Altistuminen Vesirokkovirukselle laitoksessa. V-J Anttila

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Altistuminen Vesirokkovirukselle laitoksessa. V-J Anttila 13.3.2013"

Transkriptio

1 Altistuminen Vesirokkovirukselle laitoksessa V-J Anttila

2 Herpes ryhmän virukset Herpes ryhmän virukset Alfa -herpes ryhmä: HSV 1,2, Vesirokko Beta-herpes: CMV, HHV6 Gamma-herpes: EBV, HHV8 Kerran sairastetun infektion jälkeen virukset jäävät elimistöön latentiksi vesirokkoviruksen reaktivaatio: vyöruusu vyöruusu tavallinen immunosuppressiopotilailla ja ikääntyvillä

3 Vesirokko Vesirokon itämisaika on 2-3 viikkoa Tartuna pisaratartuntana tai aerosolina limakalvojen tai silmien sidekalvon kautta Primaari-infektiossa ennen ihottuman puhkeamista aikuisilla 1-2 vuorokautta yleisoireita kuume, ruokahaluttomuus, päänsärky ja yleinen sairauden tunne Tartuttavuus alkaa muutamaa vuorokautta ennen iho-oireita Tartuttavuus jatkuu runsaan viikon ajan, kunnes rakkulat rupeutuvat Rakkulat ilmaantuvat yleensä aluksi vartalolle ja lopuksi raajoihin Aikuisilla ihottumavaihe on yleensä pitempi ja laajaalaisempi

4 Vesirokon komplikaatiot Vesirokko kannattaa sairastaa lapsena (alle 12 vuotiaana) Aikuisten vesirokko johtaa sairaalahoitoon 9 kertaa useammin kuin lasten aivotulehdus 7 kertaa tavallisempi kuin lapsilla kuolemaan johtaneet komplisoituneet infektiot 25 kertaa yleisempiä kuin lapsilla Raskaana olevalle ja vastasyntyneelle vesirokko on vaarallinen sikiövaurioiden riski 2 %,jos äiti sairastuu primaarivesirokkoon 20 ensimmäisen raskausviikon aikana viisi päivää ennen synnytystä-2 päivää synnytyksen jälkeen altistaa vastasyntyneen vaikealle vesirokkoinfektiolle Immuunipuutteiselle (Syöpäpotilaat, leukemiapotilaat HIV jne) primaari vesirokko on hengenvaarallinen

5 Vesirokon epidemiologia Suomessa Epidemiat esiintyvät muutaman vuoden välein Rokottamattomilla vesirokko sairastetaan yleensä 2-6 vuoden iässä Epidemia voi saada alkunsa vyöruususta Koko väestöstä epäillään % sairastavan vesirokon Rokotus voi tulevaisuudessa muuttaa tilannetta USA:ssa rokotus ollut käytössä vuodesta 1995 lähtien

6 Vesirokkorokotteet Elävä heikennetty virusrokote ns. OKA rokote Rokote on annetu yleensä kk:n ikäisille lapsille yhtenä rokoteannoksena Vyöruusurokote sisältää samaa viruskantaa 14 kertaa vahvempana annoksena Vasta-aiheet: raskaus (1 kuukausi varoaika raskauteen) neomysiiniallergia voimakas soluvälitteisen immuniteetin vajavuus lymfosyytit alle 1.2x10E9/l Hodgkinin tauti, lymfooma, leukemiat: 12 kk:ta vähintään remissiossa kemoterapia keskeytetään väh. viikkoa ennen I rokotusta, voidaan aloittaa viikko sen jälkeen (esim. lasten ALL)

7 Vesirokkorokotteet Muille syöpäpotilaille voidaan antaa kemoterapiajaksojen välissä ei sädehoidon aikana Harkittaessa elinsiirtoa 6-8 viikkoa ennen siirtoa jos immunologisesti normaali alle 13 v, yksi rokotekerta riittää muuten kaksi rokote kertaa kolmen kuukauden välein Oireeton HIV: jos auttajasolu (CD4) tasot ovat normaalit Ei verensiirron jälkeen 3 kuukauteen Plasma ja trombosyytti siirrot ei 7 kuukauteen Suuriannoksinen vasta-ainehoito ei 8-11 kuukauteen

8 Vesirokkorokotus USA:ssa Lähde CDC Yleiseen rokotusohjelmaan 1995 Nykyisin kaksi rokotuskertaa kk:n iässä ja toinen 4-6 vuotiaille Yli 13 vuotiaat ja aikuiset: kaksi rokotekertaa 4-8 viikon välein Rokotus on tärkeä myös terveydenhuollon ammatilaisille, opettajille, lasten päiväkotien henkilökunnalle, pitkäaikaishoitolaitosten henkilökunnalle, opiskelijoille, vangeille ja vankiloiden työntekijöille, sotilaille, hedelmällisyysiäissä oleville naisille, nuorille ja lasten kanssa eläville, kansainvälisille matkailijoile

9 Vesirokkorokotuksen hyödyt USA:ssa Lähde CDC 2010: 90 % kk:n ikäisistä lapsista saanut ainakin yhden rokotuksen USA.ssa 3.5 miljoonaa vesirokkoa, 9000 sairaalajaksoa ja 10 kuolemaa ehkäistään rokotuksella 95 % vesirokon sairaalajaksoista ehkäisty alle 20 vuotilailla Vesirokkokuolemat laskeneet 98.5 % alle 20 vuotiailla 96 % alle 50 v:lla 49 % yli 50 vuotiailla HIV lapsilla vesirokko ilmaantuvuus laskenut 63% Niillä lapsilla, joita ei voida rokottaa, vesirokon ilmaantuvuus on laskenut 90 %

10 Vesirokon aiheuttama kuolleisuusriski eri ikäryhmissä Lähde CDC

11 Yleisen vesirokkorokotuksen potentiaaliset haitat Lähde: Goldman GS and King PG Vaccine 2012 Vesirokon sairastaa noin 95 % väestöstä Lasten epidemiat toimivat vesirokon sairastaneilla tehosteina luonnolliselle immuniteetille Vyöruusu johtuu luonnollisen henkilön vesirokkoviruksen immuniteetin heikentymisestä Vesirokon sairastavuuden lasku, johtaa siihen, että luonnon tehostevaikutukset puuttuvat rokottamattomilla ja sairastamattomilla voi johtaa siihen, että vesirokkovirus kohdataan vastaaikuisiässä morbiditeetti ja mortaliteetti kasvavat voi altistaa myös terveydenhuollon/laitosten työntekijöiden vesirokkoepidemioille jos työhön tulee ei immuuneja työntekijöitä voi johtaa siihen, että vyöruusu sairastetaan useammin, ja nuorempana

