SOSIAALIPOLITIIKKA. Tutkimuksen ja opetuksen painopisteet. Ammatilliset valmiudet. Työllisyystilanne

Transkriptio

1 SOSIAALIPOLITIIKKA Tutkimuksen ja opetuksen painopisteet Sosiaalipolitiikan opetuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet sosiaalipoliittista asiantuntemusta edellyttäviin tehtäviin sekä tieteellisiin jatko-opintoihin. Tavoitteena on ammattitaitoisen henkilökunnan kouluttaminen julkisyhteisöjen, yritysten ja järjestöjen hallinnon, suunnittelun, koulutuksen ja tutkimuksen tehtäviin. Opetuksessa tämä merkitsee itsenäisen, kriittisen ajattelun, ongelmien ratkaisukyvyn ja yhteistyökyvyn korostamista. Kaikissa moderneissa yhteiskunnissa sairaus, työttömyys, vanhuus ja muut elämään liittyvät riskit aiheuttavat toimeentulon epävarmuutta. Niin riskit kuin ihmisten tarpeetkin muuttuvat yhteiskunnan muutoksen myötä. Globalisoitumisen ja Euroopan yhdentymiskehityksen kansallisvaltioille aiheuttamat haasteet, työelämän ongelmat ja työttömyys, köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen sekä väestön vanheneminen ovat esimerkkejä ajankohtaisista kysymyksistä, joihin sosiaalipolitiikka niin tieteenä kuin käytännön toimintanakin etsii ratkaisuja. Kysymysten ratkaisussa sekä taloudelliset että moraaliset tekijät ovat tärkeitä. Yleisellä tasolla sosiaalipolitiikan opetuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle teoreettiset valmiudet ymmärtää yhteiskunnan rakenteita, toimintaa, muutoksia ja muutosten syitä perehdyttämällä opiskelijat 1. keskeisiin yhteiskuntateorioihin 2. yhteiskunnallisten instituutioiden kehittymiseen ja toimintaan eri maissa 3. hyvinvointivaltiomalleihin, niiden kehitykseen ja kehityssyihin Yleisvalmiuksien ohella opetusta järjestetään erityisesti niillä sosiaalipolitiikan erityisaloilla, joille Turun yliopiston sosiaalipolitiikka oppiaineen oma tutkimus ja opettajien asiantuntemus ovat suuntautuneet. Sosiaaliturvajärjestelmät ja niiden yhteiskuntapoliittisten vaikutusten arviointi muodostaa oppiaineen koulutuksen ja tutkimuksen painopistealueen. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, miten eri sosiaalipoliittiset ratkaisut vaikuttavat palveluiden saatavuuteen, tulonjakoon, köyhyyteen ja hyvinvointivaltion kannatusperustaan. Sosiaalipoliittiset ratkaisut ovat yhä enenevässä määrin kansainvälisiä. Siksi kansainväliset vertailut ja niihin liittyvät metodiset valmiudet ovat keskeisellä sijalla sekä laitoksen tutkimustoiminnassa että opetuksessa. Opetuksen erityistavoitteena on 4. perehdyttää opiskelija eri sosiaalipoliittisiin järjestelmiin ja niiden vaikutuksiin 5. antaa työelämässä tarvittavat käytännölliset sosiaalipoliittiset valmiudet 6. antaa opiskelijoille tieteelliseen tutkimukseen ja jatkokoulutukseen liittyvät perusvalmiudet Ammatilliset valmiudet Sosiaalipolitiikan antamia valmiuksia voidaan soveltaa hyvin monilla yhteiskunnallisen toiminnan alueilla niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Hankitut valmiudet soveltuvat julkisen hallinnon ja muiden organisaatioiden mm. järjestöjen ja yritysten hallinto-, suunnittelu-, tutkimus- ja koulutustehtäviin. Sosiaali-, työvoima- ja henkilöstöhallinto ovat tyypillisiä sosiaalipolitiikan hallinnollisia sovelluksia. Suunnittelua ja päätöksentekoa koskevia valmiuksia tarvitaan nykyisin yhä useammilla aloilla. Sosiaalipolitiikan opiskelijoita on sijoittunut tutkimustehtäviin korkeakouluihin ja eri tutkimuslaitoksiin sekä hallinnollisiin asiantuntijatehtäviin. Korkeakoululaitoksen ohella sosiaalipolitiikan oppiaineesta valmistuneita on sijoittunut runsaasti ammattikorkeakouluihin ja erilaisiin keskiasteen opetustehtäviin. Työllisyystilanne Tutkimukset ja korkeakoulutilastot Turun yliopiston yhteiskuntatieteellisestä tiedekunnasta valmistuneista osoittavat, että sosiaalipolitiikkaa pääaineenaan opiskelleet ovat sijoittuneet työmarkkinoille hyvin. Lisäksi lähivuosina tapahtuva nopea eläkkeelle siirtyminen entisestään parantaa työllisyystilannetta. Sosiaalipolitiikasta valmistuneita työskentelee paikallisissa, kansallisissa ja kansainvälisissä asiantuntijatehtävissä, niin julkishallinnossa, yrityksissä kuin sosiaalialan järjestöissäkin. Merkittäviä työllistäjiä ovat kunnat, järjestöt, vakuutusyhtiöt, kansaneläkelaitos, valtion keskushallinto sekä tutkimuslaitokset ja yliopistot. HOPS opiskelijan ohjauksen välineenä sosiaalipolitiikan laitoksella Henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) tavoitteena on tukea pääaineopiskelijaa opintojen suunnittelussa ja etenemisessä. HOPSin lähtökohtana ovat sosiaalipolitiikan tutkintovaatimukset, joiden pohjalta opiskelija suunnittelee opintojensa etenemistä. Ensimmäisen vuoden opiskelijat käyvät HOPS-keskustelun neuvonta-assistentin kanssa ensimmäisen opintovuoden syksyn aikana. Opintojen myöhemmissä vaiheissa HOPS-ohjausta annetaan opiskelijan omien tarpeiden mukaan. HOPS-keskustelun pohjana toimii HOPS-lomake, joka löytyy oheisen linkin kautta KANDIDAATIN TUTKINNON RAKENNE (180 OP) 1. Sosiaalipolitiikan perusopinnot (yhteiset sosiaalityön kanssa) 25 op 2. Sosiaalipolitiikan aineopinnot 51 op Kandidaatin tutkielma 10 op 3. Tiedekunnan yhteiset opinnot 16 op - filosofiaopinnot (6 op) - tilastomenetelmien peruskurssi (8 op) - SPSS ohjelmistokurssi (2 op) 4. Kieliopinnot 15 op 5. Sivuaineopinnot 63 op MAISTERIN TUTKINNON RAKENNE (120 OP) 1. Sosiaalipolitiikan syventävät opinnot 42 op Pro gradu tutkielma 40 op

