Voidaanko rokotuspäätösten seurauksia väestössä ennustaa? Tuija Leino ja Kari Auranen
|
|
- Kirsti Väänänen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Rokotus Voidaanko rokotuspäätösten seurauksia väestössä ennustaa? Tuija Leino ja Kari Auranen Rokotusohjelman uudistaminen tai muuttaminen edellyttää väestötason vaikutusten huolellista arvioimista. Tartuntatautimallit ovat arvokkaita työvälineitä, joiden avulla usein epätarkasti ilmaistut käsitykset infektion epidemiologiasta voidaan pukea täsmälliseen muotoon. Mallien avulla pystytään ennustamaan, millaisia vaikutuksia uudet rokotukset tai rokotuskäytännön muutokset aiheuttavat esimerkiksi infektion yleisyydessä, ikäjakaumassa tai taudinkuvassa. Nämä muutokset liittyvät usein koko väestön laumaimmuniteettiin. Suomen jatkuva infektiotautien seuranta ja kattavat tutkimusaineistot mahdollistaisivat mallinnuksen entistä laajemman käytön myös rokotushuollon päätösten tukena. Sitkeän harhaluulon mukaan tautia saadaan vähennettyä 50 % rokottamalla puolet väestöstä (Nokes ja Anderson 1988). Ihmisen ja mikrobin väliseen vuorovaikutukseen puuttuminen ei kuitenkaan tuota näin suoraviivaisia tuloksia. Koska yksilöön kohdistuvan tarttuvan taudin riski on aina sidoksissa ympäröivän väestön riskiin, mikrobin leviämismahdollisuuksien rajoittaminen tuottaa vaikeasti ennustettavia,»epälineaarisia» seurauksia. Rokotteen antaman suoran suojan lisäksi on otettava huomioon rokotusten epäsuorat vaikutukset. Ne liittyvät laumaimmuniteettiin, jolla tarkoitetaan sitä, että myös rokottamattomien yksilöiden riski pienenee tartuntakontaktien harvetessa (Fine 1993). Rokotusten väestötason vaikutuksia voidaan ennustaa vain, kun otetaan huomioon paitsi infektion kulkuun yksilössä vaikuttavat seikat, mikrobin biologia ja rokotteen ominaisuudet myös väestön sosiaaliset ja demografiset piirteet ja infektion leviäminen yksilöstä toiseen (Nokes ja Anderson 1988). Rokotusten epäsuorat vaikutukset eivät ole helposti tutkittavissa satunnaistetuilla toistokokeilla. Vaikutusten ennustamiseen voidaan kuitenkin käyttää matemaattisia tartuntatautimalleja, jotka kuvaavat populaatiodynamiikan keinoin infektion leviämistä. Niiden etuna on, että infektion epidemiologia ja sitä koskeva empiirinen aineisto voidaan pukea täsmälliseen muotoon, jolloin rokotusten aiheuttamat populaatiotason epäsuorat vaikutukset on mahdollista purkaa osiin ja analysoida. Suurin kiinnostus tartuntatautien mallinnuksessa on toistaiseksi kohdistunut pysyvän immuniteetin tuottaviin, rokotuksilla ehkäistäviin virustauteihin (esimerkiksi tuhkarokkoon). Näille herkästi tarttuville infektioille on tyypillistä, että mikrobi ei tarvitse vektoria siirtyessään ihmisestä toiseen ja yksilöiden muuttumista alttiista taudin tai rokotuksen kautta immuuneiksi voidaan kuvata vääjäämättömänä virtana, joka etenee ilman suurempia epävarmuuksia (kuva). Viime aikoina on ryhdytty tutkimaan myös as- Duodecim 2002;118:
2 ds dt = µn β I(t) N S(t) µs(t) di = β I(t) S(t) γi(t) µi(t) dt N dr =γi(t) µr(t) dt N = S(t) + I(t) + R(t) Kuva. Yksinkertainen SIR-epidemiamalli. Mallissa on kolme tilaa: S (altis, susceptible ), I (tarttuva, infectious ) ja R (immuuni, removed ). Eri tiloissa olevien yksilöiden määrien aikamuutoksia mallinnetaan differentiaaliyhtälöryhmällä. Mallin parametrit kuvaavat ym. tartuttavuuden alkamisen ja päättymisen intensiteettejä. tetta haastavampia infektioita, joissa mallinnusongelmina ovat toistuvuus ja kliinisen kuvan vaihtelu oireettomasta kantajuudesta rajuun tautiin (mm. Haemophilus influenzae tyyppi b eli Hib). Myös usean eri mikrobin samanaikainen tarkasteleminen voi olla tarpeellista esimerkiksi tilanteessa, jossa rokottamalla saatetaan muuttaa luonnollista kolonisaatio- ja kilpailutilannetta (pneumokokin eri serotyypit). Mitä mallintamisella voidaan ennustaa? S I R Rokotusiän valinnassa tulisi ottaa huomioon myös laajojen rokotusten epäsuorat vaikutukset. Englantilaiset tahtoivat tietää, miten 12- vuotiaiden vesirokkorokotukset vaikuttaisivat taudin ilmaantuvuuteen. Selvitykset osoittivat, että vaikka 90 %:n kattavuudella toteutettu rokotus poistaisi vain 13 % primaaritaudista, jopa 93 % vakavammista (aikuisten) vesirokkotaudeista voitaisiin estää (Brisson ym. 2000). Toinen vaikea rokotusikään liittyvä päätös odottaa, kun imeväisten kuolevuutta hinkuyskään halutaan pienentää muun muassa Englannissa, Hollannissa ja Suomessa vanhempia lapsia rokottamalla. On siis arvioitava, kuinka vanhemman ikäluokan rokottaminen pienentäisi infektiopainetta nuoremmassa ikäluokassa. Tähän vaikuttavat ikäluokkien sisäisten ja keskinäisten kontaktien määrä ja laatu. Tartuntoihin tarvittavien kontaktien kuvaaminen ja selvittäminen onkin yksi haasteellisimmista tehtävistä, kun infektioiden leviämistä yritetään ymmärtää. Hinkuyskämalleihin perustuvat ennusteet ovat siksi vielä kovin erilaisia. Perusrokotussarjan annosten määrä ja tehosterokotusten tarve ovat tärkeitä tekijöitä rokotusohjelman kustannustehokkuutta arvioitaessa. A-hepatiittirokotuksen on mallinnuksen perusteella ennustettu antavan ainakin 20 vuoden suojan, vaikka kliinistä tietoa suojan näin pitkäaikaisesta kestosta ei vielä olekaan saatavissa (Van Damme ym. 1994, Clemens ym. 1995). B- hepatiittimallien perusteella on puolestaan esitetty, että tehosterokotuksia ei tarvittaisi lainkaan (ref), ja uusimpien tutkimusten mukaan on ehdotettu, että perusrokotustenkin määräksi voisi riittää kaksi (Wilson and Nokes 1999). Tehosterokotusten tarvetta on hankala arvioida kun infektio luonnontilassa on toistuva, kuten Hib-kantajuus(Auranen ym. 1999; Leino ym. 2000). Koska uudet konjugaattirokotteet luonnontaudista poiketen synnyttävät immunologisen muistin, mallinnus on erittäin käyttökelpoinen väline myös arvioitaessa uusien