12 Työntekijöiden vesirokkorokotus (HUS:n käytäntö) Työhöntulo- tai muun terveystarkastuksen yhteydessä kysytään kaikilta työntekijöiltä, onko hän sairastanut vesirokon. sama koskee harjoittelemaan tulevia opiskelijoita Jos työntekijä ei tiedä sairastaneensa vesirokkoa tarkistetaan rokotusvaste tai aloitetaan rokotussarja vesirokkoa vastaan. Raskaana olevat rokotetaan vasta synnytyksen jälkeen. Jos vesirokolle altistunut työntekijä ei ole sairastanut vesirokkoa eikä häntä ole rokotettu: vesirokolle altistumisesta on alle 3 vrk (72 tuntia), altistunut rokotetaan ( % ehkäisy tehokkuus) vesirokolle altistumisesta on yli 3 vrk tai henkilö on raskaana, otetaan yhteyttä infektiolääkäriin asikloviirilääkitys, VZIG, IVIG

13 Terveydenhuollon työntekijöiden seropositiivisuus (Israel; Lähde: Chazan B et al Am J Infect Control 2008;36:436-8)

14 Terveydenhuollon laitosten vesirokkoepidemiat Useita epidemioita kuvattu kirjallisuudessa Epidemiat ovat saaneet alkunsa usein vyöruusupotilaasta, joskus vesirokkopotilaasta Epidemia (5 työntekijää) on kuvattu myös työntekijöillä, joilla on ollut työhöntulotarkastuksessa vesirokkovasta-aineita* vääriä positiivisia esiintyi 17 %.lla testatuista Immuniteetti vesirokkoa vastaan pitäisi olla väh. 94 % terveydenhuollon työntekijöillä, jotta ei synny epidemioita *Behrman A, et al Infect Control Hosp Epidemiol 2003;24:

15 Vyöruusu eli Varicella Zoster Vyöruusu on vesirokkoviruksen spinaali tai aivohermon hermottomalla ihoalueella esiintyvä rakkulainen ihottuma Noin 50 % esintyy rintakehän alueella, 15 % kasvojen Tyypillisesti rajoittuu keskiviivaan Voi esiintyä myös useamman dermatomin alueella Voi aiheuttaa myös meningiitin Latentin viruksen reaktivaatio

16 Vyöruusu eli Varicella Zoster Ilmaantuvuus 2-5 tapausta/1000 asukasta/vuosi Yleistymässä? Lapsilla harvinainen, mutta voi esiintyä Aikuisten ilmaantuvuus suurimmillaan vuotiailla 2/3 tapauksista yli 45 vuotiailla Tavallinen maligniteettien ja erityisesti lymfaattisten maligniteettien yhteydessä Hodgkinin taudin yhteydessä jopa 25 %:lla muutaman vuoden sisällä Syynä ajatellaan olevan soluvälitteisen immuniteetin heikentyminen, joka ei pysty estämään enää latentin viruksen reaktivaatiot 1000 henkilöstä, jotka elävät 85 vuotiaiksi 500 saa vyöruusun kerran 10 kaksi kertaa ja yksi ihminen kolme kertaa

17 Vyöruusu eli Varicella Zoster Komplikaatiot postherpeettinen neuralgia kehittyy puolelle yli 50 vuotiaista yli 60 vuotiailla kivun kesto voi olla kuukausia hermosärky voi olla kovaa ja hoidollinen ongelma meningoenkefaliitti, jopa ilman ihorakkuloita kasvojen alueella keratiitti, iridosykliitti, sekundaarinen glaukooma, makuaistin häviäminen, kasvohermohalvaus motorisen hermon halvaus, Guillain-Barren oireyhtymä, poikittaismyeliitti, myosiitti 2-4 % yleistynyt herpes zoster viskeraalinen vesirokko

18 Vyöruusu eli Varicella Zoster Vyöruusu yleistyy Väestön ikääntyminen, immunipuutosten ja immunosuppreissivisten hoitojen lisääntyminen Lasten vesirokkorokotusten vaikutusta pohditaan jos vesirokkovirusta ei kohdata, niin toistuvien virusten kohtamisten aiheuttama tehostevaikutus puuttuu Vyöruusu aiheuttaa noin 4-5 kertaa suuremmat lääketieteelliset kustannukset kuin vesirokon* Vyöruusun arvioidaan aiheuttavan noin 4x enemmän kuolemia ja 2x enemmän sairaalahoitojaksoja kuin vesirokon* *Lähde: Goldman GS and King PG Vaccine 2012

19 Vyöruusu ja vesirokkoviruksen aerolisaatio Lähde: Suzuki K et al JID 2004;189: Sairaalan otettuja vyöruusupotilaita vyöruusu rintakehän alueella 7 pt:n rakkulat peitettiin ennen eristyshuoneeseen menoa hydrokolloidi sidoksella (Duoactive) 6 pt:n rakkulat tavallisella sideharso siteellä PCR mentelmällä selvitettiin vesirokkovirusta nielu, sidoksen päältä, huoneen ilmapuhdistimen pinnalta Tulokset hydrokolloidi ryhmässä ei kertaakaan löydetty virusta siteen päältä tai ilmanpuhidtimesta sideharsoryhmässä kaikilta löytyi siteen päältä ja ilman puhdistimesta nileunäytteistä 2 vs 4 potilaalta Hydrokolloidiside estää viruksen leviämistä ympäristöön tehokkaammin kuin tavallinen side

20 Vyöruusu rokote OKA virusrokote, joka sisältää 14 x määrän virusta verrattuna vesirokkorokotteeseen Yleinen rokotus teho vyörusun estossa 51 %, heikkenee iän mukana Parhain teho vuotiaiden ryhmässä Teho postherpeettisen neuralgian ehkäisyssä 67% Vasta-aiheet kuten vesirokkorokotuksillakin

21 Vyöruusu immunopuutteisilla potilailla Oireet alkavat usein kutinalla tai kivulla affisoituneen ihosegmentin alueella Muutamaa vrk myöhemmin tyypilliset rakkulamuutokset paikallisesti syvästi immuunipuutteisella rakkulat usein nekroottisia, syviä Voi levitä nopeasti immuunipuutteisella potilaalla yleistynyt vesirokko: kuume, pneumonia, viskeraalinen leviäminen enkefaliitti Lisääntynyt riski ainakin (JIH J-S ym Acta Derm veneroeol 2009;89: ) Lymfooma/leukemia (RR1.9) rintasyöpäpotilailla (RR 1.6) maksasyöpäpotilailla (RR 1.2)

22 Altistuminen Vesirokkovirukselle laitoksessa Jos olet sairastanut vesirokon tai sinulla on ollut vyöruusu ja kohtaat vyöruusu- tai vesirokkopotilaan sinulla on mahdollisuus vahvistaa vastustuskykäsi ja hyvällä onnella voit lykätä vyöruusun esiintymistä älä kuitenkaan levitä (esim.käsissäsi) virusta muille potilaille Jollet tiedä sairastaneesi vesirokkoa suojaudu hyvin vesirokko/ vyöruusu potilaalta: ilmaeristys hanki vesirokkorokote tai pyydä määrittämään vasta-aineet pikaisesti

