HATTULAN OSAYLEISKAAVAN LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET PÄIVITETTY RAPORTTI

Transkriptio

1 HATTULAN OSAYLEISKAAVAN LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET PÄIVITETTY RAPORTTI

2 HATTULAN OSAYLEISKAAVAN LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET Viite Ramboll

3 SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä 3 1. Johdanto 4 2. Osayleiskaava-alue Sijainti Maankäytön kytkeytyminen liikenneverkkoon Osayleiskaavassa esitetyt muutokset maankäyttöön Osayleiskaava-alueen aiheuttama liikenne Mitoitusennuste Maksimiennuste 7 3. Ajoneuvoliikenne Liikennemäärät vuonna Liikenne-ennuste vuodelle Osayleiskaavassa esitetyt muutokset liikenneverkkoon jalankulku ja pyöräily Joukkoliikenne Muuta Erikoiskuljetusreitit 14

4 TIIVISTELMÄ Hattulan keskeisten alueiden osayleiskaavaehdotuksessa on esitetty uusia asuntoja noin 3000 henkilölle. Tässä selvityksessä on päivitetty edellisen vaiheen liikenneselvitystä vastaamaan osayleiskaavaehdotukseen tehtyjä muutoksia. Lisäksi Merven suunnalle ja Aliniityn alueelle on esitetty uusia teollisuus- ja työpaikka-alueita yhteensä noin 160 hehtaarin edestä. Teollisuusalueista pääosan arvioidaan olevan logistiikkapalveluja. Hattulan maankäyttö tukeutuu voimakkaasti maantieverkkoon. Valtatie 3 (Tampere Helsinki) kulkee keskustan lounaispuolella, jonka rinnakkaistie on maantie 130. Kantatie 57 (Pälkäneentie) kulkee osayleiskaava-alueen läpi. Kolmen edellä mainitun poikittaisyhteytenä toimii Hattulantie (maantie 3051). Aulangontie (maantie 3053) yhdistää Hattulan Vanajaveden itäpuolelta Hämeenlinnaan. Osayleiskaavaehdotuksessa ei ole esitetty merkittäviä uusia verkollisia liikenneyhteyksiä, mutta valtatielle 3 on esitetty liikenteen kehittämisalue Merven teollisuusalueen kohdalle. Merven teollisuusaluetta palvelevan eritasoliittymän tarkka sijainti ratkaistaan tarkemmalla suunnittelulla. Eritasoliittymä parantaisi Merven teollisuusalueen saavutettavuutta sekä kilpailukykyä ja mahdollistaisi biopolttolaitoksen rakentamisen. Osayleiskaavan suurista aluevarauksista johtuen on laadittu kaksi vaihtoehtoista liikenne-ennustetta. Maksimiennusteessa on oletettu, että kaikki varatut uudet alueet toteutuvat vuoteen 2030 mennessä. Mitoitusennusteessa on oletettu, että 40 % varatuista uusista alueista rakentuu vuoteen 2030 mennessä. Valtatien 3 liikennemäärät kasvavat merkittävästi nykytilanteesta vuoteen 2030 mennessä: nykyinen ajon/vrk kasvaa ajoneuvoon vuorokaudessa. Kantatien 57 ja Hattulantien liikennemäärät kasvavat suhteellisesti merkittävästi. Esimerkiksi Hattulantien eteläpuolella kt 57 liikennemäärä kasvaa nykyisestä ajoneuvosta vuorokaudessa noin ajoneuvoon vuorokaudessa. Aulangontien (mt 3053) liikennemäärät kasvavat pohjoispäässä nykyisestä ajoneuvosta vuorokaudessa noin ajoneuvoon vuorokaudessa. Osayleiskaavan aiheuttama liikenteen lisääntymä Aulangontien eteläpäässä on ajon./vrk. Merven logistiikka-alueen liikennetuotos on merkittävä. Uusi eritasoliittymä valtatielle 3 vähentäisi Parolan keskustaajaman läpikulkuliikennettä parantaen liikenneturvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta. Jalankululla ja pyöräilyllä on nykyisin hyvät yhteydet osayleiskaava-alueella. Jalankulun ja pyöräilyn reitit ja yhteystarpeet on esitetty osayleiskaavaehdotuksessa. Verkkoa tulisi täydentää kantatien 57 osalta jatkuvaksi. Joukkoliikenteen pikavuoroliikennettä kulkee valtatien 3 ja kantatien 57 suunnissa. Joukkoliikenteen laatukäytävä suuntautuu Hämeenlinnan keskustasta maantien 3057, kantatien 57 ja Hattulantien kautta Hattulan keskustaan. Osayleiskaava lisää laatukäytävän varren asutusta yhteensä noin 1050 asukkaalla. Noin 60 % uudesta asutuksesta sijoittuu pyöräily- tai kävelymatkan päähän Parolan keskustasta ja taajamajunan pysähtymispaikasta. Keskimääräinen linnuntie-etäisyys uusilla asukkailla keskustaan on noin 2,5 kilometriä. Erikoiskuljetusreittejä kulkee kantatien 57, maantien 130 ja maantien 3051 kautta. Maantien 3052 lisäämistä Suurten erikoiskuljetusten tavoitetieverkkoon (SEKV) on esitetty verkon päivityksen yhteydessä. Esitetyt järjestelyt eivät edellytä muutoksia erikoiskuljetusreitteihin. 3