pneumokokkirokotteiden antaman suojan kestoa. Laajat rokotukset vähentävät todennäköisyyttä kohdata mikrobi, minkä seurauksena sairastuminen tapahtuu keskimäärin vanhempana kuin ennen rokotuksia. Matemaattisten mallien avulla on ennustettu, että tämä johtaa uuteen ongelmaan, jos taudin kliininen vakavuus kasvaa iän mukana. Esimerkiksi oireisen vihurirokon siirtymisen leikki-iästä nuoriin aikuisiin ennustettiin lisäävän raskauden aikaisia vihurirokkotapauksia ja sen myötä sikiövaurioiden määrää (Anderson ja May 1983, Knox 1985). Näin pääsikin käymään Kreikassa, jossa vuonna 1993 vuosikymmenten heikohkon (rokotuskattavuus %) yksivuotiaisiin kohdistuneen rokotusohjelman seurauksena ilmaantui eniten raskaudenaikaisen vihurirokon aiheuttamia sikiövaurioita sitten vuoden 1950 (Panagiotopoulos ym. 1999). Kun harkitaan lasten yleistä vihurirokkorokotusta, täytyy siis etukäteen olla varmuus hyvästä kattavuudesta. Muutoin parempi ja ehdottomasti halvempi vaihtoehto vihurirokkorokotuksen tärkeimmän tarkoituksen eli sikiövau- 58 T. Leino ja K. Auranen
3 rioiden eston kannalta ovat selektiiviset (esimerkiksi 12-vuotiaiden tyttöjen) rokotukset (Edmunds ym. 2000b). Riittävän rokotuskattavuuden arvioiminen etukäteen onkin tärkeimpiä tehtäviä, joissa mallinnusta voidaan käyttää apuna. Esimerkiksi Keski-Aasian uusissa tasavalloissa tyydyttävänkin rokotuskattavuuden ylläpitäminen on vaikeaa. Terveysviranomaisia varten on mallinnuksen avulla arvioitu suurepidemioiden välttämiseksi tarvittavat, ikäryhmäkohtaiset tuhkarokkorokotusten kattavuudet. Resurssien järkevän käytön vuoksi vain näille tasoille yritetään päästä (Mossong 2000). Vaikka vuoristoseutujen vaikeat kulkuyhteydet tuottavat ajoittain pahoja»tautitaskuja», joissa paikallisia pikkuepidemioita siis edelleen esiintyy, rokotuksin synnytetty laumaimmuniteetti turvaa väestöä estäen suurepidemiat. Ikäperusteisten, yleisten rokotusten vaihtoehtona tulevat usein jo edullisuutensakin takia pohdittaviksi riskiryhmärokotukset. Niiden parasta kohdetta ja mahdollista tehoa taudin vähentämiseksi koko väestössä voidaan niin ikään ennustaa mallinnuksen avulla. Eniten kiinnostusta on Pohjoismaissa ja Brittein saarilla ollut selektiiviseen B-hepatiittirokotukseen ja sen mallintamiseen (Williams ym. 1996). Etenkin jos infektion leviäminen on hyvin riippuvaista riskikäyttäytymisestä (esim. suonensisäisten huumeiden käyttö), koko väestön laumaimmuniteettia on vaikea arvioida. Edellä mainittujen, sittenkin varsin yksiselitteisten kysymysten lisäksi väestötason rokotusohjelmiin voi liittyä myös hankalammin ennustettavia ilmiöitä. Rokottamalla voidaan vahingossa muuttaa taudinkuvaa. Vaikea mallinnuksen kohde on ollut tutkia, voisiko yleisen vesirokkorokotuksen aiheuttama viruskierron väheneminen ja siitä seuraava luonnontehosteiden puuttuminen lisätä herpes zosterin ilmaantuvuutta vanhemmissa ikäluokissa. Koska ei tunneta tekijöitä, jotka aktivoivat viruksen herpes zosteriksi, mallinnustulokset ovat varsin riippuvaisia oletuksista, joita näistä mekanismeista on tehty (Garnett ja Grenfell 1992, Brisson ym. 2000). Toinen varuillaanoloa vaativa ilmiö on pneumokokin rokoteserotyyppien mahdollinen korvautuminen serotyypeillä, jotka ennen rokotusta olivat harvinaisia. On kysytty, löytyykö nielussa mahdollisesti hennompana kasvustona esiintyvää serotyyppiä vain siksi, että vahvemman serotyypin kasvusto on rokottamalla poistettu, vai onko rokottamisella hävitetty rokoteserotyypit nielusta niin, että aikaisemmin kilpailussa hävinnyt serotyyppi on päässyt valtaamaan uutta alaa. Mallintamalla on saatu tukea käsitykselle, että kyseessä on nimenomaan todellinen serotyyppien korvautuminen (Lipsitch 2001). Jos mikrobin ainoa isäntä luonnossa on ihminen ja jos laaja rokotusohjelma on toiminut tehokkaasti vuosikymmeniä, aletaan haaveilla infektion eliminaatiosta tai jopa juurimisesta. Kysymykseksi nousee tällöin, kuinka kauan rokottamista on jatkettava, vaikka tautia ei enää esiinny. Näissä tilanteissa tärkeäksi tulee harvalukuisten tapahtumien esiintymiseen aina liittyvä epävarmuus. Mallityökaluina käytetäänkin stokastisia (satunnaisilmiöitä koskevia) malleja, joiden avulla voidaan esittää todennäköisyyspohjaisia ennusteita. On esimerkiksi arvioitu, että vasta viiden vuoden seuranta ilman yhtäkään poliohalvaustapausta antaa 99 %:n varmuuden, että virus ei enää kierrä väestössä (Eichner ja Dietz 1996). Mitä tietoja malleihin tarvitaan? Matemaattinen malli tarvitsee toimiakseen selkeästi määritellyt, infektion eri vaiheita yksilössä kuvaavat tilat, joiden perusteella väestö jaetaan ryhmiin (esimerkiksi alttiit, tartuttavat, immuunit). Ryhmien suhteellisten osuuksien muutoksia ajassa voidaan tutkia, kun määritetään siirtymiä (esimerkiksi infektion tarttumista tai päättymistä) kuvaavat säännöt. Tällöin tarvitaan muun muassa tietoa siitä, kuinka herkästi infektio tarttuu ja kuinka kauan infektoituneen tartuttavuus keskimäärin kestää. On myös olennaista arvioida, kuinka pitkäkestoinen ja täydellinen tautia tai rokotusta seuraava immuniteetti on. Osaan kysymyksistä saadaan vastaus epidemiologisista sairastuvuustiedoista. Esimerkiksi infektiotautirekisterien tai serologisten seulontatietojen perusteella voidaan arvioida iän- Voidaanko rokotuspäätösten seurauksia väestössä ennustaa? 59
