Koepumppaus Seppäharjun alueella

Transkriptio

1 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SAVONLINNAN VESI Koepumppaus Seppäharjun alueella VARMA-VESI Tutkimusraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21631

2 Tutkimusraportti 1 (7) J.Arjas Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ TUTKIMUSALUE JA KÄYTETTÄVISSÄ OLLUT TUTKIMUSAINEISTO KOEPUMPPAUKSEN VALMISTELU KOEPUMPPAUS JA TUTKIMUSTEN TULOKSET Pumppauksen tuotto Pohjavedenpinnan korkeusasema Järvien vedenpinnan korkeusasema Sadanta Pohjaveden laatu JOHTOPÄÄTÖKSET Pohjavesiesiintymän hydrogeologiset olosuhteet Pohjaveden määrä ja laatu Vedenoton ympäristövaikutukset YHTEENVETO... 6 Liitteet Liite 1: Tutkimusalueen sijaintikartta Liite 2: Vesinäytteiden analyysitodistukset Piirustukset YMP Tarkkailupisteiden sijaintikartta YMP Koepumppauskäyrästö FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 2 (7) SAVONLINNAN VESI KOEPUMPPAUS SEPPÄHARJUN ALUEELLA 1 YLEISTÄ Savonlinnan Veden toimeksiannosta FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy on suorittanut pohjavesitutkimuksia Savonlinnan kaupungin pohjoisosassa sijaitsevalla Seppäharjun alueella. Tutkimuskohde sijaitsee Seppäharjun I luokan pohjavesialueen (n:o ) keskiosassa. Pohjavesialueen sijainti ilmenee liitteenä 1 olevasta sijaintikartasta. Aiemmin suoritettujen kaivonpaikkatutkimusten perusteella määritetyllä alueella suoritettiin koepumppaus, jonka tavoitteena oli selvittää vedenottoalueelta jatkuvasti käyttöön saatavan pohjaveden määrä ja laatu sekä vedenoton ympäristövaikutukset. Seppäharjun alueen pohjavesitutkimus on osahanke Euroopan aluekehitysrahaston osittain rahoittamaa VARMA-VESI projektia, jossa ovat mukana Savonlinnan kaupunki, Enonkosken kunta sekä Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 2 TUTKIMUSALUE JA KÄYTETTÄVISSÄ OLLUT TUTKIMUSAINEISTO Seppäharju on molemmilta puoliltaan vesistöihin (Kuhajärvi ja Seppäjärvi) rajoittuva pitkittäisharjumuodostuma, joka kuuluu osana pitkään, Punkaharju- Varparanta-Salmijärvi harjujaksoon. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 2,13 km 2 ja pohjaveden muodostumisalueen pinta-ala 1,17 km 2. Arvioitu muodostuvan pohjaveden määrä alueella on noin 900 m 3 /d. Seppäharjulla on tehty alustavia pohjavesiselvityksiä jo 1970-luvulla sekä vuonna Tutkimukset tehtiin kevyellä kairauskalustolla, jolla ei harjuaineksen kivisyydestä johtuen päästy tarvittavaan syvyyteen. Itä-Savon alueellisen vesihuollon yleissuunnitelman toteuttamiseen liittyen tehtiin harjualueen länsiosassa pohjavesitutkimuksia raskaalla porakonekairauskalustolla vuosina Tutkimusten yhteydessä rakennettiin alueelle siiviläputkikaivo, josta suoritettiin 3,5 kuukautta kestänyt koepumppaus. Tutkimusten tulosten perusteella kaivosta on saatavissa hyvälaatuista pohjavettä vähintään 200 m 3 /d. Syksyllä 2012 suoritettiin pohjavesialueen keskiosassa pohjavesitutkimuksia, joiden tavoitteena oli selvittää mahdollisuudet vedenoton lisäämiseen ja uuden vedenottopaikan määrittämiseen rakennettua siiviläputkikaivoa ympäröivän valuma-alueen itäpuolelta. Tutkimusten tulokset on esitetty työn lähtöaineistona olleissa tutkimusraporteissa: Savonlinnan Seppäharjun pohjavesiselvitykset Etelä-Savon ympäristökeskus, Savonlinnan Vesi, Savonlinnan Vesi. Seppäharjun pohjavesitutkimukset. VARMA-VESI. Tutkimusraportti. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, työn:o 152-P Tutkimusraportti_täydennetty.doc