5 1. JOHDANTO Selvitys liittyy Hattulan keskeisten alueiden osayleiskaavaehdotus II:een. Osayleiskaavaehdotus on päivätty Edellisen vaiheen osayleiskaavaehdotukseen (päivätty ) laadittiin päivätty liikenneselvitys, jonka tekemisestä vastasivat Juha Jokela, Marjut Ahponen, Kaisu Laitinen ja Kimmo Heikkilä Ramboll Finland Oy:stä. Tämä raportti on liikenneselvityksen päivitys, jossa on huomioitu edellisen vaiheen jälkeen tapahtuneet osayleiskaavaehdotuksen muutokset asuin- ja työpaikkakortteleissa sekä Merven teollisuusalueelle kaavaillun bioenergialaitoksen synnyttämä lisäliikenne. Edelliseen vaiheeseen verrattuna asukasmäärä on vähentynyt ( ) ja teollisuus- ja työpaikka-alueiden määrä lisääntynyt noin 45 hehtaarilla. Liikenneselvityksen tarkistuksesta on vastannut Leena Manelius Ramboll Finland Oy:stä. 2. OSAYLEISKAAVA-ALUE 2.1 Sijainti Hattulan kunta sijaitsee Hämeenlinnan pohjoispuolella. Kunnassa asui marraskuussa 2012 noin asukasta. Osayleiskaava-alue on esitetty oheisessa kuvassa. Kuva 1 Osayleiskaavaehdotus

6 2.2 Maankäytön kytkeytyminen liikenneverkkoon Hattulan maankäyttö tukeutuu voimakkaasti maantieverkkoon. Valtatie 3 (Tampere Helsinki) kulkee keskustan lounaispuolella, jonka rinnakkaistie on maantie 130. Pälkäneentie (kt 57) kulkee osayleiskaava-alueen läpi yhdistäen Hattulan Pälkäneeseen. Kolme edellä mainittua tietä yhdistää poikittaissuunnassa Hattulantie (mt 3051). Aulangontie (mt 3053) yhdistää Hattulan Vanajaveden itäpuolelta Hämeenlinnaan. Parolannummentie (mt 3052) yhdistää Hattulantien Korpiniityn ja Parolannummen kautta Kalvolantiehen (mt 130). Katuyhteyksistä merkittävimpiä ovat keskustassa sijaitsevat Teollisuustie ja Merventie. Valtatielle 3 on eritasoliittymät Hattulan keskustan kohdalla Hattulantieltä ja Hämeenlinnan puolella kantatieltä 57. Kuva 2 Tieverkko. 5