4 mukainen infektiopaine. Tämä tieto ei kuitenkaan sisällä epidemiologisissa tartuntatautimalleissa tarvittavaa kontaktiverkkoa (Edmunds ym. 2000a). Sen arvioimiseksi on viime aikoina ehdotettu aikuisten osalta mm.»kenelle puhuit päivän aikana» -analyysia; lapsiin sovellettavat menetelmät ovat vielä kehittymässä (Edmunds ym. 1997). Epidemiologisista pienyksiköistä kerätyt seuranta-aineistot (esim. perheet tai varuskunnat) tuovat arvokasta lisätietoa infektioiden tarttuvuudesta (Longini ja Koopman 1982, Auranen 2000). Mallinnuksessa tarvittavat tiedot rokotteen vaikutuksista saattavat olla yksityiskohtaisempia kuin tehotutkimuksissa tavallisesti raportoidut tulokset; tarvitaan muun muassa käsitys siitä, vaikuttaako rokote eri tavoin tartuttavuuteen ja alttiuteen (Halloran ja Watelet 1994). Vaikka kaikkiin edellä esitettyihin kysymyksiin ei saataisikaan tyydyttävää vastausta, niiden esittäminen ei liene vahingollista. Mallinnuksen yhtenä tehtävänä voidaankin pitää sen osoittamista, mitä infektioprosessin piirteitä pitää tutkia edelleen. Uskomattomia ja vähemmän uskottavia tuloksia Kun Hib-mallinnuksen tuloksista voidaan johtaa, että riittävä rokotuskattavuus taudin hävittämiseksi on 3 %, tulos ei heti tunnu uskottavalta (Coen ym. 1999). Kun lisäksi sama tutkijaryhmä kertoo, että yleisesti mitattavien Hibvasta-aineiden aiheuttaja väestössä ei todennäköisesti olekaan Hib vaan lähes yksinomaan jokin ristiin reagoiva bakteeri (Coen ym. 1999), ei lukija helposti vakuutu. Kuinka tällaisiin tuloksiin pitäisi suhtautua? Päätelmät voivat toki olla vääriä tai harhaanjohtavia, mihin saattavat olla syynä puutteelliset oletukset. Tällöin mielenkiinto oletuksia kohtaan kasvaa, ja niitä voidaan ehkä tarkistaa. Myös mallin rakenne saattaa antaa joillekin oletuksille liian suuren vaikutuksen, mikä tosin pitäisi huomata sopivissa herkkyysanalyyseissa. Toinen syy vaikeasti uskottaviin tuloksiin saattaa sitten olla, että mallin antamat tulokset monimutkaisesta biologisesta prosessista ovatkin lähempänä»totuutta» kuin vallitseva dogmi, jolloin mallinnuksen ansioksi voidaan lukea vanhojen käsitysten ainakin väliaikainen kyseenalaistaminen. Mallinnuksen uusi aika Matemaattisten tartuntatautimallien laaja käyttö on verraten uutta epidemiologiassa. Pullonkaulana ovat toistaiseksi olleet riittävän koulutuksen, kokemuksen ja sopivien monitieteellisten työryhmien puute. Isossa-Britanniassa on kuitenkin jo otettu pitkä askel mallinnuksen hyödyllisyyden tunnustamiseen päätöksenteossa. Vielä 1990-luvun alkupuolella todettiin, että vaikka mallinnus on kiinnostavaa, ei sillä päätöksenteon välineenä ole virkaa (Fine 1994). Tätä nykyä rokotusohjelmaehdotuksia on kuitenkin jo vaikea saada hyväksytyksi ministeriössä ilman, että mallinnusta on käytetty epidemiologisen tiedon ja päättelyn tukena (E. Miller, henkilökohtainen tiedonanto). Tuottaako mallinnus varteenotettavaa»evidenssiä», pitävää näyttöä, joka olisi verrattavissa kokeellisissa asetelmissa parhaimmillaan saatuihin tuloksiin? Kysymys esitetään usein, mutta se on oikeastaan harhaanjohtava. On kai selvää, että kaikista ilmiöistä ei voida koskaan hankkia kokeellista näyttöä rakenteellisista, kustannuksellisista tai eettisistä syistä. Tällöin matemaattiset mallit voivat olla ainoita mahdollisia työkaluja. Muualla luonnontieteissä matemaattisia malleja ja empiiristä tutkimusta on käytetty yhdessä menestyksekkäästi kymmeniä, ellei satoja vuosia, ja epidemiologiassakin uusi aika alkaa olla käsillä. 60 T. Leino ja K. Auranen
5 Kirjallisuutta Anderson R, May R. Vaccination against rubella and measles:quantitative investigation of different policies. J Hyg (Gamb) 1983;90: Auranen K, Arjas E, Leino T, Takala AK. Transmission of preumococcal carriage in families: a latent Markov Process Model for binary longitudinal data. JASA 2000;95: Auranen K, Eichner M, Käyhty H, ym. A hierarchical Bayesian model to predict the duration of immunity to Hib. Biometrics 1999;55: Brisson M, Edmunds W, Gay N, ym. Modelling the impact of immunization on the epidemiology of varicella zoster virus. Epidemiol Infect 2000;125: Clemen, R, Safar, A, Hebburn A, ym. Clinical experience with an incativated hepatitis A vaccine. J Infect Dis 1995;171 Suppl 1:S44 9. Coen P, Heath P, Garnett G. The Hib immunisation programme in the Oxford region: an analysis of the impact of vaccine administration on the incidence of disease. Epidemiol Infect 1999;123: Edmunds W, Gay N, Kretzschmar M, ym. The pre-vaccination epidemiology of measles, mums and rubella in Europe: implications for modelling studies. Epidemiol.Infect 2000(a);125: Edmunds, W., O Callaghan, C., and Nokes, D. Who mixes with whom? A method to determine the contact patterns of adults that may lead to the spread of airborne infections. Proc R Soc Lond B (1997) 264: Edmunds W, Van de Heijden O, Eerola M, ym. Modelling rubella in Europe. Epidemiol Infect 2000(b);125: Eichner M, Dietz K. Eradication of poliomyelitis: when can one be sure that polio virus transmission has been terminated? Am J Epidemiol 1996;143: Fine P. Herd immunity: theory, history, practice. Epidemiologic Reviews 1993;15: Fine, P. The contribution of modelling to vaccination policy. Kirjassa: F. Cuttts, P. Smith, toim. Vaccination and Word Health. John Wiley & Sons Ltd, Garnett G, Grenfell B. The epidemiology of varicella zoster -virus infections: the influence of varicella on the prevalence of herpes zoster. Epidemiol Infect 1992;108. Halloran M, Watelet L. Epidemiologic effects of vaccines with complex direct effects in an age-structured population. Mathemat Biosci 1994;121: Knox E. Theoretical aspects of rubella vaccination. Rev Infect Dis 1985; 7 Suppl 1):194 7S. Leino T, Auranen K, Mäkelä P, ym. Dynamics of natural immunity caused by subclinical infections, case study on Haemophilus influenzae type b (Hib). Epidemiol Infect 2000;125: Lipsitch M. Interpreting results from trials of pneumococcal conjugate vaccines: a statistical test for detecting vaccine-induced increases in carriage of nonvaccine serotypes. Am J Epidemiol 2001;154: Longini IMJ, Koopman JS. Household and community transmission parametres from final distributions of infections in households. Biometrics 1982;38: Mossong J. Costing of Measles Elimination, Report on a WHO