4 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 3 (7) KOEPUMPPAUKSEN VALMISTELU Kaivonpaikkatutkimusten perusteella valittuun, vedenantoisuudeltaan ja pohjaveden laatuominaisuuksiltaan edullisimmaksi arvioituun tutkimuspisteeseen 6/12 asennettiin koepumppausta varten imusarja, käsittäen 2 kpl imuputkia. Imuputkien siiviläosat asennettiin syvyysvälille 9,5 12,5 m (siiviläpituus 3 m). Imusarjaan kytkettiin 2 imupumppu. Pumpattavan veden poisjohtamiseksi rakennettiin poistolinja eteläpuoliseen Kuhajärven rantaan. Koepumppauksen aikaiseen pohjavesipintojen seurantaan valittiin kaivonpaikkatutkimusten yhteydessä asennetut pohjaveden havaintoputket HP1/12, HP2/12, HP3/12, HP4/12, HP5/12 ja HP6/12 (pumppauspaikka), sekä koepumppauspaikan ja Kuhajärven rannan väliin koepumppauksen valmistelun yhteydessä asennettu havaintoputki HP7/13. Pohjavesiesiintymään rajautuvien järvien (Kuhajärven ja siihen yhteydessä olevan Seppäjärven) vesipinnan seurantaa varten asennettiin Kuhajärven rantaan mittapaalu mp1. Koepumppauskohteen ja pohjaveden seurantapisteiden sijainti on esitetty piirustuksessa YMP KOEPUMPPAUS JA TUTKIMUSTEN TULOKSET 4.1 Pumppauksen tuotto Pumppaus aloitettiin tuotolla 216 m 3 /d. Kahden viikon pumppauksen jälkeen imusarjaan kytkettiin toinen 2 pumppu ja tuotto nostettiin määrään 432 m 3 /d. Pumppauksen tuotto pidettiin tämän jälkeen vakiona saakka, jolloin pumppaus lopetettiin. Koepumppauksen kokonaiskestoaika oli 29 d. 4.2 Pohjavedenpinnan korkeusasema Ennen pumppauksen aloittamista pohjavedenpinta oli pumppauspaikalla 6,02 m syvyydellä havaintoputken päästä, tasolla +83,35. Pumppauksen vaikutuksesta pohjavedenpinta aleni pumppauspaikalla ensimmäisen tunnin aikana 4 cm, jonka jälkeen aleneminen pysähtyi. Järven vedenpinnan kohoamisen seurauksena pohjavedenpinta pumppauspaikalla alkoi tämän jälkeen hitaasti kohota ja saavutti lähtötason viidentenä päivänä pumppauksen aloituksesta. Pumppauksen tuoton kaksinkertaistuttua (kahden viikon pumppauksen jälkeen) pohjavedenpinta aleni uudelleen 4 cm, asettuen tasolle +83,31. Pumppauspaikan ja rannan väliin asennetussa havaintoputkessa HP7/13 ja pumppauspaikan luoteispuolisessa lähimmässä havaintoputkessa HP5/12 koepumppauksen tuoton kaksinkertaistaminen näkyi myös pohjavedenpinnan alenemisena 4 cm:llä. Tutkimusraportti_täydennetty.doc

