisältyy koulutukseen myös vahva tutkimusmenetelmien opetus sekä perehdyttäminen tieteelliseen työskentelyyn. n tutkimuksessa ja opetuksessa painopistealueina korostuvat sosiaalityön yhteiskunnallinen vaikuttamistyö, köyhyys ja syrjäytyminen, sosiaalinen raportointi, lastensuojelu- ja perheongelmat, riippuvuusongelmat, vertaileva sosiaalipalvelututkimus, ikääntyminen sekä monikulttuurinen sosiaalityö. n tutkimukseen liittyy myös monipuolista kansainvälistä yhteistyötä. n käytännönopetus n käytännönopetus tapahtuu moniammatillisessa klinikkaympäristössä. Kouluttajina toimivat sosiaalityön, psykologian ja logopedian opettajat, Oppimistutkimuskeskuksen ja Kognitiivisen neurotieteen tutkimuskeskuksen työntekijät sekä muut kotimaiset ja ulkomaiset asiantuntijat. Turun yliopiston moniammatillisen klinikkaopetuksen tavoitteena on luoda aitoon asiakastyöhön pohjautuva oppimis- ja opetusympäristö, joka keskittyy lasten, nuorten, aikuisten ja perheiden tutkimukseen, neuvontaan ja kuntoutukseen. Kaikilla asiakastyötä ohjaavilla opettajilla on vankka kokemus käytännön työstä. Klinikkajaksot suoritettuaan opiskelijat suorittavat ns. käytännön kenttäharjoittelun oppiaineen hyväksymässä sosiaalialan toimintayksikössä. Kenttäjakso toimii hyvänä väylänä työelämään. Valmiudet eri ammattialoille pääaineena johtaa valtiotieteen maisterin tutkintoon. n pääaineopinnot vastaavat voimaan tulleen asetuksen mukaista sosiaalityön koulutusta. tä opiskelleet ovat sijoittuneet viime vuosina työmarkkinoille hyvin. Työtehtäviä ovat tarjonneet mm. valtion hallinto, kuntien sosiaalitoimi, kasvatus- ja perheneuvonta, koulutoimi, mielenterveystoimi, sairaaloiden sosiaalityö, päihdehuolto, vankeinhoito ja kriminaalihuolto, kuntoutus- ja erityishuollon yksiköt, sekä yksityiset järjestöt ja organisaatiot. Valmistuneet työllistyvät myös sosiaalityön alueellisiin ja valtakunnallisiin projekteihin sekä tutkimus- ja kehittämishankkeisiin. n koulutus antaa hyvät valmiudet toimia erilaisissa asiantuntijatehtävissä sekä valtakunnallisella että kansainvälisellä tasolla. Viime vuosina sosiaalityöoppiaineesta valmistuneet ovat sijoittuneet laajasti myös sosiaali- ja terveydenhuollon opetustehtäviin. Laitoksen kansainvälisestä vuorovaikutuksesta johtuen opiskelijat saavat laajan näkemyksen myös sosiaalityön kansainvälisiin kysymyksiin, mikä mahdollistaa osallistumisen sosiaalityön kansainvälisiin tehtäviin ja kehittämisprojekteihin. Jatkokoulutus stä valmistuneilla on mahdollisuus suorittaa valtiotieteiden lisensiaatin ja tohtorin tutkinto.

2 Lisätietoa jatkotutkinnoista saa tiedekunnan sivulta SOSNETin lisensiaatin ja tohtorin koulutuksesta lisätietoa saa osoitteesta n pääaineopinnot Pääaineena sosiaalityötä opiskelevan on hyödyllistä sisällyttää tutkintoonsa sivuaineena opintoja sosiaalipolitiikasta. n opiskelua tukevina muita sivuaineita ovat mm. psykologia, sosiologia, kasvatustiede, tiedotusoppi, oikeustieteellisen tiedekunnan opinnot ja yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan sivuainekokonaisuudet (25 op). Lisäksi sosiaalityön opiskelijoilla on mahdollisuus hakea yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan tarjoamiin opettajan pedagogisiin opintoihin. Johtamiseen ja hallintoon liittyviä opintoja voi suorittaa taloustieteessä ja SOSNETin tarjonnan kautta. Opinto-oppaan lopusta löytyy myös muita sivuainekokonaisuuksia. sivuaineena Turun yliopiston opiskelijoilla on oikeus opiskella sosiaalityötä sivuaineena 60 opintopistettä. Sivuaineopiskelijoilla ei ole mahdollisuutta osallistua sosiaalityön ammattikäytäntöjen opetukseen. n opintoja ei voi myöskään suorittaa syventävien opintojen tasoisina sivuaineopintoina. n sivuaineopinnot eivät anna sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuuslain (L272/2005) mukaista sosiaalityöntekijän koulutusta eivätkä ammatillista pätevyyttä. n opintoja voidaan suorittaa sivuaineena seuraavina opintokokonaisuuksina: SUPPEAT SIVUAINEET 25 op - sosiaalityön perusopinnot LAAJAT SIVUAINEET 60 op - sosiaalityön perusopintojen lisäksi seuraavat opintojaksot: A.1.1 (4 op), A.1.2 (4 op), A.2 (3 op), A.3.1 (4 op), A.3.2 (2 op), A.4 C:n kohdan kirjallisuus (3 op), A.5 (11 op), A.6.1 (2 op), A.6.5 (2 op) Mikäli sosiaalipolitiikan opiskelija suorittaa sivuaineena sosiaalityöstä ns. toisen sivuainekokonaisuuden, suorittaa hän seuraavat sosiaalityön opintojaksot (yht. 25op): A.1.1 (4op), A.1.2 (4op), A.3.1 (4op), A.3.2 (2op) ja A.5 (11op). n sivuaineopinnoista saa lisätietoja sosiaalitieteiden laitoksen sosiaalityön nettisivuilta osoitteesta HOPS opiskelijan ohjauksen välineenä Henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) tavoitteena on tukea pääaineopiskelijaa opintojen suunnittelussa ja etenemisessä. HOPSin lähtökohtana ovat sosiaalityön tutkintovaatimukset, joiden pohjalta opiskelija suunnittelee opintojensa etenemistä. Ensimmäisen vuoden opiskelijat kutsutaan HOPSkeskusteluun neuvonta-assistentin kanssa ensimmäisen opintovuoden aikana. Opintojen myöhemmissä vaiheissa HOPS-ohjausta annetaan opiskelijan omien tarpeiden mukaan. HOPS-keskustelun pohjana toimii HOPS-lomake, joka löytyy oheisen linkin kautta

3 , VTK KANDIDAATIN TUTKINNON RAKENNE (180 op) 1. n perusopinnot (yhteiset sosiaalipolitiikan kanssa) 25 op 2. n aineopinnot 65 op Kandidaatin tutkielma 10 op 3. Tiedekunnan yhteiset opinnot 16 op - filosofiaopinnot (6 op); tieteen filosofia (P) ja joko argumentaatioteoria tai tieteenteon etiikka - tilastomenetelmien peruskurssi (10 op) 4. Kieliopinnot 15 op 5. Sivuaineopinnot 49 op Lisätiedot OHJEELLINEN OPINTOJEN SUORITUSJÄRJESTYS 1. OPINTOVUOSI Syksy P.1 Johdatus sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön perusteisiin 7 op P.2 Yhteiskunnan muutos, sosiaaliset ongelmat ja sosiaalipolitiikka 6 op Kevät P.3 Talous- ja sosiaalipolitiikka 5 op P.4 Sosiaalipolitiikan kansalliset ja kansainväliset haasteet 7 op Yhteensä: 25 op Ennen aineopintojen aloittamista opiskelijalla tulee olla opintorekisterissä kokonaismerkintä perusopintojen suorittamisesta. 2. OPINTOVUOSI Syksy A.1.1 n traditiot ja teoriaperusteet 4 op A.1.2 Ihmiskäsitys ja etiikka sosiaalityössä 4 op A.3.1 Yksilö- ja perhekeskeinen sosiaalityö 4 op A.6.1 Johdatus sosiaalitutkimukseen 5 op Kevät A.3.2 Lapsi, nuori ja vanhemmuus 3 op A.4 Sosiaalioikeus 5 op A.5.1 Lapsi, perhe ja yhteiskunta 2 op A.5.2 Riippuvuusongelmat 2 op A.5.3 Ikääntyminen 2 op A.5.4 Lähisuhdeväkivalta traumanäkökulmasta 2 op A.6.3 Sosiaalitilastollinen tutkimus 4 op Yhteensä: 37 op 3. OPINTOVUOSI Syksy A.2 Sosiaalipolitiikan erityisalue 3 op A.3.3 Vuorovaikutteinen asiakastyö 1 op A.6.2 Survey-tutkimuksen perusteet 4 op A.6.4 Laadullinen tutkimus 5 op A.6.6 Kandidaattiseminaari 5 op Kevät A.6.5 Projektit ja arviointi 5 op A.6.6 Kandidaattiseminaari 5 op A.7.1 Ammatillisuus sosiaalityössä 2 op A.7.2 Moniammatillinen klinikkaopetus I 8 op Yhteensä: 38 op