23 Altistuminen vesirokkovirukselle etkä tiedä sairastaneesi vesirokkoa Vesirokkorokotus niin pian kuin mahdollista (3-5 vrk:n sisään) Jos rokote vasta-aiheinen: Varicella zoster immunoglobuliini (96 tunnin sisällä), jos ei saatavilla niin IVIG Altistunut työntekijä, jolta puuttuu immuniteetti poissa töistä 8 vrk ensimmäisen altistuksen alusta kunnes 21 vrk:ta kulunut viimeisestä altistuksesta (jos saanut VZIG 28 vrk:ta) Ilmaeristys varotoimet altistuneille potilaille, joilla ei immuniteettia Altistuneiden potilaiden kanssa noudatetaan samoja hoito linjauksia Lähde CDC: 2007 Guideline for Isolation Precautions: Preventing Transmission of Infectious Agents in Healthcare Settings

24 Vyöruusu- ja vesirokkopotilaan eristäminen (HUS sairaalhygieniaohjeet) Vyöruusu tavallisella osastolla: kosketuseristys Vyöruusu immuunipuutteisten ostastolla: ilmaeristys Sulkutilalla ja tehokkaalla ilmanvaihdolla varustettu, käytävään nähden alipaineinen huone Muissa tapauksissa jos ilmaeristyshuonetta ei ole käytettävissä voidaan käyttää yhden hengen, mielellään sulullista huonetta tai kohorttia Potilashuoneessa ilmaeristys jatkuu 2 tuntia potilaan poistumisen jälkeen Vesirokko kosketus ja ilmaeristys

25 Altistuminen Vesirokkovirukselle laitoksessa Vesirokko kannattaa sairastaa lapsena tai rokottaa lapset vesirokkoa vastaan 12 vuoden iässä pitäisi arvioida onko immuniteettia vesirokkoa vastaan Jos vesirokkorokotus tulee yleiseen ohjelmaan, niin immuniteetin on hyvä olla kunnossa ennen aikuisikää (rokotus tai sairastettu vesirokko lähes kaikilla) Aikuisena kannattaa miettiä vyöruusurokotetta uusia vyöruusurokotteita on tutkimuksissa inaktiiveja, sopivat myös immuunipuutteisille teho?

Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset. V-J Anttila 21.4.2016

Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset. V-J Anttila 21.4.2016 Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset V-J Anttila 21.4.2016 Terveydenhuoltohenkilökunnan rokotukset: säädöspohja Tällä hetkellä säädöstasolla kyse on lähinnä työturvallisuuslain ja työterveyshuoltolain

Lisätiedot

Bakteerimeningiitti ja vesirokko/vyöruusu -infektiontorjunnalliset näkökannat. Niina Kerttula infektiolääkäri 16.10.2015

Bakteerimeningiitti ja vesirokko/vyöruusu -infektiontorjunnalliset näkökannat. Niina Kerttula infektiolääkäri 16.10.2015 Bakteerimeningiitti ja vesirokko/vyöruusu -infektiontorjunnalliset näkökannat Niina Kerttula infektiolääkäri 16.10.2015 1 Lapsi voi saada vesirokon isovanhempansa vyöruususta. Oikein/väärin? Suomalaiset

Lisätiedot

Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa

Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa - mikä suoja suomalaisilla? Tartuntatautikurssi 15.4.2015 15.4.2015 Virusinfektiot-yksikkö/ Mia Kontio 1 Tuhkarokko: epäíly ja varmistus Oireet 7-21 vrk tartunnasta:

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön ja opiskelijoiden rokotukset potilaiden suojaksi

Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön ja opiskelijoiden rokotukset potilaiden suojaksi Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön ja opiskelijoiden rokotukset potilaiden suojaksi Taneli Puumalainen 6.4.2017 Sidonnaisuudet tartuntatautilakiin Sosiaali- ja terveysministeriön virkamiehenä mukana

Lisätiedot

Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan

Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan 25.11.2014 Katariina Kainulainen Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri HUS, infektioklinikka Influenssaepidemia vanhainkodissa

Lisätiedot

Rokkotaudit ja raskaus. Tammikuun kihlaus 29.1.2016 Minttu Lahtinen Erikoistuva lääkäri, K-SKS Naistentaudit ja synnytykset

Rokkotaudit ja raskaus. Tammikuun kihlaus 29.1.2016 Minttu Lahtinen Erikoistuva lääkäri, K-SKS Naistentaudit ja synnytykset Rkktaudit ja raskaus Tammikuun kihlaus 29.1.2016 Minttu Lahtinen Erikistuva lääkäri, K-SKS Naistentaudit ja synnytykset Vesirkk Vihurirkk Parvrkk Tuhkarkk Vauvarkk Enterrkk Rkktaudit Rkktaudit Tarttuvia

Lisätiedot

TOIMENPITEET TUHKAROKKOEPÄILYSSÄ

TOIMENPITEET TUHKAROKKOEPÄILYSSÄ (6) 1 Infektioyksikkö 13.9.2011 TOIMENPITEET TUHKAROKKOEPÄILYSSÄ Tuhkarokkoa on syytä epäillä henkilöllä, jolla on kuume ja ihottuma sekä vähintään yksi seuraavista oireista: yskä, nuha tai konjunktiviitti

Lisätiedot

Liite III. Valmisteyhteenvetojen ja pakkausselosteiden tiettyihin kohtiin tehtävät korjaukset

Liite III. Valmisteyhteenvetojen ja pakkausselosteiden tiettyihin kohtiin tehtävät korjaukset Liite III Valmisteyhteenvetojen ja pakkausselosteiden tiettyihin kohtiin tehtävät korjaukset 55 Monovalenttisten tuhkarokkorokotteiden valmisteyhteenvetojen tiettyihin kohtiin tehtävät korjaukset Kohta

Lisätiedot

Ebola tietoisku. Veli-Jukka Anttila osastonylilääkäri HYKS/Tulehduskeskus/infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö

Ebola tietoisku. Veli-Jukka Anttila osastonylilääkäri HYKS/Tulehduskeskus/infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö Ebola tietoisku Veli-Jukka Anttila osastonylilääkäri HYKS/Tulehduskeskus/infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö Perusasioita Ebola viruksesta Kuuluu filovirusten sukuun Ainakin 5 eri Ebola viruslajia

Lisätiedot

Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö

Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Työperäinen tuberkuloosi epidemia V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Tuberkuloosi ja terveydenhuoltohenkilöstö Suomessa terveydenhuoltohenkilökunnan

Lisätiedot

Hevosten rokottaminen. Eläinlääkäri Martti Nevalainen Intervet Oy, osa Schering-Plough konsernia

Hevosten rokottaminen. Eläinlääkäri Martti Nevalainen Intervet Oy, osa Schering-Plough konsernia Hevosten rokottaminen Eläinlääkäri Martti Nevalainen Intervet Oy, osa Schering-Plough konsernia Miksi rokotuttaa hevosia? Pyritään ennaltaehkäisemään tai lieventämään tartuntatauteja, jotka saattavat aiheuttaa

Lisätiedot

HIV- ja hepatiitti-äitien lapset mitä tutkimuksia tarvitaan ja milloin?

