14 Taloudellinen kasvu

Transkriptio

1 14 Taloudellinen kasvu 1. Määritelmä ja mittaaminen 2. Kansainväliset elintasovertailut 3. Talouskasvun historiaa Materiaali on pääosin oppikirjaa täydentävää (Mankiw & Taylor, 2nd ed., chs 23-25, 31; Taloustieteen oppikirja, luvut 8-9) 1

2 1. Määritelmä ja mittaaminen Talouskasvulla tarkoitetaan joko bruttokansantuotteen tai asukasta kohden lasketun bruttokansantuotteen eli elintason kasvua Bruttokansantuotetta on mitattava reaalisena eli kiinteähintaisena - sillä hintatason yleinen nousu ei mitenkään lisää tuotantoa eikä siten elintasoa Elintaso (BKT/asukas, GDP per capita) on siten kansakunnan tulotason mittari joskus tarkastellaan kansantuotteen komponentteja, esimerkiksi yksityisen kulutuksen määrää tai yksityisen ja julkisen kulutuksen yhteenlaskettua määrää asukasta kohden 2

3 Kuvio 1. Suomen markkinahintainen bruttokansantuote asukasta kohden, (vuoden 2010 hinnoin) Lähde: omat laskelmat, Kansatalouden tilipito ja historialliset aikasarjat, Tilastokeskus Vuonna 1900: 2 422; vuonna 2014: => Kasvanut 14-kertaiseksi Kysymys 1: Onko Suomen kasvu ollut hidasta vai nopeaa? Kysymys 2: Onko bkt/asukas Suomessa alhainen vai korkea? 3

4 Talouskasvu eräissä maissa (Mankiw & Taylor, s. 504) 4

5 Kasvun mittaamisesta Erot kasvuasteissa eivät näytä suurilta Pitkällä aikavälillä pienet erot kasvuvauhdissa kumuloituvat suuriksi eroiksi elintasossa, koska kasvu toimii korkoa korolle periaatteella Tarkastellaan seuraavaksi tätä asiaa kolmella eri tavalla keskikasvu elintason kaksinkertaistumiseen kuluva aika ( 70:n sääntö ) kasvun trendi 5

6 Keskikasvun laskeminen 1. tapa: Edellä esitetyn taulukon mukaan Japanin bkt/asukas oli $1 256 vuonna 1890 ja $ vuonna 2000 (vuoden 2000 hinnoin) Mikä on keskimääräinen kasvuvauhti vuodessa g, jos elintason y t ajatellaan kasvaneen vakiovauhdilla? Jos ajatellaan aika t jatkuvaksi, niin g saadaan kaavasta y t = y 0 e gt => g = (lny t lny 0 )/t kun y t = , y 0 = ja t = = 110 Tuloksena on g = 0,0277 eli 2,77 % 6

7 Keskikasvun laskeminen 2. tapa: Jos ajatellaan aika t diskreetiksi muuttujaksi, niin g saadaan kaavasta y t = y 0 (1+g) t => g = (y t /y 0 ) 1/t - 1 kun y t = , y 0 = ja t = = 110 Tuloksena on g = 0,0281 eli 2,81 % Mankiw ja Taylor ovat näköjään olettaneet ajan diskreetiksi muuttujaksi, sillä taulukossa Japanin kasvuvauhti on tämä 7

8 Keskikasvun laskeminen Suomi: Kuvion 1 mukaan Suomen BKT/asukas oli euroa vuonna 2014 ja euroa vuonna 1900 (vuoden 2010 hinnoin) Mikä oli elintason keskimääräinen kasvuvauhti? Lasketaan kaavasta y t = y 0 (1+g) t => g = (y t /y 0 ) 1/t - 1 kun y t = , y 0 = ja t = = 114 Tuloksena on g = 0,0235 eli 2,35 % Mankiw n ja Taylorin taulukossa Suomi olisi korkealla Suomen kasvuvauhti oli Euroopan toiseksi korkein 1900-luvulla Norjassa se oli prosentin kymmenyksen suurempi 8

