INKOON POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "INKOON POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA"

Transkriptio

1 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA INKOON KUNTA, INKOON VESILAITOS JA UUDENMAAN ELY- KESKUS INKOON POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY

2 Maija Aittola Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ LÄHTÖAINEISTO SUUNNITTELUTYÖN YHTEYDESSÄ TEHDYT TUTKIMUKSET Hydrogeologinen maastotarkastelu Riskikartoitukset Maastotutkimukset POHJAVESIALUEEN HYDROGEOLOGISET OLOSUHTEET, VEDENOTTAMOT JA VEDENOTTOJÄRJESTELYT SEKÄ POHJAVEDEN LAATU Storgård , I-luokka Hydrogeologiset olosuhteet Vedenottamot ja vedenottojärjestelyt Pohjaveden laatu Vars A , II-luokka Hydrogeologiset olosuhteet Pohjaveden laatu Vars B , I-luokka Hydrogeologiset olosuhteet Vedenottamot ja vedenottojärjestelyt Pohjaveden laatu Kusans , II-luokka Hydrogeologiset olosuhteet Rundmalm , II-luokka Hydrogeologiset olosuhteet Pohjaveden laatu Gripans , II-luokka Hydrogeologiset olosuhteet Vedenottamot ja vedenottojärjestelyt Malmgård , I-luokka Hydrogeologiset olosuhteet Vedenottamot ja vedenottojärjestelyt Pohjaveden laatu Malmskyan , II-luokka Hydrogeologiset olosuhteet Vedenottamot ja vedenottojärjestelyt Storsandarna , I-luokka Hydrogeologiset olosuhteet... 12

3 Maija Aittola Pohjaveden laatu Svenviken , I-luokka Hydrogeologiset olosuhteet Vedenottamot ja vedenottojärjestelyt Degerby , I-luokka Hydrogeologiset olosuhteet Vedenottamot ja vedenottojärjestelyt Pohjaveden laatu Kopparnäs , I-luokka Hydrogeologiset olosuhteet Vedenottamot ja vedenottojärjestelyt Pohjaveden laatu Källsäter , II-luokka Meltola - Mustio B , I-luokka Hydrogeologiset olosuhteet Vedenottamot ja vedenottojärjestelyt Pohjaveden laatu Halvdels , I-luokka Hydrogeologiset olosuhteet Vedenottamot ja vedenottojärjestelyt SUUNNITTELUALUEIDEN MAANKÄYTTÖ Yleistä Kaavoitustilanne Luonnonsuojelullisesti arvokkaat kohteet Suoja-aluemääräykset POHJAVEDEN LAATUA VAARANTAVAT TEKIJÄT Asutus ja jätevedet Jätevedet Västankvarn Gårdin jätevedenpuhdistamo Öljysäiliöt Maalämpö Maatalous Peltoviljely Karjatalous, hevostallit ja siipikarja Toiminnassa olevat kohteet Bollstadin ampumarata Termonova Oy Kauppapuutarha... 29

4 Maija Aittola Rautatien alikulkutunnelin pohjaveden alentaminen Oy Teboil Ab Toimintansa päättäneet kohteet Maa-ainesten ottaminen Nykyiset maa-aineksen ottoalueet Vanhat maa-ainesten ottamisalueet Tienpito ja tieliikenne Rantarata Karjaa Hyvinkää -rata Suunnitellut maakaasulinjat Muuntamot POHJAVEDEN LAATURISKIEN ARVIOIMINEN Inkoon pohjavesialueilla sijaitsevat riskikohteet SUOJELUTOIMENPITEET Uusien toimintojen sijoittaminen Nykyisiä toimintoja koskevat suojelutoimenpiteet Asuinjätevedet Suojaamattomat öljysäiliöt Maalämpö Maatalous Maa-ainesten ottotoiminta Öljysäiliöt ja toimintansa päättäneet riskikohteet Muuntamot Vedenottamot Muut toimenpidesuositukset VEDENOTTAMOIDEN POHJAVESITARKKAILU Pohjavedenpinnan korkeusaseman seuranta Pohjaveden laadun seuranta TOIMENPITEET VAHINKOTAPAUKSISSA SUOJELUSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN LIITTEET 1 Lähtöaineistoluettelo 2 Pohjaveden suojelun kannalta keskeisiä säädöksiä 3 Toimenpideohjelma

5 Maija Aittola PIIRUSTUKSET P Storgårdin, Vars A ja Vars B pohjavesialueet, hydrogeologia ja riskikohteet 1: P Kusansin ja Rundmalmin pohjavesialueet, hydrogeologia ja riskikohteet 1: P Gripansin ja Halvdelsin pohjavesialueet, hydrogeologia ja riskikohteet 1: P Malmgårdin ja Malmskyanin pohjavesialueet, hydrogeologia ja riskikohteet 1: P Storsandarnan ja Svenvikenin pohjavesialueet, hydrogeologia ja riskikohteet 1: P Degerbyn ja Kopparnäsin pohjavesialueet, hydrogeologia ja riskikohteet 1: P Källsäterin pohjavesialue, hydrogeologia ja riskikohteet 1: P Meltola-Mustio B pohjavesialue, hydrogeologia ja riskikohteet 1:20 000

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 1 INKOON KUNTA, INKOON VESILAITOS JA UUDENMAAN ELY-KESKUS INKOON POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA 1 YLEISTÄ 2 LÄHTÖAINEISTO FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy on laatinut Inkoon kunnan I- ja II- luokan pohjavesialueiden suojelusuunnitelman. Pohjavesialueet sijoittuvat kokonaisuudessaan Inkoon kunnan alueelle, lukuun ottamatta Meltola-Mustio B pohjavesialuetta, joka sijoittuu pääasiassa Raaseporin kaupungin alueelle. Storgårdin pohjavesialueella sijaitsevasta Brännbollstadin vedenottamolta vedenotto on jatkuvaa. Halvdelsin vedenottamo toimii varavedenottamona. Toistaiseksi voidaan Fortum Oy:n pintavedenottamosta pumpata Inkoon vesilaitoksen verkostoon 500 m³/d, jolla voidaan turvata veden riittävyys poikkeustilanteissa. Pohjavesialueiden sijainti on esitetty liitteenä olevissa kartoissa. Suojelusuunnitelman tavoitteena on turvata pohjavesiesiintymien vesivarojen käyttö myös tulevaisuudessa rajoittamatta kuitenkaan tarpeettomasti muita maankäyttömuotoja pohjavesialueilla. Selvitystyön perusteella on laadittu suojelutoimenpideohjelma pohjavesialueilla todettuja pohjavettä uhkaavia riskitoimintoja koskien ja laadittu ohjeet uusien toimintojen sijoittamisesta pohjavesialueille. Suojelusuunnitelma on ohjeellinen asiakirja, jota käytetään tausta-aineistona valvonnassa, maankäytön suunnittelussa sekä ympäristö- ja maa-aineslupia ratkaistaessa. Suunnitelmalla ei ole välittömiä oikeudellisia vaikutuksia eikä sen perusteella synny korvausvelvoitteita. Suojelusuunnitelmassa esitettävät suositukset otetaan kuitenkin huomioon viranomaispäätöksiä tehtäessä. Oikeusvaikutukset tulevat vasta suunnitelmaa hyödyntävien erillisten viranomaispäätösten kautta. Pohjavesialueilla on suoritettu vedenhankintaan liittyviä pohjavesitutkimuksia useassa eri tutkimusvaiheessa ainakin vuodesta Lisäksi käytettävissä on ollut muita pohjavesialueita koskevia lähtötietoja ja asiakirjoja. Lähtöaineistoluettelo on esitetty liitteessä 1. 3 SUUNNITTELUTYÖN YHTEYDESSÄ TEHDYT TUTKIMUKSET 3.1 Hydrogeologinen maastotarkastelu Kusansin, Gripansin, Halvdelsin, Malmgårdin, Källsäterin, Rundmalmin, Storgårdin, Vars in ja Meltola-Mustio B:n pohjavesialueilla suoritettiin maastotarkastelu Degerbyn, Kopparnäsin, Malmgårdin, Malmskyan Storgårdin, Storsandarnan ja Svenvikenin pohjavesialueilla suoritettiin maastotarkastelu Inkoon kunnan edustajien kanssa

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Riskikartoitukset 3.3 Maastotutkimukset Inkoon kunta ja Uudenmaan ELY-keskus on koonnut tiedot suunnittelualueilla sijaitsevista pohjavettä vaarantavista toiminnoista. Inkoon kunta on tehnyt kyselyn pohjavesialueilla sijaitseville kiinteistöille öljysäiliöistä, maalämmöstä, kiinteistökohtaisista jätevesijärjestelmistä ja karjasuojista. Muuntamotiedot on saatu Fortum Oy:ltä ja vedenlaatutiedot on saatu Eteläkärjen ympäristöterveydeltä. Riskitoimintojen osalta suoritettiin maastokäynti ja Suojelusuunnitelman laatimisen yhteydessä tehtiin Rundmalmin, Kusansin ja Vars A pohjavesialueilla kaivonpaikkatutkimuksia. Maastotutkimusohjelma laadittiin maastotarkastelun perusteella, jotta havaintopisteet sijaitsevat pohjavesiolosuhteiltaan edullisimmissa vedenottopaikoissa. Kaivonpaikkatutkimukset käsittivät maaperäkairauksia yhdeksässä tutkimuspisteessä. Kuuteen (FCG2, FCG3, FCG7 FCG10) tutkimuspisteeseen asennettiin kairauksen yhteydessä muoviset, 52 mm pohjaveden havaintoputket. Kairausten perusteella maaperäolosuhteiltaan edullisimmiksi arvioiduissa kahdessa tutkimuspisteessä (FCG2 ja FCG9) suoritettiin ominaisantoisuuspumppaukset metrin tasovälein. Ominaisantoisuuspumppauksilla selvitettiin maakerrosten vedenantoisuutta, pohjaveden laatuominaisuuksia ja kerroksittaista veden laatuvaihtelua. Tutkimuspisteistä otettiin eri syvyystasoilta pohjavesinäytteitä yhteensä kuusi kappaletta. Pohjavesinäytteistä analysoitiin seuraavat laatuominaisuudet: ph, sameus, väri, kokonaiskovuus, sähkönjohtavuus, happi, liukoinen rauta, liukoinen mangaani, kloridi, kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ), nitraattityppi ja ammoniumtyppi. Maastotutkimuksien toteutus ja tulokset on esitetty tutkimusraportissa FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, Kaivonpaikkatutkimukset, Rundmalm, Kusans ja Vars A. 4 POHJAVESIALUEEN HYDROGEOLOGISET OLOSUHTEET, VEDENOTTAMOT JA VEDENOTTOJÄRJESTELYT SEKÄ POHJAVEDEN LAATU Inkoon kunnan alueella esiintyy runsaasti kallioalueita, joiden rinneosissa esiintyy moreenia. Kallioalueiden välissä painanteissa esiintyy hienorakeisia maalajeja ja paikoittain esiintyy pienehköjä karkearakeisia muodostumia. Inkoon kunta rajautuu I Salpausselkään Meltola-Mustio B pohjavesialueella. Inkoon kunnan hiekka- ja soramuodostumat ovat pienehköjä ja valtaosin hienoaineksisten kerrostumien peittäminä. Suojelusuunnitelmatyössä oli käytettävissä pohjavesitutkimusten yhteydessä suoritetut vedenpinnan mittaustulokset. Brännbollstadin vedenottamon raakaveden laatua seurataan neljä kertaa vuodessa otettavilla näytteillä.

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Storgård , I-luokka Hydrogeologiset olosuhteet Suojelusuunnitelmatyötä varten kerättiin vedenottamoiden raakaveden vesianalyysitulokset vuosilta Storgårdin pohjavesiesiintymä on muodostunut Inkoon jokilaaksoon, joka rajautuu länsiosassa Varsin A pohjavesiesiintymään. Pohjavesiesiintymä sijoittuu Inkoon kunnan keskiosaan. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on noin 4,01 km 2. Pohjavesimuodostuman antoisuudeksi on arvioitu 600 m³/d. Muodostuman eteläpuolella esiintyy pääasiassa hienoaineksisia kerrostumia ja pohjoispuolella moreeni- ja kallioalueita, joiden välisissä painanteissa esiintyy hienoaineksisia maakerroksia. Itä- ja länsipuolella moreeni- ja kallioalueiden välisillä alueilla esiintyy hiekkakerrostumia. Storgårdin pohjavesiesiintymä on peitteinen muodostuma, joka käsittää Inkoonjokilaakson ja sitä ympäröivät kallioalueet. Hyvin vettä johtavat hiekkakerrostumat ulottuvat pohjavesialueen itäosassa maanpinnan tasoon saakka jatkuen hienoaineksisten kerrostumien alapuolella länsisuunnassa. Brännbollstadin vedenottamon alueella vettä johtavan hiekka-hietakerroksen paksuus on yli 10 metriä. Torpin vedenottamon alueella on noin neljän metrin vahvuisen hienoaineksisen kerrostuman alapuolella noin 9 metrin paksuinen hiekkakerrostuma. Vars in ja Storgårdin pohjavesialueiden välillä on hydraulinen yhteys. Muodostuma on synkliininen eli ympäristöstään vettä keräävä muodostuma. kallio- ja moreenialueilla muodostuva pohjavesi virtaa jokilaaksoon, kohti hienoaineksisten kerrostumien alapuolella sijaitsevia hiekkakerrostumia. Havaintoputkien 211 ja 214 alueella on havaittu paineellista pohjavettä. Vars in koepumppausraportissa todetaan, että Storgårdin alueen antoisuus on 400 m 3 /d. Koepumppauksen ja täydentävien kairaustutkimusten perusteella Brännbollstadin vedenottamon valuma-alue ulottuu lännessä Kalkulla - Alberga -alueelle. Brännbollstadin pohjavedenottamon lounaispuolisella alueella on tehty välisenä aikana lyöntikairauksia kahdeksassa tutkimuspisteessä maaperäolosuhteiden selvittämiseksi ja mahdollisen uuden siiviläputkikaivon sijainnin määrittämiseksi. Kairaustulosten perusteella havaintopisteessä 6 maaperä oli hyvin vettä johtavaa syvyysvälillä 5,10 10,00 metriä maanpinnasta. Kairauksien perusteella havaintopisteen 6 länsi- ja lounaispuolella ei ole riittävän paksuja vettä johtavia maakerroksia, joten alueelle virtaisi pohjavettä lähinnä nykyisen vedenottamon suunnalta. Jatkotoimenpiteinä ehdotettiin asteittaista vedenoton määrän lisäämistä nykyisellä vedenottamon ja vedenlaadun tarkkailua vedenottamon länsipuolella uudesta asennettavasta havaintoputkesta lisääntyneen vedenoton aiheuttaman mahdollisen rautapitoisuuden kohoamisen ennakoimiseksi. Storgårdin pohjavesialueen ja pohjaveden muodostumisalueen rajaus on esitetty piirustuksessa P