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 4 (7) Muissa tarkkailupisteissä pumppauksen vaikutusta ei ollut havaittavissa, pohjavedenpinnan päinvastoin alkuun lievästi noustessa järven vedenpinnan kohoamisen seurauksena. Koepumppauksen päätyttyä pohjavedenpinta pumppauspaikalla palautui nopeasti lähtötasolle. Koepumppauksen aikaiset tarkkailupisteiden vesipintahavainnot on esitetty koepumppauskäyrästöllä piirustuksessa YMP-152-P Järvien vedenpinnan korkeusasema 4.4 Sadanta Pohjavesiesiintymään rajautuvien järvien vesipinta oli pumppausta aloitettaessa tasolla +83,35 (samalla tasolla kuin pohjavedenpinta pumppauspaikalla). Järvien vesipinta alkoi sateiden seurauksena tämän jälkeen hitaasti kohota ja oli ylimmillään 8 10 päivää pumppauksen aloituksesta 7 cm lähtötilannetta ylempänä tasolla + 83,42. Tämän jälkeen vedenpinta hieman aleni ja oli pumppausta lopetettaessa noin 5 cm lähtötilannetta ylempänä tasolla +83,40. Tutkimusajankohtana elo syyskuussa 2013 yhteenlaskettu kokonaissademäärä oli alueella pitkäaikaista keskiarvoa suurempi. Runsaimmat sateet ajoittuivat elokuulle, ajankohtaan juuri ennen koepumppauksen käynnistämistä sekä koepumppauksen alkuun. Runsassateisimpia päiviä olivat 8.8., ja Syyskuussa, koepumppauksen loppuvaiheessa ja pumppauksen lopetuksen jälkeen sademäärä oli lähellä ajankohdan pitkäaikaista keskiarvoa. Kuukausittaiset sademäärät Savonlinnan Laukaansaaren mittausasemalla olivat seuraavat: Vuosi 2013 Pitkäaikainen keskiarvo (vv ) elokuu 133,5 mm 74 mm syyskuu 53,5 mm 55 mm yhteensä 187 mm 129 mm 4.5 Pohjaveden laatu Koepumppauksen aikana otettiin kolme kertaa näytteet pumpattavasta vedestä. Koepumppauksen alussa pumpattu vesi oli lievästi sameaa, mutta kirkastui pumppauksen aikana. Veden happitilanne oli pumppausta aloitettaessa erittäin hyvä mutta heikkeni hieman pumppauksen aikana (pitoisuus alussa 9,7 mg/l ja lopussa 4,2 mg/l). Pohjaveden mangaanipitoisuus kohosi pumppauksen aikana (pitoisuus alussa 0,02 mg/l ja lopussa 0,06 mg/l). Myös rautapitoisuus kohosi hieman pumppauksen loppuvaiheessa (pitoisuus alussa ja pumppauksen puolivälissä <0,02 mg/l ja lopussa 0,04 mg/l). Muita oleellisia muutoksia pohjaveden laatuominaisuuksissa ei pumppauksen aikana tapahtunut. Mangaanipitoisuutta lukuun ottamatta pumpattu pohjavesi täytti tutkituilta osin talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja suositukset. Tutkimusraportti_täydennetty.doc