meeting Copenhagen oct WHO, Nokes D, Anderson R. The use of mathematical models in the epidemiologycal study of infectious diseases and in the design of mass immunization programmes. Epidemiol Infect 1988;101:1 20. Panagiotopoulos T, Antoniadou I, Valassi-Adam E. Increase in congenital rubella occurrence after immunisation in Greece: retrospective survey and systematic review. BMJ 1999;319: Van Damme P, Mathel C, Thoelen S, ym. Single dose inactivated hepatitis A vaccine: rationale and clinical assessment of the safety and immunogenecity. J Med Virol 1994;44: Williams J, Nokes D, Anderson R. Targeted hepatitis B vaccination a cost effective immunisation strategy for the UK? J Epidemiol Community Health 1996;50: Wilson J, Nokes D. Do we need 3 doses of hepatitis B vaccine? Vaccine 1999;17: TUIJA LEINO, LL, tutkija tuija.leino@ktl.fi Kansanterveyslaitoksen rokoteosasto Mannerheimintie Helsinki KARI AURANEN, FT, erikoistutkija Kansanterveyslaitoksen rokoteosasto ja Rolf Nevanlinna -instituutti PL 4, Helsingin yliopisto Voidaanko rokotuspäätösten seurauksia väestössä ennustaa? 61
Epidemioiden torjunta rokotuksin Tuija Leino, THL
Epidemioiden torjunta rokotuksin 11.10.2012 Tuija Leino, THL 1 Lähtökohta Rokotteilla pystytään ehkäisemään eräiden tarttuvien tautien tartuntoja ja/tai oireiden ilmaantumista Voidaan ehkäistä mikrobin
LisätiedotEpidemiologiaa Infemat
Huom. ei mitään sukua influenssa-virukselle! Haemophilus Influaenzae tyyppi b (Hib) Epidemiologiaa Infemat Tassu Takala, TML Inf-0.3100 Verkostojen perusteet 4.4.2006 Tassu Takala 1 (ennen rokotuksia)
LisätiedotMiten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö
Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Miten rokottaminen suojaa yksilöä? Immuunijärjestelmä Taudinaiheuttajilta suojaavan immuniteetin
LisätiedotTuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa
Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa - mikä suoja suomalaisilla? Tartuntatautikurssi 15.4.2015 15.4.2015 Virusinfektiot-yksikkö/ Mia Kontio 1 Tuhkarokko: epäíly ja varmistus Oireet 7-21 vrk tartunnasta:
LisätiedotTuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa
Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa Labqualityn neuvottelukokous 17.10.2008 Irja Davidkin Tuhkarokko ja sikotauti virusten aiheuttamia lastentauteja, jotka ennen rokotuksia esiintyivät epidemioina
LisätiedotKansallinen rokotusohjelma tutuksi
Kansallinen rokotusohjelma tutuksi Tämä selkokielinen esite on tehty osana opinnäytetyötä Kansallinen rokotusohjelma tutuksi selkokielinen esite maahanmuuttajille. Opinnäytetyön toimeksiantaja on MARJAT-hanke.
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön ja opiskelijoiden rokotukset potilaiden suojaksi
Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön ja opiskelijoiden rokotukset potilaiden suojaksi Taneli Puumalainen 6.4.2017 Sidonnaisuudet tartuntatautilakiin Sosiaali- ja terveysministeriön virkamiehenä mukana
LisätiedotTuhkarokko meillä ja muualla
Tuhkarokko meillä ja muualla Mia Kontio Virologian yksikkö Tartuntatautiseurannan ja torjunnan osasto Labquality päivät 10.2.2012 26.2.2012 Tuhkarokko meillä ja muualla/mia Kontio 1 TUHKAROKKO (morbilli,
LisätiedotTartuntatautimallit interventioiden väestövaikutusten arvioinnin apuna
Tartuntatautimallit interventioiden väestövaikutusten arvioinnin apuna Kari Auranen Rokoteosasto Kansanterveyslaitos Matematiikan ja tilastotieteen laitos Helsingin yliopisto 16.5.26 Aiheita (1) Miksi
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 722. Tasavallan presidentin asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2006 Julkaistu Helsingissä 25 päivänä elokuuta 2006 N:o 722 726 SISÄLLYS N:o Sivu 722 Tasavallan presidentin asetus Kansainvälisen merioikeustuomioistuimen erioikeuksista ja vapauksista
LisätiedotPikkulasten rokotuskattavuus esimerkkinä rotavirusrokotukset. Tuija Leino, Rokotusohjelmayksikkö, THL
Pikkulasten rokotuskattavuus esimerkkinä rotavirusrokotukset Tuija Leino, Rokotusohjelmayksikkö, THL Rokotuskattavuus tarkoittaa: ROKOTUSTIEDOT! ROKOTETUT KOKO VÄESTÖ VÄESTÖN TIEDOT! Rokotuskattavuutta
LisätiedotHPV rokotus. Tuija Leino, LT, ylilääkäri, Rokotusohjelmayksikkö. Ei sidonnaisuuksia Osastolla rokotetutkimuksia GSK:n rokotteilla
HPV rokotus Tuija Leino, LT, ylilääkäri, Rokotusohjelmayksikkö Ei sidonnaisuuksia Osastolla rokotetutkimuksia GSK:n rokotteilla Uusi rokote tulossa markkinoille! Gardasil 9 HPV16 ja 18 HPV 6 ja 11 kondyloomasuoja
LisätiedotROKOTE sairauksien hoidosta ennaltaehkäisyyn
ROKOTE sairauksien hoidosta ennaltaehkäisyyn Rokotteet ovat lääkkeitä. ROKOTE AKTIVOI ELIMISTÖN OMAN PUOLUSTUKSEN TAUTIA VASTAAN Nykyisin on saatavilla rokote yli neljänkymmenen ihmisillä esiintyvän taudin
LisätiedotHPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?
HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan
LisätiedotKausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä
Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä 30.9.2016 Kausi-influenssalöydökset PPSHP:ssä 2014-16 (Nordlab) 140 120 116 100 86 94 80 75 2014 60 40 20 16 18 27 42 36 39 29
LisätiedotElävä heikennetty vesirokkorokote rekisteröitiin
Rokotus Timo Vesikari Vesirokko aiheuttaa Suomessa merkittävän tautitaakan ja myös kuolleisuutta. Nykyiset suositukset vesirokkorokotuksesta ovat osoittautuneet tehottomiksi. Vesirokon eliminoiminen edellyttäisi
LisätiedotKatoavia virusinfektioita MPR-taudit. Labquality-päivät 8.2.2008 Irja Davidkin
Katoavia virusinfektioita MPR-taudit Labquality-päivät 8.2.2008 Irja Davidkin Morbilli (tuhkarokko) Parotiitti (sikotauti) Rubella (vihurirokko) virusten aiheuttamia lastentauteja, jotka ennen rokotuksia
LisätiedotTutkimus. Terveys. Turvallisuus. Rokotetutkimusta - terveemmän tulevaisuuden puolesta.
