SOSIAALIPOLITIIKKA Tutkimuksen ja opetuksen painopisteet Ammatilliset valmiudet Työllisyystilanne Jatkokoulutus

Transkriptio

1 SOSIAALIPOLITIIKKA Tutkimuksen ja opetuksen painopisteet Sosiaalipolitiikan opetuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet sosiaalipoliittista asiantuntemusta edellyttäviin tehtäviin sekä tieteellisiin jatko-opintoihin. Tavoitteena on ammattitaitoisen henkilökunnan kouluttaminen julkisyhteisöjen, yritysten ja järjestöjen hallinnon, suunnittelun, koulutuksen ja tutkimuksen tehtäviin. Opetuksessa tämä merkitsee itsenäisen, kriittisen ajattelun, ongelmien ratkaisukyvyn ja yhteistyökyvyn korostamista. Kaikissa moderneissa yhteiskunnissa sairaus, työttömyys, vanhuus ja muut elämään liittyvät riskit aiheuttavat toimeentulon epävarmuutta. Niin riskit kuin ihmisten tarpeetkin muuttuvat yhteiskunnan muutoksen myötä. Globalisoitumisen ja Euroopan yhdentymiskehityksen kansallisvaltioille aiheuttamat haasteet, työelämän ongelmat ja työttömyys, köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen sekä väestön vanheneminen ovat esimerkkejä ajankohtaisista kysymyksistä, joihin sosiaalipolitiikka niin tieteenä kuin käytännön toimintanakin etsii ratkaisuja. Kysymysten ratkaisussa sekä taloudelliset että moraaliset tekijät ovat tärkeitä. Yleisellä tasolla sosiaalipolitiikan opetuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle teoreettiset valmiudet ymmärtää yhteiskunnan rakenteita, toimintaa, muutoksia ja muutosten syitä perehdyttämällä opiskelijat 1. keskeisiin yhteiskuntateorioihin 2. yhteiskunnallisten instituutioiden kehittymiseen ja toimintaan eri maissa 3. hyvinvointivaltiomalleihin, niiden kehitykseen ja kehityssyihin Yleisvalmiuksien ohella opetusta järjestetään erityisesti niillä sosiaalipolitiikan erityisaloilla, joille Turun yliopiston sosiaalipolitiikka oppiaineen oma tutkimus ja opettajien asiantuntemus ovat suuntautuneet. Sosiaaliturvajärjestelmät ja niiden yhteiskuntapoliittisten vaikutusten arviointi muodostaa oppiaineen koulutuksen ja tutkimuksen painopistealueen. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, miten eri sosiaalipoliittiset ratkaisut vaikuttavat palveluiden saatavuuteen, tulonjakoon, köyhyyteen ja hyvinvointivaltion kannatusperustaan. Sosiaalipoliittiset ratkaisut ovat yhä enenevässä määrin kansainvälisiä. Siksi kansainväliset vertailut ja niihin liittyvät metodiset valmiudet ovat keskeisellä sijalla sekä laitoksen tutkimustoiminnassa että opetuksessa. Ammatilliset valmiudet Sosiaalipolitiikan antamia valmiuksia voidaan soveltaa hyvin monilla yhteiskunnallisen toiminnan alueilla niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Hankitut valmiudet soveltuvat julkisen hallinnon ja muiden organisaatioiden mm. järjestöjen ja yritysten hallinto, suunnittelu, tutkimus- ja koulutustehtäviin. Sosiaali-, työvoima ja henkilöstöhallinto ovat tyypillisiä sosiaalipolitiikan hallinnollisia sovelluksia. Suunnittelua ja päätöksentekoa koskevia valmiuksia tarvitaan nykyisin yhä useammilla aloilla. Sosiaalipolitiikan opiskelijoita on sijoittunut tutkimustehtäviin korkeakouluihin ja eri tutkimuslaitoksiin sekä hallinnollisiin asiantuntijatehtäviin. Yliopiston ohella sosiaalipolitiikkaoppiaineesta valmistuneita on sijoittunut sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulujen sekä erilaisten keskiasteen oppilaitosten opetustehtäviin. Työllisyystilanne Tutkimukset ja korkeakoulutilastot Turun yliopiston yhteiskuntatieteellisestä tiedekunnasta valmistuneista osoittavat, että sosiaalipolitiikkaa pääaineenaan opiskelleet ovat sijoittuneet työmarkkinoille hyvin. Lisäksi lähivuosina tapahtuva nopea eläkkeelle siirtyminen entisestään parantaa työllisyystilannetta. Sosiaalipolitiikasta valmistuneita työskentelee paikallisissa, kansallisissa ja kansainvälisissä asiantuntijatehtävissä, niin julkishallinnossa, yrityksissä kuin sosiaalialan järjestöissäkin. Merkittäviä työllistäjiä ovat kunnat, järjestöt, vakuutusyhtiöt, kansaneläkelaitos, valtion keskushallinto sekä tutkimuslaitokset ja yliopistot. Jatkokoulutus Sosiaalipolitiikasta valmistuneilla on mahdollisuus suorittaa valtiotieteiden lisensiaatin ja tohtorin tutkinto. Lisätietoa jatkotutkinnoista saa tiedekunnan sivulta TOPSOS sosiaalivakuutuksen huippuasiantuntijoiden jatkokoulutuksesta lisätietoa saa osoitteesta HOPS opiskelijan ohjauksen välineenä sosiaalipolitiikan laitoksella Henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) tavoitteena on tukea pääaineopiskelijaa opintojen suunnittelussa ja etenemisessä. Ensimmäisen vuoden opiskelijat kutsutaan HOPS-keskusteluun neuvonta-assistentin kanssa ensimmäisen opintovuoden aikana. Opintojen myöhemmissä vaiheissa HOPS-ohjausta annetaan opiskelijan omien tarpeiden mukaan. HOPS-keskustelun pohjana toimii HOPS-lomake, joka löytyy oheisen linkin kautta

2 Sivuaineiden opinnot Sivuaineiden opintoja on yhteensä vähintään 98 opintopistettä. Sivuaineet voidaan valita vapaasti, suositeltavimpia ovat yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan aineet. Sivuaineiksi on suoritettava kahdet perusopinnot (25 op) tai vastaavat opintokokonaisuudet (25 op) (ks. tiedekunnan ohjeet). Vaihtoehtoisia sivuaineita voivat olla myös oikeustieteellisen tiedekunnan opinnot, kasvatustiede, erityispedagogiikka, aikuiskasvatus, kulttuurimaantiede, hoitotiede, mediatutkimus, Åbo Akademin valtiotieteellisen tiedekunnan aineet tai anomuksesta jokin muu tieteenala. Opinto-oppaan lopusta löytyy myös muita sivuainekokonaisuuksia. Kansainväliset opinnot ja opiskelijavaihto Opiskelija ja -opettajavaihto ja opiskelu ulkomailla sekä osallistuminen kansainvälisiin koulutusohjelmiin, kursseihin ja projekteihin on oleellinen osa sosiaalipolitiikan opiskelua. Tavoitteena on, että opiskelijat saavat mahdollisimman paljon kansainvälistä kokemusta opintojensa aikana. Suosituksena on, että jokaisen opiskelijan opintoihin sisältyy kansainvälisiä opintoja. Erillisillä sopimuksilla on mahdollista päästä myös EU-maiden ulkopuolelle. Vaihto-opiskelu kestää yleensä 3-9 kuukautta, mutta myös lyhytkursseja mm. kansainvälisten kesäkoulujen muodossa on tarjolla. Lisätietoa saa Kansainvälisten asioiden palvelupisteestä. Vaihtoa suositellaan toisen opiskeluvuoden jälkeen. Myös pro gradu -vaiheen opintoja voi suorittaa ulkomailla. Vaihto-opiskelusta laaditaan erillinen opintosuunnitelma, jonka mukaan ulkomailla suoritetut opinnot luetaan hyväksi kotiyliopiston tutkintoon. Myös harjoittelu on mahdollista suorittaa ulkomailla. Kansainväliset opinnot kuuluvat myös jatko-opiskelijoille, joille on Erasmus vaihtopaikka Bathin yliopistoon. Kansainvälisyyttä on myös osallistuminen tiedekunnan muiden laitosten ja turkulaisten korkeakoulujen tarjoamaan kansainväliseen opetukseen ja ulkomaisten vaihto-opettajien ja asiantuntijoiden pitämille kursseille ja luennoille. Sosiaalipolitiikka oppiaineessa on käytössä ns. vierailuluentojen opintosuorituspassi, johon koottujen merkintöjen ja mahdollisesti vaadittavien luentopäiväkirjojen perusteella saa korvaavuuksia erikseen sovittavista opintojaksoista. Lisätietoa kansainvälisistä opinnoista saa oppiaineen kansainvälisten asioiden yhdyshenkilöltä, tiedekunnan kansainvälisten asioiden suunnittelija Tarja Virralta ja kansainvälisten asioiden palvelupisteestä. Sosiaalipolitiikka sivuaineena Sosiaalipolitiikan opintoja voidaan suorittaa sivuaineena seuraavina opintokokonaisuuksina: SUPPEAT SIVUAINEET 25 op sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön perusopinnot LAAJAT SIVUAINEET 60 op sosiaalipolitiikan perusopintojen lisäksi seuraavat opintojaksot: A.1 (18 op), A.2 (6op), A.3 C kohta (3 op), A.4.1 (2 op), A.4.5 (2 op) ja S.3 (4 op). SYVENTÄVIIN OPINTOIHIN jatkavat sivuaineopiskelijat suorittavat kaikki aineopintoihin kuuluvat opintojaksot pääainevaatimusten mukaan. Mikäli sosiaalityön opiskelija suorittaa sivuaineena sosiaalipolitiikasta ns. toisen sivuainekokonaisuuden, suorittaa hän seuraavat sosiaalipolitiikan opintojaksot (yht. 25op): A.1 (18op), A.2 (3op) ja S.3 (4op). SOSIAALIPOLITIIKKA, VTK KANDIDAATIN TUTKINNON RAKENNE (180 OP) 1. Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön perusopinnot 25 op 2. Sosiaalipolitiikan aineopinnot 51 op Kandidaatin tutkielma 10 op 3. Tiedekunnan yhteiset opinnot 17 op - johdatus tieteelliseen ajatteluun (9 op) - tilastomenetelmien perusteet (8 op) 4. Kieliopinnot 16 op 5. Sivuaineopinnot 61 op Lisätiedot OHJEELLINEN OPINTOJEN SUORITUSJÄRJESTYS 1. OPINTOVUOSI Syksy P.1 Johdatus sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön perusteisiin 7 op P.2 Suomalainen yhteiskunta 6 op Kevät P.3 Sosiaalipolitiikka ja talous 5 op P.4 Sosiaalipolitiikan kansalliset ja kansainväliset haasteet 7 op Yhteensä: 25 op