2 2. Sivuaineopinnot 38 op Sivuaineiden opinnot Sosiaalipolitiikan yleiseen linjaan sisältyy sivuaineiden opintoja yhteensä vähintään 101 opintopistettä. Sivuaineet voidaan valita vapaasti, suositeltavimpia ovat yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan aineet. Kahdesta sivuaineesta on suoritettava perusopinnot (ks. tiedekunnan ohjeet). Vaihtoehtoisia sivuaineita voivat olla myös taloussosiologia (TuKKK), oikeustieteellisen tiedekunnan opinnot, kasvatustiede, erityispedagogiikka, aikuiskasvatus, kulttuurimaantiede, hoitotiede, mediatutkimus, Åbo Akademin valtiotieteellisen tiedekunnan aineet tai anomuksesta jokin muu tieteenala. Ks. myös sivuainekokonaisuudet opinto-oppaan lopusta. OHJEELLINEN OPINTOJEN SUORITUSJÄRJESTYS KANDIDAATIN TUTKINTO SOSIAALIPOLITIIKKA 1. OPINTOVUOSI Syksy Kevät Periodi 1. Periodi 3. P.1 Johdatus sosiaalipolitiikan ja P.3 Talous- ja sosiaalipolitiikka 6 op sosiaalityön perusteisiin 7 op Periodi 2. Periodi 4. P.2 Yhteiskunnan muutos, sosiaaliset ongelmat ja sosiaalipolitiikka 6 op P.4 Sosiaalipolitiikan kansalliset ja kansainväliset haasteet 6 op Yhteensä: 13 op Yhteensä: 12 op 2. OPINTOVUOSI Syksy Kevät Periodi 1. Periodi 3. A.1.1 Riskit, instituutiot ja hyvinvointi 6 op A.1.3 Sosiaalipolitiikan kannatusperusta 4 op A.3.1 Johdatus sosiaalitutkimukseen A.1.5 Sosiaalipolitiikka ja talous II 6 op alku 3 op Periodi 2. Periodi 4. A.3.1 Johdatus sosiaalitutkimukseen A.3.3 Sosiaalitilastollinen tutkimus 4 op loppu 2 op A.3.4 Laadullinen tutkimus 5 op A.2 Sosiaalioikeus 5 op Yhteensä: 16 op Yhteensä: 19 op 3. OPINTOVUOSI Syksy Kevät Periodi 1. Periodi 3. A.1.2 Sosiaalipolitiikan klassikot I 3 op A.3.5 Projektit ja arviointi alku 3 op A.3.2 Survey-tutkimuksen perusteet 4 op A.3.6 Kandidaattiseminaari jatkuu 3 op A.3.6 Kandidaattiseminaari alku 2 op Periodi 2. Periodi 4. A.1.4 Sosiaalipolitiikkaa koskeva A.3.5 Projektit ja arviointi loppu 2 op päätöksenteko 3 op A.3.6 Kandidaattiseminaari jatkuu 2 op A.3.6 Kandidaattiseminaari loppu 3 op Yhteensä: 14 op Yhteensä: 12 op Yhteensä: 86 op

3 MAISTERIN TUTKINTO SOSIAALIPOLITIIKKA 4. OPINTOVUOSI Syksy Kevät Periodi 1. Periodi 3. S.1 Sosiaalipolitiikan teoria II 5 op S.3 Sosiaalipolitiikan erityisalat 3 op S.2 Sosiaalipolitiikan käytäntöön S.4 Sosiaalipolitiikan klassikot 4 op orientoituminen 9 op S Vertaileva tutkimus 4 op Periodi 2. Periodi 4. S.1 Sosiaalipolitiikan teoria II 5 op S Laadullisen tutkimuksen analyysimenetelmät (V) 6 op S Monimuuttujamenetelmät 5 op Yhteensä: 28 op Yhteensä: 7 op 5. OPINTOVUOSI Syksy Kevät Periodi 1. Periodi 3. S.5.3 Pro gradu -seminaari alku 1 op S.5.3 Pro gradu -seminaari jatkuu 2 op S.5.4 Pro gradu -tutkielma alku 4 op S.5.4 Pro gradu -tutkielma jatkuu 13 op Periodi 2. Periodi 4. S.5.3 Pro gradu -seminaari jatkuu 2 op S.5.3 Pro gradu -seminaari loppu 2 op S.5.4 Pro gradu -tutkielma jatkuu 10 op S.5.4 Pro gradu -tutkielma loppu 13 op Yhteensä: 17 op Yhteensä: 30 op Yhteensä: 82 op PERUSOPINNOT 25 OP / 15 OV P.1 JOHDATUS SOSIAALIPOLITIIKAN JA SOSIAALITYÖN PERUSTEISIIN (P) 7 OP / 4 OV SOSP6000 (sosiaalipolitiikan kirjat), SOSP76003 (sosiaalityön kirjat) SOSP6001 (sosiaalipolitiikan luento), SOSP6004 (sosiaalityön luento) SOSP6002 (reader) Tavoitteet ja sisältö: Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tieteellisen tutkimuksen alat ja painopistesuunnat sekä hallitsee sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön peruskäsitteistön. Opintojaksolla tutustutaan sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön historialliseen kehitykseen, sosiaalipoliittisten järjestelmien pääpiirteisiin sekä sosiaalisen toiminnan kytkeytymiseen yhteiskunnalliseen kehitykseen. Opetus- ja opiskelumuodot: Luento 30 h + 10 h workshop sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön pääaineopiskelijoille. Sivuaineopiskelijat suorittavat workshopin sijasta erillisen readerin. Kuulusteluja järjestetään syyslukukaudella kolme kertaa: luennon päätteeksi ja 2 rästitenttiä (marraskuun ja joulukuun tiedekunnan tenttipäivinä). Lisäksi kuulusteluja järjestetään tiedekunnan kesätenttipäivinä. Suoritustavat: Luentokuulustelu, jonka yhteydessä tentitään alla olevat teokset Anttonen ja Sipilä: Suomalaista sosiaalipolitiikkaa Raunio: Olennainen sosiaalityössä Sivuaineopiskelijat: Ritakallio (toim): Riskit, instituutiot ja tuotokset Vastuulliset opettajat: Susan Kuivalainen ja Katja Forssén P.2 YHTEISKUNNAN MUUTOS, SOSIAALISET ONGELMAT JA SOSIAALIPOLITIIKKA (P) 6 OP / 4 OV SOSP6005 (kirjat, sosiaalipolitiikan assistentti), SOSP6006 (luento, Leo Nyqvist) Tavoitteet ja sisältö: Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee suomalaisen yhteiskunnan muutoksen keskeiset piirteet, sosiaalipolitiikan kehityksen ja sosiaalipolitiikan liittymisen yhteiskuntaan. Samoin hän on perehtynyt väestöön ja yhteiskunnalliseen muutokseen liittyviin kysymyksiin. Opiskelijat perehtyvät lisäksi keskeisiin sosiaalisten ongelmien määrittelytapoihin ja interventiopoliittisiin näkökulmiin. Opetus- ja opiskelumuodot: A) Pääaineopiskelijat suorittavat osan opintojaksosta internetympäristössä. Kirjallisuuskuulustelun sijasta kurssin kirjallisuus toimii pääaineopiskelijoille oheislukemistona, jota käytetään mm. verkosta saatavan aineiston ohella ja verkon kautta suoritettavien kirjallisten töiden lähdemateriaalina. Näiden töiden suorittamisessa toimivat apuna ns. tutoropettajat, jotka ovat opinnoissaan pidemmälle edenneitä opiskelijoita. Kurssiin sisältyy kaikille yhteinen luento-osuus 16 h. Luento-osuutta ja oheismateriaalia ei tentitä perinteiseen tapaan, vaan suoritus tapahtuu annettujen tehtävien pohjalta verkon kautta. Toiminta-ajatuksena on opitun tietoaineksen ja hankitun lähdemateriaalin soveltaminen verkkotehtävissä. B) Sivuaineopiskelijat suorittavat opintojakson luennot ja kirjallisuuden. Suoritustavat: A) Pääaineopiskelijat: Verkkotehtävät ja -keskustelut vastuu- ja tutoropettajien ohjaamana. Opintojaksoon kuuluu lisäksi Sosiaaliset ongelmat ja interventiokäytännöt -luento (16 h). Oheislukemiston lisäksi opiskelijat tutustuvat verkon kautta myös muuhun lähdeaineistoon ja soveltavat sitä annettuihin tehtäviin. Kurssi suoritetaan kokonaan verkkotehtävinä. B) Sivuaineopiskelijat: Sosnetin Sosiaaliturvan historia verkkokurssi. Lisäksi opiskelijat suorittavat Sosiaaliset ongelmat ja interventiokäytännöt -luennon (16 h) luentokuulusteluna ja pääaineopiskelijoiden oheislukemiston erillisenä kirjallisuuskuulusteluna. Pääaineopiskelijoiden oheislukemisto: Julkunen: Suunnanmuutos Kangas ja Ritakallio: Eri metodit, eri trendit Köyhyys Suomessa 1990-luvulla Karisto, Takala ja Haapola: Matkalla nykyaikaan, sivut Vastuulliset opettajat: Leo Nyqvist, Ismo Söderling ja Kristiina Berg P.3 TALOUS- JA SOSIAALIPOLITIIKKA (P) 6 OP / 4 OV