Tutkimus. Terveys. Turvallisuus. Rokotetutkimusta - terveemmän tulevaisuuden puolesta. ROKOTETUTKIMUSTA terveemmän tulevaisuuden puolesta Tarttuvien tautien ennaltaehkäisy edellyttää rokotteiden jatkuvaa
LisätiedotAjankohtaista henkilökunnan rokotuksista. Valtakunnalliset keuhkopäivät Tea Nieminen, infektiolääkäri
Ajankohtaista henkilökunnan rokotuksista Valtakunnalliset keuhkopäivät 3.10.2017 Tea Nieminen, infektiolääkäri Aikuisten rokottaminen Kaikkien tulisi huolehtia, että he ovat saaneet vähintään kolme annosta
LisätiedotBCG-rokotteen käyttö. Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006
BCG-rokotteen käyttö Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 5/2006 ISSN 1238-5875 2 BCG-ROKOTTEEN KÄYTTÖ KANSANTERVEYSLAITOKSEN ROKOTUSSUOSITUS 2006 Sosiaali- ja
LisätiedotBCG-rokotusohjelman muutos. Satu Rapola Rokoteosasto Kansanterveyslaitos
BCG-rokotusohjelman muutos Satu Rapola Rokoteosasto Kansanterveyslaitos BCG-rokote Tuberkuloosia vastaan Sisältää Mycobacterium bovis kannasta heikennettyjä Bacillus-Calmette-Guérin bakteereita BCG-kanta
LisätiedotUusi tartuntatautilaki. Terveydenhuollon henkilökunnan rokotukset potilaiden suojaksi
Uusi tartuntatautilaki Terveydenhuollon henkilökunnan rokotukset potilaiden suojaksi Taneli Puumalainen 24.11.2016 1.12.2016 1 Esityksen sisältö Olemassa oleva kansallisen rokotusohjelman lakiperusta Uuden
LisätiedotRokotetutkimukset lapsen terveyden edistäjänä
Rokotetutkimukset lapsen terveyden edistäjänä Rokotetutkimukset lapsen terveyden edistäjänä Hyvä vanhempi, mietitkö lapsesi osallistumista rokotetutkimukseen? Tämä vihko tarjoaa sinulle tietoa päätöksesi
LisätiedotTerveydenhuollon henkilökunnan rokotukset potilaiden suojaksi
Terveydenhuollon henkilökunnan rokotukset potilaiden suojaksi Taneli Puumalainen 14.11.2016 15.11.2016 1 Esityksen sisältö Olemassa oleva lakiperusta henkilökunnan rokotuksiin Uuden tartuntatautilakiluonnoksen
LisätiedotKansallinen rokotusohjelma Esimerkki olemassa olevasta priorisointiprosessista
Kansallinen rokotusohjelma Esimerkki olemassa olevasta priorisointiprosessista Heini Salo THL, Rokotusten ja immuunisuojan osasto (ROKO) Kansallinen rokotusohjelma Tavoitteena suojata väestö mahdollisimman
LisätiedotOnko rokotukset kunnossa?
Onko rokotukset kunnossa? Rokotusten täydentäminen lapselle tai aikuiselle th Nina Strömberg Rokotusohjelmayksikkö/THL 6.4.2016 1 Onko rokotettu vai ei siinäpä pulma! Rokotustietoja ei ennen ole kerätty
LisätiedotTARTUNTATAUDIT Ellen, Olli, Maria & Elina
TARTUNTATAUDIT Ellen, Olli, Maria & Elina ELIMISTÖN PUOLUSTUSKYKY Immuniteetti eli vastutuskyky on elimistön kyky suojautua tarttuvilta taudeilta Jos tauteja aiheuttavat mikrobit uhkaavat elimistöä, käynnistyy
LisätiedotLuennoitsija ja mahdolliset kirjan sivut Ti VIB LS6 EPI p Ti oma tila epi Ke VIB LS6 EPI
Pvm Aika Paikka Kurssi Aihe Luennoitsija ja mahdolliset kirjan sivut Ti 5.9. 8.15 1200 VIB LS6 EPI p Ti 5.9. 12 16 oma tila epi Ke 6.9. 8.15 10.00 VIB LS6 EPI Ke 6.9. 10.15 12.00 VIB LS6 NPE p KAIKKI MUKAAN
LisätiedotRiskiryhmien pneumokokkirokotukset
Riskiryhmien pneumokokkirokotukset Hanna Nohynek Sairaanhoitopiirien tartuntatautipäivät 30.9.2013 Rokotusten ja Immuunipuolustuksen osasto 2013-09-30 Riskiryhmien Pnc rokotukset / HNohynek 1 Pneumokokkirokotteet
LisätiedotMitä uusi tartuntatautilaki sanoo? Miksi rokottaminen on tärkeää?
Mitä uusi tartuntatautilaki sanoo? Miksi rokottaminen on tärkeää? Reetta Huttunen Ayl, dos., sisätautien vastuualue, infektioyksikkö 22.11.2017 1 23.11.2017 48 Työntekijän ja opiskelijan rokotussuoja potilaiden
LisätiedotHinkuyskä Jussi Mertsola Professori Lasten ja nuorten klinikka, Tyks
Hinkuyskä 8.11.2018 Jussi Mertsola Professori Lasten ja nuorten klinikka, Tyks Rokotusohjelma hinkuyskää vastaan 3 kk DTaP-IPV-Hib 5 kk DTaP-IPV-Hib 12kk DTaP-IPV-Hib 4 v DTaP-IPV 14-15 v dtap 18-30 v
LisätiedotSuomen rokotuskattavuus - aihetta huoleen? Tuija Leino, Rokotusohjelmayksikkö Tartuntatautipäivät 9.11. 2015
Suomen rokotuskattavuus - aihetta huoleen? Tuija Leino, Rokotusohjelmayksikkö Tartuntatautipäivät 9.11. 2015 1 Sidonnaisuudet Omistukset : - Matkat, luentopalkkiot, muut huomion/suosion osoitukset : -
LisätiedotTartuntatautilaki 48 Työntekijän ja opiskelijan rokotussuoja potilaiden suojaamiseksi (voimaan )
Henkilökunnan rokotukset sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä Janne Laine Infektiolääkäri 2017 Tartuntatautilaki 48 Työntekijän ja opiskelijan rokotussuoja potilaiden suojaamiseksi (voimaan
LisätiedotRokotukset ovat lapsen oikeus - Miten hyvin lapsiamme suojellaan?