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 5 (7) Vesinäytteiden analyysitulokset ovat liitteenä 2. 5 JOHTOPÄÄTÖKSET 5.1 Pohjavesiesiintymän hydrogeologiset olosuhteet Koepumppauskohde sijaitsee kapealla (leveys noin m) harjuselänteellä, joka rajoittuu molemmilla puolilla vesistöön (koillispuolella Seppäjärveen ja lounaispuolella Kuhajärveen). Harjuselänne kohoaa ylimmillään noin 20 m järvien vedenpinnan tasoa ylemmäksi. Pohjavedenpinnan alapuolisten lajittuneiden maakerrosten paksuus tutkimusalueen kairauspisteissä vaihtelee välillä 9,7 19,4 m. Maakerrosten koostumus vaihtelee hiekasta soraan. Lajittuneiden maakerrosten alapuolella tavataan ohut kerros soraista moreenia. Kallionpinta tutkimuspisteissä sijaitsee 18,6 22,8 m syvyydellä maanpinnasta, tasovälillä +60,18 +68,04. Pohjavedenpinta vaihtelee tarkkailupisteissä tutkimuskohteena olevalla harjumuodostuman osalla tasovälillä +83,28 +83,44 (tilanne ennen koepumppauksen aloittamista ). Pohjavedenpinta on alimmillaan luoteisosassa, pisteessä 1/12 ja ylimmillään alueen keskiosassa sijaitsevassa pisteessä 2/12, pohjaveden virtaussuunnan ollessa alueen keskiosassa sijaitsevalta pohjavedenjakajalta luoteis- ja kaakkoissuuntiin. Pohjavedenpinnan alapuolisten maakerrosten koostumuksen ja pohjavesipintojen korkeustasovaihteluiden perusteella arvioituna maakerrosten vedenjohtavuus pohjavesiesiintymässä on hyvä. Pohjavedenpinta on alueen luoteisosassa sekä kaakkoisosassa sijaitsevalla koepumppausalueella pohjavesiesiintymään rajautuvien vesistöjen vedenpinnan tasossa. Kaivonpaikkatutkimuksissa todettiin kaikissa tutkimusalueen kairauspisteissä vedenantoisuudeltaan vedenottoon soveltuvia maakerroksia. Tutkimuksen yhteydessä pohjavedestä tehtyjen kenttämittausten ja valituista näytteistä tehtyjen laboratoriomääritysten perusteella pohjavesi on tutkitun harjualueen luoteis- ja keskiosissa (tutkimuspisteet 1/12 3/12) vähähappista ja rautapitoista. Rautapitoisuus on korkeimmillaan pohjavesikerroksen alimmissa osissa ja vähenee jossain määrin pohjavesikerroksen yläosissa. Alimmilla tasoilla, tutkimuspisteissä 1/12 ja 2/12 myös pohjaveden mangaanipitoisuus, kemiallisen hapenkulutuksen arvo, sameusarvo ja väriarvo olivat korkeat, ylittäen talousvedelle asetetut laatusuositukset. Vesinäytetulosten perusteella pohjaveden käyttömahdollisuuksia tutkimuspisteissä 1/12, 2/12 ja 3/12 rajoittaa heikosta happitilanteesta johtuva pohjaveden korkea rauta- ja mangaanipitoisuus. Kaivonpaikkatutkimusten tulosten perusteella parhaiten vedenottoon soveltuvaksi todettiin tutkimusalueen kaakkoisosassa sijaitseva tutkimuspiste 6/12, jossa maakerrosten vedenantoisuus on hyvä ja pohjavesi täytti tutkituilta laatuominaisuuksiltaan talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja - suositukset tutkitulla syvyysvälillä 9,5 13,5 m. Tutkimusraportti_täydennetty.doc

