Lehdistö Varikko Oriahde asemakaavan liikenneselvitys

Transkriptio

1 Lehdistö Varikko Oriahde asemakaavan liikenneselvitys ORIVEDEN KAUPUNKI

2 2 Sisällys 1 Johdanto Työn tavoitteet Liikennejärjestelmän nykytilanne Liikenneverkon jäsentely Liittymäjärjestelyt Kevyen liikenteen yhteydet Joukkoliikenne Asemakaavan liikennesuunnitelman vaikutusarviointi... 10

3 3 1 Johdanto Oriveden kaupunki laatii asemakaavan muutosta Oriahteen pientaloalueen ja Lehdistön ja Varikon teollisuusalueille. Asemakaavoituksen tärkeimpänä tavoitteena on saattaa entisen asevarikon alue asemakaavan piiriin. Lisäksi tullaan huomioimaan valtatietä ja kantatietä koskevat tarvittavat aluevaraukset sekä varikon ja teollisuusalueiden liikennejärjestelyt siten, että pientaloalueen asukkaille ei ole haittaa teollisuusalueiden liikenteestä. Tämä liikenneselvitys toimii asemakaavoituksen tukena ja esittää ratkaisut alueen liikenneverkon toiminnalliseen jäsentelyyn ja liikenneturvallisuuden parantamiseen. Selvityksen on laatinut Sito Oy, jossa työstä ovat vastanneet Jenni Karjalainen ja Tenho Aarnikko. 2 Työn tavoitteet Asemakaavan liikennesuunnitelman tavoitteena on alueen nykyisen katu- ja tieverkon sekä kevyen liikenteen yhteyksien toiminnallisen jäsentelyn päivittäminen kaavan maankäyttöratkaisuja tukevaksi. Nykytilanteen analyysin perusteella liikennesuunnitelman tärkeimmät tavoitteet ovat: Katuverkon toiminnallinen jäsentely erottamalla yritysalueiden raskas liikenne ja alueen sisäinen liikenne mahdollisimman tehokkaasti toisistaan Kevyen liikenteen turvallisuuden parantaminen kevyen liikenteen verkkoa ja verkon jatkuvuutta kehittämällä Liikenteen rauhoittaminen asuntoalueilla estämällä tarpeeton läpiajo näiden kautta Liikenneturvallisuuden parantaminen katuverkon liittymäjärjestelyin Katujen alustavan tilantarpeen määrittely tavoitellun liikenteen ja nopeustavoitteiden mukaisiksi 3 Liikennejärjestelmän nykytilanne Kaava-alueen maankäytön pääelementit ovat pientalovaltainen asutus sekä teollisuus- ja yritystoiminta. Merkittävin yritysalue on entiselle puolustusvoimien asevarikon alueelle sijoittuva Varikon teollisuusalue, jonka suurimpana työpaikkana on Oricopa Oy. Lisäksi Mäntäntien varressa on huoltamo- ja kahvilapalveluita sekä muutama pienehkö yrityshalli. Pientaloasutuksen lisäksi kaava-alueelle sijoittuu myös muutama kerrostalo. Kokonaisuudessaan asukasmäärä jää nykytilanteessa kuitenkin alle 500 asukkaan. Liikenne alueelle kulkee Mäntäntien (kantatie 58) ja Enokunnantien (yt 3381) kautta. Alueen synnyttämä liikennetuotos on alle 1000 ajoneuvoa vuorokaudessa, josta Varikon ja Lehdistön teollisuusalueiden osuus on noin 100 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kevyen liikenteen tärkein yhteys on Ahteentietä pitkin ja etelässä valtatien 9 ylittävän kevyen liikenteen sillan kautta Oriveden koululle.

4 4 Kuvat 1. ja 2. Ahteentie, vasemmalla Oricopa Oy:n liittymä. Kevyen liikenteen silta Valtatien 9 yli koululle Liikenteellisesti nykytilan ongelmana on alueen jäsentymätön katuverkko, mistä johtuen asuntokatujen kautta ohjautuu tarpeettomasti yritysten läpiajoliikennettä, raskaan liikenteen läpiajokiellosta huolimatta. Myös kevyenliikenteen reitistössä on epäjatkuvuuskohtia. Osa alueen katuverkon liittymistä on sijainniltaan ongelmallisia ja liikenneturvallisuudeltaan puutteellisia. Vuosina Kt 58 ja Ruovedentien liittymässä tapahtui kaksi onnettomuutta, joista toinen johti loukkaantumiseen. Myös kt 58 ja yt 3381 liittymässä tapahtui kaksi onnettomuutta, nämä olivat molemmat omaisuusvahinko-onnettomuuksia. Kuvat 3. ja 4. Vasemmalla Ruovedentie etelään päin kuvattuna Ahteentien liittymän kohdalla. Oikealla Ahteentie pohjoiseen Notkotien ja Pikkukaaren liittymästä kuvattuna Kuvat 5. ja 6. Vasemmalla Pohjoiskaari. Oikealla Ruovedentien raskaan liikenteen läpiajokielto.