7 Kuva 3 Tieverkko Hattulan keskustan kohdalla. 2.3 Osayleiskaavassa esitetyt muutokset maankäyttöön Osayleiskaavassa on esitetty pääosin uusia pientaloalueita. Yhteensä osayleiskaava-alueelle on esitetty uusia asuntoja noin henkilölle. Merven alueelle on esitetty teollisuus- ja työpaikka-alueita noin 130 hehtaarin alueelle. Teollisuusalueista pääosan arvioidaan olevan logistiikkapalveluja. Näiden lisäksi on osoitettu alueita mm. kouluille. Osayleiskaavassa on esitetty seuraavia aluevarauksia, jotka aiheuttavat liikenteellisiä vaikutuksia: Merven teollisuusalueelle teollisuus- ja varastoalueita noin 105 hehtaarin alalle Parolan luoteisosiin teollisuusalueita noin 30 hehtaarin alalle Kotirinteen alueelle ja Parolan pohjoisosiin pientaloasuntoja noin henkilölle Valtatien länsipuolelle Aliniityn alueelle työpaikka-alueita noin 11 hehtaarin alalle Rautatien ja vt 3:n väliin Taivaskallion läheisyyteen työpaikka-alueita noin 4 hehtaarin alalle Yllitynmäen pohjoispuoliselle alueelle pientaloasuntoja noin 100 henkilölle Hurttalan Kalliolan alueelle pientaloasuntoja noin 70 henkilölle Katinalaan pientaloasuntoja noin 310 henkilölle, Tiilitehtaanrantaan asuntoja noin 390 henkilölle, Kauksaareen noin 60 henkilölle ja lisäksi työpaikka-alueita noin kolmen hehtaarin alalle Rahkoilaan pientaloasuntoja noin 390 henkilölle Tenhiälän ja Keltomäen alueille pientaloasuntoja noin 170 henkilölle Pekolan, Metsänkylän ja Rauhalan alueille maaseutumaisena ja pientaloasutuksena asuntoja noin 100 henkilölle Lisäksi reservialueena Rahkoilan pohjoispuolelle noin 230 asukasta. 6

8 2.4 Osayleiskaava-alueen aiheuttama liikenne Osayleiskaavan suurista aluevarauksista johtuen on laadittu kaksi vaihtoehtoista liikenne-ennustetta. Maksimiennusteessa on oletettu, että kaikki varatut uudet alueet toteutuvat vuoteen 2030 mennessä. Kaikkien osayleiskaavassa esitettyjen uusien alueiden toteutuminen on erittäin epätodennäköistä. Mitoitusennusteessa on oletettu, että 40 % varatuista uusista alueista rakentuu vuoteen 2030 mennessä. Mitoitusennusteessa ei ole mukana Merven bioenergiakeskuksen liikennettä. Arvio perustuu kunnan oman väestötavoitteen (+75 asukasta/vuosi) mukaiseen mitoituslaskelmaan. Liikennetuotos on laskettu "Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa" -julkaisun (Ympäristöministeriö 2008) perusteella. Liikennetuotokset perustuvat vastaavantyyppisten alueiden keskimääräiseen liikennetuotokseen. Erityisesti teollisuus- ja työpaikka-alueiden liikennetuotos on erittäin karkea ja sitä tulee tarkentaa suunnitelmien tarkentuessa Mitoitusennuste Mitoitusennusteen laadinnassa on oletettu 40 % uusista alueista rakentuvan vuoteen 2030 mennessä. Kolme neljäsosaa liikenteen lisäyksestä aiheutuu teollisuus- ja työpaikka-alueiden toiminnasta Maksimiennuste Maksimiennusteen laadinnassa on oletettu kaikkien uusien alueiden rakentuvan vuoteen 2030 mennessä. Maksimiennusteessa on mukana Merven teollisuusalueelle suunnitellun bioenergialaitoksen liikenne. Kolme neljäsosaa liikenteen lisäyksestä aiheutuu teollisuus- ja työpaikka-alueiden toiminnasta. 3. AJONEUVOLIIKENNE 3.1 Liikennemäärät vuonna 2010 Nykytilanteessa osayleiskaava-alueella suurimmat liikennemäärät ovat alueen halkaisevalla valtatiellä 3, jossa kulkee Hattulan pohjoispuolella noin ajon./vrk ja eteläpuolella noin ajon./vrk (KVL 2010). Kantatiellä 57 kulkee noin ajon./vrk Aulangontien eteläpuolella ja sen pohjoispuolella noin ajon./vrk. Hattulantien liikennemäärä on valtatien itäpuolella noin ajon./vrk ja valtatien länsipuolella noin ajon./vrk. Merventien liikennemäärä on noin ajon./vrk Teollisuustielle asti ja sen pohjoispuolella noin 900 ajon./vrk. Raskaan liikenteen määrät ovat suurimmillaan valtatiellä 3 ( ajon./vrk, Hämeenlinnan kohdalla ajon./vrk) ja kantatiellä 57 ( ajon./vrk). Hattulantiellä raskasta liikennettä on ajon./vrk, Merventiellä ajon./vrk ja Aulangontiellä n. 100 ajon./vrk. Muiden maanteiden raskaan liikenteen määrä on alle 100 ajon./vrk. 3.2 Liikenne-ennuste vuodelle 2030 Vuoden 2030 liikenne-ennusteessa on huomioitu osayleiskaavan maankäyttömuutosten lisäksi liikenteen yleinen kasvu Tieliikenteen kuntaennuste vuosille mukaan sekä maksimiennusteessa Merven alueelle suunnitellun bioenergialaitoksen tuottama liikenne (+800 ajon./vrk). Kuntaennusteen mukaan Hattulaan on esitetty välillä valtatiellä 43 % kasvua, kantatiellä 42 % kasvua, seututeillä 31 % kasvua ja yhdysteillä 16 % kasvua. 7

