SOSIAALIPOLITIIKKA. Tutkimuksen ja opetuksen painopisteet. Ammatilliset valmiudet

Transkriptio

1 SOSIAALIPOLITIIKKA Tutkimuksen ja opetuksen painopisteet Sosiaalipolitiikan opetuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet sosiaalipoliittista asiantuntemusta edellyttäviin tehtäviin sekä tieteellisiin jatko-opintoihin. Tavoitteena on ammattitaitoisen henkilökunnan kouluttaminen julkisyhteisöjen, yritysten ja järjestöjen hallinnon, suunnittelun, koulutuksen ja tutkimuksen tehtäviin. Opetuksessa tämä merkitsee itsenäisen, kriittisen ajattelun, ongelmien ratkaisukyvyn ja yhteistyökyvyn korostamista. Kaikissa moderneissa yhteiskunnissa sairaus, työttömyys, vanhuus ja muut elämään liittyvät riskit aiheuttavat toimeentulon epävarmuutta. Niin riskit kuin ihmisten tarpeetkin muuttuvat yhteiskunnan muutoksen myötä. Globalisoitumisen ja Euroopan yhdentymiskehityksen kansallisvaltioille aiheuttamat haasteet, työelämän ongelmat ja työttömyys, köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen sekä väestön vanheneminen ovat esimerkkejä ajankohtaisista kysymyksistä, joihin sosiaalipolitiikka niin tieteenä kuin käytännön toimintanakin etsii ratkaisuja. Kysymysten ratkaisussa sekä taloudelliset että moraaliset tekijät ovat tärkeitä. Yleisellä tasolla sosiaalipolitiikan opetuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle teoreettiset valmiudet ymmärtää yhteiskunnan rakenteita, toimintaa, muutoksia ja muutosten syitä perehdyttämällä opiskelijat 1. keskeisiin yhteiskuntateorioihin 2. yhteiskunnallisten instituutioiden kehittymiseen ja toimintaan eri maissa 3. hyvinvointivaltiomalleihin, niiden kehitykseen ja kehityssyihin Yleisvalmiuksien ohella opetusta järjestetään erityisesti niillä sosiaalipolitiikan erityisaloilla, joille Turun yliopiston sosiaalipolitiikka oppiaineen oma tutkimus ja opettajien asiantuntemus ovat suuntautuneet. Sosiaaliturvajärjestelmät ja niiden yhteiskuntapoliittisten vaikutusten arviointi muodostaa oppiaineen koulutuksen ja tutkimuksen painopistealueen. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, miten eri sosiaalipoliittiset ratkaisut vaikuttavat palveluiden saatavuuteen, tulonjakoon, köyhyyteen ja hyvinvointivaltion kannatusperustaan. Sosiaalipoliittiset ratkaisut ovat yhä enenevässä määrin kansainvälisiä. Siksi kansainväliset vertailut ja niihin liittyvät metodiset valmiudet ovat keskeisellä sijalla sekä laitoksen tutkimustoiminnassa että opetuksessa. Opetuksen erityistavoitteena on 4. perehdyttää opiskelija eri sosiaalipoliittisiin järjestelmiin ja niiden vaikutuksiin 5. antaa työelämässä tarvittavat käytännölliset sosiaalipoliittiset valmiudet 6. antaa opiskelijoille tieteelliseen tutkimukseen ja jatkokoulutukseen liittyvät perusvalmiudet Ammatilliset valmiudet Sosiaalipolitiikan antamia valmiuksia voidaan soveltaa hyvin monilla yhteiskunnallisen toiminnan alueilla niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Hankitut valmiudet soveltuvat julkisen hallinnon ja muiden organisaatioiden mm. järjestöjen ja yritysten hallinto-, suunnittelu-, tutkimus- ja koulutustehtäviin. Sosiaali-, työvoima- ja henkilöstöhallinto ovat tyypillisiä sosiaalipolitiikan hallinnollisia sovelluksia. Suunnittelua ja päätöksentekoa koskevia valmiuksia tarvitaan nykyisin yhä useammilla aloilla.

2 Sosiaalipolitiikan opiskelijoita on sijoittunut tutkimustehtäviin korkeakouluihin ja eri tutkimuslaitoksiin sekä hallinnollisiin asiantuntijatehtäviin. Korkeakoululaitoksen ohella sosiaalipolitiikan oppiaineesta valmistuneita on sijoittunut runsaasti ammattikorkeakouluihin ja erilaisiin keskiasteen opetustehtäviin. Työllisyystilanne Tutkimukset ja korkeakoulutilastot Turun yliopiston yhteiskuntatieteellisestä tiedekunnasta valmistuneista osoittavat, että sosiaalipolitiikkaa pääaineenaan opiskelleet ovat sijoittuneet työmarkkinoille hyvin. Lisäksi lähivuosina tapahtuva nopea eläkkeelle siirtyminen entisestään parantaa työllisyystilannetta. Sosiaalipolitiikasta valmistuneita työskentelee paikallisissa, kansallisissa ja kansainvälisissä asiantuntijatehtävissä, niin julkishallinnossa, yrityksissä kuin sosiaalialan järjestöissäkin. Merkittäviä työllistäjiä ovat kunnat, järjestöt, vakuutusyhtiöt, kansaneläkelaitos, valtion keskushallinto sekä tutkimuslaitokset ja yliopistot. HOPS opiskelijan ohjauksen välineenä sosiaalipolitiikan laitoksella Henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) tavoitteena on tukea pääaineopiskelijaa opintojen suunnittelussa ja etenemisessä. HOPSin lähtökohtana ovat sosiaalipolitiikan tutkintovaatimukset, joiden pohjalta opiskelija suunnittelee opintojensa etenemistä. Ensimmäisen vuoden opiskelijat kutsutaan HOPSkeskusteluun neuvonta-assistentin kanssa ensimmäisen opintovuoden aikana. Opintojen myöhemmissä vaiheissa HOPS-ohjausta annetaan opiskelijan omien tarpeiden mukaan. HOPS-keskustelun pohjana toimii HOPS-lomake, joka löytyy oheisen linkin kautta KANDIDAATIN TUTKINNON RAKENNE (180 OP) 1. Sosiaalipolitiikan perusopinnot (yhteiset sosiaalityön kanssa) 25 op 2. Sosiaalipolitiikan aineopinnot 51 op Kandidaatin tutkielma 10 op 3. Tiedekunnan yhteiset opinnot 16 op - filosofiaopinnot (6 op) - tilastomenetelmien peruskurssi (8 op) - SPSS ohjelmistokurssi (2 op) 4. Kieliopinnot 15 op 5. Sivuaineopinnot 63 op MAISTERIN TUTKINNON RAKENNE (120 OP) 1. Sosiaalipolitiikan syventävät opinnot 43 op Pro gradu-tutkielma 40 op 2. Sivuaineopinnot 37 op Sivuaineiden opinnot Sosiaalipolitiikan yleiseen linjaan sisältyy sivuaineiden opintoja yhteensä vähintään 100 opintopistettä. Sivuaineet voidaan valita vapaasti, suositeltavimpia ovat