5 5 Kuvat 7. ja 8. Mäntäntien liittymäalueen yrityksiä vasemmalla Pohjoiskaarelta katsottuna ja oikealla Ahteentieltä katsottuna. Kuva 9. Tarkantie, katu päättyy kerrostalojen piha-alueeseen. Kantatielle 58 on laadittu suunnitelma kiertoliittymän rakentamiseksi Teollisuustien liittymään. Kiertoliittymän liikennejärjestelyt vaikuttavat suunnittelualueen kevyen liikenteen verkon täydennystarpeisiin ja joukkoliikenteen pysäkkien sijainti muuttuu kiertoliittymäsuunnitelman toteuduttua. Kuva 10. Kantatien 58 ja Teollisuustien kiertoliittymä.

6 6 4 Liikenneverkon jäsentely Liikenneselvityksen tavoitteiden mukaisesti katuverkon toiminnallisella jäsentelyllä pyritään erottelemaan ja Oriahteen asuntoalueen ja Varikon/Lehdistön teollisuusalueen sekä kantatie 58 ja Ruovedentien välialueen yritysten työmatka-/tavaraliikenne liikenne selkeästi toisistaan. Esitetyillä toimenpiteillä Ahteentien liikenne jäsentyy siten, että Varikon ja Lehdistön alueen kasvava työmatka- ja tavaraliikenne keskittyy kadun pohjoisosalle ja asuntoalueen liikenne kadun eteläosalle. Kuvassa 11 on esitetty kaava-alueen liikenneverkon hierarkia. Parhaiten tämä liikenteen erottelu toteutuu katkaisemalla alueen nykyinen läpikulkukatu Ruovedentie ennen nykyistä Ahteentien liittymää. Katkaisun myötä tarpeeton läpiajoliikenne Ruovedenkadun eteläpäästä asuinalueen läpi Lehdistön alueelle loppuu. Asuinalueen läpiajon vähentämistä tukee myös Ahteentien katkaiseminen Oricopan liittymän eteläpuolekta. Näillä liikennejärjestelyillä Varikon laajentuvan teollisuusalueen liikenne ohjautuu kokonaisuudessaan kantatien ja Enokunnantien liittymän kautta. Samoin Lehmitien ja Tikkaajantien varren yritys- ja liiketilojen liikenne kantatielle tapahtuu pelkästään Enokunnantien liittymästä. Näin Ahteentien eteläosalle jää ainoastaan asuinalueen liikenne. Edelleen jatkamalla Tarkantietä nykyisen kerrostaloalueen pohjoispuolitse suoraan Ahteentielle voidaan Oriahteen asuntoalueen liikenne jatkossa johtaa kantatielle Tarkantien kautta Ruovedentien liittymästä. Näin vältytään turhalta työmatka- läpiajoliikenteeltä sekä Ruovedentiellä että Ahteentiellä. Toimenpiteet voidaan toteuttaa vaiheittain. Ensimmäisenä voidaan toteuttaa Ruovedentien katkaisu. Samassa vaiheessa voidaan tehdä Ruovedentien ja Tarkantien liittymän pääsuunnan korjaus siten, että Tarkantie on pääsuunta. Ruovedentien katkaisun yhteydessä varmistetaan, että teollisuusalueelle kulku on opastettu kantatiellä 58 Enonkunnantien kautta ja viitoitus on aloitettu etelän suunnasta jo ennen Ruovedentien liittymää. Lisäksi Ruovedentien liittymässä tulee olla selkeästi esillä, että katu päättyy eikä raskaalle liikenteelle ole kääntöpaikkaa. Ahteentien katkaisu tulee ajankohtaiseksi teollisuusalueen liikenteen lisääntyessä. Katkaisun yhteydessä on tarpeen toteuttaa myös Tarkantien jatke läpi Ahteentielle näin asuinalueen liikenneverkko täydentyy ja katujen läpiajoliikenne minimoidaan. Pohjoiskaaren verkollinen asema säilyy kokoojakatuna, mutta suorilla osuuksilla ajonopeuksia voidaan hillitä ja kevyen liikenteen turvallisuutta parantaa kavennuksilla. Myös Pikkukaaren liikennettä voidaan tarvittaessa rauhoittaa.

7 7 Kuva 11. Katuverkon jäsentely ja liittymäjärjestelyt

8 8 5 Liittymäjärjestelyt Esitetty liikenneverkon jäsentely edellyttää myös nykyisen katuverkon liittymien pieniä parannuksia. Ruovedentien muuttuessa eteläosaltaan päättyväksi asuntokaduksi on tarkoituksenmukaista muuttaa Tarkantien ja Ruovedentien liittymä siten, että ajo kantatien liittymästä ohjautuu Tarkantien suuntaan ja päättyvä katuyhteys (Ruovedentie) liittyy alisteisena Tarkantiehen. Samassa yhteydessä voidaan selkeyttää myös huoltoaseman ja Pohjoiskaaren kadun osin epäselvää ja turhan laajaa liittymäkokonaisuutta (kuva 12). Ruovedentien liittymän poistuessa Ahteentieltä myös Lehmilaidantien- Ruovedentien ja Oricopan liittymän välisellä alueella liittymäjärjestelyt vaativat pieniä tarkistuksia ja parannustoimia liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden varmistamiseksi (kuva 12). Kuva 12. Ruovedentien ja Ahteentien ajoneuvoliikenteen katkaisu ja Tarkantien jatke Ahteentielle.