9 Uusien alueiden liikenteen suuntautuminen on arvioitu pendelöintitietojen perusteella sekä asiantuntija-arviona. Hattulassa asuvien työssäkäyntikunnat on esitetty oheisessa taulukossa. Uusi maankäyttö yhdistyy muuhun tieverkkoon ensisijaisesti seuraavia reittejä: Merven teollisuusalueen liikenne vt 3 uuden eritasoliittymän kautta, mikäli se rakennetaan - muussa tapauksessa Merventien ja Hattulan eritasoliittymän kautta Hurttalan liikenne Hattulantien (mt 3051) kautta Katinalan liikenne Pälkäneentien (kt 57) kautta Alppilanmäen liikenne Hattulantien (mt 3051) kautta Pekolan alueen liikenne Aulangontien (mt 3053) kautta Taulukko 1 Hattulan työllisten (4316 hlöä) työpaikan sijaintikunta vuonna 2006 (Tilastokeskus). Kunta Osuus Hämeenlinna 49,8 % Hattula 32,5 % Helsinki 2,6 % Tampere 2,3 % Janakkala 1,9 % Riihimäki 1,6 % Vantaa 1,1 % Valkeakoski 1,0 % Valtatien 3 liikennemäärät kasvavat merkittävästi nykytilanteesta vuoteen 2030 mennessä. Kasvusta merkittävä osa johtuu liikenteen yleisestä kasvusta sekä logistiikka-alueen liikenteestä. Valtatien liikennemäärät ylittävät vuoden 2030 maksimiennusteella ajon./vrk Hämeenlinnan suunnalla. Kantatien 57 ja Hattulantien liikennemäärät kasvavat suhteellisesti merkittävästi. Pääosa kt 57 liikenteen kasvusta johtuu yleisestä kasvusta. Osayleiskaava aiheuttaa Hattulantien liittymän eteläpuolella ajon./vrk liikenteen kasvun. Aulangontien (mt 3053) liikennemäärät kasvavat pohjoispäässä nykyisestä ajoneuvosta vuorokaudessa ajoneuvoon vuorokaudessa maankäytön toteutumisesta riippuen. Aulangontien pohjoisosien, erityisesti Rahkoilan seudun, liikenne pääsee valtatielle 3 ja Hämeenlinnan keskustaan nopeampaa ja lyhyempää reittiä Pälkäneentietä kuin Aulangontietä. Hätilän päässä Aulangontien liikennemäärät kasvavat tienviereisen maankäytön johdosta. Osayleiskaavan aiheuttama liikenteen lisääntymä on Aulangontien pohjoispäässä ajon./vrk ja Aulangontien eteläpäässä ajoneuvoa vuorokaudessa. Merven logistiikka-alueen liikennetuotos on merkittävä. Uusi eritasoliittymä valtatielle 3 vähentäisi Hattulan keskustan läpikulkuliikennettä parantaen liikenneturvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta. Valtatien liikennemäärät kasvavat logistiikka-alueen johdosta. Mitoitusennusteella liikennemäärät kasvavat nykytilanteesta vuoteen 2030 mennessä seuraavasti: valtatien 3 liikennemäärät kasvavat noin ajon./vrk ( %) kantatien 57 liikennemäärät kasvavat Aulangontien liittymän eteläpuolella noin ajon./vrk ( %) ja pohjoispuolella noin ajon./vrk (+35 %) Aulangontien liikennemäärät kasvavat noin ajon./vrk ( %) 8