4 SOSP2800 Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön perusopinnot 25 op - Arviointi SOSP5998 P.1 JOHDATUS SOSIAALIPOLITIIKAN JA SOSIAALITYÖN PERUSTEISIIN (P) 7 op Sosiaalipolitiikka Veli-Matti Ritakallio ja Katja Forssén SOSP5998 Sosiaalipolitiikan kirja ja luento (3op) SOSP5997 n kirja ja luento (3op) SOSP5999 Reader/Workshop (1op) Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tieteellisen tutkimuksen alat ja painopistesuunnat sekä hallitsee sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön peruskäsitteistön. Opintojaksolla tutustutaan sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön historialliseen kehitykseen, sosiaalipoliittisten järjestelmien pääpiirteisiin sekä sosiaalisen toiminnan kytkeytymiseen yhteiskunnalliseen kehitykseen. Kirjallisuus ja luento (30 h) + 10 h workshop sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön pääaineopiskelijoille. Sivuaineopiskelijat suorittavat workshopin sijasta erillisen teoksen. Kuulusteluja järjestetään syyslukukaudella kolme kertaa: luennon päätteeksi ja 2 rästitenttiä (marraskuun ja joulukuun tiedekunnan tenttipäivinä). Lisäksi kuulusteluja järjestetään tiedekunnan kesätenttipäivinä. Kirjallinen tentti. Luentokuulustelu, jonka yhteydessä tentitään alla olevat teokset Arviointiperusteet Sosiaalipolitiikan kirja ja luento arvostellaan yhtenä kokonaisuutena, sosiaalityön kirja ja luento arvostellaan yhtenä kokonaisuutena ja sivuaineopiskelijoiden teos yhtenä kokonaisuutena asteikolla 1-5. Workshop-työskentely arvostellaan asteikolla hylätty-hyväksytty. 1. vuoden syksy. Pääaineopiskelijat: Karisto, Takala & Haapola: Matkalla nykyaikaan, sivut Juhila: ntekijöinä ja asiakkaina Sivuaineopiskelijat: Helne, ym.: Sosiaalinen politiikka, sivut ja sivut Raunio: Olennainen sosiaalityössä (2. uudistettu painos 2009) Särkelä & Eronen (toim.): Perusturvan pulmat ja uudistamisen vaihtoehdot (reader)

5 SOSP6005 P.2 YHTEISKUNNAN MUUTOS, SOSIAALISET ONGELMAT JA SOSIAALIPOLITIIKKA (P) 6 op Sosiaalipolitiikka Leo Nyqvist, Ismo Söderling ja jatko-opiskelija Pääaineopiskelijat: SOSP6008 Tiedonhaku (2op) SOSP6009 Ryhmäessee (2op) SOSP6010 Yksilöessee (2op) Sivuaineopiskelijat: SOSP6005 Kirjat (3op) SOSP6006 Luento(1op) SOSP6007 Sosiaaliturvan historia -verkkokurssi (2op) Jakson tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää suomalaisen yhteiskunnan kehittymisen, sosiaalisten ongelmien ja kulloinkin vallitsevan sosiaalipolitiikan keskinäiset yhteydet sekä suomalasien kehityksen ominaispiirteet. Tavoitteena on myös antaa opiskelijalle valmiudet ymmärtää väestöön ja väestöpolitiikkaan liittyviä kysymyksiä. Perehtyessään sosiaalisia ongelmia ja sosiaalista poikkeavuutta käsitteleviin teorioihin ja interventiokäytäntöihin opiskelija ymmärtää yksilö- ja perhetasolla toteutettavia interventioita ja toteutettavaa interventiopolitiikkaa osana sosiaalipoliittista järjestelmää. Opiskelijat perehtyvät verkko-opintojen avulla suomalaisen yhteiskunnan muutoksen peruspiirteisiin, sosiaalipolitiikan muotoutumiseen sekä sosiaalipolitiikan yhteiskunnallisiin kytkentöihin. Luento-opetuksen avulla opiskelijat paneutuvat väestöön ja yhteiskunnalliseen muutokseen liittyviin kysymyksiin sekä sosiaalisten ongelmien määrittelytapoihin, interventioihin ja interventiopoliittisiin näkökulmiin. A) Pääaineopiskelijat: Opintojaksoon kuuluu Sosiaaliset ongelmat ja interventiokäytännöt -luento (16 h). Opiskelijat suorittavat osan opintojaksosta internetympäristössä. Kirjallisuuskuulustelun sijasta kurssin kirjallisuus toimii pääaineopiskelijoille oheislukemistona, jota käytetään mm. verkosta saatavan aineiston ohella ja verkon kautta suoritettavien kirjallisten töiden lähdemateriaalina. Näiden töiden suorittamista ohjaavat ns. tutoropettajat, jotka ovat opinnoissaan pidemmälle edenneitä opiskelijoita. Kurssiin sisältyy kaikille yhteinen luento-osuus 16 h. Luentoosuutta ja oheismateriaalia ei tentitä perinteiseen tapaan, vaan suoritus tapahtuu annettujen tehtävien pohjalta verkon kautta. Toiminta-ajatuksena on opitun tietoaineksen ja hankitun lähdemateriaalin soveltaminen verkkotehtävissä. B) Sivuaineopiskelijat suorittavat opintojakson luennot ja kirjallisuuden. Osallistuminen verkko-opetukseen + harjoitustyö(t) TAI Osallistuminen verkko-opetukseen + harjoitustyö(t) + kirjallinen tentti. A) Pääaineopiskelijat: Verkkotehtävät ja -keskustelut vastuu- ja tutoropettajien ohjaamana. Oheislukemiston lisäksi opiskelijat tutustuvat verkon kautta myös muuhun lähdeaineistoon ja soveltavat sitä annettuihin tehtäviin. Kurssi suoritetaan kokonaan verkkotehtävinä. B) Sivuaineopiskelijat: Sosnetin Sosiaaliturvan historia -verkkokurssi. Lisäksi opiskelijat suorittavat Sosiaaliset ongelmat ja interventiokäytännöt -luennon (16 h) luentokuulusteluna ja pääaineopiskelijoiden oheislukemiston erillisenä kirjallisuuskuulusteluna. Arviointiperusteet Pääaineopiskelijat: kurssin osat arvostellaan kokonaisuutena asteikolla 1-5. Sivuaineopiskelijat: kirjallisuus ja luennot arvostellaan erikseen asteikolla 1-5 ja verkkokurssi asteikolla hyväksytty-hylätty.