Rokotukset ovat lapsen oikeus - Miten hyvin lapsiamme suojellaan? Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2018 6.11.2018 Rokotukset ovat lapsen oikeus / Asiantuntijalääkäri Ulpu Elonsalo 1 Suomi on ratifioinut
LisätiedotRESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV)
RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV) Infektioiden torjuntapäivät 8.11.2018 Espoo, Dipoli 8.11.2018 Respiratory syncytial virus/ Niina Ikonen 1 RS-VIRUS Virus eristettiin 1956 Aiheuttaa vuosittaisia epidemioita
LisätiedotVesirokkorokotukset vihdoinkin lasten rokotusohjelmaan
Vesirokkorokotukset vihdoinkin lasten rokotusohjelmaan Tuija Leino, ylilääkäri Rokotusohjelmayksikkö 5.5.2017 Ei sidonnaisuuksia lääketeollisuuteen, THL: ssä vuodesta 1997 27.4.2017 Esityksen nimi / Tekijä
LisätiedotMitä puhtausalan työntekijän olisi hyvä tietää uudesta tartuntatautilaista Anni Virolainen-Julkunen
Mitä puhtausalan työntekijän olisi hyvä tietää uudesta tartuntatautilaista 25.4.2018 Anni Virolainen-Julkunen Tartuntatautilain tavoite on tartuntatautien ja niiden leviämisen ehkäisy väestössä Tartuntatautilaki
LisätiedotHenkilökunnan rokotukset. Anneli Harjunpää infektiolääkäri Kymsote
Henkilökunnan rokotukset Anneli Harjunpää infektiolääkäri Kymsote 16.5.2019 Sidonnaisuudet Kongressimatkoja mm. MSD, GSK, GILEAD ym. kolmella vuosikymmenellä Luentopalkkio Orion Koulutustilaisuuksia eri
LisätiedotTutkimus odottaville äideille.
Tutkimus odottaville äideille. Hyvä odottava äiti! Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskus toteuttaa paikkakunnallasi tutkimuksen, jolla selvitetään kuinka tehokkaasti yleisesti käytössä olevan dtap-
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
TicoVac ja TicoVac Junior 29.12.2015, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Puutiaisaivotulehdus (TBE) on keskushermostoon
LisätiedotSimulation and modeling for quality and reliability (valmiin työn esittely) Aleksi Seppänen
Simulation and modeling for quality and reliability (valmiin työn esittely) Aleksi Seppänen 16.06.2014 Ohjaaja: Urho Honkanen Valvoja: Prof. Harri Ehtamo Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston
LisätiedotTerveydenhoitohenkilökunnan rokotukset. V-J Anttila 21.4.2016
Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset V-J Anttila 21.4.2016 Terveydenhuoltohenkilökunnan rokotukset: säädöspohja Tällä hetkellä säädöstasolla kyse on lähinnä työturvallisuuslain ja työterveyshuoltolain
LisätiedotTutkimusasetelmat. - Oikea asetelma oikeaan paikkaan - Vaikeakin tutkimusongelma voi olla ratkaistavissa oikealla tutkimusasetelmalla
Tutkimusasetelmat - Oikea asetelma oikeaan paikkaan - Vaikeakin tutkimusongelma voi olla ratkaistavissa oikealla tutkimusasetelmalla Jotta kokonaisuus ei unohdu Tulisi osata Tutkimusasetelmat Otoskoko,
LisätiedotSuomen rokotuskattavuus
Suomen rokotuskattavuus - Tarttisko tehdä jotain? Taneli Puumalainen 24.11.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Suomen kansallinen rokotusohjelma 2016 - Rotavirusrokote (RV) 2 kk - DTaP-IPV-Hib +RV+ Pneumokokkirokote
LisätiedotRokotukset ja uusi lainsäädäntö
Rokotukset ja uusi lainsäädäntö Tartuntatautipäivät 2017 Ulpu Elonsalo, Infektiotautien torjunta ja rokotukset 13.11.2017 Esityksen nimi / Tekijä 1 Ohjeistukset THL:n Rokottaminen-sivuston ohjeita on tarkennettu
LisätiedotRokotusten hyödyt ja haitat
Rokotusten hyödyt ja haitat Hanna Nohynek 16.2.2012 Terveydenhoitajapäivät, Helsinki Rokotusohjelmayksikkö 1 H.Nohynek - sidonnaisuudet 2/2012 LT, kansainvälisen terveydenhuollon erityispätevyys, Fellow
LisätiedotHevosten rokottaminen. Eläinlääkäri Martti Nevalainen Intervet Oy, osa Schering-Plough konsernia
Hevosten rokottaminen Eläinlääkäri Martti Nevalainen Intervet Oy, osa Schering-Plough konsernia Miksi rokotuttaa hevosia? Pyritään ennaltaehkäisemään tai lieventämään tartuntatauteja, jotka saattavat aiheuttaa
LisätiedotLäpimurto ms-taudin hoidossa?
Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin
LisätiedotVesirokko- ja vyöruusurokotteet
Labquality Helsinki 12.2.2016 Vesirokko- ja vyöruusurokotteet Prof. Timo Vesikari Tampereen yliopisto Rokotetutkimuskeskus Varicella zoster -viruksen aiheuttamat taudit Vesirokko Lapsuusiän rokkotauti,
LisätiedotPekka Kettunen 12.12.2014
Pekka Kettunen 12.12.2014 Vaikuttavuudesta keskustellaan ahkerasti sekä Suomessa että ulkomailla (evidencebased) Miksi esillä: toiminnan kehittäminen, priorisointi, voimavarojen kohdentaminen, arvioinnin
LisätiedotTartuntatautilaki 48 - rokote velvoite, mitä tuo tullessaan? Ylilääkäri Työterveyshuollon erik.lääk Heli Leino
Tartuntatautilaki 48 - rokote velvoite, mitä tuo tullessaan? Ylilääkäri Työterveyshuollon erik.lääk Heli Leino Tartuntatautilaki 48 Työntekijän ja opiskelijan rokotussuoja potilaiden suojaamiseksi Työskentelyyn
LisätiedotRuotsalainen tutkimus saksanpaimenkoirien sairauksista
Ruotsalainen tutkimus saksanpaimenkoirien sairauksista Eero Lukkari Pari viikkoa sitten julkaistiin loistava tutkimus saksanpaimenkoirien sairauksista ja kuolinsyistä Ruotsissa. Jos se olisi julkaistu
LisätiedotEND POLIO NOW (EPN) Kysymyksessä on kansainvälisen Rotaryjärjestön merkittävin yksittäinen hanke
END POLIO NOW (EPN) Kysymyksessä on kansainvälisen Rotaryjärjestön merkittävin yksittäinen hanke Polion hävittämisohjelmaan on käytetty noin miljardi dollaria Rokotuksia on annettu noin kolmelle miljardille
LisätiedotRokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin
Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin Th Nina Strömberg Rokotusohjelmayksikkö THL 5.4.2016 1 Rokottamisen muistisäännöt Rokottamisessa ja rokotussarjojen aikatauluttamisessa on tietyt lainalaisuudet,
LisätiedotVerkostojen dynamiikkaa
Tassu Takala 17.10.2016 TU-C9270 Verkostojen perusteet Verkostojen dynamiikkaa Kuinka yksilöt vaikuttavat toisiinsa? Millaisia ilmiöitä syntyy yhteisvaikutuksena? esimerkki: Tieteen kuvalehti 1/2003 Ketjureaktio