HIV- ja hepatiitti-äitien lapset mitä tutkimuksia tarvitaan ja milloin? HIV- ja hepatiitti-äitien lapset mitä tutkimuksia tarvitaan ja milloin? Maija Rummukainen Infektioylilääkäri 29.9.2016 Virus HAV HBV HCV HDV HEV Suku Pikorna Hepdna Flavi Deltaviridae Hepeviridae Tyyppi

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO TicoVac ja TicoVac Junior 29.12.2015, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Puutiaisaivotulehdus (TBE) on keskushermostoon

Lisätiedot

Tutkimus odottaville äideille.

Tutkimus odottaville äideille. Tutkimus odottaville äideille. Hyvä odottava äiti! Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskus toteuttaa paikkakunnallasi tutkimuksen, jolla selvitetään kuinka tehokkaasti yleisesti käytössä olevan dtap-

Lisätiedot

Terveydenhuollon henkilökunnan rokotukset potilaiden suojaksi

Terveydenhuollon henkilökunnan rokotukset potilaiden suojaksi Terveydenhuollon henkilökunnan rokotukset potilaiden suojaksi Taneli Puumalainen 14.11.2016 15.11.2016 1 Esityksen sisältö Olemassa oleva lakiperusta henkilökunnan rokotuksiin Uuden tartuntatautilakiluonnoksen

Lisätiedot

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5. Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.2008 1 Tavanomaiset varotoimet Tavanomaiset varotoimet Noudatetaan

Lisätiedot

Tuberkuloosi äitiysneuvolan näkökulmasta Jane Marttila, LT, EL Ylilääkäri, tartuntataudeista vastaava lääkäri, Turun kaupunki Ei sidonnaisuuksia

Tuberkuloosi äitiysneuvolan näkökulmasta Jane Marttila, LT, EL Ylilääkäri, tartuntataudeista vastaava lääkäri, Turun kaupunki Ei sidonnaisuuksia Tuberkuloosi äitiysneuvolan näkökulmasta Jane Marttila, LT, EL Ylilääkäri, tartuntataudeista vastaava lääkäri, Turun kaupunki Ei sidonnaisuuksia 27.4.2015 Marttila Jane 1 27.4.2015 Marttila Jane 2 27.4.2015

Lisätiedot

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä 30.9.2016 Kausi-influenssalöydökset PPSHP:ssä 2014-16 (Nordlab) 140 120 116 100 86 94 80 75 2014 60 40 20 16 18 27 42 36 39 29

Lisätiedot

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus

Lisätiedot

Vesirokko- ja vyöruusurokotteet

Vesirokko- ja vyöruusurokotteet Labquality Helsinki 12.2.2016 Vesirokko- ja vyöruusurokotteet Prof. Timo Vesikari Tampereen yliopisto Rokotetutkimuskeskus Varicella zoster -viruksen aiheuttamat taudit Vesirokko Lapsuusiän rokkotauti,

Lisätiedot

Veren välityksellä tarttuvat taudit. Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola

Veren välityksellä tarttuvat taudit. Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola Veren välityksellä tarttuvat taudit Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola Veren välityksellä tarttuvat taudit merkittävä tartunnanvaara taudeissa, joissa mikrobia

Lisätiedot

Tuberkuloosi yleistyy työikäisillä - työterveyshuollon rooli

Tuberkuloosi yleistyy työikäisillä - työterveyshuollon rooli Tuberkuloosi yleistyy työikäisillä - työterveyshuollon rooli LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström 7.3.2016 Työterveyslaitos Esittäjän Nimi www.ttl.fi 1 Sidonnaisuudet viimeisen kahden

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Jokainen 0,5 ml annos valmiiksi saatettua rokotetta sisältää:

VALMISTEYHTEENVETO. Jokainen 0,5 ml annos valmiiksi saatettua rokotetta sisältää: VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Varilrix injektiokuiva-aine ja liuotin, liuosta varten. Vesirokkorokote (elävä) 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Jokainen 0,5 ml annos valmiiksi saatettua

Lisätiedot

Elävä heikennetty vesirokkorokote rekisteröitiin

Elävä heikennetty vesirokkorokote rekisteröitiin Rokotus Timo Vesikari Vesirokko aiheuttaa Suomessa merkittävän tautitaakan ja myös kuolleisuutta. Nykyiset suositukset vesirokkorokotuksesta ovat osoittautuneet tehottomiksi. Vesirokon eliminoiminen edellyttäisi

Lisätiedot

Lasten tuberkuloosi ja sen ehkäisy. Eeva Salo Koulutuspäivä LPR 6.3.2007

Lasten tuberkuloosi ja sen ehkäisy. Eeva Salo Koulutuspäivä LPR 6.3.2007 Lasten tuberkuloosi ja sen ehkäisy Eeva Salo Koulutuspäivä LPR 6.3.2007 Tartuntatautirekisteri 1995-2006 alle 15-vuotiaiden tb-tapaukset Suomessa 10 8 6 4 2 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003

Lisätiedot

VAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹

VAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹ Henkilökunta ohje/ Taulukko Varotoimi ja eristyssuositukset infektiosairauksissa ¹ VAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹ Absessi: - runsaasti erittävä http://ohjepankki.vsshp.fi/fi/6303/10027/

Lisätiedot

Influenssarokotus miksi ja kenelle? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2016

Influenssarokotus miksi ja kenelle? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2016 Influenssarokotus miksi ja kenelle? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2016 Influenssa Lisää väestön sairastuvuutta 5 15 % aikuisista ja 20 30 % lapsista sairastuu

Lisätiedot

Keskisuomalaiset zoonoosit

Keskisuomalaiset zoonoosit Keskisuomalaiset zoonoosit Alueellinen tartuntatautikoulutuspäivä 3.5.2016 Sanna Kilpinen www.terve.fi Zoonoosi? from Greek: ζῷον zoon "animal" Eläimen, yleensä selkärankaisen, infektiotauti, joka voi

Lisätiedot

Uusi tartuntatautilaki. Terveydenhuollon henkilökunnan rokotukset potilaiden suojaksi

Uusi tartuntatautilaki. Terveydenhuollon henkilökunnan rokotukset potilaiden suojaksi Uusi tartuntatautilaki Terveydenhuollon henkilökunnan rokotukset potilaiden suojaksi Taneli Puumalainen 24.11.2016 1.12.2016 1 Esityksen sisältö Olemassa oleva kansallisen rokotusohjelman lakiperusta Uuden

Lisätiedot

Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin

Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin Th Nina Strömberg Rokotusohjelmayksikkö THL 5.4.2016 1 Rokottamisen muistisäännöt Rokottamisessa ja rokotussarjojen aikatauluttamisessa on tietyt lainalaisuudet,

Lisätiedot

Pikkulasten rokotuskattavuus esimerkkinä rotavirusrokotukset. Tuija Leino, Rokotusohjelmayksikkö, THL