9 Elintason kaksinkertaistumiseen kuluva aika 70:n sääntö Kasvuvauhtien pienten erojen suuren vaikutuksen voi näyttää kysymällä, kuinka kauan menee aikaa siihen, että elintaso kaksinkertaistuu, kun talous kasvaa vakiovauhdilla g Tämä on helpointa laskea jatkuva-aikaisen kasvun kaavasta y t = y 0 e gt kun y t = 2y 0 => e gt = 2 eli t = ln2/g = 0,69/g 70/g% Kasvuvauhti prosentteina: 1 2, kaksinkertaistumisen aika: vuosina 9

10 Kasvun trendi Taulukkolaskentaohjelmilla on nykyään helppo sovittaa trendi aikasarjaan Vertaamalla toteutunutta ja trendikehitystä näkee, milloin kasvu on ollut keskimääräistä nopeampaa ja milloin hitaampaa (kuvio 2) Vielä paremmin tämä näkyy, kun tekee logaritmimuunnoksen (kuvio 3) esimerkiksi niin, että otetaan bruttokansantuotteesta luonnollinen logaritmi Koska talouden aikasarjat yleensä esittävät kasvavia ilmiöitä, kannattaa ne linearisoida ottamalla logaritmi 10

11 Kuvio 2. Kasvun trendi: Suomen BKT/asukas, y = 1755,6e 0,0277x Elintason trendikasvu oli 0,0277 eli 2,77 prosenttia vuodessa Kuviosta näkyy esimerkiksi kasvukehityksen epätasaisuus ajanjaksolla ja vuoden 2008 jälkeen 11

12 Kuvio 3. Kasvun trendi: BKT/asukas logaritmisena, ,0 10,5 y = 0,0277x + 7, ,0 9,5 9,0 8,5 8,0 7,5 7, Elintason trendikasvu oli 0,0277 eli 2,77 prosenttia vuodessa Koko ajanjakson kehitys erottuu nyt paremmin Kasvu oli 2000-luvulla oli pitkän ajan trendillään ennen vuotta

13 2. Kansainväliset elintasovertailut Opimme edellä kuinka muuttaa eri vuosien BKT:n arvot vertailukelpoisiksi Asukasta kohden laskettua kansantuotetta käytetään myös kansainvälisiin elintasovertailuihin ilman vertailuja emme tiedä, kuinka hyvin taloutemme menestyy eli onko Suomen bkt asukasta kohden suuri vai pieni kansantuotteet on ilmaistava samoissa yksiköissä Nimelliset valuuttakurssit sopivat tehtävään kuitenkin huonosti, koska valuuttakursseihin vaikuttavat mm. pääomaliikkeet vertailu tehdään siksi ostovoimapariteetein, jotka ottavat maiden väliset hintatasoerot paremmin huomioon 13

14 Nimellinen vaihtokurssi on se, jolla ulkomaanvaluuttaa saa pankista. Esim. 1 = $ 1,0815 (kurssi ) Reaalinen vaihtokurssi mittaa kotimaan hintatason suhdetta ulkomaan hintatasoon. Olkoon P = kotimaan hintaindeksi, P* = ulkomaan hintaindeksi ja e = nimellinen vaihtokurssi. Silloin reaalinen vaihtokurssi on ep/p* Taloustieteen oppikirja, luku 14 Reaalinen vaihtokurssi kertoo maan vienti- ja tuontituotteiden suhteellisista hinnoista. 14

15 Ostovoimapariteetti (purchasing power parity, PPP) on teoria joka perustuu yhden hinnan lakiin valuutalla pitäisi pystyä ostamaan sama määrä tuotetta eri maissa... vaikkapa hampurilaisia Perustuu arbitraasin ajatukseen kansainvälisen kaupan piirissä olevilla tavaroilla ei pitäisi olla pysyviä hintaeroja Olkoon tietyn hyödykekorin hintaindeksi kotimaassa P ja ulkomailla P*. Silloin ostovoimapariteetista seuraa että ep = P* eli 1 = ep/p* siis e = P*/P. Ostovoimapariteetin mukaisen valuuttakurssin pitäisi siten heijastella hintatasoeroja. 15