3 yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan aineet. Sivuaineiksi on suoritettava kahdet perusopinnot (25 op) tai vastaavat opintokokonaisuudet (25 op) (ks. tiedekunnan ohjeet). Vaihtoehtoisia sivuaineita voivat olla myös taloussosiologia (TuKKK), oikeustieteellisen tiedekunnan opinnot, kasvatustiede, erityispedagogiikka, aikuiskasvatus, kulttuurimaantiede, hoitotiede, mediatutkimus, Åbo Akademin valtiotieteellisen tiedekunnan aineet tai anomuksesta jokin muu tieteenala. Opintooppaan lopusta löytyy myös muita sivuainekokonaisuuksia. OHJEELLINEN OPINTOJEN SUORITUSJÄRJESTYS KANDIDAATIN TUTKINTO SOSIAALIPOLITIIKKA 1. OPINTOVUOSI Syksy Kevät Periodi 1. Periodi 3. P.1 Johdatus sosiaalipolitiikan ja P.3 Sosiaalipolitiikka ja talous 5 op sosiaalityön perusteisiin 7 op Periodi 2. Periodi 4. P.2 Yhteiskunnan muutos, sosiaaliset ongelmat ja sosiaalipolitiikka 6 op P.4 Sosiaalipolitiikan kansalliset ja kansainväliset haasteet 7 op Yhteensä: 13 op Yhteensä: 12 op 2. OPINTOVUOSI Syksy Kevät Periodi 1. Periodi 3. A.1.1 Riskit, instituutiot ja hyvinvointi 6 A.1.3 Sosiaalipolitiikan kannatusperusta op 4 op A.3.1 Johdatus sosiaalitutkimukseen A.1.5 Sosiaalipolitiikka ja talous II 6 op alku 3 op Periodi 2. Periodi 4. A.1.2 Sosiaalipolitiikan klassikot I 3 op A.1.6 The Changing Social Dimension of the European Union 3 op A.3.1 Johdatus sosiaalitutkimukseen A.2 Sosiaalioikeus 5 op loppu 2 op A.3.3 Sosiaalitilastollinen tutkimus 4op Yhteensä: 14 op Yhteensä: 19 op 3. OPINTOVUOSI Syksy Kevät Periodi 1. Periodi 3. A.3.2 Survey-tutkimuksen perusteet 4 op A.3.5 Projektit ja arviointi alku 3 op A.3.4 Laadullinen tutkimus 5 op A.3.6 Kandidaattiseminaari jatkuu 3 op A.3.6 Kandidaattiseminaari alku 2 op Periodi 2. Periodi 4. A.1.4 Sosiaalipolitiikkaa koskeva A.3.5 Projektit ja arviointi loppu 2 op päätöksenteko 3 op A.3.6 Kandidaattiseminaari jatkuu 2 op A.3.6 Kandidaattiseminaari loppu 3 op Yhteensä: 16 op Yhteensä: 12 op Yhteensä: 86 op

4 MAISTERIN TUTKINTO SOSIAALIPOLITIIKKA 4. OPINTOVUOSI Syksy Kevät Periodi 1. Periodi 3. S.1 Sosiaalipolitiikan teoria II 5 op S.3 Sosiaalipolitiikan erityisalat 3 op S.2 Sosiaalipolitiikan käytäntöön S.4 Sosiaalipolitiikan klassikot II 4 op orientoituminen 9 op S Monimuuttujamenetelmät 5 op Periodi 2. Periodi 4. S.1 Sosiaalipolitiikan teoria II 5 op S Laadullisen tutkimuksen analyysimenetelmät 5 op S Vertaileva tutkimus 5 op S.3.1 Terveyden eriarvoisuus 3 op Yhteensä: 29 op Yhteensä: 7 op 5. OPINTOVUOSI Syksy Kevät Periodi 1. Periodi 3. S.5.3 Pro gradu -seminaari alku 1 op S.5.3 Pro gradu -seminaari jatkuu 2 op S.5.4 Pro gradu -tutkielma alku 4 op S.5.4 Pro gradu -tutkielma jatkuu 13 op Periodi 2. Periodi 4. S.5.3 Pro gradu -seminaari jatkuu 2 op S.5.3 Pro gradu -seminaari loppu 2 op S.5.4 Pro gradu -tutkielma jatkuu 10 op S.5.4 Pro gradu -tutkielma loppu 13 op Yhteensä: 17 op Yhteensä: 30 op Yhteensä: 83 op PERUSOPINNOT 25 OP P.1 JOHDATUS SOSIAALIPOLITIIKAN JA SOSIAALITYÖN PERUSTEISIIN (P) 7 OP Introduction to Social Policy and Social Work SOSP5998 Sosiaalipolitiikan kirja ja luento (3op) SOSP5997 Sosiaalityön kirja ja luento (3op) SOSP5999 Reader/Workshop (1op) Tavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tieteellisen tutkimuksen alat ja painopistesuunnat sekä hallitsee sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön peruskäsitteistön. Sisältö: Opintojaksolla tutustutaan sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön historialliseen kehitykseen, sosiaalipoliittisten järjestelmien pääpiirteisiin sekä sosiaalisen toiminnan kytkeytymiseen yhteiskunnalliseen kehitykseen. Opetus- ja opiskelumuodot: Kirjallisuus ja luento (30 h) + 10 h workshop sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön pääaineopiskelijoille. Sivuaineopiskelijat suorittavat workshopin sijasta erillisen readerin. Kuulusteluja järjestetään syyslukukaudella kolme kertaa: luennon päätteeksi ja 2 rästitenttiä (marraskuun ja joulukuun tiedekunnan tenttipäivinä). Lisäksi kuulusteluja järjestetään tiedekunnan kesätenttipäivinä. Suoritustavat: Luentokuulustelu, jonka yhteydessä tentitään alla olevat teokset Kirjallisuus:

5 Karisto, Takala & Haapola: Matkalla nykyaikaan, sivut Raunio: Olennainen sosiaalityössä (2. uudistettu painos 2009) Sivuaineopiskelijat: Särkelä & Eronen (toim.): Perusturvan pulmat ja uudistamisen vaihtoehdot Arvostelu: Sosiaalipolitiikan kirja ja luento arvostellaan yhtenä kokonaisuutena, sosiaalityön kirja ja luento arvostellaan yhtenä kokonaisuutena ja readeri yhtenä kokonaisuutena asteikolla 1-5. Workshop-työskentely arvostellaan asteikolla hylättyhyväksytty. Vastuulliset opettajat: Veli-Matti Ritakallio ja Katja Forssén P.2 YHTEISKUNNAN MUUTOS, SOSIAALISET ONGELMAT JA SOSIAALIPOLITIIKKA (P) 6 OP Changing Society, Social Problems and Social Policy Pääaineopiskelijat: SOSP6008 Tiedonhaku (2op) SOSP2009 Ryhmäessee (2op) SOSP2010 Yksilöessee (2op) Sivuaineopiskelijat: SOSP6005 Kirjat, sosiaalipolitiikan assistentti (3op) SOSP6006 Luento, Leo Nyqvist (1op) SOSP2007 Sosiaaliturvan historia verkkokurssi (2op) Tavoitteet: Jakson tavoitteena on, että opiskelija kykenisi ymmärtämään suomalaisen yhteiskunnan kehittymisen, sosiaalisten ongelmien ja kulloinkin vallitsevan sosiaalipolitiikan keskinäiset yhteydet sekä suomalasien kehityksen ominaispiirteet. Tavoitteena on myös antaa opiskelijalle valmiudet ymmärtää väestöön ja väestöpolitiikkaan liittyviä kysymyksiä. Perehtyessään sosiaalisia ongelmia ja sosiaalista poikkeavuutta käsitteleviin teorioihin ja interventiokäytäntöihin opiskelijan on mahdollista ymmärtää yksilö- ja perhetasolla toteutettavia interventioita ja toteutettavaa interventiopolitiikkaa osana sosiaalipoliittista järjestelmäämme. Sisältö: Opiskelijat perehtyvät verkko-opintojen avulla suomalaisen yhteiskunnan muutoksen peruspiirteisiin, sosiaalipolitiikan muotoutumiseen sekä sosiaalipolitiikan yhteiskunnallisiin kytkentöihin. Luento-opetuksen avulla opiskelijat paneutuvat väestöön ja yhteiskunnalliseen muutokseen liittyviin kysymyksiin sekä sosiaalisten ongelmien määrittelytapoihin, interventioihin ja interventiopoliittisiin näkökulmiin. Opetus- ja opiskelumuodot: A) Pääaineopiskelijat: Opintojaksoon kuuluu Sosiaaliset ongelmat ja interventiokäytännöt -luento (16 h). Opiskelijat suorittavat osan opintojaksosta internetympäristössä. Kirjallisuuskuulustelun sijasta kurssin kirjallisuus toimii pääaineopiskelijoille oheislukemistona, jota käytetään mm. verkosta saatavan aineiston ohella ja verkon kautta suoritettavien kirjallisten töiden lähdemateriaalina. Näiden töiden suorittamisessa toimivat apuna ns. tutoropettajat, jotka ovat opinnoissaan pidemmälle edenneitä opiskelijoita. Kurssiin sisältyy kaikille yhteinen luento-osuus 16 h. Luento-osuutta ja oheismateriaalia ei tentitä perinteiseen tapaan, vaan suoritus tapahtuu annettujen tehtävien pohjalta verkon kautta. Toimintaajatuksena on opitun tietoaineksen ja hankitun lähdemateriaalin soveltaminen verkkotehtävissä. B) Sivuaineopiskelijat suorittavat opintojakson luennot ja kirjallisuuden. Suoritustavat:

6 A) Pääaineopiskelijat: Verkkotehtävät ja -keskustelut vastuu- ja tutoropettajien ohjaamana. Oheislukemiston lisäksi opiskelijat tutustuvat verkon kautta myös muuhun lähdeaineistoon ja soveltavat sitä annettuihin tehtäviin. Kurssi suoritetaan kokonaan verkkotehtävinä. B) Sivuaineopiskelijat: Sosnetin Sosiaaliturvan historia -verkkokurssi. Lisäksi opiskelijat suorittavat Sosiaaliset ongelmat ja interventiokäytännöt -luennon (16 h) luentokuulusteluna ja pääaineopiskelijoiden oheislukemiston erillisenä kirjallisuuskuulusteluna. Pääaineopiskelijoiden oheislukemisto: Julkunen: Kuka vastaa? Hyvinvointivaltion rajat ja julkinen vastuu Taimio (toim.): Talouskasvun hedelmät - Kuka sai ja kuka jäi ilman? Sivut 17-30, ja Anttonen & Sipilä: Suomalaista sosiaalipolitiikkaa Arvostelu: Pääaineopiskelijat: kurssin osat arvostellaan kokonaisuutena asteikolla 1-5. Sivuaineopiskelijat: kirjallisuus ja luennot arvostellaan erikseen asteikolla 1-5 ja verkkokurssi asteikolla hyväksytty hylätty. Vastuulliset opettajat: Leo Nyqvist, Ismo Söderling ja sosiaalityön assistentti P.3 SOSIAALIPOLITIIKKA JA TALOUS (P) 5 OP Social Policy and Economy SOSP6015 Oppimispäiväkirja ja työpaperit (5op) Tavoitteet: Opintojaksolla perehdytään yleisesti yksityisten markkinoiden ja julkisen talouden välisiin suhteisiin. Kurssin käytyään opiskelija tuntee hyvinvointivaltion rahoituksellista perustaa koskevan keskustelun. Sisältö: Kurssilla tarkastellaan talouspolitiikan ja sosiaalipolitiikan välistä suhdetta, sosiaalipolitiikan merkitystä taloudellisena investointina, sosiaalipoliittisia tulonsiirtojärjestelmiä ja niiden kannustinvaikutuksia sekä verotuksen roolia hyvinvointivaltiollisesta näkökulmasta. Opetus- ja opiskelumuodot: Kurssi suoritetaan monimuoto-opetuksena, joka koostuu luennoista, opintoryhmätyöskentelystä tuutorien ohjauksessa sekä itseopiskelusta (oheismateriaaliin tutustuminen ja oppimispäiväkirjan kirjoittaminen). Kontaktiopetuksen kesto on 32 h, josta luentoja 16 h ja opintoryhmätyöskentelyä 16 h. Suoritustavat: Luennot ja aktiivinen osallistuminen opintoryhmätyöskentelyyn. Opintoryhmätyöskentelyyn osallistuminen on pakollista, niihin on myös ilmoittauduttava ennakkoon. Arvostelu: Oppimispäiväkirja ja työryhmien työpaperit arvostellaan kokonaisuutena asteikolla 1-5 Vastuullinen opettaja: assistentti P.4 SOSIAALIPOLITIIKAN PAIKALLISET, KANSALLISET JA KANSAINVÄLISET HAASTEET (P) 7 OP National and International Challenges in Social Policy SOSP6019 Kirjat (5op) SOSP6020 Luento (2op) Tavoitteet: Jakson tavoitteena on tutustua niihin prosesseihin, jotka yhtäältä

7 vaativat lisääntyvää sosiaalipoliittista toimintaa, mutta jotka samalla muuttavat sosiaalipolitiikan toimintaedellytyksiä. Tarkasteluskaala ulottuu suomalaisista paikallistason haasteista aina globaaleihin ongelmiin. Jakson keskiössä ovat mm. kuntien rooli sosiaalipolitiikan toteuttajana, väestömuutokset, väestön vanheneminen, rikkaiden ja köyhien maiden väliset suhteet, Euroopan unioni, talouden globalisaatio ja post-kommunististen transitiomaiden ongelmat. Sisältö: Kurssin lopussa opiskelijan odotetaan tuntevan pohjoismaisen hyvinvointivaltiomallin erityispiirteet sekä osaavan kuvata väestömuutosten, työmarkkinoiden, hyvinvointipalvelujen ja julkisen sektorin haasteita. Lisäksi hän osaa kuvata kuntien roolia sosiaalipolitiikan toteuttajana, tuntee Euroopan unionin toimintaa erityisesti sosiaalipolitiikan alalta ja osaa kuvata talouden globalisaatiota sekä post-kommunististen transitiomaiden ongelmia. Opetus- ja opiskelumuodot: Luennot 22 h ja kirjallisuus Suoritustavat: Luentokuulustelu ja kirjallisuuskuulustelu erikseen Kirjallisuus: Koskiaho: Hyvinvointipalveluiden tavaratalossa, sivut 9-62 ja Timonen: Ageing Societies Taylor-Gooby: New Risks, New Welfare the Transformation of the European Welfare State, sivut 1-28, ja Andersen ym.: The Nordic Model. Embracing Globalisation and Sharing Risks. Löytyy netistä: Arvostelu: Luennot (2 op) ja kirjallisuus (5 op) arvostellaan erikseen, molemmat asteikolla 1-5. Vastuullinen opettaja: assistentti AINEOPINNOT 61 OP A.1 SOSIAALIPOLITIIKAN TEORIA I 22 OP A.1.1 RISKIT, INSTITUUTIOT JA HYVINVOINTI (P) 6 OP Social Risks, Institutions and Well-being SOSP6024 Osa I (2op) SOSP6025 Osa II (2op) SOSP6026 Osat I ja II (4op) SOSP6027 Luento (2op) Tavoitteet: Opintojakso laajentaa opiskelijan tietoja sosiaalipoliittisten järjestelmien luonteesta ja kehityksestä sekä niitä koskevan tutkimuksen suuntauksista. Sisältö: Opintojaksolla tutustutaan erilaisten sosiaalipoliittisten järjestelmien muotoutumiseen, toimintaperiaatteisiin, sosiaalisten riskien ratkaisemiseen sekä siihen, minkälaisia seurauksia eri järjestelmien toiminnalla on kansalaisten hyvinvointiin. Opiskelijan tietoja sosiaalipolitiikan peruskäsitteistä ja niiden erilaisista tulkinnoista syvennetään. Pakolliset edeltävät opinnot: Sosiaalipolitiikan perusopinnot Opetus- ja opiskelumuodot: Luennot ja niihin liittyvät harjoitukset yhteensä 24 h sekä kirjatentti (kirjallisuuden voi suorittaa kahdessa osassa). Kirjallisuus: Osa I: Castles: Comparative public policy Kangas & Palme: Social policy and economic development in the Nordic countries