Pikkulasten rokotuskattavuus esimerkkinä rotavirusrokotukset. Tuija Leino, Rokotusohjelmayksikkö, THL Pikkulasten rokotuskattavuus esimerkkinä rotavirusrokotukset Tuija Leino, Rokotusohjelmayksikkö, THL Rokotuskattavuus tarkoittaa: ROKOTUSTIEDOT! ROKOTETUT KOKO VÄESTÖ VÄESTÖN TIEDOT! Rokotuskattavuutta

Lisätiedot

IHON JA LIMAKALVOJEN VIRUSINFEKTIOT I Herpesvirusinfektiot

IHON JA LIMAKALVOJEN VIRUSINFEKTIOT I Herpesvirusinfektiot IHON JA LIMAKALVOJEN VIRUSINFEKTIOT I Herpesvirusinfektiot 19.4.2012 Hannamari Välimaa, LT, HLL Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Virologian osasto, Haartman instituutti, HY Huslab ja Suu ja leukasairauksien

Lisätiedot

VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni

VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni EBV-infektio VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ I SUURENTUNEET IMUSOLMUKKEET KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ II KATTEISET NIELURISAT NIELUN VERENPURKAUMAT KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ III

Lisätiedot

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan

Lisätiedot

HPV rokotus. Tuija Leino, LT, ylilääkäri, Rokotusohjelmayksikkö. Ei sidonnaisuuksia Osastolla rokotetutkimuksia GSK:n rokotteilla

HPV rokotus. Tuija Leino, LT, ylilääkäri, Rokotusohjelmayksikkö. Ei sidonnaisuuksia Osastolla rokotetutkimuksia GSK:n rokotteilla HPV rokotus Tuija Leino, LT, ylilääkäri, Rokotusohjelmayksikkö Ei sidonnaisuuksia Osastolla rokotetutkimuksia GSK:n rokotteilla Uusi rokote tulossa markkinoille! Gardasil 9 HPV16 ja 18 HPV 6 ja 11 kondyloomasuoja

Lisätiedot

Torjuntatoimet hepatiitti A -tapauksen ja -epidemian yhteydessä Toimenpideohje

Torjuntatoimet hepatiitti A -tapauksen ja -epidemian yhteydessä Toimenpideohje SUOSITUS -tapauksen ja -epidemian yhteydessä Toimenpideohje Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie 116) 00271 Helsinki Puhelin: 029 524 6000 www.thl.fi 3 2012 Suositus 3/2012 -tapauksen

Lisätiedot

Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita

Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita 1 (5) Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita 1. KUINKA TOIMIT, JOS EPÄILET SAIRASTUNEESI H1N1-INFLUENSSAAN? Jos epäilet sairastuneesi A(H1N1)-influenssaan, ÄLÄ MENE SAIRAANA TYÖHÖN, älä mene suoraan työterveyshuollon/

Lisätiedot

Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö

Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Miten rokottaminen suojaa yksilöä? Immuunijärjestelmä Taudinaiheuttajilta suojaavan immuniteetin

Lisätiedot

INFLECTRA SEULONTAKORTTI

INFLECTRA SEULONTAKORTTI Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon

Lisätiedot

Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015

Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015 Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015 Perusasiaa Tartuntatapa Esiintyy iholla ja nielussa Pisara- ja kosketustartunta

Lisätiedot

Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus?

Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus? Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus? Kausi-influenssarokotus on tehokas keino ehkäistä influenssan leviämistä Henkilökunnan influenssarokotuksille on vahvat perusteet Henkilökunta on merkittävä

Lisätiedot

Toimenpideohje torjuntatoimista vesirokkotapauksen yhteydessä

Toimenpideohje torjuntatoimista vesirokkotapauksen yhteydessä OHJAUS Toimenpideohje torjuntatoimista vesirokkotapauksen yhteydessä Topi Turunen Eeva Pekkanen Outi Lyytikäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie 166) 00271 Helsinki Puhelin: 029

Lisätiedot

Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta. 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS

Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta. 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS Tb ja hoitohenkilökunta Tartunta ja suojautuminen Tb tilanne Pohjois-Savossa Valvottu

Lisätiedot

Rabies. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö PPSHP 161015

Rabies. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö PPSHP 161015 Rabies Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö PPSHP 161015 Aasia Afrikka Etelä- ja Väli- Amerikka Suuren tautiriskin maat Virustauti, jota esiintyy 150 maassa Koirat valtaosin

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. ZOSTAVAX Injektiokuiva-aine ja liuotin, suspensiota varten esitäytetyssä ruiskussa vyöruusurokote (herpes zoster), elävä

PAKKAUSSELOSTE. ZOSTAVAX Injektiokuiva-aine ja liuotin, suspensiota varten esitäytetyssä ruiskussa vyöruusurokote (herpes zoster), elävä PAKKAUSSELOSTE ZOSTAVAX Injektiokuiva-aine ja liuotin, suspensiota varten esitäytetyssä ruiskussa vyöruusurokote (herpes zoster), elävä Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, ennen kuin sinut rokotetaan

Lisätiedot

Suutaudit 4 Virusinfektiot

Suutaudit 4 Virusinfektiot Suutaudit 4 Virusinfektiot Jaana Hagström, HLT, EHL Patologian laitos/haartman instituutti ja Suupatologian osasto/ Hammaslääketieteen laitos, Helsingin Yliopisto Virusinfektiot Herpesvirukset Herpes simplex

Lisätiedot

BCG-rokotusohjelman muutos. Satu Rapola Rokoteosasto Kansanterveyslaitos

BCG-rokotusohjelman muutos. Satu Rapola Rokoteosasto Kansanterveyslaitos BCG-rokotusohjelman muutos Satu Rapola Rokoteosasto Kansanterveyslaitos BCG-rokote Tuberkuloosia vastaan Sisältää Mycobacterium bovis kannasta heikennettyjä Bacillus-Calmette-Guérin bakteereita BCG-kanta

Lisätiedot

Tuberkuloosi ja raskaus. Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 16.4.2015

Tuberkuloosi ja raskaus. Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 16.4.2015 Tuberkuloosi ja raskaus Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 16.4.2015 Tuberkuloosi Suomessa 500 450 400 350 Tapauksia 300 250 200 Keuhkotbc Muu tbc 150 100 50

Lisätiedot

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitysteiden anatomiaa Hengitystietautien merkitys hevostaloudelle jalkavaivojen

Lisätiedot

Toimenpideohje torjuntatoimista sikotautitapauksen yhteydessä

Toimenpideohje torjuntatoimista sikotautitapauksen yhteydessä OHJAUS Toimenpideohje torjuntatoimista sikotautitapauksen yhteydessä Sohvi Kinnula Topi Turunen Jussi Sane Outi Lyytikäinen Markku Kuusi Mia Kontio Tuija Leino Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie

Lisätiedot

Penikkatauti turkiseläimillä

Penikkatauti turkiseläimillä Penikkatauti turkiseläimillä Ajankohtaista tarttuvista eläintaudeista teemapäivä 21.5.2013 Ulla-Maija Kokkonen ELT, erikoiseläinlääkäri Evira Tutkimus- ja laboratorio-osasto Eläintautivirologian tutkimusyksikkö

Lisätiedot

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI www.ett.fi ETT ry VIRUSRIPULIT, HENGITYSTIETULEHDUKSET Ajoittain esiintyviä, erittäin helposti leviäviä V. 2012 tarttuvaa, voimakasoireista koronavirusripulia (?)