10 Hattulantien (mt 3051) liikennemäärät kasvavat Parolannummentien pohjoispuolella noin ajon./vrk ( %) Maksimiennusteella liikennemäärät kasvavat nykytilanteesta vuoteen 2030 mennessä seuraavasti: valtatien 3 liikennemäärät kasvavat noin ajon./vrk ( %) kantatien 57 liikennemäärät kasvavat Aulangontien liittymän eteläpuolella noin ajon./vrk ( %) ja pohjoispuolella noin ajon./vrk (+36 %) Aulangontien liikennemäärät kasvavat noin ajon./vrk ( %) Hattulantien (mt 3051) liikennemäärät kasvavat Parolannummentien pohjoispuolella noin ajon./vrk ( %) mikäli valtatielle 3 rakennetaan uusi eritasoliittymä, sen kautta arvioidaan kulkevan noin ajon./vrk Kuva 4 Keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL) vuosina 2010 ja

11 3.3 Osayleiskaavassa esitetyt muutokset liikenneverkkoon Osayleiskaavaehdotuksessa on esitetty Merven teollisuusalueen kohdalle valtatielle 3 liikenteen kehittämisalue, jonka eritasoliittymän tarkka sijainti ratkaistaan tarkemmassa suunnittelussa. Eritasoliittymä parantaisi Merven teollisuusalueen saavutettavuutta ja sen kilpailukykyä logistiikka-alueena. Lisäksi eritasoliittymä vähentää raskaan liikenteen läpikulkuliikennettä Hattulan keskustan läpi teollisuusalueelle parantaen keskustan liikenteen sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta. Tieliikenteen yhteystarvemerkintä osoittaa katuyhteyden teollisuusalueelta valtatielle 3. Eritasoliittymä palvelisi uusien teollisuus- ja varastoalueiden lisäksi nykyistä teollisuusalutta ja sinne suunniteltua Merven bioenergialaitosta. Kanta-Hämeen vahvistetussa maakuntakaavassa on esitetty yhteystarvemerkinnällä ns. Panssaritie Aulangon itäpuolitse kantatieltä 57 (Hämeenlinna- Pälkäne) valtatielle 10 (Turku Forssa Hämeenlinna Tuulos). Maakuntakaavaselostuksessa (2006) todetaan seuraavasti: Valtatien 10 ja kantatien 57 väliselle "Panssaritielle" ei ole liikenteellisiä perusteita ohikulkutienä. Puolustusvoimien tarpeet panssariuralle puoltavat seutukaavavarauksen säilyttämistä. Ohjeellinen tieliikennemerkintä on muutettu yhteystarpeeksi. Yhteydelle ei nähdä olevan tarvetta tällä hetkellä. Maakuntakaavasta poiketen ei ole osayleiskaavassa osoitettu uutta tieyhteystarvetta Pälkäneentieltä Tanhuanpään kohdalta Pekolaan. Tieyhteyden myöhempää rakentamista alueelle ei ole estetty muulla maankäytöllä, vaan tieyhteys sijoittuu kaavassa maa- ja metsätalousvaltaisiksi osoitetuille alueille. Pekolassa varaudutaan tieyhteystarpeeseen osoittamalla siihen liittyvää tietä varten yhteystarvemerkintä. Maakuntakaavan uusi ohjeellinen tielinja välillä Parola-Kirstula on huomioitu osoittamalla tieliikenteen yhteystarve Yllitystä Katinalaan Hämeenlinnan rajalle. Tieyhteys yhdistää Katinalan asuinalueen Parolan palvelukeskustaan parantaen katinalalaisten palvelujen saatavuutta ja vähentää liikenneverkon painetta Pälkäneentiellä (kt 57). 10

12 Kuva 5 Kanta-Hämeen vahvistetussa maakuntakaavassa on esitetty yhteystarve Aulangon itäpuolitse kantatieltä 57 valtatielle JALANKULKU JA PYÖRÄILY Jalankululla ja pyöräilyllä on nykyisin hyvät yhteydet osayleiskaava-alueella. Verkkoa tulisi kuitenkin täydentää seuraavilta osin: kt 57 (Pälkäneentie) välillä Hattulantie Aulangontie (Kirkkotietä pitkin) yhteydet kt 57 pikavuoropysäkeille Lisäksi jalankulun ja pyöräilyn verkostosta saadaan erittäin kattava täydentämällä sitä Myllytien, Viertotien, Rasilantien ja Tuulitien kohdilta. Lisäksi Katinalan asuinalueelta tarvitaan suora jalankulun ja pyöräilyn yhteys Parolan keskustaan. Osayleiskaavaehdotuksen asukasmäärän lisäyksestä noin 60 % sijoittuu alueille, joilta Parolan keskustan palvelut ja taajamajuna-asema ovat kävellen tai pyöräillen saavutettavissa. Kävelyetäisyydelle (kilometrin säteelle) sijoittuu noin 230 uutta asukasta ja pyöräilyetäisyydelle (0-3 kilometrin säteelle) noin 1800 asukasta. Osayleiskaavaehdotuksen uuden asutuksen keskimääräinen linnuntie-etäisyys Parolan keskustaan on noin 2,5 kilometriä. Parolan keskustassa liikennemäärien lisääntyminen Merventiellä ja Hattulantiellä heikentää jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuutta. Raskaan liikenteen lisääntyminen heikentää koettua liikenneturvallisuutta. Liikenneturvallisuutta voidaan parantaa liikennettä rauhoittamalla ja nopeusrajoituksia laskemalla. Turvallisista liittymäjärjestelyistä on huolehdittava vilkkaimmilla liittymäalueilla esimerkiksi suojatiesaarekkeiden sekä korotettujen liittymien avulla. 11

