Yhteenveto VARMA-VESI kohteiden pohjavesitutkimuksista
|
|
- Heidi Jääskeläinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA SAVONLINNAN VESI Yhteenveto VARMA-VESI kohteiden pohjavesitutkimuksista VARMA-VESI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
2 Yhteenveto 1 (6) E. Kallio, J. Arjas Sisällysluettelo 1 Yleistä Tutkimusalueet Suoritetut tutkimukset Tutkimustulokset Lähteelän pohjavesialue Pohjavesiolosuhteet Vedenoton tehostamismahdollisuudet Keplakon pohjavesialue Pohjavesiolosuhteet Vedenhankintamahdollisuudet Rohvostinrinteen pohjavesialue Pohjavesiolosuhteet Vedenhankintamahdollisuudet Seppäharjun pohjavesialue Pohjavesiolosuhteet Vedenhankintamahdollisuudet Kulennoisharjun pohjavesialue Pohjavesiolosuhteet Vedenhankintamahdollisuudet Kuikonniemen pohjavesialuee Pohjavesiolosuhteet Vedenhankintamahdollisuudet Povenkankaiden pohjavesialue Pohjavesiolosuhteet Vedenhankintamahdollisuudet Rantajärvenkenkaan pohjavesialue Pohjavesiolosuhteet Vedenhankintamahdollisuudet Hälvän pohjavesialue Pohjavesiolosuhteet Vedenhankintamahdollisuudet JOHTOPÄÄTÖKSET JA JATKOTOIMET Liitteet Liite 1 Liite 2 Yleiskartta Yhteenvetotaulukko tutkimuskohteiden vedenottokapasiteeteista, lisävedenottoa rajoittavista tekijöistä ja ehdotetuista jatkotoimenpiteistä
3 Yhteenveto 2 (6) E. Kallio, J. Arjas
4 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 3 SAVONLINNAN VESI YHTEENVETO VARMA-VESI KOHTEIDEN POHJAVESITUTKIMUKSISTA 1 Yleistä 2 Tutkimusalueet 3 Suoritetut tutkimukset Savonlinnan veden toimeksiannosta on koonnut VARMA-VESI hankkeen puitteissa tehtyjen pohjavesitutkimusten tulokset ja laatinut niistä oheisen yhteenvedon. VARMA-VESI hanke on Euroopan aluekehitysrahaston osittain rahoittama projekti, jossa ovat mukana Savonlinnan kaupunki, Enonkosken kunta sekä Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Projektin tavoitteen on ollut selvittää Savonlinnan alueen vedenhankinnan tehostamismahdollisuuksia. Tutkimuskohteena on ollut yhdeksän pohjavesialuetta, joiden sijainti on esitetty liitteessä 1. Pohjavesitutkimusten lähtökohtana on ollut Itä-Savon alueen vedenhankinnan varmistamisen yleissuunnitelma (Kiuru & Rautiainen ). Ohessa on lueteltu aikajärjestyksessä hankkeen tutkimusraportit. Savonlinnan vesi, VARMA-VESI. Pohjavesitutkimukset Lähteelän pohjavesialueella FCG Finnish Consulting Group Oy. Savonlinnan vesi, VARMA-VESI. Lisätutkimukset Lähteelän pohjavesialueella FCG Finnish Consulting Group Oy. Savonlinnan vesi, VARMA-VESI. Seppäharjun pohjavesitutkimukset FCG Finnish Consulting Group Oy. Savonlinnan vesi, VARMA-VESI. Keplakon ja Rohvostinrinteen pohjavesitutkimukset Savonlinnan vesi, VARMA-VESI. Kaivonpaikkatutkimukset Rohvostinrinteen pohjavesialueella Savonlinnan vesi, VARMA-VESI. Kulennoisharjun ja Kuikonniemen pohjavesitutkimukset Savonlinnan vesi, VARMA-VESI. Koepumppaus Seppäharjun alueella Savonlinnan vesi, VARMA-VESI. Povenkankaiden pohjavesitutkimukset Savonlinnan vesi, VARMA-VESI. Koepumppaus Rohvostinrinteen alueella
5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4 Savonlinnan vesi, VARMA-VESI. Lisätutkimukset Kulennoisharjun pohjavesialueella Savonlinnan vesi, VARMA-VESI. Kulennoisharjun pohjavesialue. Antoisuuspumppaus pisteessä 16/ FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy. Savonlinnan vesi, VARMA-VESI. Kulennoisharjun koepumppaus Savonlinnan vesi, VARMA-VESI. Savonlinna Putikko, Rantajärvenkankaan pohjavesitutkimus Ramboll Finland Oy. Savonlinnan vesi, VARMA-VESI. Kerimäki Hälvä. Pohjavesitutkimukset. xx Tutkimusmenetelminä kohteissa on käytetty maatutkaluotauksia ja luotaustulosten sedimentologista sekä rakenteellista tulkintaa, porakonekairauksia raskaalla kairauskalustolla, pohjaveden havaintoputkien asentamista, pohjavesinäytteiden ottoa ja analysointia, ominaisantoisuuspumppauksia, vedenjohtavuusmittauksia sekä pohjavesiesiintymien koepumppauksia. 4 Tutkimustulokset 4.1 Lähteelän pohjavesialue Pohjavesiolosuhteet Ohessa on käyty läpi pohjavesialueittain keskeiset tutkimustulokset ja alueiden vedenhankinnan tehostamismahdollisuudet Lähteelän pohjavesialue (kuva 1) on noin 3 km pituinen, luode-kaakko suuntainen harjumuodostuma, joka sijaitsee kaupungin koillispuolella, noin kolmen kilometrin etäisyydellä kaupungin keskustasta. Pohjavesiesiintymän kokonaispinta-ala on noin 4,0 km 2, pohjaveden varsinaisen muodostumisalueen pinta-ala noin 2,3 km 2 ja pohjavesiesiintymän arvioitu kokonaisantoisuus noin m 3 /d. Pohjavesialueen eteläosassa sijaitsee Savonlinnan kaupungin Lähteelän pohjavedenottamo. Lähteelän vedenottamo on otettu käyttöön Vedenottamon antoisuudeksi on tutkimuksissa todettu noin 750 m3/d. Vedenottamolta nykyisin otettava vesimäärä on noin 700 m 3 /d.
6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 5 Kuva 1. Lähteelän pohjavesialue Vedenoton tehostamismahdollisuudet Pohjavedenoton tehostamismahdollisuuksien lisäksi tutkimuksilla selvitettiin alueen soveltuvuutta tekopohjaveden muodostamiseen. Tutkimustulosten perusteella pohjaveden virtausyhteyttä luoteesta, pohjaveden päämuodostumisalueen suunnasta Lähteelän nykyiselle vedenottamolle rajoittavat pohjaveden virtausta patoavat moreeni- ja kalliokynnykset. Valuma-alueen katkaisevista kynnyksistä sekä esiintymää peittävistä paksuista, hienojakoisista tai heikosti lajittuneista maakerroksista johtuen imeytysalueiden sijoittaminen tälle alueelle ei ole perusteltua. Tutkimusten tulosten perusteella lajittuneet, hyvin vettä johtavat maakerrokset ulottuvat vedenottamoalueen länsipuolella aiemmin arvioitua laajemmalle alueelle ja tukevat osaltaan vuonna 1987 suoritetun tehostetun koepumppauksen perusteella tehtyjä johtopäätöksiä vedenoton vaikutusalueen rajauksesta. Vedenottamon länsipuolisella alueella todettiin tutkimuksissa hyvin vettä johtavia maakerroksia mutta lisävedenhankintamahdollisuuksia alueella rajoittavat pohjaveden heikko happitilanne ja korkea rautapitoisuus. Lähteelän pohjavesialueella ei todettu edellytyksiä tekopohjaveden muodostamiseen tai vedenoton merkittävään tehostamiseen.