8 Osa II: Castles: The Future of the Welfare State. Crisis Myths, Crisis Realities Pierson: Dismantling the welfare state Arvostelu: Luennot ja kirjallisuus arvostellaan erikseen asteikolla 1-5. Vastuullinen opettaja: Heikki Ervasti A.1.2 SOSIAALIPOLITIIKAN KLASSIKOT I (P) 3 OP Social Policy Classics SOSP6032 Kirjat (3op) Tavoitteet: Opintojakson tavoitteena on antaa yleiskatsaus sosiaalipolitiikan ja hyvinvointivaltion keskeisimpiin aihealueisiin tutustumalla sekä perinteisten että modernien hyvinvointitutkimuksen klassikoiden tuotantoon. Sisältö: Kurssilla perehdytään sosiaalipolitiikan tunnetuimpien klassikoiden alkuperäistuotantoon Pakolliset edeltävät opinnot: Sosiaalipolitiikan perusopinnot Suoritustavat: Kirjallisuuskuulustelu Kirjallisuus: Saari (toim.): Hyvinvointivaltio Suomen mallia analysoimassa, sivut 1-122, ja Sosiaalipolitiikan käsite ja suomalaisen sosiaalipolitiikan klassikot I ja Sosiaalipolitiikan käsite ja suomalaisen sosiaalipolitiikan klassikot II (molemmat saatavilla laitokselta) Arvostelu: Kirjallisuuskuulustelu arvostellaan asteikolla 1-5. Vastuullinen opettaja: jatko-opiskelija A.1.3 SOSIAALIPOLITIIKAN KANNATUSPERUSTA (P) 4 OP Legitimacy of Social Policy SOSP6036 Kirjat (2op) SOSP6037 Luento (2op) Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on perehdyttää opiskelija sosiaalipolitiikan kannatusperustaa koskeviin keskeisiin teorioihin, kannatusperustaa koskevan tutkimuksen erityisongelmiin ja keskeisiin tutkimustuloksiin. Sisältö: Kurssilla tarkastellaan sosiaalipolitiikan kannatusperustaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä teoreettisesti sekä empiiristen tutkimusten valossa. Pakolliset edeltävät opinnot: Sosiaalipolitiikan perusopinnot Opetus- ja opiskelumuodot: Luento 24 h ja kirjallisuus Kirjallisuus (kaksi seuraavista): Ervasti ym. (toim.): Nordic Social Attitudes in a European Perspective Kumlin: The Personal and the Political Larsen: The Institutional Logic of Welfare Attitudes Svallfors: The Political Sociology of the Welfare State Arvostelu: Luennot ja kirjallisuus arvostellaan erikseen asteikolla 1-5. Vastuullinen opettaja: Heikki Ervasti A.1.4 SOSIAALIPOLITIIKKAA KOSKEVA PÄÄTÖKSENTEKO (P) 3 OP Decision-Making on Social Policy

9 SOSP6041 Kirjat (2op) SOSP6042 Luento (1op) Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on lisätä opiskelijoiden teoreettista ja käytännöllistä tietämystä sosiaalipolitiikkaan liittyvästä päätöksenteosta. Sisältö: Kirjallisuusosiossa perehdytään sosiaalipolitiikan kannalta relevantteihin päätöksentekoa ja poliittista prosessia käsitteleviin teorioihin sekä suomalaiseen poliittiseen järjestelmään. Luennolla tarkastellaan sosiaalipolitiikkaa koskevan päätöksenteon ja toimeenpanon kannalta tärkeitä organisaatioita ja instituutioita, niiden tehtäviä ja toimintatapoja Suomessa. Harjoituksissa perehdytään päätöksenteon käytäntöön tarkastelemalla keskeisten sosiaalipolitiikan uudistusten etenemistä päätöksentekojärjestelmässä. Pakolliset edeltävät opinnot: Sosiaalipolitiikan perusopinnot Opetus ja opiskelumuodot: Luento 14 h ja harjoitus 6 h sekä kirjallisuus Suoritustavat: Pääaineopiskelijat: Osallistuminen luennoille ja harjoituksiin sekä kirjallisuuskuulustelu. Sivuaineopiskelijat: Harjoitukset suoritetaan erillisillä tehtävillä. Kirjallisuuskuulustelu sisältyy myös sivuaineopiskelijoiden opintoihin. Kirjallisuus: Paloheimo & Wiberg: Politiikan perusteet, sivut Arvostelu: Luennot ja kirjallisuus arvostellaan erikseen asteikolla 1-5, harjoitukset arvostellaan asteikolla hyväksytty hylätty. Vastuullinen opettaja: Susan Kuivalainen A.1.5 SOSIAALIPOLITIIKKA JA TALOUS II (P) 6 OP Social Policy and Economy II SOSP6046 Luennot ja kirjallisuus (6op) Tavoitteet: Opintojakson tavoitteena on lisätä opiskelijoiden perehtyneisyyttä sosiaalipolitiikan ja talouden välisestä vuorovaikutuksesta. Sisältö: Opintojaksolla perehdytään laajasti ja monipuolisesti sosiaalipolitiikan ja talouden väliseen suhteeseen. Syvällisimmän tarkastelun kohteena on sosiaalipoliittisten järjestelmien sosiaalitaloudellinen analysointi oikeudenmukaisuuden ja tehokkuuden näkökulmista. Pakolliset edeltävät opinnot: Sosiaalipolitiikan perusopinnot Opetus- ja opiskelumuodot: Luento 28 h ja kirjallisuus. Luennot ja kirjallisuus tentitään yhdessä. Kirjallisuus: Adema: Net Social Expenditure, 2005 edition. Atkinson: Growing Unequal? Income Distribution and Poverty in OECD Countries. OECD Barr: Economics of the Welfare State, sivut Bramley & Hill: Analysing Social Policy, luku 10. Goodin ym.: The Real Worlds of Welfare Capitalism. Arvostelu: Luennot ja kirjallisuus arvostellaan yhdessä asteikolla 1-5. Vastuullinen opettaja: Veli-Matti Ritakallio A.1.6 THE CHANGING SOCIAL DIMENSION OF THE EUROPEAN UNION (V) 3 OP

10 SOSP2919 learning diary (3op) Goals: The aim of the course is to provide an overview of the European Union (EU) and its social dimension under present economic and political constraints. It analyses the role of social policies at the European and national levels. The EU and its Member States are experiencing a variety of changes which increasingly mold directly and indirectly social and employment policies and conditions. In addition, these changes are been accelerated by the global economic and financial crisis. The social dimension of European integration has been for some time in retreat despite official EU documents emphasizing its importance. This contradiction became once again evident already some years ago e.g. due to the deepening of the Internal Market (IM) despite relatively stable economic and fiscal conditions which then existed. Hence, what about the fate of the social dimension during the recession and its after-match? Has the Economic and Monetary Union (EMU) provided a buffer against eventually even more severe economic and social implications? Will the EMU be able to undergo its first major test caused by external and internal shocks? What about the other EU Member States outside the eurozone? These and other aspects of the inter-linkage between economic development and social policy will be estimated during the course. Furthermore, will the newly appointed European Commission and the new European Parliament seek to take a fresh grip in social policy? Does the institutional framework of the EU enhance or block the development of social policy at the European level with its national implications? This is linked to the decision- making process of the EU, which is developing into a more multi-tiered system. A result will be that the EU will become even more difficult for ordinary citizens to comprehend. A didactic goal on the course is to provide participants with better skills to monitor and evaluate main fields of EU and its social dimension. Content: Key topics of the course deal with: - The economic development and its political and social implications - The political impact of the ratification (or non-ratification) of the Lisbon 2007 Reform Treaty. How far away is the ever-closer European Union anticipated in the EU primary legislation? - Social policy tools of the European Union and their usage (juridical, resource, political and information guidance). What type of decisionmaking is required and under which conditions to take use of them? - The main EU institutions and their changing (and differing) attitudes towards the social dimension - Major integration theories and their usage under the current economic and social conditions - Deepening and widening of integration and its enlargement - Main driving forces and stumbling-blocks of economic, political and social integration - The Lisbon 2000 Strategy and its renewal (?) in Similarities and differences between social policies at the European and national levels - The so-called European Social Model an EU buzz-word or an emerging serious process (various interpretations)? Form of study: Lectures 20 h and learning diary Model of Assesment: Participation in lectures and learning diary Grading: on a scale of 1-5 Responsible teacher: Johannes Pakaslahti