3 Muut opinnot: 1. sivuaineopintokokonaisuus 25op Ihmis- ja yhteiskuntakäsitykset 3 op (kevät) Suomen suullinen viestintä 2 op (syksy/kevät) Muita sivuaineita 5 op YHTEENSÄ 60 OP Ennen aineopintojen aloittamista opiskelijalla tulee olla opintorekisterissä kokonaismerkintä pääaineen perusopintojen suorittamisesta. 2. OPINTOVUOSI Syksy A.1.1 Riskit, instituutiot ja hyvinvointi 5 op A.1.2 Sosiaalipolitiikan klassikot I 2 op A.2 Sosiaalipolitiikan erityisalat 3 op A.4.1 Johdatus sosiaalitutkimukseen 5 op Kevät A.1.3 Sosiaalipolitiikan kannatusperusta 4 op A.1.5 Sosiaalipolitiikka ja talous II 4 op A.2 Sosiaalipolitiikan erityisalat 3op A.3 Sosiaalioikeus 6 op A.4.3 Sosiaalitilastollinen tutkimus 4 op Yhteensä: 36 op Muut opinnot: Tieteenfilosofia ja kriittinen ajattelu 3 op (kevät) Tilastomenetelmien perusteet 8 op (kevät) Suomen kirjallinen viestintä 2 op (syksy/kevät) Ruotsin kirjallinen taito 3 op (syksy/kevät) Ruotsin suullinen taito 2 op (syksy/kevät) Muita sivuaineita 6 op YHTEENSÄ 60 OP 3. OPINTOVUOSI Syksy A.2 Sosiaalipolitiikkaa koskeva päätöksenteko 3 op A.4.2 Survey-tutkimuksen perusteet 4 op A.4.4 Laadullinen tutkimus 5 op A.4.6 Kandidaattiseminaari 5 op Kevät A.4.5 Projektit ja arviointi 3 op A.4.6 Kandidaattiseminaari 5 op Yhteensä: 25 op Muut opinnot: 2. sivuainekokonaisuus 25 op Tieteenteon etiikka 3 op (syksy) Vieraankielen opintoja 6 op Opinnäytteen kielenkäytön ohjaus 1 op YHTEENSÄ 60 OP SOSP2800 Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön perusopinnot 25 op SOSP5998 P.1 JOHDATUS SOSIAALIPOLITIIKAN JA SOSIAALITYÖN PERUSTEISIIN (P) 7 op Vastuuhenkilö(t): Veli-Matti Ritakallio ja Katja Forssén SOSP5998 Sosiaalipolitiikan kirja ja luento (3op) SOSP5997 Sosiaalityön kirja ja luento (3op) SOSP5999 Reader/Workshop (1op) Tavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tieteellisen tutkimuksen alat ja painopistesuunnat sekä hallitsee sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön peruskäsitteistön. Sisältö: Opintojaksolla tutustutaan sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön historialliseen kehitykseen, sosiaalipoliittisten järjestelmien pääpiirteisiin sekä sosiaalisen toiminnan kytkeytymiseen yhteiskunnalliseen kehitykseen.

4 Toteutustapojen lisätiedot: Kirjallisuus ja luento (28 h) + 10 h workshop sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön pääaineopiskelijoille. Sivuaineopiskelijat suorittavat workshopin sijasta erillisen teoksen. Kuulusteluja järjestetään syyslukukaudella kolme kertaa: luennon päätteeksi ja 2 rästitenttiä (marraskuun ja joulukuun tiedekunnan tenttipäivinä). Lisäksi kuulusteluja järjestetään tiedekunnan kesätenttipäivinä. Vaadittavien opintosuoritusten lisätiedot: Luentokuulustelu, jonka yhteydessä tentitään alla olevat teokset Arviointiperusteet: Sosiaalipolitiikan kirja ja luento arvostellaan yhtenä kokonaisuutena, sosiaalityön kirja ja luento arvostellaan yhtenä kokonaisuutena ja sivuaineopiskelijoiden teos yhtenä kokonaisuutena asteikolla 1-5. Workshoptyöskentely arvostellaan asteikolla hylätty-hyväksytty. Suositeltu suoritusajankohta: 1. vuoden syksy. Pääaineopiskelijat: Havakka, Niemelä & Uusitalo: Sosiaalivakuutus Raunio: Olennainen sosiaalityössä (2. uudistettu painos 2009) Sivuaineopiskelijat: Havakka, Niemelä & Uusitalo: Sosiaalivakuutus Raunio: Olennainen sosiaalityössä (2. uudistettu painos 2009) Särkelä & Eronen (toim.): Perusturvan pulmat ja uudistamisen vaihtoehdot (reader) SOSP6005 P.2 SUOMALAINEN YHTEISKUNTA (P) 6 op Vastuuhenkilö(t): Leo Nyqvist (sosiaalityö) ja Suvi Salmenniemi (sosiologia) Pääaineopiskelijat: SOSP4027 Luennot 3op SOSP4028 Verkko-opinnot 3op Sivuaineopiskelijat: SOSP4027 Luennot 3op SOSP4029 Kirjat 3op Tavoitteet: Opiskelija saa yleiskuvan suomalaisen yhteiskunnan sosiaalisista ja kulttuurisista rakenteista sekä niiden historiallisesta rakentumisesta ja muutoksista. Sisältö: Sekä pää- että sivuaineopiskelijat perehtyvät luennoilla suomalaisen yhteiskunnan rakenteisiin ja muutosprosesseihin. Pääaineopiskelijat osallistuvat verkko-opinnoissa keskusteluun, jota käydään poliittista kulttuuria, sosiaalisia ongelmia, perhettä, työelämää, muuttoliikettä, yhteiskuntaluokkia ja sukupuolijärjestelmää käsittelevien tekstien pohjalta. Sivuaineopiskelijat puolestaan suorittavat kirjatentin. Valittava kirjallisuus käsittelee suomalaista yhteiskuntaa ja sen muutoksia talouden, luokkaerojen, sukupolvien, sukupuolen sekä elämäntapahtumien näkökulmista. Toteutustapojen lisätiedot: A) Pääaineopiskelijat suorittavat opintojakson luennot (18h) ja niiden pohjalta tehtävän luentopäiväkirjan (3op) sekä verkko-opinnot (3op). B) Sivuaineopiskelijat suorittavat opintojakson luennot (18h) ja niiden pohjalta tehtävän luentopäiväkirjan (3op) sekä kirjallisuustentin (3op). HUOM. Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön opiskelijat tekevät kolmesta luennosta sosiologian opiskelijoita laajemman kolmen sivun mittaisen luentopäiväkirjan ja saavat näin luento-osuudesta yhden pisteen enemmän. Vaadittavien opintosuoritusten lisätiedot: A) Pääaineopiskelijat: Luennoista tehtävä luentopäiväkirja ja aktiivinen osallistuminen verkkokeskusteluun. B) Sivuaineopiskelijat: Luennoista tehtävä luentopäiväkirja ja kirjatentti tenttiakvaariossa. Suositeltu suoritusajankohta: 1. vuoden syksy. Sivuaineopiskelijat tenttivät kolme kirjaa seuraavista tenttiakvaariossa: Erola (toim.): Luokaton Suomi? Heiskala & Luhtakallio (toim.): Uusi jako: Miten Suomesta tuli kilpailukyky-yhteiskunta? Karisto (toim.): Suuret ikäluokat. Koskinen ym.: Suomen väestö (2. laitos). Kirjasta tentitään kokonaisuudessaan vain luvut 1,3,5 ja 7. Luvusta 2 tentitään alaluvut ja , luvusta 4 alaluvut 4.1., ja ja luvusta 6 tentitään muut osat paitsi alaluvut ja Kirjasta opiskellaan Suomen väestökehityksen keskeiset linjat, joten taulukoiden, graafisten esitysten ja kaavioiden yksityiskohtainen muistaminen ei ole tarpeen. Saari (toim.): Historiallinen käänne. Tolonen (toim.): Yhteiskuntaluokka ja sukupuoli.