16 Big Mac -indeksi on esimerkki ostovoimapariteetista, joka on muodostettu yhden tuotteen (= Big Mac) sisältävän korin perusteella Taloustieteen oppikirja (7. painos, s. 147, 11. painos s. 151) Tammikuussa 2016 Big Mac maksoi Yhdysvalloissa $4,93 ja euroalueella keskimäärin 3,72, jolloin ostovoimapariteetin mukainen valuuttakurssi oli 1 = $ 1,33 (= 4,93/3,72) OECD:n ja muiden järjestöjen tekemissä ostovoimapariteettivertailussa on mukana tuhansia tuotteita Vuonna 2014 BKT asukasta kohden oli OECD:n ostovoimapariteetein laskien Suomessa $ ja Yhdysvalloissa $ Suomen elintaso oli siten noin 74 % amerikkalaisesta 16

17 Kuvio 4. Elintaso (BKT/asukas) eräissä maissa vuonna 2014 (ostovoimapariteetein käyvin hinnoin 2014, $) Yhdysvallat Irlan< Hollan< Itävalta Tanska Ruotsi Saksa Australia Kanada Islan< Belgia Norja Sveitsi Suomi Iso-Britannia Ranska Euroalue Uusi-Seelan< Japani Euroopan unioni Italia Korea Israel Espanja Tsekki Slonevia Portugali Slovakia Viro Venäjä Kreikka Unkari Puola Chile Turkki Meksiko 17

18 Kuvio 5. Elintason (BKT/asukas) kehitys (ostovoimapariteetein vuoden 2010 hinnoin, $) Saksa Ruotsi Suomi Euroalue Elintasoa tarkastellaan tässä yli ajan ja eri maiden kesken: Suomessa saavutettiin eurooppalainen (= saksalainen) elintaso 10 vuotta sitten ensimmäisen kerran historiassamme nyt olemme jääneet taas jälkeen

19 3. Talouskasvun historiaa Maailman elintaso vuosina : Elintaso = kokonaistuotanto henkeä kohden vuoden 1990 dollaria ostovoimapariteetein Maailma ennen köyhä Maailma nyt rikas elintaso kasvanut 16-kertaiseksi hyvinvoiva väkiluku kasvanut 28-kertaiseksi ihmisen elinikä kaksinkertaistunut paino noussut 50 % Lähde: Angus Maddison, 19

20 Hyvinvointivaikutus?: Talouskasvun myötä ihmisten keskipituus on noussut Lähde: Haldane, Growing, Fast and Slow, Bank of England,

21 Suomen vaurastuminen, (BKT/as. (PPP 1990$)) Suomi ennen vuonna 1900 elintaso oli noin 40 % amerikkalaisesta ja brittiläisestä vuonna 1871 vastasyntyneen tytön eliniän odote oli 43 ja pojan 41 vuotta Suomi nyt elintaso on 14- kertainen vuoteen 1900 verrattuna... samaa luokkaa kuin Britanniassa, noin 3/4 USA:n tasosta tytön eliniän odote on 84 ja pojan 78 vuotta Lähde: Angus Maddison, ww.ggdc.net/maddison

22 Instituutioilla on merkitystä: Suomi ja Viro, Etelä-Korea ja Pohjois-Korea Lähde: 22

23 Elintaso alueittain vuosina (1990 $) Maailma ennen tasa-arvoinen kaikki yhtä köyhiä Maailma nyt eriarvoinen rikkaissa maissa elintaso kertaa niin suuri kuin köyhissä Tulevaisuudessa? tasa-arvoinen kaikki yhtä rikkaita globalisaatio antaa köyhille mahdollisuuden rikastua 23 Lähde: Angus Maddison, ww.ggdc.net/maddison