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 6 (7) Pohjaveden määrä ja laatu Tutkimuksen yhteydessä tehtyjen mittaushavaintojen perusteella pohjavedenpinta pumppauspaikalla sijaitsee samalla tasolla kuin pohjavesiesiintymään rajoittuvien vesistöjen vedenpinta. Pumppauksen vaikutuksesta pohjavedenpinta aleni tuotolla 216 m 3 /d pumpattaessa 5 cm järvien vedenpinnan tasoa alemmaksi ja tuotolla 436 m 3 /d alenema järvien vedenpinnan tasoon verrattuna oli 9 cm. Pumppauspaikalta, pumppauspaikan ja rannan välistä (HP7/13) sekä järvestä pumppauksen aikana tehtyjen mittaushavaintojen perusteella molemmilla pumppaustehoilla veden virtaus kääntyi järvestä kohti pumppauspaikkaa. Tutkimustulosten perusteella virtausyhteys koepumppauspaikan ja pohjavesiesiintymään rajoittuvien vesistöjen välillä on hyvä, josta johtuen pumpattavan veden määrää on mahdollista lisätä ilman pohjavedenpinnan merkittävää alenemista. Vedenottomäärää lisättäessä rantaimeytyminen tehostuu ja rantaimeytyvän veden osuus pumpattavasta vedestä kasvaa. Koepumppauksen aikaisten vedenlaatumääritysten tulosten perusteella pumpattu vesi täyttää mangaanipitoisuutta lukuun ottamatta tutkituilta osin talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja suositukset. Pumppauksen aikana tapahtunut happipitoisuuden aleneminen sekä mangaani- ja rautapitoisuuksien kohoaminen viittaavat kuitenkin järviveden rantaimeytymisestä aiheutuviin laatumuutoksiin. Pitkään jatkuvan vedenoton aikana tämä saattaa johtaa rauta- ja mangaanipitoisuuksien kohoamiseen siinä määrin, että talousvesikäyttö tulee edellyttämään veden käsittelemistä raudan ja mangaanin poistamiseksi. 5.3 Vedenoton ympäristövaikutukset 6 YHTEENVETO Pohjavesiesiintymään rajautuvien vesistöjen ja pumppauspaikan välisestä hyvästä virtausyhteydestä johtuen vedenotolla ei ole merkittävää vaikutusta pohjavedenpinnan korkeusasemaan ja pohjavesipinnan vähäinen aleneminen rajoittuu vedenottopaikan välittömään läheisyyteen. Pohjavedenpinta pumppauspaikalla on luontaisesti samalla tasolla kuin ympäröivien vesistöjen vedenpinta eikä alueella tapahdu merkittävää pohjaveden purkautumista vesistöihin. Vedenottotilanteessa ei pohjaveden purkautumisolosuhteissa tule tapahtumaan muutoksia. Tutkimustulosten perusteella Seppäharjulle, tutkimuspisteeseen 6/12 rakennettavasta kaivosta on mahdollista saada käyttöön pohjavettä ja rantaimeytyvää vettä koepumppauksen tuottoa (noin 400 m 3 /d) vastaava määrä. Vallitsevista olosuhteista (virtausyhteys pumppauspaikan ja pohjavesiesiintymään rajautuvien vesistöjen välillä) johtuen pumpattavan veden määrää on mahdollista lisätä ilman pohjavedenpinnan merkittävää alenemista. Vedenottomäärää lisättäessä rantaimeytyminen tehostuu ja rantaimeytyvän veden osuus kasvaa. Tutkimuksen aikaisessa vedenlaatuseurannassa todettiin pumpatun veden laadussa muutoksia, jotka ovat todennäköisesti seurausta järviveden rantaimeytymisestä. Seurantatulosten perusteella on mahdollista, että pitkään Tutkimusraportti_täydennetty.doc

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 7 (7) jatkuva vedenotto tulee johtamaan raakaveden rauta- ja mangaanipitoisuuksien kohoamiseen. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Hyväksynyt: Timo Lempinen Toimialajohtaja, DI Laatinut: Jussi Arjas Suunnittelupäällikkö, FM Tutkimusraportti_täydennetty.doc

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite 1: Tutkimusalueen sijaintikartta Tutkimusraportti_täydennetty.doc

10

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite 2: Vesinäytteiden analyysitulokset Tutkimusraportti_täydennetty.doc

12 TUTKIMUSTODISTUS FCG Suunnittelu ja Tekniikka Jussi Arjas Osmontie Helsinki Tilaus: Pvm: (1) Tilauksen nimi: Vesi, P21631, Seppäharjun koepumppaus Näyte: 13VN1585 Aloitusnäyte Näytteenottoaika: Näyte saapui: Analysointi aloitettu: Määritys Tutkimustulos Menetelmä ph 6.7 SFS 3021:1979 (Novalab 079)* Rauta (Fe) mg/l <0,02 Novalab 067 Mangaani (Mn) mg/l 0.02 Novalab 067* Alkaliniteetti mmol/l 0.23 St.Methods 1998, SFS-EN ISO :1996 (Novalab 078), mod.* Kemiallinen hapenkulutus (KHTMn) mg/l <0.5 SFS 3036:1981 (Novalab 088)* Ammoniumtyppi (NH4-N) mg/l <0.022 Novalab 086* Nitraattityppi (NO3-N) mg/l 0,0207 SFS-EN ISO 13395:1997* Happi mg/l 9,7 SFS-EN 25813:1993 Hapen kyllästymisaste % % 80,9 SFS-EN 25813:1993 Sameus NTU 2,1 SFS-EN ISO 7027 (2000) Väriluku mg Pt/l <5 SFS-EN ISO 7887:1995 Kloridi (Cl-) mg/l <2.0 Alihankinta Novalab Oy Matti Mäkelä Laboratorion johtaja Tämä tutkimustodistus on allekirjoitettu sähköisesti. Lisätiedot Hapen kyllästymisasteen laskemisessa on käytetty oletusarvoina 100 m korkeutta meren pinnasta ja 7 C veden lämpötilana. Jakelu jussi.arjas@fcg.fi *Akkreditoitu menetelmä. Akkreditointi ei koske lausuntoa. Tulokset pätevät vain testatuille näytteille. Raporttia ei saa kopioida osittain ilman testauslaboratorion lupaa. Analyysien mittausepävarmuudet ovat saatavilla pyydettäessä. Toimisto ja laboratorio Lepolantie 9 FI Karkkila Finland puh (09) fax (09) Pankki Länsi-Uudenmaan Op Karkkila FI Y-tunnus Kotipaikka Karkkila Alv.rek.