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vedenottamot ja vedenottojärjestelyt Storgårdin pohjavesialueella sijaitsevat Inkoon kunnan Brännbollstadin ja Termonova Oy:n Torpin vedenottamot. Brännbollstadin vedenottamolla on käytössä kaksi noin 14 metrin syvyistä siiviläputkikaivoa. Vedenottamon veden ph:n säätäminen tapahtuu lipeällä. Jatkossa vesi käsitellään lisäksi UV-desifioinnilla. Ajanjaksolla Brännbollstadin vedenottamon kaivoista on pumpattu vettä vuosittain m³/d (vuonna 2011 noin 320 m³/d). Kuvassa 1 on esitetty Brännbollstadin vedenottomäärien kehittyminen vuosina vuosikeskiarvona laskettuna. Brännbollstadin vedenottamo 400 Vedenottomäärä m3/d Brännbollstad Vesioik.lupa Pohjaveden laatu Kuva 1. Brännbollstadin vedenottamon vedenottomäärien kehittyminen vuosina vuosikeskiarvona laskettuna. Brännbollstadin vedenottamolla on Länsi-Suomen vesioikeuden lupa ( ) ottaa pohjavettä keskimäärin 400 m 3 /d. Torpin vedenottamolla on Länsi-Suomen vesioikeuden lupa ( ) ottaa pohjavettä enintään 250 m 3 /d. Brännbollstadin vedenottamo Vuosien tarkkailutulosten perusteella vedenottamon kaivojen raakavesi on ollut hapanta - emästä (ph 5,3-7,1) ja ajoittain sameaa. Rautapitoisuus (0,025 0,140 mg/l, suositus <0,2 mg/l) on ollut talousveden laatusuosituksen mukainen. Mangaanipitoisuus (0,001 0,084 mg/l, suositus <0,05 mg/l) on ajoittain ylittänyt talousveden laatusuosituksen mukaisen enimmäispitoisuuden. Vedessä on esiintynyt ajoittain pieniä pitoisuuksia

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 5 ammoniumia (0,02 mg/l, suositus <0,50 mg/l). Kloridipitoisuus (22 28 mg/l) on kohonnut luontaisesta tasosta. Veden hygieeninen laatu on ollut moitteetonta. Uudenmaan ELY-keskuksen kaivojen hanasta ottamissa maa- ja metsätalouden tarkkailuun liittyvissä vesinäytteissä ei todettu haihtuvia hiilivetyjä, kloorifenoleja, eikä torjunta-aineita. Raskasmetallipitoisuudet olivat matalat. Vedenottamon raakavesi on täyttänyt happamuutta sekä ajoittain kohonnutta mangaanipitoisuutta ja sameutta lukuun ottamatta tutkituilta ominaisuuksiltaan talousveden laatusuositukset ja vaatimukset. Pohjavesimuodostuma 4.2 Vars A , II-luokka Hydrogeologiset olosuhteet Navetan havaintoputki 1:stä otetun vesinäytteen perusteella pohjavesi on emäksistä (ph 7,3), vähähappista ja sameaa. Vedessä todettiin typpiyhdisteistä ammoniumia (0,12 mg/l, suositus <0,4 mg/l). Veden hygieeninen laatu oli moitteeton. Havaintoputken vesi täytti tutkittujen ominaisuuksien perusteella talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja - suositukset. Vars A pohjavesiesiintymä on kerrostunut Itä-länsi suuntaiseen Inkoon jokilaaksoon, joka rajoittuu lännessä Storgårdin pohjavesiesiintymään. Pohjavesiesiintymä sijoittuu Inkoon kunnan länsiosaan. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on noin 7 km 2. Pohjavesimuodostuman antoisuudeksi on arvioitu 750 m³/d. Muodostuma rajautuu moreeni- ja kallioalueisiin, joiden välisissä painanteissa esiintyy hienoaineksisia kerrostumia ja itäpuolella turvekerrostumia. Vars A pohjavesiesiintymä on peitteinen muodostuma, joka on kerrostunut Inkoonjokilaaksoon. Hyvin vettä johtavat hiekkakerrostumat ulottuvat pohjavesialueen itäosassa maanpinnan tasoon saakka, jatkuen paksujen hienoaineksisten kerrostumien alapuolella länsisuunnassa. Pohjavesialueen keskiosassa, Varsin vanhan koepumppauspaikan kohdalla, hiekka- ja soraisen hiekkakerrostuman paksuus on kairauksien perusteella noin 11 metriä, ulottuen noin 16 metrin syvyyteen maanpinnasta. Varsin alueella lähellä rautatietä hiekka- ja hiekkaisen sorakerrostuman paksuus on tiettävästi (kairauspiste 177) yli 20 metriä. Kairauksien perusteella havaintopiste FCG7 alueella esiintyy noin 2,0 metrin paksuisen hiekkakerroksen alapuolella 4,1 metrin paksuinen silttikerros. Silttikerroksen alapuolella esiintyy 1,4 paksuinen hiekkaisen soran kerros kallion päällä. Havaintopisteessä FCG8 esiintyy noin 8,8 metrin paksuisen hiekkakerroksen alapuolella 1,2 metrin paksuinen sorakerros kallion päällä. Pohjavesimuodostuman länsiosassa, kairauspisteessä FCG9 esiintyy noin 0,5 metrin paksuisen humuskerroksen alapuolella noin 24,6 metrin syvyyteen

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 6 hiekka- ja sorakerrostumia. Hiekka- ja sorakerrostumien alapuolella esiintyy kivistä moreenia. Kairauspisteessä FCG10 esiintyy noin 2,4 metrin paksuisen silttikerroksen alapuolella, noin 4,1 metrin paksuinen hiekkakerros. Hiekkakerroksen alapuolella, esiintyy 5,1 metrin paksuinen silttikerros. Silttikerroksen alapuolella, esiintyy noin 2,2 metrin paksuinen hiekkakerros. Hiekkakerroksen ja kallionpinnan välissä esiintyy noin 0,2 metrin paksuinen moreenikerros. Vars in ja Storgårdin pohjavesialueiden välillä on hydraulinen yhteys. Muodostuma on synkliininen eli ympäristöstään vettä keräävä muodostuma. Pohjavettä muodostuu jokilaaksoa reunustavilla moreenirinteillä ja ns. rantakerrostumavyöhykkeillä, jossa osa sadannasta suotautuu pohjavedeksi. Pohjaveden havaintoputkista FCG7 ja FCG8 tehtyjen mittauksien perusteella pohjaveden pinta esiintyy muodostuman keskiosassa tasolla noin +14,16 +14,49 (mittaukset on tehty ). Muodostuman länsiosassa (havaintoputket FCG9 ja FCG10) pohjaveden pinta esiintyy tasolla +17,98 +18,09 (mittaukset on tehty ja ). Pohjavesi on paineellista havaintoputkessa FCG10, jossa pohjaveden pinta esiintyy noin 0,57 metrin syvyydellä maanpinnasta. Pohjaveden päävirtaussuunta on luoteesta kaakkoon. Pohjavettä purkautuu muodostuman kaakkoisosassa Inkoonjokeen. Vars`in koepumppaus Vars in koepumppauksen aikana pohjavettä pumpattiin kahdeksasta rautaisesta imuputkesta, joiden siiviläosat olivat metrin syvyydellä maanpinnasta. Koepumppaus aloitettiin 16.4 teholla m³/d 23.4 asti, jolloin tehoa nostettiin m³/d. Pumpatun pohjaveden rautapitoisuuden selvästi kohotessa, alennettiin pumppausteho 5.5 tehoon m³/d. Pumppaus lopetettiin 16.5, jolloin pumppausteho oli 840 m³/d. Koepumppauksen aikana pumpattiin pohjavettä keskimäärin m³/d. Alimmillaan pohjaveden pinta oli koepumppauspaikalla 5.5, jolloin vedenpinta oli laskenut pumppausta edeltäneestä tasosta noin 3,2 metriä. Koepumppaus mahdollisesti vaikutti viiteen talousvesikaivoon. Koepumppauksen vaikutus ulottui noin 1,3 km etäisyydellä kaakkoon, noin 1,6 km etäisyydellä länteen, noin 0,25 km etäisyydellä itään ja noin 0,4 km etäisyydellä lounaaseen. Koepumppauksen perusteella vedenottamolta arvioitiin saatavan käyttöön pohjavettä 750 m 3 /d ja väliaikaisesti huomattavasti tätä suurempia vesimääriä. Veden sisältämän runsaan rauta- ja mangaanipitoisuuden vuoksi alueella tehtiin maastotutkimuksia jälleenimeytysmenetelmän käyttömahdollisuuden alustavaa selvitystä varten ja alustavia tutkimuksia täydentävä imeytyskoe vanhalla koepumppauspaikalla Imeytysaltaan (pinta-ala noin 215 m²) sijoittamista varten tehtiin täydentäviä maaperäkairauksia ja maaperänäytteenottoa. Imeytysaltaan pohjalta poistettiin osasta allasta rakentamisen aikana havaittuja hienojakoisia välikerroksia ja täytettiin hiekalla. Raakaveden esikäsittelyä varten rakennettiin suodatinmaton päälle sepelistä suodattimet, jonka läpi ilmastettu raakavesi johdettiin imeytysaltaan kautta pumppauspisteeseen 1. Imeytysvesi imeytyi altaaseen aluksi hyvin, mutta imeytyksen jatkuessa vedenpinta alkoi altaassa kohota, jonka jälkeen allas

12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Pohjaveden laatu puhdistettiin Hienojakoisen maa-aineksen tukittua imuputkien siiviläosat ja pumppaustehon pienetessä asennettiin toinen pumppu pumppauspisteeseen 2. Raakaveden pumppaus suoritettiin teholla 720 m 3 /d, mutta puhtaan veden pumppausteho jäi 580 m 3 /d alemmaksi, johtuen imuputkien tukkeutumisesta. Pumppauspaikalla pohjaveden pinta laski imeytyskokeen aikana noin 1,3 metriä. Imeytyksen ja pumppauksen vaikutus oli havaittavissa kaikissa imeytysalueella sijaitsevissa havaintoputkissa ja neljässä kaivossa, joiden pinta laski pumppauksen aikana 0,5 metriä. Ominaisantoisuuspumppaus Tutkimuspisteessä FCG9 pumppaus suoritettiin syvyysväleillä 4,5 14,5 m ja 17,5-24,5 m. Pumppauksen tuotot vaihtelivat välillä m³/d. Parhaat tuotot ( m³/d) saavutettiin syvyysvälillä 6,5 8,5 m ja syvyysvälillä 19,5 21,5 m ( m³/d). Ominaisantoisuuspumppauksen perusteella tutkimuspiste FCG9 soveltuu vedenantoisuudeltaan hyvin vedenottoon. Alustavien tutkimusten perusteella alueelta suoritettava vedenotto todennäköisesti edellyttää pohjaveden käsittelyä (raudan ja mahdollisesti myös mangaanin vähentäminen). Alueelta jatkuvasti käyttöön saatavan pohjaveden määrän ja pohjaveden laadun pysyvyyden (mm. mangaani- ja rautapitoisuus) selvittäminen edellyttää pitkäaikaisen koekoepumppauksen suorittamista. Vars A pohjavesialueen ja pohjaveden muodostumisalueen rajaus on esitetty piirustuksessa P Vars in vanhan tutkitun kaivonpaikan vedenlaatu on koepumppauksien yhteydessä todettu olevan lievästi emäksistä, verraten kovaa ja sisältävän melko runsaasti rautaa ja mangaania. Koepumppauksen aikana veden kovuus ja rautapitoisuus (1,4 2,6 mg/l, laatusuositus <0,2 mg/l) lisääntyivät ja myös ammonium- ja mangaanipitoisuudet (0,23 0,44 mg/l, laatusuositus <0,05 mg/l) kasvoivat lievästi. Hygieenisesti veden laatu oli moitteeton. Vedenottotoiminnan aloittaminen edellyttäisi vedenkäsittelyä veden rauta- ja mangaanipitoisuuden alentamiseksi, jota varten tehtiin täydentävä imeytyskoe ja tarkkailtiin veden laatua maasto- ja laboratoriotutkimuksilla. Tutkimusten perusteella rauta- ja mangaanipitoisuudet kohosivat pumppauksen edetessä sekä rauta pidättyi tehokkaasti sepelisuodattimiin, mutta mangaanin pidättyminen oli vähäistä. Rauta- ja mangaanipitoisuudet olivat raakavedessä 1,26 3,69 mg/l (<0,01 0,44 mg/l), imeytysaltaan vedessä 0,42 0,98 mg/l (0,4 0,42 mg/l), imeytyspaikkojen vedessä 0,04 0,09 mg/l (0,01 0,32 mg/l) ja käsitellyssä vedessä 0,05 0,18 mg/l (0,05 0,15 mg/l). Tutkimusten perusteella Vars`n vanhalta tutkitulta kaivonpaikalta on mahdollista saada talousvettä, joka täyttää asetetut laatuvaatimukset ja - suositukset. Jälleenimeytyksen lisäksi vettä tulisi käsitellä alkaloinnilla. Tutkimuspisteessä FCG9 ominaisantoisuuspumppauksien yhteydessä otettujen vesinäytteiden perusteella, alueelta käyttöön saatava pohjavesi on hapanta (ph 6,2 6,6), vähähappista (1,5 2,1 mg/l), hyvin pehmeää -