Lisätiedot

Veren välityksellä tarttuvat taudit ja verialtistustapaturma

Veren välityksellä tarttuvat taudit ja verialtistustapaturma Veren välityksellä tarttuvat taudit ja verialtistustapaturma VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö Esa Rintala 29.3.2017 Hepatiittitapaukset VSSHP:n alueella 160 140 146 Hepatiitit, VSSHP

Lisätiedot

Tauti Aiheuttaja Itämisaika Tartunta-aika Oireet Hoito Ehkäisy Poissaolo. Kuume, väsymys, lihassärky, nuha, kurkkukipu, yskä.

Tauti Aiheuttaja Itämisaika Tartunta-aika Oireet Hoito Ehkäisy Poissaolo. Kuume, väsymys, lihassärky, nuha, kurkkukipu, yskä. HELSINGIN KAUPUNKI VARHAISKASVATUSVIRASTO 12.1.2015 Taulukossa on tietoja tavallisimmista lasten sairauksista ja yleinen ohje poissaolosta. Lapsen sairastuessa tulee tarvittaessa kääntyä terveydenhuoltohenkilöstön

Lisätiedot

Tietojen keruu kontaktikartoituksessa. 8.10.2009 Tiina Kaisla

Tietojen keruu kontaktikartoituksessa. 8.10.2009 Tiina Kaisla Tietojen keruu kontaktikartoituksessa 8.10.2009 Tiina Kaisla Kontaktiselvitykseen liittyvät eri työvaiheet potilasasiakirjojen tarkastelu potilaan haastattelu kontaktien jäljittäminen tuberkuloosin tartuntariskin

Lisätiedot

Usein kysyttyä kausi-influenssarokotuksista

Usein kysyttyä kausi-influenssarokotuksista Lehdistötiedote 4.10.2011 Usein kysyttyä kausi-influenssarokotuksista 1) Suojaako viime talvena otettu sikainfluenssarokote edelleen? Syksyllä 2009 tai talvella 2010 otettu Pandemrix-rokote antaa edelleen

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,

Lisätiedot

Injektioneste, suspensio. Vaaleanpunertava tai valkoinen neste, joka sisältää valkoista sakkaa. Sakka sekoittuu helposti ravisteltaessa.

Injektioneste, suspensio. Vaaleanpunertava tai valkoinen neste, joka sisältää valkoista sakkaa. Sakka sekoittuu helposti ravisteltaessa. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Trilyme injektioneste, suspensio koirille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi annos (1 ml) sisältää: Vaikuttavat aineet: Inaktivoitu Borrelia burgdorferi sensu lato: Borrelia

Lisätiedot

BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS

BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS Lapsen tuberkuloosi on nyky-suomessa harvinainen tauti ei ole tuttu lääkäreille

Lisätiedot

Luonto ja rokotteet vahvistavat keskosen vastustuskykyä

Luonto ja rokotteet vahvistavat keskosen vastustuskykyä Luonto ja rokotteet vahvistavat keskosen vastustuskykyä Keskosvanhempien yhdistys Kevyt MLL Meilahden yhdistys ry 2007 Luonto ja rokotteet vahvistavat keskosen vastustuskykyä Keskoslapsen vanhemmille,

Lisätiedot

Eristyksen kesto. Sairauden kesto. Sairauden kesto. Oireiden kesto. Oireiden kesto

Eristyksen kesto. Sairauden kesto. Sairauden kesto. Oireiden kesto. Oireiden kesto 1 KOSKETUSERISTYS Käytetään potilailla, joilla tiedetään tai epäillään olevan helposti suoran tai epäsuoran kosketuksen välityksellä leviävä infektio. Kosketuseristyksen tarkoituksena on katkaista kosketustartuntatie.

Lisätiedot

Käytännön asiaa rokottamisesta

Käytännön asiaa rokottamisesta Käytännön asiaa rokottamisesta TH Nina Strömberg Rokotusten ja immuunisuojan osasto THL 16.2.2011 Valtakunnalliset Terveydenhoitajapäivät 2011 1 Rokotteiden säilyvyys Rokotteet ovat herkkiä lämpötilan

Lisätiedot

Tauti Aiheuttaja Itämisaika Tartunta-aika Oireet Hoito Ehkäisy Poissaolo. Kuume, väsymys, lihassärky, nuha, kurkkukipu, yskä.

Tauti Aiheuttaja Itämisaika Tartunta-aika Oireet Hoito Ehkäisy Poissaolo. Kuume, väsymys, lihassärky, nuha, kurkkukipu, yskä. HELSINGIN KAUPUNKI VARHAISKASVATUSVIRASTO 23.3.2016 Taulukossa on tietoja tavallisimmista lasten sairauksista ja yleinen ohje poissaolosta. Lapsen sairastuessa tulee tarvittaessa kääntyä terveydenhuoltohenkilöstön

Lisätiedot

Epidemioiden torjunta rokotuksin Tuija Leino, THL

Epidemioiden torjunta rokotuksin Tuija Leino, THL Epidemioiden torjunta rokotuksin 11.10.2012 Tuija Leino, THL 1 Lähtökohta Rokotteilla pystytään ehkäisemään eräiden tarttuvien tautien tartuntoja ja/tai oireiden ilmaantumista Voidaan ehkäistä mikrobin

Lisätiedot

Vakava kausi-influenssa. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri OYS/Infektioiden torjuntayksikkö 27.09.2013

Vakava kausi-influenssa. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri OYS/Infektioiden torjuntayksikkö 27.09.2013 Vakava kausi-influenssa Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri OYS/Infektioiden torjuntayksikkö 27.09.2013 Mikä on influenssa Influenssavirusten (influenssa A tai influenssa B) aiheuttama äkillinen ylempien

Lisätiedot

Lasten rokotukset. HBV - riskiryhmät. Suomen rokotusohjelma. Suomen lasten rokotusohjelma - riskiryhmät. Suomen rokotusohjelma - riskiryhmät

Lasten rokotukset. HBV - riskiryhmät. Suomen rokotusohjelma. Suomen lasten rokotusohjelma - riskiryhmät. Suomen rokotusohjelma - riskiryhmät Suomen rokotusohjelma Lasten rokotukset 27.9.2013 Yleinen rokotusohjelma Rota DTaP-IPV-Hib + Rota + PCV DTaP-IPV-Hib + Rota + PCV DTaP-IPV-Hib + PCV MPR Influenssa DTaP-IPV MPR dtap tulossa: HPV Lapset

Lisätiedot

BCG-rokotteen käyttö. Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006

BCG-rokotteen käyttö. Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006 BCG-rokotteen käyttö Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 5/2006 ISSN 1238-5875 2 BCG-ROKOTTEEN KÄYTTÖ KANSANTERVEYSLAITOKSEN ROKOTUSSUOSITUS 2006 Sosiaali- ja