6 1. vuoden syksy. Pääaineopiskelijoiden oheislukemisto: Julkunen: Kuka vastaa? Hyvinvointivaltion rajat ja julkinen vastuu Taimio (toim.): Talouskasvun hedelmät - Kuka sai ja kuka jäi ilman? Sivut 17-30, ja Anttonen & Sipilä: Suomalaista sosiaalipolitiikkaa SOSP6015 P.3 SOSIAALIPOLITIIKKA JA TALOUS (P) 5 op Sosiaalipolitiikka Tohtorikoulutettava SOSP6015 Oppimispäiväkirja (5op) Opintojaksolla perehdytään yksityisten markkinoiden ja julkisen talouden välisiin suhteisiin. Kurssin käytyään opiskelija tuntee hyvinvointivaltion rahoituksellista perustaa koskevan keskustelun. Kurssilla tarkastellaan talouspolitiikan ja sosiaalipolitiikan välistä suhdetta, sosiaalipolitiikan merkitystä taloudellisena investointina, sosiaalipoliittisia tulonsiirtojärjestelmiä ja niiden kannustinvaikutuksia sekä verotuksen roolia hyvinvointivaltiollisesta näkökulmasta. Kurssi suoritetaan monimuoto-opetuksena, joka koostuu luennoista, opintoryhmätyöskentelystä tutor-opettajien ohjauksessa sekä itseopiskelusta (oheismateriaaliin tutustumisesta ja oppimispäiväkirjan kirjoittamisesta). Kontaktiopetuksen kesto on 32 h, josta luentoja 16 h ja opintoryhmätyöskentelyä 16 h. Osallistuminen kontaktiopetukseen + luento- / oppimispäiväkirja + harjoitustyö(t). Luennot ja aktiivinen osallistuminen opintoryhmätyöskentelyyn. Opintoryhmätyöskentelyyn osallistuminen on pakollista, niihin on myös ilmoittauduttava ennakkoon. 1. vuoden kevät. SOSP6019 P.4 SOSIAALIPOLITIIKAN PAIKALLISET, KANSALLISET JA KANSAINVÄLISET HAASTEET (P) 7 op Sosiaalipolitiikka Tohtorikoulutettava SOSP6019 Kirjat (5op) SOSP6020 Luento (2op) Jakson tavoitteena on tutustua niihin prosesseihin, jotka yhtäältä vaativat lisääntyvää sosiaalipoliittista toimintaa, mutta jotka samalla muuttavat sosiaalipolitiikan toimintaedellytyksiä. Tarkastelu ulottuu suomalaisista paikallistason haasteista aina globaaleihin ongelmiin. Jakson keskiössä ovat mm. kuntien rooli sosiaalipolitiikan toteuttajana, väestömuutokset, väestön vanheneminen, rikkaiden ja köyhien maiden väliset suhteet, Euroopan unioni, talouden globalisaatio ja post-kommunististen transitiomaiden ongelmat. Opiskelija tutustuu pohjoismaisen hyvinvointivaltiomallin erityispiirteisiin sekä väestömuutokseen,

7 työmarkkinoiden, hyvinvointipalvelujen ja julkisen sektorin haasteisiin. Lisäksi hän osaa kuvata kuntien roolia sosiaalipolitiikan toteuttajana, tuntee Euroopan unionin toimintaa erityisesti sosiaalipolitiikan alalta ja osaa kuvata talouden globalisaatiota sekä post-kommunististen transitiomaiden ongelmia. Luennot 22 h ja kirjallisuus Kirjallinen tentti. Luentokuulustelu ja kirjallisuuskuulustelu erikseen Arviointiperusteet Luennot (2 op) ja kirjallisuus (5 op) arvostellaan erikseen. 1. vuoden kevät. Koskiaho: Hyvinvointipalveluiden tavaratalossa, sivut 9-62 ja Timonen: Ageing Societies Taylor-Gooby: New Risks, New Welfare - the Transformation of the European Welfare State, sivut 1-28, ja Andersen ym.: The Nordic Model. Embracing Globalisation and Sharing Risks. Löytyy netistä: STYÖ9570 n aineopinnot ja kandidaatin tutkielma 75 op Arviointi Edellytysten ja suositusten lisätiedot Ennen aineopintojen aloittamista opiskelijalla tulee olla opintorekisterissä kokonaisuusmerkintä perusopintojen suorittamisesta. A.1 SOSIAALITYÖN PERUSTEET 8 op STYÖ7004 A.1.1 SOSIAALITYÖN TRADITIOT JA TEORIAPERUSTEET (P) 4 op Katja Forssén STYÖ7004 Kirja (1op) STYÖ7005 Luento (2op) STYÖ7006 Essee (1op) Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on perustiedot sosiaalityön kehityksestä, opillisesta ja ammatillisesta perinteestä sekä keskeisimmistä teoreettisista lähestymistavoista. Opintojaksolla käydään läpi sosiaalityön keskeisimpiä teoriasuuntauksia, niiden kehityshistoriaa ja soveltamistapoja. Luento 18 h ja essee. Osallistuminen opetukseen + kirjallinen tentti + essee. Osallistuminen luennoille, yhdistetty luento- ja kirjallisuuskuulustelu, essee (esseen viimeinen palautuspäivä on ).

8 Arviointiperusteet Luento- ja kirjallisuuskuulustelu sekä essee arvostellaan asteikolla vuoden syksy. Edellytysten ja suositusten lisätiedot Pakolliset edeltävät opinnot: n perusopinnot Howe: An Introduction to Social Work Theory Oheismateriaali: Payne: Modern Social Work Theory STYÖ7010 A.1.2 IHMISKÄSITYS JA ETIIKKA SOSIAALITYÖSSÄ (P) 4 op Heikki Suhonen STYÖ7010 (4op) Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on perustiedot sosiaalityön eettisistä sitoumuksista sekä erilaisten ihmiskäsitysten yhteyksistä sosiaalityön käytäntöihin. Lisäksi opiskelija tutustuu sosiaalityöhön ammattikäytäntönä ja yhteiskunnallisena professiona. Opintojaksolla käsitellään sosiaalityön ihmiskäsitystä, eettisiä kysymyksiä ja ammatillisia sitoumuksia. Luennot 16h, essee ja kirjallisuus Osallistuminen opetukseen + essee + kirjallinen tentti. 2. vuoden syksy. Pakolliset edeltävät opinnot: n perusopinnot Hirvilammi & Laatu: Toinen vääryyskirja. Lähikuvia sosiaalisista epäkohdista Pehkonen & Väänänen-Formin (toim.): n arvot ja etiikka A.2 SOSIAALIPOLITIIKAN ERITYISALUE (P) 3 op Edellytysten ja suositusten lisätiedot Opiskelijat valitsevat sosiaalipolitiikan erityisalueen valinnaisista opintojaksoista yhden 3 op:n kurssin. Katso kurssivalikoima sosiaalipolitiikan puolelta (A.2). A.3 TYÖMENETELMÄT ja TOIMINTAMALLIT 8 op STYÖ7013 A.3.1 YKSILÖ- JA PERHEKESKEINEN SOSIAALITYÖ (P) 4 op Riitta Lehtonen (perhekeskeinen sosiaalityö) ja Heikki Suhonen (yksilökeskeinen sosiaalityö) STYÖ7013 Kirjat (2op) STYÖ7014 Luento (2op)pääaineopiskelijat STYÖ7015 Essee (2op) sivuaineopiskelijat

9 Opintojaksolla opiskelija perehtyy sekä yksilö- että perhekeskeisen sosiaalityön teoriaperustaan ja keskeisiin työmenetelmiin. Yksilöä, perhettä, perheen merkitystä, perhehistoriaa ja perheen toimintaa tarkastellaan erityisesti sosiaalityön asiakastyön näkökulmasta. Kurssilla tutustutaan perhehaastattelun perusteisiin ja perheiden sosiaalityössä käytettäviin interventioihin. Luennot 30 h ja kirjatentti. Osallistuminen opetukseen + kirjallinen tentti TAI Essee + kirjallinen tentti. Pääaineopiskelijat: Osallistuminen opetukseen ja luentokuulustelu sekä kirjallisuuskuulustelu. Sivuaineopiskelijat: Essee ja kirjallisuuskuulustelu. Esseen ohjeet saatavana laitokselta. 2. vuoden syksy. Pakolliset edeltävät opinnot: n perusopinnot Hessle: Samtal med B - om att finna sitt språk Koski-Jännes, Riittinen & Saarnio: Kohti muutosta, Motivointimenetelmiä päihde- ja käyttäytymisongelmiin Sivuaineopiskelijoiden essee: Jokinen & Juhila (toim.) aikuisten parissa STYÖ7018 A.3.2 LAPSI, NUORI JA VANHEMMUUS (P) 3 op Riitta Lehtonen STYÖ1000 Essee, pääaineopiskelijat (3op) STYÖ7018 Kirjat, sivuaineopiskelijat (2op) Opintojaksolla opiskelija saa perustiedot lapsen ja nuoren kehityksestä, varhaisen vuorovaikutuksen teorioista sekä perheestä lapsen kasvuympäristönä. Lapsen ja nuoren kehitystä tarkastellaan suhteessa vanhemmuuteen ja perheen vuorovaikutukseen. Aiheeseen perehdytään erityisesti pikkulapsiperheiden ja varhaisen vuorovaikutuksen näkökulmasta. Osallistuminen opetukseen + essee. Pääaineopiskelijat: luennot 10 h, vierailut 10 h ja essee lähdekirjallisuuden pohjalta. Sivuaineopiskelijat: opintokokonaisuus (2 op) suoritetaan kirjatenttinä. Arviointiperusteet Essee tai kirjallisuuskuulustelu arvostellaan asteikolla vuoden kevät. Pakolliset edeltävät opinnot: n perusopinnot Pääaineopiskelijat: Niemelä, Siltala & Tamminen (toim.): Äidin ja vauvan varhainen vuorovaikutus