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vars B , I-luokka Hydrogeologiset olosuhteet pehmeää ( dh 0,48 0,51) sekä sameaa ja värikästä. Rauta- (0,59 4,7 mg/l) ja mangaanipitoisuus (0,037 0,13 mg/l) on korkea syvemmällä pohjavesimuodostumassa. Tutkimuspisteen FCG9 pohjavesi on matalaa ph:ta, sameutta, värilukua sekä rauta- ja mangaanipitoisuutta lukuun ottamatta tutkituilta osin hyvälaatuista ja täyttää talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja suositukset. Vars B pistemäinen pohjavesiesiintymä sijaitsee Inkoon kunnan länsiosassa, kallioalueen eteläpuolisella alueella, joka on maaperäkartan perusteella liejua. Vars B pohjavesialueen sijainti on esitetty piirustuksessa P Vedenottamot ja vedenottojärjestelyt Pohjaveden laatu 4.4 Kusans , II-luokka Hydrogeologiset olosuhteet Vars B pohjavesialueella sijaitsee Västankvarnin koulun kaivo ja Maatalouskoulun porakaivo. Västankvarnin koulun kaivossa on ollut korkeat rauta- ja mangaanipitoisuudet. Maatalouskoulun porakaivossa on ollut aikoinaan korkea nitraatti- ja mangaanipitoisuus sekä esiintynyt bakteereita, joten käyttövesi on tuotu keväisin muualta. Kusansin pohjavesiesiintymä on keskikokoinen, kalliokumpujen väliin muodostunut delta. Pohjavesiesiintymä sijoittuu Inkoon kunnan länsiosaan. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on noin 1,01 km 2 ja varsinaisen muodostumisalueen pinta-ala on noin 0,38 km 2. Pohjavesimuodostuman antoisuudeksi on arvioitu 180 m³/d. Muodostuma rajautuu kallio- ja moreenialueisiin, joiden välisissä painanteissa esiintyy hienaineksisia maakerroksia sekä eteläpuolella karkeaa hietaa ja länsipuolella hiekkaa. Kusansin pohjavesimuodostumasta on maa-ainekseltaan hiekkavaltaista, jossa esiintyy paikoin hienoa soraa ja kivistä soraa. Muodostumassa esiintyy savisia välikerroksia. Muodostumasta on otettu hiekkaa paikoin kallionpintaan saakka. Havaintopisteet FCG3 ja FCG4 sijaitsevat entisellä maa-aineksen ottoalueella, josta on otettu maa-aineksia arviolta noin metrin paksuinen kerros. Jäljellä oleva hiekkakerros on noin 1,6 2,6 metrin paksuinen, jonka alapuolella esiintyy havaintopiste FCG5 alueella noin 2,8 metrin paksuinen

14 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 9 sorakerros ja havaintopiste FCG4 alueella noin 1,0 metrin paksuinen moreenikerros. Kallio esiintyy noin 2,4 5,4 metrin syvyydessä maanpinnasta. Tutkittujen havaintopisteiden alueella ei todettu pohjavettä kallionpinnan yläpuolella. Pohjavettä purkautuu muodostuman kaakkois- ja luoteispuolella sijaitsevilla peltoalueilla. Vedenhankintamahdollisuuksia Kusansin pohjavesialueella heikentävät runsas maa-aineksen ottotoiminta, jonka seurauksena vettä johtavien maakerrosten paksuus potentiaalisimmalla vedenhankinta-alueella on vähäinen. Kusansin pohjavesialueen ja pohjaveden muodostumisalueen rajaus on esitetty piirustuksessa P Rundmalm , II-luokka Hydrogeologiset olosuhteet Rundmalmin pohjavesiesiintymä on harjumuodostuma. Pohjavesiesiintymä sijoittuu Inkoon kunnan keskiosaan. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on noin 0,5 km 2 ja muodostumisalueen pinta-ala noin 0,2 km 2. Pohjavesimuodostuman antoisuudeksi on arvioitu 90 m³/d. Muodostuma rajautuu pääasiassa hienoaineksisiin maakerrostumiin sekä länsi- ja pohjoispuolella kallio- ja moreenialueisiin, joiden välisissä painanteissa esiintyy hienoaineksisia maakerroksia ja länsiosassa karkeaa hietaa. Rundmalmin pohjavesimuodostuma on matala harjutyyppinen muodostuma. Kairauksien perusteella havaintopisteen FCG1 alueella esiintyy noin 2,6 metrin paksuinen, soraa sisältävä hiekkakerrostuma kallion päällä. Muodostuman itäosassa havaintopisteessä FCG2 esiintyy noin 9,8 metrin paksuinen hiekka- ja hiekkaisen soran kerrostuma. Hiekkakerrostuman alapuolella esiintyy silttiä noin 8 metrin paksuinen kerros. Silttikerroksen alapuolella esiintyy 2,9 metrin paksuinen hiekkakerros. Hiekkakerroksen alapuolella esiintyy kallion päällä noin 0,5 metrin paksuinen moreenikerros. Havaintopisteessä FCG3 esiintyy noin 5,1 metrin paksuinen hiekkakerros kallion päällä. Havaintoputkessa FCG2 pohjaveden pinta sijaitsee tasolla +21,08 ja havaintoputkessa FCG3 tasolla +21,03 (mittaukset on suoritettu ). Pohjaveden virtaus on kaakkoon. Pohjaveden purkautumista tapahtuu muodostuman itäpuolella sijaitsevilla peltoalueilla. Havaintopisteessä FCG2 suoritettiin ominaisantoisuuspumppaus syvyysvälillä 5,5 9,5 metriä maanpinnasta. Pumppauksen tuotto oli 420 m³/d kaikilla syvyysväleillä. Ominaisantoisuuspumppauksen perusteella tutkimuspiste FCG2 soveltuu vedenantoisuudeltaan ja vedenlaadultaan hyvin vedenottoon. Pohjavesiesiintymästä jatkuvasti käyttöön saatavan pohjaveden määrän, pohjaveden laadun pysyvyyden ja vedenoton ympäristövaikutusten selvittämiseksi, tutkimuspisteessä FCG2 on suoritettava pitkäaikainen koepumppaus.

15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Pohjaveden laatu 4.6 Gripans , II-luokka Hydrogeologiset olosuhteet Rundmalmin pohjavesialueen ja pohjaveden muodostumisalueen rajaus on esitetty piirustuksessa P Havaintopisteessä FCG2 ominaisantoisuuspumppauksien yhteydessä otettujen vesinäytteiden perusteella, alueelta käyttöön saatava pohjavesi oli hapanta (ph 6,6 6,7), hapekasta (6,0 11,0 mg/l) ja hyvin pehmeää ( dh 0,56 0,70). Rauta- (0,02 mg/l) ja mangaanipitoisuus (<0,01 0,032 mg/l) olivat matalia. Tutkimuspisteen FCG2 pohjavesi on tutkituilta osin hyvälaatuista ja täyttää talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja suositukset. Gripansin pohjavesiesiintymä on rantakerrostuma. Pohjavesiesiintymä sijoittuu Inkoon kunnan keskiosaan. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on noin 0,84 km 2 ja muodostumisalueen pinta-ala noin 0,07 km 2 Pohjavesimuodostuman antoisuudeksi on arvioitu pinta-alan perusteella 30 m³/d. Muodostuma rajautuu itäosassa mereen, länsiosassa hiekkakerrostumiin ja muilta osin kallio- ja moreenialueisiin. Gripansin pohjavesimuodostuma on kallioalueiden väliin kerrostunut ohutkerroksinen muodostuma. Maa-aines on hiekkavaltaista, jossa esiintyy paikoin kivisiä kerroksia. Pohjaveden virtaussuunta on kaakkoon. Muodostuma on peitteinen ja antikliininen eli pohjavettä purkautuu alueelta tihkumalla mereen. Gripansin pohjavesialueen ja pohjaveden muodostumisalueen rajaus on esitetty piirustuksessa P Vedenottamot ja vedenottojärjestelyt 4.7 Malmgård , I-luokka Hydrogeologiset olosuhteet Gripansin pohjavesialueella sijaitsee Gripans Trädgårdin omistama Gripansin vedenottamo. Kaivon vettä käytetään nykyisin satunnaisesti. Malmgårdin pohjavesiesiintymä on peitteinen reunamuodostuma. Pohjavesiesiintymä sijoittuu Inkoon kunnan keskiosaan. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on noin 1,05 km 2 ja muodostumisalueen pinta-ala on noin 0,19 km 2 Pohjavesimuodostuman antoisuudeksi on arvioitu 120 m³/d. Muodostuman koillis- ja lounaispuolella sijaitsee luode-kaakkosuuntainen kallioselänne, jonka vuoksi kallionpinnan korkeusasema vaihtelee pohjavesialueella huomattavasti. Muilta osin muodostuma rajautuu hienoaineksisiin kerrostumiin.

16 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 11 Malmgårdin pohjavesimuodostuma on pienehkö peitteinen reunamuodostuma. Maa-aines on hiekkavaltainen, jossa esiintyy välikerroksina pienikivistä soraa. Paksuimmat maakerrokset tavataan muodostuman keskiosassa. Maa-ainesten ottoalueella kairauksien perusteella on lajittuneen hiekkakerroksen paksuus noin 16,0 metriä. Syvyysvälillä 5,7 8,5 metriä maanpinnasta todettiin moreenimainen kerros. Kallionpinta esiintyy muodostuman lounais- ja koillisosissa paikoin pohjaveden pinnan yläpuolella. Pohjaveden virtaussuunta on reunamuodostuman alueelta etelä-kaakkoon, jolta alueelta pohjavettä purkautuu peltoalueella sijaitsevina lähteinä. Varsinaisen muodostumisalueen kaakkoisosassa maa-aineksen ottoalueella sijaitsevassa pohjaveden havaintoputkessa, pohjaveden korkeusasema oli tasolla noin +14,37 (mittaukset toukokuu 2003). Havaintopisteessä 1 suoritettiin ominaisantoisuuspumppaus syvyysvälillä 5,5 15,5 metriä maanpinnasta. Pintaosassa noin 5,5 8,5 metrin syvyydellä sijaitsevaa hienojakoista maakerrosta lukuun ottamatta pumppauksen tuotto vaihteli välillä m³/d. Paras tuotto saavutettiin syvyysvälillä 9,5 11,5 metriä. Alustavien tutkimuksien perusteella tutkimuspiste 1 soveltuu antoisuudeltaan hyvin vedenottoon, mutta jatkuvasti käyttöön saatavan pohjaveden määrän ja vedenlaadun muutoksien (ominaisantoisuuspumppauksessa todetut korkeahkot rauta- ja mangaanipitoisuudet) selvittämiseksi tutkimuspisteessä tulisi tehdä pitkäaikainen koepumppaus. Malmgårdin pohjavesialueen ja pohjaveden muodostumisalueen rajaus on esitetty piirustuksessa P Vedenottamot ja vedenottojärjestelyt Pohjaveden laatu Malmgårdin pohjavesialueella sijaitsee Täkter Vattenandelslagin Tähtelän vedenottamo. Vedenottamolla on kaksi kaivoa, joista toinen on käytössä. Vedenjakelussa on 17 taloutta eli noin 35 asukasta. Tähtelän vedenottamon kaivosta on pumpattu vettä noin 5 m³/d. Havaintopisteessä 1 ominaisantoisuuspumppauksien yhteydessä otetun vesinäytteen perusteella alueelta käyttöön saatava pohjavesi oli neutraalia, melko kovaa ja kloridipitoisuus oli kohonnut luontaisesta (19 mg/l). Pohjaveden mangaanipitoisuus (0,37 0,46 mg/l, suositus 0,05 mgl/) ja rautapitoisuus (0,22 0,42 mg/l, suositus 0,2 mg/l) ylittävät talousvedelle asetetut laatusuositukset. Tähtelän vedenottamon kaivosta otettu raakavesinäyte oli hapanta (ph 6,5, talousveden laatusuositus 6,5 9,5). Kloridipitoisuus (11 mg/l) oli hieman kohonnut luontaisesta. Ammonium- ja nitriittipitoisuudet olivat alle laboratorion määritysrajojen. Myös nitraattipitoisuus täytti talousveden laatusuosituksen. Vedenottamon raakavesi täytti tutkituilta ominaisuuksiltaan talousveden laatusuositukset ja vaatimukset.