4 Tavoitteet ja sisältö: Opintojaksolla perehdytään yleisesti yksityisten markkinoiden ja julkisen talouden välisiin suhteisiin. Kurssin käytyään opiskelija tuntee hyvinvointivaltion rahoituksellista perustaa koskevan keskustelun. Kurssilla tarkastellaan talouspolitiikan ja sosiaalipolitiikan välistä suhdetta, sosiaalipolitiikan merkitystä taloudellisena investointina, verotuksen roolia hyvinvointivaltiollisesta näkökulmasta sekä sosiaalipoliittisia tulonsiirtojärjestelmiä ja niiden kannustinvaikutuksia. Opetus- ja opiskelumuodot: Kurssi suoritetaan monimuoto-opetuksena, joka koostuu luennoista, opintoryhmätyöskentelystä tutorien ohjauksessa ja itseopiskelusta (oheismateriaali ja luentopäiväkirja). Kontaktiopetuksen kesto on 34 h, josta luentoja 18 h ja opintoryhmätyöskentelyä 16 h. Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan monimuoto-opetuksena, joten ennakkoon ilmoittautuminen on välttämätöntä. Kurssin hyväksytty arvosana edellyttää aktiivista osallistumista opintoryhmätyöskentelyyn. Lopullinen arvosana määräytyy työryhmien opintopaperien ja luentopäiväkirjan pohjalta. Vastuullinen opettaja: Sosiaalipolitiikan assistentit P.4 SOSIAALIPOLITIIKAN KANSALLISET JA KANSAINVÄLISET HAASTEET (P) 6 OP / 3 OV SOSP6019 (kirjat), SOSP6020 (luento) Tavoitteet ja sisältö: Jakson tavoitteena on tutustua niihin prosesseihin, jotka yhtäältä vaativat lisääntyvää sosiaalipoliittista toimintaa, mutta jotka samalla muuttavat sosiaalipolitiikan toimintaedellytyksiä. Tällaisia tekijöitä ovat mm. talouden globalisaatio, rikkaiden ja köyhien maiden väliset suhteet, post-kommunististen transitiomaiden ongelmat, Euroopan unioni, väestömuutokset ja vanheneminen. Opetus- ja opiskelumuodot: Luento 24 h ja kirjallisuus Suoritustavat: Luentokuulustelu ja kirjallisuuskuulustelu erikseen Kantola ja Kautto: Hyvinvoinnin valinnat Mikhalev: Inequality and Social Structure during the Transition, sivut Sykes, Palier ja Prior: Globalization and European Welfare States: Challenges and Change, sivut 1-76 Taylor-Gooby: New risks, new welfare, sivut 1-28 ja Vastuulliset opettajat: Sosiaalipolitiikan assistentit AINEOPINNOT 61 OP / 35 OV A.1 SOSIAALIPOLITIIKAN TEORIA I 22 OP / 14 OV A.1.1 RISKIT, INSTITUUTIOT JA HYVINVOINTI (P) 6 OP / 4 OV SOSP6024 (osa I), SOSP6025 (osa II) SOSP6026 (kaikki kirjat), SOSP6027 (luento) Tavoitteet ja sisältö: Opintojakso laajentaa opiskelijan tietoja sosiaalipoliittisten järjestelmien luonteesta ja kehityksestä sekä niitä koskevan tutkimuksen suuntauksista. Opintojaksossa tutustutaan kansainvälisillä vertailuilla siihen, kuinka sosiaalisia riskejä on eri tyyppisissä hyvinvointivaltioissa pyritty ratkaisemaan, ja minkälaisia seurauksia eri järjestelmien toiminnalla on kansalaisten hyvinvointiin. Hyvinvointivaltiomallien näkökulmasta syvennetään myös opiskelijan tietoja sosiaalipolitiikan peruskäsitteistä ja niiden erilaisista tulkinnoista. Opetus- ja opiskelumuodot: Luennot ja niihin liittyvät harjoitukset yhteensä 24 h sekä kirjatentti (kirjallisuuden voi suorittaa kahdessa osassa) Osa I: Castles: Comparative public policy Kangas ja Palme: Social policy and economic development in the Nordic countries Osa II: Castles: The Future of the Welfare State. Crisis Myths, Crisis Realities Pierson: Dismantling the welfare state Vastuullinen opettaja: Heikki Ervasti A.1.2. SOSIAALIPOLITIIKAN KLASSIKOT I (P) 3 OP / 2 OV SOSP6032 (kirjat) Tavoitteet ja sisältö: Opintojakson tavoitteena on antaa yleiskatsaus sosiaalipolitiikan ja hyvinvointivaltion keskeisimpiin aihealueisiin tutustumalla sekä perinteisten että modernien hyvinvointitutkimuksen klassikoiden tuotantoon. Suoritustavat: kirjallisuuskuulustelu Pierson ja Castles: The Welfare State Reader (2.painos) Vastuullinen opettaja: jatko-opiskelija A.1.3 SOSIAALIPOLITIIKAN KANNATUSPERUSTA (P) 4 OP / 2 OV SOSP6036 (kirjat), SOSP6037 (luento) Tavoitteet ja sisältö: Kurssin tavoitteena on perehdyttää opiskelija sosiaalipolitiikan kannatusperustaa koskeviin keskeisiin teorioihin, kannatusperustaa koskevan tutkimuksen erityisongelmiin ja keskeisiin tutkimustuloksiin. Opetus- ja opiskelumuodot: Luento 24 h ja kirjallisuus Kirjallisuus (kaksi seuraavista): Kumlin: The Personal and the Political Larsen: The Institutional Logic of Welfare Attitudes Svallfors: The Moral Economy of Class

5 Vastuullinen opettaja: Heikki Ervasti A.1.4 SOSIAALIPOLITIIKKAA KOSKEVA PÄÄTÖKSENTEKO (P) 3 OP / 2 OV SOSP6041 (kirjat), SOSP6042 (luento) Tavoitteet ja sisältö: Kurssin tavoitteena on lisätä opiskelijoiden tietämystä sosiaalipolitiikkaan liittyvästä päätöksenteosta. Näkökulma on sekä teoreettinen että käytännöllinen. Kirjallisuudessa perehdytään sosiaalipolitiikan kannalta relevantteihin päätöksentekoa ja poliittista prosessia käsitteleviin teorioihin sekä suomalaiseen poliittiseen järjestelmään. Luennolla tarkastellaan sosiaalipolitiikkaa koskevan päätöksenteon ja toimeenpanon kannalta tärkeitä organisaatioita ja instituutioita, niiden tehtäviä ja toimintatapoja Suomessa. Harjoituksissa perehdytään päätöksenteon käytäntöön tarkastelemalla keskeisten sosiaalipolitiikan uudistusten etenemistä päätöksentekojärjestelmässä. Opetus ja opiskelumuodot: Luento 12 h ja harjoitus 6 h sekä kirjallisuus Suoritustavat: Osallistuminen luennoille ja harjoituksiin sekä kirjallisuuskuulustelu Paloheimo ja Wiberg: Politiikan perusteet, sivut Vastuullinen opettaja: Susan Kuivalainen