9 9 6 Kevyen liikenteen yhteydet Kevyen liikenteen verkon suunnittelussa painopisteinä ovat turvalliset reitit vt 9 eteläpuolen koululle ja keskustaan, parannetut yhteydet suunnitelluille uusille linja-autopysäkeille kantateillä 58 sekä valtatien eritasoliittymän rampeille sekä yhteydet kantatien 58 toiselle puolelle. Ruovedentien katkaisu Ahteentien liittymässä rauhoittaa Ruovedentien eteläpäätä ja katua voidaan kehittää esim. pihakatuna. Sen sijaan Ahteentieltä pohjoiseen jatkuvalle Ruovedentielle on tarpeen rakentaa erillinen kevyenliikenteen väylä Oricopan liittymästä Enokunnantielle saakka lisääntyvän työmatka- ja tavaraliikenteen vuoksi. Tarvittaessa erillinen kevyenliikenteen väylä jatkuu Enokunnantietä aina kantatien liittymään suunnitellulle uudelle pysäkkiparille saakka (kuva 11, katkoviiva Enokunnantiellä, mt 3381). Kaava-alueen keskiosassa erillinen kevyen liikenteen väylä on perusteltua toteuttaa kantatien liittymästä Ruovedentien kautta Tarkantietä pitkin aina Ahteentielle saakka mm. bussipysäkille ja Lehdistön työpaikka-alueelle suuntautuvan jalankulku- ja pyöräliikenteen tarpeisiin (kuva 13). Kevyen liikenteen väylä voidaan tarvittaessa toteuttaa vaiheittain siten, että 1. vaiheessa rakennetaan kevyenliikenteen väylä kantatieltä Tarkantien liittymään ja jatketaan väylää siinä vaiheessa kun Tarkantien läpiajoyhteys Ahteentielle valmistuu. Kuva 13. Ruovedentien ja Tarkantien liikennejärjestelyt. Kaavassa on syytä varautua myös kevyen liikenteen väylään koko Ahteentien osalle Enonkunnantien liittymästä vt9:n ylittävälle kevyenliikenteen sillalle saakka turvallisen koulumatkan varmistamiseksi. Tarkantien ja Ahteentien yhdistävän osuuden valmistuttua alueen sisäinen ajoneuvoliikenne kantatielle tapahtuu eteläosassa Pohjoiskaaren ja pohjoisosassa Tarkantien kautta. Tässä tilanteessa Pikkukaarta voidaan kehittää pihakatutyyppisenä asuntokatuna ja sillä voidaan tehdä tarvittaessa kevyen liikenteen turvallisuutta parantavia lisätoimia, kuten hidasteita tai muuttaa katu pihakaduksi.

10 10 7 Joukkoliikenne Kaava-alueen sisällä ei ole joukkoliikennettä. Suunnitelmassa lähimmät linja-autopysäkit sijoittuisivat Kantatien 58 ja vt9:n rampeille sekä Mäntäntiellä Enokunnantien ja Ruovedentien liittymien tuntumaan. Suunnitelmassa uudet linja-autopysäkit on huomioitu kevyen liikenteen verkkoratkaisuissa (kuva 11). 8 Asemakaavan liikennesuunnitelman vaikutusarviointi Suunniteltu asemakaava-alueen katuverkon jäsentely poistaa tarpeettoman läpiajoliikenteen asuntokaduilta ja erottaa kasvavan Varikon teollisuusalueen liikennöinnin alueen muusta liikenteestä. Katuverkon hierarkkinen jäsentely liittymäjärjestelyineen parantaa asuntokatujen liikenneturvallisuutta ja selkiyttää koko alueen liikennöintiä. Tarpeettoman läpikulkuliikenteen poistuminen parantaa myös asumisolosuhteita erityisesti Ruovedentien eteläpäässä melu-, päästö- ja tärinähaittojen vähentymisen myötä. Vastaavasti esitetyt kevyenliikenteen reittien täydennykset lisäävät koululaisten ja linjaautoa käyttävien jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuutta ja matkojen sujuvuutta. Yhdessä suunnitellun kantatie 58 parannustoimien kanssa Lehdistö-Varikko-Oriahde asemakaavan liikenteen kehittämistoimet tulevat selkeyttämään koko alueen liikennöintiä ja parantamaan kaikkien liikenneosapuolien liikkumisolosuhteita ja liikenneturvallisuutta.