17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Malmskyan , II-luokka Hydrogeologiset olosuhteet Malmskyan pohjavesiesiintymä on kallioalueen reunaan muodostunut muodostuma. Pohjavesiesiintymä sijoittuu Inkoon kunnan keski-itäosaan. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on noin 0,6 km 2 ja muodostumisalueen pinta-ala on noin 0,24 km 2 Pohjavesimuodostuman antoisuudeksi on arvioitu 260 m³/d. Muodostuma rajautuu pääasiassa kallioalueisiin sekä kaakkois- ja koillispuolella hienoaineksisiin kerrostumiin. Malmskyan pohjavesimuodostuma on kallioalueen reunaan kerrostunut suojasivumuodostuma. Muodostuman ydinosassa maa-aines on kerroksittain esiintyvää hiekkaa ja soraa. Muodostuman reunaosat ovat hiekkavaltaiset, jossa esiintyy soraisia välikerroksia. Muodostuman kaakkoisosassa muodostuma on savi- ja silttikerrosten peittämä. Maa-ainesten ottoaluetta on osittain täytetty heikosti vettä läpäisevillä pintamailla. Malmskyanin pohjavesialueen kaakkoispuolella tehdyn kairauksen perusteella maakerrosten kokonaispaksuus on 20,1 metriä. Maaperä on pintaosaltaan 2,4 metrin syvyyteen savea, jonka alapuolella esiintyy 18,5 metrin syvyyteen lajittunutta hieno hiekkaa. Hieno hiekkakerrostuman alapuolella esiintyy ohut kerros hiekkaista soraa. Muodostuma on antikliininen eli pohjavettä purkautuu muodostuman eteläpuolella sijaitsevilla pelloilla pieninä lähteinä. Pohjavesi oli Malmskyanin eteläpuolella tehdyn kairauksen perusteella paineellista, painetason ollessa noin 0,9 metriä maapinnan tason yläpuolella. Maakerrosten hienojakoisuudesta, heikosta vedenjohtavuudesta ja pohjaveden paineellisuudesta johtuen, kairauspisteeseen ei asennettu pohjaveden havaintoputkea, eikä tehty ominaisantoisuuspumppauksia. Malmskyanin pohjavesialueen ja pohjaveden muodostumisalueen rajaus on esitetty piirustuksessa P Vedenottamot ja vedenottojärjestelyt Malmskyanin pohjavesialueella sijaitsee Nygrannasin porakaivo. 4.9 Storsandarna , I-luokka Hydrogeologiset olosuhteet Storsandarnan pohjavesiesiintymä on hiekka-soramuodostuma. Pohjavesiesiintymä sijoittuu Inkoon kunnan itäosaan. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on noin 1,59 km 2 ja muodostumisalueen pinta-ala on noin 0,6 km 2. Pohjavesimuodostuman antoisuudeksi on arvioitu 300 m³/d. Muodostuma rajautuu kaakkoispuolella mereen ja muilta osin kallio- ja moreenialueisiin, joiden välisissä painanteissa esiintyy hienoaineksisia kerrostumia sekä paikoin karkeaa ja hieno hietaa. Storsandarna on keskikokoinen hiekka- soramuodostuma, joka on kerrostunut kallioalueiden välisiin painanteisiin. Pohjavesiesiintymän sijainnista johtuen

18 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 13 kalliopinnan korkeusasema ja maakerrosten paksuus vaihtelee tutkimusalueella huomattavasti. Paksuimmat maakerrokset tavataan kallioselänteiden välisissä, pohjavesiesiintymän poikki luode-kaakkosuuntaisena sijaitsevissa kallioperän painanteissa, joissa kairausten perusteella tavataan metrin vahvuisia maakerroksia. Maakerrokset koostuvat tutkimuspisteissä valtaosin lajittuneista hiekka-sorakerrostumista rakeisuuden vaihdellessa hieno hiekasta hiekkaiseen soraan. Muodostuman pohjoisosassa havaittiin noin 1,2 metrin vahvuinen tiivis savikerros. Muodostuman länsilaidalla esiintyy kallion päälle kerrostuneena soraa. Muodostuma jatkunee pohjoisen suuntaan savenalaisena. Pohjaveden virtaussuunta on luoteesta kaakkoon. Pohjavesiesiintymän pohjoisosassa on havaittu orsivettä. Muodostuma on synkliininen eli ympäristöstään vettä keräävä muodostuma. Pohjavesi purkautuu pääasiassa muodostuman kaakkoispuolella ja myös pohjoispuolella sijaitsevilla peltoalueilla. Havaintoputkista tehtyjen mittaushavaintojen perusteella, pohjavedenpinnan korkeusasema sijaitsee tasolla noin +11,43 +11,78 (mittaukset ) suoritettujen ominaisantoisuuspumppauksien perusteella havaintopisteessä 6 paras tuotto ( l/min) saavutettiin syvyysvälillä 13,5 15,5 metriä maanpinnasta. Havaintopisteen 6 viereen rakennettiin koepumppausta varten kaksi imuputkea, joihin asennettiin siiviläosat ominaisantoisuuspumppauksien tulosten perusteella tasoon 11,5 15,5 metriä maanpinnasta. Poisjohdettavalle pumpatulle vedelle rakennettiin noin 0,4 km pituinen poistolinja pumppauspaikan kaakkoispuolelle, merenlahteen johtavaan pintavesiojaan. Tutkitun kaivon koepumppauksen aikana pumpattiin teholla 350 m³/d saakka, jolloin tehoa pienennettiin 280 m³/d pohjavedenpinnan hitaasta jatkuvasta alentumisesta johtuen. Pumppauksen vaikutuksesta pohjaveden pinta laski koepumppauspaikalla ensimmäisen tunnin aikana 0,55 metriä. Vuorokauden kuluttua pumppauksen aloituksesta alenema oli 0,62 metriä ja kolmen viikon kuluttua, ennen pumppaustehon alentamista koepumppauksen aloituksesta, alenema oli 1,15 metriä. Pumppaustehon alentamisen jälkeen pohjaveden pinta alkuun nousi ja asettui pumppauksen loppuvaiheessa tasolle, joka oli noin 1,0 metriä pumppauksen lähtötasoa alempana. Koepumppauksen jälkeen pohjaveden pinta kohosi koepumppauspaikalla ensimmäisen tunnin aikana 0,47 metriä ja oli noin viikon kuluttua 0,25 metrin lähtötasoa alempana. Koepumppaus vaikutti yhteen yksityiseen talousvesikaivoon, mutta mahdollisesti myös viiteen muuhun kaivoon (kuivasta ajanjaksosta johtuen useat kaivot olivat kuivia). Koepumppauksen vaikutusalue ulottui noin 0,3 km etäisyydelle luoteeseen ja pohjoiseen ja näkyi selvimmin noin 0,1 km etäisyydellä pumppauspaikan luoteispuolella, jossa alenema oli noin 0,4 metriä. Vaikutukset eivät ulotu noin 0,15 km etäisyydellä koepumppauspaikan eteläpuolella sijaitsevan kalliokynnyksen eteläpuolelle. Koepumppauksen perusteella tutkimuspisteeltä arvioitiin saatavan pohjavettä jatkuvasti käyttöön 300 m 3 /d. Storsandarnan pohjavesialueelle on saatu Länsi-Suomen vesioikeuden lupa päätöksellä LSY-2006-Y-214 rakentaa vedenottamo ja ottaa pohjavettä korkeintaan 250 m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna. Lupa

19 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Pohjaveden laatu edellyttää vedenottamon rakentamista vuoden 2014 loppuun mennessä. Vedenottoluvalle haetaan jatkoaikaa ja vedenottamo rakennetaan, mikäli rahoitus järjestyy. Storsandarnan pohjavesialueen ja pohjaveden muodostumisalueen rajaus on esitetty piirustuksessa P Tutkittu kaivo 4.10 Svenviken , I-luokka Hydrogeologiset olosuhteet Tutkitun kaivon vedenlaatu on ominaisantoisuus- ja koepumppauksien yhteydessä todettu olevan hyvin pehmeää ja hapanta (ph 6,0-6,3). Rautapitoisuuden alenemista lukuun ottamatta pohjaveden laadussa ei koepumppauksen aikana tapahtunut oleellisia muutoksia. Happamuutta lukuun ottamatta tutkitun kaivon raakavesi täytti tutkituilta ominaisuuksiltaan talousveden laatusuositukset ja vaatimukset. Svenvikenin pohjavesiesiintymä on kallioperän ruhjelaaksoon kerrostunut rantamuodostuma. Pohjavesiesiintymä sijoittuu Inkoon kunnan itäosaan. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on noin 0,49 km 2 ja muodostumisalueen pinta-ala on noin 0,2 km 2 Pohjavesimuodostuman antoisuudeksi on arvioitu 80 m³/d. Muodostuma rajautuu pohjoispuolella hienoaineksisiin kerrostumiin ja muilta osin kallio- ja moreenialueisiin, joiden välisissä painanteissa esiintyy karkeaa hietaa ja hiekkaa. Svenvikenin pohjavesimuodostuma on lähes pohjois-etelä-suuntaiseen kallioperän ruhjelaaksoon kerrostunut ja rantavoimien tasoittama hiekkamuodostuma. Kalliopinnan korkeusasema ja maakerrosten paksuus vaihtelee alueella huomattavasti. Kalliomäkien välisessä ruhjepainanteessa on tehty kahdessa tutkimuspisteessä maaperäkairauksia, jonka perusteella maakerrosten paksuudet vaihtelevat noin metrin vahvuisina. Ruhjepainanteen pohjoisosassa hiekkakerrostumaa peittää tiivis noin 13 metrin paksuinen savikerros. Pohjoisosan tiivistä maakerrosta lukuun ottamatta ruhjepainanteen alueella maa-aines on lajittunutta hieno hiekkaa. Pohjavesiesiintymän keskiosassa sijaitsevalla maa-aineksen ottoalueella kallionpinta kohoaa pohjaveden pinnan yläpuolelle, muodostaen pohjaveden virtausta rajoittavan ja ohjaavan kalliokynnyksen. Pohjaveden virtaus on muodostuman eteläosassa etelään ja pohjavettä purkautuu lähteinä pohjavesialueen eteläosassa. Maakerrosten hienojakoisuuden ja heikosta vedenjohtavuudesta johtuen alueelle ei asennettu tutkimusten yhteydessä pohjaveden havaintoputkia, eikä tehty ominaisantoisuuspumppauksia. Svenvikenin pohjavesialueen ja pohjaveden muodostumisalueen rajaus on esitetty piirustuksessa P

20 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vedenottamot ja vedenottojärjestelyt 4.11 Degerby , I-luokka Hydrogeologiset olosuhteet Svenvikenin pohjavesialueella sijaitsee Svenvikenin kaivo. Vedenottamon vettä käyttää ympärivuotisesti keskimäärin neljä henkilöä. Degerbyn pohjavesiesiintymä on rantakerrostuma. Pohjavesiesiintymä sijoittuu Inkoon kunnan itäosaan. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on noin 1,04 km 2 ja muodostumisalueen pinta-ala noin 0,15 km 2. Pohjavesimuodostuman antoisuudeksi on arvioitu pinta-alan perusteella 60 m³/d. Muodostuman kokonaisantoisuus on suurempi. Muodostuma rajautuu pohjoisosassa kallio- ja moreenialueeseen sekä muilta osin hienoaineksisiin kerrostumiin ja paikoin karkea hieta kerrostumiin. Degerbyn pohjavesimuodostuma on kallioalueen etelärinteelle kerrostunut rantakerrostumatyyppinen hiekka-soramuodostuma, joka jatkuu savi- ja silttikerroksen alapuolella muodostuman eteläpuolella. Lajittuneet hiekka- ja sorakerrostumat ovat paksuimmillaan kalliomäkien välisissä painanteissa pohjavesialueen itä- ja länsiosassa. Pohjavesialueen länsiosassa sijaitsevalla vanhalla maa-ainesten ottoalueella esiintyy kairausten perusteella pintaosassa 1,2 metrin paksuinen silttistä hieno hiekkaa sisältävä täyttömaakerros, jonka alapuolella esiintyy 12,8 metrin syvyyteen hiekka-sorakerrostuma. Pohjavesialueen itäosassa varsinaisen muodostumisalueen eteläosassa esiintyy kairausten perusteella 11,1 metrin syvyyteen tiivis savi silttinen savikerros, jonka alapuolella esiintyy 15,4 metrin syvyyteen hiekkainen sorakerrostuma. Kallionpinnan korkeusasema vaihtelee pohjavesialueella runsaasti ja kalliopinta on korkeimmillaan ja laajalti paljastuneena pohjavesialueen pohjoisreunalla. Myös pohjavesialueen eteläosassa esiintyy pienialaisia kallioisia alueita. Muodostuma on synkliininen eli pohjavettä ympäristöstään keräävä muodostuma. Pohjaveden virtaussuunta on koillisesta lounaaseen. Pohjaveden havaintoputkista HP8 ja HP9 tehtyjen pinnanmittauksien perusteella pohjaveden pinta sijaitsee tasolla +6,20 +9,14 (mittaukset ). Pohjaveden pinta on alimmillaan pohjavesialueen länsiosassa, havaintoputkessa HP8. Tutkitun vedenottamon koepumppauksen aikana pumpattiin teholla 280 m³/d saakka, jonka jälkeen tehoa laskettiin 266 m³/d lähtien pumppausta suoritettiin teholla 210 m³/d. Pohjavettä pumpattiin yhteensä m³, keskimäärin 230 m³/d. Samanaikaisesti pohjavesimuodostumasta otettiin keskimäärin 15 m³/d vettä noin 40 henkilölle. Koepumppauksessa saavutettiin viimeisen viikon aikana tasapainotila. Koepumppauspaikalla pohjavedenpinta aleni 0,93 metriä ja noin 0,2 km etäisyydellä 0,53 metriä. Pohjaveden pinnat kohosivat lähes koepumppausta edeltävälle tai paikoin korkeammalle tasolle noin viikon kuluessa pumppauksen päättymisen jälkeen johtuen siitä, että lumien sulaminen alkoi maalis-huhtikuun vaihteessa. Koepumppauksen perusteella tutkimuspisteeltä arvioitiin saatavan hyvälaatuista pohjavettä m 3 /d. Tutkimuspisteeseen on ehdotettu rakennettavaksi siiviläputkikaivo, jonka siiviläosuus sijoitettaisiin tasoon +1,00 +3,00. Kaivoa ei ole rakennettu.