11 A.2 SOSIAALIOIKEUS (P) 5 OP Social Welfare Legislation in Finland SOSP6050 Oikeusjärjestys-luento (1op) SOSP6051 Toimeentuloturva-luento (1op) SOSP6052 Kirjat (3op) Pakolliset edeltävät opinnot: Sosiaalipolitiikan perusopinnot A) Oikeusjärjestys Tavoitteet: Opiskelija hallitsee pääpiirteissään suomalaisen oikeusjärjestelmän toimintaperiaatteet, oikeudellisen peruskäsitteistön ja sosiaalioikeuden lähtökohdat. Sisältö: Luento-opetuksen ja käytännön harjoitusten yhdistäminen. Opetus- ja opiskelumuodot: Luennot 10 h (Pekka Riekkinen) Suoritustapa: Luentokuulustelu. A-osuuden voi korvata tiedekunnan järjestämällä Johdatus oikeustieteeseen kurssilla. B) Toimeentuloturvaetuuksiin liittyvä lainsäädäntö Tavoitteet: Opiskelija ymmärtää toimeentuloturvaan kuuluvan lainsäädännön perustan ja systemaattiset peruspiirteet sekä pystyy pääpiirteittäin soveltamaan lakeja keskeisissä etuustapahtumissa. Sisältö: Oppiminen tapahtuu lainsäädännön ja esimerkkiharjoitusten ryhmämuotoisessa prosessissa opettajan ohjaamana. Opetus- ja opiskelumuodot: Ohjeistettu ryhmätyö opintomonisteen pohjalta 20 h. Ryhmätöiden ohjattu käsittely opettajan johdolla. (Prof. Seppo Koskinen) Oheislukemisto: Kansaneläkelaki, Sairausvakuutuslaki, Työntekijäin eläkelaki, Tapaturmavakuutuslaki, Asumistukilaki ja Laki toimeentulotuesta C) Sosiaalioikeutta ja hallintomenettelyä koskeva kirjallisuus Tavoitteet: Opiskelija ymmärtää sosiaalioikeudellisen normiston lähtökohdat ja sosiaalioikeudelliset periaatteet sekä hallintopäätösten tekemisen taustalla olevat periaatteet ja menettelytavat. Sisältö: Kirjallisuus muodostaa kattavan esityksen sosiaalioikeudesta ja hallintomenettelystä. Kirjallisuus tukee kohtien A ja B oppimisainesta ja opiskelijan on hyvä lukea kirjallisuutta jo muiden kurssin jaksojen aikana eikä ainoastaan välittömästi ennen kuulustelua. Tälloin asioiden keskinäiset yhteydet avautuvat paremmin. Sivuaineopiskelijat suorittavat kurssista vain kohdan C (yht. 3 op). Suoritustapa: Kirjallisuuskuulustelu Kirjallisuus: Kulla: Hallintomenettelyn perusteet (uusin painos 2008) Tuori: Sosiaalioikeus (luvut I, II, IV, V, VI, VIII, X ja XI) (uusin painos) Arvostelu: A-kohta arvostellaan asteikolla 1-5, B-kohdan ryhmätyö arvostellaan asteikolla hyväksytty hylätty ja C-kohta asteikolla 1-5. Vastuullinen opettaja: Leo Nyqvist A.3 TUTKIELMAN TEKOON HARJAANNUTTAMINEN 33 OP A.3.1 JOHDATUS SOSIAALITUTKIMUKSEEN (P) 5 OP Introduction to Research in Social Policy SOSP6058 Luennot (2op) SOSP6059 Seminaari, vain pääaineopiskelijat (3op)

12 Tavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija on perehtynyt sosiaalipoliittisen tutkimuksen perusteisiin, ongelma-asetteluun ja tutkimusmenetelmiin. Tavoitteena on, että opiskelija kykenee hahmottamaan eri tutkimustapoja niiden yhteiskuntateoreettisissa yhteyksissä. Sisältö: Kurssilla perehdytään tutkimuksen jäsentämiseen ja tutkimusmenetelmiin sekä harjoitellaan käytännössä tutkimustehtävän ideointia. Pakolliset edeltävät opinnot: Sosiaalipolitiikan perusopinnot Ajoitus: Opintojakson suorittamista suositellaan 2. lukuvuoden syksyllä. Opetus- ja opiskelumuodot: Pääaineopiskelijat Luennot 18 h, harjoitukset 16 h, kirjaston tiedonhakukurssi 2 h sekä seminaarityö ja siihen liittyvät seminaari-istunnot. Sivuaineopiskelijat Luennot 18 h (2 op) Oheiskirjallisuus: Hirsjärvi, Remes & Sajavaara: Tutki ja kirjoita, sivut Kuula: Tutkimusetiikka Ritakallio: Johdatus sosiaalipoliittiseen tutkimukseen Uusitalo: Tiede, tutkimus ja tutkielma Arvostelu: pääaineopiskelijat: luentotentti (2 op) ja seminaarityö (3 op) arvostellaan erikseen asteikolla 1-5, sivuaineopiskelijat: luentotentti arvostellaan asteikolla 1-5. Vastuulliset opettajat: yliassistentti (luennot) ja assistentit (harjoitukset) A.3.2 SURVEY-TUTKIMUKSEN PERUSTEET (P) 4 OP Introduction to Survey Research SOSP6063 (4op) Tavoitteet: Opintojakson tavoitteena on johdattaa opiskelija sosiaalipoliittisesti orientoituneen survey-tutkimuksen lähtökohtiin, menetelmiin ja tekemiseen. Sisältö: Kurssilla käydään läpi hyvinvointitutkimuksen teoriaperustaa ja sen operationalisointia sekä erilaisia aineistonkeruun ja otantaperusteiden menetelmiä. Kurssiin sisältyvissä harjoituksissa perehdytään kyselylomakkeen tekemiseen, aineiston keruuseen ja aineiston käyttöönottamiseen. Lisäksi tutustutaan surveyaineistoihin kuvailevien analyysimenetelmien avulla. Pakolliset edeltävät opinnot: Sosiaalipolitiikan perusopinnot, tilastomenetelmien peruskurssi ja SPSS-kurssi Suoritustavat: Luennot 3 h, ohjatut harjoitukset 20 h, oheiskirjallisuus ja tentti Oheiskirjallisuus: Alkula, Pöntinen & Ylöstalo: Sosiaalitutkimuksen kvantitatiiviset menetelmät, sivut Metsämuuronen: SPSS aloittelevan tutkijan käytössä Toivonen: Empiirinen sosiaalitutkimus, sivut Arvostelu: Tietokoneella tehtävä tentti arvostellaan asteikolla 1-5 Vastuulliset opettajat: assistentti (luennot + harjoitukset) A.3.3 SOSIAALITILASTOLLINEN TUTKIMUS (P) 4 OP Social Statistical Research SOSP6067 (4op)

13 Tavoitteet: Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelijat sosiaalitilastollisen tutkimuksen teoriaan ja käytäntöön niin, että opiskelija saa käytännön valmiuden sosiaalitilastollisen tutkimuksen harjoittamiseen. Sisältö: Kurssilla harjoitetaan tilastojen käyttöä sekä graafisten esitysten tekemistä, tulkintaa ja raportointia. Kurssin jälkeen opiskelija pystyy itsenäisesti soveltamaan tilastollista tietoa ja esittämään tilastollista tietoa yhdenvertaisesti kuvioiden ja taulukoiden muodossa. Pakolliset edeltävät opinnot: Sosiaalipolitiikan perusopinnot Opetus- ja opiskelumuodot: Luennot 6 h, ohjatut harjoitukset 16 h ja oheiskirjallisuus Suoritustavat: Aktiivinen osallistuminen luennoille ja harjoituksiin sekä harjoitustyö Oheiskirjallisuus: Paananen, Juntto & Sauli: Faktajuttu: tilastollisen sosiaalitutkimuksen käytännöt Arvostelu: Luennot, harjoitukset ja harjoitustyö arvostellaan yhtenä kokonaisuutena asteikolla 1-5 Vastuullinen opettaja: Yliassistentti A.3.4 LAADULLINEN TUTKIMUS (P) 5 OP Qualitative Research SOSP6071 Kirjat (3op) SOSP6072 Luento (2op) Tavoitteet: Opintojakson suorittanut hallitsee laadullisen tutkimuksen perusperiaatteet ja työtavat sekä pystyy toteuttamaan aineiston keruun, analyysin ja raportoinnin. Sisältö: Opiskelija tutustuu sosiaalitieteellisen tutkimuksen teoreettismetodologisiin kysymyksiin, tutkimusprosessin suunnitteluun, yleisimpiin tutkimusasetelmiin sekä tavallisimpiin aineistojen keräämis- ja analyysimenetelmiin. Lisäksi opiskelija perehtyy kvalitatiivisen tutkimuksen luotettavuuteen ja eettisiin kysymyksiin liittyviin ongelmiin. Opetus ja opiskelumuodot: Luennot 20 h (2op), ja oheiskirjallisuus (3op). Luentoosuus on yhdessä sosiologian opiskelijoiden kanssa. Suoritustavat: Luentokuulustelu ja harjoitustyö, jonka tukena käytetään oheiskirjallisuutta. Oheiskirjallisuus: Silverman: Interpreting Qualitative Data (uusin painos) Arvostelu: Luennot ja harjoitustyö arvostellaan asteikolla 1-5. Vastuulliset opettajat: Leo Nyqvist, Elina Oinas ja assistentit A.3.5 PROJEKTIT JA ARVIOINTI (P) 5 OP Projects Planning and Evaluation SOSP6077 Kirjat (2op) SOSP6078 Luennot ja seminaari, vain pääaineopiskelijat (3op) Tavoitteet: Opintojakso perehdyttää projektityöskentelyyn sekä projektien arvioinnin ja suunnitteluun perusteisiin. Sisältö: Opiskelijat käyvät kurssilla läpi projektikäytäntöjen vaiheita ja simuloivat kuvitteellisen projektin.

