SOSIAALIPOLITIIKKA. Sosiaalipolitiikka

Transkriptio

1 SOSIAALIPOLITIIKKA Tutkimuksen ja opetuksen painopisteet Sosiaalipolitiikan opetuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet sosiaalipoliittista asiantuntemusta edellyttäviin tehtäviin sekä tieteellisiin jatko-opintoihin. Tavoitteena on ammattitaitoisen henkilökunnan kouluttaminen julkisyhteisöjen, yritysten ja järjestöjen hallinnon, suunnittelun, koulutuksen ja tutkimuksen tehtäviin. Opetuksessa tämä merkitsee itsenäisen, kriittisen ajattelun, ongelmien ratkaisukyvyn ja yhteistyökyvyn korostamista. Kaikissa moderneissa yhteiskunnissa sairaus, työttömyys, vanhuus ja muut elämään liittyvät riskit aiheuttavat toimeentulon epävarmuutta. Niin riskit kuin ihmisten tarpeetkin muuttuvat yhteiskunnan muutoksen myötä. Globalisoitumisen ja Euroopan yhdentymiskehityksen kansallisvaltioille aiheuttamat haasteet, työelämän ongelmat ja työttömyys, köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen sekä väestön vanheneminen ovat esimerkkejä ajankohtaisista kysymyksistä, joihin sosiaalipolitiikka niin tieteenä kuin käytännön toimintanakin etsii ratkaisuja. Kysymysten ratkaisussa sekä taloudelliset että moraaliset tekijät ovat tärkeitä. Yleisellä tasolla sosiaalipolitiikan opetuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle teoreettiset valmiudet ymmärtää yhteiskunnan rakenteita, toimintaa, muutoksia ja muutosten syitä perehdyttämällä opiskelijat 1. keskeisiin yhteiskuntateorioihin 2. yhteiskunnallisten instituutioiden kehittymiseen ja toimintaan eri maissa 3. hyvinvointivaltiomalleihin, niiden kehitykseen ja kehityssyihin Yleisvalmiuksien ohella opetusta järjestetään erityisesti niillä sosiaalipolitiikan erityisaloilla, joille Turun yliopiston sosiaalipolitiikka oppiaineen oma tutkimus ja opettajien asiantuntemus ovat suuntautuneet. Sosiaaliturvajärjestelmät ja niiden yhteiskuntapoliittisten vaikutusten arviointi muodostaa oppiaineen koulutuksen ja tutkimuksen painopistealueen. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, miten eri sosiaalipoliittiset ratkaisut vaikuttavat palveluiden saatavuuteen, tulonjakoon, köyhyyteen ja hyvinvointivaltion kannatusperustaan. Sosiaalipoliittiset ratkaisut ovat yhä enenevässä määrin kansainvälisiä. Siksi kansainväliset vertailut ja niihin liittyvät metodiset valmiudet ovat keskeisellä sijalla sekä laitoksen tutkimustoiminnassa että opetuksessa. Ammatilliset valmiudet Sosiaalipolitiikan antamia valmiuksia voidaan soveltaa hyvin monilla yhteiskunnallisen toiminnan alueilla niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Hankitut valmiudet soveltuvat julkisen hallinnon ja muiden organisaatioiden mm. järjestöjen ja yritysten hallinto, suunnittelu, tutkimus- ja koulutustehtäviin. Sosiaali-, työvoima ja henkilöstöhallinto ovat tyypillisiä sosiaalipolitiikan hallinnollisia sovelluksia. Suunnittelua ja päätöksentekoa koskevia valmiuksia tarvitaan nykyisin yhä useammilla aloilla. Sosiaalipolitiikan opiskelijoita on sijoittunut tutkimustehtäviin korkeakouluihin ja eri tutkimuslaitoksiin sekä hallinnollisiin asiantuntijatehtäviin. Yliopiston ohella sosiaalipolitiikkaoppiaineesta valmistuneita on sijoittunut sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulujen sekä erilaisten keskiasteen oppilaistosten opetustehtäviin. Työllisyystilanne Tutkimukset ja korkeakoulutilastot Turun yliopiston yhteiskuntatieteellisestä tiedekunnasta valmistuneista osoittavat, että sosiaalipolitiikkaa pääaineenaan opiskelleet ovat sijoittuneet työmarkkinoille hyvin. Lisäksi lähivuosina tapahtuva nopea eläkkeelle siirtyminen entisestään parantaa työllisyystilannetta. Sosiaalipolitiikasta valmistuneita työskentelee paikallisissa, kansallisissa ja kansainvälisissä asiantuntijatehtävissä, niin julkishallinnossa, yrityksissä kuin sosiaalialan järjestöissäkin. Merkittäviä työllistäjiä ovat kunnat, järjestöt, vakuutusyhtiöt, kansaneläkelaitos, valtion keskushallinto sekä tutkimuslaitokset ja yliopistot. Jatkokoulutus Sosiaalipolitiikasta valmistuneilla on mahdollisuus suorittaa valtiotieteiden lisensiaatin ja tohtorin tutkinto. Lisätietoa jatkotutkinnoista saa tiedekunnan sivultahttp:// TOPSOS sosiaalivakuutuksen huippuasiantuntijoiden jatkokoulutuksesta lisätietoa saa osoitteesta HOPS opiskelijan ohjauksen välineenä sosiaalipolitiikan laitoksella Henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) tavoitteena on tukea pääaineopiskelijaa opintojen suunnittelussa ja etenemisessä. Ensimmäisen vuoden opiskelijat kutsutaan HOPS-keskusteluun neuvonta-assistentin kanssa ensimmäisen opintovuoden aikana. Opintojen myöhemmissä vaiheissa HOPS-ohjausta annetaan opiskelijan omien tarpeiden mukaan. HOPS-keskustelun pohjana toimii HOPS-lomake, joka löytyy oheisen linkin kautta

2 Sivuaineiden opinnot Sivuaineiden opintoja on yhteensä vähintään 99 opintopistettä. Sivuaineet voidaan valita vapaasti, suositeltavimpia ovat yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan aineet. Sivuaineiksi on suoritettava kahdet perusopinnot (25 op) tai vastaavat opintokokonaisuudet (25 op) (ks. tiedekunnan ohjeet). Vaihtoehtoisia sivuaineita voivat olla myös oikeustieteellisen tiedekunnan opinnot, kasvatustiede, erityispedagogiikka, aikuiskasvatus, kulttuurimaantiede, hoitotiede, mediatutkimus, Åbo Akademin valtiotieteellisen tiedekunnan aineet tai anomuksesta jokin muu tieteenala. Opinto-oppaan lopusta löytyy myös muita sivuainekokonaisuuksia. Kansainväliset opinnot ja opiskelijavaihto Opiskelija ja -opettajavaihto ja opiskelu ulkomailla sekä osallistuminen kansainvälisiin koulutusohjelmiin, kursseihin ja projekteihin on oleellinen osa sosiaalipolitiikan opiskelua. Tavoitteena on, että opiskelijat saavat mahdollisimman paljon kansainvälistä kokemusta opintojensa aikana. Suosituksena on, että jokaisen opiskelijan opintoihin sisältyy kansainvälisiä opintoja. Erillisillä sopimuksilla on mahdollista päästä myös EU-maiden ulkopuolelle. Vaihto-opiskelu kestää yleensä 3-9 kuukautta, mutta myös lyhytkursseja mm. kansainvälisten kesäkoulujen muodossa on tarjolla. Lisätietoa saa Kansainväliet palvelut -yksiköstä. Vaihtoa suositellaan toisen opiskeluvuoden jälkeen. Myös pro gradu -vaiheen opintoja voi suorittaa ulkomailla. Vaihto-opiskelusta laaditaan erillinen opintosuunnitelma, jonka mukaan ulkomailla suoritetut opinnot luetaan hyväksi kotiyliopiston tutkintoon. Myös harjoittelu on mahdollista suorittaa ulkomailla. Kansainväliset opinnot kuuluvat myös jatko-opiskelijoille. Kansainvälisyyttä on myös osallistuminen tiedekunnan muiden laitosten ja turkulaisten korkeakoulujen tarjoamaan kansainväliseen opetukseen ja ulkomaisten vaihtoopettajien ja asiantuntijoiden pitämille kursseille ja luennoille. Sosiaalipolitiikka oppiaineessa on käytössä ns. vierailuluentojen opintosuorituspassi, johon koottujen merkintöjen ja mahdollisesti vaadittavien luentopäiväkirjojen perusteella saa korvaavuuksia erikseen sovittavista opintojaksoista. Lisätietoa kansainvälisistä opinnoista saa oppiaineen kansainvälisten asioiden yhdyshenkilöltä ja Kansainväliset palvelut -yksiköstä. Sosiaalipolitiikka sivuaineena Sosiaalipolitiikan opintoja voidaan suorittaa sivuaineena seuraavina opintokokonaisuuksina: SUPPEAT SIVUAINEET 25 op - A.1.1 Riskit, instituutiot ja hyvinvointi (5 op) - A.1.2 Sosiaalipolitiikan klassikot (2 op) - A.1.3 Sosiaalipolitiikan kannatusperusta (4 op) - A.1.4 Hyvinvointivaltio ja talous II (4 op) sekä - A.1.5 Sosiaalipolitiikkaa koskeva päätöksenteko (3 op) tai - A.1.6 Työmarkkinat ja työpolitiikka (3 op) sekä - A.2.6 Ajankohtaista sosiaalitutkimuksesta (4 op) ja - A.3 C Sosiaalioikeus (3 op) LAAJAT SIVUAINEET 60 op sosiaalitieteiden perusopintojen lisäksi seuraavat opintojaksot: - A.1.1 Riskit, instituutiot ja hyvinvointi (5 op) - A.1.2 Sosiaalipolitiikan klassikot (2 op) - A.1.3 Sosiaalipolitiikan kannatusperusta (4 op) - A.1.4 Hyvinvointivaltio ja talous II (4 op) sekä - A.1.5 Sosiaalipolitiikkaa koskeva päätöksenteko (3 op) tai - A.1.6 Työmarkkinat ja työpolitiikka (3 op) - A.2 Sosiaalitieteiden erityisalat (6 op) - A.3 C Sosiaalioikeus (3 op) - A.4.1 Johdatus sosiaalitutkimukseen (2 op) - A.4.5 Vaikuttavuuden arviointi sosiaalialalla (2 op) - S.3 Sosiaalipolitiikan eritysalat (4 op) SYVENTÄVIIN OPINTOIHIN jatkavat sivuaineopiskelijat suorittavat kaikki aineopintoihin kuuluvat opintojaksot pääainevaatimusten mukaan.

3 Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön opintojen muuntotaulukko P1. Johdatus sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön perusteisiin (7 op) => P1. Johdatus sosiaalitieteisiin (14 op / 50%) P2. Suomalainen yhteiskunta (6 op) => P2. Suomalainen yhteiskunta (6 op) P3. Sosiaalipolitiikka ja talous (5 op) => P3. Sosiaalitieteiden tutkimus (2 op) + Hyvinvointi ja talous I (3 op) P4. Sosiaalipolitiikan paikalliset, kansalliset ja alueelliset haasteet (7 op) => P1. Johdatus sosiaalitieteisiin (14 op / 50%) SOSIAALIPOLITIIKKA, VTK KANDIDAATIN TUTKINNON RAKENNE (180 OP) 1. Sosiaalitieteiden perusopinnot 25 op 2. Sosiaalipolitiikan aineopinnot 50 op Kandidaatin tutkielma 10 op 3. Tiedekunnan yhteiset opinnot 17 op - johdatus tieteelliseen ajatteluun (9 op) - tilastotieteen peruskurssi soveltajille (8 op) 4. Kieliopinnot 16 op 5. Sivuaineopinnot 62 op OHJEELLINEN OPINTOJEN SUORITUSJÄRJESTYS 1. OPINTOVUOSI Syksy P.1 Johdatus sosiaalitieteisiin 14 op P.2 Suomalainen yhteiskunta 6 op Kevät P.3 Sosiaalitieteellinen tutkimus 2 op P.4 Sosiaalitieteiden eritysalat 3 op Yhteensä: 25 op Muut opinnot: 1. sivuaineopintokokonaisuus 25op Ihmis- ja yhteiskuntakäsitykset 3 op (kevät) Suomen suullinen viestintä 2 op (syksy/kevät) Vieraan kielen opintoja 6 op YHTEENSÄ 61 OP Ennen aineopintojen aloittamista opiskelijalla tulee olla opintorekisterissä kokonaismerkintä perusopintojen suorittamisesta. 2. OPINTOVUOSI Syksy A.1.1 Riskit, instituutiot ja hyvinvointi 5 op A.1.2 Sosiaalipolitiikan klassikot I 2 op A.2 Sosiaalipolitiikan erityisalat 3 op A.4.1 Johdatus sosiaalitutkimukseen 5 op Kevät A.1.3 Sosiaalipolitiikan kannatusperusta 4 op A.1.5 Hyvinvointivaltio ja talous II 4 op A.2.6 Ajankohtaista sosiaalitutkimuksesta 4op A.3 Sosiaalioikeus 6 op A.4.3 Sosiaalitilastollinen tutkimus 4 op Yhteensä: 37 op Muut opinnot: Tieteenfilosofia ja kriittinen ajattelu 3 op (kevät) Tilastotieteen peruskurssi soveltajille 4 op (kevät) Kuvailevat tilastomenetelmät sosiaalitieteilijöille 4 op (kevät) Suomen kirjallinen viestintä 2 op (syksy/kevät) Ruotsin kirjallinen taito 3 op (syksy/kevät) Ruotsin suullinen taito 2 op (syksy/kevät) Muita sivuaineita 5 op YHTEENSÄ 60 OP

4 3. OPINTOVUOSI Syksy A.1.5 Sosiaalipolitiikkaa koskeva päätöksenteko 3 op A.4.4 Laadullinen tutkimus 5 op A.4.6 Kandidaattiseminaari 5 op Kevät A.1.6 Työmarkkinat ja työpolitiikka 3 op A.4.5 Vaikuttavuuden arviointi sosiaalialalla 3 op A.4.6 Kandidaattiseminaari 5 op Yhteensä: 24 op Muut opinnot: 2. sivuainekokonaisuus 25 op Tieteenteon etiikka 3 op (syksy) Muita sivuaineita 6 op Opinnäytteen kielenkäytön ohjaus 1 op YHTEENSÄ 59 OP XSTL0001 SOSIAALITIETEIDEN PERUSOPINNOT 25 OP Osaamistavoitteet: Opiskelijalla on yliopistotasoiset perustiedot sosiaalitieteistä, suomalaisen yhteiskunnan rakenteista ja sosiaalitieteellisen tutkimuksen tekemisestä. Sisältö: Opiskelija suorittaa sosiaalitieteisiin johdattavan kurssin, suomalaisen yhteiskunnan kurssin, sosiaalitieteellisen tutkimuksen tekemisen kurssin sekä valinnaisia erityisalaopintoja sosiaalitieteissä. P.1 JOHDATUS SOSIAALITIETEISIIN 14 OP Osaamistavoitteet: Johdatus sosiaalitieteisiin -kurssin käytyään opiskelija osaa selostaa laitoksen oppiaineiden - näkökulmia yhteiskuntaan, niiden yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia - peruskäsitteitä ja yleisimpiä teorioita - historiallista taustaa ja kehitystä - käytännön sovelluksia Sisältö: Kurssi jakaantuu neljään osasuoritukseen. Opiskelija opiskelevat seuraavat luentojaksot ja niihin liittyvät kirjat: - sosiaalipolitiikan perusteet (4 op) - sosiologian perusteet (4 op) - sosiaalityön perusteet (3 op) - taloussosiologian perusteet (3 op) Sosiaalitieteiden pääaineopiskelijat suorittavat opintojaksot osallistumalla luennoille ja suorittamalla luento- ja kirjallisuustentin yhdellä kerralla, sivuaineopiskelijat voivat halutessaan suorittaa opintojaksot laajemmilla kirjatenteillä. XSTL0002 P.1 SOSIAALIPOLITIIKAN PERUSTEET 4 OP Vastuuhenkilöt: Veli-Matti Ritakallio Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee sosiaalipolitiikan perusteet. Sisältö: Opintojaksolla tutustutaan sosiaalipolitiikan peruskäsitteisiin, sosiaalipolitiikan lähtökohtiin ja kehitykseen sekä sosiaalipolitiikan erilaisiin vaihtoehtoisiin järjestämistapoihin (hyvinvointivaltiomallit). Erityisesti perehdytään pohjoismaisen hyvinvointimallin ideaan, vaikutuksiin ja haasteisiin. Opetuskielet: suomi Opetuksen toteutustavat: Luento-opetus 14 t. (Luennot, pakollinen pääaineopiskelijoille) (Laajempi kirjatentti, vain sivuaineopiskelijoille) 4 op Havakka, Niemelä &Uusitalo: Sosiaalivakuutus Wilkinson &Pickett: Tasa-arvo - Miksi tasa-arvo on hyväksi kaikille? Lisätiedot: Sivuaineopiskelijat voivat suorittaa halutessaan Sosiaalipolitiikan perusteet laajemmalla

5 kirjallisuuskuulustelulla. Laajempi kirjallisuuskuulustelu tenttiakvaariossa ja (Luento- ja kirjatentti, pakollinen pääaineopiskelijoille) 4 op Luentojen lisäksi: Wilkinson &Pickett: Tasa-arvo ja hyvinvointi - Miksi tasa-arvo on hyväksi kaikille? Lisätiedot: Suoritus on pakollinen pääaineopiskelijoille. Luentotentti ja kirjallisuus yhdessä tenttiakvaariossa. Suositeltu suoritusajankohta: 1. vuoden syksy. XSTL0004 P.1 SOSIOLOGIAN PERUSTEET 4 OP Vastuuhenkilöt: Hannu Ruonavaara Osaamistavoitteet: Opintojakson käytyään opiskelija tietää sosiologian peruskäsitteitä ja keskeisiä teorioita sekä ymmärtää, millä tavoin sosiologia lähestyy yhteiskunnallisia ilmiöitä. Sisältö: Opintojaksolla tutustutaan sosiologian peruskäsitteisiin, keskeisiin teorioihin ja kysymyksenasetteluihin. Lisäksi perehdytään sosiologian kehitykseen ja luonteeseen suhteessa muihin tieteisiin. Opetuskielet: suomi Opetuksen toteutustavat: Luento-opetus 14 t. (Luennot, pakollinen pääaineopiskelijoille) (Laajempi kirjatentti, vain sivuaineopiskelijoille) 4 op Conley: You May Ask Yourself. An introduction to thinking like a sociologist (3rd ed.), luvut 1-10 ja Lisätiedot: Sivuaineopiskelijat voivat suorittaa halutessaan Sosiologian perusteet laajemmalla kirjatentillä. Laajempi kirjallisuuskuulustelu tenttiakvaariossa ja (Luento- ja kirjallisuustentti, pakollinen pääaineopiskelijoille) 4 op Luentojen lisäksi: JOKO Conley: You May Ask Yourself. An introduction to thinking like a sociologist (3rd ed.), luvut 1-6 TAI yksi seuraavista: Bauman: Sosiologinen ajattelu Erola &Räsänen (toim.): Johdatus sosiologiaan Kantola, Koskinen &Räsänen (toim.): Sosiologisia karttalehtiä Lisätiedot: Suoritusvaihtoehto on pakollinen pääaineopiskelijoille. Luennot ja kirjallisuus tentitään kerralla tenttiakvaariossa. Suositeltu suoritusajankohta: 1. vuoden syksy. XSTL0006 P.1 SOSIAALITYÖN PERUSTEET 3 OP Vastuuhenkilöt: Katja Forssén Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee sosiaalityön peruskäsitteet, lähtökohdat ja keskeiset tutkimusalueet. Sisältö: Opintojaksolla tutustutaan sosiaalityön peruskäsitteisiin, sosiaalityön lähtökohtiin, sosiaalityön historialliseen kehitykseen sekä sosiaalisen toiminnan kytkeytymiseen yhteiskunnalliseen kehitykseen. Tarkastelun kohteena ovat sosiaalityön ajankohtaiset ilmiöt ja kohdeongelmat. Opetuskielet: suomi

6 Opetuksen toteutustavat: Luento-opetus 12 t. (Luennot, pakollinen pääaineopiskelijoille) (Laajempi kirjatentti, vain sivuaineopiskelijoille) 3 op Raunio: Olennainen sosiaalityössä (2. uudistettu painos 2009, ei lukua IV) Juhila: Sosiaalityöntekijöinä ja asiakkaina (2006) Lisätiedot: Sivuaineopiskelijat voivat halutessaan suorittaa Sosiaalityön perusteet laajemmalla kirjatentillä. Laajempi kirjallisuuskuulustelu tenttiakvaariossa ja (Luento- ja kirjatentti, pakollinen pääaineopiskelijoille) 3 op Luentojen lisäksi: Raunio: Olennainen sosiaalityössä (2. uudistettu painos 2009, ei lukua IV) Lisätiedot: Suoritusvaihtoehto on pakollinen pääaineopiskelijoille. Luentotentti ja kirjallisuus yhdessä tenttiakvaariossa. Suositeltu suoritusajankohta: 1. vuoden syksy. XSTL0008 P.1 TALOUSSOSIOLOGIAN PERUSTEET 3 OP Vastuuhenkilöt: Pekka Räsänen Osaamistavoitteet: Opintojaksolla opiskelija tutustuu taloudellista toimintaa ohjaaviin ja kehystäviin tekijöihin sosiologisesta näkökulmasta. Opintojakson jälkeen opiskelija osaa määritellä erilaisten yhteiskunnallisten rakenteiden ja taloudellisten toimijoiden välisiä suhteita sekä tunnistaa ajassa tapahtuvien sosiaalisten, kulttuuristen sekä teknisten muutosten vaikutuksia taloudelliseen toimintaan. Sisältö: Opintojaksolla tutustutaan taloussosiologian ominaispiirteisiin sekä tarkastellaan oppiaineen suhdetta muihin sosiaalitieteisiin sekä taloustieteeseen. Tarkastelun kohteena ovat ajankohtaiset yhteiskunnalliset ilmiöt kansallisesta ja globaalista näkökulmasta. Opetuskielet: suomi Opetuksen toteutustavat: Luento-opetus 12 t. (Luennot, pakollinen pääaineopiskelijoille) (Laajempi kirjatentti, vain sivuaineopiskelijoille) 3 op Hass: Economic Sociology. An Introduction. London, Routledge, sivut 1-61 ja HUOM. Kirja on saatavana Turun yliopiston e-kirjana. Erola &Räsänen (toim.): Johdatus sosiologian perusteisiin, sivut Ilmonen: Johan on markkinat. Kulutuksen sosiologista tarkastelua. Sivut HUOM: kirja on saatavana Turun yliopiston e-kirjana. Lisätiedot: Sivuaineopiskelijat voivat halutessaan suorittaa Taloussosiologian perusteet laajemmalla kirjatentillä. Laajempi kirjallisuuskuulustelu tenttiakvaariossa ja (Luento- ja kirjatentti, pakollinen pääaineopiskelijoille) 3 op Luentojen lisäksi: Hass: Economic Sociology. An Introduction. London, Routledge, sivut 1-61ja HUOM: kirja on saatavana Turun yliopiston e-kirjana. Lisätiedot: Suoritusvaihtoehto on pakollinen pääaineopiskelijoille. Luentotentti ja kirjallisuus yhdessä tenttiakvaariossa. Vaadittavien opintosuoritusten lisätiedot: Kirjatentit tentitään tenttiakvaariossa

7 Suositeltu suoritusajankohta: 1. vuoden syksy. P.2 SUOMALAINEN YHTEISKUNTA 6 OP Osaamistavoitteet: Opiskelija saa yleiskuvan suomalaisen yhteiskunnan sosiaalisista, kulttuurisista ja taloudellisista rakenteista sekä niiden historiallisesta rakentumisesta ja muutoksista. Sisältö: Kaikille pää- ja sivuaineopiskelijoille tarkoitetut luennot ja luentokuulustelu (3 op) sekä kirjallisuuskuulustelu (3 op) tenttiakvaariossa. tenttis.utu.fi XSTL0020 P.2 SUOMALAINEN YHTEISKUNTA, LUENNOT 3 OP Vastuuhenkilöt: Leo Nyqvist ja Suvi Salmenniemi Osaamistavoitteet: Opiskelija saa yleiskuvan suomalaisen yhteiskunnan sosiaalisista, kulttuurisista ja taloudellisista rakenteista sekä niiden historiallisesta rakentumisesta ja muutoksista. Sisältö: Luennoilla esitellään suomalaisen yhteiskunnan keskeisiä rakenteita ja muutosprosesseja. Opetuskielet: suomi Opetuksen toteutustavat: Luento-opetus 24 t. (Luennot) (Luentotentti) 3 op Suositeltu suoritusajankohta: 1. vuoden syksy. XSTL0021 P.2 SUOMALAINEN YHTEISKUNTA, KIRJALLISUUS 3 OP Vastuuhenkilöt: Leo Nyqvist ja Suvi Salmenniemi Osaamistavoitteet: Opiskelija saa yleiskuvan suomalaisen yhteiskunnan sosiaalisista, kulttuurisista ja taloudellisista rakenteista sekä niiden historiallisesta rakentumisesta ja muutoksista. Sisältö: Valittava kirjallisuus käsittelee suomalaisten yhteiskuntaa ja sen muutoksia talouden, luokkaerojen, sukupolvien, sukupuolen sekä elämäntapahtumien näkökulmista. Vaihtoehdoista valitaan kaksi kirjaa. Vaadittavien opintosuoritusten lisätiedot: Kirjallisuuskuulustelu tenttiakvaariossa Suositeltu suoritusajankohta: 1. vuoden syksy. Kaksi kirjaa seuraavista tenttiakvaariossa: - Erola (toim.): Luokaton Suomi? - Heiskala & Luhtakallio (toim.): Uusi jako: Miten Suomesta tuli kilpailukyky-yhteiskunta? - Karisto (toim.): Suuret ikäluokat. - Koskinen ym.: Suomen väestö (2. laitos). Kirjasta tentitään kokonaisuudessaan vain luvut 1,3,5 ja 7. Luvusta 2 tentitään alaluvut ja , luvusta 4 alaluvut 4.1., ja ja luvusta 6 tentitään muut osat paitsi alaluvut ja Kirjasta opiskellaan Suomen väestökehityksen keskeiset linjat, joten taulukoiden, graafisten esitysten ja kaavioiden yksityiskohtainen muistaminen ei ole tarpeen. - Saari (toim.): Historiallinen käänne. - Tolonen (toim.): Yhteiskuntaluokka ja sukupuoli. XSTL0025 P.3 SOSIAALITIETEELLINEN TUTKIMUS 2 OP Vastuuhenkilöt: Jani Erola ja Antti Kouvo Osaamistavoitteet: Opiskelijalle on muodostunut yleiskuva sosiaalitieteellisen tutkimuksen etenemisestä, aineistoista ja menetelmistä. Sisältö: Opintojakson aikana opiskelija tutustuu: - tutkimusprosessin vaiheisiin - tutkimuskysymysten ja -asetelman kehittelyyn - teorioiden ja aikaisemman tutkimuksen rooliin

8 - menetelmän valintaan, eri aineistotyyppeihin sekä analysointiin ja päätelmien tekemiseen - tutkimuseettisiin kysymyksiin. Opiskelija osallistuu kurssin yhteydessä myös yliopiston kirjaston järjestämään informaatiolukutaidon opetukseen. Opetuskielet: suomi Opetuksen toteutustavat: Luento-opetus 24 t. (Luennot) (Luentotentti) 2 op Vaadittavien opintosuoritusten lisätiedot: Luentotentti tenttiakvaariossa. Suositeltu suoritusajankohta: 1. vuoden kevät. P.4 SOSIAALITIETEIDEN ERITYISALAT 3 OP Suoritetaan yksi 3 op:n laajuinen erityisala alla olevista Sisältö: Opiskelija valitsee yhden erityisalat opintojakson sosiaalipolitiikan, sosiaalityön, sosiologian tai taloussosiologian oppiaineesta. Ks. tarkemmat kuvaukset oppiaineittain. SOSP6015 A.2.9 HYVINVOINTIVALTIO JA TALOUS I 3 OP Sosiaalipolitiikka SOSP6019 A.2.10 SOSIAALIPOLITIIKAN PAIKALLISET, KANSALLISET JA KANSAINVÄLISET HAASTEET 3 OP Oppiaine: Sosiaalipolitiikka SOSI4003 A.1 KULTTUURI JA ELÄMÄNTAPA 3 OP Oppiaine: Sosiologia SOSI4005 A.1 POLITIIKKA JA GLOBALISAATIO 3 OP Oppiaine: Sosiologia SOSI4007 A.1 YHTEISÖT JA YHDYSKUNNAT 3 OP Oppiaine: Sosiologia SOSI4009 A.1 SOSIAALINEN ERIARVOISUUS 3 OP Oppiaine: Sosiologia SOSI4011 A.1 MONIKULTTUURISUUS JA RASISMI 3 OP Oppiaine: Sosiologia SOSI4013 A.1 SUKUPUOLI JA SEKSUAALISUUS 3 OP Oppiaine: Sosiologia SOSI4015 A.1 VÄESTÖ JA PERHEET 3 OP Oppiaine: Sosiologia TALS0159 A.1 KULTTUURI, ELÄMÄNTAPA JA TALOUS, LUENNOT 3 OP Oppiaine: Taloussosiologia TALS0160 A.1 KULTTUURI, ELÄMÄNTAPA JA TALOUS, KIRJALLISUUS 3 OP Oppiaine: Taloussosiologia TALS0161 A.2 KULUTUSSOSIOLOGIA, LUENNOT 3 OP Oppiaine: Taloussosiologia TALS0162 A.2 KULUTUSSOSIOLOGIA, KIRJALLISUUS 3 OP Oppiaine: Taloussosiologia TALS0163 A.4 TYÖELÄMÄN SOSIOLOGIA, LUENNOT 3 OP Oppiaine: Taloussosiologia TALS0164 A.4 TYÖELÄMÄN SOSIOLOGIA, KIRJALLISUUS 3 OP Oppiaine: Taloussosiologia SOSP9571 SOSIAALIPOLITIIKAN AINEOPINNOT 60 OP Edellytysten ja suositusten lisätiedot: Ennen aineopintojen aloittamista opiskelijalla tulee olla opintorekisterissä kokonaisuusmerkintä perusopintojen suorittamisesta. A.1 SOSIAALIPOLITIIKAN TEORIA I 21 OP

9 SOSP6024 A.1.1 RISKIT, INSTITUUTIOT JA HYVINVOINTI (P) 5 OP Vastuuhenkilöt: Heikki Ervasti Yleiskuvaus: SOSP6028 Kirjat (3op) SOSP6027 Luento (2op) Osaamistavoitteet: Opintojakso laajentaa opiskelijan tietoja sosiaalipoliittisten järjestelmien luonteesta ja kehityksestä sekä niitä koskevan tutkimuksen suuntauksista. Sisältö: Opintojaksolla tutustutaan erilaisten sosiaalipoliittisten järjestelmien muotoutumiseen, toimintaperiaatteisiin, sosiaalisten riskien ratkaisemiseen sekä siihen, minkälaisia seurauksia eri järjestelmien toiminnalla on kansalaisten hyvinvointiin. Opiskelijan tietoja sosiaalipolitiikan peruskäsitteistä ja niiden erilaisista tulkinnoista syvennetään. Toteutustapojen lisätiedot: Luennot ja niihin liittyvät harjoitukset yhteensä 24 h sekä kirjatentti. Osa luennoista korvataan kirjallisilla harjoituksilla. Vaadittavien opintosuoritusten lisätiedot: Luennot ja kirjallisuus erikseen. Arviointiperusteet: Luennot ja kirjallisuus arvostellaan erikseen. Suositeltu suoritusajankohta: 2. vuoden syksy. Edeltävien opintojen lisätiedot: Pakolliset edeltävät opinnot: Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön perusopinnot/sosiaalitieteiden perusopinnot Castles: The Future of the Welfare State. Crisis Myths, Crisis Realities Pierson: Dismantling the welfare state Saari (toim.): Hyvinvointi SOSP6032 A.1.2 SOSIAALIPOLITIIKAN KLASSIKOT (P) 2 OP Vastuuhenkilöt: tohtorikoulutettava Yleiskuvaus: SOSP6032 Kirjat (2op) Osaamistavoitteet: Opintojakson tavoitteena on antaa yleiskatsaus sosiaalipolitiikan ja hyvinvointivaltion keskeisimpiin aihealueisiin tutustumalla sekä perinteisten että modernien hyvinvointitutkimuksen klassikoiden tuotantoon. Sisältö: Kurssilla perehdytään sosiaalipolitiikan tunnetuimpien klassikoiden alkuperäistuotantoon Vaadittavien opintosuoritusten lisätiedot: Kirjallisuuskuulustelu Arviointiperusteet: Kirjallisuuskuulustelu arvostellaan asteikolla 1-5. Suositeltu suoritusajankohta: 2. vuoden syksy. Edeltävien opintojen lisätiedot: Pakolliset edeltävät opinnot: Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön perusopinnot/sosiaalitieteiden perusopinnot Saari (toim.): Hyvinvointivaltio - Suomen mallia analysoimassa, sivut 1-122, ja Sosiaalipolitiikan käsite ja suomalaisen sosiaalipolitiikan klassikot I ja Sosiaalipolitiikan käsite ja suomalaisen sosiaalipolitiikan klassikot II (molemmat saatavilla Moodlessa) SOSP6036 A.1.3 SOSIAALIPOLITIIKAN KANNATUSPERUSTA (P) 4 OP Vastuuhenkilöt: Heikki Ervasti Yleiskuvaus: SOSP6036 Kirjat (2op) SOSP6037 Luento (2op) Osaamistavoitteet: Kurssin tavoitteena on perehdyttää opiskelija sosiaalipolitiikan kannatusperustaa koskeviin keskeisiin teorioihin, kannatusperustaa koskevan tutkimuksen erityisongelmiin ja keskeisiin tutkimustuloksiin. Sisältö: Kurssilla tarkastellaan sosiaalipolitiikan kannatusperustaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä teoreettisesti sekä empiiristen tutkimusten valossa. Toteutustapojen lisätiedot: Luento 24 h ja kirjallisuus

10 Vaadittavien opintosuoritusten lisätiedot: Luento- ja kirjallisuuskuulustelu erikseen. Arviointiperusteet: Luennot ja kirjallisuus arvostellaan erikseen. Edeltävien opintojen lisätiedot: Pakolliset edeltävät opinnot: Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön perusopinnot/sosiaalitieteiden perusopinnot Kaksi seuraavista: Ervasti, Andersen, Fridberg & Ringdal (toim.): The Future of the Welfare State: Social Policy Attitudes and Social Capital in Europe. Kumlin: The Personal and the Political Larsen: The Institutional Logic of Welfare Attitudes Svallfors (toim): Contested Welfare States. Stanford: Stanford University Press. SOSP6046 A.1.4 HYVINVOINTIVALTIO JA TALOUS II (P) 4 OP Vastuuhenkilöt: Veli-Matti Ritakallio Yleiskuvaus: SOSP6046 Luennot/seminaari ja kirjallisuus (4op) Osaamistavoitteet: Opintojakson tavoitteena on lisätä opiskelijoiden perehtyneisyyttä sosiaalipolitiikan ja talouden välisestä vuorovaikutuksesta. Sisältö: Opintojaksolla perehdytään laajasti ja monipuolisesti sosiaalipolitiikan ja talouden väliseen suhteeseen. Syvällisimmän tarkastelun kohteena on sosiaalipoliittisten järjestelmien sosiaalitaloudellinen analysointi oikeudenmukaisuuden ja tehokkuuden näkökulmista. Opetuksen toteutustavat: Luento-opetus 16 t. Toteutustapojen lisätiedot: Luento 16 h ja kirjallisuus. Vaadittavien opintosuoritusten lisätiedot: Luennot ja kirjallisuus tentitään yhdessä. Arviointiperusteet: Luennot ja kirjallisuus arvostellaan yhdessä asteikolla 1-5. Suositeltu suoritusajankohta: 2. vuoden kevät. Edeltävien opintojen lisätiedot: Pakolliset edeltävät opinnot: Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön perusopinnot/sosiaalitieteiden perusopinnot Barr: Economics of the Welfare State, sivut Goodin ym.: The Real Worlds of Welfare Capitalism. Morel, Palier ja Palme: Towards a Social Investment Welfare State? Ideas, Policies and Challenges. SOSP4031 A.1.5 SOSIAALIPOLITIIKKAA KOSKEVA PÄÄTÖKSENTEKO (P) 3 OP Vastuuhenkilöt: yliopistonlehtori Osaamistavoitteet: Kurssin tavoitteena on lisätä opiskelijoiden teoreettista ja käytännöllistä tietämystä sosiaalipolitiikkaan liittyvästä päätöksenteosta. Sisältö: Opintojaksolla perehdytään sosiaalipolitiikan kannalta relevantteihin päätöksentekoa ja poliittista prosessia käsitteleviin teorioihin sekä poliittisiin järjestelmiin eri tasoilla kuntatasosta Euroopan unioniin. Luennoilla tarkastellaan sosiaalipolitiikkaa koskevan päätöksenteon ja toimeenpanon kannalta keskeisiä organisaatioita ja instituutioita, niiden tehtäviä ja toimintatapoja. Lisäksi perehdytään päätöksenteon käytäntöön tarkastelemalla sosiaalipoliittisia uudistuksia ja niiden toimeenpanoa päätöksenteon eri tasoilla. Opetuksen toteutustavat: Luento-opetus 15 t, Harjoitukset 9 t. Toteutustapojen lisätiedot: Luennot 15 h ja harjoitukset 9 h sekä kirjallisuus. Vaadittavien opintosuoritusten lisätiedot: Osallistuminen opetukseen ja harjoituksiin. Läsnäolo harjoituksissa on pakollista. Kirjallinen tentti (luennot ja kirjallisuus tentitään yhdessä). Arviointiperusteet: Luennot ja kirjallisuus arvostellaan yhdessä asteikolla 1-5. Harjoitukset arvostellaan asteikolla hyväksytty/hylätty.

11 Suositeltu suoritusajankohta: 3. vuoden syksy. Edeltävien opintojen lisätiedot: Pakolliset edeltävät opinnot: Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön perusopinnot/sosiaalitieteiden perusopinnot Paloheimo & Wiberg: Politiikan perusteet, luvut 4, 5, 6, 7 Kangas: Politiikka ja sosiaaliturva Suomessa (teoksessa Paavonen & Kangas (toim.)): Eduskunta hyvinvointivaltion rakentajana, sivut Niemelä & Saari (toim.): Politiikan polut, sivut Bergholm: The Making of the Finnish Model (Scandinavian Journal of History 34 (1), 29-48) SOSP2938 A.1.6 TYÖMARKKINAT JA TYÖPOLITIIKKA (P) 3 OP Vastuuhenkilöt: Milla Salin, Minna Ylikännö ja Paul Jonker-Hoffrén Yleiskuvaus: SOSP2938 Luennot ja essee (3op) Osaamistavoitteet: Kurssin tavoitteena on perehdyttää opiskelija Suomen työpolitiikkaan ja työmarkkinoiden toimintaan osana hyvinvointivaltiota. Sisältö: Luennoilla perehdytään Suomen työpolitiikan historiaan, kehitykseen ja nykypäivään. Lisäksi tutustutaan työmarkkinoiden toiminnan keskeisiin piirteisiin, instituutioihin ja toimijoihin. Suomen työpolitiikan ja työmarkkinoiden erityispiirteitä tarkastellaan suhteessa muihin eurooppalaisiin maihin. Opetuksen toteutustavat: Luento-opetus 12 t. Toteutustapojen lisätiedot: Luento 12 h ja essee. * Essee [suomi] Vaadittavien opintosuoritusten lisätiedot: Aktiivinen osallistuminen opetukseen ja essee. Arviointiperusteet: Luennot ja kirjallisuus arvostellaan yhdessä asteikolla 1-5. Suositeltu suoritusajankohta: 3. vuoden kevät. Edeltävien opintojen lisätiedot: Pakolliset edeltävät opinnot: Sosiaalipolitiikan jasosiaalityön perusopinnot/sosiaalitieteiden perusopinnot. Koistinen: Työ, työvoima & politiikka. Kurssilla ilmoitettavat artikkelit. A.2. SOSIAALITIETEIDEN ERITYISALAT (P) 6 OP Edellytysten ja suositusten lisätiedot Opiskelijat suorittaa A.2.6 Ajankohtaista sosiaalitutkimuksesta sekä vähintään yhden erityisalat opintojakson. Kurssitarjonta vaihtelee vuosittain. SOSP9581 A.2.1 KAUPUNKIPOLITIIKKA: JULKISEN VALLAN ROOLI KAUPUNKIEN KEHITTÄMISESSÄ/URBAN POLICY(V) 3 OP Vastuuhenkilöt: Sampo Ruoppila Osaamistavoitteet: Oppia jäsentämään julkisen vallan eri toimintapolitiikan osa-alueiden (esim. maankäytön suunnittelu, asuntopolitiikka, kulttuuripolitiikka) roolia kaupunkien kehittämisessä. Oppia keskeiset teoreettiset lähtökohdat ja tutkimustavat, joilla sosiaalitieteellinen kaupunkitutkimus on niitä lähestynyt. Sisältö: Luennoilla käydään läpi sosiaalitieteellisen kaupunkitutkimuksen teemoja, joita ovat esimerkiksi fyysisen ja sosiaalisen kaupunkirakenteen muutos, asuinalueiden erilaistuminen ja julkisen kaupunkitilan käytöt. Kurssilla pohditaan erityisesti julkisen politiikan vaikutusta erilaisten_tutkittujen kaupunki-ilmiöiden muotoutumiseen. Kurssin täsmällinen teema saattaa vaihdella vuosittain. Opetuskielet: suomi, englanti Suomi ja/tai englanti Opetuksen toteutustavat: Luento-opetus 12 t. Toteutustapojen lisätiedot: Luennot 12 h ja kirjallisuus * Kirjallinen tentti [englanti]

12 Vaadittavien opintosuoritusten lisätiedot Luento- ja kirjallisuuskuulustelu tentitään yhtäaikaisesti. Edeltävien opintojen lisätiedot: Pääaineen perusopinnot. Suositellaan lisäksi XSTL1001 Johdatus kaupunkitutkimukseen suorittamista ennen kurssia. Kurssilla ilmoitettavat artikkelit. Lisätiedot: Opintojakson voi suorittaa myös kirjatenttinä loka-, helmi- ja huhtikuussa. Silloin tentitään Kleniewski, N. (ed.): Cities and Society SOSP6068 A.2.2 NAAPURIYHTEISÖJEN SOSIAALITUTKIMUS (V) 3 OP Vastuuhenkilöt: Hannu Ruonavaara Yleiskuvaus: SOSP6068 (3op), huom. tallennetaan opintorekisteriin sosiologian koodilla Osaamistavoitteet: Kurssin käytyään opiskelijalla on hyvät perustiedot siitä, miten naapurisuhteita on tutkittu ja millaisia tuloksia tutkimuksissa on saatu. Hän osaa jäsentää sosiaalitieteellisesti ammattitaitoisella tavalla naapurisuhteisiin liittyviä kysymyksiä ja ongelmia. Sisältö: Kurssilla tutustutaan teoreettisiin (1) viitekehyksiin ja menetelmällisiin lähestymistapoihin, joilla sosiaalitieteissä on tarkasteltu naapurien välisiä suhteita, sekä (2) uusimpiin naapurisuhteita koskeviin tutkimustuloksiin. Erityisesti tarkastellaan, millaisia naapurisuhteet nykyaikaisissa yhteiskunnissa ovat, missä mielessä naapurustot ovat yhteisöjä, miksi ja miten naapurien välille syntyy konflikteja ja miten niitä voitaisiin ehkäistä. Opetuksen toteutustavat: Luento-opetus 12 t. Vaadittavien opintosuoritusten lisätiedot: Luento- ja kirjallisuuskuulustelu tentitään yhtäaikaisesti. Arviointiperusteet: Luento- ja kirjallisuuskuulustelu arvostellaan yhdessä. Edeltävien opintojen lisätiedot: Pakolliset edeltävät opinnot; Sosiaalitieteiden perusopinnot / Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön perusopinnot Ilmoitetaan erikseen. SOSP9580 A.2.3 PERHETUTKIMUS JA PERHEPOLITIIKKA (V) 3 OP Vastuuhenkilöt: Mia Hakovirta Osaamistavoitteet: Opintojakson tavoitteena on tarjota perustietoa perheestä, perhesuhteista ja perhepolitiikasta sekä lisätä ymmärrystä erilaisten perhemuotojen asemasta yhteiskunnasta. Tavoitteena on oppia seuraamaan perheeseen kohdistuvaa monitieteistä tutkimusta. Sisältö: Opintojakso on monitieteinen luentosarja, jolla perehdytään perhettä koskeviin teorioihin sekä tämänhetkisen perhetutkimuksen keskeisiin tutkimuskysymyksiin, erilaisten perhejärjestelyiden moninaisuuteen sekä perhepolitiikkaan. Toteutustapojen lisätiedot: Luennot 12 h Vaadittavien opintosuoritusten lisätiedot: Luento- ja kirjallisuuskuulustelu tentitään yhtäaikaisesti. Arviointiperusteet: Luento- ja kirjallisuuskuulustelu arvostellaan yhdessä. Edeltävien opintojen lisätiedot: Pakolliset edeltävät opinnot; Sosiaalitieteiden perusopinnot / Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön perusopinnot Kirjallisuus: 2 kirjaa, joista toisen on oltava englanninkielinen. Forsberg & Nätkin: Perhe murroksessa. Kriittisen perhetutkimuksen jäljillä. Sevón & Notko: Perhesuhteet puntarissa. Yesilova: Ydinperheen politiikka. Hämäläinen & Kangas: Perhepiirissä. Ellingsaeter & Leira: Politicising parenthood in Scandinavia: Gender relations in welfare states. Lewis: Children, changing families and welfare state. SOSP9582 A.2.4. SOSIAALINEN MUUTOS VENÄJÄLLÄ JA ITÄISESSÄ KESKI-EUROOPASSA (V) 3 OP Vastuuhenkilöt: Markus Kainu

13 Osaamistavoitteet: Kurssilla tutustutaan Venäjän ja itäisen Keski-Euroopan maiden yhteiskuntiin ja niissä tapahtuneisiin mittaviin muutoksiin sosialismin romahtamisen jälkeen. Pääpaino on Venäjässä, mutta kurssilla käsitellään myös muita Euroopan entisiä sosialistimaita. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija saa kurssin käytyään hyvän yleiskäsityksen alueen maiden yhteiskunnissa tapahtuneista muutoksista ja niiden syistä, opiskelija tunnistaa neuvostoperinnön merkityksen ja uusien aatteiden roolin sekä osaa arvioida, mikä on alueen maille erityistä ja tunnusomaista, mikä taas yleistä. Sisältö: Kurssilla pyritään myös vertailevaan tarkasteluun: tavoitteena on, että vertailun kautta avautuu uusi näkökulma myös omaan yhteiskuntaan. Erityisteemoina kurssilla ovat mm. eriarvoisuuden kasvu ja uudet yhteiskuntaluokat, sukupuoli ja kansalaistoiminta; talouden ja hyvinvoinnin muutokset; asuminen, perhe, verkostot ja arkielämä; kollektiivinen muisti, menneisyyden hallinta ja sosialistinen perintö; mediakenttä ja informaatioyhteiskunta; alueiden asema, rajojen merkitys. Kurssi järjestetään yhteistyössä Aleksanteri-instituutin maisterikoulun kanssa. Opetuksen toteutustavat: Luento-opetus 5 t + verkossa 5 t. Toteutustapojen lisätiedot: Verkkoluennot Moodlessa 5 kpl + lähipäivä Helsingissä + essee kirjallisuuden pohjalta. * Essee [suomi] Vaadittavien opintosuoritusten lisätiedot: Osallistuminen verkko-opetukseen ja Osallistuminen kontaktiopetukseen ja Essee 1. Verkkoluentojen seuraaminen moodlessa ja aktiivinen osallistuminen verkkokeskusteluun (jokaisen opiskelijan tulee kommentoida jokaista luentoa vähintään kerran hyvin valmistellulla, sisällöllisellä kommentilla, jonka pituus on vähimmillään noin 200 sanaa) 2. Osallistuminen lähiopetuspäivään Helsingissä, luentopäiväkirjan (2 sivua) kirjoittaminen, ennakkomateriaaliin perehtyminen (ilmoitetaan myöhemmin) ja ryhmätyön tekeminen pienryhmässä. 3. Esseen (viisi sivua) kirjoittaminen vapaavalintaisesta aiheesta pohjautuen vähintään kolmeen kirjallisuusluettelon artikkeleista Arviointiperusteet: Verkkoluennoille osallistuminen ja essee arvostellaan. Edeltävien opintojen lisätiedot: Pakolliset edeltävät opinnot; Sosiaalitieteiden perusopinnot / Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön perusopinnot Kirjallisuus: Aldukaite: Poverty, Urbanity and Social Policy in Central and Eastern Europe Jolanta Aidukaite. In Aldukaite, J. (eds) Poverty, Urbanity and Social Policy: Central and Eastern Europe Compared. Cerami: Welfare State Developments in the Russian Federation: Oil-led Social Policy and 'The Russian Miracle'. Social Policy & Administration, 43(2), Cerami & Vanhuysse: Introduction: Social Policy Pathways, Tewnty Years after the Fall of the Berlin Wall. p In Cerami, A., & Vanhuysse, P. (eds) Post-Communist Welfare Pathways: Theorizing Social Policy Transformations in Central and Eastern Europe. Fuchs & Offe: Welfare State Formation in the Enlarged European Union. Patterns of Reform in the. Post-Communist New Member States. Retrieved fromhttp:// 9o3FuXPQXL6Q4pesS8Q&sig2=LCV6_3B_8OKs-4KBb8O5IQ Inglot: Introduction: Understanding Past and Present Social Policy Development in East Central Europe. p In Inglot, T. (eds) Welfare States in East Central Europe, (1st ed.). Szelewa & Polakowski: Who cares? Changing patterns of childcare in Central and Eastern Europe. Journal of European Social Policy, 18(2), SOSI0304 A.2.5 ASUNTOPOLITIIKAN PERUSTEET (V) 3 OP Osaamistavoitteet: Opintojakson tavoitteena on lisätä opiskelijoiden teoreettista ja käytännöllistä tietämystä asuntopoliittisissa kysymyksissä. Sisältö: Opintojakson keskeisiä osa-alueita ovat Asuntopolitiikka: Asuntokysymys ja asuntopolitiikan teoria, lohkot, toimijat ja keinot Asuntotuotanto ja asumismuodot: Rakennusmaa. Tuotannon suuntaaminen, rakentaminen ja rahoitus.