6 A.1.5 SOSIAALIPOLITIIKKA JA TALOUS II (P) 6 OP / 4 OV Tavoitteet ja sisältö: Opintojaksolla perehdytään hyvinvointijärjestelmien sosiaalitaloudelliseen arviointimalliin. Miten erilaiset hyvinvointijärjestelmät toimivat järjestelminä, ja miten erilaiset hyvinvointijärjestelmät toimivat hyvinvoinnin tuottajina? Keskiössä on järjestelmien tehokkuus, kannustavuus, hallinnollinen sujuvuus, selkeys ja väärinkäytösten mahdollisuudet sekä uudelleenjako, tuloerot ja köyhyys. Miten erilaiset etuusjärjestelmät pärjäävät suhteessa toisiinsa, ja miten yksityiset ja julkiset järjestelyt toimivat? Opintojakson kuluessa perinteisiä hyvinvointivaltiokriittisiä kantoja puntaroidaan olemassa olevan kansainvälisen tietopohjan avulla. Pohjana on Suomen järjestelmä, jota verrataan muihin maihin ja järjestelmiin. Onko Suomen hyvinvointivaltio kallis? Onko Suomen hyvinvointivaltio vääriin asioihin kannustava? Onko Suomen hyvinvointivaltio monimutkainen? Onko Suomen hyvinvointivaltio byrokraattinen ja hallinnollisesti raskas? Onko Suomen hyvinvointivaltio altis väärinkäytöksille? Haittaako Suomen hyvinvointivaltio kilpailukykyämme? Panemalla asiat tosiseikkoihin perustuvaan vertailuun saadaan järjestelmistä ja niiden pulmista hallitumpi ja jäsentyneempi kuva. Tähän systemaattisen empiirisen arvioinnin taitoon kurssin kuluessa pyritään. Edellä sanottu edellyttää perehtymistä sosiaalimenojen käsitteeseen ja erilaisiin brutto- ja nettoperusteisiin tilastointitapoihin sekä sosiaalimenojen tasoon, rakenteeseen ja rahoitusmalleihin. Opintojakson toisessa pääosiossa perehdytään siihen, miten erilaiset hyvinvointijärjestelmät toimivat hyvinvointituotosten näkökulmasta. Keskiössä on köyhyys, saavutetun kulutustason turva riskien kohdatessa sekä sosiaalinen integraatio. Opintojaksolla perehdytään tulojen uudelleenjaon prosessin ja vaikuttavuuden arvioinnin menetelmiin. Keskeisenä aiheena on tulonsiirtojen (sosiaaliturvaetuuksien ja verotuksen) vertikaalisesti ja horisontaalisesti tasaavat vaikutukset. Erityisesti perehdytään tuloerojen ja köyhyyden mittaamisen problematiikkaan sekä kansainvälisten vertailujen tuloksiin. Opetus ja opiskelumuodot: Luento 28 h ja kirjallisuus. Luennot ja kirjallisuus suoritetaan yhdessä ja esseemuotoisesti. Adema: Net Social Expenditure, 2005 edition Barr: Economics of the Welfare State, sivut 4-14 Bradshaw & Ritakallio: Poverty in the EU Fritzell & Ritakallio: Societal Shifts and the Changed Patterns of Poverty Vastuullinen opettaja: Veli-Matti Ritakallio A.2 SOSIAALIOIKEUS (P) 5 OP / 3 OV SOSP6050 (Oikeusjärjestys -luento), SOSP6051 (Toimeentuloturva -luento), SOSP6052 (kirjat) A) Oikeusjärjestys Sisältö ja tavoitteet: Kurssin tavoitteena on antaa opiskelijoille käsitys Suomen oikeusjärjestyksestä, sosiaalioikeudellisista lähtökohdista ja lainkäyttöön liittyvästä peruskäsitteistöstä. Opetus- ja opiskelumuodot: Luennot 20 h (OTK Timo Ahonen) Suoritustapa: Luentokuulustelu B) Toimeentuloturvaetuuksiin liittyvä lainsäädäntö Sisältö ja tavoitteet: Kurssin tavoitteena on antaa opiskelijoille yleiskäsitys suomalaisen toimeentuloturvajärjestelmän systemaattisista peruspiirteistä ja lainsäädännön soveltamisesta erilaisissa toimeentuloturvatapahtumissa. Opetus- ja opiskelumuodot: Luento-opetus ja sen yhteydessä tapahtuvat lain soveltamiseen liittyvät harjoitukset 10 h (Leo Nyqvist) Suoritustavat: Osallistuminen luento-opetukseen ja luentokuulustelu Oheislukemisto: Kansaneläkelaki, Sairausvakuutuslaki, Työntekijäin eläkelaki, Tapaturmavakuutuslaki, Asumistukilaki ja Laki toimeentulotuesta. C) Sosiaalioikeutta ja hallintomenettelyä koskeva kirjallisuus Sisältö ja tavoitteet: Kirjallisuuden avulla opiskelijat muodostavat kokonaiskäsityksen sosiaalioikeudellisesta normistosta, hallintomenettelyn rakentumisesta ja lainsäädännön taustalla olevista periaatteista Sivuaineopiskelijat suorittavat kurssista vain kohdan C (yht. 3 op / 2 ov) Suoritustapa: Kirjallisuuskuulustelu Kulla: Hallintomenettelyn perusteet (uusin painos) Tuori: Sosiaalioikeus (luvut I, II, IV, V, VI, VIII, X ja XI) (uusin painos) Vastuullinen opettaja: Leo Nyqvist A.3 TUTKIELMAN TEKOON HARJAANNUTTAMINEN 33 OP / 16 OV A.3.1 JOHDATUS SOSIAALITUTKIMUKSEEN (P) 5 OP / 3 OV SOSP6058 (luennot, sivuaine) Tavoitteet ja sisältö: Opintojakson suoritettuaan opiskelija on perehtynyt sosiaalipoliittisen tutkimuksen perusteisiin, ongelmaasetteluun ja tutkimusmenetelmiin. Tavoitteena on, että opiskelija kykenee hahmottamaan eri tutkimustapoja niiden yhteiskuntateoreettisissa yhteyksissä. Kurssilla perehdytään tutkimuksen jäsentämiseen ja tutkimusmenetelmiin sekä harjoitellaan käytännössä tutkimustehtävän ideointia. Ajoitus: Opintojakson suorittamista suositellaan 2. lukuvuoden syksyllä Suoritustavat: Pääaineopiskelijat Luennot 18 h, harjoitukset 16 h, kirjaston tiedonhakukurssi 2 h sekä seminaarityö ja siihen liittyvät seminaari-istunnot. Sivuaineopiskelijat Luennot 18 h (2 op / 2 ov) Oheiskirjallisuus: Hirsjärvi, Remes ja Sajavaara: Tutki ja kirjoita, sivut Kuula: Tutkimusetiikka Ritakallio: Johdatus sosiaalipoliittiseen tutkimukseen

7 Uusitalo: Tiede, tutkimus ja tutkielma Vastuulliset opettajat: Mikko Niemelä (luennot) ja assistentit (harjoitukset) A.3.2 SURVEY-TUTKIMUKSEN PERUSTEET (P) 4 OP / 2 OV Tavoitteet ja sisältö: Opintojakson tavoitteena on johdattaa opiskelija sosiaalipoliittisesti orientoituneen survey-tutkimuksen lähtökohtiin, menetelmiin ja tekemiseen. Kurssilla käydään läpi hyvinvointitutkimuksen teoriaperustaa ja sen operationalisointia sekä erilaisia aineistonkeruun ja otantaperusteiden menetelmiä. Kurssiin sisältyvissä harjoituksissa perehdytään kyselylomakkeen tekemiseen, aineiston keruuseen ja aineiston käyttöönottamiseen. Lisäksi tutustutaan survey-aineistoihin kuvailevien analyysimenetelmien avulla., tilastomenetelmien peruskurssi ja SPSS-kurssi Suoritustavat: Luennot 6 h, ohjatut harjoitukset 20 h, oheiskirjallisuus ja tentti Oheiskirjallisuus: Alkula, Pöntinen & Ylöstalo: Sosiaalitutkimuksen kvantitatiiviset menetelmät, sivut Metsämuuronen: SPSS aloittelevan tutkijan käytössä Toivonen: Empiirinen sosiaalitutkimus, sivut Vastuulliset opettajat: Henna Isoniemi (luennot + harjoitukset) A.3.3 SOSIAALITILASTOLLINEN TUTKIMUS (P) 4 OP / 2 OV Tavoitteet ja sisältö: Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelijat sosiaalitilastollisen tutkimuksen teoriaan ja käytäntöön