Lisätiedot

Henkilökunnan influenssarokotus mitä ja miksi? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2015

Henkilökunnan influenssarokotus mitä ja miksi? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2015 Henkilökunnan influenssarokotus mitä ja miksi? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2015 Influenssa Lisää väestön sairastuvuutta 5 15 % väestöstä sairastuu jokaisen

Lisätiedot

LIITE 1 VALMISTEYHTEENVETO

LIITE 1 VALMISTEYHTEENVETO LIITE 1 VALMISTEYHTEENVETO 1 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Zostavax, injektiokuiva-aine ja liuotin, suspensiota varten. Zostavax, injektiokuiva-aine ja liuotin suspensiota varten, esitäytetty ruisku vyöruusurokote

Lisätiedot

Ajankohtaista infektioiden torjunnasta. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri /OYS Infektioiden torjuntayksikkö 261015

Ajankohtaista infektioiden torjunnasta. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri /OYS Infektioiden torjuntayksikkö 261015 Ajankohtaista infektioiden torjunnasta Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri /OYS Infektioiden torjuntayksikkö 261015 Mikä on runsaasti kosketeltujen pintojen merkitys influenssan leviämisessä? 49 näytettä

Lisätiedot

Päivähoidon ja koulun epidemiahoidon ABC

Päivähoidon ja koulun epidemiahoidon ABC Päivähoidon ja koulun epidemiahoidon ABC Alueellinen tartuntatautipäivä 2.2.2016 Miia koskinen Aluehygieniahoitaja Sairaanhoitaja YAMK Käsitteitä Tartuntatauti = tauti, joka aiheuttaja siirtyvät välillisesti

Lisätiedot

Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö

Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Asia on kyllä tärkeä mutta älkää olko huolissanne? Terveydenhuollon laitoksessa

Lisätiedot

Tutkimus odottaville äideille.

Tutkimus odottaville äideille. Tutkimus odottaville äideille. Suojaa itsesi ja lapsesi influenssalta Hyvä odottava äiti! Tiesitkö, että influenssa on vakava tauti sekä odottavalle äidille että imeväisikäiselle lapselle? Se on myös riski

Lisätiedot

Tuhkarokko meillä ja muualla

Tuhkarokko meillä ja muualla Tuhkarokko meillä ja muualla Mia Kontio Virologian yksikkö Tartuntatautiseurannan ja torjunnan osasto Labquality päivät 10.2.2012 26.2.2012 Tuhkarokko meillä ja muualla/mia Kontio 1 TUHKAROKKO (morbilli,

Lisätiedot

Sairaalahygienia 18.03.2014

Sairaalahygienia 18.03.2014 Sairaalahygienia 18.03.2014 1(5) VERIALTISTUSTEN ARVIOINTI Työperäisen veritartuntavaaran muodostavat hepatiitti-b ja C virukset (HBV ja HCV) sekä HI-virus. Tartunnan voi saada verisen terävän esineen

Lisätiedot

NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume

NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume 1. MIKÄ ON NLRP12-GEENIIN LIITTYVÄ TOISTUVA KUUME? 1.1 Mikä se on? NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume on perinnöllinen

Lisätiedot

Tuhkarokkotapausten hoito ja torjunta VSSHP:ssa

Tuhkarokkotapausten hoito ja torjunta VSSHP:ssa Tuhkarokkotapausten hoito ja torjunta VSSHP:ssa Tämä on toimenpideohje torjuntatoimista tuhkarokkotapausten yhteydessä Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin alueella. Tämä ohje perustuu THL:n suositukseen

Lisätiedot

MATKAILIJAN ROKOTUKSET JA NEUVONTA

MATKAILIJAN ROKOTUKSET JA NEUVONTA MATKAILIJAN ROKOTUKSET JA NEUVONTA Anu Kantele HYKS, Infektioklinikka 18.09.2012 Yleistä terveysriskeistä Matkalla sairastutaan Matkailijoiden kuolinsyyt (ISTM) sisätauti 14 % 1) Samoihin tauteihin kuin

Lisätiedot

Tutkimus. Terveys. Turvallisuus. Rokotetutkimusta - terveemmän tulevaisuuden puolesta.

Tutkimus. Terveys. Turvallisuus. Rokotetutkimusta - terveemmän tulevaisuuden puolesta. Tutkimus. Terveys. Turvallisuus. Rokotetutkimusta - terveemmän tulevaisuuden puolesta. ROKOTETUTKIMUSTA terveemmän tulevaisuuden puolesta Tarttuvien tautien ennaltaehkäisy edellyttää rokotteiden jatkuvaa

Lisätiedot

Puutiaisaivotulehdusrokotuskampanjan. vuosina 2011 2015 SUOSITUS

Puutiaisaivotulehdusrokotuskampanjan. vuosina 2011 2015 SUOSITUS Puutiaisaivotulehdusrokotuskampanjan jatko Ahvenanmaalla vuosina 2011 2015 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie 166) 00271 Helsinki Puhelin: 020 610 6000 www.thl.fi 1 2011 1 PUUTIAISAIVOTULEHDUSROKOTUSKAMPANJAN

Lisätiedot

Suomen rokotuskattavuus

Suomen rokotuskattavuus Suomen rokotuskattavuus - Tarttisko tehdä jotain? Taneli Puumalainen 24.11.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Suomen kansallinen rokotusohjelma 2016 - Rotavirusrokote (RV) 2 kk - DTaP-IPV-Hib +RV+ Pneumokokkirokote

Lisätiedot

BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan ja hoitoon

BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan ja hoitoon BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan ja hoitoon Seinäjoki 30.10.2007 Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislää ääkäri TaYS Lastenklinikka BACILLE CALMETTE GUERIN

Lisätiedot

Tauti Aiheuttaja Itämisaika Tartunta-aika Oireet Hoito Ennaltaehkäisy/ toimenpiteet

Tauti Aiheuttaja Itämisaika Tartunta-aika Oireet Hoito Ennaltaehkäisy/ toimenpiteet Tauti Aiheuttaja Itämisaika Tartunta-aika Oireet Hoito Ennaltaehkäisy/ toimenpiteet Nuhakuume, hengitystieinfektio Influenssa A, B Silmätulehdus Tulirokko Nielutulehdus eli angiina Yleensä samojen virusten

Lisätiedot

Nuha, yskä, kurkkukipu, mahdollisesti myös kuume, väsymys. Äkillisesti alkava korkea kuume, samat kuin flunssassa

Nuha, yskä, kurkkukipu, mahdollisesti myös kuume, väsymys. Äkillisesti alkava korkea kuume, samat kuin flunssassa Tauti Aiheuttaja Itämisaika Tartunta-aika Oireet Hoito Ennaltaehkäisy/ toimenpiteet Poissaolo Nuhakuume, hengitystie-infektio Influenssa A, B 1-3 vrk 1-3 vrk 1 vrk ennen oireita jatkuen 5 vrk oireiden

Lisätiedot

GlaxoSmithKline Consumer Healthcare Piispasilta 9 A 02230 Espoo. Hoida huuliherpestä ennen kuin se puhkeaa kunnolla

GlaxoSmithKline Consumer Healthcare Piispasilta 9 A 02230 Espoo. Hoida huuliherpestä ennen kuin se puhkeaa kunnolla GlaxoSmithKline Consumer Healthcare Piispasilta 9 A 02230 Espoo 03/2006 (2006-2206-1) Hoida huuliherpestä ennen kuin se puhkeaa kunnolla Huuliherpes Herpes Simplex -virus 1 Mikä on huuliherpes ja miten

Lisätiedot

PISARA- JA KOSKETUSVAROTOIMET MILLOIN JA MITEN?