5 SOSP6015 P.3 SOSIAALIPOLITIIKKA JA TALOUS (P) 5 op Vastuuhenkilö(t): Yliopisto-opettaja SOSP6015 Oppimispäiväkirja (5op) Tavoitteet: Opintojaksolla perehdytään yksityisten markkinoiden ja julkisen talouden välisiin suhteisiin. Kurssin käytyään opiskelija tuntee hyvinvointivaltion rahoituksellista perustaa koskevan keskustelun. Sisältö: Kurssilla tarkastellaan talouspolitiikan ja sosiaalipolitiikan välistä suhdetta, sosiaalipolitiikan merkitystä taloudellisena investointina, sosiaalipoliittisia tulonsiirtojärjestelmiä ja niiden kannustinvaikutuksia sekä verotuksen roolia hyvinvointivaltiollisesta näkökulmasta. Toteutustapojen lisätiedot: Kurssi suoritetaan monimuoto-opetuksena, joka koostuu luennoista, opintoryhmätyöskentelystä tutor-opettajien ohjauksessa sekä itseopiskelusta (oheismateriaaliin tutustumisesta ja oppimispäiväkirjan kirjoittamisesta). Kontaktiopetuksen kesto on 32 h, josta luentoja 16 h ja opintoryhmätyöskentelyä 16 h. Vaadittavat opintosuoritukset: Osallistuminen kontaktiopetukseen + luento- / oppimispäiväkirja + harjoitustyö(t). Vaadittavien opintosuoritusten lisätiedot: Luennot ja aktiivinen osallistuminen opintoryhmätyöskentelyyn. Opintoryhmätyöskentelyyn osallistuminen on pakollista, niihin on myös ilmoittauduttava ennakkoon. Suositeltu suoritusajankohta: 1. vuoden kevät. SOSP6019 P.4 SOSIAALIPOLITIIKAN PAIKALLISET, KANSALLISET JA KANSAINVÄLISET HAASTEET (P) 7 op Vastuuhenkilö(t): Yliopisto-opettaja SOSP6019 Kirjat (5op) SOSP6020 Luento (2op) Tavoitteet: Jakson tavoitteena on tutustua niihin prosesseihin, jotka yhtäältä vaativat lisääntyvää sosiaalipoliittista toimintaa, mutta jotka samalla muuttavat sosiaalipolitiikan toimintaedellytyksiä. Tarkastelu ulottuu suomalaisista paikallistason haasteista aina globaaleihin ongelmiin. Jakson keskiössä ovat mm. kuntien rooli sosiaalipolitiikan toteuttajana, väestömuutokset, väestön vanheneminen, rikkaiden ja köyhien maiden väliset suhteet, Euroopan unioni, talouden globalisaatio ja post-kommunististen transitiomaiden ongelmat. Sisältö: Opiskelija tutustuu pohjoismaisen hyvinvointivaltiomallin erityispiirteisiin sekä väestömuutokseen, työmarkkinoiden, hyvinvointipalvelujen ja julkisen sektorin haasteisiin. Lisäksi hän osaa kuvata kuntien roolia sosiaalipolitiikan toteuttajana, tuntee Euroopan unionin toimintaa erityisesti sosiaalipolitiikan alalta ja osaa kuvata talouden globalisaatiota sekä post-kommunististen transitiomaiden ongelmia. Toteutustapojen lisätiedot: Luennot 22 h ja kirjallisuus Vaadittavien opintosuoritusten lisätiedot: Luentokuulustelu ja kirjallisuuskuulustelu erikseen Arviointiperusteet: Luennot (2 op) ja kirjallisuus (5 op) arvostellaan erikseen. Suositeltu suoritusajankohta: 1. vuoden kevät. Koskiaho: Hyvinvointipalveluiden tavaratalossa, sivut 9-62 ja Timonen: Ageing Societies Taylor-Gooby: New Risks, New Welfare - the Transformation of the European Welfare State, sivut 1-28, ja Andersen ym.: The Nordic Model. Embracing Globalisation and Sharing Risks. Löytyy netistä. SOSP9571 Sosiaalipolitiikan aineopinnot 61 op Edellytysten ja suositusten lisätiedot Ennen aineopintojen aloittamista opiskelijalla tulee olla opintorekisterissä kokonaisuusmerkintä perusopintojen suorittamisesta. A.1 SOSIAALIPOLITIIKAN TEORIA I 18 op SOSP6024 A.1.1 RISKIT, INSTITUUTIOT JA HYVINVOINTI (P) 5 op Vastuuhenkilö(t): Heikki Ervasti SOSP6028 Kirjat (3op) SOSP6027 Luento (2op)

6 Tavoitteet: Opintojakso laajentaa opiskelijan tietoja sosiaalipoliittisten järjestelmien luonteesta ja kehityksestä sekä niitä koskevan tutkimuksen suuntauksista. Sisältö: Opintojaksolla tutustutaan erilaisten sosiaalipoliittisten järjestelmien muotoutumiseen, toimintaperiaatteisiin, sosiaalisten riskien ratkaisemiseen sekä siihen, minkälaisia seurauksia eri järjestelmien toiminnalla on kansalaisten hyvinvointiin. Opiskelijan tietoja sosiaalipolitiikan peruskäsitteistä ja niiden erilaisista tulkinnoista syvennetään. Toteutustapojen lisätiedot: Luennot ja niihin liittyvät harjoitukset yhteensä 24 h sekä kirjatentti. Lukuvuonna osa luennoista korvataan kirjallisilla harjoituksilla. Vaadittavien opintosuoritusten lisätiedot: Luennot ja kirjallisuus erikseen. Arviointiperusteet: Luennot ja kirjallisuus arvostellaan erikseen. Suositeltu suoritusajankohta: 2. vuoden syksy. Pakolliset edeltävät opinnot: Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön perusopinnot. Castles: The Future of the Welfare State. Crisis Myths, Crisis Realities Pierson: Dismantling the welfare state Saari (toim.): Hyvinvointi SOSP6032 A.1.2 SOSIAALIPOLITIIKAN KLASSIKOT I (P) 2 op Vastuuhenkilö(t): jatko-opiskelija SOSP6032 Kirjat (2op) Tavoitteet: Opintojakson tavoitteena on antaa yleiskatsaus sosiaalipolitiikan ja hyvinvointivaltion keskeisimpiin aihealueisiin tutustumalla sekä perinteisten että modernien hyvinvointitutkimuksen klassikoiden tuotantoon. Sisältö: Kurssilla perehdytään sosiaalipolitiikan tunnetuimpien klassikoiden alkuperäistuotantoon Vaadittavien opintosuoritusten lisätiedot: Kirjallisuuskuulustelu Arviointiperusteet: Kirjallisuuskuulustelu arvostellaan asteikolla 1-5. Suositeltu suoritusajankohta: 2. vuoden syksy. Pakolliset edeltävät opinnot: Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön perusopinnot. Saari (toim.): Hyvinvointivaltio - Suomen mallia analysoimassa, sivut 1-122, ja Sosiaalipolitiikan käsite ja suomalaisen sosiaalipolitiikan klassikot I ja Sosiaalipolitiikan käsite ja suomalaisen sosiaalipolitiikan klassikot II (molemmat saatavilla laitokselta) SOSP6036 A.1.3 SOSIAALIPOLITIIKAN KANNATUSPERUSTA (P) 4 op Vastuuhenkilö(t): Heikki Ervasti SOSP6036 Kirjat (2op) SOSP6037 Luento (2op) Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on perehdyttää opiskelija sosiaalipolitiikan kannatusperustaa koskeviin keskeisiin teorioihin, kannatusperustaa koskevan tutkimuksen erityisongelmiin ja keskeisiin tutkimustuloksiin. Sisältö: Kurssilla tarkastellaan sosiaalipolitiikan kannatusperustaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä teoreettisesti sekä empiiristen tutkimusten valossa. Toteutustapojen lisätiedot: Luento 24 h ja kirjallisuus Vaadittavien opintosuoritusten lisätiedot: Luento- ja kirjallisuuskuulustelu erikseen. Arviointiperusteet: Luennot ja kirjallisuus arvostellaan erikseen. Suositeltu suoritusajankohta: 2. vuoden kevät. Pakolliset edeltävät opinnot: Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön perusopinnot. Kaksi seuraavista: Ervasti, Andersen, Fridberg & Ringdal (toim.): The Future of the Welfare State: Social Policy Attitudes and Social Capital in Europe. Kumlin: The Personal and the Political Larsen: The Institutional Logic of Welfare Attitudes Svallfors (toim): Contested Welfare States. Stanford: Stanford University Press.

