Asia: Pohjavesitutkimukset Forssan seudun varavesilähteen löytämiseksi hankkeen yleisötilaisuus

HTML
DOWNLOAD

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Asia: Pohjavesitutkimukset Forssan seudun varavesilähteen löytämiseksi hankkeen yleisötilaisuus"

Veikko Aaltonen
10 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 1(5) YLEISÖTILAISUUDEN MUISTIO Asia: Pohjavesitutkimukset Forssan seudun varavesilähteen löytämiseksi hankkeen yleisötilaisuus Aika: klo Paikka: Suomen urheiluilmailuopisto, Räyskälä, Loppi Tilaisuuden avaus ja koepumppaussuunnitelmat Vesihuoltojohtaja Kimmo Paakkonen avasi tilaisuuden sekä kertoi hankkeen taustoista ja Forssan seudun vedenhankinnan tilanteesta. Hydrogeologi Maija Jylhä-Ollila esitteli tutkimuspisteen HP80 koepumppaussuunnitelmia. Esitys piti sisällään yleistä asiaa myös pohjaveden muodostumisesta ja pohjavedenoton vaikutusten seurannasta. Esityksessä vastattiin myös seuraaviin ennen yleisötilaisuutta esitettyihin kysymyksiin: 1. Onko ympäristönäkökulmat huomioitu? Riittääkö pohjavesi alueella? o Koepumppauspaikka ja suunnitellut pumppausmäärät on tarkkaan harkittu ja selvitetty. Vettä ei pumpata enempää kuin valuma-alueelta voidaan olettaa muodostuvan. 2. Voidaanko luotettava tutkimustulos saavuttaa koejärjestelyillä, jossa pumpattavat vedet johdetaan Kaartjärveen? o Koepumpattavaa pohjavettä ei saa johtaa valuma-alueelle. Kaartjärvi on alueen alintaso eli se mihin alueen pohjavedet luontaisesti päätyvät. Näin ollen se on sopiva paikka koepumpattavien pohjavesien johtamiselle. o Koepumpattavasta vedestä ja järvistä tehtävillä isotooppitutkimuksilla voidaan todentaa tapahtuuko veden imeytymistä Kaartjärvestä koepumppauspaikkaan. Näin saadaan selville myös se, ettei pumpata enempää kuin alueelta luonnollisesti pohjavettä muodostuu. 3. Mihin aikaan vuodesta saadaan luotettavimpia koepumppaustuloksia? o Suomessa on toteutettu pohjaveden koepumppauksia kaikkina vuodenaikoina. Pohjavedenkorkeuden vaihtelussa pystytään erittelemään koepumppauksen aiheuttama muutos ja luonnollinen vaihtelu. 4. Tehdäänkö hankkeesta Natura-arviointi tai YVA (ympäristövaikutusten arviointi)? o Koepumppauksesta ei tehdä Natura-arviota. Sen sijaan koepumppauksen tulosten perusteella ratkaistaan onko tarve tehdä Natura-arvionti, mikäli pysyvän vedenottamon suunnittelua jatketaan.

seudun vedenhankinnan tilanteesta. Hydrogeologi Maija Jylhä-Ollila esitteli tutkimuspisteen HP80 koepumppaussuunnitelmia.