7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Keplakon pohjavesialue Pohjavesiolosuhteet Kerimäen Keplakon kylässä sijaitseva Keplakon pohjavesialue on osa luode - kaakko suuntaista Punkaharju Kulennoinen Varparanta pitkittäisharjujaksoa. Keplakon pohjavesialueen kokonaispinta-ala on noin 1,85 km 2, pohjaveden varsinaisen muodostumisalueen pinta-ala noin 1,35 km 2 ja pohjavesiesiintymän arvioitu kokonaisantoisuus noin m 3 /d. Pohjavesialueen luoteisosassa sijaitsee Savonlinnan kaupungin Keplakon vedenottamo. Tutkimuskohteena oli pohjavesialueen keskiosassa sijaitseva Multamäen alue. Vuosina suoritettujen pohjavesitutkimusten perusteella on alueelta paikannettu vedenottokohde, josta koepumppauksen perusteella on saatavissa jatkuvasti käyttöön pohjavettä noin m 3 /d Vedenhankintamahdollisuudet Kuva 2. Kaatopaikka ja pohjaveden virtausta rajoittava kallio/moreenikynnys. Pohjavesialueen koillisreunalla, noin 250 m tutkitun vedenottokohteen koillispuolella sijaitsee Keplakon vanha kaatopaikka ja vanha autohajottamoalue. Tehtyjen tutkimusten tavoitteena oli selvittää pohjaveden virtausyhteydet kaatopaikka-alueen ja tutkitun vedenottopaikan välillä, sekä arvioida kaatopaikasta vedenotolle aiheutuvat riskit. Kaatopaikan vaikutusta mahdollisen vedenottopaikan veden laatuun on arvioitu moneen otteeseen. Tutkimustulosten perusteella pohjaveden virtausyhteyden kaatopaikka-alueen ja tutkitun vedenottopaikan välillä katkaisee välittömästi kaatopaikan etelä lounaispuolella sijaitseva kallio moreenikynnys (ks. kuva 2). Vedenottopaikan valuma-alueeseen rajautuva Keplakon vanha kaatopaikka ei tutkimustulosten perusteella ole esteenä tutkitun vedenottopaikan käyttöönotolle.
8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Rohvostinrinteen pohjavesialue Pohjavesiolosuhteet Keplakon pohjavesialueeseen länsi lounaispuolella rajautuvan Rohvostinrinteen pohjavesialueen muodostavat pitkä, kapea harjuselänne (Pitkäniemi Liippilampi - Hirsiniemi) ja siihen liittyvä deltamainen harjulaajentuma. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on noin 1,85 km 2, pohjaveden muodostumisalueen pinta-ala noin 0,94 km2 ja esiintymän arvioitu kokonaisantoisuus noin 600 m 3 /d. Pohjavesialueella on laajoja suppalampia (Haukilampi ja Liippilampi). Itäpuolella pohjavesialue rajautuu Ylä-Kieluu nimiseen vesistöön. Tutkimusalueen ylimmät maastokohdat kohoavat noin 20 m vesistöjen vedenpinnan yläpuolelle. Haukilammen länsipuolinen ranta-alue sekä Liippilampea ympäröivä osa pohjavesialueesta on rajattu luonnonsuojelualueiksi Vedenhankintamahdollisuudet Kuva 3. Rohvostinrinteen pohjavesialue Tutkimuksissa todettiin kaksi vedenottoon soveltuvaa kohdetta, joita erottaa toisistaan välissä sijaitseva kallio moreenikynnys. Tutkimusalueen koillisosassa, pääharjuselänteen reunalla sijaitsevassa tutkimuspisteessä 6/12 suoritettiin koepumppaus, jonka perusteella kohteeseen rakennettavasta kaivosta on mahdollista saada jatkuvasti käyttöön pohjavettä noin 250 m3/d. Vallitsevista olosuhteista (virtausyhteys pumppauspaikan ja pohjavesiesiintymään rajautuvien vesistöjen välillä) johtuen pumpattavan veden määrää on mahdollista lisätä ilman pohjavedenpinnan merkittävää alenemista. Vedenottomäärää lisättäessä on kuitenkin todennäköistä, että virtaus kääntyy järvestä kohti vedenottopaikkaa
9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Seppäharjun pohjavesialue Pohjavesiolosuhteet ja johtaa järviveden rantaimeytymiseen. Tutkimuksen aikaisessa vedenlaatuseurannassa todettiin pumpatun veden laadussa muutoksia, jotka ovat todennäköisesti seurausta järven rantavyöhykkeessä tavattavan vähähappisen veden leviämisestä pumppauspaikan suuntaan. Pitkään jatkuvan vedenoton aikana tämä saattaa johtaa myös pumpattavan veden rauta- ja mangaanipitoisuuksien kohoamiseen. Tutkimusalueen keskiosassa, tutkimuspisteissä 2/12 ja 3/12 todettiin sekä vedenjohtavuudeltaan, että pohjaveden laatuominaisuuksiltaan hyvin vedenottoon soveltuvia maakerroksia. Vedenjohtavuusmittausten ja vedenlaatumääritysten perusteella parhaiten vedenottoon soveltuvaksi arvioitiin tutkimuspiste 2/12. Tutkimuskohteessa ei suoritettu koepumppausta, mutta valuma-alueen pinta-alan perusteella kohteesta jatkuvasti käyttöön saatavaksi vesimääräksi arvioitiin noin 200 m 3 /d. Molemmat tutkitut vedenottokohteet sijaitsevat luonnonsuojelualueella, mikä saattaa vaikeuttaa alueiden käyttöönottoa vedenhankintatarkoituksiin. Seppäharju on molemmilta puoliltaan vesistöihin (Kuhajärvi ja Seppäjärvi) rajoittuva pitkittäisharjumuodostuma, joka kuuluu osana pitkään, Punkaharju-Varparanta-Salmijärvi harjujaksoon. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 2,13 km 2 ja pohjaveden muodostumisalueen pinta-ala 1,17 km 2. Arvioitu muodostuvan pohjaveden määrä alueella on noin 900 m 3 /d. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, voidaanko alueella lisätä luontaisesti syntyvän pohjaveden ottoa määrittämällä pohjavesialueelta, sen länsiosaan vuonna 2008 rakennetun siiviläputkikaivon lisäksi uusia mahdollisia vedenottoon soveltuvia kohteita. Pohjavedenpinnan alapuolisten maakerrosten koostumuksen ja pohjavesipintojen korkeustasovaihteluiden perusteella arvioituna maakerrosten vedenjohtavuus pohjavesiesiintymässä on hyvä. Pohjavedenpinta on etenkin tutkimusalueen luoteisosassa lähellä pohjavesiesiintymään rajautuvien vesistöjen vedenpinnan tasoa.
10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vedenhankintamahdollisuudet Kuva 4. Seppäharjun pohjavesialue Kaikissa tutkimuspisteissä tavattiin vedenantoisuudeltaan vedenottoon soveltuvia maakerroksia. Vesinäytetulosten perusteella pohjaveden käyttömahdollisuuksia valtaosassa tutkimuspisteitä rajoittaa heikosta happitilanteesta johtuva pohjaveden korkea rauta- ja mangaanipitoisuus. Tutkimustulosten perusteella parhaiten vedenottoon soveltuvaksi arvioitiin tutkimuspiste 6/12. Koepumppauksen tulosten perusteella kohteeseen rakennettavasta kaivosta on mahdollista saada käyttöön pohjavettä ja rantaimeytyvää vettä koepumppauksen tuottoa, noin 400 m 3 /d, vastaava määrä. Vallitsevista olosuhteista (virtausyhteys pumppauspaikan ja pohjavesiesiintymään rajautuvien vesistöjen välillä) johtuen pumpattavan veden määrää on mahdollista lisätä ilman pohjavedenpinnan merkittävää alenemista. Vedenottomäärää lisättäessä rantaimeytyminen tehostuu ja rantaimeytyvän veden osuus kasvaa. Tutkimuksen aikaisessa vedenlaatuseurannassa todettiin pumpatun veden laadussa muutoksia, jotka ovat todennäköisesti seurausta järviveden rantaimeytymisestä. Seurantatulosten perusteella on mahdollista, että pitkään jatkuva vedenotto tulee johtamaan raakaveden rauta- ja mangaanipitoisuuksien kohoamiseen. Mahdollista kaivon rakentamista kohteeseen rajoittavat vaikeat maastoolosuhteet.