7 SOSP6046 A.1.4 SOSIAALIPOLITIIKKA JA TALOUS II (P) 4 op Vastuuhenkilö(t): Veli-Matti Ritakallio SOSP6046 Luennot/seminaari ja kirjallisuus (4op) Tavoitteet: Opintojakson tavoitteena on lisätä opiskelijoiden perehtyneisyyttä sosiaalipolitiikan ja talouden välisestä vuorovaikutuksesta. Sisältö: Opintojaksolla perehdytään laajasti ja monipuolisesti sosiaalipolitiikan ja talouden väliseen suhteeseen. Syvällisimmän tarkastelun kohteena on sosiaalipoliittisten järjestelmien sosiaalitaloudellinen analysointi oikeudenmukaisuuden ja tehokkuuden näkökulmista. Toteutustapojen lisätiedot: Luento 16 h ja kirjallisuus. Vaadittavien opintosuoritusten lisätiedot: Luennot ja kirjallisuus tentitään yhdessä. Arviointiperusteet: Luennot ja kirjallisuus arvostellaan yhdessä asteikolla 1-5. Suositeltu suoritusajankohta: 2. vuoden kevät. Pakolliset edeltävät opinnot: Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön perusopinnot. Barr: Economics of the Welfare State, sivut Goodin ym.: The Real Worlds of Welfare Capitalism. Wilkinson & Pickett: The Spirit Level SOSP4031 A.1.5 SOSIAALIPOLITIIKKAA KOSKEVA PÄÄTÖKSENTEKO 3 op Vastuuhenkilö(t): yliopistonlehtori Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on lisätä opiskelijoiden teoreettista ja käytännöllistä tietämystä sosiaalipolitiikkaan liittyvästä päätöksenteosta. Sisältö: Opintojaksolla perehdytään sosiaalipolitiikan kannalta relevantteihin päätöksentekoa ja poliittista prosessia käsitteleviin teorioihin sekä poliittisiin järjestelmiin eri tasoilla kuntatasosta Euroopan unioniin. Luennoilla tarkastellaan sosiaalipolitiikkaa koskevan päätöksenteon ja toimeenpanon kannalta keskeisiä organisaatioita ja instituutioita, niiden tehtäviä ja toimintatapoja. Lisäksi perehdytään päätöksenteon käytäntöön tarkastelemalla sosiaalipoliittisia uudistuksia ja niiden toimeenpanoa päätöksenteon eri tasoilla. Toteutustapojen lisätiedot: Luennot 15 h ja harjoitukset 9 h sekä kirjallisuus. Vaadittavat opintosuoritukset: Osallistuminen opetukseen + kirjallinen tentti. Vaadittavien opintosuoritusten lisätiedot: Osallistuminen opetukseen ja harjoituksiin. Läsnäolo harjoituksissa on pakollista. Kirjallinen tentti (luennot ja kirjallisuus tentitään yhdessä). Arviointiperusteet: Luennot ja kirjallisuus arvostellaan yhdessä asteikolla 1-5. Harjoitukset arvostellaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Suositeltu suoritusajankohta: 3. vuoden syksy. Pakolliset edeltävät opinnot: Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön perusopinnot Tarjontatiedot: JOO-opiskelijoille Paloheimo & Wiberg: Politiikan perusteet, luvut 4, 5, 6, 7 Kangas: Politiikka ja sosiaaliturva Suomessa (teoksessa Paavonen & Kangas (toim.): Eduskunta hyvinvointivaltion rakentajana, sivut Niemelä & Saari (toim.): Politiikan polut, sivut Bergholm: The Making of the Finnish Model (Scandinavian Journal of history 34 (1), pp ) A.2. SOSIAALIPOLITIIKAN ERITYISALAT (P) 6 op Edellytysten ja suositusten lisätiedot Opiskelijat valitsevat vähintään kaksi erityisalat opintojaksoa, yhteensä 6op. Kurssitarjonta vaihtelee vuosittain. SOSP9581 A.2.1 KAUPUNKIPOLITIIKKA: JULKISEN VALLAN ROOLI KAUPUNKIEN KEHITTÄMISESSÄ (V) 3 op Vastuuhenkilö(t): Sampo Ruoppila Tavoitteet: Oppia jäsentämään julkisen vallan eri toimintapolitiikan osa-alueiden (esim. maankäytön suunnittelu, asuntopolitiikka, kulttuuripolitiikka) roolia kaupunkien kehittämisessä. Oppia keskeiset teoreettiset lähtökohdat ja tutkimustavat, joilla sosiaalitieteellinen kaupunkitutkimus on niitä lähestynyt. Sisältö: Luennoilla käydään läpi sosiaalitieteellisen kaupunkitutkimuksen teemoja, joita ovat esimerkiksi fyysisen ja sosiaalisen kaupunkirakenteen muutos, asunalueiden erilaistuminen ja julkisen kaupunkitilan käytöt. Kurssilla pohditaan erityisesti julkisen politiikan vaikutusta erilaisten tutkittujen kaupunki-ilmiöiden muotoutumiseen. Opetuskielet: suomi

8 Opetuksen toteutustavat: Luento-opetus 12 t. Toteutustapojen lisätiedot: Luennot 12 h ja kirjallisuus Vaadittavien opintosuoritusten lisätiedot: Luento- ja kirjallisuuskuulustelu tentitään yhtäaikaisesti. Suositellun suoritusajankohdan lisätiedot: Järjestetään syksyllä Edeltävien opintojen lisätiedot: Pääaineen perusopinnot. Suositellaan lisäksi XSTL1001 Johdatus kaupunkitutkimukseen suorittamista ennen kurssia. Tarjontatiedot: JOO-opiskelijoille Kurssilla ilmoitettavat artikkelit. Lisätiedot: Opintojakson voi suorittaa myös kirjatenttinä loka-, helmi- ja huhtikuussa. Silloin tentitään Kleniewski, N. (ed.): Cities and Society SOSP6068 A.2.2 NAAPURIYHTEISÖJEN SOSIAALITUTKIMUS (V) 3 op Vastuuhenkilö(t): Hannu Ruonavaara SOSP6068 (3op), huom. tallennetaan opintorekisteriin sosiologian koodilla Tavoitteet: Kurssin käytyään opiskelijalla on hyvät perustiedot siitä, miten naapurisuhteita on tutkittu ja millaisia tuloksia tutkimuksissa on saatu. Hän osaa jäsentää sosiaalitieteellisesti ammattitaitoisella tavalla naapurisuhteisiin liittyviä kysymyksiä ja ongelmia. Sisältö: Kurssilla tutustutaan teoreettisiin (1) viitekehyksiin ja menetelmällisiin lähestymistapoihin, joilla sosiaalitieteissä on tarkasteltu naapurien välisiä suhteita, sekä (2) uusimpiin naapurisuhteita koskeviin tutkimustuloksiin. Erityisesti tarkastellaan, millaisia naapurisuhteet nykyaikaisissa yhteiskunnissa ovat, missä mielessä naapurustot ovat yhteisöjä, miksi ja miten naapurien välille syntyy konflikteja ja miten niitä voitaisiin ehkäistä. Opetuksen toteutustavat: Luento-opetus 12 t. Vaadittavien opintosuoritusten lisätiedot: Luento- ja kirjallisuuskuulustelu tentitään yhtäaikaisesti. Arviointiperusteet: Luento- ja kirjallisuuskuulustelu arvostellaan yhdessä. Pakolliset edeltävät opinnot: sosiologian tai sosiaalipolitiikan perusopinnot Ilmoitetaan erikseen. SOSP9580 A.2.3 PERHETUTKIMUS JA PERHEPOLITIIKKA (V) 3 op Vastuuhenkilö(t): Mia Hakovirta Tavoitteet: Opintojakson tavoitteena on tarjota perustietoa perheestä, perhesuhteista ja perhepolitiikasta sekä lisätä ymmärrystä erilaisten perhemuotojen asemasta yhteiskunnasta. Tavoitteena on oppia seuraamaan perheeseen kohdistuvaa monitieteistä tutkimusta. Sisältö: Opintojakso on monitieteinen luentosarja, jolla perehdytään perhettä koskeviin teorioihin sekä tämänhetkisen perhetutkimuksen keskeisiin tutkimuskysymyksiin, erilaisten perhejärjestelyiden moninaisuuteen sekä perhepolitiikkaan. Toteutustapojen lisätiedot: Luennot 12 h Vaadittavien opintosuoritusten lisätiedot: Luento- ja kirjallisuuskuulustelu tentitään yhtäaikaisesti. Arviointiperusteet: Luento- ja kirjallisuuskuulustelu arvostellaan yhdessä. Pakolliset edeltävät opinnot: Sosiaalipolitiikan perusopinnot. Kirjallisuus: 2 kirjaa, joista toisen on oltava englanninkielinen. Forsberg & Nätkin: Perhe murroksessa. Kriittisen perhetutkimuksen jäljillä. Gaudeamus Sevón & Notko: Perhesuhteet puntarissa. Palmenia. Yesilova: Ydinperheen politiikka. Gaudeamus. Hämäläinen & Kangas: Perhepiirissä. Kela. Ellingsaeter & Leira: Politicising parenthood in Scandinavia: Gender relations in welfare states. Policy Press. Lewis: Children, changing families and welfare state. Edward Elgar. SOSP9582 A.2.4. SOSIAALINEN MUUTOS VENÄJÄLLÄ JA ITÄISESSÄ KESKI-EUROOPASSA (V) 3 op Vastuuhenkilö(t): Markus Kainu Tavoitteet: Kurssilla tutustutaan Venäjän ja itäisen Keski-Euroopan maiden yhteiskuntiin ja niissä tapahtuneisiin mittaviin muutoksiin sosialismin romahtamisen jälkeen. Pääpaino on Venäjässä, mutta kurssilla käsitellään myös muita Euroopan entisiä sosialistimaita. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija saa kurssin käytyään hyvän yleiskäsityksen alueen maiden yhteiskunnissa tapahtuneista muutoksista ja niiden syistä, opiskelija tunnistaa neuvostoperinnön

9 merkityksen ja uusien aatteiden roolin sekä osaa arvioida, mikä on alueen maille erityistä ja tunnusomaista, mikä taas yleistä. Sisältö: Kurssilla pyritään myös vertailevaan tarkasteluun: tavoitteena on, että vertailun kautta avautuu uusi näkökulma myös omaan yhteiskuntaan. Erityisteemoina kurssilla ovat mm. eriarvoisuuden kasvu ja uudet yhteiskuntaluokat, sukupuoli ja kansalaistoiminta; talouden ja hyvinvoinnin muutokset; asuminen, perhe, verkostot ja arkielämä; kollektiivinen muisti, menneisyyden hallinta ja sosialistinen perintö; mediakenttä ja informaatioyhteiskunta; alueiden asema, rajojen merkitys. Kurssi järjestetään yhteistyössä Aleksanteri-instituutin maisterikoulun kanssa. Opetuksen toteutustavat: Luento-opetus 5 t + verkossa 5 t. Toteutustapojen lisätiedot: Verkkoluennot Moodlessa 5 kpl + lähipäivä Helsingissä + essee kirjallisuuden pohjalta. Vaadittavat opintosuoritukset: Osallistuminen verkko-opetukseen + osallistuminen kontaktiopetukseen + essee. Vaadittavien opintosuoritusten lisätiedot: Osallistuminen verkko-opetukseen ja Osallistuminen kontaktiopetukseen ja Essee 1. Verkkoluentojen seuraaminen moodlessa ja aktiivinen osallistuminen verkkokeskusteluun (jokaisen opiskelijan tulee kommentoida jokaista luentoa vähintään kerran hyvin valmistellulla, sisällöllisellä kommentilla, jonka pituus on vähimmillään noin 200 sanaa) 2. Osallistuminen lähiopetuspäivään Helsingissä, luentopäiväkirjan (2 sivua) kirjoittaminen, ennakkomateriaaliin perehtyminen (ilmoitetaan myöhemmin) ja ryhmätyön tekeminen pienryhmässä. 3. Esseen (viisi sivua) kirjoittaminen vapaavalintaisesta aiheesta pohjautuen vähintään kolmeen kirjallisuusluettelon artikkeleista Arviointiperusteet: Verkkoluennoille osallistuminen ja essee arvostellaan. Pakolliset edeltävät opinnot: Sosiaalipolitiikan perusopinnot Tarjontatiedot: JOO-opiskelijoille Kirjallisuus: Aldukaite: Poverty, Urbanity and Social Policy in Central and Eastern Europe Jolanta Aidukaite. In Aldukaite, J. (eds) Poverty, Urbanity and Social Policy: Central and Eastern Europe Compared. Cerami: Welfare State Developments in the Russian Federation: Oil-led Social Policy and 'The Russian Miracle'. Social Policy & Administration, 43(2), Cerami & Vanhuysse: Introduction: Social Policy Pathways, Tewnty Years after the Fall of the Berlin Wall. p In Cerami, A., & Vanhuysse, P. (eds) Post-Communist Welfare Pathways: Theorizing Social Policy Transformations in Central and Eastern Europe. Fuchs & Offe: Welfare State Formation in the Enlarged European Union. Patterns of Reform in the. Post-Communist New Member States. Inglot: Introduction: Understanding Past and Present Social Policy Development in East Central Europe. p In Inglot, T. (eds) Welfare States in East Central Europe, (1st ed.). Szelewa & Polakowski: Who cares? Changing patterns of childcare in Central and Eastern Europe. Journal of European Social Policy, 18(2), SOSI0304 A.2.5 ASUNTOPOLITIIKAN PERUSTEET 3 op Tavoitteet: Opintojakson tavoitteena on lisätä opiskelijoiden teoreettista ja käytännöllistä tietämystä asuntopoliittisissa kysymyksissä. Sisältö: Opintojakson keskeisiä osa-alueita ovat Asuntopolitiikka: Asuntokysymys ja asuntopolitiikan teoria, lohkot, toimijat ja keinot Asuntotuotanto ja asumismuodot: Rakennusmaa. Tuotannon suuntaaminen, rakentaminen ja rahoitus. Omistus-, asumisoikeus- ja vuokra-asuminen. Asumisen hinta: Vuokrasäännöstely. Asumisen hintaan vaikuttavat kustannustekijät. Vapaarahoitteinen ja valtion tukema asuntotuotanto. Asuntopolitiikan haasteina asunnottomuus ja segregaatio. Asumisen historiaa: Vedenjakajina ja yhteiskunnan väliintulon perusteena yhteiskunnalliset murrokset. Koti. Vaadittavat opintosuoritukset: Essee. Vaadittavien opintosuoritusten lisätiedot: Essee, joka perustuu erikseen sovittuihin referee-julkaisuihin, väitöskirjoihin ym. Suositeltu suoritusajankohta: 2. vuoden syksy. Tarjontatiedot: JOO-opiskelijoille

10 SOSP3110 A.2.6 AJANKOHTAISTA SOSIAALITUTKIMUKSESTA 3 op Vastuuhenkilö(t): Mia Hakovirta Tavoitteet: Sosiaalipolitiikan erityisaloja opiskelemalla opiskelija syventää osaamistaan erityisesti niillä sosiaalipolitiikan erityisalueilla, joille Turun yliopisto sosiaalipolitiikka oppiaineen oma tutkimus ja opettajien asiantuntemus ovat suuntautuneet. Sisältö: Opintojakso on luentosarja, jossa oppiaineen opettajat ja tutkijat esittelevät oppiaineessa tehtävää sosiaalitutkimusta. Toteutustapojen lisätiedot: Luennot 12 h ja oppimispäiväkirja Vaadittavat opintosuoritukset: Luento- / oppimispäiväkirja. Vaadittavien opintosuoritusten lisätiedot: Oppimispäiväkirja luennoista Suositeltu suoritusajankohta: 2. vuoden kevät. Pakolliset edeltävät opinnot: Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön perusopinnot. Tarjontatiedot: JOO-opiskelijoille Luennoilla jaettava materiaali SOSP4032 A.2.7 THE ROLE OF POLICY ANALYSIS AND EVALUATION UNDER ADVERSE ECONOMIC CONDITIONS 3 op Vastuuhenkilö(t): Takis Venetoklis Tavoitteet: Present basic principles guiding modern policy analysis and evaluation. Through real-life examples of such policy evaluations, examine some of the many considerations linked to the current structural and fiscal reforms implemented in different EU member states due to the euro-zone financial crisis. Sisältö: In the first part of the course we give definitions of policy evaluation and accountability. We show why the notion of counterfactual is important in measuring policy impacts and discuss evaluation designs and data collection problems. We also describe in a non-technical way estimation methods and present how one can apply cost-benefit principles in evaluating a public policy or a program. We finally discuss the notion of Institutional Trust and how it is connected to economic recession and to evaluation. In the second part we demonstrate and analyse real life examples of policy evaluations. Opetuksen toteutustavat: Luento-opetus 12 t. Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti + essee. Vaadittavien opintosuoritusten lisätiedot: Written exam (open books and notes) Written assignments (5-6 pages) Participation Suositeltu suoritusajankohta: 2. vuoden syksy. Tarjontatiedot: JOO-opiskelijoille Reading material (examples) Vedung: Public Policy and Program Evaluation Langbein & Felbingen: Public program Evaluation European Commission: The Second Economic Adjustments Programme for Greece Braithwaite & Levi: Trust and Governance. Roth, Nowak-Lehmann & Otter: Has the financial crisis shattered citizens trust in national and European governmental institutions? Working paper A.3/A.4 SOSIAALIOIKEUS (P) 6 op Sisältö: A.2 SOSIAALIOIKEUS (P) 5 OP A) Oikeusjärjestys B) Toimeentuloturvaetuuksiin liittyvä lainsäädäntö C) Sosiaalioikeutta ja hallintomenettelyä koskeva kirjallisuus Sivuaineopiskelijat suorittavat kurssista vain kohdan C (yht. 3 op). Edeltävien opintosuoritusten vähimmäismäärä: 25 op Lisätiedot: A-kohta arvostellaan asteikolla 1-5, B-kohdan ryhmätyö arvostellaan asteikolla hyväksytty-hylätty ja C- kohta asteikolla 1-5. SOSP6050 A.3/A.4 SOSIAALIOIKEUS A) Oikeusjärjestys (P) 2 op Vastuuhenkilö(t): Leo Nyqvist SOSP6050 Oikeusjärjestys-luento (1op)

11 Tavoitteet: Opiskelija hallitsee pääpiirteissään suomalaisen oikeusjärjestelmän toimintaperiaatteet, oikeudellisen peruskäsitteistön ja sosiaalioikeuden lähtökohdat. Sisältö: Luento-opetuksen ja käytännön harjoitusten yhdistäminen. Toteutustapojen lisätiedot: Luennot 10 h (Pekka Riekkinen) Vaadittavien opintosuoritusten lisätiedot: Luentokuulustelu. A-osuuden voi korvata tiedekunnan järjestämällä Johdatus oikeustieteeseen-kurssilla. Suositeltu suoritusajankohta: 2. vuoden kevät. Pakolliset edeltävät opinnot: Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön perusopinnot SOSP6051 A.3/A.4 SOSIAALIOIKEUS B) Toimeentuloturvaetuuksiin liittyvä lainsäädäntö (P) 1 op Vastuuhenkilö(t): Leo Nyqvist SOSP6051 Toimeentuloturva-luento (1op) Tavoitteet: Opiskelija ymmärtää toimeentuloturvaan kuuluvan lainsäädännön perustan ja systemaattiset peruspiirteet sekä pystyy pääpiirteittäin soveltamaan lakeja keskeisissä etuustapahtumissa. Sisältö: Oppiminen tapahtuu lainsäädännön ja esimerkkiharjoitusten ryhmämuotoisessa prosessissa opettajan ohjaamana. Toteutustapojen lisätiedot: Ohjeistettu ryhmätyö opintomonisteen pohjalta 20 h. Ryhmätöiden ohjattu käsittely opettajan johdolla. Vaadittavat opintosuoritukset: Harjoitustyö(t). Arviointi: Hyväksytty/hylätty Suositeltu suoritusajankohta: 2. vuoden kevät. Pakolliset edeltävät opinnot: Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön perusopinnot Oheislukemisto: Kansaneläkelaki, Sairausvakuutuslaki, Työntekijäin eläkelaki, Tapaturmavakuutuslaki, Asumistukilaki ja Laki toimeentulotuesta SOSP6052 A.3/A.4 SOSIAALIOIKEUS C) Sosiaalioikeutta ja hallintomenettelyä koskeva kirjallisuus (P) 3 op Vastuuhenkilö(t): Leo Nyqvist SOSP6052 Kirjat (3op) Tavoitteet: Opiskelija ymmärtää sosiaalioikeudellisen normiston lähtökohdat ja sosiaalioikeudelliset periaatteet sekä hallintopäätösten tekemisen taustalla olevat periaatteet ja menettelytavat. Sisältö: Kirjallisuus muodostaa kattavan esityksen sosiaalioikeudesta ja hallintomenettelystä. Kirjallisuus tukee kohtien A ja B oppimisainesta ja opiskelijan on hyvä lukea kirjallisuutta jo muiden kurssin jaksojen aikana eikä ainoastaan välittömästi ennen kuulustelua. Tällöin asioiden keskinäiset yhteydet avautuvat paremmin. Toteutustapojen lisätiedot: Sivuaineopiskelijat suorittavat kurssista vain kohdan C (yht. 3 op). Suositeltu suoritusajankohta: 2. vuoden kevät. Pakolliset edeltävät opinnot: Sosiaalipolitiikan perusopinnot Kulla: Hallintomenettelyn perusteet (uusin painos 2012) Tuori: Sosiaalioikeus. Luvut: I, IV, V, VI alaluvut 1-3,X ja XI A.4/A.6 TUTKIELMAN TEKOON HARJAANNUTTAMINEN 31 op Edellytysten ja suositusten lisätiedot: Kurssit A.4.2/A.6.2 Survey-tutkimuksen perusteet (4 op) ja A.4.3/A.6.3 Sosiaalitilastollinen tutkimus (4 op) voi korvata osallistumalla sosiologian oppiaineessa järjestettävälle vastaavan sisältöiselle opintojaksolle K7 (8op). Korvaavuudesta on sovittava etukäteen kurssin vastuullisen opettajan kanssa SOSP6058 A.4.1/A.6.1 JOHDATUS SOSIAALITUTKIMUKSEEN (P) 5 op Vastuuhenkilö(t): Yliopistonlehtori (luennot) ja yliopisto-opettajat sekä tohtorikoulutettavat (harjoitukset) SOSP6058 Luennot (2op) SOSP6059 Seminaari, vain pääaineopiskelijat (3op) Tavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija on perehtynyt sosiaalipoliittisen tutkimuksen perusteisiin, ongelmaasetteluun ja tutkimusmenetelmiin. Tavoitteena on, että opiskelija hahmottaa eri tutkimustapoja niiden yhteiskuntateoreettisissa yhteyksissä.

12 Sisältö: Kurssilla perehdytään tutkimuksen jäsentämiseen ja tutkimusmenetelmiin sekä harjoitellaan käytännössä tutkimustehtävän ideointia. Vaadittavat opintosuoritukset: Osallistuminen kontaktiopetukseen + harjoitustyö(t) + seminaari TAI Osallistuminen kontaktiopetukseen. Vaadittavien opintosuoritusten lisätiedot: Pääaineopiskelijat: luennot 16 h, harjoitukset 16 h, kirjaston tiedonhakukurssi 2 h sekä seminaarityö ja siihen liittyvät seminaari-istunnot. Sivuaineopiskelijat: luennot 16 h (2 op) Arviointiperusteet: Pääaineopiskelijat: luentotentti (2 op) ja seminaarityö (3 op) arvostellaan erikseen asteikolla 1-5, sivuaineopiskelijat: luentotentti arvostellaan asteikolla 1-5. Suositeltu suoritusajankohta: 2. vuoden syksy. Pakolliset edeltävät opinnot: Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön perusopinnot Oheiskirjallisuus: Hirsjärvi, Remes & Sajavaara: Tutki ja kirjoita, sivut Kuula: Tutkimusetiikka Uusitalo: Tiede, tutkimus ja tutkielma SOSP6063 A.4.2/A.6.2 SURVEY-TUTKIMUKSEN PERUSTEET (P) 4 op Vastuuhenkilö(t): yliopisto-opettaja SOSP6063 (4op) Tavoitteet: Opintojakson tavoitteena on johdattaa opiskelija sosiaalipoliittisesti orientoituneen survey-tutkimuksen lähtökohtiin, menetelmiin ja tekemiseen. Sisältö: Kurssilla käydään läpi hyvinvointitutkimuksen teoriaperustaa ja sen operationalisointia sekä erilaisia aineistonkeruun ja otantaperusteiden menetelmiä. Kurssiin sisältyvissä harjoituksissa perehdytään kyselylomakkeen tekemiseen, aineiston keruuseen ja aineiston käyttöönottamiseen. Lisäksi tutustutaan survey-aineistoihin kuvailevien analyysimenetelmien avulla. Toteutustapojen lisätiedot: Luennot 3 h, ohjatut harjoitukset 20 h, oheiskirjallisuus ja tentti Vaadittavien opintosuoritusten lisätiedot: Aktiivinen osallistuminen luennoille ja harjoituksiin. Arviointiperusteet: Tietokoneella tehtävä tentti arvostellaan asteikolla 1-5 Suositeltu suoritusajankohta: 3. vuoden syksy. Pakolliset edeltävät opinnot: Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön perusopinnot, johdatus sosiaalitutkimukseen ja tilastomenetelmien peruskurssi. Oheiskirjallisuus: Tähtinen, Laakkonen & Broberg: Tilastollisen aineiston käsittelyn ja tulkinnan perusteet SOSP6067 A.4.3/A.6.3 SOSIAALITILASTOLLINEN TUTKIMUS (P) 4 op Vastuuhenkilö(t): Yliopisto-opettaja SOSP6067 (4op) Tavoitteet: Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelijat sosiaalitilastollisen tutkimuksen teoriaan ja käytäntöön niin, että opiskelija saa käytännön valmiuden sosiaalitilastollisen tutkimuksen harjoittamiseen. Sisältö: Kurssilla harjoitellaan tilastojen käyttöä sekä graafisten esitysten tekemistä, tulkintaa ja raportointia. Kurssin jälkeen opiskelija pystyy itsenäisesti soveltamaan tilastollista tietoa ja esittämään tilastollista tietoa yhdenvertaisesti kuvioiden ja taulukoiden muodossa. Toteutustapojen lisätiedot: Luennot 4 h, harjoitukset 18h, kotitehtävät ja harjoitustyö. Vaadittavat opintosuoritukset: Osallistuminen opetukseen + harjoitustyö(t). Vaadittavien opintosuoritusten lisätiedot: Aktiivinen osallistuminen luennoille ja harjoituksiin sekä harjoitustyö Arviointiperusteet: Luennot, harjoitukset ja harjoitustyö arvostellaan yhtenä kokonaisuutena asteikolla 1-5 Suositeltu suoritusajankohta: 2. vuoden kevät. Pakolliset edeltävät opinnot: Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön perusopinnot ja A.4.1/A.6.1 Johdatus sosiaalitutkimukseen. Lisäksi edellytetään Excel-ohjelmiston perusosaamista. Puutteellisia Excel-taitoja voi täydentää esim. informaatioteknologian laitoksen tarjoamilla kursseilla. Oheiskirjallisuus: Paananen, Juntto & Sauli: Faktajuttu: Tilastollisen sosiaalitutkimuksen käytännöt

13 SOSP6071 A.4.4/A.6.4 LAADULLINEN TUTKIMUS (P) 5 op Vastuuhenkilö(t): Leo Nyqvist (sosiaalipolitiikka), Suvi Keskinen (sosiologia) ja yliopisto-opettaja SOSP6071 Harjoitukset (3op) SOSP6072 Luento (2op) Tavoitteet: Opintojakson suorittanut hallitsee laadullisen tutkimuksen perusperiaatteet ja työtavat sekä pystyy toteuttamaan aineiston keruun, analyysin ja raportoinnin. Sisältö: Opiskelija tutustuu sosiaalitieteellisen tutkimuksen teoreettismetodologisiin kysymyksiin, tutkimusprosessin suunnitteluun, yleisimpiin tutkimusasetelmiin sekä tavallisimpiin aineistojen keräämis- ja analyysimenetelmiin. Lisäksi opiskelija perehtyy kvalitatiivisen tutkimuksen luotettavuuteen ja eettisiin kysymyksiin liittyviin ongelmiin. Toteutustapojen lisätiedot: Luennot 20 h (2op), ja harjoitukset 16 h (3op). Luento-osuus on yhdessä sosiologian opiskelijoiden kanssa. Vaadittavien opintosuoritusten lisätiedot: Osallistuminen luento-opetukseen ja harjoituksiin sekä luentotentti. Suositeltu suoritusajankohta: 3. vuoden syksy. Pakolliset edeltävät opinnot: Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön perusopinnot ja A4.1/A6.1 Johdatus sosiaalitutkimukseen Oheiskirjallisuus: Silverman: Interpreting Qualitative Data (uusin painos) Tuomi & Sarajärvi: Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi SOSP6077 A.4.5/A.6.5 SOSIAALISTEN INTERVENTIOIDEN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI 3 op Vastuuhenkilö(t): Jarkko Rasinkangas ja Merja Anis Pääaineopiskelijat: SOSP6070 Luennot ja kirjat (3op) Sivuaineopiskelijat: SOSP6077 Kirjat (2op) Tavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on perustiedot vaikuttavuuden arviointia koskevasta kokonaisuudesta ja kysymyksistä sosiaalialalla. Sisältö: Opintojaksolla käsitellään sosiaalialaa vaikuttavuuden arvioinnin kohteena ja käydään läpi peruskäsitteitä sekä perehdytään vaikuttavuuden arvioinnin erilaisiin toimintamalleihin. Samalla nostetaan esille taloudellisen arvioinnin keskeisiä kysymyksiä ja ongelmia sosiaalialalle sovellettaessa. Toteutustapojen lisätiedot: Pääaineopiskelijat osallistuvat luento-opetukseen (12 h) jonka pohjalta tentitään luennot ja kurssilla erikseen määriteltävä kirjallisuus yhteisenä kokonaisuutena ilmoitettuna ajankohtana. Sivuaineopiskelijat suorittavat kirjakuulustelun yleisenä tenttipäivänä. Vaadittavien opintosuoritusten lisätiedot: Luennot ja kirjallisuuskuulustelun voi korvata Humanistisen tiedekunnan tarjoamalla Projektijohtamisen (3 op) kurssilla. Suositeltu suoritusajankohta: 3. vuoden kevät. Pakolliset edeltävät opinnot: Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön perusopinnot, menetelmäopinnoista vähintään A.4.1/A.6.1 Johdatus sosiaalitutkimukseen. Dahler-Larsen: Vaikuttavuuden arviointi. Hyvät käytännöt. Menetelmäkäsikirja. Hänninen & Junnila (toim.): Vaikuttavatko politiikkatoimet. Sosiaali- ja terveydenhuolto vaikuttavuusarvioinnin kohteena. Sivut: SOSP6081 A.4.6/A.6.6 KANDIDAATTISEMINAARI JA KANDIDAATIN TUTKIELMA (P) 10 op Vastuuhenkilö(t): Yliopistonlehtorit ja yliopisto-opettajat SOSP2920 VTK kypsyysnäyte SOSP6081 Tutkielma (10op) Tavoitteet: Kandidaattiseminaarin tavoitteena on perehdyttää ja harjoituttaa opiskelijaa itsenäisen tieteellisen kirjallisen esityksen tekemiseen ja suulliseen esitykseen sekä tieteellisten keskusteluvalmiuksien kehittämiseen. Sisältö: Kurssilla kirjoitetaan itsenäinen tieteellinen tutkielma ja kypsyysnäyte. Tieteellisiä keskusteluvalmiuksia kehitetään opponoimalla toisten opiskelijoiden tutkielmia. Toteutustapojen lisätiedot: Aktiivinen osallistuminen seminaarityöskentelyyn, yksilökohtaiseen ohjaukseen osallistuminen, itsenäisen tutkielman tekeminen ja sen esittäminen sekä opponointi. Vaadittavat opintosuoritukset: Seminaari + tutkielma / opinnäytetyö + kypsyysnäyte. Vaadittavien opintosuoritusten lisätiedot: Seminaarityöskentely kahden lukukauden ajan, jonka yhteydessä laaditaan seminaaripapereita ja kandidaatintutkielma sekä kirjoitetaan