2 2(5) o Natura-asiat ovat tärkeitä ja ne on huomioitu suunnitelmissa. Tärkeää on se miksi jokin alue on Naturassa. Räyskälä ja mm. Oulun-hanke eroavat siinä, että Räyskälässä ei ole mm. herkkää lähdekasvillisuutta. 5. Vaikuttaako pumppaus pohjaveden laatuun? o Koepumppaus vaikuttaa vedenlaatuun koepumppauspaikalla, mutta ei muualla. Koepumppauksesta ei jää pysyviä muutoksia pohjavedenlaatuun. 6. Jos vettä pumpataan nyt m 3 /vrk, voidaanko Räyskälään rakentaa vedenottamo, josta otetaan vettä m 3 /vrk? o Ei. Pysyvää vedenottolupaa voi hakea vain koepumpatulle määrälle. Keskusteluosuus Puheenjohtajana toimi Lopen kunnanhallituksen puheenjohtaja Marja Peltomäki. Kysymyksiin vastasivat vesihuoltojohtaja Kimmo Paakkonen ja hydrogeologi Maija Jylhä-Ollila. K: Miten asukas voi vaikuttaa prosessiin? Kysytäänkö lausuntoja yhdistyksiltä? V: Tällä hetkellä Etelä-Suomen aluehallintovirastossa (AVI) on käsittelyssä koepumppauksen tutkimuslupa sekä valmistelulupa. Kun lupa on myönnetty, siitä on asianosaisten (vaikutusalueen maanomistajat sekä kunta ja yhdistykset) mahdollista valittaa Vaasan hallinto-oikeuteen. Mikäli haetaan pysyvää vedenottolupaa, on asianosaisilla luvanhakuvaiheessa mahdollisuus antaa lausunto sekä myöhemmin valittaa lupapäätöksestä. K: Kuinka suuriin korvausvaateisiin vesihuoltoliikelaitos (FVHLL) varautuu? V: Vedenottoluvassa AVI määrää korvausasioista. Asianosaiset voivat esittää lausunnoissaan vaatimuksia korvauksista. Esim. mikäli kiinteistön kaivo kuivuu vedenoton seurauksena, FVHLL asentaa vesijohdon kustannuksellaan ao. kiinteistölle ja toimittaa maksutta vettä vastaavan määrän kuin ennen vedenottoa kiinteistöllä on käytetty. Vedenottoluvassa voidaan määrätä rahallisia korvauksia ympäristöhaitoista esim. kalastoon liittyen. Yleisimmin korvataan kaivoja. Sen sijaan pohjavettä ei kukaan omista ja näin ollen siitä ei voi saada korvauksia. Jos tutkimuksista tai koepumppauksesta tulee haittaa, FVHLL pyytää ilmoittamaan kaikista asioista myöhemmin ilmoitettavaan päivystysnumeroon.

Koepumppauksesta ei jää pysyviä muutoksia pohjavedenlaatuun. 6. Jos vettä pumpataan nyt 3 000 m 3 /vrk, voidaanko Räyskälään rakentaa vedenottamo, josta otetaan vettä 5 000 m 3 /vrk? o Ei.

3 3(5) K: Mitä tarkoittaa varavesi? V: Hanke on aikoinaan haettu EAKR-hankkeeksi, eikä nimeä voida vaihtaa. Oikeampi nimitys on lisävesi. Hygieniasyistä vettä tulee pumpata koko ajan. Pumpattava määrä selviää koepumppauksen ja rakennettavan putkilinjan perusteella. Alustavan arvion mukaan jatkuvasti pumpataan noin puolet vedenottotehosta. Asian ratkaisee vedenottolupa. K: Nyt ei saisi tehdä samoja virheitä kun on aikaisemmin tehty mm. ojitusasioissa. Kaikki järvet ja lammet ovat riippuvaisia toisistaan ja pohjavedestä. Miksi FVHLL tarvitsee vettä Räyskälästä asti? V: Riittävän suurta pohjavedenottamon paikkaa on etsitty 1990-luvulta saakka, ensin Forssan lähialueilta, sopivaa paikkaa löytämättä. Pintaveden puhdistus on sekä investointina että käyttökustannuksiltaan kallis. Tällä hetkellä FVHLL käyttää vettä noin m 3 /vrk. Tässä hankkeessa ovat mukana FVHLL sekä Tammelan ja Jokioisten kunnat. K: Paljonko pohjavedenpinnan arvioidaan alenevan koepumppauksen vuoksi ja kuinka laajalta alueelta? V: Koepumppauspisteessä pohjavedenpinta voi laskea 20 cm 2 m. Koepumppauksella on tarkoitus selvittää kuinka laajalta alueelta pohjavedenpinta alenee. K: Mikä on Lopen kunnan kanta koepumppaukseen? V: Lopen kunnalla ei ole virallista kantaa koepumppaukseen. Koepumppauskohdan naapurikiinteistön maanomistajana Lopen kunnalla ei ole muistutettavaa tutkimusluvasta. Ympäristöpäällikkö Juha Viinikan mukaan kunnan kannalta on hyvä, että tutkitaan tarkkaan onko pohjavettä saatavissa siten, että vaikutukset ympäristöön ja ihmisiin eivät ole merkittäviä. Laki antaa puitteet sille miten vesihuolto on järjestettävä. K: Kaartjärven vedenpinta on laskenut 50 vuoden kuluessa eikä järven vedenpintaa saa laskea enää yhtään. V: Suomessa on useiden järvien laskuojiin rakennettu pohjapatoja nimenomaan virkistyskäytön parantamiseksi. Kaartjärven suojeluyhdistyksen mukaan Kaartjokeen on suunniteltu tuloksetta pohjapatoa jo 30 vuotta. Kimmo Paakkonen totesi, että FVHLL ei halua laskea Kaartjärven vedenkorkeutta ja pohjapato asia otetaan mukaan suunnitteluun, mikäli alueelle rakennetaan pysyvä vedenottamo. K: Miten mahdollinen Kaartjoen pohjapato vaikuttaa Kaartjoen alalaskulla? V: Tasaa tulvia ja virtaamaa. Asia tulee selvittää pohjapadon suunnittelun yhteydessä.