niin, että opiskelija saa käytännön valmiuden sosiaalitilastollisen tutkimuksen harjoittamiseen. Kurssilla harjoitetaan tilastojen käyttöä sekä graafisten esitysten tekemistä, tulkintaa ja raportointia. Kurssin jälkeen opiskelija pystyy itsenäisesti soveltamaan tilastollista tietoa ja esittämään tilastollista tietoa yhdenvertaisesti kuvioiden ja taulukoiden muodossa. Opetus- ja opiskelumuodot: Luennot 6 h, ohjatut harjoitukset 16 h ja oheiskirjallisuus Suoritustavat: Aktiivinen osallistuminen luennoille ja harjoituksiin sekä harjoitustyö Oheiskirjallisuus: Paananen, Juntto ja Sauli: Faktajuttu: tilastollisen sosiaalitutkimuksen käytännöt Vastuullinen opettaja: Mikko Niemelä A.3.4 LAADULLINEN TUTKIMUS (P) 5 OP / 3 OV SOSP6071 (kirjat), SOSP6072 (luento, voidaan suorittaa loppuvuoden aikana yleisinä tenttipäivinä) Tavoitteet ja sisältö: Opintojakson tavoitteena on perehdyttää sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön opiskelijat laadulliseen tutkimukseen niin, että opiskelijat saavat käytännön valmiuden laadullisen sosiaalitutkimuksen tekemiseen. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, minkälaisten sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuskohteiden ja kysymysten kohdalla laadulliset tutkimusmenetelmät sopivat käytettäviksi. Kurssin praktikum-osio rakentuu sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuskysymyksiin liittyvistä eri lähestymistapoja soveltavista harjoitustöistä. Praktikum-osioon liittyy harjoitustyön raportointi ja esittely seminaarissa. Opetus ja opiskelumuodot: Luennot 12 h, seminaarityöskentelyä 18 h ja kirjallisuus Suoritustavat: Luentokuulustelu, kirjallisuuskuulustelu ja praktikum-työ Eskola ja Suoranta: Johdatus laadulliseen tutkimukseen Kvale: Den kvalitativa forskningsintervjun tai englanniksi Interviews. An Introduction to Qualitative Research Interviewing Vastuulliset opettajat: Leo Nyqvist ja assistentit

8 A.3.5 PROJEKTIT JA ARVIOINTI (P) 5 OP / 3 OV SOSP6077 (kirjat) Tavoitteet ja sisältö: Opintojakso perehdyttää projektityöskentelyn ja projektien arvioinnin perusteisiin. Opiskelijat käyvät läpi projektien ideointiin, suunnitteluun, toteuttamiseen ja evaluointiin sekä asiantuntijaverkostojen rooliin liittyviä teemoja. Pakolliset edeltävät opinnot: Sosiaalityön perusopinnot Opetus- ja opiskelumuodot: Luennot 20 h, ryhmätyöskentely 8 h ja kirjallisuus Suoritustavat: Osallistuminen luennoille ja ryhmätyöskentelyyn sekä kirjallisuuskuulustelu. Sivuaineopiskelijat suorittavat kurssista kirjallisuuden erillisenä kirjatenttinä (2 op / 2 ov). Sivuaineopiskelijoiden kirjatentin vastaanottaa sosiaalityön assistentti. Vanhojen tutkintovaatimusten mukaan suorittavat sivuaineopiskelijat tenttivät kaikki kolme teosta (2 ov). Uusien tutkintovaatimusten mukaan suorittavat tenttivät kaksi teosta valinnan mukaan (2 op). Pääaineopiskelijoiden kirjallisuus: Virtanen: Projektityö Sivuaineopiskelijoiden kirjallisuus: Robson: Käytännön arvioinnin perusteet. Opas evaluaation tekijöille ja tilaajille Virtanen: Projektityö Rantala & Sulkunen (toim.): Projektiyhteiskunnan kääntöpuolia Vastuulliset opettajat: Heikki Suhonen ja sosiaalityön assistentti A.3.6 KANDIDAATTISEMINAARI JA KANDIDAATIN TUTKIELMA (P) 10 OP / 3 OV SOSP6081 (kypsyysnäyte) Tavoitteet ja sisältö: Kandidaattiseminaarin tavoitteena on perehdyttää ja harjoituttaa opiskelijaa itsenäisen tieteellisen kirjallisen esityksen tekemiseen ja suulliseen esitykseen sekä tieteellisten keskusteluvalmiuksien kehittämiseen. Pakolliset edeltävät opinnot: A.3.1 sekä vähintään yksi seuraavista: A.3.2, A.3.3 tai A.3.4 Opetus- ja opiskelutavat: Aktiivinen osallistuminen seminaarityöskentelyyn, yksilökohtaiseen ohjaukseen osallistuminen, itsenäisen tutkielman tekeminen ja sen esittäminen sekä opponointi Suoritustavat: Seminaarityöskentely kahden lukukauden ajan, jonka yhteydessä laaditaan seminaaripapereita ja kandidaatintutkielma sekä kirjoitetaan harjoitusaine ja kypsyysnäyte. Oheislukemisto: Saurama ja Kuivalainen: Proseminaaria kirjoitettaessa. Ohjeita sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön opiskelijoille Vastuulliset opettajat: Mikko Niemelä ja assistentit SYVENTÄVÄT OPINNOT 82 OP / 40 OV S.1 SOSIAALIPOLITIIKAN TEORIA II (P) 10 OP / 6 OV SOSP6085 (A-osa), SOSP6086 (B-osa), SOSP6087 (kaikki kirjat) Tavoitteet ja sisältö: Opintojakson suoritettuaan opiskelija on perehtynyt sosiaalipoliittisesti relevantteihin yhteiskuntateorioihin ja kykenee tästä perspektiivistä arvioimaan ajankohtaista sosiaalipoliittista keskustelua. Keskeisiä näkökulmia kurssilla ovat yhteiskunnan ja sosiaalipolitiikan järjestelmien muutos sekä näiden heijastuminen kansalaisten hyvinvointiin. Jakso jakautuu kahteen osioon. Ensimmäisessä painopiste sosiaalipolitiikan ja talouden välisessä problematiikassa sekä hyvinvointivaltioiden muutoksessa. Toisen osion teemana on hyvinvointi ja uudet sosiaaliset riskit. Pakolliset edeltävät opinnot: Sosiaalipolitiikan aineopinnot Suoritustavat: Seminaari 15 h + 15 h ja kirjallisuuskuulustelu, joka suoritetaan yleisenä tenttipäivänä A) Talous ja sosiaalipolitiikka Barr: The Welfare State as Piggy Bank Pierson (toim.): The New Politics of the Welfare State Zeitlin ja Trubek (toim): Governing Work and Welfare in a New Economy B) Hyvinvointi ja uudet sosiaaliset riskit Goodin, ym.: The Real Worlds of Welfare Capitalism Mkandawire: Social policy in a development context Taylor-Gooby: New Risks, New Welfare Vastuullinen opettaja: Susan Kuivalainen S.2 SOSIAALIPOLITIIKAN KÄYTÄNTÖÖN ORIENTOITUMINEN (P) 9 OP / 5 OV Tavoitteet ja sisältö: Opintojakson tavoitteena on antaa opiskelijalle työelämänkokemusta, jossa hän voi punnita omaa osaamistaan, tietojaan ja taitojaan suhteessa työelämän vaatimuksiin. Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla tulee olla käsitys sosiaalipolitiikan alan keskeisimmistä toimijoista, näiden toimintaan kohdistuvista haasteista ja mahdollisuuksista. Oleellista on, että opiskelija hahmottaa sosiaalipolitiikka alan työllisyysnäkymät ja miettii omaa sijoittumistaan työelämään. Pakolliset edeltävät opinnot: Sosiaalipolitiikan aineopinnot Opetus- ja opiskelumuodot: Kurssin suoritus edellyttää osallistumista työpaikka-eksursiolle, 3 kk:n harjoitteluun ja loppuseminaariin sekä tutoropettajana toimimista joko kurssilla P.2. Yhteiskunnan muutos, sosiaaliset ongelmat ja sosiaalipolitiikka tai kurssilla P.3. Talous- ja sosiaalipolitiikka. Suoritustavat: Opiskelijan tulee ensin osallistua (ainakin kerran) työpaikka-ekskursiolle, joka järjestetään yleensä syksyn tai talven aikana. Työpaikka-ekskursion voi korvata osallistumalla tiedekunnan tai rekrypalveluiden järjestämiin rekrytointitapahtumiin. Kysy näistä tarkemmin vastuulliselta opettajalta. Tämän jälkeen opiskelija hakee harjoittelupaikkaa, joko tiedekunnan järjestämistä valtiohallinnon harjoittelupaikoista (haku on helmikuussa) tai avoimilta työmarkkinoilta. Suoritettuaan kolmen kuukauden harjoittelun opiskelija osallistuu työharjoitteluseminaariin, joka järjestetään joka syksy. Seminaarissa opiskelija esittää kirjallisen työraportin, jonka kirjoittamiseen opiskelija saa ohjeet ensimmäisellä seminaarikerralla. Opiskelijan on hyvä käydä hyväksyttämässä harjoittelupaikkansa etukäteen vastuullisella opettajalla. Kurssiin kuuluva tutoropettajana toimiminen suoritetaan joko kurssilla P.2 ja

9 P.3. Tutoropettajan tehtävänä on osallistua näiden kurssien pienryhmäopetukseen. Tarkempia tietoja tutoropettajana toimimisesta saa kurssien S.2, P.2 ja P.3 vastuullisilta opettajilta. Vastuullinen opettaja: Johanna Kallio

10 S.3 SOSIAALITPOLITIIKAN ERITYISALAT (P) 3 OP / 2 OV SOSP6098 (kirjat) Tavoitteet ja sisältö: Opintojakson tavoitteena on syventää opiskelijan tietämystä valitsemastaan sosiaalipolitiikan erityisalasta. Opetus- ja opiskelumuodot: Kirjallisuuskuulustelu. Suoritustavat: Laitoksen internetsivuilla (opiskelu materiaalit) on erityisaloittain kirjallisuus ja tentin vastaanottaja. Opiskelijan kanssa voidaan sopia yksilökohtaisesti pro gradu tutkielman aihealueeseen liittyvästä erityisalasta. Vastuullinen opettaja: Susan Kuivalainen S.4 SOSIAALIPOLITIIKAN KLASSIKOT II (P) 4 OP Tavoitteet ja sisältö: Kurssilla perehdytään sosiaalipolitiikan kotimaisten ja ulkomaisten tunnetuimpien klassikoiden alkuperäistuotantoon. Opetus- ja opiskelumuodot: Kirjallisuusseminaari ja essee Suoritustavat: Kurssin hyväksytty suorittaminen edellyttää aktiivista osallistumista seminaareihin. Arvosana määräytyy seminaariesitysten ja esseen pohjalta. Vastuullinen opettaja: Mikko Niemelä S.5 TUTKIMUSOTTEEN SYVENTÄMINEN 56 OP / 27 OV S.5.1 METODIOPINNOT 9 OP / 2 OV Kurssin S lisäksi on suoritettava joko S tai S Molempien vallinnaisten kurssien suorittamista suositellaan. Vanhojen tutkimusvaatimusten mukaan suorittavat valitsevat S.5.1 metodiopinnoista kahta opintoviikkoa vastaavan opintokokonaisuuden ja sopivat siitä erikseen vastuuopettajan kanssa. S MONIMUUTTUJAMENETELMÄT (V) 5 OP Tavoitteet ja sisältö: Kurssilla perehdytään sosiaalitieteellisessä tutkimuksessa tarvittaviin keskeisiin monimuuttujamenetelmiin, kuten faktori-, regressio- ja varianssianalyysiin sekä logistiseen regressioon. Opetus- ja opiskelumuodot: Harjoitukset 24 h, kirjallisuus ja harjoitustyö Suoritustapa: Kurssin hyväksytty suorittaminen edellyttää aktiivista osallistumista harjoituksiin Ervasti: Johdatus monimuuttujamenetelmiin de Vaus: Surveys in Social Research Sekä muu erikseen mainittava kirjallisuus Vastuullinen opettaja: Heikki Ervasti S LAADULLISEN TUTKIMUKSEN ANALYYSIMENETELMÄT (V) 6 OP Tavoitteet ja sisältö: Kurssilla perehdytään tarkemmin joihinkin yleisimmin käytettyihin laadullisen analyysin menetelmiin. Kurssi sisältää lisäksi tietokoneavusteisen analyysin harjoittelun tietokoneohjelman avulla. Opetus- ja opiskelumuodot: Luennot 12 h, ohjatut harjoitukset 6 h ja erikseen sovittava kirjallisuus Suoritustapa: Luentopäiväkirjan ja kirjallisuuden pohjalta kirjoitettava essee Vastuulliset opettajat: Leo Nyqvist ja Kristiina Berg S VERTAILEVA TUTKIMUS (P) 4 OP Tavoitteet ja sisältö: Jakson tavoitteena on perehdyttää opiskelijat vertailevan tutkimuksen teorioihin ja käytäntöihin. Luennoilla paneudutaan kansainvälisten vertailujen mahdollisuuksiin ja tyypillisiin tutkimusasetelmiin. Käsiteltäviä asioita ovat mm. maiden taipumus ryhmittyä maaryhmiksi ja hyvinvointimallien vaikuttavuuden empiirinen arviointi mikrodatoilla. Kurssin aikana perehdytään menetelmien lähtökohtiin, soveltuvuuteen ja keskeisimpiin menetelmiä käyttäneisiin tutkimuksiin. Kurssin suoritettuaan opiskelijat tuntevat keskeiset kvantitatiiviset ja kvalitatiiviset lähestymistavat vertailevassa tutkimuksessa. Harjoituksissa opetellaan mm.: - tuloero-, köyhyys- ja uudelleenjaon vaikuttavuusvertailua - kansainvälisiä hyvinvointi-, elinolo- ja asennevertailuja - malliperhemenetelmän käyttöä vertailevassa tutkimuksessa Opetus- ja opiskelumuodot: Luennot 6 h ja harjoitukset 12 h Suoritustavat: Luennot, harjoitustehtävät ja harjoitustyö/essee. Kurssin hyväksytty suorittaminen edellyttää osallistumista harjoituksiin. Oheiskirjallisuus: Clasen (toim.): Comparative Social Policy Kennett: Comparative social policy Hantrais ja Mangen (toim.): Cross-national research methods in the social sciences Landman (toim.): Issues and methods in comparative politics Ragin: The Comparative Method Sekä harjoituksissa jaettava materiaali Vastuulliset opettajat: Heikki Ervasti, Susan Kuivalainen ja Veli-Matti Ritakallio S.5.2 HARJOITUSAINE (P) 3 OP / 2 OV Tavoitteet ja sisältö: Tavoitteena on syventää opiskelijan kykyä kirjoittaa tieteellisiä artikkeleita ja käyttää suomenkieltä (ks. opintooppaan tutkintoja koskevat yleiset määräykset/harjoitusaineet) Pakolliset edeltävät opinnot: Aineopinnot ja yleisopintojen kirjallisen viestinnän -kurssi Opetus- ja opiskelumuodot: Itsenäinen työskentely kirjallisuutta hyväksikäyttäen Suoritustapa: Harjoitusaine. Opintojakso tulisi suorittaa samanaikaisesti pro gradu -seminaarin kanssa.