13 Kuva 6 Jalankulun ja pyöräilyn reitit ja pikavuoropysäkit nykytilanteessa. 5. JOUKKOLIIKENNE Nykytilanteessa joukkoliikenteen pikavuoroliikennettä kulkee Hattulassa valtatietä 3 ja kantatietä 57 pitkin. Pikavuoropysäkit sijaitsevat Hattulan eritasoliittymässä ja Parolantien sekä kantatien 57 liittymässä. Hattulan ja Hämeenlinnan keskustojen välillä kulkee joukkoliikennettä kantatien 57 lisäksi myös Parolannummen kautta maantietä 3052 pitkin. Joukkoliikenneyhteyksiä on lisäksi Pekolan ja Aulangon suuntaan Aulangontietä (mt 3053), Lepaan suuntaan Tyrvännöntietä (mt 3061), Rietoon suuntaan Merventietä (mt 13902) ja Iittalan suuntaan Kalvolantietä (mt 130). Linja-autoliikenteen lisäksi taajamajunaliikenne pysähtyy Parolan asemalla. Kanta-Hämeen vahvistamattomassa 1. vaihemaakuntakaavassa on esitetty kantatien 57 kehittämistä joukkoliikenteen laatukäytävänä Ojoisten ja Rahkoilan välillä Hattulan ja Hämeenlinnan välillä kulkevalle joukkoliikenteelle. Hämeenlinnan seudun joukkoliikenteen palvelutasotavoitteissa laatu- 12

14 käytävän palvelutaso on määritelty I-luokkaan tavoitetasolle, jossa tavoitteena on houkutella uusia joukkoliikennematkustajia. Osayleiskaavaehdotus tuo lisää asukkaita Hämeenlinnan ja Parolan väliselle joukkoliikenteen laatukäytävälle, mikä tukee joukkoliikennekäytävän kehittämistä osayleiskaava-alueella. Asukasmäärän lisäys on kilometrin säteellä laatukäytävän pysäkeistä yhteensä noin 1000 asukasta, mikä on noin kolmasosa osayleiskaavan väestölisäyksestä. Laatukäytävän Katinalan pysäkin vaikutusalueella kilometrin säteellä väestö lisääntyy osayleiskaavaehdotuksen mukaisesti noin 760 asukkaalla. Pysäkkien saavutettavuutta ja turvallisuutta voidaan parantaa hillitsemällä ajonopeuksia kt 57:lla liikenteen rauhoittamisen keinoin sekä alentamalla nopeusrajoitusta. Valtatien 3 Parolan eritasoliittymän pikavuoropysäkkien vaikutusalueella väestö kasvaa noin 230 asukkaalla. Pysäkit tarjoavat junaliikenteelle vaihtoehtoisen joukkoliikennereitin Helsingin ja Tampereen suuntiin. Pysäkin palvelutasoa voidaan nostaa liityntäpysäköintiä kehittämällä. Kuva 7 Joukkoliikennereitit vuonna

15 6. MUUTA 6.1 Erikoiskuljetusreitit Nykytilanteessa luokkaan muut reitit kuuluvia erikoiskuljetusreittejä kulkee kantatien 57 sekä maanteiden 130 ja 3051 kautta. Maantien 3052 lisäämistä Suurten erikoiskuljetusten tavoitetieverkkoon (SEKV) on esitetty verkon päivityksen yhteydessä. Esitetyt järjestelyt eivät edellytä muutoksia erikoiskuljetusreitteihin. 14