10 Nurmi, Ahonen, Lyytinen, Lyytinen, Pylkkinen, Ruoppila: Ihmisen psykologinen kehitys Sivuaineopiskelijat: Niemelä, Siltala & Tamminen (toim.): Äidin ja vauvan varhainen vuorovaikutus Nurmi, Ahonen, Lyytinen, Pulkkinen, Ruoppila: Ihmisen psykologinen kehitys HUOM! Mikäli teokset on tentitty muussa yhteydessä, tulee opiskelijan sopia korvaava kirjallisuus vastuuopettajan kanssa. STYÖ7022 A.3.3 VUOROVAIKUTTEINEN ASIAKASTYÖ (P) 1 op Leo Nyqvist SOSTYÖ7022 (1op) Vain pääaineopiskelijoille! Opiskelija omaksuu luontevia ja ammatillisia tapoja olla vuorovaikutuksessa asiakkaidensa kanssa. Vuorovaikutustilanteita lähestytään erilaisten psyko- ja sosiodraamaharjoitusten avulla ohjaavan opettajan johdolla. Ohjatut draamaharjoitukset ja niiden peruskäsitteet. Osallistuminen opetukseen + harjoitustyö(t). Läsnäolo harjoituksissa. Kurssia ei voi suorittaa korvaavalla kirjallisuudella. Hyväksytty/hylätty 3. vuoden syksy. Suositellun suoritusajankohdan lisätiedot Suoritettava ennen Moniammatilliseen klinikkaopetukseen osallistumista. Pakolliset edeltävät opinnot: n perusopinnot A.3/A.4 SOSIAALIOIKEUS (P) 5 op A.2 SOSIAALIOIKEUS (P) 5 OP A) Oikeusjärjestys B) Toimeentuloturvaetuuksiin liittyvä lainsäädäntö C) Sosiaalioikeutta ja hallintomenettelyä koskeva kirjallisuus Sivuaineopiskelijat suorittavat kurssista vain kohdan C (yht. 3 op). Edeltävien opintosuoritusten vähimmäismäärä 25 op Lisätiedot A-kohta arvostellaan asteikolla 1-5, B-kohdan ryhmätyö arvostellaan asteikolla hyväksytty-hylätty ja C- kohta asteikolla 1-5. SOSP6050 A.3/A.4 SOSIAALIOIKEUS A) Oikeusjärjestys (P) 1 op Sosiaalipolitiikka Leo Nyqvist SOSP6050 Oikeusjärjestys-luento (1op) Opiskelija hallitsee pääpiirteissään suomalaisen oikeusjärjestelmän toimintaperiaatteet,

11 oikeudellisen peruskäsitteistön ja sosiaalioikeuden lähtökohdat. Luento-opetuksen ja käytännön harjoitusten yhdistäminen. Luennot 10 h (Erno Anttila) Kirjallinen tentti. Luentokuulustelu. A-osuuden voi korvata tiedekunnan järjestämällä Johdatus oikeustieteeseenkurssilla. 2. vuoden kevät. Pakolliset edeltävät opinnot: Sosiaalipolitiikan perusopinnot SOSP6051 A.3/A.4 SOSIAALIOIKEUS B) Toimeentuloturvaetuuksiin liittyvä lainsäädäntö (P) 1 op Sosiaalipolitiikka Leo Nyqvist SOSP6051 Toimeentuloturva-luento (1op) Opiskelija ymmärtää toimeentuloturvaan kuuluvan lainsäädännön perustan ja systemaattiset peruspiirteet sekä pystyy pääpiirteittäin soveltamaan lakeja keskeisissä etuustapahtumissa. Oppiminen tapahtuu lainsäädännön ja esimerkkiharjoitusten ryhmämuotoisessa prosessissa opettajan ohjaamana. Ohjeistettu ryhmätyö opintomonisteen pohjalta 20 h. Ryhmätöiden ohjattu käsittely opettajan johdolla. (Prof. Seppo Koskinen) Harjoitustyö(t). Hyväksytty/hylätty 2. vuoden kevät. Pakolliset edeltävät opinnot: Sosiaalipolitiikan perusopinnot Oheislukemisto: Kansaneläkelaki, Sairausvakuutuslaki, Työntekijäin eläkelaki, Tapaturmavakuutuslaki, Asumistukilaki ja Laki toimeentulotuesta SOSP6052 A.3/A.4 SOSIAALIOIKEUS C) Sosiaalioikeutta ja hallintomenettelyä koskeva kirjallisuus (P) 3 op Sosiaalipolitiikka Leo Nyqvist SOSP6052 Kirjat (3op) Opiskelija ymmärtää sosiaalioikeudellisen normiston lähtökohdat ja sosiaalioikeudelliset periaatteet sekä hallintopäätösten tekemisen taustalla olevat periaatteet ja menettelytavat.

12 Kirjallisuus muodostaa kattavan esityksen sosiaalioikeudesta ja hallintomenettelystä. Kirjallisuus tukee kohtien A ja B oppimisainesta ja opiskelijan on hyvä lukea kirjallisuutta jo muiden kurssin jaksojen aikana eikä ainoastaan välittömästi ennen kuulustelua. Tälloin asioiden keskinäiset yhteydet avautuvat paremmin. Sivuaineopiskelijat suorittavat kurssista vain kohdan C (yht. 3 op). Kirjallinen tentti. 2. vuoden kevät. Pakolliset edeltävät opinnot: Sosiaalipolitiikan perusopinnot Kulla: Hallintomenettelyn perusteet (uusin painos 2008) Tuori: Sosiaalioikeus (luvut V, X ja XI kokonaisuudessaan sekä luvusta VI alaluvut 1, 2, 3 ja 4. A.5 PEREHTYMINEN SOSIAALITYÖN ERITYISALUEISIIN 8 op STYÖ1005 A.5.1 ERILAISIA NÄKÖKULMIA PERHEESEEN (P) 2 op Tohtorikoulutettava STYÖ1005 Kirjat (2op) Opiskelija kykenee hahmottamaan perhesuhteita monisävyisesti sekä ymmärtämään erilaisten perhemuotojen asemaa yhteiskunnassa. Opintojakson tavoitteena on tarjota perustietoa perheestä sekä lisätä ymmärrystä erilaisten perhemuotojen asemasta yhteiskunnassa. Kurssilla perehdytään erilaisten perhejärjestelyiden monimuotoisuuteen, perhettä koskeviin yhteiskunnallisiin teorioihin sekä tämän hetkisen perhetutkimuksen keskeisiin tutkimuskysymyksiin. Kirjallisuuskuulustelu. Kirjallinen tentti. 2. vuoden kevät. Pakolliset edeltävät opinnot: n perusopinnot Kaksi teosta seuraavista: Castren: Onko perhettä eron jälkeen? Ritala-Koskinen: Mikä on lapsen perhe? Tulkintoja lasten uusperhesuhteista. Aalto & Kolehmainen (toim.): Isäkirja Forssén, Haataja & Hakovirta (toim.): Yksinhuoltajuus Suomessa