11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kulennoisharjun pohjavesialue Pohjavesiolosuhteet Kulennoisharju kuuluu toiselta Salpausselältä alkavaan mittavaan harjujaksoon, jota voidaan seurata Punkaharjulta Kulennoisiin ja edelleen luoteeseen, Rantasalmen kautta aina Joroisille ja Jäppilään saakka. Kulennoisharjun harjumuodostumaan liittyy ydinharjuselänteen (Kulennoisharju - Hattuharju) lisäksi useita harjudeltoja ja -laajentumia. Pohjavesien muodostumis- ja virtausolosuhteet ovat hyvät, pohjavesiä purkautuu luoteessa Kulennoisjärveen ja Ruokojärveen, ja kaakossa Pihlajaveden lahtiin. Arvio muodostuvan pohjaveden määrästä on 3500 m³/d. Tutkimusalueen keski- ja luoteisosissa on suoritettu laajamittaista maaainesten ottamista ja toiminnan seurauksena on etenkin alueen keskiosaan muodostunut laaja yhtenäinen kaivualue. Alueella on useita voimassaolevia maa-aineslupia ja nykyisten lupien mukainen kaivutoiminta jatkuu alueella vuoteen 2022 saakka Vedenhankintamahdollisuudet Kuva 5. Kulennoisharjun pohjavesialue Tutkimuksissa todettiin vedenjohtavuudeltaan hyvin vedenottoon soveltuvia maakerroksia useissa kohteissa, jotka sijoittuivat harjuytimen kohdalle, pohjavesialueen keski- ja kaakkoisosiin. Vesinäytetulosten perusteella pohjaveden käyttömahdollisuuksia rajoittavat kuitenkin pohjaveden laatuominaisuudet (heikko happitilanne ja korkea rautapitoisuus) sekä alueen keskiosissa, laajan maa-ainesten ottoalueen eteläpäässä, että pohjavesiesiintymän kaakkoisimmassa osassa.
12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuikonniemen pohjavesialuee Pohjavesiolosuhteet Parhaiten vedenottoon soveltuvaksi todettiin Tielammen pohjoispuolinen vanha maa-ainestenottoalue, jossa on suoritettu koepumppaus Etelä-Savon ympäristökeskuksen toimesta vuonna VARMA-VESI tutkimusten yhteydessä alueella suoritettiin Savonlinnan Veden toimesta koepumppaus kohteeseen (tutkimuspiste 16/04) rakennetusta koekaivosta. Viimeisimmän koepumppauksen ( ) aikaiset seurantamittaukset sekä seurantajakson aikainen, pitkäaikaista keskiarvoa pienempi sadanta huomioiden arvioidaan koepumppauspaikalta saatavan luontaista pohjavettä jatkuvasti käyttöön noin 600 m 3 /d. Laajamittainen maa-ainesten otto muodostaa riskin alueen vedenhankintamahdollisuuksille. Kuikonniemen pohjavesialue koostuu Punkaharjun harjuselänteestä ja sitä reunustavista harjulaajentumista, joista koillispuolinen laajentuma on nimeltään Kuikonniemi ja lounaispuolinen laajentuma Mustaniemi. Kerrospaksuudet ovat harjulaajentumien lakiosissa huomattavan suuret. Maaaines harjulaajentumissa on pääosin hiekkaa ja hiekkakerrostumista on hydraulinen yhteys Punkaharjun soravaltaiseen keskiselänteeseen. Mustaniemen rantavyöhykkeessä ja myös Kuikonniemessä on tutkimuksissa havaittu myös silttikerroksia. Saimaan pinta säätelee alueen pohjaveden korkeutta. Arvio muodostuvan pohjaveden määrästä on 400 m³/d. Pohjavesialue kokonaisuudessaan kuuluu Punkaharjun luonnonsuojelualueeseen. Kuva 6. Kuikonniemen pohjavesialue
13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vedenhankintamahdollisuudet Tutkimustulosten perusteella parhaiten vedenottoon soveltuvaksi todettiin pääharjuselänteen ja lounaispuolisen Mustaniemen harjulaajentuman välissä sijaitseva tutkimuspiste 2/13. Tutkimuspisteessä suoritettujen vedenjohtavuusmittausten ja vesinäytetutkimusten perusteella kohde soveltuu sekä vedenjohtavuudeltaan että pohjaveden laatuominaisuuksiltaan hyvin vedenottoon. Kohteessa ei suoritettu koepumppausta, mutta pohjavesiolosuhteiden ja valuma-alueen pinta-alan perusteella kohteesta jatkuvasti käyttöön saatavaksi vesimääräksi arvioitiin m 3 /d. Vallitsevista olosuhteista (lyhyt etäisyys ja esteetön virtausyhteys pumppauspaikan ja pohjavesiesiintymään rajautuvien vesistöjen välillä) johtuen pumpattavan veden määrää on mahdollista lisätä ilman pohjavedenpinnan merkittävää alenemista. Vedenottomäärää lisättäessä rantaimeytyminen tehostuu ja rantaimeytyvän veden osuus kasvaa. 4.7 Povenkankaiden pohjavesialue Pohjavesiolosuhteet Povenkankaiden pohjavesialue on II Salpausselältä erkanevaan harjujaksoon liittyvä harju/delta kompleksi, jossa on havaittavissa selkeitä harjuselänteitä sekä noin +105 m tasoon kerrostunut delta (Palanutkangas / Povenkankaat). Materiaali on muodostuman alueella pääosin hiekkavaltaista ja rannat ovat kauttaaltaan läpäiseviä. Muodostuvat pohjavedet purkautuvat ympäröiviin vesistöihin. Tutkimuksen kohteena ollut alue sijoittuu pohjavesiesiintymän kaakkoisosaan ja koostuu kaakkoissuunnassa Pihlajaveden Povenlahteen sekä Valkiajärveen ja luoteispuolella Pihlajaveden Kangaslahteen rajoittuvasta, Povenkankaiden ja Palanutkankaan deltamuodostumasta. Tutkimuskohteeksi määritelty alue rajautuu tutkimustulosten perusteella sekä koillis itäpuolilla että lounais eteläpuolilla kallioisiin maastokohoumiin. Kallioalueiden väliin jäävä, lajittuneiden harjukerrostumien peittämä luode kaakko suuntainen painanne rajoittuu molemmista päistään Pihlajaveden vesistöön (luoteessa Kangaslahteen ja kaakossa Povenlahteen). Pohjavedenpinta on mittaushavaintojen perusteella tutkimusalueen kaakkoisreunalla samalla tasolla kuin järven vedenpinta ja alueen luoteisreunalla noin 0,3 m järven vedenpinnan tasoa ylempänä. Kairaustulosten (tutkimuspiste 5/13) perusteella luoteispuolisella rantavyöhykkeellä tavataan pohjavesitason alapuolella karkeita, hyvin vettä johtavia maakerroksia, joten virtausyhteys pohjavesiesiintymän ja Kangaslahden välillä on hyvä. Kaakkoisreunalla, Povenlahden rantavyöhykkeellä virtausyhteyttä rajoittaa maakerrosten hienojakoisuus.