21 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 16 Havaintopisteissä 8 ja 9 suoritettiin ominaisantoisuuspumppaukset. Tutkimuspisteessä 8 pumppaus suoritettiin syvyysvälillä 4,5 12,5 metriä maanpinnasta. Pumppauksen tuotto vaihteli välillä m³/d. Paras tuotto ( m³/d) saavutettiin syvyysvälillä 8,5 10,5 metriä. Tutkimuspisteessä 9 ominaisantoisuuspumppaus suoritettiin syvyysvälillä 10,5 15,5 metriä maanpinnasta. Pumppauksen tuotto vaihteli välillä m³/d. Alustavien tutkimuksien perusteella tutkimuspiste 8 on antoisuudeltaan melko hyvä. Jatkuvasti käyttöön saatavan pohjaveden määrän ja vedenlaadun muutoksien selvittämiseksi tutkimuspisteessä tulisi tehdä koepumppaus, jonka kestoksi arvioidaan noin kolme viikkoa. Degerbyn pohjavesialueen ja pohjaveden muodostumisalueen rajaus on esitetty piirustuksessa P Vedenottamot ja vedenottojärjestelyt Pohjaveden laatu Degerbyn pohjavesialueella sijaitsee Degerby Vattenandelslagin Degerbyn vedenottamo. Vedenottamolla on kaksi kaivoa. Vedenjakelussa on 55 taloutta eli noin 150 henkilöä. Degerbyn vedenottamon kaivosta on pumpattu vettä noin m³/d. Tutkitun kaivon paikalla koepumppauksen yhteydessä otetut vesinäytteet olivat happamia (ph 5,4 5,9) ja rautapitoisuudet (0,03 0,13 mg/l) kohosivat pumppauksen aikana, mutta täyttivät talousvedelle annetun laatusuosituksen (0,2 mg/l). Mangaanipitoisuudet (0,01 0,08 mg/l) ylittivät ajoittain talousveden laatusuosituksen mukaisen enimmäispitoisuuden (0,05 mg/l). Veden hygieeninen laatu oli moitteeton. Ominaisantoisuuspumppauksien yhteydessä tehtyjen näytteenottojen 15.5 ja perusteella alueelta käyttöön saatava pohjavesi on hapanta (ph 5,8 6,1) ja hyvin pehmeää. Tutkimuspisteessä 8 pohjavesi täyttää tutkituilta osin happamuutta lukuun ottamatta talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja suositukset. Tutkimuspisteen 9 pohjaveden rautapitoisuus (0,28 mg/l) ylittää talousvedelle asetetun laatusuosituksen. Vuosien tarkkailutulosten perusteella vedenottamon raakavesi on ollut hapanta (ph 6,5 6,9, talousveden laatusuositus 6,5 9,5) ja hygieeniseltä laadultaan moitteetonta. Vesijohtoverkostosta otetuista vesinäytteistä on ajoittain havaittu koliformisia bakteereita. Vedenottamon vesi täytti happamuutta lukuun ottamatta talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja suositukset.

22 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kopparnäs , I-luokka Hydrogeologiset olosuhteet Kopparnäsin pohjavesiesiintymä on rantakerrostuma. Pohjavesiesiintymä sijoittuu Inkoon kunnan itäosaan. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on noin 0,18 km 2. Pohjavesimuodostuman antoisuudeksi on arvioitu 70 m³/d. Muodostuma rajautuu kallio- ja moreenialueisiin, itä- ja eteläpuolella hienoaineksisiin sekä paikoin hiekkakerrostumiin. Kopparnäsin pohjavesimuodostuma on kerrostunut kallioisten mäkien välisille alueille, jossa esiintyy rantakerrostuman hiekkoja. Kopparnäsin pohjavesialueen ja pohjaveden muodostumisalueen rajaus on esitetty piirustuksessa P Vedenottamot ja vedenottojärjestelyt Pohjaveden laatu Kopparnäsin pohjavesialueella sijaitsee Uudenmaan virkistysalueyhdistys Ry:n (entinen IVO Oy:n koulutuskeskus) Kopparnäsin johtojak niminen kallioporakaivo, jonka antoisuus on 30 m³/d. Kiinteistöllä on yhteensä kolme porakaivoa, joista yksi on vuonna 1975 rakennettu 80 m syvyinen porakaivo. Kallioporakaivo 4.13 Källsäter , II-luokka Kallioporakaivon raakavesi on analyysitulosten perusteella hapanta (ph 6,7) ja kirkasta. Rautapitoisuus (0,08 mg/l, suositus <0,2 mg/l) oli talousveden laatusuosituksen mukainen. Mangaanipitoisuus (0,052 mg/l, suositus <0,05 mg/l) ja kaliumpermangaattiluku (24 mg/l, suositus < 20 mg/l) ylittivät talousveden laatusuosituksen mukaiset enimmäispitoisuudet. Veden typpipitoisuudet olivat matalat. Veden hygieenistä laatua heikensi koliformisten bakteerien (4 mpy/100 ml) esiintyminen. Kaivon raakavesi täytti kohonnutta mangaanipitoisuutta, kaliumpermangaattilukua ja hygieenistä laatua lukuun ottamatta tutkituilta ominaisuuksiltaan talousveden laatusuositukset ja vaatimukset. Källsäterin pohjavesiesiintymä on moreenimuodostuma. Pohjavesiesiintymä sijoittuu Inkoon kunnan länsiosaan. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on noin 0,22 km 2. Pohjavesimuodostuman antoisuudeksi on arvioitu 85 m³/d. Muodostuma rajautuu kallio- ja moreenialueisiin, joiden välissä painanteissa esiintyy hienoaineksisia ja paikoin hiekkakerrostumia. Källsäterin pohjavesimuodostuma on kallioisten moreenimäkien rinteisiin kerrostuneita vettä johtavia rantakerrostumia. Muodostuma on synkliininen eli pohjavettä ympäristöstään keräävä. Källsäterin pohjavesialueen ja pohjaveden muodostumisalueen rajaus on esitetty piirustuksessa P

23 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Meltola - Mustio B , I-luokka Hydrogeologiset olosuhteet Meltola Mustio B pohjavesiesiintymä on I Salpausselkään kuuluva muodostuma. Pohjavesiesiintymä sijoittuu Inkoon kunnan luoteisosaan ja Raaseporin kaupungin itäosaan. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on noin 6,08 km 2 ja muodostumisalueen pinta-ala on noin 3,94 km 2 Pohjavesimuodostuman antoisuudeksi on arvioitu m³/d. Muodostuma jatkuu kaakkois- ja koillissuunnassa hiekka- ja soramuodostumana. Länsipuolella muodostuma rajautuu kallio- ja moreenialueisiin sekä hienoaineksisiin kerrostumiin. Länsipuolella muodostuma rajautuu hiekka- ja turvekerrostumiin sekä paikoin moreeni- ja kallioalueisiin. Meltolan koillispuolella I Salpausselkä kulkee aluksi kapeana selänteenä laajentuen Ingvallan aseman jälkeen leveäksi kankaaksi. Reunamuodostuma on monin paikoin kalliopaljastumien rikkoma. Parhaiten vettä johtavat maakerrostumat tavataan muodostuman luoteisosassa, jossa maa-aines on pääasiassa soraisia välikerroksia sisältävää hiekkaa. Erityisesti muodostuman koillisosassa esiintyy heikosti vettä johtavia silttikerrostumia ja luoteisreunalla tavataan myös moreenikerrostumia. Muodostuman reunaosissa hiekkakerrostumat ovat paksujen savikerrostumien peittäminä. Peltomäki Gustavsberg väliselle alueelle sijoittuu todennäköisesti kallioperän ruhjevyöhyke. Muodostuma on antikliinen eli pohjavettä ympäristöönsä purkava. Pohjaveden virtaus on kaakosta luoteeseen. Meltolan suunnalta pohjavettä virtaa myös koilliseen muodostuman pituussuunnassa. Pääasiallinen pohjaveden purkautumisalue sijaitsee Ingvalsbyn kartanon länsipuolella. Meltola-Mustio B pohjavesialueen ja pohjaveden muodostumisalueen rajaus on esitetty piirustuksessa P Vedenottamot ja vedenottojärjestelyt Pohjaveden laatu Meltola-Mustio B pohjavesialueella sijaitsee Raaseporin veden Lindnäsin varavedenottamo ja Jussis morot Ab:n kaivo. Jussis morot Ab:n kaivo vesi on analyysitulosten perusteella hapanta (ph 6,4) ja kirkasta. Rauta- (0,086 mg/l) ja mangaanipitoisuus (0,010 mg/l) olivat matalia. Veden typpipitoisuudet ja fluoridipitoisuus olivat matalat. Veden kloridipitoisuus (13 mg/l) oli kohonnut luontaisesta. Veden hygieeninen laatu oli moitteeton. Kaivon vesi täytti tutkituilta ominaisuuksiltaan talousveden laatusuositukset ja vaatimukset.

Lisätutkimukset Kulennoisharjun pohjavesialueella

Lisätutkimukset Kulennoisharjun pohjavesialueella S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SAVONLINNAN VESI Lisätutkimukset Kulennoisharjun pohjavesialueella VARMA-VESI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 152 P23708 Tutkimusraportti 1 (6) J.Arjas Sisällysluettelo

Lisätiedot

Kulennoisharjun ja Kuikonniemen pohjavesitutkimukset

Kulennoisharjun ja Kuikonniemen pohjavesitutkimukset S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SAVONLINNAN VESI Kulennoisharjun ja Kuikonniemen pohjavesitutkimukset VARMA-VESI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 152 P21051 Tutkimusraportti 1 (15) J.Arjas Sisällysluettelo

Lisätiedot

TUTKIMUSSUUNNITELMA TYÖNUMERO: E27030 SOTKAMON KUNTA RIMPILÄNNIEMEN POHJAVESIALUEEN TUTKIMUSSUUNNITELMA 16.6.2014 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU

TUTKIMUSSUUNNITELMA TYÖNUMERO: E27030 SOTKAMON KUNTA RIMPILÄNNIEMEN POHJAVESIALUEEN TUTKIMUSSUUNNITELMA 16.6.2014 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU TUTKIMUSSUUNNITELMA TYÖNUMERO: E27030 SOTKAMON KUNTA RIMPILÄNNIEMEN POHJAVESIALUEEN TUTKIMUSSUUNNITELMA SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU Muutoslista VALMIS ATA ATA TKIV LUONNOS Muutos Päiväys Hyväksynyt Tarkastanut

Lisätiedot

VANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS

VANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS Tilaaja YIT Rakennus Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 2.7.2014 Viite 1510013222 VANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS Päivämäärä 2.7.2014 Laatija

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Espoon pohjavesialueiden suojelusuunnitelma. FCG Maija Aittola

Espoon pohjavesialueiden suojelusuunnitelma. FCG Maija Aittola Espoon pohjavesialueiden suojelusuunnitelma FCG Maija Aittola Espoon ympäristökeskuksen monistesarja 1/2015 Kannen kuva: Liidia Petrell Espoon ympäristökeskuksen monistesarja 1/2015 ESPOON POHJAVESIALUEIDEN

Lisätiedot

Yhteenveto VARMA-VESI kohteiden pohjavesitutkimuksista

Yhteenveto VARMA-VESI kohteiden pohjavesitutkimuksista SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA SAVONLINNAN VESI Yhteenveto VARMA-VESI kohteiden pohjavesitutkimuksista VARMA-VESI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Yhteenveto 1 (6) E. Kallio, J. Arjas Sisällysluettelo 1 Yleistä...