13 STYÖ7035 A.5.2 RIIPPUVUUSONGELMAT (P) 2 op Heikki Suhonen STYÖ7035 (2op) Osion suoritettuaan opiskelijalla on perustiedot addiktio-ongelmista ja niiden keskeisistä hoito- ja interventiomalleista. Tässä yhteydessä käsitellään mm. alkoholi- ja huumeongelmia sekä peli- ja nettiriippuvuutta. Paneudutaan riippuvuusongelmien selitys- ja syyteorioihin sekä riippuvuuksien hoitoon ja kuntoutukseen. Luennot 12 h Osallistuminen opetukseen + essee. Osallistuminen opetukseen, oheismateriaali ja essee Hyväksytty/hylätty 2. vuoden kevät. Pakolliset edeltävät opinnot: n perusopinnot Oheismateriaali STYÖ7038 A.5.3 IKÄÄNTYMINEN (P) 2 op Heikki Suhonen STYÖ7038 (2op) Opintojaksolla opiskelija perehtyy sosiaaligerontologian perusteisiin, vanhuuspolitiikkaan ja vanhustyön keskeisiin työkäytäntöihin. Tarkastellaan ikääntymistä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan kontekstissa. Luennot 12 h ja kirjallisuus Osallistuminen opetukseen + essee. Osallistuminen opetukseen, oheismateriaali ja essee Hyväksytty/hylätty 2. vuoden kevät. n perusopinnot Oheismateriaali

14 STYÖ7041 A.5.4 LÄHISUHDEVÄKIVALTA TRAUMANÄKÖKULMASTA (P) 2 op Leo Nyqvist STYÖ7041 (2op) Opiskelija hallitsee keskeisen traumakäsitteistön sekä ymmärtää lähisuhteissa tapahtuvan väkivallan dynamiikan, erilaiset traumavaikutukset yksilöihin sekä periaatteet tapauksiin kohdistettavasta väkivaltatyöstä. Opiskelija reflektoi luennolla opittua artikkelireaderin avulla. Luennot 12 h ja artikkelikokoelma. Essee TAI Luento- / oppimispäiväkirja. 2. vuoden kevät. Pakolliset edeltävät opinnot: n perusopinnot Artikkelikokoelma (jaetaan opiskelijoille): Haapasalo: Periytyykö väkivaltainen käyttäytyminen sosiaalisesti? Laitinen: Insestin uhrin särjetty sukupuolisuus. Niemi-Kiesiläinen & Kainulainen: Perheväkivalta ja lainsäädäntö. Nyqvist: Lähisuhdeväkivalta - rationalisoinnit, valtasuhteet ja ammatillinen puuttuminen. Ojuri: Parisuhdeväkivalta ja turvakotien naistyö. Oranen & Keränen: Lasten auttaminen. Schulman: Väkivalta ja sietämättömien tunteiden kierrätys. Säävälä & Nyqvist: Miestyö. STYÖ7045 A.5.5 SOSIAALITYÖN ERITYISTEEMAT (VAIN SIVUAINEOPISKELIJOILLE) (P) 3 op Katja Forssén STYÖ7045 (3op) Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on perustiedot kolmesta sosiaalityön eristysteemasta. Opiskelija perehtyy ajankohtaisia sosiaalityön erityisteemoja käsittelevään kirjallisuuteen. Kirjallinen tentti. Kirjallisuuskuulustelu, jossa suoritetaan kaikki kolme kirjaa. n perusopinnot

15 Juhila ym. (toim.): Marginaalit ja sosiaalityö Kuronen ym. (toim.): Sukupuoli ja sosiaalityö Pohjola ym. (toim.):, tieto ja teknologia A.6 TUTKIELMAN TEKOON HARJAANNUTTAMINEN 33 op Edellytysten ja suositusten lisätiedot Kurssit A.3.2/A.6.2 Survey-tutkimuksen perusteet (4 op) ja A.3.3/A.6.3 Sosiaalitilastollinen tutkimus (4 op) voi korvata osallistumalla sosiologian oppiaineessa järjestettäville vastaavan sisältöisille kursseille. Korvaavuuksista on sovittava etukäteen kurssin vastuullisen opettajan kanssa SOSP6058 A.4.1/A.6.1 JOHDATUS SOSIAALITUTKIMUKSEEN (P) 5 op Sosiaalipolitiikka Henna Isoniemi (luennot) ja tohtorikoulutettavat (harjoitukset) SOSP6058 Luennot (2op) SOSP6059 Seminaari, vain pääaineopiskelijat (3op) Opintojakson suoritettuaan opiskelija on perehtynyt sosiaalipoliittisen tutkimuksen perusteisiin, ongelma-asetteluun ja tutkimusmenetelmiin. Tavoitteena on, että opiskelija hahmottaa eri tutkimustapoja niiden yhteiskuntateoreettisissa yhteyksissä. Kurssilla perehdytään tutkimuksen jäsentämiseen ja tutkimusmenetelmiin sekä harjoitellaan käytännössä tutkimustehtävän ideointia. Osallistuminen kontaktiopetukseen + harjoitustyö(t) + seminaari TAI Osallistuminen kontaktiopetukseen. Pääaineopiskelijat: luennot 16 h, harjoitukset 16 h, kirjaston tiedonhakukurssi 2 h sekä seminaarityö ja siihen liittyvät seminaari-istunnot. Sivuaineopiskelijat: luennot 16 h (2 op) Arviointiperusteet pääaineopiskelijat: luentotentti (2 op) ja seminaarityö (3 op) arvostellaan erikseen asteikolla 1-5, sivuaineopiskelijat: luentotentti arvostellaan asteikolla vuoden syksy. Sosiaalipolitiikan perusopinnot Oheiskirjallisuus: Hirsjärvi, Remes & Sajavaara: Tutki ja kirjoita, sivut Kuula: Tutkimusetiikka Ritakallio: Johdatus sosiaalipoliittiseen tutkimukseen Uusitalo: Tiede, tutkimus ja tutkielma SOSP6063 A.4.2/A.6.2 SURVEY-TUTKIMUKSEN PERUSTEET (P) 4 op Sosiaalipolitiikka tohtorikoulutettava (luennot + harjoitukset) SOSP6063 (4op)

16 Opintojakson tavoitteena on johdattaa opiskelija sosiaalipoliittisesti orientoituneen surveytutkimuksen lähtökohtiin, menetelmiin ja tekemiseen. Kurssilla käydään läpi hyvinvointitutkimuksen teoriaperustaa ja sen operationalisointia sekä erilaisia aineistonkeruun ja otantaperusteiden menetelmiä. Kurssiin sisältyvissä harjoituksissa perehdytään kyselylomakkeen tekemiseen, aineiston keruuseen ja aineiston käyttöönottamiseen. Lisäksi tutustutaan survey-aineistoihin kuvailevien analyysimenetelmien avulla. Luennot 3 h, ohjatut harjoitukset 20 h, oheiskirjallisuus ja tentti Kirjallinen tentti. Aktiivinen osallistuminen luennoille ja harjoituksiin. Arviointiperusteet Tietokoneella tehtävä tentti arvostellaan asteikolla vuoden syksy. Sosiaalipolitiikan perusopinnot, johdatus sosiaalitutkimukseen ja tilastomenetelmien peruskurssi. Oheiskirjallisuus: Alkula, Pöntinen & Ylöstalo: Sosiaalitutkimuksen kvantitatiiviset menetelmät, sivut Metsämuuronen: SPSS aloittelevan tutkijan käytössä Toivonen: Empiirinen sosiaalitutkimus, sivut SOSP6067 A.4.3/A.6.3 SOSIAALITILASTOLLINEN TUTKIMUS (P) 4 op Sosiaalipolitiikka Tohtorikoulutettava SOSP6067 (4op) Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelijat sosiaalitilastollisen tutkimuksen teoriaan ja käytäntöön niin, että opiskelija saa käytännön valmiuden sosiaalitilastollisen tutkimuksen harjoittamiseen. Kurssilla harjoitellaan tilastojen käyttöä sekä graafisten esitysten tekemistä, tulkintaa ja raportointia. Kurssin jälkeen opiskelija pystyy itsenäisesti soveltamaan tilastollista tietoa ja esittämään tilastollista tietoa yhdenvertaisesti kuvioiden ja taulukoiden muodossa. Luennot 4 h, harjoitukset 18h, kotitehtävät ja harjoitustyö. Osallistuminen opetukseen + harjoitustyö(t). Aktiivinen osallistuminen luennoille ja harjoituksiin sekä harjoitustyö Arviointiperusteet Luennot, harjoitukset ja harjoitustyö arvostellaan yhtenä kokonaisuutena asteikolla vuoden kevät.