14 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 13 Kuva 7. Povenkankaiden pohjavesialue Vedenhankintamahdollisuudet Pohjaveden käyttöönottomahdollisuuksien selvittämisen lisäksi tutkimusten tavoitteena oli arvioida alueen soveltuvuutta tekopohjaveden muodostamiseen. Pohjaveden laatuominaisuudet sekä pohjavedenpinnan alapuolisten maakerrosten koostumus ja paksuus huomioiden parhaiten vedenottoon soveltuviksi todettiin tutkimuspisteet 3/13, 4/13 sekä aiemmin tutkittu piste C. Kallioisiin alueisiin rajautuva, tutkimuspisteitä ympäröivä valuma-alue on melko pienialainen (pinta-ala noin 0,3 km 2 ) ja alueella luontaisesti muodostuvan pohjaveden määrä melko vähäinen (noin 200 m 3 /d). Muodostumisalueen rajautuminen sekä luoteis- että kaakkoispäässä Pihlajaveden vesistöön, vedenottoon soveltuvien pisteiden ja rannan läheisyys sekä rantavyöhykkeen pohjavesitason alapuoliset hyvin vettä johtavat maakerrokset mahdollistavat käyttöön saatavan vesimäärän lisäämisen rantaimeytymistä hyväksikäyttäen. Valuma-alueen kaakkoisosassa tavattavien maakerrosten hienojakoisuudesta johtuen alue soveltuu huonosti imeytyskaivojen tai altaiden kautta suoritettavaan imeytykseen. Huomioiden tutkimuskohteesta käyttöönsaatavan vesimäärän rajallisuus sekä tutkimuskohteen huomattavan suuri etäisyys nykyiseen vesijohtoverkostoon ja kulutuskeskittymiin nähden ei vedenhankintamahdollisuuksien tarkentamiseksi suoritettavia jatkotutkimuksia kohteessa katsottu tässä vaiheessa tarpeellisiksi.
15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Rantajärvenkenkaan pohjavesialue Pohjavesiolosuhteet Rantajärvenkankaan pohjavesialue jakautuu useampaan valuma-alueeseen, joissa pohjaveden virtaussuunta on Salilammen ja Rantajärvenkankaan alueilla luoteeseen, Rantajärven koillispuolella pohjoiseen ja koilliseen kohti Saunalahtea ja Pitkäkankaan alueella kaakkoon, Saarijärveen (kuva 8). Salilammen valuma-alueen ja Rantajärvenkankaan valuma-alueen pinta-aloihin perustuvat antoisuudet ovat noin 500 m 3 /vrk ja Saunalahden valuma-alueen 250 m 3 /vrk. Pitkäjärvenkangas (500 m 3 /vrk) on oma valuma-alueensa Rantajärven ja Saarijärven välissä. Kuva 8. Rantajärvenkankaan pohjavesialue Vedenhankintamahdollisuudet Rantajärvenkankaan pohjavesialueella muodostuu pohjavettä yhteensä 1700 m 3 /vrk. Pohjaveden virtaus jakautuu useampaan valuma-alueeseen, joiden antoisuudet ovat arviolta seuraavat: Salilampi 500 m3/vrk Rantajärvenkangas 500 m3/vrk Saunalahdenranta 250 m3/vrk Pitkäkangas 400 m3/vrk Salijärven eteläpuolella sijaitsevasta pisteestä HP3 on mahdollista saada käyttöön luonnostaan Salijärveen purkautuvaa pohjavettä. Pisteen arvioitu
16 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 15 antoisuus on 500 m 3 /vrk. Veden laatu on pohjaveden yläkerroksessa 5-9 m syvyydessä maan pinnasta hyvää ja vesi täyttää tutkituilta ominaisuuksiltaan talousvedelle asetetut laatuvaatimukset (SMT 461/2000) Syvemmissä kerroksissa vesi on hapetonta ja rauta- ja mangaanipitoista. Pisteen HP3 vedenoton ympäristövaikutukset ja veden laatu pitkäkestoisessa pumppauksessa tulee varmentaa koepumppauksella, jonka kesto on vähintään 1 kk tai kunnes veden laadun voidaan todeta vakiintuneen. Koepumppaus tehdään tasolta 5-9 m maan pinnasta. Vedenoton suunnittelussa tulee huomioida vaikutukset Salilammen veden laatuun ja veden vaihtuvuuteen. Ennen lopullisen koepumppauspaikan valitsemista on suositeltavaa selvittää 2 pisteessä antoisuuspumppauksella ja vesinäytteillä, onko valuma-alueella veden laadultaan parempaa kaivopistettä. Muilla Rantajärvenkankaan valuma-alueilla pohjavesi on todennäköisesti enimmäkseen hapetonta ja rauta- ja mangaanipitoisuudet ylittävät talousvedelle suositellun enimmäispitoisuuden suuressa osassa pohjavesimuodostumaa. Papinharju-Pöllinkankaalle muodostuu antoisuudeltaan m3/d valuma-alue, josta pohjavesi purkautuu luontaisesti Kaivannonluhtaan. Valuma-alueen vedenlaatu ja mahdollinen pumppauspaikka voidaan selvittää täydentävillä pohjavesitutkimuksilla. 4.9 Hälvän pohjavesialue Pohjavesiolosuhteet Muodostuman luoteisosa on deltamainen harjulaajentuma, joka rajoittuu soihin ja moreeniselänteisiin. Kaakkoharju on selväpiirteinen korkeaharjanteinen pitkittäisharju. Arvio koko pohjavesialueella muodostuvan pohjaveden määrästä on 1200 /m³d. Puruveden vedenkorkeuden vaihtelu säätelee pohjaveden tasoa. Alue on pääosin metsätalouskäytössä, mutta rannoille on kaavoitettu myös asutusta. Alueella ei vielä ole pohjavedenottamoita. Kuva 9. Hälvän pohjavesialue
17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vedenhankintamahdollisuudet Suoritettujen tutkimusten perusteella paras kaivonpaikka on pisteen 12/06 lähituntumassa. Ko. pisteessä antoisuus oli suuri ja veden happipitoisuus hyvä. Toisaalta on huomattava että pohjavesikerros on varsin pieni, pohjaveden alentamisvaraa on vain 2,3 metriä. Lähipiirin havaintoputkissa vedenjohtavuudet ovat merkittävästi pienemmät. Arvioimme että paikalle rakennettavan kaivon kestävä pumppaustuotto on noin 200 m 3 /d. 5 JOHTOPÄÄTÖKSET JA JATKOTOIMET VARMA-VESI hankkeen tutkimuksissa todettiin toteutettavissa olevaa vedenoton lisäkapasiteettia kuudella pohjavesialueella (Keplakko, Rohvostinrinne, Kulennoisharju, Kuikonniemi, Rantajärvenkangas ja Hälvä) yhteensä noin 2100 m 3 /d. Rohvostinrinteen ja Kuikonniemen tutkimuskohteet, sijaitsevat luonnonsuojelualueilla, mikä saattaa rajoittaa kohteiden vedenhankintakäyttöä. Lisäksi kahdella pohjavesialueella (Seppäharju ja Povenkangas) todettiin vedenottokapasiteettia yhtensä noin 600 m 3 /d. Näiden alueiden käyttöönotto on hankalampaa vaikeiden maasto-olosuhteiden (Seppäharju ) tai syrjäisen sijainnin ( Povenkankaat) takia. Yhteenvetotaulukko tutkimuskohteiden vedenottokapasiteeteista, lisävedenottoa rajoittavista tekijöistä ja ehdotetuista jatkotoimenpiteistä on liitteenä 2. Esa Kallio Suunnittelupäällikkö, FM Jussi Arjas Geologi, FM
18 LIITE 1
19
20 LIITE 2