13 TUTKIMUSTODISTUS FCG Suunnittelu ja Tekniikka Jussi Arjas Osmontie Helsinki Tilaus: Pvm: (2) Tilauksen nimi: Näyte: Näytteenottoaika: Näyte saapui: Analysointi aloitettu: Vesi, P21631, Seppäharjun koepumppaus 13VN1636 Välinäyte Näytteenottopaikka: Savonlinnan Vesi Sepänharjun koepumppaus Määritys Tutkimustulos Menetelmä ph 6.8 SFS 3021:1979 (Novalab 079)* Rauta (Fe) mg/l <0,02 Novalab 067 Mangaani (Mn) mg/l 0,04 Novalab 067* Alkaliniteetti mmol/l 0.26 St.Methods 1998, SFS-EN ISO :1996 (Novalab 078), mod.* Kemiallinen hapenkulutus (KHTMn) mg/l <0,5 SFS 3036:1981 (Novalab 088)* Ammoniumtyppi (NH4-N) mg/l <0.022 Novalab 086* Nitraattityppi (NO3-N) mg/l <0,007 SFS-EN ISO 13395:1997* Happi mg/l 5.7 SFS-EN 25813:1993 Hapen kyllästymisaste % % 47,5 SFS-EN 25813:1993 Sameus NTU SFS-EN ISO 7027 (2000) Väriluku mg Pt/l <5 SFS-EN ISO 7887:1995 Kloridi (Cl-) mg/l <2,0 Alihankinta *Akkreditoitu menetelmä. Akkreditointi ei koske lausuntoa. Tulokset pätevät vain testatuille näytteille. Raporttia ei saa kopioida osittain ilman testauslaboratorion lupaa. Analyysien mittausepävarmuudet ovat saatavilla pyydettäessä. Toimisto ja laboratorio Lepolantie 9 FI Karkkila Finland puh (09) fax (09) Pankki Länsi-Uudenmaan Op Karkkila FI Y-tunnus Kotipaikka Karkkila Alv.rek.

14 TUTKIMUSTODISTUS FCG Suunnittelu ja Tekniikka Jussi Arjas Osmontie Helsinki Tilaus: Pvm: (2) Novalab Oy Jenni Virtanen Kemisti Tämä tutkimustodistus on allekirjoitettu sähköisesti. Lisätiedot Hapen kyllästymisasteen laskemisessa on käytetty oletusarvoina 100 m korkeutta meren pinnasta ja 7 C veden lämpötilana. Kloridi teetetty alihankintana Oy Hortilab Ab:ssa (FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T187, akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025), menetelmä EPA-124-A ja EPA-105-A, spektrofotometrinen. Jakelu jussi.arjas@fcg.fi *Akkreditoitu menetelmä. Akkreditointi ei koske lausuntoa. Tulokset pätevät vain testatuille näytteille. Raporttia ei saa kopioida osittain ilman testauslaboratorion lupaa. Analyysien mittausepävarmuudet ovat saatavilla pyydettäessä. Toimisto ja laboratorio Lepolantie 9 FI Karkkila Finland puh (09) fax (09) Pankki Länsi-Uudenmaan Op Karkkila FI Y-tunnus Kotipaikka Karkkila Alv.rek.