17 Perusopinnot. Lisäksi edellytetään excel-ohjelmiston perusosaamista. Oheiskirjallisuus: Paananen, Juntto & Sauli: Faktajuttu: Tilastollisen sosiaalitutkimuksen käytännöt SOSP6071 A.4.4/A.6.4 LAADULLINEN TUTKIMUS (P) 5 op Sosiaalipolitiikka Leo Nyqvist (sosiaalipolitiikka), sosiologian vastuuhenkilö ja tohtorikoulutettavat SOSP6071 Harjoitukset (3op) SOSP6072 Luento (2op) Opintojakson suorittanut hallitsee laadullisen tutkimuksen perusperiaatteet ja työtavat sekä pystyy toteuttamaan aineiston keruun, analyysin ja raportoinnin. Opiskelija tutustuu sosiaalitieteellisen tutkimuksen teoreettismetodologisiin kysymyksiin, tutkimusprosessin suunnitteluun, yleisimpiin tutkimusasetelmiin sekä tavallisimpiin aineistojen keräämis- ja analyysimenetelmiin. Lisäksi opiskelija perehtyy kvalitatiivisen tutkimuksen luotettavuuteen ja eettisiin kysymyksiin liittyviin ongelmiin. Luennot 20 h (2op), ja harjoitukset 16 h (3op). Luento-osuus on yhdessä sosiologian opiskelijoiden kanssa. Luento- / oppimispäiväkirja. Oppimispäiväkirja, jonka tukena käytetään oheiskirjallisuutta. Arviointiperusteet Oppimispäiväkirja arvostellaan asteikolla vuoden syksy. Oheiskirjallisuus: Silverman: Interpreting Qualitative Data (uusin painos) Tuomi & Sarajärvi: Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi SOSP6077 A.4.5/A.6.5 PROJEKTIT JA ARVIOINTI (P) 3 5 op Sosiaalipolitiikka Heikki Suhonen (sivuaineopiskelijoiden kirjallisuuskuulustelun vastaanottaa jatko-opiskelija) SOSP6077 Kirjat (2op) SOSP6078 Luennot ja seminaari, vain pääaineopiskelijat (3op) Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on perustiedot projektin suunnittelusta, käynnistämisestä ja toteuttamisesta. Lisäksi opiskelija perehtyy projektin evaluointiin ja innovatiivisiin projektiideoinnin menetelmiin. Opiskelijat käyvät kurssilla läpi projektikäytäntöjen vaiheita ja simuloivat kuvitteellisen projektin. Luennot 16 h, oheismateriaalit, ohjattu ryhmätyöskentely, harjoitustyö/workshop ja kirjallisuus.

18 Osallistuminen opetukseen + harjoitustyö(t) + kirjallinen tentti TAI Kirjallinen tentti. Luennot, seminaarin ja harjoitustyön voi korvata Humanistisen tiedekunnan tarjoamalla Projektijohtamisen (3 op) kurssilla. Sosiaalipolitiikan pääaineopiskelijat: osallistuminen luennoille, seminaariin ja harjoitustyöskentelyyn (3 op). n pääaineopiskelijat: osallistuminen luennoille, seminaariin ja harjoitustyöskentelyyn (3 op) sekä kirjallisuuskuulustelu (2 op). Sivuaineopiskelijat: suorittavat vain kirjallisuuskuulustelun (2 op). 3. vuoden kevät. Sosiaalipolitiikan perusopinnot ja menetelmäopinnot Robson: Käytännön arvioinnin perusteet. Opas evaluaation tekijöille ja tilaajille Ruuska: Pidä projekti hallinnassa. Suunnittelu, menetelmät, vuorovaikutus STYÖ7049 A.6.6 KANDIDAATTISEMINAARI JA KANDIDAATIN TUTKIELMA (P) 10 op Yliopisto-opettaja ja tohtorikoulutettavat SOSP2920 VTK kypsyysnäyte STYÖ7049 Tutkielma (10op) Kandidaattiseminaarin tavoitteena on perehdyttää ja harjoituttaa opiskelijaa itsenäisen tieteellisen kirjallisen esityksen tekemiseen ja suulliseen esitykseen sekä tieteellisten keskusteluvalmiuksien kehittämiseen. Kurssilla kirjoitetaan itsenäinen tieteellinen tutkielma ja kypsyysnäyte. Tieteellisiä keskusteluvalmiuksia kehitetään opponoimalla toisten opiskelijoiden tutkielmia. Aktiivinen osallistuminen seminaarityöskentelyyn, yksilökohtaiseen ohjaukseen osallistuminen, itsenäisen tutkielman tekeminen ja sen esittäminen sekä opponointi. Seminaari + tutkielma / opinnäytetyö. Seminaarityöskentely kahden lukukauden ajan, jonka yhteydessä laaditaan seminaaripapereita ja kandidaatintutkielma sekä kirjoitetaan kypsyysnäyte. Kandidaattiseminaarin aikana osallistutaan lisäksi kieliopintoihin kuuluvalle Kielikeskuksen järjestämälle kurssille Opinnäytteen kielenkäytön ohjaus (1 op). Arviointiperusteet Seminaarityö arvostellaan asteikolla 1-5 ja kypsyysnäyte arvostellaan sekä kieliasultaan että sisällöltään asteikolla hyväksytty-hylätty. 3. vuoden syksy, 3. vuoden kevät. Pakolliset edeltävät opinnot: A.3.1 sekä vähintään yksi seuraavista: A.3.2, A.3.3 tai A.3.4. Oheislukemisto: Airio ym.: Kandityötä kirjoitettaessa. Ohjeita sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön opiskelijoille

19 A.7 SOSIAALITYÖN KÄYTÄNNÖT I 10 op Edellytysten ja suositusten lisätiedot n käytännöt opintojaksot voi suorittaa vain ne opiskelijat, joilla on oikeus sosiaalityön pääaineopintoihin. STYÖ7053 A.7.1 AMMATILLISUUS SOSIAALITYÖSSÄ (P) 2 op Riitta Lehtonen STYÖ7053 (2op) Kurssilla opiskelija työstää, arvioi ja jäsentää aiemmin opittua sosiaalityön teoreettista tietoa omaa ammatillisuutta tukevaksi käyttöteoriaksi. Kurssilla perehdytään työnohjauksen perusteorioihin ammatti-identiteetin kehityksen ja kasvun näkökulmasta. Kurssi kytkeytyy muihin sosiaalityön työmenetelmien opintojaksoihin ja erityisesti moniammatilliseen klinikkaopetukseen. Luennot 6 h, harjoitukset 6 h ja kirjallisuus Osallistuminen opetukseen + harjoitustyö(t). Osallistuminen luennoille ja harjoituksiin sekä kirjallinen lopputyö. Kurssilla on pakollinen ennakkoilmoittautuminen. 3. vuoden kevät. Pakolliset edeltävät opinnot: n perusopinnot, A.1, A.2, A.3., A.4 ja A.5. HUOM! Kaikki pakolliset edeltävät opinnot tulee olla suoritettuina kurssia A.7.1. edeltävän lukukauden loppuun mennessä. Heinonen & Metteri (toim.): Social Work in Health and Mental Health: Issues, Developments and Actions Jokinen & Juhila (toim.): aikuisten parissa Sosweb, sosiaalityön työmenetelmät STYÖ7057 A.7.2 KLINIKKAKURSSI I 8 op Riitta Lehtonen STYÖ7057 Kirjat (1op) STYÖ7058 (7op) Kurssin käytyään opiskelija hallitsee sosiaalityön asiakastyön ammatillisten taitojen perusteet sekä perehtyy moniammatilliseen työskentelyyn. Opiskelija perehtyy lasten, nuorten ja aikuisten sosiaalityön työmenetelmiin, sosiaaliseen tilannearviointiin, oppimisen, koulunkäynnin ja elämäntilanteiden ongelmien arviointiin ja asiakastyön vuorovaikutustaitoihin aidossa asiakastilanteessa. Opintojakso toteutetaan yhdessä