14 Omistus-, asumisoikeus- ja vuokra-asuminen. Asumisen hinta: Vuokrasäännöstely. Asumisen hintaan vaikuttavat kustannustekijät. Vapaarahoitteinen ja valtion tukema asuntotuotanto. Asuntopolitiikan haasteina asunnottomuus ja segregaatio. Asumisen historiaa: Vedenjakajina ja yhteiskunnan väliintulon perusteena yhteiskunnalliset murrokset. Koti. * Essee [suomi] Vaadittavien opintosuoritusten lisätiedot: Essee, joka perustuu erikseen sovittuihin referee-julkaisuihin, väitöskirjoihin ym. Edeltävien opintojen lisätiedot: Pakolliset edeltävät opinnot; Sosiaalitieteiden perusopinnot / Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön perusopinnot SOSP3110 A.2.6 AJANKOHTAISTA SOSIAALITUTKIMUKSESTA (P) 4 OP Vastuuhenkilöt: yliopistolehtori Osaamistavoitteet: Sosiaalipolitiikan erityisaloja opiskelemalla opiskelija syventää osaamistaan erityisesti niillä sosiaalipolitiikan erityisalueilla, joille Turun yliopisto sosiaalipolitiikka oppiaineen oma tutkimus ja opettajien asiantuntemus ovat suuntautuneet. Sisältö: Opintojakso on luentosarja, jossa oppiaineen opettajat ja tutkijat esittelevät oppiaineessa tehtävää sosiaalitutkimusta. Opetuksen toteutustavat: Luento-opetus 12 t. Toteutustapojen lisätiedot: Luennot 12 h ja oppimispäiväkirja * Luento- / oppimispäiväkirja [suomi] Vaadittavien opintosuoritusten lisätiedot: Oppimispäiväkirja luennoista Suositeltu suoritusajankohta: 2. vuoden kevät. Edeltävien opintojen lisätiedot: Pakolliset edeltävät opinnot; Sosiaalitieteiden perusopinnot / Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön perusopinnot Luennoilla jaettava materiaali SOSP4032 A.2.7 THE ROLE OF POLICY ANALYSIS AND EVALUATION UNDER ADVERSE ECONOMIC CONDITIONS (V) 3 OP Vastuuhenkilöt: Takis Venetoklis Osaamistavoitteet: Present basic principles guiding modern policy analysis and evaluation. Through real-life examples of such policy evaluations, examine some of the many considerations linked to the current structural and fiscal reforms implemented in different EU member states due to the euro-zone financial crisis. Sisältö: In the first part of the course we give definitions of policy evaluation and accountability. We show why the notion of counterfactual is important in measuring policy impacts and discuss evaluation designs and data collection problems. We also describe in a non-technical way estimation methods and present how one can apply cost-benefit principles in evaluating a public policy or a program. We finally discuss the notion of Institutional Trust and how it is connected to economic recession and to evaluation. In the second part we demonstrate and analyze real life examples of policy evaluations. Opetuskielet: englanti Opetuksen toteutustavat: Luento-opetus 12 t. * Kirjallinen tentti [englanti] * Essee [englanti] Vaadittavien opintosuoritusten lisätiedot Written exam (open books and notes) Written assignments (5-6 pages) Participation Edeltävien opintojen lisätiedot: Pakolliset edeltävät opinnot; Sosiaalitieteiden perusopinnot / Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön perusopinnot Oppimateriaalit

15 Reading material (examples) Vedung: Public Policy and Program Evaluation Langbein & Felbingen: Public Program Evaluation European Commission: The Second Economic Adjustments Program for Greece Braithwaite & Levi: Trust and Governance. Roth, Nowak-Lehmann & Otter: Has the financial crisis shattered citizens trust in national and European governmental institutions? Working paper SOSP3104 A.2.8. ELÄMÄNKULKU, SIIRTYMÄT JA SOSIAALISET RISKIT (V) 3 OP Vastuuhenkilöt: Henna Isoniemi Yleiskuvaus: SOSP3104 (3op) Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on hyvät perustiedot yleisesti elämänkulun käsitteestä ja sen keskeisistä vaiheista sekä erityisesti elämänkulkuun liittyvästä siirtymästä nuoruudesta aikuisuuteen ja siihen sisältyvistä sosiaalisista riskeistä sekä siitä, miten yhteiskunta tukee yksilöitä näiden siirtymien sujuvassa läpiviemisessä. Sisältö: Opintojaksolla perehdytään yksilön elämänkulkuun keskittyen erityisesti siirtymään nuoruudesta aikuisuuteen. Nuorten elämänkulku on poikennut viime vuosikymmeninä aikuistumisen perinteisestä mallista, ja nykyään siihen sisältyvät siirtymät, kuten lapsuudenkodista poismuutto, siirtyminen opinnoista työelämään tai perheen perustaminen, tapahtuvat aiempaan verrattuna myöhemmin tai ne jäävät kokonaan toteutumatta. Kyseisiin siirtymiin sisältyy tiettyjä riskejä, jotka jakaantuvat ja kasaantuvat eri yksilöiden välillä eri tavoin. Opetuksen toteutustavat: Luento-opetus 12 t. Toteutustapojen lisätiedot: Luento-opetus 12 h * Luento- / oppimispäiväkirja [suomi] Vaadittavien opintosuoritusten lisätiedot: Aktiivinen osallistuminen luennoilla ja oppimispäiväkirja. Arviointiperusteet: Oppimispäiväkirjat arvostellaan asteikolla 1-5 Suositeltu suoritusajankohta: 3. vuoden kevät. Edeltävien opintojen lisätiedot: Pakolliset edeltävät opinnot: Sosiaalipolitiikan / sosiaalityön / sosiaalitieteiden perusopinnot. Oheiskirjallisuus jaetaan luennoilla. SOSP6015 A.2.9 HYVINVOINTIVALTIO JA TALOUS I 3 OP Vastuuhenkilöt: Yliopisto-opettajat ja yliopistonlehtorit Osaamistavoitteet: Opintojaksolla perehdytään hyvinvointivaltion ja talouden välisiin suhteisiin. Kurssin käytyään opiskelija tuntee hyvinvointivaltion rahoituksellista perustaa koskevan keskustelun. Sisältö: Kurssilla tarkastellaan talouspolitiikan ja sosiaalipolitiikan välistä suhdetta, sosiaalipolitiikan merkitystä taloudellisena investointina, sosiaalipoliittisia tulonsiirtojärjestelmiä ja niiden kannustinvaikutuksia sekä verotuksen roolia hyvinvointivaltiollisesta näkökulmasta. Opetuskielet: suomi Opetuksen toteutustavat: Luento-opetus 16 t, Ryhmätyöskentely 12 t. Toteutustapojen lisätiedot: Kurssi suoritetaan monimuoto-opetuksena, joka koostuu luennoista, opintoryhmätyöskentelystä sekä itseopiskelusta (oheismateriaaliin tutustumisesta ja oppimispäiväkirjan kirjoittamisesta). Kontaktiopetuksen kesto on 28 h, josta luentoja 16 h ja opintoryhmätyöskentelyä 12 h. * Luento- / oppimispäiväkirja [suomi] Vaadittavien opintosuoritusten lisätiedot: Luennot ja aktiivinen osallistuminen opintoryhmätyöskentelyyn. Opintoryhmätyöskentelyyn osallistuminen on pakollista, niihin on myös ilmoittauduttava ennakkoon. Suositeltu suoritusajankohta: 1. vuoden kevät.

16 SOSP6019 A.2.10 SOSIAALIPOLITIIKAN PAIKALLISET, KANSALLISET JA KANSAINVÄLISET HAASTEET 3 OP Vastuuhenkilöt: Yliopisto-opettaja Yleiskuvaus SOSP6019 Kirjallisuus (1op) SOSP6020 Luento (2op) Osaamistavoitteet: Jakson tavoitteena on perehdyttää opiskelija niihin prosesseihin, jotka yhtäältä vaativat lisääntyvää sosiaalipoliittista toimintaa, mutta jotka samalla muuttavat sosiaalipolitiikan toimintaedellytyksiä. Jakson keskiössä ovat mm. kuntien rooli sosiaalipolitiikan toteuttajana, väestömuutokset, väestön vanheneminen, rikkaiden ja köyhien maiden väliset suhteet, Euroopan unioni, talouden globalisaatio ja post-kommunististen transitiomaiden ongelmat. Sisältö: Opiskelija tutustuu pohjoismaisen hyvinvointivaltiomallin erityispiirteisiin sekä väestömuutokseen, työmarkkinoiden, hyvinvointipalvelujen ja julkisen sektorin haasteisiin. Opetuksen toteutustavat: Luento-opetus 22 t. Suositeltu suoritusajankohta: 1. vuoden kevät. Andersen ym.: The Nordic Model. Embracing Globalisation and Sharing Risks. Löytyy netistä. A.3/A.4 SOSIAALIOIKEUS (P) 6 OP Sisältö: A) Oikeusjärjestys B) Toimeentuloturvaetuuksiin liittyvä lainsäädäntö C) Sosiaalioikeutta ja hallintomenettelyä koskeva kirjallisuus Sivuaineopiskelijat suorittavat kurssista vain kohdan C (yht. 3 op). Edeltävien opintosuoritusten vähimmäismäärä: 25 op Lisätiedot: A-kohta arvostellaan asteikolla 1-5, B-kohdan ryhmätyö arvostellaan asteikolla hyväksytty-hylätty ja C- kohta asteikolla 1-5. SOSP6050 A.3/A.4 SOSIAALIOIKEUS A) Oikeusjärjestys (P) 2 OP Vastuuhenkilöt: Leo Nyqvist Yleiskuvaus: SOSP6050 Oikeusjärjestys-luento (2op) Osaamistavoitteet: Opiskelija hallitsee pääpiirteissään suomalaisen oikeusjärjestelmän toimintaperiaatteet, oikeudellisen peruskäsitteistön ja sosiaalioikeuden lähtökohdat. Sisältö: Luento-opetuksen ja käytännön harjoitusten yhdistäminen. Opetuksen toteutustavat: Luento-opetus 10 t. Toteutustapojen lisätiedot: Luennot 10 h (Pekka Riekkinen) Vaadittavien opintosuoritusten lisätiedot: Luentokuulustelu. A-osuuden voi korvata tiedekunnan järjestämällä Johdatus oikeustieteeseen-kurssilla. Suositeltu suoritusajankohta: 2. vuoden kevät. Edeltävien opintojen lisätiedot: Pakolliset edeltävät opinnot: Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön perusopinnot/sosiaalitieteiden perusopinnot SOSP6051 A.3/A.4 SOSIAALIOIKEUS B) Toimeentuloturvaetuuksiin liittyvä lainsäädäntö (P) 1 OP Vastuuhenkilöt: Leo Nyqvist Yleiskuvaus: SOSP6051 Toimeentuloturva-luento (1op) Osaamistavoitteet: Opiskelija ymmärtää toimeentuloturvaan kuuluvan lainsäädännön perustan ja systemaattiset peruspiirteet sekä pystyy pääpiirteittäin soveltamaan lakeja keskeisissä etuustapahtumissa. Sisältö: Oppiminen tapahtuu lainsäädännön ja esimerkkiharjoitusten ryhmämuotoisessa prosessissa opettajan ohjaamana. Opetuksen toteutustavat: Ryhmätyöskentely 20 t. Toteutustapojen lisätiedot: Ohjeistettu ryhmätyö opintomonisteen pohjalta 20 h. Ryhmätöiden ohjattu käsittely

17 opettajan johdolla. * Harjoitustyö(t) [suomi] Arviointi: Hyväksytty/hylätty Suositeltu suoritusajankohta: 2. vuoden kevät. Edeltävien opintojen lisätiedot: Pakolliset edeltävät opinnot: Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön perusopinnot/sosiaalitieteiden perusopinnot Oheislukemisto: Kansaneläkelaki, Sairausvakuutuslaki, Työntekijäin eläkelaki, Tapaturmavakuutuslaki, Asumistukilaki ja Laki toimeentulotuesta SOSP6052 A.3/A.4 SOSIAALIOIKEUS C) Sosiaalioikeutta ja hallintomenettelyä koskeva kirjallisuus (P) 3 OP Vastuuhenkilöt: Leo Nyqvist Yleiskuvaus: SOSP6052 Kirjat (3op) Osaamistavoitteet: Opiskelija ymmärtää sosiaalioikeudellisen normiston lähtökohdat ja sosiaalioikeudelliset periaatteet sekä hallintopäätösten tekemisen taustalla olevat periaatteet ja menettelytavat. Sisältö: Kirjallisuus muodostaa kattavan esityksen sosiaalioikeudesta ja hallintomenettelystä. Kirjallisuus tukee kohtien A ja B oppimisainesta ja opiskelijan on hyvä lukea kirjallisuutta jo muiden kurssin jaksojen aikana eikä ainoastaan välittömästi ennen kuulustelua. Tälloin asioiden keskinäiset yhteydet avautuvat paremmin. Toteutustapojen lisätiedot: Sivuaineopiskelijat suorittavat kurssista vain kohdan C (yht. 3 op). Suositeltu suoritusajankohta: 2. vuoden kevät. Edeltävien opintojen lisätiedot: Pakolliset edeltävät opinnot: Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön perusopinnot/sosiaalitieteiden perusopinnot Oppimateriaalit Kulla: Hallintomenettelyn perusteet (uusin painos 2012) Tuori: Sosiaalioikeus. Luvut: I, IV, V, VI alaluvut 1-3,X ja XI A.4/A.6 TUTKIELMAN TEKOON HARJAANNUTTAMINEN 27 op SOSP6058 A.4.1/A.6.1 JOHDATUS SOSIAALITUTKIMUKSEEN (P) 5 OP Vastuuhenkilöt: Yliopistonlehtori (luennot) sekä yliopisto-opettajat ja tohtorikoulutettavat (harjoitukset) Yleiskuvaus SOSP6058 Luennot (2 op) SOSP6059 Seminaari, vain pääaineopiskelijat (3 op) Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija on perehtynyt sosiaalipoliittisen sekä sosiaalityön tutkimuksen perusteisiin, ongelma-asetteluun ja tutkimusmenetelmiin. Tavoitteena on, että opiskelija hahmottaa eri tutkimustapoja niiden yhteiskuntateoreettisissa yhteyksissä. Sisältö: Kurssilla perehdytään tutkimuksen jäsentämiseen ja tutkimusmenetelmiin sekä harjoitellaan käytännössä tutkimustehtävän ideointia. * Harjoitustyö(t) [suomi] * Seminaari [suomi] Vaadittavien opintosuoritusten lisätiedot: Pääaineopiskelijat: luennot 16 h, harjoitukset 16 h, kirjaston tiedonhakukurssi 2 h sekä seminaarityö ja siihen liittyvät seminaari-istunnot. Sivuaineopiskelijat: luennot 16 h (2 op) Arviointiperusteet: pääaineopiskelijat: luentotentti (2 op) ja seminaarityö (3 op) arvostellaan erikseen asteikolla 1-5, sivuaineopiskelijat: luentotentti arvostellaan asteikolla 1-5. Suositeltu suoritusajankohta: 2. vuoden syksy. Edeltävien opintojen lisätiedot: Pakolliset edeltävät opinnot; Sosiaalitieteiden perusopinnot / Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön perusopinnot