21 Liite 2. YHTEENVETO VARMA VESI KOHTEIDEN POHJAVESITUTKIMUKSISTA SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA Pohjavesialue Lähteelä Arvioitu kokonaisantoisuus m3/d Käytössä oleva kapasiteetti 750 m3/d Keplakko m3/d 500m3/d Rohvostinrinne 600 m3/d 0 Seppäharju 900 m3/d 0 Kulennoisharju m3/d 0 Kuikonniemi 400 m3/d 0 Povenkangas m3/d 0 Rantajärvenkangas m3/d 0 Hälvä m3/d 0 Yhteensä m3/d m3/d 2650 m3/d Tutkittu lisäkapasiteetti m3/d 250 m3/d ja 200 m3/d 400 m3/d 600 m3/d m3/d 200 m3/d (tekopv m3/d 500 m3/d 200 m3/d Lisävedenottoa rajoittavat tekijät Luonnonsuojelualue, rantaimeytyminen Rantaimeytyminen, maasto olosuhteet Maa ainesten otto Rantaimeytyminen Syrjäinen sijainti Syrjäinen sijainti Jatkotoimenpiteet Ei toimenpit. vo luvan hakeminen(500) vo luvan hakeminen(250) vo luvan hakeminen(400) vo luvan hakeminen(600) Ei välittömiä toimenpit.(kaivo+koepumppaus) Ei toimenpit. Ei välittömiä toimenpit.(kaivo+koepumppaus) Ei välittömiä toimenpit.(kaivo+koepumppaus)
Lisätutkimukset Kulennoisharjun pohjavesialueella
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SAVONLINNAN VESI Lisätutkimukset Kulennoisharjun pohjavesialueella VARMA-VESI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 152 P23708 Tutkimusraportti 1 (6) J.Arjas Sisällysluettelo
LisätiedotKulennoisharjun ja Kuikonniemen pohjavesitutkimukset
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SAVONLINNAN VESI Kulennoisharjun ja Kuikonniemen pohjavesitutkimukset VARMA-VESI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 152 P21051 Tutkimusraportti 1 (15) J.Arjas Sisällysluettelo
LisätiedotKoepumppaus Rohvostinrinteen alueella
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SAVONLINNAN VESI Koepumppaus Rohvostinrinteen alueella VARMA-VESI Tutkimusraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 152-P22628 Tutkimusraportti 1 (10) J.Arjas Sisällysluettelo
LisätiedotSEVERI HANKE YHTEENVETO POHJA- VESITUTKIMUKSISTA
Tilaaja Mikkelin vesilaitos Asiakirjatyyppi Selvitysraportti Päivämäärä 10.11.2015 Viite 1510014760 SEVERI HANKE YHTEENVETO POHJA- VESITUTKIMUKSISTA 1 Päivämäärä 10.11.2015 Laatija Tarkastaja Jarmo Koljonen
LisätiedotSavonlinnan kaupunki. Kerimäen Hälvän pohjavesitutkimukset P26984P001 VARMA-VESI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 7.5.2015
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A Savonlinnan kaupunki Kerimäen Hälvän pohjavesitutkimukset VARMA-VESI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 7.5.2015 P26984P001 1 Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 2 2 TUTKIMUSALUE
LisätiedotLisätutkimukset Lähteelän pohjavesialueella
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SAVONLINNAN VESI Lisätutkimukset Lähteelän pohjavesialueella VARMA-VESI Tutkimusraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 7.11.2012 152-P19621 Tutkimusraportti 1 (2)
LisätiedotKoepumppaus Seppäharjun alueella
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SAVONLINNAN VESI Koepumppaus Seppäharjun alueella VARMA-VESI Tutkimusraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 14.10.2013 152-P21631 Tutkimusraportti 1 (7) J.Arjas
LisätiedotEtelä-Savon ympäristökeskus Dnro ESA-2004-V-105, ESA-2005-V-8-322, ESA-2006-V-26-322, ESA- 2006-V-49-322, 0500V0073-322 5.12.2006
- Itä-Savon pohjavesitutkimukset 2006 Savonlinnan ja Kerimäen alueella Etelä-Savon ympäristökeskus Dnro ESA-2004-V-105, ESA-2005-V-8-322, ESA-2006-V-26-322, ESA- 2006-V-49-322, 0500V0073-322 5.12.2006
LisätiedotPovenkankaiden pohjavesitutkimukset
S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A SAVONLINNAN VESI Povenkankaiden pohjavesitutkimukset VARMA-VESI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 152 P21435 Tutkimusraportti 1 (9) J.Arjas Sisällysluettelo 1 Yleistä...
LisätiedotSeppäharjun pohjavesitutkimukset
S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A SAVONLINNAN VESI Seppäharjun pohjavesitutkimukset VARMA-VESI Tutkimusraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 27.11.2012 152-P19132 Tutkimusraportti J.Arjas 27.11.2012
LisätiedotHanhikankaan rakennetutkimus ja virtausmallinnus
Hanhikankaan rakennetutkimus ja virtausmallinnus Geologi Tapio Väänänen, Geologian tutkimuskeskus, Kuopio Projektin tulosten esittely 25.4.2016 Kohde: Mikkelin pohjavesien suojelun yhteistyöryhmä Paikka:
LisätiedotTUTKIMUSSUUNNITELMA TYÖNUMERO: E27030 SOTKAMON KUNTA RIMPILÄNNIEMEN POHJAVESIALUEEN TUTKIMUSSUUNNITELMA 16.6.2014 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU
TUTKIMUSSUUNNITELMA TYÖNUMERO: E27030 SOTKAMON KUNTA RIMPILÄNNIEMEN POHJAVESIALUEEN TUTKIMUSSUUNNITELMA SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU Muutoslista VALMIS ATA ATA TKIV LUONNOS Muutos Päiväys Hyväksynyt Tarkastanut
LisätiedotHeralammen pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys. pohjavesialueet A ja B KEMIJÄRVI
Dnro LAPELY/4210/2015 Heralammen pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys pohjavesialueet 12320109 A ja 12320109 B KEMIJÄRVI 13.1.2017 LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295
LisätiedotSELVITYS MIEHIKKÄLÄN POHJAVESIALUEIDEN RAJAUSTEN JA LUOKITUSTEN TARKISTAMISESTA
Selvitys KASELY/606/2018 Etelä-Savo 7.5.2018 SELVITYS MIEHIKKÄLÄN POHJAVESIALUEIDEN RAJAUSTEN JA LUOKITUSTEN TARKISTAMISESTA Tausta Lakiin vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) on lisätty
LisätiedotPohjavesialueiden kuvaukset, luokat ja rajaukset pääsijaintikunta Varkaus
POSELY/1779/2018 7.1.2019 Pohjavesialueiden kuvaukset, luokat ja rajaukset pääsijaintikunta Varkaus Luokka ja rajausmuutokset Varkauden alueella on kaksi pohjavesialuetta, joiden osalta luokitus ja rajaukset
LisätiedotLemminkäinen Infra Oy SELVITYS SUUNNITELLUN MAA-AINESTENOTON VAIKUTUSALUEEN LÄHTEISTÄ
16UEC0035 1 Lemminkäinen Infra Oy 29.10.2012 Maa-ainesten ottaminen pohjavedenpinnan ala- ja yläpuolelta Alhonmäen alueella, Siikajoki SELVITYS SUUNNITELLUN MAA-AINESTENOTON VAIKUTUSALUEEN LÄHTEISTÄ 1.