K: Nyt ei saisi tehdä samoja virheitä kun on aikaisemmin tehty mm. ojitusasioissa. Kaikki järvet ja lammet ovat riippuvaisia toisistaan ja pohjavedestä. Miksi FVHLL tarvitsee vettä Räyskälästä asti?

4 4(5) K: Kun koepumppauksia on tehty muualla, kuinka suunnitellut pumppausmäärät ovat toteutuneet pysyvillä vedenottamoilla? V: Ramboll on tutkinut pohjavedenottoa yli 30 vuotta. Lähinnä on ollut ongelmia yksittäisten kaivojen kuivumisessa ja niiden korvaamisasioissa. Joissain kohteissa pohjavedenlaatu on heikentynyt pitkäaikaisessa vedenotossa, vaikka koepumppauksissa on saatu hyviä tuloksia. Ympäristövaikutukset eivät ole yleensä voimakkaita, paitsi jos alueella on lähdekasvillisuutta (Räyskälässä ei ole). Pysyvän vedenoton vesiluvassa tulee tarkkailuvelvoite ympäristöseurannalle, jonka hyväksyy ELYkeskus. K: Jos kaivo kuivuu koepumppauksen vaikutuksesta, kauanko kestää vedentuonti kiinteistölle? V: Alueen kaivojen omistajille ilmoitetaan päivystysnumero, johon voi ilmoittaa ympärivuorokauden, muutoksista kaivossa. Vettä voidaan tuoda kiinteistölle mm. 1 m 3 ja 5 m 3 säiliössä. Kimmo Paakkonen totesi,e tä vettä tuodaan muutamissa tunneissa. Mikäli kaivo jää kuivaksi koepumppauksen jälkeen, siihen voidaan tuoda vettä säiliöautolla. K: Mitataanko yksityiskaivojen vedenkorkeus uudelleen ennen koepumppausta? V: Kyllä mitataan. K: Onko vaarana, että koepumppauksesta aiheutuisi laaja-alainen bakteerien tms. aiheuttama veden pilaantuminen? V: Tästä koepumppauksesta ei ole mahdollista aiheutua laajamittaista veden pilaantumista. K: Yleisesti tiedetään, että Pernunnummen alueella on laajalti maaperässä rautaa. Onko olemassa suolaantumisvaara ja kuinka maaperän rautapitoisuus otetaan huomioon? V: Pernunnummen alueella pohjavesi on monessa paikassa kerrostunut ja joissain kerroksissa on hapetonta, rautapitoista vettä. Jos pohjavesi virtaa, on se usein myös happipitoista, eikä rautaa tai mangaania tällöin esiinny pohjavedessä. Koepumppaus ei aiheuta laajaa veden laadun heikentymistä. Pysyvän vedenoton vaikutuksia seurataan tarkkailuohjelman mukaisesti. K: Kuinka syvältä tutkimuspisteestä HP 80 aiotaan pumpata? V: Noin 6 18 maanpinnasta.

Joissain kohteissa pohjavedenlaatu on heikentynyt pitkäaikaisessa vedenotossa, vaikka koepumppauksissa on saatu hyviä tuloksia.

5 5(5) K: Onko koepumppauksella merkitystä alueen luonnolle? V: Ei pysyvää merkitystä. Koepumppauksella nimenomaan selvitetään pohjaveden laadun ja pinnankorkeuden muutokset. Jatkotoimenpiteet - Alueen maanomistajille ilmoitetaan päivystysnumero ja yhteystiedot ennen koepumppauksen aloittamista. - Kommentit ja mielipiteet huomioidaan koepumppauksen suunnittelussa ja toteutuksessa. - Räyskälässä järjestetään seuraava yleisötilaisuus koepumppaus tulosten valmistuttua. LIITTEET Osallistujalista Forssassa Henna Moisander Henna Moisander projektipäällikkö

Jatkotoimenpiteet - Alueen maanomistajille ilmoitetaan päivystysnumero ja yhteystiedot ennen koepumppauksen aloittamista.

Samankaltaiset tiedostot

Forssa puhtaan veden perässä Räyskälässä

Forssa puhtaan veden perässä Räyskälässä Forssan vesihuoltoliikelaitos tutkii mahdollisuutta vedenottamon rakentamiseksi Räyskälään. Pohjavesitutkimukset Forssan seudun varavesilähteen löytämiseksi -hanke