15 TUTKIMUSTODISTUS FCG Suunnittelu ja Tekniikka Jussi Arjas Osmontie Helsinki Tilaus: Pvm: (2) Tilauksen nimi: Näyte: Näytteenottoaika: Näyte saapui: Analysointi aloitettu: Vesi, P21631, Seppäharjun koepumppaus 13VN1751 Lopetusnäyte Näytteenottopaikka: Savonlinnan Vesi Sepänharjun koepumppaus Määritys Tutkimustulos Menetelmä ph 6.8 SFS 3021:1979 (Novalab 079)* Rauta (Fe) mg/l 0,040 Novalab 067 Mangaani (Mn) mg/l 0,06 Novalab 067* Alkaliniteetti mmol/l 0.29 St.Methods 1998, SFS-EN ISO :1996 (Novalab 078), mod.* Kemiallinen hapenkulutus (KHTMn) mg/l <0.5 SFS 3036:1981 (Novalab 088)* Ammoniumtyppi (NH4-N) mg/l <0.022 Novalab 086* Nitraattityppi (NO3-N) mg/l <0.007 SFS-EN ISO 13395:1997* Happi mg/l 4.2 SFS-EN 25813:1993 Hapen kyllästymisaste % % 35 SFS-EN 25813:1993 Sameus NTU 0.49 SFS-EN ISO 7027 (2000) Väriluku mg Pt/l <5 SFS-EN ISO 7887:1995 Kloridi (Cl-) mg/l <2,0 Alihankinta Torjunta-aineet ei todettu Alihankinta *Akkreditoitu menetelmä. Akkreditointi ei koske lausuntoa. Tulokset pätevät vain testatuille näytteille. Raporttia ei saa kopioida osittain ilman testauslaboratorion lupaa. Analyysien mittausepävarmuudet ovat saatavilla pyydettäessä. Toimisto ja laboratorio Lepolantie 9 FI Karkkila Finland puh (09) fax (09) Pankki Länsi-Uudenmaan Op Karkkila FI Y-tunnus Kotipaikka Karkkila Alv.rek.

16 TUTKIMUSTODISTUS FCG Suunnittelu ja Tekniikka Jussi Arjas Osmontie Helsinki Tilaus: Pvm: (2) Novalab Oy Matti Mäkelä Laboratorion johtaja Tämä tutkimustodistus on allekirjoitettu sähköisesti. Lisätiedot Hapen kyllästymisasteen laskemisessa on käytetty oletusarvoina 100 m korkeutta meren pinnasta ja 7 C veden lämpötilana. Kloridi teetetty alihankintana Oy Hortilab Ab:ssa (FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T187, akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025), menetelmä EPA-124-A ja EPA-105-A, spektrofotometrinen. Jakelu jussi.arjas@fcg.fi *Akkreditoitu menetelmä. Akkreditointi ei koske lausuntoa. Tulokset pätevät vain testatuille näytteille. Raporttia ei saa kopioida osittain ilman testauslaboratorion lupaa. Analyysien mittausepävarmuudet ovat saatavilla pyydettäessä. Toimisto ja laboratorio Lepolantie 9 FI Karkkila Finland puh (09) fax (09) Pankki Länsi-Uudenmaan Op Karkkila FI Y-tunnus Kotipaikka Karkkila Alv.rek.

17

18 mmpy 83,9 m 3 /d , , ,6 Tuotto m 3 /d 1200 HP1/12 HP2/12 83,5 HP3/ HP4/12 HP5/12 83,4 HP6/12 (koepumppauspaikka) HP7/ mp1 (Kuhajärvi) 83, ,2 432 m 3 /d 400 SAVONLINNAN VESI KOEPUMPPAUS SEPPÄHARJUN ALUEELLA 83,1 216 m 3 /d 200 PUMPPAUSKÄYRÄSTÖ YMP P