11 Vanhojen tutkintovaatimusten mukaan suorittavat opiskelijat kirjoittavat kaksi harjoitusainetta (vrt. vanhat tutkintovaatimukset) Vastuullinen opettaja: Pro gradu -tutkielman ohjaaja S.5.3 PRO GRADU -SEMINAARI (P) 4 OP / 3 OV Tavoitteet ja sisältö: Tavoitteena on harjaannuttaa opiskelija tieteelliseen ajatteluun ja esitystapaan sekä edistää ja tukea pro gradu -tutkielman tekoa. Seminaari kestää kaksi lukukautta, joista kumpanakin opiskelija laatii seminaariesitelmiä. Esitelmät liittyvät pro gradu -tutkielman aiheeseen siten, että ne sisältävät ongelman esittelyn sekä tutkielman kysymyksenasettelun ja lähestymistavan vaihtoehtoja (tutkimussuunnitelman) sekä valmiin tutkielman ydinkohdat. Kukin opiskelija toimii seminaarissa kahdesti opponenttina ja osallistuu aktiivisesti keskusteluun. Opetus- ja opiskelumuodot: Aktiivinen osallistuminen seminaarityöskentelyyn ja perehtyminen tutkielman aihealuetta käsittelevään kirjallisuuteen Suoritustavat: Ensimmäisellä lukukaudella tutkimussuunnitelman kirjallinen ja suullinen esitys ja opponointi. Toisen lukukauden päätteeksi valmiin tutkielman tulosten kirjallinen ja suullinen esitys sekä opponointi. Vastuulliset opettajat: Professorit S.5.4 PRO GRADU -TUTKIELMA (P) 40 OP / 20 OV SOSP6125 (kypsyysnäyte) Tavoitteet ja sisältö: Tutkielman tavoitteena on osoittaa opiskelijan tieteellistä kypsyyttä ja hänen taitoaan ilmaista ajatuksiaan kirjallisesti tieteellisessä esityksessä hyvää äidinkieltä käyttäen. Kypsyytensä opiskelija osoittaa tehtävän asettelussa ja tutkimuksen suunnittelussa, tutkimusmenetelmien ja aiheeseen liittyvien teorioiden hallinnassa ajattelutavan kriittisyydessä ja johdonmukaisuudessa sekä tieteellisten menettelytapojen noudattamisessa. Opetus- ja opiskelumuodot: Tutkielman laadinta vastuullisen opettajan ohjauksessa Suoritustavat: Pro gradu -tutkielma ja kypsyysnäyte Vastuullinen ohjaaja: Pro gradu -tutkielman ohjaaja KANSAINVÄLISET OPINNOT JA OPISKELIJAVAIHTO Opiskelija ja -opettajavaihto ja opiskelu ulkomailla sekä osallistuminen kansainvälisiin koulutusohjelmiin, kursseihin ja projekteihin on oleellinen osa sosiaalipolitiikan opiskelua. Laitoksen tavoitteena on, että opiskelijat saavat mahdollisimman paljon kansainvälistä kokemusta opintojensa aikana. Suosituksena on, että jokaisen opiskelijan opintoihin sisältyy kansainvälisiä opintoja. Euroopan yhteisön SOCRATES-ohjelman ERASMUS-vaihto-ohjelmassa sosiaalipolitiikan laitoksella on vaihtosuhteet Bathin yliopistoon Englannissa, Katholieke Universiteit Leuven Belgiassa, Ljubljanan yliopistoon Sloveniassa, Tallinnan yliopistoon Virossa ja Universidad de Complutense de Madrid ja Pombeu Fabra Barcelona -yliopistoihin Espanjassa. Nord Lys -vaihdon kautta tai erillisellä stipendillä pääsee opiskeluvaihtoon pohjoismaisiin yliopistoihin. Erillisillä sopimuksilla on mahdollista päästä myös EUmaiden ulkopuolelle. Vaihto-opiskelu kestää yleensä 3-9 kuukautta, mutta myös lyhytkursseja mm. kansainvälisten kesäkoulujen muodossa on tarjolla. Lisätietoa saa Kansainvälisten asioiden palvelupisteestä. Vaihtoa suositellaan toisen opiskeluvuoden jälkeen. Myös pro gradu - vaiheen opintoja voi suorittaa ulkomailla. Vaihto-opiskelusta laaditaan erillinen opintosuunnitelma, jonka mukaan ulkomailla suoritetut opinnot luetaan hyväksi kotiyliopiston tutkintoon. Myös harjoittelu on mahdollista suorittaa ulkomailla. Kansainväliset opinnot kuuluvat myös jatko-opiskelijoille, joille on Erasmus vaihtopaikka sekä Bathin että Tallinnan Pedagogiseen yliopistoon. Laitos on myös Turussa mukana järjestämässä kansainvälistä kurssitarjontaa mm. monikulttuurisuuteen, marginalisoitumiseen, sosiaalityöhön ja hyvinvointitutkimukseen liittyen. Myös laitoksen omat, perustasonkin opiskelijat voivat osallistua näille kursseille. Kansainvälisyyttä on myös osallistuminen tiedekunnan muiden laitosten ja turkulaisten korkeakoulujen tarjoamaan kansainväliseen opetukseen ja ulkomaisten vaihto-opettajien ja asiantuntijoiden pitämille kursseille ja luennoille. Sosiaalipolitiikan laitoksella on käytössä ns. vierailuluentojen opintosuorituspassi, johon koottujen merkintöjen ja mahdollisesti vaadittavien luentopäiväkirjojen perusteella saa korvaavuuksia erikseen sovittavista opintojaksoista. Lisätietoa kansainvälisistä opinnoista saa laitoksen kansainvälisten asioiden yhdyshenkilö Henna Isoniemeltä, tiedekunnan kansainvälisten asioiden suunnittelija Tarja Virralta ja kansainvälisten asioiden palvelupisteestä. SOSIAALIPOLITIIKKA SIVUAINEENA Sosiaalipolitiikan opintoja voidaan suorittaa sivuaineena seuraavina opintokokonaisuuksina: SUPPEAT SIVUAINEET 25 op / 15 ov - sosiaalipolitiikan perusopinnot LAAJAT SIVUAINEET 60 op / 35 ov - sosiaalipolitiikan perusopintojen lisäksi seuraavat opintojaksot: A.1 (22 op / 14 ov), A.2 C kohta (3 op / 2 ov), A.3.1 (2 op / 2 ov), A.3.5 (2 op / 2 ov) ja S.3 (6op). SYVENTÄVIIN OPINTOIHIN jatkavat sivuaineopiskelijat suorittavat kaikki aineopintoihin kuuluvat opintojaksot pääainevaatimusten mukaan. OPETUSOHJELMA Opetusohjelman paperiversion saa laitoksen toimistolta. Ohjelma myös nettisivuilla TIETEELLINEN JATKOKOULUTUS Tiedekunnassa suoritettavia valtiotieteiden lisensiaatin ja tohtorin tutkintoja koskevat yleiset vaatimukset on esitetty opinto-oppaan alussa. Opiskelijakohtaisista oman erikoisalan jatko- ja menetelmäopinnoista (kohdat 3 ja 4) ja niiden suorittamisesta sovitaan jatko-opinnoista vastaavan professorin kanssa.