20 psykologian laitoksen kanssa. Kurssi toteutetaan kaksiosaisena, 15 opintopisteen kokonaisuutena; Klinikkakurssi I (8 op) keväällä ja Klinikkakurssi II (7 op) syksyllä. Molemmilla kursseilla on sama rakenne: orientaatiovaihe sisältää luentoja, harjoituksia sekä itsenäistä oheiskirjallisuuteen ja työmenetelmiin perehtymistä, kummankin kurssin tutkimusvaiheessa opiskelijat tutkivat pienryhmissä 1-2 asiakastapausta ja antavat palautteen asiakkaalle. Seminaarivaiheessa kukin ryhmä esittelee oman asiakastapauksensa. Pienryhmät saavat asiakastyöhön työnohjauksen. Molempien kurssien lopussa opiskelija analysoi kirjallisesti asiakastyön prosessia, omaa selviytymistään ja omia oppimistarpeitaan. 1) 26 h moniammatillisia luentoja, asiakastapauksen/ perheen tutkiminen pienryhmässä ja muu tähän liittyvä työ (vähintään 20 h), 12 h työnohjausta pienryhmässä sekä 16 h tapausseminaarityöskentelyä ja tiivistelmä oppimispäiväkirjasta 2) Klinikan sosiaalityön työmenetelmämoduuli: 8 h luentoja, 20 h itsenäisiä pienryhmäharjoituksia. Moduuli toteutetaan yhden viikon aikana intensiiviopetuksena helmikuun alussa Osallistuminen opetukseen + luento- / oppimispäiväkirja + kirjallinen tentti. Aktiivinen osallistuminen kurssiin ja tiivistelmä oppimispäiväkirjasta sekä kirjallisuuskuulustelu. HUOM! Osallistuminen asiakastyöhön, työnohjaukseen ja seminaareihin pakollista. 3. vuoden kevät. Pakolliset edeltävät opinnot: n perusopinnot, A.1., A.2., A.3., A.4., A.5.1., A.5.2. ja A.5.4. Moilanen, Räsänen, Tamminen, Almqvist, Piha & Kumpulainen (toim.): Lasten- ja nuorisopsykiatria (uusin painos). Mikäli teos on tentitty muussa yhteydessä, on sovittava korvaavasta kirjallisuudesta. YTDK1000 Kieli- ja viestintäopinnot 16 op Suoritettava 16 opintopistettä Saavuttaa tutkintoasetuksen (A 794/2004) mukainen tutkintoon kuuluva riittävä viestintä- ja kielitaito PAKOLLISET OPINNOT KANDIDAATIN TUTKINNOSSA Suomen kielen kirjallinen viestintä 2 op Puheviestinnän perusteet 2 op Toinen kotimainen kieli 5 op Vieras kieli 6 op Vieraan kielen pakollisilla opinnoilla tarkoitetaan tekstin ymmärtämisen tai suullisen taidon kursseja sekä muita vähintään taitotason B1-B2 kursseja. Niitä voi suorittaa yhdestä tai useammasta kielestä. Opinnäytteen kielen käytön ohjaus 1op ENGLANNINKIELISEN TUTKIELMAN TEKIJÖILLE PAKOLLINEN Advanced Academic Writing 4 op VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT Kaikki kielikeskuksen järjestämät kotimaisten ja vieraiden kielten kurssit. KIELIOPINTOJEN KORVAAMINEN Suomen kielen ja puheviestinnän korvaaviksi opinnoiksi hyväksytään yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa suoritetut vastaavat opinnot. Toisen kotimaisen kielen korvaaviksi opinnoiksi hyväksytään yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa suoritetut vastaavat opinnot edellyttäen, että suorituksesta on arvosteltu erikseen kirjallinen ja suullinen kielitaito. Muussa tapauksessa korvaavuuden arvioi tapauskohtaisesti lehtori Ilkka Norri, puh Vieraan kielen tekstin ymmärtämisen kurssin korvaaviksi opinnoiksi hyväksytään: - ylioppilaskokeen A-kielen laudatur tai eximia cum laude approbatur -arvosana - IB -tutkinto (englanti), EB-tutkinto (ranska, saksa tai englanti),

21 RP-tutkinto (saksa) - yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa suoritetut vastaavat kieliopinnot Vieraan kielen tekstin ymmärtämisen ja suullisen taidon kurssin korvaaviksi opinnoiksi hyväksytään yliopistossa suoritetut perusopinnot ao. kielestä. Opinnot voi suorittaa myös vapauttavilla tai näyttökokeilla, joihin saa osallistua vain kerran Tiedekunnan yhteiset opinnot 16 op Filosofiaopinnot Suoritettava 6 opintopistettä FILY1202 Argumentaatioteoria 3 op Filosofia, yht.tdk Juho Ritola Kurssin tarkoituksena on tutustuttaa opiskelija argumentin ja argumentoinnin käsitteelliseen taustaan sekä harjaannuttaa opiskelijan kykyä analysoida ja arvioida argumentointia itsenäisesti. Argumentin ja argumentaation peruskäsitteet. Argumentoinnin tavoitteet ja mahdollisuudet. Argumentin analysointi: johtopäätös, rakenne, argumenttiskeemat, implisiittiset premissit ja johtopäätökset. Argumentoinnin arviointi deduktiivisen logiikan perusteet: validiteetti, päättelyteoria induktiivisen logiikan perusteet: todennäköisyyden käsite, tilastollinen yleistäminen, analogia, korrelaatio, kausaatio virhepäätelmät Hyvän keskustelun ja väittelyn perusteet Opetuksen toteutustavat Luento-opetus 24 t. Osallistuminen opetukseen + kertauskuulustelu. Luentokurssi loppukuulusteluineen Tarjontatiedot JOO-opiskelijoille FILY1203 Tieteenfilosofia 3 op Filosofia, yht.tdk Tapio Korte, Valtteri Viljanen Yliopiston perustehtävä on tieteellisen tiedon tuottaminen. Tämä kurssi käsittelee kysymyksiä 'Miten tieteellinen tieto eroaa arkitiedosta?' 'Milloin tieto voidaan katsoa tieteelliseksi?' 'Miten erottaa tiede ja pseudotiede?' Kurssi tarkastelee näitä tieteenfilosofisia kysymyksiä esimerkkitapausten valossa. Kurssi jakautuu yleiseen tieteenfilosofian osaan ja yhteiskuntatieteiden filosofian osaan. Jälkimmäisessä osassa tarkastellaan yhteiskuntatieteelliseen tutkimukseen liittyviä tieteenfilosofisia yleiskysymyksiä. Tieteellisen tutkimuksen rakenne Tieteellinen selittäminen Mallintaminen

22 Tieteellisten teorioiden kehittyminen Yhteiskuntatieteiden erityispiirteitä Opetuksen toteutustavat Luento-opetus 24 t. Osallistuminen opetukseen + kertauskuulustelu TAI Yleinen kirjallinen tentti. Luentokurssi loppukuulusteluineen tai kirjallisuuskuulustelu, jossa tapauksessa tentitään kirja Bishop, Robert C.: The Philosophy of the Social Sciences. An Introduction. Continuum International Publishing Group. London (ISBN (paperback); ISBN (hard cover) Tarjontatiedot JOO-opiskelijoille FILY1204 Tieteenteon etiikka 3 op Filosofia, yht.tdk Helena Siipi Kurssi perehdyttää yhteiskuntatieteellisten oppiaineiden ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen eettisiin erityiskysymyksiin Etiikan tutkimus Eettiset perusvaatimukset tutkimustyössä Hyvä tieteellinen käytäntö ja tutkimusvilpin ehkäiseminen Tutkijan vastuu Ihmistieteiden erityiskysymykset Opetuksen toteutustavat Luento-opetus 12 t. Kirjallinen tentti. Luentokurssi ja oheislukemisto: Hallamaa (toim.): Etiikkaa ihmistieteille (2006). Hyväksytty/hylätty Tarjontatiedot JOO-opiskelijoille TILA3473 TILY01 TILASTOMENETELMIEN PERUSKURSSI 10 op Tilastotiede Lehtori Jouko Katajisto Opintojakson suunnittelun lähtökohta on tilastotieteen käyttö vertailevassa tutkimuksessa, kokeelliseen asetelmaan tutustutaan hyvin lyhyesti. Tavoitteena on perehdyttää kuvailevaan tilastotieteeseen, todennäköisyyslaskennan alkeisiin ja tilastolli-seen päättelyyn sekä tutustuttaa aineiston analysointiin tilastollista ohjelmistoa käyttäen ja tilastolliseen raportointiin. * tilastotieteen luonne ja peruskäsitteitä * kuvaileva tilastotiede: havaintoaineiston järjestäminen ja esittäminen, sijainnin ja hajonnan ym. tunnuslukuja; moniulotteisen havaintoaineiston järjestäminen ja riippuvuuden tarkastelu * todennäköisyys: peruskäsitteitä, todennäköisyysjakaumat ja yksinkertainen otos