LisätiedotINKOON POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA INKOON KUNTA, INKOON VESILAITOS JA UUDENMAAN ELY- KESKUS INKOON POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Maija Aittola Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ...
LisätiedotKuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Ruskon kunnan alueella
KUULUTUS VARELY/4299/2016 13.11.2017 Liitteet 1 kpl Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Ruskon kunnan alueella Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)
LisätiedotSELVITYS VIROLAHDEN POHJAVESIALUEIDEN RAJAUSTEN JA LUOKITUS- TEN TARKISTAMISESTA
Selvitys KASELY/605/2018 Etelä-Savo 7.5.2018 SELVITYS VIROLAHDEN POHJAVESIALUEIDEN RAJAUSTEN JA LUOKITUS- TEN TARKISTAMISESTA Tausta Lakiin vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) on lisätty
LisätiedotVANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS
Tilaaja YIT Rakennus Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 2.7.2014 Viite 1510013222 VANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS Päivämäärä 2.7.2014 Laatija
LisätiedotEtelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 79 Mikkelin seutu
Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 79 2.3 Hirvensalmi Hirvensalmen kunnan alueella tehtiin tutkimuksia kahdessa kohteessa, joista Iso-Lautharjulla suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko 1 ja karttakuva
Lisätiedot2. MAASTOTUTKIMUKSET Tutkimusalue ja poraustulokset Pumppaustulokset Vedenottoalueen suojelu 5 3. YHTEENVETO 5
2 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 3 1.1 Tutkimuksen lähtökohta 3 1.2 Aikaisemmat tutkimukset 3 2. MAASTOTUTKIMUKSET 3 2.1 Tutkimusalue ja poraustulokset 3 2.2 Pumppaustulokset 4 2.3 Vedenottoalueen suojelu
LisätiedotKehtomaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys. pohjavesialue , SODANKYLÄ
Dnro LAPELY/423/2017 Kehtomaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys pohjavesialue 12758209, SODANKYLÄ 13.1.2017 LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295 037 000 PL 8060
LisätiedotSelvitys, pääsijaintikunnaltaan Sastamalan kaupungin pohjavesialueiden rajausten ja luokitusten tarkistamisesta
Selvitys 1 (16) Selvitys, pääsijaintikunnaltaan Sastamalan kaupungin pohjavesialueiden rajausten ja luokitusten tarkistamisesta Tausta Pohjavesialueiden määrittäminen ja luokitus lisättiin vesien ja merenhoidon
LisätiedotPINNOITETTAVIEN ALUEIDEN VAIKUTUS POHJAVEDEN MUODOSTUMISEEN BIOJALOSTAMON HANKEALUEELLA
SUNSHINE KAIDI NEW ENERGY GROUP, KEMI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista FILAHD 21.9.2016 FILAHD Lauri Joronen Lauri Joronen VALMIS LUONNOS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS
LisätiedotMaskun kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset
KUULUTUS VARELY/3793/2016 13.11.2017 Liitteet 1 kpl Maskun kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)
LisätiedotHAUSJÄRVEN KUNTA PIHONKAARTEEN RAKEN- NETTAVUUSSELVITYS. Vastaanottaja Hausjärven kunta. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä 30.6.
Vastaanottaja Hausjärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 30.6.2016 Viite 1510025613 HAUSJÄRVEN KUNTA PIHONKAARTEEN RAKEN- NETTAVUUSSELVITYS HAUSJÄRVEN KUNTA PIHONKAARTEEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS
LisätiedotPohjaveden ottamista Sörkän vedenottamolta koskevan Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksen nro 22/2006/3 muuttaminen, Nurmijärvi
Etelä-Suomi Päätös Nro 109/2011/4 Dnro ESAVI/99/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 23.6.2011 ASIA HAKIJA Pohjaveden ottamista Sörkän vedenottamolta koskevan Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksen nro 22/2006/3
LisätiedotAsia: Pohjavesitutkimukset Forssan seudun varavesilähteen löytämiseksi hankkeen yleisötilaisuus
1(5) YLEISÖTILAISUUDEN MUISTIO Asia: Pohjavesitutkimukset Forssan seudun varavesilähteen löytämiseksi hankkeen yleisötilaisuus Aika: 26.10.2013 klo 11.00 15.00 Paikka: Suomen urheiluilmailuopisto, Räyskälä,
LisätiedotSELVITYS KOTKAN POHJAVESIALUEIDEN RAJAUSTEN JA LUOKITUSTEN TARKISTAMISESTA
Selvitys KASELY/602/2018 Etelä-Savo 7.5.2018 SELVITYS KOTKAN POHJAVESIALUEIDEN RAJAUSTEN JA LUOKITUSTEN TARKISTAMISESTA Tausta Lakiin vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) on lisätty
LisätiedotPOHJAVESITUTKIMUKSET FORSSAN SEUDUN VARA- VESILÄHTEEN LÖYTÄMI- SEKSI 1993-2012 YHTEENVETO
Tilaaja Forssan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 15.11.2012 POHJAVESITUTKIMUKSET FORSSAN SEUDUN VARA- VESILÄHTEEN LÖYTÄMI- SEKSI 1993-2012 YHTEENVETO POHJAVESITUTKIMUKSET FORSSAN SEUDUN VARAVESILÄHTEEN
LisätiedotEuran pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset
KUULUTUS VARELY/3648/2016 13.2.2017 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut Euran kunnan pohjavesialueiden luokitukset vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä
LisätiedotEsitys pohjavesialueiden luokitus- ja rajausmuutoksista Inarin kunnassa
ESITYS LAPELY/3146/2015 Etelä-Savo 14.2.2018 Esitys pohjavesialueiden luokitus- ja rajausmuutoksista Inarin kunnassa Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta säädetään vesienhoidon ja merenhoidon
LisätiedotSauvon pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset
KUULUTUS VARELY/767/2017 8.5.2017 Sauvon pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut Sauvon kunnan pohjavesialueiden
LisätiedotLAHELANPELTO II ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS LAHELAN VEDENOTTAMON VEDENOTON VAIKUTUSTEN ARVIOINTI
Tilaaja Tuusulan kunta Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 21.3.2014 Viite 1510011399 LAHELANPELTO II ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS LAHELAN VEDENOTTAMON VEDENOTON VAIKUTUSTEN ARVIOINTI LAHELANPELTO
LisätiedotKuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Siikaisten kunnan alueella
KUULUTUS VARELY/1831/2018 14.6.2018 Liitteet 1 kpl Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Siikaisten kunnan alueella Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)
LisätiedotPohjavesialueiden muutosehdotukset perusteluineen sekä pohjavesialuekartat. Pohjavesialueen hydrogeologinen kuvaus sekä tiedot vedenotosta
Liite 1 Pohjavesialueiden muutosehdotukset perusteluineen sekä pohjavesialuekartat Alakylä (1021801) II Vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue Arvio muodostuvan pohjaveden määrästä: 2500 m 3 /vrk Pistemäinen
LisätiedotSaint-Gobain W eber Oy Ab OJAKKALA, VIHTI. Pohj avesiselvitys P P ,2011 LIITE 14. FCG Finnish Consuiking Group Oy
LIITE 14 FCG Finnish Consuiking Group Oy Saint-Gobain W eber Oy Ab OJAKKALA, VIHTI Pohj avesiselvitys 3 6 0 0 - P 1 3 1 3 7 P 0 0 1 21.5,2011 Fin n is h C o n s u lt ing G r o u p 21.6.2011 I SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotEuran pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset
KUULUTUS VARELY/3648/216 13.2.217 Euran pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut Euran kunnan pohjavesialueiden
LisätiedotKemiönsaaren kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset
LIITE Kemiönsaaren kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden - ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Vesiyksikkö Hanna
LisätiedotNähtävänä pito ja mielipiteiden esittäminen
KUULUTUS VARELY/3982/2016 18.1.2018 Liitteet 1 kpl Kuulutus koskien Motellin pohjavesialueen kartoitusta ja luokitusta Mynämäen kunnan alueella Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
LisätiedotMAA- JA VESIEKOSYSTEEMIEN HUOMIOIMINEN POHJAVEDENOTOSSA
MAA- JA VESIEKOSYSTEEMIEN HUOMIOIMINEN POHJAVEDENOTOSSA MAIJA JYLHÄ-OLLILA HYDROGEOLOGI POHJAVESIRYHMÄ 1 Ramboll pohjavesiryhmä Vedenhankinnan asiantuntijat Jarmo Koljonen Jaana Mäki-Torkko Pekka Onnila
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 19.4.211 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotEtelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 3 Savonlinnan seutu
Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 3 2.2 Heinävesi Heinäveden kunnan alueella tehtiin tutkimuksia kolmessa kohteessa, joista Konttilanlehdon Hepoharjun alueilla suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 23.5.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjavesi -yksikkö Kuopio GTK/83/ /2018. Maatutkaluotaukset Kankaalassa Vuokatin pohjavesialueella
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjavesi -yksikkö Kuopio GTK/83/03.04.19/2018 Maatutkaluotaukset Kankaalassa Vuokatin pohjavesialueella GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tutkimusraportti Sisällysluettelo Kuvailulehti
LisätiedotEsitys Pertunmaan pohjavesialueiden luokitus- ja rajausmuutoksista
Liite 1. Esitys 1 (6) Liitteet 4 kpl 16.11.2018 ESAELY/75/2018 Esitys Pertunmaan pohjavesialueiden luokitus- ja rajausmuutoksista Etelä-Savon ELY-keskus on tarkistanut Pertunmaan kunnan alueella sijaitsevien
LisätiedotRauman kaupungin alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset
KUULUTUS VARELY 43012016 10.8.2017 Liitteet 1 kpl Rauman kaupungin alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)
Lisätiedot3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotVeluke-tilanne ja tietojen jakaminen ELY-keskuksiin
Veluke-tilanne ja tietojen jakaminen ELY-keskuksiin Vanhempi tutkija Jari Rintala Kulutuksen ja tuotannon keskus /SYKE Vesihuolto- ja pohjavesitapaaminen 4.-5.4 2017 Tampere 1 Veluke? Vedenottamoiden lupaseurannan
LisätiedotPelkosenniemen pohjavesialueiden luokitusmuutokset
LAUSUNTOPYYNTÖ LAPELY/778/2015 Etelä-Savo 13.2.2017 Pelkosenniemen kunta Sodankyläntie 1 98500 Pelkosenniemi Pelkosenniemen pohjavesialueiden luokitusmuutokset Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta
LisätiedotKuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Uudenkaupungin alueella
KUULUTUS VARELY/4302/2016 30.10.2017 Liitteet 1 kpl Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Uudenkaupungin alueella Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)
LisätiedotPohjavesialueiden luokitus- ja rajausehdotukset perusteluineen sekä pohjavesialuekartat
Liite 1 Pohjavesialueiden luokitus- ja rajausehdotukset perusteluineen sekä pohjavesialuekartat Ennen luokitustarkistusta Korsnäs on ollut pääsijaintikuntana 6 vedenhankintaa varten tärkeällä I luokan
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 6.7.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotRAPORTTI HYVINKÄÄN KAUPUNKI
RAPORTTI 101005665-001 HYVINKÄÄN KAUPUNKI Sveitsin vedenottamon hyödynnettävyystarkastelu 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 POHJAVESIOLOSUHTEET... 2 3 SVEITSIN VEDENOTTAMO... 2 4 VEDENOTTO JA POHJAVEDENPINNAT...
LisätiedotJuurikankaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys Pohjavesialue INARI
Dnro LAPELY/3146/2015 Juurikankaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys Pohjavesialue 12 148 208 INARI 13.1.2017 LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295 037 000 PL 8060
LisätiedotSuositukset vedenhankinnan jatkotoimenpiteiksi Forssan seudulla
RAPORTTEJA 84 2014 Suositukset vedenhankinnan jatkotoimenpiteiksi Forssan seudulla JOHANNA SUOMALAINEN JUSSI LEINO PETRI SIIRO TIMO VIROLA Suositukset vedenhankinnan jatkotoimenpiteiksi Forssan seudulla
LisätiedotSelvityksessä on vertailtu kolmea päävaihtoehtoa:
Tekninen lautakunta 8 14.03.2011 Kunnanhallitus 105 19.04.2011 Yleissuunnitelma Itä-Savon alueen vedenhankinnan varmistamiseksi 390/080.083/2011 TEKLA 8 Itä-Savon alueen kuntien vedenhankinnan varmistamista
LisätiedotNousiaisten kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset
KUULUTUS VARELY/4159/2016 10.8.2017 Liitteet 1 kpl Nousiaisten kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)
LisätiedotLAUSUNTO. Pohjavesilausunto Siikalatvan Kestilän Kokkonevan tuulivoimahankkeen osayleiskaavaehdotuksesta
Pöyry Finland Oy LAUSUNTO Viite Sivu 1 (5) Pohjavesilausunto Siikalatvan Kestilän Kokkonevan tuulivoimahankkeen osayleiskaavaehdotuksesta 1 POHJAVESIOLOSUHTEET Kaava-alueen lounaisosa sijoittuu Palokankaan
LisätiedotSelvitys, pääsijaintikunnaltaan Kihniön pohjavesialueiden rajausten ja luokitusten tarkistamisesta
Selvitys 1 (8) Selvitys, pääsijaintikunnaltaan Kihniön pohjavesialueiden rajausten ja luokitusten tarkistamisesta Tausta Pohjavesialueen määritelmä sisällytettiin ympäristönsuojelulakiin (YSL 5 ) ja pohjavesialueiden
LisätiedotSelvitys, pääsijaintikunnaltaan Valkeakosken kaupungin pohjavesialueiden rajausten ja luokitusten tarkistamisesta
Selvitys 1 (7) Selvitys, pääsijaintikunnaltaan Valkeakosken kaupungin pohjavesialueiden rajausten ja luokitusten tarkistamisesta Tausta en määritelmä sisällytettiin ympäristönsuojelulakiin (YSL 5 ) ja
LisätiedotEtelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 Savonlinnan seutu
Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 2.3 Rantasalmi Rantasalmen kunnan alueelta valittiin kaksi potentiaalista kohdetta, joista Varpasharjun alueella suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko 1 ja
LisätiedotEsitys Rantasalmen pohjavesialueiden luokitus- ja rajausmuutoksista
Liite 1. Esitys 1 (10) Liitteet 8 kpl 24.4.2019 ESAELY/84/2018 Esitys Rantasalmen pohjavesialueiden luokitus- ja rajausmuutoksista Etelä-Savon ELY-keskus on tarkistanut Rantasalmen kunnan alueella sijaitsevien
LisätiedotSEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014
3697 SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ JA SUORITETUT TUTKIMUKSET 1 2. TUTKIMUSTULOKSET 1 2.1 Rakennuspaikka
LisätiedotPohjavesialueiden luokitusten muutokset, Sodankylä
LAUSUNTOPYYNTÖ LAPELY/423/2017 Etelä-Savo 13.2.2017 Sodankylän kunta Jäämerentie 1 (PL 60) 99601 Sodankylä Pohjavesialueiden luokitusten muutokset, Sodankylä Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta
LisätiedotPyhärannan kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset
KUULUTUS VARELY/4298/2016 13.11.2017 Liitteet 1 kpl Pyhärannan kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)
LisätiedotSAVONLINNAN POHJAVESIALUEET. Klikkaamalla tarkentuva kohde. 0 2 4 6 8 10 km
SAVONLINNAN POHJAVESIALUEET Klikkaamalla tarkentuva kohde Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Affecto Finland Oy, Karttakeskus, Lupa L4659 0 4 6 8 10 km 0674001 LÄHTEELÄ 1 1:0 000 1.9.011
LisätiedotKuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Turun kaupungin alueella
KUULUTUS VARELY/536/2017 13.11.2017 Liitteet 1 kpl Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Turun kaupungin alueella Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)
LisätiedotEvijärven kunta Viskarinaukio Evijärvi. Evijärven kunnan pohjavesialueiden rajaus- ja luokitusmuutokset
Lausuntopyyntö Dnro EPOELY/1288/2017 2962017 Evijärven kunta Viskarinaukio 3 62500 Evijärvi Evijärven kunnan pohjavesialueiden rajaus- ja luokitusmuutokset Tässä kirjeessä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-,
LisätiedotPohjavesialueiden luokitusten muutokset, Kemijärvi
LAUSUNTOPYYNTÖ LAPELY/4210/2015 Etelä-Savo 13.2.2017 Kemijärven kaupunki Hallituskatu 4 98100 Kemijärvi Pohjavesialueiden luokitusten muutokset, Kemijärvi Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta
LisätiedotRakennus- ja ympäristölautakunta 9 03.02.2015
Rakennus- ja ympäristölautakunta 9 03.02.2015 RUDUS OY, POHJAVEDENPINNAN ALAPUOLELLE ULOTTUVAA MAA-AINEKSEN OTTAMISTA KOSKEVA HAKEMUS DNRO ESAVI/8241/2014, SONDBY, LAUSUNTO ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTOLLE
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 28.12.21 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotRAKENTAMISEN AIKAINEN POHJAVEDEN TARKKAILUSUUNNITELMA
RAKENTAMISEN AIKAINEN POHJAVEDEN TARKKAILUSUUNNITELMA SUNSHINE KAIDI NEW ENERGY GROUP, KEMI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista FIMIKM FILAHD 11.5.2017 FIMIKM FILAHD 21.9.2016 FIMIKM FILAHD Lauri Joronen
LisätiedotHämeenlinnan pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset
KUULUTUS HAMELY/32/07.02/2010 Häme Luonnonvarayksikkö Hämeenlinnan pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta säädetään vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä
LisätiedotLappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi Timo Jussila Timo Sepänmaa
1 Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi 2011. Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Lappeenrannan Yritystila Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...
LisätiedotKoivukumpu A, B ja C sekä Näätämö A ja B pohjavesialueiden luokitteluun liittyvä selvitys INARI
Dnro LAPELY/3146/2015 Koivukumpu A, B ja C sekä Näätämö A ja B pohjavesialueiden luokitteluun liittyvä selvitys INARI 13.1.2017 LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295 037 000 PL
LisätiedotHausjärven Kurun pohjavesiselvitykset. Timo Kinnunen, hydrogeologi Uudenmaan ympäristökeskus
Hausjärven Kurun pohjavesiselvitykset Timo Kinnunen, hydrogeologi Uudenmaan ympäristökeskus Lähtökohtia Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan 31 kunnasta 21 vedenhankinta perustuu pohjaveden tai tekopohjaveden käyttöön
LisätiedotKoverharin hydrogeologiset tutkimukset 12/2017
Koverharin hydrogeologiset tutkimukset 12/2017 Hangon kaupunki Maiju Juntunen, Esa Kallio 12.1.2018 Koverharin hydrogeologiset tutkimukset 12/2017 12.1.2018 1 (10) SISÄLTÖ 1 TAUSTAA... 2 2 TUTKIMUKSET...
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 14.9.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 3.3.211 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotTuusniemen kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve
Tuusniemen kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve Elina Nuortimo 11/2010 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne-
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 25.10.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotUudenmaan ELY-keskus on antanut vesilupatarpeesta lausuntonsa, jossa todetaan mm. seuraavaa:
Päivämäärä 19/12/2017 TÄYDENNYS Bastukärrin louhinta-alue, Sipoo Arvio louhokseen kulkeutuvista ja poisjohdettavista pohjavesimääristä Ramboll PL 25 Säterinkatu 6 02601 ESPOO P +358 20 755 611 F +358 20
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
Tavase Oy 2.1.21 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 2.1.21 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 15.11.21 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotVAIKUTUSTEN ARVIOIMINEN POHJAVEDENOTTOHANKKEISSA
VAIKUTUSTEN ARVIOIMINEN POHJAVEDENOTTOHANKKEISSA Suomen Vesiyhdistyksen pohjavesijaoston teemailtapäivä 6.9.2018 Johtava pohjavesiasiantuntija Jaana Mäki-Torkko, Ramboll Finland Oy POHJAVESIVAIKUTUSTEN
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 25.2.211 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 17.5.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1.3.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotEurajoen pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset
KUULUTUS VARELY/523/2018 13.3.2018 Liitteet 1 kpl Eurajoen pohjavesialueiden luokka- ja rajausuutokset Varsinais-Suoen elinkeino-, liikenne- ja ypäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut Eurajoen alueella
LisätiedotHaapaveden pohjavesialueiden luokitus- ja rajausmuutokset Pohjavesialueiden hydrogeologinen kuvaus ja vedenotto
POPELY/64/2018 Haapaveden pohjavesialueiden luokitus- ja rajausmuutokset Laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) edellyttää, että Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskus luokittelee ja rajaa pohjavesialueet
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotPOHJAVEDEN TARKKAILUSUUNNITELMA
POHJAVEDEN TARKKAILUSUUNNITELMA SUNSHINE KAIDI NEW ENERGY GROUP, KEMI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista FIMIKM FILAHD Lauri VALMIS Joronen 11.5.2017 FIMIKM FILAHD Lauri VALMIS Joronen 21.9.2016 FIMIKM
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotPohjavesialueet tarkistetaan ja luokitellaan uudelleen vuoden 2019 loppuun mennessä
Pohjavesialueet tarkistetaan ja luokitellaan uudelleen vuoden 2019 loppuun mennessä Kuntapäivä 30.10.2016 Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Heidi Rautanen 30.11.2016 Pohjavesialueiden määrittäminen ja luokittelu
LisätiedotYlitornion kunnan pohjavesialueiden luokitusten muutokset
LAUSUNTOPYYNTÖ LAPELY/460/2017 Etelä-Savo 13.2.2017 Ylitornion kunta Alkkulanraitti 55 95600 Ylitornio Ylitornion kunnan pohjavesialueiden luokitusten muutokset Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta
LisätiedotILMATAR ALAJÄRVI- LOUHUKANGAS OY LOUHUKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON VAIKUTUKSET POHJAVESIIN
Vastaanottaja Ilmatar Alajärvi-Louhukangas Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä Lokakuu 2014 ILMATAR ALAJÄRVI- LOUHUKANGAS OY LOUHUKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON VAIKUTUKSET POHJAVESIIN ILMATAR ALAJÄRVI-LOUHUKANGAS
LisätiedotHyrynsalmen pohjavesialueiden uudelleenluokittelu ja -rajaus
LIITE/Kuulutus KAIELY/576/2017 Hyrynsalmen pohjavesialueiden uudelleenluokittelu ja -rajaus Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta säädetään vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun
LisätiedotHulevedet ja Pohjavesi
Hulevedet ja Pohjavesi Keski-Pasilan suunnittelu ja rakentaminen Malmin lentokenttäalueen suunnittelu ja rakentaminen 1 Keski-Pasilan rakentaminen - Pasilan ratapihakorttelit Keskustakortteli Pasilan Ratapihakorttelit
Lisätiedot