12 Sosiaalipolitiikan jatkokoulutuksessa kiinnitetään huomiota jatko-opiskelijoiden teoreettisiin ja menetelmällisiin valmiuksiin suoriutua opinnäytteen edellyttämästä tutkimustehtävästä. Jatkotutkintovaatimuksissa edellytetään opiskelijan osallistuvan laitoksen järjestämiin jatkokoulutusseminaareihin, joissa raportoidaan oman työn etenemistä. Lisäksi jatkokoulutettavan edellytetään osallistuvan laitoksen järjestämiin intensiivikursseille, perehtyvän yhteiskuntatieteiden yleisiin menetelmiin sekä oman alansa ja aihealueensa erityismenetelmiin. Kyseisiä opintokokonaisuuksia voidaan suorittaa joko oman laitoksen kursseilla, Turun korkeakoulujen yhteisillä kursseilla, alan valtakunnallisen jatkokoulutuksen puitteissa alan tutkijakoulujen kursseilla tai ulkomaisissa korkeakouluissa. Suositeltavaa on, että ainakin osa jatko-opinnoista suoritetaan laitoksen omissa vaihto-opinnoissa tai muilla kansainvälisillä jatkokoulutuskursseilla, joista tietoa on saatavilla laitoksen ilmoitustauluilta, kansainvälisten asioiden assistentilta ja professoreilta. Osa suorituksista voidaan korvata myös jatkotutkintoja tukevilla muilla opinnoilla (kts. tiedekunnan jatkotutkintovaatimukset). Opintosuoritukset kirjataan laitoksella ylläpidettävään opintosuoritusrekisteriin. Edellytyksenä jatkotutkintojen suorittamiselle on vähintään hyvin arvosanoin suoritetut syventävät opinnot sekä vähintään mainesanalla cum laude approbatur pro gradu tutkielma tai vastaavat muut näytöt jatkokoulutuskelpoisuudesta. Hyväksyminen suorittamaan sosiaalipolitiikan jatkotutkintoja etenee kolmessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa hakija toimittaa jatkokoulutuksesta vastaaville professoreille CV:nsä (lyhyt ansioluettelo), alustavan tutkimus- ja aikataulusuunnitelman sekä selvityksen tutkimuksen suorittamisen edellytyksistä. Näiden pohjalta hakija, jatkotutkinnoista vastaava professori ja työn ohjaaja käyvät yksityiskohtaisen keskustelun tutkimuksen suorittamisesta. Tämän keskustelun pohjalta hakija laatii varsinaisen tutkimussuunnitelman, joka käsitellään laitoksen yleisessä tutkimusseminaarissa. Seminaarikäsittelyssä hyväksytty suunnitelma voidaan lähettää edelleen tiedekuntaan vahvistettavaksi. Vastuulliset opettajat: Professorit SOSIAALIVAKUUTUKSEN AMMATILLINEN LISENSIAATINTUTKINTO (TOPSOS-KOULUTUS) Sosiaalivakuutuksen huippuasiantuntijoiden ammatillinen lisensiaatin tutkinto on soveltuvan maisterin tutkinnon pohjalta suoritettava VTL- tai Pol.Lic.-tutkinto. Tutkinto suoritetaan neljässä vuodessa työn ohessa. Opiskelijat valitsevat tutkinnon suorittamispaikaksi joko Turun yliopiston tai Åbo Akademin. Koulutusohjelman tarkoituksena on vastata sosiaaliturvasta huolehtivien yritysten ja laitosten tarpeisiin ja tavoitteiksi on asetettu mm. asiantuntijaosaamisen jatkuvuus, koulutettavien ammatillisen ja teoreettisen osaamisen kehittäminen ja laajentaminen, tilastollis-numeerisen ja sosiaalilainsäädännöllisen asianhallinnan sekä kansainvälisten vertailujen tekemisen kehittäminen, työympäristön toimintatapojen kriittisessä arvioinnissa ja kehittämisessä tarvittavien valmiuksien antaminen ja sosiaalivakuutusjärjestelmää hyödyntävien tutkimusten ja selvitysten tuottaminen. TUTKINNON RAKENNE Tutkinto koostuu sadastakahdestakymmenestä (120) opintopisteestä, jotka jakautuvat neljään kokonaisuuteen: sosiaalivakuutuksen ydinopinnot (40 op), metodologiaopinnot (28 op), vapaasti valittavat opinnot (12 op) ja lisensiaatintutkimus (40 op). Opintoviikoissa koko tutkinnon laajuus on kahdeksankymmentä (80) opintoviikkoa ja osakokonaisuuksien laajuudet ovat: sosiaalivakuutuksen ydinopinnot (30 ov), metodologiaopinnot (21 ov), vapaasti valittavat opinnot (9 ov) ja lisensiaatintutkimus (20 ov). 1. SOSIAALIVAKUUTUKSEN YDINOPINNOT 40 OP (30 OV) Sosiaalivakuutuksen ydinopinnoissa perehdytään sosiaaliturvan peruskäsitteistöön, sosiaaliturvan järjestämistapojen teoriaan ja taloudellisiin lähtökohtiin, sosiaalipolitiikkamallien kansainvälisiin eroihin ja sosiaalipolitiikan vaikutuksiin ja tuotoksiin sekä erilaisten julkisten ja yksityisten sosiaaliturvan tuottamistapojen vertailuun oikeudenmukaisuus- ja tehokkuusnäkökulmista. Lisäksi perehdytään sosiaalipolitiikan ja talouden yhteyksiä koskevaan tutkimukseen, insentiivijärjestelmän toimivuuteen, sosiaaliturvan rahoitusmalleihin ja -rakenteisiin. Ydinopinnoissa tarkastellaan myös tulojen uudelleenjaon problematiikkaa vertikaalisen, horisontaalisen ja sukupolvien välisen uudelleenjaon näkökulmista, brutto- ja nettoperusteista sosiaalimenotilastointia sekä lainsäädännön valmisteluprosesseja. Ydinopintoihin sisältyy työharjoittelu. 2. METODOLOGIA OPINNOT 28 OP (21 OV) Metodologia opintokokonaisuudessa perehdytään sosiaalivakuutuksen tutkimuksen, suunnittelun ja kehittämisen kannalta keskeisiin menetelmiin ja sosiaalivakuutuksen kannalta keskeisiin kotimaisiin ja kansainvälisiin aineistoihin ja tietokantoihin. Tavoitteena on, että opiskelija saa valmiudet erilaisten säädösmuutosten kansantaloudellisten kustannusten ja tuloja uudelleenjakavien vaikutusten ennakointiin, perehtyy muutosten tutkimisen, väestöntalous- ja sosiaalitaloustieteen perusteisiin sekä sosiaalilainsäädännön valmisteluprosesseihin ja -menetelmiin. 3. VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT 12 OP (9 OV) Vapaasti valittaviin opintoihin sisällytetään henkilökohtaisen opintosuunnitelman kannalta oleellisia opintoja. Vapaasti valittavat opinnot ovat ensisijaisesti yliopistojen kurssivaatimuksiin kuuluvia, mutta erilaiset alaan liittyvät konferenssit on mahdollista sisällyttää vapaasti valittaviin opintoihin. Perustutkintoon sisältyvää opintokokonaisuutta ei voida liittää vapaasti valittaviin opintoihin. 4. LISENSIAATINTUTKIMUS 40 OP (20 OV) Lisensiaatintutkimuksena voidaan hyväksyä sosiaalivakuutuksen/sosiaaliturvan alan tematiikkaan liittyvä yhtenäinen tieteellinen työ tai julkaistu/julkaistavaksi aiottu laajahko tieteelliset vaatimukset täyttävä artikkeli. Kokonaisuuteen sisältyy tutkimusseminaari.