14 Pakolliset edeltävät opinnot: Sosiaalipolitiikan perusopinnot ja menetelmäopinnot Opetus- ja opiskelumuodot: Luennot ja pienryhmätyöskentely 24 h ja harjoitustyö sekä kirjallisuus. Suoritustavat: Luennot, seminaarin ja harjoitustyön voi korvata Humanistisen tiedekunnan tarjoamalla Projektijohtamisen (3 op) kurssilla, jolloin opiskelija suorittaa vain kirjallisuuskuulustelun (2 op). Pääaineopiskelijat: osallistuminen luennoille, seminaariin ja harjoitustyöskentelyyn (3 op) sekä kirjallisuuskuulustelu (2 op). Sivuaineopiskelijat: sivuaineopiskelijat suorittavat pelkästään kirjallisuuskuulustelun (2 op). Sivuaineopiskelijoiden kirjallisuuskuulustelun vastaanottaa sosiaalityön assistentti. Kirjallisuus: Robson: Käytännön arvioinnin perusteet. Opas evaluaation tekijöille ja tilaajille Ruuska: Pidä projekti hallinnassa. Suunnittelu, menetelmät, vuorovaikutus Arvostelu: Kirjallisuuskuulustelu ja harjoitustyö arvostellaan erikseen asteikolla 1-5. Vastuulliset opettajat: Heikki Suhonen (sivuaineopiskelijoiden kirjallisuuskuulustelun vastaanottaa sosiaalityön assistentti) A.3.6 KANDIDAATTISEMINAARI JA KANDIDAATIN TUTKIELMA (P) 10 OP Bachelors s Seminar and Thesis SOSP9718 Harjoitusaine SOSP2920 VTK kypsyysnäyte SOSP6081 Tutkielma (10op) Tavoitteet: Kandidaattiseminaarin tavoitteena on perehdyttää ja harjoituttaa opiskelijaa itsenäisen tieteellisen kirjallisen esityksen tekemiseen ja suulliseen esitykseen sekä tieteellisten keskusteluvalmiuksien kehittämiseen. Sisältö: Kurssilla kirjoitetaan itsenäinen tieteellinen tutkielma, harjoitusaine ja kypsyysnäyte. Tieteellisiä keskusteluvalmiuksia kehitetään opponoimalla toisten opiskelijoiden tutkielmia. Pakolliset edeltävät opinnot: A.3.1 sekä vähintään yksi seuraavista: A.3.2, A.3.3 tai A.3.4. Opetus- ja opiskelutavat: Aktiivinen osallistuminen seminaarityöskentelyyn, yksilökohtaiseen ohjaukseen osallistuminen, itsenäisen tutkielman tekeminen ja sen esittäminen sekä opponointi. Suoritustavat: Seminaarityöskentely kahden lukukauden ajan, jonka yhteydessä laaditaan seminaaripapereita ja kandidaatintutkielma sekä kirjoitetaan harjoitusaine ja kypsyysnäyte. Oheislukemisto: Airio ym.: Kandityötä kirjoitettaessa. Ohjeita sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön opiskelijoille Arvostelu: Seminaarityö arvostellaan asteikolla 1-5, harjoitusaine ja kypsyysnäyte arvostellaan sekä kieliasultaan että sisällöltään asteikolla hyväksytty hylätty. Vastuulliset opettajat: Yliassistentti ja assistentit SYVENTÄVÄT OPINNOT 83 OP S.1 SOSIAALIPOLITIIKAN TEORIA II (P) 10 OP

15 Theoretical Basis of Social Policy II SOSP6087 Kirjat (8op) SOSP6089 Seminaari (2op) Tavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija on perehtynyt sosiaalipoliittisesti relevantteihin yhteiskuntateorioihin ja kykenee tästä perspektiivistä arvioimaan ajankohtaista sosiaalipoliittista keskustelua. Sisältö: Keskeisiä aiheita opintojaksolla ovat yhteiskunnan ja sosiaalipolitiikan järjestelmien muutos sekä näiden heijastuminen kansalaisten hyvinvointiin. Näkökulma on kansainvälisesti vertaileva. Pakolliset edeltävät opinnot: Sosiaalipolitiikan aineopinnot Suoritustavat: Seminaari 16 h ja kirjallisuuskuulustelu, joka suoritetaan yleisenä tenttipäivänä. Seminaariin sisältyy johdattava luento. Bradshaw & Hatland (toim.): Social Policy, Employment and Family Change in Comparative Perspective. Castles (toim.): The Disappearing State? Retrenchment Realities in an Age of Globalisation. Taylor-Gooby (toim.): Reframing Social Citizenship. Townsend & Gordon (toim.): World Poverty. New Policies to Defeat an Old Enemy. Kirjallisuus: Arvostelu: Kirjallisuuskuulustelu arvostellaan erikseen asteikolla 1-5 ja seminaari asteikolla hyväksytty hylätty. Vastuullinen opettaja: Veli-Matti Ritakallio S.2 SOSIAALIPOLITIIKAN KÄYTÄNTÖÖN ORIENTOITUMINEN (P) 9 OP Work Experience, Practical Training SOSP6092 Harjoittelu ja seminaari (7op) SOSP6094 Tutorointi (2op) Tavoitteet: Opintojakson tavoitteena on antaa opiskelijalle työelämän kokemusta, jolla hän voi punnita omaa osaamistaan, tietojaan ja taitojaan suhteessa työelämän vaatimuksiin. Sisältö: Kurssilla perehdytään sosiaalipolitiikka alan keskeisimpiin toimijoihin sekä näiden toimintaan kohdistuviin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Oleellista on, että opiskelija hahmottaa sosiaalipolitiikka alan työllisyysnäkymät ja miettii omaa sijoittumistaan työelämään. Pakolliset edeltävät opinnot: Sosiaalipolitiikan aineopinnot Opetus- ja opiskelumuodot: Kurssin suoritus edellyttää kolmen kuukauden työharjoittelun suorittamista ja seminaariin osallistumista sekä tutoropettajana toimimista joko kurssilla P.2 Yhteiskunnan muutos, sosiaaliset ongelmat ja sosiaalipolitiikka tai P.3 Talous- ja sosiaalipolitiikka. Suoritustavat: Opiskelija suorittaa ensin kolme kuukautta kestävän työharjoittelun. Harjoittelun voi suorittaa joko tiedekunnan järjestämissä valtiohallinnon harjoittelupaikoissa (haku on helmikuussa) tai avoimilta työmarkkinoilta itse etsimässä harjoittelupaikassa. Muut kuin tiedekunnan järjestämät valtiohallinnon harjoittelupaikat on käytävä hyväksyttämässä etukäteen vastuullisella opettajalla. Työharjoittelun jälkeen opiskelija osallistuu seminaariin, joka järjestetään syksyllä.