24 Ihmiskunnan vaurastuminen Ihminen on viljellyt maata vuotta mutta maailman elintaso on kasvanut vasta 200 vuotta jatkuva kasvu alkoi vasta 1800-luvun alussa Miksi vasta 1800-luvun alussa ja miksi Euroopassa? valistuksen filosofia opetti että ihminen voi hallita luontoa kokeellisen tieteen synty antoi siihen keinot => teknologian kehitys (seuraava kuvio) Pohjois-Euroopan poliittinen hajanaisuus antoi tilaa uusille ideoille mm. avoimelle tieteelle muualla valtio tai kirkko tukahdutti ne talouskasvun nähtiin vahvistavan ihmisen moraalia 24

25 Teknologinen kehitys ja maailman väkiluku => teknologian kehitys on kasvun tärkein lähde, kuten myöhemmin nähdään Lähde: R.W. Fogel, Catching up with the Economy, American Economic Review 89 (1999) 25

26 Ihmiskunnan sosiaalinen kehitys ja väkiluku Social development (Ian Morris): - Energy capture - Organization - War-making capacity - Information technology Lähde: Brynjolfsson & McAfee, The Second Machine Age,

27 Eriarvoisuuden kasvu Maailma oli tasa-arvoinen 200 vuotta sitten mutta kaikki olivat köyhiä rikkaat maat olivat vain kaksi kertaa niin rikkaita kuin köyhät Maailma on nyt eriarvoinen rikkaat maat ovat kertaa niin rikkaita kuin köyhät Eriarvoisuus syntyy pääosin maiden välisistä tuloeroista ( seuraava kuvio) 1800-luvun alussa eriarvoisuus selittyi maan sisäisillä tuloeroilla jotkin maat ovat onnistuneet talouskasvussa, toiset epäonnistuneet => elintasoerot maailmassa eriarvoisuuden kasvu näyttää nyt pysähtyneen 27

28 Ihmisten väliset tuloerot maailmassa, (logaritminen keskihajonta) 0,9 0,8 0,7 Ihmisten väliset tuloerot maailmassa 0,6 0,5 Maiden väliset tuloerot 0,4 0,3 0,2 Maiden sisäiset tuloerot 0,

29 Ihmisten väliset tuloerot maailmassa Lähde ja selostus: 29

30 Talouskasvu vähentää köyhyyttä Lähde: Helsingin Sanomat

31 Äärimmäisessä köyhyydessä (< 1,25 $/päivä) elävien osuus väestöstä,

32 Tasa-arvoa lisäävä talouskasvu? Talouskasvu näyttää nyt vähentävän eriarvoisuutta Kiinan ja Intian kasvu nostaa yli 2 miljardin ihmisen elintasoa Voisiko maailma olla jälleen tasa-arvoinen paikka mutta siten että kaikki olisivat rikkaita? ehkä 200 vuoden päästä, jos historia toistaa itseään Tämä perustuu Robert E. Lucasin (taloustieteen nobelisti vuodelta 1995) ennusteeseen If you are reading this in the year 2100, I ask you: Who else told you what the macroeconomics of your century would look like, in advance, with such accuracy and economy? Aasian vaurastumisen myötä maailmantalouden painopiste muuttaa lännestä itään 32

33 Kokonaistuotannon jakautuminen maailmassa

34 Nobelisti Robert Fogelin ennuste maailman kokonaistuotannon jakautumisesta vuonna 2040 Vuosi 2000 Vuosi 2040 Muut 28 % USA 22 % Muut 15 % USA 14 % EU15 5 % Intia 12 % Intia 5 % EU15 21 % Kaakkois- Aasia 12 % Kiina 40 % Kaakkois- Aasia 6 % Japani 8 % Kiina 11 % Japani 2 % Lähde: Robert Fogel, Foreign Policy, Jan/Feb

35 35