Lisätiedot

SEVERI HANKE YHTEENVETO POHJA- VESITUTKIMUKSISTA

SEVERI HANKE YHTEENVETO POHJA- VESITUTKIMUKSISTA Tilaaja Mikkelin vesilaitos Asiakirjatyyppi Selvitysraportti Päivämäärä 10.11.2015 Viite 1510014760 SEVERI HANKE YHTEENVETO POHJA- VESITUTKIMUKSISTA 1 Päivämäärä 10.11.2015 Laatija Tarkastaja Jarmo Koljonen

Lisätiedot

LAHELANPELTO II ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS LAHELAN VEDENOTTAMON VEDENOTON VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

LAHELANPELTO II ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS LAHELAN VEDENOTTAMON VEDENOTON VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Tilaaja Tuusulan kunta Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 21.3.2014 Viite 1510011399 LAHELANPELTO II ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS LAHELAN VEDENOTTAMON VEDENOTON VAIKUTUSTEN ARVIOINTI LAHELANPELTO

Lisätiedot

LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA

LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA GEOPALVELU OY TYÖ N:O 11113 SKOL jäsen ROUTION ALUETUTKIMUS Ratsutilantie 08350 LOHJA LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA 30.06.2011 Liitteenä 6 kpl pohjatutkimuspiirustuksia - 001 pohjatutkimusasemapiirros

Lisätiedot

LINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS

LINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS GEOPALVELU OY TYÖ N:O 11294 SKOL jäsen LINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS Lepsämäntie 01800 KLAUKKALA POHJATUTKIMUSRAPORTTI 15.12.2011 Liitteenä 4 kpl pohjatutkimuspiirustuksia: - 001 pohjatutkimusasemapiirros 1:1000-002

Lisätiedot

Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla

Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen yksikkö Kokkola Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla Anton Boman ja Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014

SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014 3697 SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ JA SUORITETUT TUTKIMUKSET 1 2. TUTKIMUSTULOKSET 1 2.1 Rakennuspaikka

Lisätiedot

JANAKKALAN KUNTA OMAKOTITALOTONTTIEN RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS: TERVAKOSKI 601

JANAKKALAN KUNTA OMAKOTITALOTONTTIEN RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS: TERVAKOSKI 601 Vastaanottaja Janakkalan kunta Leena Turkka Junttilantie 1 14200 Turenki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 19.3.2010 Viite 82127816 JANAKKALAN KUNTA OMAKOTITALOTONTTIEN RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS: TERVAKOSKI

Lisätiedot

JÄNIKSENLINNAN, KAIKULAN JA PALANEENMÄEN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA

JÄNIKSENLINNAN, KAIKULAN JA PALANEENMÄEN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA Tuusulan kunta, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus, Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä ja Uudenmaan ELY-keskus JÄNIKSENLINNAN, KAIKULAN JA PALANEENMÄEN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA

Lisätiedot

PUTKI FCG 1. Kairaus Putki Maa- Syvyysväli Maalaji Muuta näyte 0.0-3.0 m Sr Kiviä Maanpinta 0.0 0.0 3.0-6.0 m Sr. Näytteenottotapa Vesi Maa

PUTKI FCG 1. Kairaus Putki Maa- Syvyysväli Maalaji Muuta näyte 0.0-3.0 m Sr Kiviä Maanpinta 0.0 0.0 3.0-6.0 m Sr. Näytteenottotapa Vesi Maa LIITE 1 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite PUTKIKORTTI JA KAIRAUSPÖYTÄKIRJA Havaintoputken asennus pvm 7.4.2015 Putkikortin päivitys pvm 10.4.2015 Tutkimuspaikka Kerimäki, Hälvän alueen pohjavesiselvitys

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 79 Mikkelin seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 79 Mikkelin seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 79 2.3 Hirvensalmi Hirvensalmen kunnan alueella tehtiin tutkimuksia kahdessa kohteessa, joista Iso-Lautharjulla suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko 1 ja karttakuva

Lisätiedot

Julkaisija: Turun kaupunki, Kaarinan kaupunki, Ruskon kunta ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kuvat: Turun kaupunki/

Julkaisija: Turun kaupunki, Kaarinan kaupunki, Ruskon kunta ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kuvat: Turun kaupunki/ TURUN, KAARINAN JA RUSKON POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA Lauri Joronen 2009 2 Julkaisija: Turun kaupunki, Kaarinan kaupunki, Ruskon kunta ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

VALTATIEN 6 KOHDALLA

VALTATIEN 6 KOHDALLA NAPAN POHJAVESIALUEEN SUOJAUSTARVE VALTATIEN 6 KOHDALLA Pekka Vallius GeoPex Oy Kouvola 30.12.2010 16.3T-1 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1. JOHDANTO... 1 2. POHJAVESIALUEEN GEOLOGIA.. 1 3. POHJAVESIALUEEN HYDROGEOLOGIA...

Lisätiedot

Julkaisija: Turun kaupunki, Kaarinan kaupunki, Ruskon kunta ja Lounais-Suomen ympäristökeskus Turku v. 2010 Kuvat: Turun kaupunki/ Ympäristö- ja

Julkaisija: Turun kaupunki, Kaarinan kaupunki, Ruskon kunta ja Lounais-Suomen ympäristökeskus Turku v. 2010 Kuvat: Turun kaupunki/ Ympäristö- ja TURUN, KAARINAN JA RUSKON POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA Lauri Joronen 2009 2 Julkaisija: Turun kaupunki, Kaarinan kaupunki, Ruskon kunta ja Lounais-Suomen ympäristökeskus Turku v. 2010 Kuvat: Turun

Lisätiedot

Pohjavedet Närpiön ja Jurvan alueella & pohjavesien toimenpideohjelma

Pohjavedet Närpiön ja Jurvan alueella & pohjavesien toimenpideohjelma Pohjavedet Närpiön ja Jurvan alueella & pohjavesien toimenpideohjelma Närpiönjoki-kokous 23.10.2014 Mari Leminen Suunnittelija Vesihuoltoryhmä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjavesialueet Pohjavesimuodostuma

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, LINTU- METSÄN ALUE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS

NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, LINTU- METSÄN ALUE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä 21.9.2010 Viite 82130365 NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, LINTU- METSÄN ALUE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA,

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki. Kerimäen Hälvän pohjavesitutkimukset P26984P001 VARMA-VESI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 7.5.2015

Savonlinnan kaupunki. Kerimäen Hälvän pohjavesitutkimukset P26984P001 VARMA-VESI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 7.5.2015 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A Savonlinnan kaupunki Kerimäen Hälvän pohjavesitutkimukset VARMA-VESI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 7.5.2015 P26984P001 1 Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 2 2 TUTKIMUSALUE

Lisätiedot

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09 VIHDIN KUNTA Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3401/09 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 3401/09/1 1:3000 Leikkaus A-A

Lisätiedot

Mäntytie 4, 00270 Helsinki p. (09) 2410006 tai 0400 465861, fax (09) 2412311 KERAVA- PORVOO RAUTATIEN ALITUSPAIKKOJEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS

Mäntytie 4, 00270 Helsinki p. (09) 2410006 tai 0400 465861, fax (09) 2412311 KERAVA- PORVOO RAUTATIEN ALITUSPAIKKOJEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS INSINÖÖRITOIMISTO e-mail: severi.anttonen@kolumbus.fi Mäntytie 4, 00270 Helsinki p. (09) 2410006 tai 0400 465861, fax (09) 2412311 2017 TALMAN OSAYLEISKAAVA-ALUE SIPOO KERAVA- PORVOO RAUTATIEN ALITUSPAIKKOJEN

Lisätiedot

PARIKKALAN KUNTA KOIRNIEMEN ALUEEN RAKENNETTAVUUSTUTKIMUS

PARIKKALAN KUNTA KOIRNIEMEN ALUEEN RAKENNETTAVUUSTUTKIMUS 7330 PARIKKALAN KUNTA KOIRNIEMEN ALUEEN RAKENNETTAVUUSTUTKIMUS 4.11.2013 PARIKKALA 4.11.2013 7330 mh/pkm/po 2 PARIKKALAN KUNTA KOIRNIEMEN ALUEEN RAKENNETTAVUUSTUTKIMUS 1 YLEISTÄ Parikkalan kunnan toimeksiannosta

Lisätiedot

V Päästön havaittavuus ja valvonta VI Päästön todennäköisyys

V Päästön havaittavuus ja valvonta VI Päästön todennäköisyys Riskilu, Riskilu Vuoden Kankainen 0421001 I maatalou s peltoviljely en pinta-alasta lähes puolet peltoaluett kartanolla kasvihue. Peltoalueet sijoittuvat reuna-alueille, jossa maaperä hietavaltaist vedenottamo

Lisätiedot

TURPEENSALMEN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN POHJAVESI- JA RAKENNETTAVUUSSELVITYS

TURPEENSALMEN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN POHJAVESI- JA RAKENNETTAVUUSSELVITYS FCG Finnish Consulting Group Oy NASTOLAN KUNTA TURPEENSALMEN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN POHJAVESI- JA RAKENNETTAVUUSSELVITYS Raportti 0521-P10495001 2.11.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Turpeensalmen osayleiskaava-alueen

Lisätiedot

KIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 15.2.2013

KIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 15.2.2013 KIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 15.2.2013 Viite 8214459921 Versio 1 Pvm 15.2.2013 Hyväksynyt Tarkistanut Ari Könönen Kirjoittanut Jari Hirvonen 1 1. YLEISTÄ Tilaajan toimeksiannosta

Lisätiedot

VT6 TAAVETTI LAPPEENRANTA VESIYHDISTYKSEN TEEMAILTAPÄIVÄ 6.10.2015

VT6 TAAVETTI LAPPEENRANTA VESIYHDISTYKSEN TEEMAILTAPÄIVÄ 6.10.2015 VT6 TAAVETTI LAPPEENRANTA VESIYHDISTYKSEN TEEMAILTAPÄIVÄ 6.10.2015 VT6 TAAVETTI-LAPPEENRANTA PERUSPARANNUS Valtatien 6 parannushankkeessa Taavetti Kärjenkylä- osuus parannetaan keskikaiteelliseksi nelikaistaiseksi

Lisätiedot

Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo. Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys

Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo. Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys Knowledge taking people further --- MIKKELIN VESILAITOS Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys Yhteenveto 16.2.2009 Viite 82122478 Versio 1 Pvm 16.2.2009

Lisätiedot

Rakennus- ja ympäristölautakunta 9 03.02.2015

Rakennus- ja ympäristölautakunta 9 03.02.2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 9 03.02.2015 RUDUS OY, POHJAVEDENPINNAN ALAPUOLELLE ULOTTUVAA MAA-AINEKSEN OTTAMISTA KOSKEVA HAKEMUS DNRO ESAVI/8241/2014, SONDBY, LAUSUNTO ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTOLLE

Lisätiedot

Povenkankaiden pohjavesitutkimukset

Povenkankaiden pohjavesitutkimukset S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A SAVONLINNAN VESI Povenkankaiden pohjavesitutkimukset VARMA-VESI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 152 P21435 Tutkimusraportti 1 (9) J.Arjas Sisällysluettelo 1 Yleistä...

Lisätiedot

Päivämäärä 03.04.2014 PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS

Päivämäärä 03.04.2014 PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS Päivämäärä 03.04.2014 PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS Päivämäärä 03.04.2014 Laatija Tarkastaja Iikka Hyvönen Jari Hirvonen SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ

Lisätiedot

MÄRYNUMMEN, KAJALAN, KUSTAVANSUON, SAARENKYLÄN, KITULAN JA PYYMÄKI-TUOHITUN, POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA

MÄRYNUMMEN, KAJALAN, KUSTAVANSUON, SAARENKYLÄN, KITULAN JA PYYMÄKI-TUOHITUN, POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA MÄRYNUMMEN, KAJALAN, KUSTAVANSUON, SAARENKYLÄN, KITULAN JA PYYMÄKI-TUOHITUN, POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA Lauri Joronen 2012 SISÄLLYSLUETTELO: 2 1 JOHDANTO 5 2 POHJAVESIEN SUOJELUA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ

Lisätiedot

Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma

Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma Vieremän kunta Marjomäki ja Lehmimäki-Karjalankangas Olli Hirsimäki Tammikuu 2009 Esipuhe Suojelusuunnitelma koskee Vieremän kunnan Marjomäen ja Lehmimäki- Karjalankankaan

Lisätiedot

PYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS

PYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS Geologian tutkimuskeskus Länsi-Suomen yksikkö Kokkola 21.3.2013 PYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 21.03.2013 / M29L2013

Lisätiedot

Vesiyhdistyksen teemailtäpäivä 10.4.2014 Jukka Ikäheimo Pöyry Finland Oy

Vesiyhdistyksen teemailtäpäivä 10.4.2014 Jukka Ikäheimo Pöyry Finland Oy HYVINKÄÄN POHJAVESIALUEEN PESTISIDEISTÄ JA LIUOTTIMISTA Vesiyhdistyksen teemailtäpäivä 10.4.2014 Jukka Ikäheimo Pöyry Finland Oy Esitys Pohjavesialuekuvaus Riskikohteista Pestisidit riesana, uusimmat tulokset

Lisätiedot

PEDERSÖREN, UUDENKAARLEPYYN JA PIETARSAAREN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA JA MAA-AINESTEN OTTAMISALUEIDEN ALUSTAVA KUNNOSTUSSUUNNITELMA

PEDERSÖREN, UUDENKAARLEPYYN JA PIETARSAAREN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA JA MAA-AINESTEN OTTAMISALUEIDEN ALUSTAVA KUNNOSTUSSUUNNITELMA PEDERSÖREN, UUDENKAARLEPYYN JA PIETARSAAREN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA JA MAA-AINESTEN OTTAMISALUEIDEN ALUSTAVA KUNNOSTUSSUUNNITELMA LUONNOS Erika Liesegang X.5.2013 Sisällysluettelo 1 PEDERSÖREN,

Lisätiedot

RAKENNETTAVUUSSELVITYS

RAKENNETTAVUUSSELVITYS Insinööritoimisto Geotesti Oy TYÖNRO 060292 RAKENNETTAVUUSSELVITYS AHLMANIN ALUE TAMPERE MPERE Insinööritoimisto Geotesti Oy DI Katri Saarelainen RAKENNETTAVUUSSELVITYS 05.12.2006 1(4) TYÖNRO 060292 Ahlmanin

Lisätiedot

Asia: Pohjavesitutkimukset Forssan seudun varavesilähteen löytämiseksi hankkeen yleisötilaisuus

Asia: Pohjavesitutkimukset Forssan seudun varavesilähteen löytämiseksi hankkeen yleisötilaisuus 1(5) YLEISÖTILAISUUDEN MUISTIO Asia: Pohjavesitutkimukset Forssan seudun varavesilähteen löytämiseksi hankkeen yleisötilaisuus Aika: 26.10.2013 klo 11.00 15.00 Paikka: Suomen urheiluilmailuopisto, Räyskälä,

Lisätiedot

PEDERSÖREN, UUDENKAARLEPYYN JA PIETARSAAREN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA JA MAA-AINESTEN OTTAMISALUEIDEN ALUSTAVA KUNNOSTUSSUUNNITELMA

PEDERSÖREN, UUDENKAARLEPYYN JA PIETARSAAREN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA JA MAA-AINESTEN OTTAMISALUEIDEN ALUSTAVA KUNNOSTUSSUUNNITELMA PEDERSÖREN, UUDENKAARLEPYYN JA PIETARSAAREN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA JA MAA-AINESTEN OTTAMISALUEIDEN ALUSTAVA KUNNOSTUSSUUNNITELMA Erika Liesegang 3.7.2013 Sisällysluettelo 1 PEDERSÖREN, UUDENKAARLEPYYN

Lisätiedot

Kurkimäki 0829710 23.6.2015

Kurkimäki 0829710 23.6.2015 0829710 23.6.2015 23.6.2015 1 (14) Sisällysluettelo KUVAT JA TAULUKOT... 2 LIITTEET... 2 ALUKSI... 3 1. SUUNNITELMA-ALUEEN KUVAUS... 3 1.1. Pohjavesialueen kallio- ja maaperä sekä hydrogeologia... 3 1.2.

Lisätiedot

Hulevedet ja Pohjavesi

Hulevedet ja Pohjavesi Hulevedet ja Pohjavesi Keski-Pasilan suunnittelu ja rakentaminen Malmin lentokenttäalueen suunnittelu ja rakentaminen 1 Keski-Pasilan rakentaminen - Pasilan ratapihakorttelit Keskustakortteli Pasilan Ratapihakorttelit

Lisätiedot

Asemakaava nro 8570 ID 1 427 936. Tammelan stadion. Rakennettavuusselvitys

Asemakaava nro 8570 ID 1 427 936. Tammelan stadion. Rakennettavuusselvitys Asemakaava nro 8570 ID 1 427 936 Työnro 150056 Tammelan stadion Rakennettavuusselvitys 24.6.2015 2 (6) Tammelan stadion Työnro 150056 SISÄLLYSLUETTELO Yleistä... 3 Tutkimuskohde... 3 Tehdyt tutkimukset...

Lisätiedot

20719 SYSMÄN KUNTA OTAMO RAKENNETTAVUUSSELVITYS 6.11.2006. SÄHKÖPOSTI/E-MAIL proy@ristola.com INTERNET www.ristola.com

20719 SYSMÄN KUNTA OTAMO RAKENNETTAVUUSSELVITYS 6.11.2006. SÄHKÖPOSTI/E-MAIL proy@ristola.com INTERNET www.ristola.com 20719 SYSMÄN KUNTA OTAMO RAKENNETTAVUUSSELVITYS 6.11.2006 OSOITE/ADDRESS Terveystie 2 FIN-15870 HOLLOLA PUH./TEL +358-(0)3-52 351 FAKSI/TELEFAX +358-(0)3-523 5252 SÄHKÖPOSTI/E-MAIL proy@ristola.com INTERNET

Lisätiedot

Etelä-Savon ympäristökeskus Dnro ESA-2004-V-105, ESA-2005-V-8-322, ESA-2006-V-26-322, ESA- 2006-V-49-322, 0500V0073-322 5.12.2006

Etelä-Savon ympäristökeskus Dnro ESA-2004-V-105, ESA-2005-V-8-322, ESA-2006-V-26-322, ESA- 2006-V-49-322, 0500V0073-322 5.12.2006 - Itä-Savon pohjavesitutkimukset 2006 Savonlinnan ja Kerimäen alueella Etelä-Savon ympäristökeskus Dnro ESA-2004-V-105, ESA-2005-V-8-322, ESA-2006-V-26-322, ESA- 2006-V-49-322, 0500V0073-322 5.12.2006

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 Savonlinnan seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 Savonlinnan seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 2.3 Rantasalmi Rantasalmen kunnan alueelta valittiin kaksi potentiaalista kohdetta, joista Varpasharjun alueella suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko 1 ja

Lisätiedot

ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS, UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUS BRINKINMÄEN POHJAVESIALUEEN SUOJELUSUUNNITELMA

ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS, UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUS BRINKINMÄEN POHJAVESIALUEEN SUOJELUSUUNNITELMA FCG Planeko Oy ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS, UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUS BRINKINMÄEN POHJAVESIALUEEN SUOJELUSUUNNITELMA 0101-D1345 19.11.2008 I Brinkinmäen pohjavesialueen suojelusuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO 1

Lisätiedot

Helminharjun alue Otalampi POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 4003/12

Helminharjun alue Otalampi POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 4003/12 VIHDIN KUNTA Helminharjun alue Otalampi POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 4003/12 Sisällys Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 4003/12/1 1:2000 Leikkaus A-A 4003/12/2 1:1000/1:100

Lisätiedot

Lämpökaivojen ympäristövaikutukset ja luvantarve

Lämpökaivojen ympäristövaikutukset ja luvantarve Lämpökaivojen ympäristövaikutukset ja luvantarve Hydrogeologi Timo Kinnunen, Uudenmaan ELY-keskus 11.4.2013 Esityksen sisältö Lämpökaivoihin liittyviä ympäristöriskejä Lämpökaivon rakentamiseen tarvitaan

Lisätiedot

SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA. Keravan kaupunki KERCA III LÄNSIOSA (2277B) ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUS POHJAVESISELVITYS

SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA. Keravan kaupunki KERCA III LÄNSIOSA (2277B) ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUS POHJAVESISELVITYS SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA Keravan kaupunki KERCA III LÄNSIOSA (2277B) ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUS POHJAVESISELVITYS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 28.3.2014 P23908P001 Kerca III länsiosa (2277B) asemakaavan

Lisätiedot

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

GEOLOGIA. Evon luonto-opas Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI PORVOON LÄNSIRANTA TONTIT 440-1, 440-2, 447-2, 448-1, 448-2 ja 448-3

PORVOON KAUPUNKI PORVOON LÄNSIRANTA TONTIT 440-1, 440-2, 447-2, 448-1, 448-2 ja 448-3 PORVOON KAUPUNKI PORVOON LÄNSIRANTA TONTIT 440-1, 440-2, 447-2, 448-1, 448-2 ja 448-3 TONTINLUOVUTUSKILPAILU RAKENNETTAVUUSSELVITYS Viite 82119395 Versio 2 Pvm Hyväksynyt M. Fors / Porvoon kaupunki Tarkistanut

Lisätiedot

RISKIKARTOITUS 0814001 A KUUSIMÄKI

RISKIKARTOITUS 0814001 A KUUSIMÄKI RISKIKARTOITUS 0814001 A KUUSIMÄKI SKVSY 08.05.2012 Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Sisällysluettelo 1 Kuusimäen pohjavesialue 0814001A... 3 1.1 Geologia ja hydrogeologia... 3 Pohjavesi... 3 Kallioperä...

Lisätiedot

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009 9M6998 Ruskon jätekeskuksen tarkkailu v. 29, tiivistelmä 1 RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 29 Vuonna 29 Ruskon jätekeskuksen ympäristövaikutuksia tarkkailtiin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen

Lisätiedot

HYVINKÄÄN KAUPUNKI RAKENNETTAVUUSSELVITYS KRAVUNARKUNMÄKI KRAVUNHARJUN ASUNTOMESSUALUE

HYVINKÄÄN KAUPUNKI RAKENNETTAVUUSSELVITYS KRAVUNARKUNMÄKI KRAVUNHARJUN ASUNTOMESSUALUE Päivämäärä 12.4.2011 HYVINKÄÄN KAUPUNKI RAKENNETTAVUUSSELVITYS KRAVUNARKUNMÄKI KRAVUNHARJUN ASUNTOMESSUALUE HYVINKÄÄN KAUPUNKI RAKENNETTAVUUSSELVITYS KRAVUNARKUNMÄKI KRAVUNHARJUN ASUNTOMESSUALUE Päivämäärä

Lisätiedot

UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUS, NURMIJÄRVEN KUNTA JA NURMIJÄRVEN VESILAITOS NUMMENPÄÄN JA LEPSÄMÄN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA

UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUS, NURMIJÄRVEN KUNTA JA NURMIJÄRVEN VESILAITOS NUMMENPÄÄN JA LEPSÄMÄN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA FCG Suunnittelukeskus Oy UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUS, NURMIJÄRVEN KUNTA JA NURMIJÄRVEN VESILAITOS NUMMENPÄÄN JA LEPSÄMÄN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA 530-C8744 12.2.2008 FCG Suunnittelukeskus Oy

Lisätiedot

NAVETTA HAMK, MUSTIALA PERUSTAMISTAPALAUSUNTO

NAVETTA HAMK, MUSTIALA PERUSTAMISTAPALAUSUNTO NAVETTA HAMK, MUSTIALA PERUSTAMISTAPALAUSUNTO Tilaaja: HAMK, Tuomas Salonen Tekijä: Tähtiranta Infra Oy projektinumero 4013 12.2.2014 Tähtiranta Infra Oy Vanajantie 10 13110 HÄMEENLINNA Hämeen Ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

POHJAVESITUTKIMUKSET FORSSAN SEUDUN VARA- VESILÄHTEEN LÖYTÄMI- SEKSI 1993-2012 YHTEENVETO

POHJAVESITUTKIMUKSET FORSSAN SEUDUN VARA- VESILÄHTEEN LÖYTÄMI- SEKSI 1993-2012 YHTEENVETO Tilaaja Forssan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 15.11.2012 POHJAVESITUTKIMUKSET FORSSAN SEUDUN VARA- VESILÄHTEEN LÖYTÄMI- SEKSI 1993-2012 YHTEENVETO POHJAVESITUTKIMUKSET FORSSAN SEUDUN VARAVESILÄHTEEN

Lisätiedot

GEOTEKNINEN RAKENNET- TAVUUSSELVITYS

GEOTEKNINEN RAKENNET- TAVUUSSELVITYS Vastaanottaja Kangasalan kunta Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä Rev A 27.10.2015 GEOTEKNINEN RAKENNET- TAVUUSSELVITYS TARASTENJÄRVEN ASEMA- KAAVA-ALUE 740 KANGASALA TÄMÄ RAPORTTI KORVAA

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 3 Savonlinnan seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 3 Savonlinnan seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 3 2.2 Heinävesi Heinäveden kunnan alueella tehtiin tutkimuksia kolmessa kohteessa, joista Konttilanlehdon Hepoharjun alueilla suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko

Lisätiedot

13976 POHJOLA RAKENNUS OY SIPOON TOIVOLA ITÄINEN SUURSUONKUJA SIPOO POHJATUTKIMUS 26.11.2013 Insinööritoimisto POHJATEKNIIKKA OY Nuijamiestentie 5 B, 00400 Helsinki, Puh. (09) 477 7510, Fax (09) 4777 5111

Lisätiedot

MAAPERÄ JA RAKENNETTAVUUS

MAAPERÄ JA RAKENNETTAVUUS 1 RAAHEN KAUPUNKI RAAHEN KESKEISTEN TAAJAMA-ALUEIDEN OSAYLEISKAAVA MAAPERÄ JA RAKENNETTAVUUS 20.01.2005 SUUNNITTELUKESKUS OY 0147-C3938 2 Raahen keskeisten taajama-alueiden osayleiskaavan maaperä ja rakennettavuusselvitys

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 66/2013/2 Dnro ESAVI/171/04.09/2012. Annettu julkipanon jälkeen 21.3.2013

PÄÄTÖS Nro 66/2013/2 Dnro ESAVI/171/04.09/2012. Annettu julkipanon jälkeen 21.3.2013 Etelä-Suomi PÄÄTÖS Nro 66/2013/2 Dnro ESAVI/171/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 21.3.2013 ASIA Pohjavedenottamon rakentaminen Linturahkan pohjavesialueelle kiinteistölle Vesiperä RN:o 5:74 ja veden

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN JA JÄMIJÄRVEN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA

KANKAANPÄÄN JA JÄMIJÄRVEN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA KANKAANPÄÄN JA JÄMIJÄRVEN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA Lauri Joronen 2012 2 Julkaisija: Kankaanpään kaupunki ja Jämijärven kunta Kuvat: Lauri Joronen Painatus: Kankaanpään tekninen keskus SISÄLLYSLUETTELO:

Lisätiedot

Pohjaveden tarkkailuohjelma 17.8.2012 (ehdotus)

Pohjaveden tarkkailuohjelma 17.8.2012 (ehdotus) Pohjaveden tarkkailuohjelma 17.8.2012 (ehdotus) Myrskylä, Hyövinkylä Kiinteistöt:Tyskas, Sportplanen, Sorala Omistaja: SISÄLLYS 1 Hankkeen taustatiedot... 3 2 Pohjaveden tarkkailupaikka... 3 3 Tarkkailuohjelma...

Lisätiedot

HAUSJÄRVEN KUNTA KIRKONKYLÄN VANHA KAATOPAIKKA 09 502 12 0312. Tutkimus ja seurantasuunnitelma

HAUSJÄRVEN KUNTA KIRKONKYLÄN VANHA KAATOPAIKKA 09 502 12 0312. Tutkimus ja seurantasuunnitelma HAUSJÄRVEN KUNTA KIRKONKYLÄN VANHA KAATOPAIKKA 09 502 12 0312 Tutkimus ja seurantasuunnitelma A0-versio 23.9.2009 HELSINKI TAMPERE TURKU KOTIPAIKKA: Helsinki Ruosilankuja 3 E Kolmionkatu 5 Ratapihankatu

Lisätiedot

Maa-aines- ja pohjavesitutkimukset Repomäellä

Maa-aines- ja pohjavesitutkimukset Repomäellä Maankäyttö ja ympäristö Dnro K594/42/2004 31.12.2009 Kuopio Maa-aines- ja pohjavesitutkimukset Repomäellä Rudus Oy, Siilinjärven kunta Tutkimusraportti no 13/2009 Maa-aines- ja pohjavesitutkimukset Repomäellä

Lisätiedot

PILAANTUNEEN MAAPERÄN JA POHJAVEDEN KUNNOSTUS MIKKELIN PURSIALASSA. Timo Massinen

PILAANTUNEEN MAAPERÄN JA POHJAVEDEN KUNNOSTUS MIKKELIN PURSIALASSA. Timo Massinen PILAANTUNEEN MAAPERÄN JA POHJAVEDEN KUNNOSTUS MIKKELIN Timo Massinen HISTORIAA / TAUSTAA Kreosoottikyllästämö PAH- yhdisteet Lisäksi pursialan alueella pienteollista toimintaa, puunjalostusta, korjaamoja

Lisätiedot

Suositukset vedenhankinnan jatkotoimenpiteiksi Forssan seudulla

Suositukset vedenhankinnan jatkotoimenpiteiksi Forssan seudulla RAPORTTEJA 84 2014 Suositukset vedenhankinnan jatkotoimenpiteiksi Forssan seudulla JOHANNA SUOMALAINEN JUSSI LEINO PETRI SIIRO TIMO VIROLA Suositukset vedenhankinnan jatkotoimenpiteiksi Forssan seudulla

Lisätiedot

Päätös Nro 83/2012/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/4/04.09/2012. Liedeksen pohjavedenottamoiden rakentaminen ja veden ottaminen,

Päätös Nro 83/2012/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/4/04.09/2012. Liedeksen pohjavedenottamoiden rakentaminen ja veden ottaminen, Päätös Nro 83/2012/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/4/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 26.10.2012 ASIA HAKIJA HAKEMUS Liedeksen pohjavedenottamoiden rakentaminen ja veden ottaminen, Halsua Halsuan

Lisätiedot

Hydrologia. Pohjaveden esiintyminen ja käyttö

Hydrologia. Pohjaveden esiintyminen ja käyttö Hydrologia Timo Huttula L8 Pohjavedet Pohjaveden esiintyminen ja käyttö Pohjavettä n. 60 % mannerten vesistä. 50% matalaa (syvyys < 800 m) ja loput yli 800 m syvyydessä Suomessa pohjavesivarat noin 50

Lisätiedot

Rakennustoimisto Pohjola Oy Rakennuskeskus Centra Katinen, Hämeenlinna

Rakennustoimisto Pohjola Oy Rakennuskeskus Centra Katinen, Hämeenlinna Rakennustoimisto Pohjola Oy Rakennuskeskus Centra Katinen, Hämeenlinna RAKENNETTAVUUSSELVITYS LUONNOS 8.9.2011 1. YLEISTÄ Päivämäärä 08.09.2011 Proj. nro 82138231 Selvityksen kohde on Katisen kaupunginosassa,

Lisätiedot

YIT RAKENNUS OY FOCUS GATE- TYÖPAIKKA-ALUE HULEVESIEN HALLINTA 13.05.2009

YIT RAKENNUS OY FOCUS GATE- TYÖPAIKKA-ALUE HULEVESIEN HALLINTA 13.05.2009 LIITE 7 12552 YIT RAKENNUS OY FOCUS GATE- TYÖPAIKKA-ALUE HULEVESIEN HALLINTA 13.05.2009 Insinööritoimisto POHJATEKNIIKKA OY Nuijamiestentie 5 B, 00400 Helsinki, Puh. (09) 477 7510, Fax (09) 4777 5111 Suunnittelu-

Lisätiedot

KOEPUMPPAUS HP 80, RÄYSKÄLÄ LOPPI

KOEPUMPPAUS HP 80, RÄYSKÄLÄ LOPPI Vastaanottaja Forssan vesihuoltoliikelaitos Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 30.12.2014 Viite 1510007353 KOEPUMPPAUS HP 80, RÄYSKÄLÄ LOPPI KOEPUMPPAUS HP 80, RÄYSKÄLÄ LOPPI Tarkastus Päivämäärä 30.12.2014

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 40. Ympäristölautakunta 14.04.2016 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 40. Ympäristölautakunta 14.04.2016 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.04.2016 Sivu 1 / 1 307/2013 11.01.03 40 Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailu vuonna 2015 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3414/09

Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3414/09 VIHDIN KUNTA Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3414/09 PL 145 gsm 0400 472 059 gsm 0400 409 808 03101 NUMMELA fax (09) 343 3262 fax (09) 222 1201 email

Lisätiedot

MÄTÄKIVEN POHJAVESIALUEEN SUOJELUSUUNNITELMA 1521-C2706

MÄTÄKIVEN POHJAVESIALUEEN SUOJELUSUUNNITELMA 1521-C2706 , Tuusulan kunta, Tuusulan seudun vesilaitos, Vantaan kaupunki, Vantaan Vesi, Lemminkäinen Oyj MÄTÄKIVEN POHJAVESIALUEEN SUOJELUSUUNNITELMA 1521-C2706 31.3.2003 SUUNNITTELUKESKUS OY Mätäkiven pohjavesialueen

Lisätiedot

Repokallion kaava-alue

Repokallion kaava-alue S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A JOENSUUN KAUPUNKI Repokallion kaava-alue Rakennettavuusselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19997 Rakennettavuusselvitys Saljola Suvi Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ...

Lisätiedot

HAUSJÄRVEN KUNTA RYTTYLÄN VANHA KAATOPAIKKA 09 502 12 0312. Tutkimus ja seurantasuunnitelma

HAUSJÄRVEN KUNTA RYTTYLÄN VANHA KAATOPAIKKA 09 502 12 0312. Tutkimus ja seurantasuunnitelma HAUSJÄRVEN KUNTA RYTTYLÄN VANHA KAATOPAIKKA 09 502 12 0312 Tutkimus ja seurantasuunnitelma A0-versio 24.9.2009 HELSINKI TAMPERE TURKU KOTIPAIKKA: Helsinki Ruosilankuja 3 E Kolmionkatu 5 Ratapihankatu 53

Lisätiedot

MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA

MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA Raahen kaupunki, Piehingin kylä Tila Hannila Rn:o 1:33 LEMMINKÄINEN INFRA OY 2016 Raahen kaupungin Piehingin kylässä 2 (6) Sisällysluettelo 1 Alueen perustiedot... 3 1.1 Omistus- ja hallintaoikeus sekä

Lisätiedot

LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA

LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA GEOPALVELU OY TYÖ N:O 10108 SKOL jäsen ROUTIONKAAREN ALUETUTKIMUS Ratsutilantie 08350 LOHJA LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA 08.06.2010 Liitteenä 2 kpl pohjatutkimuspiirustuksia - 001 pohjatutkimusasemapiirros

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21350 Loppuraportti 1 (8) Sisällysluettelo

Lisätiedot

1/YMPLA 28.5.2014. Ympäristölautakunta M2/2014 Ympla 28.5.2014 65 Loimijoentie 74 32440 ALASTARO. Maa- ja pohjarakennus Eino Pietilä.

1/YMPLA 28.5.2014. Ympäristölautakunta M2/2014 Ympla 28.5.2014 65 Loimijoentie 74 32440 ALASTARO. Maa- ja pohjarakennus Eino Pietilä. 1/YMPLA 28.5.2014 LOIMAAN KAUPUNKI MAA-AINESLUPAPÄÄTÖS Ympäristölautakunta M2/2014 Ympla 28.5.2014 65 Loimijoentie 74 32440 ALASTARO HAKIJA: Maa- ja pohjarakennus Eino Pietilä 32610 Vampula OTTOALUE: MAANOMISTUS:

Lisätiedot

Tarvaalan tilan rakennettavuusselvitys

Tarvaalan tilan rakennettavuusselvitys SAARIJÄRVEN KAUPUNKI P17623 21.8.2012 2 (5) SISÄLLYSLUETTELO: 1 YEISTÄ... 3 2 TUTKIMUKSET... 3 3 POHJASUHTEET... 3 4 ALUEEN RAKENNETTAVUUS... 4 4.1 Yleistä... 4 4.2 Rakennukset... 4 4.3 Kunnallistekniikka...

Lisätiedot

VARKAUS Konnasalon asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2006

VARKAUS Konnasalon asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 VARKAUS Konnasalon asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Varkauden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Mastokarttaote... 3 Konnansalon muinaisjäännökset...

Lisätiedot

Päätös Nro 5/2013/2 Länsi ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/64/04.09/2012. ASIA Pohjaveden ottaminen Perhon kylän kiinteistöltä Meraharju RN:o 7:82, Perho

Päätös Nro 5/2013/2 Länsi ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/64/04.09/2012. ASIA Pohjaveden ottaminen Perhon kylän kiinteistöltä Meraharju RN:o 7:82, Perho Päätös Nro 5/2013/2 Länsi ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/64/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 24.1.2013 ASIA Pohjaveden ottaminen Perhon kylän kiinteistöltä Meraharju RN:o 7:82, Perho HAKIJA Vimpelin kunta

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 10 Pieksämäen seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 10 Pieksämäen seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 10 2.2 Juva Juvan kunnan alueelta tutkittiin seitsemän kohdetta, joissa oli yhdeksän osa-aluetta (taulukko 1 ja karttakuva 1). Kohteiden pinta-ala oli yhteensä

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNKI TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA/ MAANKÄYTTÖ

LAHDEN KAUPUNKI TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA/ MAANKÄYTTÖ 0 LAHDEN KAUPUNKI TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA/ MAANKÄYTTÖ KYTÖLÄN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS 24.5.2011 1 TYÖ NRO: 408058 TILAAJA: LAHDEN KAUPUNKI KOHDE: KYTÖLÄN KAAVA-ALUE LAHTI TEHTÄVÄ: RAKENNETTAVUUSSELVITYS

Lisätiedot

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Lausunto 8.5.2014 Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Tausta: Kalastajat olivat 6.4.2014 tehneet havainnon, että jäällä oli tummaa lietettä lähellä Viitasaaren

Lisätiedot

Multimäki II rakennettavuusselvitys

Multimäki II rakennettavuusselvitys Multimäki II rakennettavuusselvitys ERILLISLIITE 2 1 / 27 12.8.2014 1 (8) Multimäki II rakennettavuusselvitys TIE21218 Joensuun kaupunki SUUNNITTELUKOHDE Teemu Tapaninen 12.8.2014 Multimäki II rakennettavuusselvitys

Lisätiedot

Suomen ympäristökeskuksen OIVApaikkatietopalvelun

Suomen ympäristökeskuksen OIVApaikkatietopalvelun Suomen ympäristökeskuksen OIVApaikkatietopalvelun käyttö Sanna Vienonen Suomen ympäristökeskus (perustuen Mirjam Orvomaan esitykseen) Viranomaisten uudet työkalut talousveden laadun turvaamiseksi 4.6.2015

Lisätiedot

Enäranta Korttelit 262 ja 278-285 Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3392/09

Enäranta Korttelit 262 ja 278-285 Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3392/09 VIHDIN KUNTA Enäranta Korttelit 262 ja 278-285 Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3392/09 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 3392/09/1 1:2000 Leikkaus

Lisätiedot

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto Puruveden kehitys ja erityispiirteet Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto PURUVESI KARU JA KIRKASVETINEN SUURJÄRVI Sekä Puruvesi että Pyhäjärvi ovat kirkasvetisiä suurjärviä,

Lisätiedot

Akaa Toijala Sampolantie Kiinteistön 20-407-6-11 muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Timo Sepänmaa

Akaa Toijala Sampolantie Kiinteistön 20-407-6-11 muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Timo Sepänmaa 1 Akaa Toijala Sampolantie Kiinteistön 20-407-6-11 muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Timo Sepänmaa Kustantaja: Akaan Seudun OP-Kiinteistökeskus Oy LKV 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot...

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA 2012

LEMPÄÄLÄN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA 2012 LEMPÄÄLÄN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA 2012 Lempäälän kunnan tekninen toimi Ympäristötarkastaja Elina Laukkanen LEMPÄÄLÄN KUNTA YMPJAOS 15.5.2012 31 KHAL 28.5.2012 155 KVAL 13.6.2012 48 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

ORIVEDEN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA

ORIVEDEN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA Liite 1, ORIVEDEN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA Oriveden kaupunki 2015 2 Sisällysluettelo Sanastoa:... 5 1. Johdanto... 6 2. Pohjavesialueet ja niiden suojelu Suomessa... 7 Pohjaveden syntyminen...

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KIINTEISTÖVIRASTO GEOTEKNINEN OSASTO

HELSINGIN KAUPUNKI KIINTEISTÖVIRASTO GEOTEKNINEN OSASTO HELSINGIN KAUPUNKI KIINTEISTÖVIRASTO GEOTEKNINEN OSASTO RISTO NIINIMÄKI PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, RAKENNUSGEOLOGI CASE: VUOSAARI VUOSAAREN JAKSO Vuosaaren jakso kuuluu pitkään harjujaksoon. Vuosaareen on muodostunut

Lisätiedot