16 Seminaarissa opiskelija esittää kirjallisen työraportin, jonka kirjoittamiseen opiskelija saa ohjeet ensimmäisellä seminaarikerralla. Lisäksi opiskelija kirjoittaa yhden sivun mittaisen harjoittelupaikan plussat ja miinukset yhteenvedon. Kurssiin kuuluva tutoropettajana toimiminen suoritetaan joko kurssilla P.2 (järjestetään syksyllä) tai P.3 (järjestetään keväällä). Tutoropettajan tehtävänä on osallistua näiden kurssien pienryhmäopetukseen. Tarkempia tietoja tutoropettajana toimimisesta saa kurssien S.2, P.2 ja P.3 vastuullisilta opettajilta. Arvostelu: Työharjoittelu + seminaari (7 op) ja tutorointi (2 op) arvostellaan asteikolla hyväksytty hylätty. Vastuullinen opettaja: Sosiaalipolitiikan assistentti S.3 SOSIAALIPOLITIIKAN ERITYISALAT (P) 3 OP Special Fields in Social Policy SOSP6098 Kirjat (3op) Tavoitteet: Opintojakson tavoitteena on syventää opiskelijan perehtyneisyyttä yhdeltä valitulta sosiaalipolitiikan erityisalalta. Sisältö: Syvällinen perehtyminen yhtä sosiaalipolitiikan erityisalaa käsittelevään kirjallisuuteen. Suoritustavat: A) Kirjallisuuskuulustelu. Laitoksen internetsivuilla (opiskelu materiaalit) on erityisaloittain kirjallisuus ja tentin vastaanottaja. Opiskelijan kanssa voidaan sopia myös yksilökohtaisesti pro gradu -tutkielman aihealueeseen liittyvästä erityisalasta. B) Kurssin S.3. voi suorittaa myös alla esitetyllä kokonaisuudella Terveyden eriarvoisuus. Arvostelu: Kirjallisuuskuulustelu arvostellaan asteikolla 1-5 Vastuullinen opettaja: Veli-Matti Ritakallio S.3.1 TERVEYDEN ERIARVOISUUS (V) 3 OP Health inequality SOSP1006 (3op) Tavoitteet: Opintojakson tavoitteena on antaa yleiskuva terveyserojen esiintymisestä Suomessa ja muualla sekä perehdyttää tutkimusalueen käsitteisiin ja teoreettisiin lähtökohtiin. Tavoitteena on myös oppia seuraamaan alalla tehtävää monitieteistä tutkimusta, arvioimaan sitä kriittisesti sekä kehittämään uusia näkökulmia tutkimuksen. Sisältö: Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelijat väestöryhmien välisen terveyden eriarvoisuuden ilmiöön ja sen mittaamiseen sekä terveyserojen ja muun yhteiskunnallisen eriarvoisuuden välisiin kytkentöihin. Aluksi esitellään terveyserotutkimuksen historiaa sekä sosiaalisen aseman ja terveyden mittaamisen tapoja sekä eri indikaattoreita käyttäen todettujen terveyserojen esiintymistä Suomessa ja muualla. Tämän jälkeen tarkastellaan tärkeimpiä erojen muodostumiselle esitettyjä selitysmalleja ja näitä malleja soveltavaa tutkimusta. Tutkimustoiminnan esittelyn kautta siirrytään keskustelemaan niistä teoreettisista ja metodologisista haasteista, joita terveyserotutkimukseen sen nykyvaiheessa kohdistuu. Tarkastellaan myös erojen kaventamisen keinoja ja esteitä sekä toteutuneita erojen vähentämisohjelmia ja menetelmiä, joilla ohjelmien

17 vaikuttavuutta voidaan arvioida. Lopuksi keskustellaan sosiaali- ja terveyspoliittisista keinoista terveyserojen vähentämiseksi. Pakolliset edeltävät opinnot: Sosiaalipolitiikan aineopinnot Opetus- ja opiskelumuodot: Luennot (12 h) Suoritustavat: Luento- ja kirjallisuuskuulustelu, tentitään yhtäaikaisesti. Kirjallisuus: 2 kirjaa seuraavista Bartley: Health Inequality: An Introduction to Concepts, Theories, and Methods. Fritzell & Lundberg (toim.): Health inequalities and welfare resources. Continuity and change in Sweden. Kangas ym. (toim.):. Kohti terveyden tasa-arvoa. Marmot & Wilkinson (toim.): Social Determinants of Health. Palosuo ym. (toim.): Terveyden eriarvoisuus Suomessa. Sosioekonomisten terveyserojen muutokset Lundberg, ym. The Nordic Experience: Welfare State and Public Health Arvostelu: Luento- ja kirjallisuuskuulustelu arvostellaan yhdessä asteikolla 1-5. Vastuullinen opettaja: Leena Koivusilta S.4 SOSIAALIPOLITIIKAN KLASSIKOT II (P) 4 OP Social Policy Classics SOSP1007 Kirjallisuusseminaari (2op) SOSP1008 Essee (2op) SOSP6102 Kirjallisuuskuulustelu (4op) Tavoitteet: Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelijat sosiaalipolitiikan kotimaiseen ja ulkomaiseen historiaan Sisältö: Kurssilla perehdytään sosiaalipolitiikan tunnetuimpien klassikoiden alkuperäistuotantoon Opetus- ja opiskelumuodot: Kirjallisuusseminaari ja klassikkoessee tai kirjallisuuskuulustelu Suoritustavat: Aktiivinen osallistuminen seminaareihin ja klassikkoesseen kirjoittaminen. Kurssin voi vaihtoehtoisesti suorittaa kirjallisuuskuulustelulla. Kirjalista, josta valitaan tentittäväksi kolme klassikkoteosta, on saatavilla vastuuopettajalta. Arvostelu: Kirjallisuusseminaari (2 op) arvostellaan asteikolla hyväksytty hylätty ja essee (2 op) asteikolla 1-5. Kirjallisuuskuulustelu (4 op) arvostellaan asteikolla 1-5. Vastuullinen opettaja: Yliassistentti S.5 TUTKIMUSOTTEEN SYVENTÄMINEN 56 OP S.5.1 METODIOPINNOT 10 OP Kurssin S lisäksi on suoritettava joko S tai S Molempien valinnaisten kurssien suorittamista suositellaan. S MONIMUUTTUJAMENETELMÄT (P) 5 OP Multivariate Research Methods SOSP6106 (5op)

18 Tavoitteet: Kurssilla perehdytään sosiaalitieteellisessä tutkimuksessa tarvittaviin keskeisiin monimuuttujamenetelmiin. Sisältö: Kurssilla opiskellaan luento- ja harjoituspohjaisesti faktori-, regressio- ja varianssianalyysin sekä logistiseen regressioanalyysin käyttöä sosiaalitieteellisessä tutkimuksessa. Opetus- ja opiskelumuodot: Harjoitukset 24 h, kirjallisuus ja harjoitustyö Suoritustapa: Kurssin hyväksytty suorittaminen edellyttää aktiivista osallistumista harjoituksiin. Läsnäolo harjoituksissa on pakollista. Kirjallisuus: Ervasti: Johdatus monimuuttujamenetelmiin de Vaus: Surveys in Social Research Jokivuori & Hietala: Määrällisiä tarinoita Sekä muu erikseen mainittava kirjallisuus Arvostelu: Harjoitukset, kirjallisuus ja harjoitustyö arvostellaan yhtenä kokonaisuutena asteikolla 1-5. Vastuullinen opettaja: Heikki Ervasti S LAADULLISEN TUTKIMUKSEN ANALYYSIMENETELMÄT (V) 5 OP Qualitative Research Methods SOSP6110 (5op) Tavoitteet: Opiskelija perehtyy joidenkin yleisimmin käytettyjen laadullisten analyysimenetelmien käyttöön ja syventää tietämystään yhdessä laadullisessa analyysimenetelmässä. Sisältö: Luento-opetus; oheiskirjallisuus; analyysiharjoitus. Luento-opetusta ja menetelmäkirjallisuutta soveltamalla opiskelija suorittaa analyysiharjoituksen valitsemallaan empiirisellä aineistolla. Opetus- ja opiskelumuodot: Luennot 16h; oheiskirjallisuus; analyysiharjoitus. Suoritustapa: Harjoitusraportti Oheiskirjallisuus: Sovitaan erikseen Arvostelu: Harjoitusraportti arvostellaan asteikolla 1-5. (Analyysiharjoituksesta annetaan kirjallinen palaute.) Vastuulliset opettajat: Leo Nyqvist ja Minna Rantalaiho S VERTAILEVA TUTKIMUS (V) 5 OP Comparative Research Methods SOSP6114 (5op) Tavoitteet: Jakson tavoitteena on perehdyttää opiskelijat vertailevan tutkimuksen teorioihin ja käytäntöihin. Sisältö: Luennoilla paneudutaan kansainvälisten vertailujen mahdollisuuksiin ja tyypillisiin tutkimusasetelmiin. Käsiteltäviä asioita ovat mm. maiden taipumus ryhmittyä maaryhmiksi ja hyvinvointimallien vaikuttavuuden empiirinen arviointi mikrodatoilla. Kurssin aikana perehdytään menetelmien lähtökohtiin, soveltuvuuteen ja keskeisimpiin menetelmiä käyttäneisiin tutkimuksiin. Kurssin suoritettuaan opiskelijat tuntevat keskeiset kvantitatiiviset ja kvalitatiiviset lähestymistavat vertailevassa tutkimuksessa. Harjoituksissa opetellaan mm.:

19 - tuloero-, köyhyys- ja uudelleenjaon vaikuttavuusvertailua - kansainvälisiä hyvinvointi-, elinolo- ja asennevertailuja - malliperhemenetelmän käyttöä vertailevassa tutkimuksessa Pakolliset edeltävät opinnot: S Monimuuttujamenetelmät Opetus- ja opiskelumuodot: Luennot 6 h ja harjoitukset 12 h Suoritustavat: Luennot, harjoitustehtävät ja harjoitustyö/essee. Kurssin hyväksytty suorittaminen edellyttää osallistumista harjoituksiin. Oheiskirjallisuus: Clasen (toim.): Comparative Social Policy Kennett: Comparative social policy Hantrais & Mangen (toim.): Cross-national research methods in the social sciences Landman (toim.): Issues and methods in comparative politics Ragin: The Comparative Method Sekä harjoituksissa jaettava materiaali Arvostelu: Luennot ja harjoitustyö arvostellaan kokonaisuutena asteikolla 1-5. Vastuulliset opettajat: Heikki Ervasti ja Susan Kuivalainen S.5.2 HARJOITUSAINE (P) 3 OP Preliminary Essay SOSP6118 (3op) Tavoitteet: Tavoitteena on syventää opiskelijan kykyä kirjoittaa tieteellisiä artikkeleita ja käyttää suomenkieltä (ks. opinto-oppaan tutkintoja koskevat yleiset määräykset/harjoitusaineet) Sisältö: Opiskelija kirjoittaa aineen, joka voi liittyä hänen tutkielman aihepiiriin. Aineen tulee olla oma itsenäinen kokonaisuus. Pakolliset edeltävät opinnot: Aineopinnot ja yleisopintojen kirjallisen viestinnän - kurssi Opetus- ja opiskelumuodot: Itsenäinen työskentely kirjallisuutta hyväksikäyttäen Suoritustapa: Harjoitusaine. Opintojakso tulisi suorittaa samanaikaisesti pro gradu -seminaarin kanssa. Arvostelu: Harjoitusaine arvostellaan asteikolla hyväksytty hylätty. Vastuullinen opettaja: Pro gradu -tutkielman ohjaaja S.5.3 PRO GRADU -SEMINAARI (P) 4 OP Thesis Seminar SOSP6122 (4op) Tavoitteet: Tavoitteena on harjaannuttaa opiskelija tieteelliseen ajatteluun ja esitystapaan sekä edistää ja tukea pro gradu -tutkielman tekoa. Sisältö: Seminaari kestää kaksi lukukautta, joista kumpanakin opiskelija laatii seminaariesitelmiä. Esitelmät liittyvät pro gradu -tutkielman aiheeseen siten, että ne sisältävät ongelman esittelyn sekä tutkielman kysymyksenasettelun ja lähestymistavan vaihtoehtoja (tutkimussuunnitelman) sekä valmiin tutkielman ydinkohdat. Kukin opiskelija toimii seminaarissa kahdesti opponenttina ja osallistuu aktiivisesti keskusteluun. Pakolliset edeltävät opinnot: Aineopinnot

20 Opetus- ja opiskelumuodot: Aktiivinen osallistuminen seminaarityöskentelyyn ja perehtyminen tutkielman aihealuetta käsittelevään kirjallisuuteen. Suoritustavat: Ensimmäisellä lukukaudella tutkimussuunnitelman kirjallinen ja suullinen esitys ja opponointi. Toisen lukukauden päätteeksi valmiin tutkielman tulosten kirjallinen ja suullinen esitys sekä opponointi. Arvostelu: Seminaarityöskentely arvostellaan asteikolla hyväksytty hylätty. Vastuulliset opettajat: Professorit S.5.4 PRO GRADU -TUTKIELMA (P) 40 OP Master s Thesis SOSP2928 VTM kypsyysnäyte SOSP6125 Tutkielma (40op) Tavoitteet: Tutkielman tavoitteena on osoittaa opiskelijan tieteellistä kypsyyttä ja hänen taitoaan ilmaista ajatuksiaan kirjallisesti tieteellisessä esityksessä hyvää äidinkieltä käyttäen. Sisältö: Kypsyytensä opiskelija osoittaa tehtävän asettelussa ja tutkimuksen suunnittelussa, tutkimusmenetelmien ja aiheeseen liittyvien teorioiden hallinnassa ajattelutavan kriittisyydessä ja johdonmukaisuudessa sekä tieteellisten menettelytapojen noudattamisessa. Opetus- ja opiskelumuodot: Tutkielman laadinta vastuullisen opettajan ohjauksessa. Suoritustavat: Pro gradu -tutkielma ja kypsyysnäyte Arvostelu: Pro gradu -tutkielma arvostellaan asteikolla approbatur laudatur, kypsyysnäyte arvostellaan asteikolla hyväksytty hylätty. Vastuullinen ohjaaja: Pro gradu -tutkielman ohjaaja KANSAINVÄLISET OPINNOT JA OPISKELIJAVAIHTO Opiskelija ja -opettajavaihto ja opiskelu ulkomailla sekä osallistuminen kansainvälisiin koulutusohjelmiin, kursseihin ja projekteihin on oleellinen osa sosiaalipolitiikan opiskelua. Laitoksen tavoitteena on, että opiskelijat saavat mahdollisimman paljon kansainvälistä kokemusta opintojensa aikana. Suosituksena on, että jokaisen opiskelijan opintoihin sisältyy kansainvälisiä opintoja. Euroopan yhteisön SOCRATES-ohjelman ERASMUS-vaihto-ohjelmassa sosiaalipolitiikan laitoksella on vaihtosuhteet seuraaviin yliopistoihin: Bathin yliopisto Englannissa, Katholieke Universiteit Leuven Belgiassa, Tarton yliopisto Virossa, Institut Régional du Travail Social de Lorraine Ranskassa sekä Universidad Complutense de Madrid ja Pombeu Fabra Barcelona yliopistot Espanjassa. Nord Lys -vaihdon kautta tai erillisellä stipendillä pääsee opiskeluvaihtoon pohjoismaisiin yliopistoihin. Erillisillä sopimuksilla on mahdollista päästä myös EU-maiden ulkopuolelle. Vaihto-opiskelu kestää yleensä 3-9 kuukautta, mutta myös lyhytkursseja mm. kansainvälisten kesäkoulujen muodossa on tarjolla. Lisätietoa saa Kansainvälisten asioiden palvelupisteestä. Vaihtoa suositellaan toisen opiskeluvuoden jälkeen. Myös pro gradu -vaiheen opintoja voi suorittaa ulkomailla. Vaihto-opiskelusta laaditaan erillinen opintosuunnitelma, jonka mukaan ulkomailla suoritetut opinnot luetaan hyväksi kotiyliopiston tutkintoon. Myös harjoittelu on mahdollista suorittaa ulkomailla.