LisätiedotOtanta-aineistojen analyysi (78136, 78405) Kevät 2010 TEEMA 3: Frekvenssiaineistojen asetelmaperusteinen analyysi: Perusteita
Otanta-aineistojen analyysi (78136, 78405) Kevät 2010 TEEMA 3: Frekvenssiaineistojen asetelmaperusteinen analyysi: Perusteita risto.lehtonen@helsinki.fi OHC Survey Tilastollinen analyysi Kysymys: Millä
LisätiedotPneumokokkirokotteiden vaikuttavuus Suomessa
Tieteessä katsaus teema Rokotukset Arto A. Palmu LT, dosentti, tutkimuspäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, kansanterveyden arviointi ja ennakointi -yksikkö, kansanterveysratkaisut-osasto, Tampere
LisätiedotLastenneuvolassa annettavat rokotukset
Lastenneuvolassa annettavat rokotukset Opaslehtinen vanhemmille LUKIJALLE Tässä opaslehtisessä on tietoa lastenneuvolassa annettavista rokotuksista, niiden turvallisuudesta ja mahdollisista haittavaikutuksista
LisätiedotTaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen
TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus
Lisätiedot2a) Piirrä ison valtimon ja laskimon rakenne ja nimeä kuvaan siinä näkyvät rakenteet (4p) (Ihminen s.40)
TerBio Valintakoe 2010 Biologian osakoe, vastaukset 1. Määrittele lyhyesti, mitä tarkoittavat a) Systolinen verenpaine (1p) (Ihminen s.42) b) Imuneste (1p) (Ihminen s. 179) c) Perusaineenvaihdunta (2p)
LisätiedotInfektio-epidemiologiaa
Infektio-epidemiologiaa Tassu Takala TU-C9270 Verkostojen perusteet 13.10.2014 / 26.10.2015 Tassu Takala 1 12.10.2014 http://www.hs.fi/aihe/paakirjoitukset/ 13.10.2014 / 26.10.2015 Tassu Takala 2 Kuinka
LisätiedotEnsimmäisen lapsen hankinta - Vertaileva tutkimus vanhemmuuteen siirtymisen muodosista
Ensimmäisen lapsen hankinta - Vertaileva tutkimus vanhemmuuteen siirtymisen muodosista Katja Forssén & Veli-Matti Ritakallio Sosiaalipolitiikan laitos Perheiden muuttuvat elinolot kirjan julkaisuseminaari
LisätiedotHenkilökunnan rokotukset
Henkilökunnan rokotukset T Leino 9/2013 Hoitohenkilökunnan rokotuksin Suojataan työntekijää itseään Suojataan potilasta Pidetään yllä hoitokapasiteettia (estetään sairauspoissaoloja) Influenssarokotukset
LisätiedotLasten rokotukset. HBV - riskiryhmät. Suomen rokotusohjelma. Suomen lasten rokotusohjelma - riskiryhmät. Suomen rokotusohjelma - riskiryhmät
Suomen rokotusohjelma Lasten rokotukset 27.9.2013 Yleinen rokotusohjelma Rota DTaP-IPV-Hib + Rota + PCV DTaP-IPV-Hib + Rota + PCV DTaP-IPV-Hib + PCV MPR Influenssa DTaP-IPV MPR dtap tulossa: HPV Lapset
LisätiedotPneumokokkirokotus miksi ja kenelle
Pneumokokkirokotus miksi ja kenelle SidonnaisuusilmoitusTutkimuspäällikkö Arto Palmu Tampere THL on toteuttanut laajaa pikkulasten FinIP-rokotetutkimusta vuodesta 2008 alkaen, suurin rahoittaja on GSK
LisätiedotInfluenssarokotus miksi ja kenelle? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2016
Influenssarokotus miksi ja kenelle? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2016 Influenssa Lisää väestön sairastuvuutta 5 15 % aikuisista ja 20 30 % lapsista sairastuu
LisätiedotTAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ LASTENTAUTIEN LISÄKOULUTUSOHJELMA LASTEN INFEKTIOSAIRAUDET
TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ LASTENTAUTIEN LISÄKOULUTUSOHJELMA LASTEN INFEKTIOSAIRAUDET Vastuuhenkilö: professori Matti Korppi (lasten infektiosairaudet) Kouluttajat: Dos. Merja Helminen, professori
LisätiedotRokotusohjelman taloudellinen arviointi. Heini Salo ja Harri Sintonen
Rokotus Heini Salo ja Harri Sintonen Terveystaloudellinen arviointitutkimus on tul-lut pysyvästi terveydenhuoltoon, jossa sitä yhä useammin käytetään valintojen ja päätöksenteon apuna. Taloudellisen arvioinnin
LisätiedotMaahanmuuttajien lähipiirin rokotukset Tuija Leino
Maahanmuuttajien lähipiirin rokotukset 7.4. 2016 Tuija Leino Sisältö Maahanmuuttajat keitä he ovat? Mitä tarkoitetaan lähipiirillä? Kyseeseen tulevat infektiot Tarvittavat rokotukset Tiittala P, Helve
LisätiedotKomissio julkaisi tiedonannon rokotusyhteistyön tiivistämisestä ja siihen perustuvan ehdotuksen neuvoston asiaa koskevaksi suositukseksi
Sosiaali- ja terveysministeriö PERUSMUISTIO STM2018-00229 sto Virolainen-Julkunen Anni- Riitta( 06.06.2018 JULKINEN Asia Komission ehdotus neuvoston suositukseksi rokotusyhteistyön tiivistämiseksi Kokous
LisätiedotInfluenssa on jokavuotinen vitsaus, joka testaa terveydenhuollon. Henkilökunnan influenssarokotus POTILAAN SUOJAAMINEN ON VELVOITE.
EEVA RUOTSALAINEN LT, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, infektiosairauksien klinikka Henkilökunnan influenssarokotus on suositus POTILAAN SUOJAAMINEN
LisätiedotKliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää?
Kliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää? Riittävä tutkimuksen otoskoko ja tulos Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tutkimuksen
LisätiedotHELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 6/2012 1 (5) SAIRAANHOITOPIIRI
HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 6/2012 1 (5) HELSINGIN JA UUDENMAAN N SAIRAALOIHIN KÄYTÄNNÖN HARJOITTELUUN TULEVIEN OPISKELIJOIDEN ISTUS TARTUNTATAUDEISTA JA ROKOTUKSISTA Viiteasiakirjat Tartuntatautilaki
LisätiedotTHL HPV-rokotekampanja
Lähtökohta Brief Kampanja HPV-rokotteelle Kohderyhmänä tyttäret ja äidit/vanhemmat Tavoite: herättää mielenkiinto, jakaa tietoa Sävy: luotettava, selkeä Konsepti Taloustutkimus kartoitti lähtötilanteen
LisätiedotPuutiaisaivotulehdusrokotuskampanjan. vuosina 2011 2015 SUOSITUS
Puutiaisaivotulehdusrokotuskampanjan jatko Ahvenanmaalla vuosina 2011 2015 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie 166) 00271 Helsinki Puhelin: 020 610 6000 www.thl.fi 1 2011 1 PUUTIAISAIVOTULEHDUSROKOTUSKAMPANJAN
LisätiedotPET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset. Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala
PET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala ISI Web of Science: hakusana PET/CT N = 4974, 27.4.2010 Mihin diagnostisia menetelmiä tarvitaan?
LisätiedotMitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö
Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Asia on kyllä tärkeä mutta älkää olko huolissanne? Terveydenhuollon laitoksessa
LisätiedotE-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia
E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia Harri Hemilä Duodecim-lehti Kommentti / Keskustelua Sanoja 386 Tarjottu Duodecim lehteen julkaistavaksi 24.10.2013 Hylätty 29.10.2013 Julkaistu mielipiteenä
LisätiedotBetonin pitkät käyttöiät todellisissa olosuhteissa
Betonin pitkät käyttöiät todellisissa olosuhteissa Projektipäällikkö, TkT Olli-Pekka Kari Rakennustieto Oy Betonitutkimusseminaari 2.11.2016 Tutkimuksen tausta > Betonirakenteiden käyttöiät ovat pidentymässä
LisätiedotProf. Marjukka Mäkelä Terveydenhuollon menetelmien arviointi priorisointipäätösten tukena. STAS seminaari 26.5.2010.
Prof. Marjukka Mäkelä Terveydenhuollon menetelmien arviointi priorisointipäätösten tukena STAS seminaari 26.5.2010 STAS Mäkelä May10 1 Finohtan tehtävä Kehittää Suomen terveydenhuollon tehokkuutta ja vaikuttavuutta
LisätiedotZA5222. Flash Eurobarometer 287 (Influenza H1N1) Country Specific Questionnaire Finland
ZA5222 Flash Eurobarometer 287 (Influenza H1N1) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 287 INFLUENZA Q1. Aiotteko ottaa kausi influenssarokotuksen tänä vuonna? Kyllä, olen jo ottanut rokotuksen...
LisätiedotBCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan ja hoitoon
BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan ja hoitoon Seinäjoki 30.10.2007 Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislää ääkäri TaYS Lastenklinikka BACILLE CALMETTE GUERIN
LisätiedotEpävarmuus ja riskinarviointi: tiedon paloja, näytön synteesiä
Epävarmuus ja riskinarviointi: tiedon paloja, näytön synteesiä Taustaa: WTO, SPS agreement 1995. Set principles that WTO members can use in establishing national standards for food safety and animal and
LisätiedotAltistuminen Vesirokkovirukselle laitoksessa. V-J Anttila 13.3.2013
Altistuminen Vesirokkovirukselle laitoksessa V-J Anttila 13.3.2013 Herpes ryhmän virukset Herpes ryhmän virukset Alfa -herpes ryhmä: HSV 1,2, Vesirokko Beta-herpes: CMV, HHV6 Gamma-herpes: EBV, HHV8 Kerran
LisätiedotCase Ebola ja opit viimeisestä pandemiasta. Mika Mäkinen 26.5.2015
Case Ebola ja opit viimeisestä pandemiasta Mika Mäkinen 26.5.2015 Bank of America and Merill Lynch (2014): A severe pandemic could kill 360mn and hit global GDP by 5% Pandemian määritelmä Uusi taudin aiheuttaja
LisätiedotC. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.
C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio
LisätiedotOvatko MDR-mikrobit samanlaisia?
Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia? Risto Vuento 1 Onko sillä merkitystä, että MDR-mikrobit ovat samanlaisia tai erilaisia? Yleisesti kaikkeen hankittuun resistenssiin pitäisi suhtautua vakavasti Varotoimet
LisätiedotTietoisku Euroopan tuhkarokkotilanteesta entä Suomi?
Tietoisku Euroopan tuhkarokkotilanteesta entä Suomi? Tartuntatautikurssi 6.4.2017 Tartuntatautilääkäri Mari Kinnunen 6.4.2017 1 WHO pyrkii hävittämään tuhkarokon Euroopasta WHO:n tavoitteena on ollut hävittää
LisätiedotJukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia
Bordetella pertussis Laboratorion näkökulma Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia SIDONNAISUUDET Asiantuntija Labquality Ammatinharjoittaja Mehiläinen Apurahoja:
LisätiedotTARTTUVIEN ELÄINTAUTIEN ERIKOISTUMISOPINTOJEN OPINTOSUUNNITELMA
1/7 Kirjoita tähän oma nimesi 9/4/2007 TARTTUVIEN ELÄINTAUTIEN ERIKOISTUMISOPINTOJEN OPINTOSUUNNITELMA Sisällysluettelo: Liitä tähän sisällysluettelo käyttämällä Wordin Insert, Reference, Index and Tables,
LisätiedotPapilloomaviruksen ja klamydian torjunnan vaikuttavuus
Matti Lehtinen, Tiina Eriksson, Dan Apter ja Jorma Paavonen KATSAUS Papilloomaviruksen ja klamydian torjunnan vaikuttavuus Seksuaalikäyttäytymisen liberalisoiduttua ovat yleistyneet alle 25-vuotiaiden
LisätiedotTerveyskeskuksen rokotustietojen laaturaportti
Terveyskeskus : Kalajoki 1 Terveyskeskuksen rokotustietojen laaturaportti Rokotustietojen laaturaportti perustuu valtakunnalliseen rokotusrekisteriin. Rokotustiedot kertyvät rokotusrekisteriin ajantasaisella
Lisätiedotpitkittäisaineistoissa
Puuttuvan tiedon ongelma p. 1/18 Puuttuvan tiedon ongelma pitkittäisaineistoissa Tapio Nummi tan@uta.fi Matematiikan, tilastotieteen ja filosofian laitos Tampereen yliopisto mtl.uta.fi/tilasto/sekamallit/puupitkit.pdf
LisätiedotTerveyskeskuksen rokotustietojen laaturaportti
Terveyskeskus : Nokia 1 Terveyskeskuksen rokotustietojen laaturaportti Rokotustietojen laaturaportti perustuu valtakunnalliseen rokotusrekisteriin. Rokotustiedot kertyvät rokotusrekisteriin ajantasaisella
LisätiedotKäytännön asiaa rokottamisesta
Käytännön asiaa rokottamisesta TH Nina Strömberg Rokotusten ja immuunisuojan osasto THL 16.2.2011 Valtakunnalliset Terveydenhoitajapäivät 2011 1 Rokotteiden säilyvyys Rokotteet ovat herkkiä lämpötilan
LisätiedotTerveyskeskuksen rokotustietojen laaturaportti
Terveyskeskus : Heinola 1 Terveyskeskuksen rokotustietojen laaturaportti Rokotustietojen laaturaportti perustuu valtakunnalliseen rokotusrekisteriin. Rokotustiedot kertyvät rokotusrekisteriin ajantasaisella
LisätiedotSanna Nikunen ELL 4.10.2012
Sanna Nikunen ELL 4.10.2012 Kuuluu heimoon Orthomyxoviridae, joka jaetaan kahteen sukuun; Influenssa A- ja B- virukset sekä influenssa C-virukset A-virukset eläimillä ja ihmisillä, B- virukset harvinaisempia,
LisätiedotTerveyskeskuksen rokotustietojen laaturaportti
Terveyskeskus : Lohja 1 Terveyskeskuksen rokotustietojen laaturaportti Rokotustietojen laaturaportti perustuu valtakunnalliseen rokotusrekisteriin. Rokotustiedot kertyvät rokotusrekisteriin ajantasaisella
Lisätiedot