14 kypsyysnäyte. Kandidaattiseminaarin aikana osallistutaan lisäksi kieliopintoihin kuuluvalle Kielikeskuksen järjestämälle kurssille Opinnäytteen kielenkäytön ohjaus (1 op). Tutkielma tarkastetaan yliopiston ohjeiden mukaisesti plagiaatintunnistusjärjestelmällä. Arviointiperusteet: Seminaarityö arvostellaan asteikolla 1-5 ja kypsyysnäyte arvostellaan sekä kieliasultaan että sisällöltään asteikolla hyväksytty-hylätty. Edeltävien opintojen lisätiedot: A.4.1/A.6.1 sekä vähintään yksi seuraavista: A.4.2/A.6.2, A.4.3/A.6.3 tai A.4.4/A.6.4 Oheislukemisto: Airio ym.: Kandityötä kirjoitettaessa. Ohjeita sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön opiskelijoille SOSIAALIPOLITIIKKA, VTM MAISTERIN TUTKINNON RAKENNE (120 OP) 1. Sosiaalipolitiikan syventävät opinnot 43 op Pro gradu-tutkielma 40 op 2. Sivuaineopinnot 37 op Edellytykset Kandidaatin tutkinto tulee olla suoritettuna ennen maisterin tutkintoon kuuluvien opintojen aloittamista. Lisätiedot OHJEELLINEN OPINTOJEN SUORITUSJÄRJESTYS 4. OPINTOVUOSI Syksy S.1 Sosiaalipolitiikan teoria II 10 op S.2 Sosiaalipolitiikan käytäntöön orientoituminen 9 op S Monimuuttujamenetelmät 5 op Kevät S.3 Sosiaalipolitiikan erityisalat 4 op S.4 Sosiaalipolitiikan klassikot II 4 op S Laadullisen tutkimuksen analyysimenetelmät 5 op (V) S Vertaileva tutkimus 5 op (V) S.5.3 Pro gradu -seminaari 2op S.5.4 Pro gradu -tutkielma 13 op Yhteensä: 52 op 5. OPINTOVUOSI Syksy S.5.3 Pro gradu -seminaari 2 op S.5.4 Pro gradu -tutkielma 13 op Kevät S.5.3 Pro gradu -seminaari 2op S.5.4 Pro gradu -tutkielma 14 op Yhteensä: 31 op Sosiaalipolitiikan syventävät opinnot 83 op SOSP6087 S.1 SOSIAALIPOLITIIKAN TEORIA II (P) 10 op Vastuuhenkilö(t): Veli-Matti Ritakallio (luennot) ja tohtorikoulutettava (kirjat) SOSP6089 Luennot (2op) SOSP6087 Kirjat (8op) Tavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija on perehtynyt sosiaalipoliittisesti relevantteihin yhteiskuntateorioihin ja kykenee tästä perspektiivistä arvioimaan ajankohtaista sosiaalipoliittista keskustelua. Sisältö: Keskeisiä aiheita opintojaksolla ovat yhteiskunnan ja sosiaalipolitiikan järjestelmien muutos sekä näiden heijastuminen kansalaisten hyvinvointiin. Näkökulma on kansainvälisesti vertaileva. Vaadittavat opintosuoritukset: Osallistuminen opetukseen + kirjallinen tentti. Vaadittavien opintosuoritusten lisätiedot: Luennot 16 h ja kirjallisuuskuulustelu, joka suoritetaan yleisenä tenttipäivänä.

15 Arviointiperusteet: Kirjallisuuskuulustelu arvostellaan erikseen asteikolla 1-5 ja seminaari asteikolla hyväksyttyhylätty. Suositeltu suoritusajankohta: 4. vuoden syksy. Pakolliset edeltävät opinnot: Sosiaalipolitiikan aineopinnot Esping-Andersen: The Incomplete Revolution Castles: The Disappearing State? Taylor-Gooby: Reframing Social Citizenship Kvist, Fritzell, Hvinden & Kangas (toim.) Changing Social Equality SOSP6092 S.2 SOSIAALIPOLITIIKAN KÄYTÄNTÖÖN ORIENTOITUMINEN (P) 9 op Vastuuhenkilö(t): Minna Ylikännö SOSP6092 Harjoittelu ja seminaari (7op) SOSP6094 Tutorointi (2op) Tavoitteet: Opintojakson tavoitteena on antaa opiskelijalle työelämän kokemusta, jolla hän voi punnita omaa osaamistaan, tietojaan ja taitojaan suhteessa työelämän vaatimuksiin. Sisältö: Kurssilla perehdytään sosiaalipolitiikka alan keskeisimpiin toimijoihin sekä näiden toimintaan kohdistuviin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Oleellista on, että opiskelija hahmottaa sosiaalipolitiikka alan työllisyysnäkymät ja miettii omaa sijoittumistaan työelämään. Toteutustapojen lisätiedot: Kurssin suoritus edellyttää kolmen kuukauden työharjoittelun suorittamista ja seminaariin osallistumista sekä tutor-opettajana toimimista joko kurssilla P.2 Yhteiskunnan muutos, sosiaaliset ongelmat ja sosiaalipolitiikka tai P.3 Talous- ja sosiaalipolitiikka. Vaadittavat opintosuoritukset: Työharjoittelu + seminaari. Vaadittavien opintosuoritusten lisätiedot: Opiskelija osallistuu ennen työharjoitteluun menoa harjoittelu- ja työelämäinfoon. Tämän jälkeen opiskelija voi suorittaa kolme kuukautta kestävän työharjoittelun. Harjoittelun voi tehdä joko tiedekunnan järjestämissä valtiohallinnon harjoittelupaikoissa tai avoimilta työmarkkinoilta itse etsimässään harjoittelupaikassa. Muut kuin tiedekunnan järjestämät valtiohallinnon harjoittelupaikat on käytävä hyväksyttämässä etukäteen vastuullisella opettajalla. Työharjoittelun jälkeen opiskelija osallistuu syksyisin järjestettävään seminaariin. Seminaarissa opiskelija esittää kirjallisen työraportin, jonka kirjoittamisohjeet löytyvät oppiaineen internet-sivuilta. Lisäksi opiskelija kirjoittaa yhden sivun mittaisen yhteenvedon harjoittelupaikan plussista ja miinuksista. Kurssiin kuuluva tutoropettajana toimiminen suoritetaan joko kurssilla P.2 (järjestetään syksyllä) tai P.3 (järjestetään keväällä). Tutoropettajan tehtävänä on osallistua näiden kurssien pienryhmäopetukseen. Tarkempia tietoja tutoropettajana toimimisesta saa kurssien S.2, P.2 ja P.3 vastuullisilta opettajilta. Arviointi: Hyväksytty/hylätty Arviointiperusteet: Työharjoitteluinfo, työharjoittelu + seminaari (7 op) ja tutorointi (2 op) arvostellaan asteikolla hyväksytty-hylätty. Suositeltu suoritusajankohta: 4. vuoden syksy. Edeltävien opintojen lisätiedot: Sosiaalipolitiikan aineopinnot SOSP6098 S.3 SOSIAALIPOLITIIKAN ERITYISALAT (P) 4 op Vastuuhenkilö(t): Pro gradu -ohjaaja SOSP6098 Kirjat (4op) Tavoitteet: Opintojakson tavoitteena on syventää opiskelijan perehtyneisyyttä yhdeltä valitulta sosiaalipolitiikan erityisalalta. Sisältö: Syvällinen perehtyminen yhtä sosiaalipolitiikan erityisalaa käsittelevään aiheeseen. Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti TAI Essee TAI Luento- / oppimispäiväkirja. Vaadittavien opintosuoritusten lisätiedot: Kirjallisuuskuulustelu tai essee, josta sovitaan pro gradu -tutkielman ohjaajan kanssa. Opiskelijan kanssa voidaan sopia myös yksilökohtaisesti pro gradu -tutkielman aihealueeseen liittyvästä erityisalasta, johon räätälöidään kirjallisuuskuulustelu tai essee. Opiskelija voi suorittaa jakson myös osallistumalla yhteensä vähintään kuuteen TCWR-seminaariin, laitoksen väitöstilaisuuteen tai vierailuluentoon, joista kaikista kirjoitetaan oppimispäiväkirja. Arviointiperusteet: Kirjallisuuskuulustelu arvostellaan asteikolla 1-5 Suositeltu suoritusajankohta: 4. vuoden kevät. Tarjontatiedot: JOO-opiskelijoille