23 * tilastollisen päättelyn sovelluksia yksinkertaisiin tilanteisiin * tutustuminen joihinkin tilastollisiin malleihin: yksisuuntainen varianssianalyysi, regressioanalyysi ja log-lineaarinen malli Opetuskielet suomi 38 t luentoja + 20 t mikroharjoituksia + kotitehtäviä + 6 t kotitehtävien palaute Opetuksen suunnitellut ajankohdat Periodit III, IV Viikkoharjoitukset + harjoitustyö(t) + kirjallinen tentti. Ohjatusti suoritettavien tehtävien lisäksi kukin opiskelija tekee itsenäisesti kotitehtäviä. Tehtävät arvostellaan ja niitä tarkastellaan palautetilaisuuksissa. Opintojakson tentissä on käsitteiden tuntemistehtävä ja tietokonetulosteiden tarkastelutehtäviä. Kirjallisuus: Grönroos, Johdatus tilastotieteeseen: Kuvailu, mallit ja päättely Arviointiperusteet Opintojakson arvosana määräytyy arvostelluista kotitehtävistä ja tenttituloksesta. Opintojakso edellyttää riittävää tietokoneen käyttötaitoa (ks. ). Tarjontatiedot JOO-opiskelijoille - Kurssimoniste - Kirjallisuus: Grönroos, Johdatus tilastotieteeseen: Kuvailu, mallit ja päättely Lisätiedot Kurssin voi ottaa osaksi tilastotieteen perusopintoja (ei koske tilastotieteen eikä taloustieteen eikä matematiikan opiskelijoita), ks. kohta Tilastotiede sivuaineena. TILA3445 TILY02 SPSS-KURSSI (Statistical Package for Social Sciences) 2 op Tilastotiede Opetusamanuenssi Eila Seppänen Kurssin hyväksyttävästi suorittanut selviytyy itsenäisesti tilastotieteen peruskurssien TILY01, TILA0a, TILA0b ja TILA0c aineistojen analysointitehtävistä. Datan käsittelymenetelmät, tavallisimpien tilastomenetelmien käyttö ja grafiikka mikrotietokonetta käyttäen Opetuksen toteutustavat Luento-opetus 2 t, Harjoitukset 8 t. Osallistuminen kontaktiopetukseen + näyttökoe. Hyväksytty/hylätty Suositellun suoritusajankohdan lisätiedot Kurssi järjestetään kaksi kertaa lukuvuodessa

24 Opintojakso edellyttää riittävää tietokoneen käyttötaitoa (ks. ). Tarjontatiedot JOO-opiskelijoille Lisätiedot SPSS on tilastotieteen perusopinnoissa käytettävä ohjelmisto. Sivuaineopinnot 49 op

25 , VTM MAISTERIN TUTKINNON RAKENNE (120 OP) 1. n syventävät opinnot 52 op Pro gradu tutkielma 40 op 2. Sivuaineopinnot 28 op Edellytykset Kandidaatin tutkinto tulee olla suoritettuna ennen maisterin tutkintoon kuuluvien opintojen aloittamista. Lisätiedot OHJEELLINEN OPINTOJEN SUORITUSJÄRJESTYS 4. OPINTOVUOSI Syksy S.1 n erityisalueet 5 op S.4.1 Moniammatillinen klinikkaopetus II 7 op S Monimuuttujamenetelmät 5 op (V) Kevät S.1 n erityisalue 5 op S.2 n teoriaperusteiden laajentaminen 4 op S.3 Perhe- ja lapsilainsäädäntö 2 op S n harjoittelu 10 op (suoritetaan kesän aikana) S Laadullisen tutkimuksen analyysimenetelmät 5 op (V) S Vertaileva tutkimus 5 op (V) S.5.3 Pro gradu -seminaari 2op S.5.4 Pro gradu -tutkielma 13 op Yhteensä: 58 op 5. OPINTOVUOSI Syksy S Teorian ja käytännön yhteensovittaminen 3 op S.5.3 Pro gradu -seminaari 2 op S.5.4 Pro gradu -tutkielma 13 op Kevät S.5.3 Pro gradu -seminaari 2op S.5.4 Pro gradu -tutkielma 14 op Yhteensä: 34 op n syventävät opinnot 92 op S.1 SOSIAALITYÖN ERITYISALUEET 10 op Pääaineopiskelijat valitsevat seuraavista aihe-alueista vähintään kaksi kurssia (2x5 op), joihin he ovat alustavasti tutustuneet aineopintojen (A.5) yhteydessä. STYÖ7061 S.1.1 LAPSEN ASEMA YHTEISKUNNASSA JA SOSIAALITYÖSSÄ (V) 5 op Katja Forssén STYÖ7061 Virtuaalikurssi (4op) STYÖ7062 Kirja (1op) tai STYÖ1004 Kirjallisuuskuulustelu (5op) Opiskelija ymmärtää lapsen asemaa yhteiskunnassa ja sosiaalityössä sekä tuntee lasten kanssa tehtävän sosiaalityön erityispiirteitä.

26 Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelija lasten yhteiskunnalliseen asemaan ja siinä tapahtuneisiin muutoksiin. Opintojaksolla esitellään yleisemmin lapsuuden tutkimuksen traditiota ja lasten kanssa tehtävän sosiaalityön erityispiirteitä. Kirjallisuuskuulustelu tai SOSNET:in virtuaalikurssi Social Work with Families and Children (IV periodi). Virtuaalikurssin suorittavat tenttivät vain yhden teoksen. Osallistuminen opetukseen + kirjallinen tentti TAI Kirjallinen tentti. Virtuaalikurssi ja/tai kirjallisuuskuulustelu. Pakolliset edeltävät opinnot: n aineopinnot Foley, ym (toim.): Children in sosiety Forsberg & Kröger (toim.): Social work and child welfare politics Takala (toim.): Onko meillä malttia sijoittaa lapsiin STYÖ7066 S.1.2 RIIPPUVUUSONGELMAT JA SOSIAALITYÖ (V) 5 op Heikki Suhonen STYÖ7066 (5op) Opintojaksolla syvennetään opiskelijan tuntemusta addiktio-ongelmista, niiden kehittymisestä sekä addiktioihin kohdistettavista interventioista. Interventiomenetelmistä tarkastellaan erityisesti kognitiivisia lähestymistapoja sekä motivoivaa haastattelua. Opintojaksolla tarkastellaan riippuvuusongelmien dynamiikkaa preventio- ja interventiomalleja sekä riippuvuusongelmiin suunnattua kuntoutusta ja inter-ventioita. Luennot 16 h, virtuaalityöskentely, harjoitustyö, palauteseminaari ja kirjallisuus. Osallistuminen opetukseen + kirjallinen tentti. Osallistuminen luennoille, vierailuihin ja virtuaalityöskentelyyn sekä kirjallisuus. 4. vuoden kevät. Pakolliset edeltävät opinnot: n aineopinnot Tammi, Aalto & Koski-Jännes (toim.): Irti päihdeongelmista STYÖ7070 S.1.3 VANHUSPOLITIIKKA, VANHUSTENHUOLLON PALVELUT JA GERONTOLOGINEN SOSIAALITYÖ (V) 5 op Heikki Suhonen ja Tuula Kaitsaari STYÖ7070 (5op)