PISARA- JA KOSKETUSVAROTOIMET MILLOIN JA MITEN? PISARA- JA KOSKETUSVAROTOIMET MILLOIN JA MITEN? Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 25.4.2016 13.45-14.30, Ls 5 Hygieniahoitaja Sirpa Ukkola p. 040-5094107

Lisätiedot

THL HPV-rokotekampanja

THL HPV-rokotekampanja Lähtökohta Brief Kampanja HPV-rokotteelle Kohderyhmänä tyttäret ja äidit/vanhemmat Tavoite: herättää mielenkiinto, jakaa tietoa Sävy: luotettava, selkeä Konsepti Taloustutkimus kartoitti lähtötilanteen

Lisätiedot

INFLUENSSAPOTILAAN HOITO ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA (Satakunnan keskussairaala)

INFLUENSSAPOTILAAN HOITO ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA (Satakunnan keskussairaala) 1 (6) 26.1.2016 RUS / RM Infektioyksikkö ja Kliinisen mikrobiologian laboratorio INFLUENSSAPOTILAAN HOITO ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA (Satakunnan keskussairaala) Tämä on Satakunnan sairaanhoitopiirin ohje erikoissairaanhoitoon

Lisätiedot

Vyöruusun ehkäisy ja hoito

Vyöruusun ehkäisy ja hoito KATSAUS Anneli Lauhio ja Veli-Jukka Anttila Vyöruusun ehkäisy ja hoito 1608 Vyöruusun sairastaa 10 30 % väestöstä jossain elämänsä vaiheessa. Hoito asikloviirilla, valasikloviirilla tai famsikloviirilla

Lisätiedot

Vanhentunut. Suositus estolääkityksestä ja rokotteen käytöstä meningokokkitapausten yhteydessä SUOSITUS

Vanhentunut. Suositus estolääkityksestä ja rokotteen käytöstä meningokokkitapausten yhteydessä SUOSITUS SUOSITUS estolääkityksestä ja rokotteen käytöstä meningokokkitapausten yhteydessä Vanhentunut Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie 166) 00271 Helsinki Puhelin: 020 610 6000 www.thl.fi

Lisätiedot

TUBERKULOOSIN RISKIRYHMÄT JA NIIHIN KOHDISTUVAT TOIMET - ALUEKATSAUS

TUBERKULOOSIN RISKIRYHMÄT JA NIIHIN KOHDISTUVAT TOIMET - ALUEKATSAUS TUBERKULOOSIN RISKIRYHMÄT JA NIIHIN KOHDISTUVAT TOIMET - ALUEKATSAUS Jukka Heikkinen Infektioylilääkäri, PKSSK Valtakunnallinen tuberkuloosiohjelma 8.10.2007 Keuhkotuberkuloosi Pohjois-Karjalassa 20 18

Lisätiedot

Mitä kysyjille vastaisin?

Mitä kysyjille vastaisin? Myytinmurtajan arkipäivää Janne Laine Alueellinen sh-päivä 30.11.2016 Influenssarokotteen saavat maksutta ne, joiden terveydelle influenssa aiheuttaa oleellisen uhan tai joiden terveydelle influenssarokotuksesta

Lisätiedot

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla 1(5) Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla Yleistä Sairaalaympäristössä mikrobien keskeisin tartuntareitti on kosketustartunta.

Lisätiedot

TARTTUVA OKSENNUS- JA RIPULITAUTI

TARTTUVA OKSENNUS- JA RIPULITAUTI TARTTUVA OKSENNUS- JA RIPULITAUTI Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutus 6.5.2013 Hygieniahoitaja Reija Leiviskä P: 08-315 2574, e-mail: Reija.Leiviska@ppshp.fi

Lisätiedot

Keski-Suomen Seututerveyskeskus

Keski-Suomen Seututerveyskeskus Keski-Suomen Seututerveyskeskus Ohjeet tavallisimmista lasten tartuntataudeista Päivitetty 18.10.2012 /PL Tauti Aiheuttaja ANGIINA Streptokokkibakteeri Nenän ja nielun eritteet. 2 5 vrk. ENTEROROKKO (rokotetta

Lisätiedot

MILLOIN HOITOON?! Sitä vastoin muille päiväkodin tai koulun lapsille ei suositella ennalta ehkäisevää hoitoa.

MILLOIN HOITOON?! Sitä vastoin muille päiväkodin tai koulun lapsille ei suositella ennalta ehkäisevää hoitoa. MILLOIN HOITOON?! Aivokalvontulehdus Tarttuva aivokalvontulehdus (meningokokkibakteeri) tarttuu ilmasta. Bakteeri leviää ilmaan yskittäessä ja niistettäessä. Monilla lapsilla on meningokokkeja nenässä

Lisätiedot

Influenssapotilaan pisaraja kosketusvarotoimet

Influenssapotilaan pisaraja kosketusvarotoimet Influenssapotilaan pisaraja kosketusvarotoimet Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 17.10.2016 Tuula Keränen, hygieniahoitaja infektioiden torjuntayksikkö

Lisätiedot

IHON JA LIMAKALVOJEN VIRUSINFEKTIOT II

IHON JA LIMAKALVOJEN VIRUSINFEKTIOT II IHON JA LIMAKALVOJEN VIRUSINFEKTIOT II 20.4.2012 Hannamari Välimaa, HLL, LT Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Virologian osasto, Haartman instituutti, HY Suu ja leukasairauksien klinikka, HYKS IHON

Lisätiedot

Rokotukset lasten tulehduksellisissa reumasairauksissa 2.4.2012

Rokotukset lasten tulehduksellisissa reumasairauksissa 2.4.2012 1 Rokotukset lasten tulehduksellisissa reumasairauksissa 2.4.2012 1. Yleistä - Lastenreuma alkaa harvoin alle 1 vuoden iässä, minkä ansiosta lastenreuman diagnoosihetkellä suurin osa kansallisen rokotusohjelman

Lisätiedot

Toimenpideohje torjuntatoimista tuhkarokkotapausten yhteydessä

Toimenpideohje torjuntatoimista tuhkarokkotapausten yhteydessä Toimenpideohje torjuntatoimista tuhkarokkotapausten yhteydessä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö Laadittu 10.7.2013 (Harri Marttila) 1 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot