HAUSJÄRVEN KUNTA RYTTYLÄN VANHA KAATOPAIKKA Tutkimus ja seurantasuunnitelma

Transkriptio

1 HAUSJÄRVEN KUNTA RYTTYLÄN VANHA KAATOPAIKKA Tutkimus ja seurantasuunnitelma A0-versio HELSINKI TAMPERE TURKU KOTIPAIKKA: Helsinki Ruosilankuja 3 E Kolmionkatu 5 Ratapihankatu 53 C Y-tunnus: Helsinki Tampere Turku etunimi_sukunimi@golder.fi Puh Puh Puh Fax Fax Fax

2 Projektinumero: Rev.A0 SISÄLLYSLUETTELO 1. KOHTEEN KUVAUS Kohteen tunnistetiedot Lähtöaineisto Kohteen toimintahistoria Alueen maa-ja kallioperägeologinen kuvaus Alueen pohjavesigeologinen kuvaus ja pohjavesiluokitus TUTKIMUSSUUNNITELMA Ensimmäinen vaihe Toinen vaihe Kolmas vaihe Kohteessa olevat pohjavesiputket sekä lähialueella oleva lähde Kohteeseen asennettavat uudet pohjavesiputket Vesinäytteenotto ja laboratorioanalyysit Neljäs vaihe POHJAVEDEN SEURANTASUUNNITELMA... 9 LIITTEET: 1. Ilmakuvat vuosilta 1959, 1975, 1981 ja 2005

3 Projektinumero: Rev.A0 1. KOHTEEN KUVAUS 1.1 Kohteen tunnistetiedot Hankkeen nimi: Ryttylän vanha kaatopaikka Osoite: Vangonojantie 203, Ryttylä Koordinaatit (YKJ): Kiinteistötunnus: (Törkylä) Kiinteistöjen omistaja: Hausjärven kunta 1.2 Lähtöaineisto Historiatieto perustuu Hausjärven kunnasta saatuihin lähtötietoihin. Kohteen maaperä-, kallioperä- ja pohjavesigeologinen kuvaus perustuu karttatarkasteluihin sekä Hertta tietokannan hydrogeologiseen kuvaukseen. Lisäksi kaatopaikka-alueeseen liittyvät tulkinnat ja rajaukset perustuvat alueesta Maanmittaushallituksesta tilattuihin ilmakuviin. Ilmakuvat kuvaavat kohteen tilannetta vuosina 1959, 1975, 1981 ja Kohteen toimintahistoria Ryttylän vanha kaatopaikka on historiatietojen mukaan ollut toiminnassa Kaatopaikka on saanut alkunsa sorakuopasta, jota on alettu täyttämään jätteillä. Ilmakuvien perusteella tätä tulkintaa voidaan pitää oikeana, koska 1975 ilmakuvassa alueella on nähtävissä soranottoaluetta. Kohteessa kaatopaikkatoiminta on ollut valvomatonta, joten seurantatietoja sinne vietyjen jätteiden määrästä ja laadusta ei ole. Jäte on ollut laadultaan todennäköisesti yhdyskuntajätettä ja lietettä luvulla kaatopaikalla on ollut jätepalo. Kunta on omistanut kaatopaikka-alueen koko sen toiminnan aikana. Vuodesta 1976 vuoteen 2006 asti alueella on toiminut Oy Sako Ab:n ruutivarasto Hausjärven kunnan vuokralaisena. Oy Sako Ab:llä on ollut alueella kaksi varastoa, joista toinen on ollut ns. konttivarasto. Kohteen alueella ei ole tehty tutkimuksia kaatopaikan laajuuden tai täyttömateriaalin laadun selvittämiseksi. Myöskään kunnostustoimenpiteitä kohteessa ei ole tehty. Liitteessä 1 on esitetty suurennokset ilmakuvista. Suurennoksiin on rajattu kaatopaikka-alueen arvioitu sijainti sekä laajuus vuosina 1959, 1975, 1981 ja Ilmakuvien perusteella voidaan arvioida että jätetäyttöalueen laajuus kaatopaikan toiminnan aikana on ollut noin m 2.

4 Projektinumero: Rev.A0 1.4 Alueen maa-ja kallioperägeologinen kuvaus Kohde sijaitsee ensimmäisen ja toisen Salpausselän välimaastossa. Kohteen maaperä on laadultaan soraa ja hiekkaa. Maaperän kerrospaksuuksien arvioidaan vaihtelevan alle metrin paksuisista kerroksista jopa yli 30 m paksuihin maapeitekerroksiin. Kohdetta lähinnä oleva avokallio on kohteesta länteen noin 1400 m etäisyydellä oleva Katinkallio. Kohteen läheisyydessä ei ole karttatarkastelun perusteella havaintoja avokallioista. Myöskään tietoa kallionpinnantasosta ei ole. Kohteen kallioperän pääkivilajina on mikrokliingraniitti. 1.5 Alueen pohjavesigeologinen kuvaus ja pohjavesiluokitus Ryttylän vanha kaatopaikka sijaitsee keskellä Kirkkomäen toisen luokan pohjavesialuetta ( ). Kirkkomäen pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 2,62 km 2 ja pohjaveden muodostumisalue 1,04 km 2. Pohjavesialue on tyypiltään antikliininen eli vettä ympäristöönsä purkava. Kirkonmäen pohjavesialueella ei ole vedenottamoa. Kirkonmäen pohjavesialue sijaitsee luode/pohjoinen-kaakko/etelä suuntaisella pitkittäisharjujaksolla, joka rajoittuu etelässä Hirvenojan ( ) ja luoteessa Linnamäen ( ) pohjavesialueisiin. Hydraulinen yhteys em. pohjavesialueisiin on mahdollinen. Pohjavesi purkautuu pääasiassa muodostuman itäpuolella oleviin Häijylähteisiin ja osa luoteeseen Linnanmäen suuntaan. Lähin pintavesialue on Ryttylän vanhan kaatopaikan kaakkoispuolella noin 500 m etäisyydellä kohteesta oleva lampi, joka voi olla orsi-/pohjaveden purkautumisaluetta. Kohteen sijainti on esitetty kuvissa 1 ja 2. Kuvassa 1 on esitetty pohjavesialueen rajaus (vihreällä katkoviivalla) ja pohjaveden muodostumisalueen rajaus (vihreällä yhtenäisellä viivalla). Kuvassa 1olevat siniset symbolit ovat pohjaveden havaintoputkia. Kuvassa 2 on esitetty kohteen sijainnin lisäksi kohteen läheisyydessä olevat alueet (Häjylähteen ja Linnamäen alue), jossa tapahtuu pohjaveden purkautumista pohjavesimuodostumasta ulos.

5 Projektinumero: Rev.A0 Kuva 1. Kohteen sijainti sekä Kirkkomäen toisen luokan pohjavesialueen ( ) rajaus sekä Hirvenojan ( ) ja Linnamäen ( ) ensimmäisen luokan pohjavesialueet, joihin Kirkkomäen pohjavesialue rajoittuu.

6 Projektinumero: Rev.A0 Kuva 2. Kohteen sijainti sekä kohteen läheisyydessä olevat alueet, jossa tapahtuu pohjaveden purkautumista pohjavesimuodostumasta. Kohteen länsipuolella on Häjylähteet ja pohjoispuolella Linnamäen alue. 2 TUTKIMUSSUUNNITELMA Kohteen tutkimussuunnitelma on laadittu em. lähtötietojen perusteella ja se on suunniteltu niin, että työt ovat omia kokonaisuuksiaan ja ne voidaan toteuttaa vaiheittain Hausjärven kunnan omien tarpeiden mukaisesti. Tutkimussuunnitelma täydentyy sitä mukaan kun tutkimus etenee ja tietoa kohteesta saadaan lisää. 2.1 Ensimmäinen vaihe Kohteessa tehdään kohdekäynti, jonka yhteydessä tarkennetaan kaatopaikan laajuutta ja havainnoidaan maanpinnalla mahdollisesti esiintyvän jätteen laatua. Kohdekäynnin

7 Projektinumero: Rev.A0 yhteydessä havainnoidaan lisäksi ympäristöä. Ympäristössä havainnoidaan mm. seuraavat asiat: Entisen kaatopaikan läheisyydessä olevat avo-ojat ja niiden laskusuunnat Entisen kaatopaikan lähellä olevat hiekkakuopat ja niissä mahdollisesti esiintyvän pohjaveden pinnan tasot Entisen kaatopaikan läheisyydessä olevien kiinteistöjen kaivojen sijainnit. Mikäli kunnalla on tietoa lähialueen kiinteistöjen kaivoista, ei kaivokartoitusta tässä yhteydessä tarvitse tehdä. Mitataan pohjavedenpinnantaso kohteen luoteispuolella olevasta pohjavesiputkesta. Em. pohjavesiputkien sijainti on esitetty kuvassa 1. Alueella toimineen Ruutitehtaan toimintaan liittyneiden rakenteiden ja rakennusten sijainti. Kaikki em. havainnot tarke mitataan kohdekäynnin yhteydessä GPS paikannuslaitteella ja tiedot siirretään tutkimuskarttaan. 2.2 Toinen vaihe Toisessa vaiheessa kohteessa tehdään tutkimus kaatopaikan laajuuden varmistamiseksi sekä jätetäytön laadun määrittämiseksi. Kohteen alueelle tehdään koekuoppia ja tutkimusojia kaivinkoneella. Koekuopat ja tutkimusojat ulotetaan 3-4 m syvyyteen maanpinnantasosta. Näytteitä otetaan pitkävartisella näytteenottimella koekuoppien ja tutkimusojien seinämistä ja pohjasta enimmillään metrin paksuisista kerroksista maaperän kerrosrakenne ja mahdollinen jätetäyttö huomioiden. Vaihtoehtoisesti näytteet voidaan ottaa kaivinkoneen erittelemistä em. kerroksia kuvaavista kasoista koekuopan vierestä. Koekuopat valokuvataan ja havainnot dokumentoidaan. Koekuopissa ja tutkimusojissa esiintyvien jätejakeiden määrä ja laatu kirjataan muistiinpanoihin. Koekuoppia on suunniteltu tehtävän entisen kaatopaikan alueelle 5 kpl ja tutkimusojia 3-5 kpl. Työ toteutetaan yhden työvuoron aikana. Maanäytteitä otetaan noin 2-3 kpl koekuoppaa ja tutkimusojaa kohden. Koekuopista ja tutkimusojista havainnoidaan ja kirjataan kenttämuistiinpanoihin maaperän kerrosrakenne, mahdollisen jätetäytön laatu (rakennusjäte, ongelmajäte, yhdyskuntajäte) ja jätteen osuus kokonaismassasta sekä mahdollisen orsiveden esiintyminen ja painetaso (maanpinnasta). Koekuopista ja tutkimusojista havainnoitavan jätteen perusteella arvioidaan entisen kaatopaikka-alueen rajaus. Maanäytteistä arvioidaan pilaantuneisuutta aistinvaraisesti sekä kentällä tehtävillä analyyseillä ja mittauksilla. Aistinvaraisiin havaintoihin ja kenttämittauksiin perustuen osa näytteistä lähetetään analysoitavaksi laboratorioon. Maanäytteistä tehdään kokoomanäytteitä, joilla selvitetään jätetäytön pilaantuneisuutta. Kenttämittauksia tehdään seuraavasti: Maanäytteiden kokonaishiilivetypitoisuus 8 kpl Maanäytteiden helposti haihtuvien hiilivetyjen suhteellinen pitoisuus kaikista näytteistä n kpl

8 Projektinumero: Rev.A0 Pilaantuneisuuden selvittämiseksi valituista kokoomanäytteistä / yksittäisistä maanäytteistä analysoidaan laboratorioanalyyseillä seuraavat haitta-aineet ja analyysien määrät: Mineraaliöljypitoisuus C10-C40, 4 kpl PAH-yhdisteet, 2 kpl PCB-yhdisteet, 2 kpl Metallit, 6 kpl Vna 214/2007 mukaiset torjunta-aineet (organoklooripestisidit ja atratsiini), 1 kpl Liukoisuusmääritykset, 1 kpl Dioksiinit, 1 kpl Mikäli ensimmäisen tai toisen vaiheen havaintojen perusteella katsotaan tarpeelliseksi määrittää em. haitta-aineiden lisäksi muita haitta-aineita, sovitaan niistä erikseen Hausjärven kunnan edustajan kanssa. Mikäli jätetäyttö ulottuu yli 4 m:n syvyydelle maan pinnasta, otetaan syvemmällä olevista maakerroksista maanäytteitä kairakalustolla. Mikäli koekuoppiin suotautuu vettä, asennetaan 1-2 koekuoppaan pohjavesiputket, joiden avulla voidaan arvioida kaatopaikan sisäisen veden määrää ja laatua mittausten sekä näytteenoton ja laboratorioanalyysien avulla. Vesinäytteistä tehdään kohdassa 2.3 esitetyt laboratorioanalyysit. Ennen tutkimusta selvitetään alueella mahdollisesti olevien kaapelien, putkien, viemäreiden ym. maanalaisten rakenteiden sijainti. 2.3 Kolmas vaihe Kohteen pohjaveden virtauskuvaa tarkennetaan ensimmäisen ja toisen vaiheen aikana ja pohjavesiputkiasennukset toteutetaan em. vaiheiden havaintojen perusteella. Pohjavesiputkien suunnitellut sijainnit esitetään ennen putkien asennusta Hausjärven kunnan edustajalle, joka hyväksyy sijoitussuunnitelman Kohteessa olevat pohjavesiputket sekä lähialueella oleva lähde Kohteen ympäristössä on yksi (1) pohjavesiputki. Em. pohjavesiputki sijaitsee kohteen luoteispuolella noin 500 m etäisyydellä kohteesta. Kohteen itäpuolella on lähdealue (Häjylähde) noin 900 m etäisyydellä kohteesta. Pohjavesiputkea käytetään ensisijaisena pohjaveden seurantaputkena, mikäli se laatunsa puolesta seurantaan soveltuu. Soveltuvuus arvioidaan ensimmäisen ja toisen vaiheen aikana tehtyjen havaintojen perusteella Kohteeseen asennettavat uudet pohjavesiputket Koska kohteen välittömässä läheisyydessä ei ole pohjavesiputkia ja koska alueella ei ole tehty aikaisempia tutkimuksia, on pohjaveden virtaussuunta vaikea tarkasti määri-

9 Projektinumero: Rev.A0 tellä. Kohteen itäpuolella olevan pohjaveden purkautumisalueen (Häjylähteet) sijainnin takia todennäköisenä pohjaveden virtaussuuntana voidaan pitää itää. Koska pohjaveden virtaussuuntaa kohteen alueella ei varmasti tiedetä, asennetaan kohteeseen kolme pohjavesiputkea. Pohjavesiputkista kaksi (2) asennetaan kohteen itä ja eteläpuolelle pohjaveden todennäköisimpiin virtaussuuntiin. Kolmas pohjavesiputki asennetaan kohteen länsipuolelle ja tämä putki edustaan yhdessä kohteen luoteispuolella olevan pohjavesiputken kanssa alueen pohjaveden taustapitoisuuksia. Em. pohjavesiputkista tehtävien pohjaveden pinnantasomittausten perusteella pohjaveden virtaussuunta voidaan arvioida luotettavasti. Putkien lopulliset sijainnit varmistuvat ensimmäisen vaiheen kohdekäynnin yhteydessä tehtyjen havaintojen perusteella. Uudet pohjavesiputket (halkaisija 63/51 mm) asennetaan siten, että siiviläosaa ulotetaan 1-2 m asennushetkellä olevan pohjaveden pinnan yläpuolelle. Pohjavesiputket asennetaan kallionpinnantasoon asti. Kallionpinnantaso varmistetaan pohjavesiputken asentamisen yhteydessä kairaamalla Vesinäytteenotto ja laboratorioanalyysit Ennen vesinäytteenottoa pohjaveden pinnantasot mitataan kaikista seurantaan valituista pohjavesiputkista. Havaintoputkista pyritään poistamaan vettä ennen näytteenottoa pumppaamalla putkessa olevaa vettä noin min ajan. Jos putkien antoisuus on huono, pyritään putkista poistamaan vettä vähintään 3-4 kertaa putken vesitilavuutta vastaava vesimäärä esim. beiler-näytteenottimella ennen näytteenottoa. Pohjavesiputkiin voidaan asentaa myös kiinteät 12 V:n akkupumput. Poistettavasta vedestä tehdään kentällä aistinvarainen havainnointi (kalvo ja väri). Näytteet toimitetaan laboratorioon 24 h:n kuluessa näytteenotosta laboratorion antamien ohjeiden mukaisesti. Pohjavesiputkista otetuista näytteistä määritetään laboratoriossa seuraavat määritykset: Epäorgaaniset yhdisteet (Ag, As, Al, Ba, Cd, Cr, Cu, Hg, K, Mn, Mo, Ni, Pb, Sb, Se, Zn, B, Ca, Na, Fe, Mg, S, Si) Mineraaliöljyhiilivedyt (C 4 -C 10, C 11 -C 20, C 21 -C 40 ) Haihtuvat hiilivedyt (liuottimet) PAH Syanidi Kloorifenolit Sameus, väri, sähkönjohtavuus Kloridi COD Mn BOD7 Kokonaisfosfori

10 Projektinumero: Rev.A0 kokonaistyppi Ammoniumtyppi (NH4-N) NO2 NO3 AOX ph Happi (O) Sulfaatti (SO4) Torjunta-aineet Koliformiset bakteerit 2.4 Neljäs vaihe Neljännessä vaiheessa tehdään yhteenveto raportti kaikista em. toimenpiteistä, havainnoista sekä tuloksista sekä laaditaan pohjaveden seurantasuunnitelma. Mikäli tarpeellista, voidaan eri vaiheista tehdä lyhyet yhteenvedot, jolloin lopullinen raportti on kooste eri vaiheiden yhteenvedoista. Raporttiin sisällytetään mm. seuraavat asiat: Kohteen yleistiedot Kohteen tunniste- ja sijaintitiedot Tutkimusmenetelmäkuvaukset Maaperä- ja pohjavesitiedot Tiedot pilaantumisesta Koekuoppien/tutkimusojien ja pohjaveden havaintoputken sijainnit tasokuvassa esitettynä. Koekuoppa/tutkimusojakohtaiset analyysitulokset maalajiarvioineen taulukoissa esitettynä. Pohjavesinäytteenottojen tulokset sisältäen arvion pilaantuneen pohjaveden vaikutuksista. Pilaantuneen alueen rajaus taso- ja leikkauspiirustuksina Arvio jätetäytön ja pilaantuneen maa-aineksen määrästä Kohteen maaperän pilaantuneisuuden ja kunnostustarpeen arviointi 3 POHJAVEDEN SEURANTASUUNNITELMA Pohjaveden tilaa seurataan pohjavesiputkien asentamisen jälkeen vuosittain keväällä ja syksyllä. Seurantakäyntien aikana kaikista alueella olevista pohjavesiputkista (4 kpl) mitataan pohjaveden pinnantasot. Vesinäytteitä otetaan kappaleessa 2.3 esitetyn mukaisesti neljästä (4) pohjavesiputkesta.

11 Projektinumero: Rev.A0 Kevään ja syksyn pohjavesitarkkailun analyysitulokset toimitetaan kahden viikon kuluessa laboratorioanalyysien valmistumisesta Hausjärven kunnalle sekä Hämeen ympäristökeskukseen. Vuosittaisesta tarkkailusta laaditaan yhteenvetoraportti, jossa esitetään pohjavesitarkkailun seurantatulokset ja arvioidaan pohjaveden jatkotarkkailun laajuus ja tarpeellisuus sekä mahdolliset jatkotoimenpiteet. Lisäksi raportissa arvioidaan Ryttylän vanhan kaatopaikan pohjavesivaikutukset. Raportti toimitetaan Hausjärven kunnalle ja Hämeen ympäristökeskukseen vuosittain joulukuun loppuun mennessä. Helsingissä Johanna Lintu Anniina Määttänen

12 Projektinumero: Rev.A0 LIITE 1 Ilmakuvat vuosilta 1959, 1975, 1981 ja 2005

13 GA Projektinro: Versio A0 Hausjärven Kunta Tutkimus- ja seurantasuunnitelma Ryttylän vanha kaatopaikka PROJEKTI Ruosilankuja 3E, Helsinki puh ; fax ILMAKUVA 1959 PÄIVÄMÄÄRÄ