LIFE HASCO. Task PID Know-how, ympäristövaikutusten seuranta HASCO. Peltorivi FISKARS FINLAND

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "LIFE HASCO. Task PID 4085. Know-how, ympäristövaikutusten seuranta HASCO. Peltorivi 10470 FISKARS FINLAND"

Lotta Mäkelä
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 FT-Transport Oy Ab Peltorivi FISKARS FINLAND Puh: Fax: Toimitusjohtaja Stig Monthé Puh: Gsm: LIFE Task PID 4085 Know-how, ympäristövaikutusten seuranta FT-Transport Oy Ab 1

fi Toimitusjohtaja Stig Monthé Puh: +35819 277 233 Gsm: +358 500

2 Ympäristövaikutusten arviointi Seurantaohjelma FT-Transport Oy Ab 2003 FT-Transport Oy Ab 2

3 Ympäristövaikutusten arviointi Seurantaohjelma Sisältö Seurantaohjelma Seurannan kohteet Seurannan tekniikka Lysimetrit Pohjavesiputket Maanäytteet Vedenpidätyskyky Mikrobiologinen aktiviteetti Liitteet: Pilottikohteen tarkkailuohjelma Eräiden maalajien vedenpidatyskäyrät Kenttätestisalkut Biofiltterin kenttäkokeet FT-Transport Oy Ab 3

Mikrobiologinen aktiviteetti Liitteet: Pilottikohteen tarkkailuohjelma Eräiden

4 Ympäristövaikutusten arviointi Seurantaohjelma -projektin tavoitteena on esitellä konkreettisissa pilottikohteissa biofilttereiden avulla tapahtuvaa maaperän rekultivointia. Maan normaalin toiminnan edellytysten luominen saattaa alkuun prosessin, jossa maaperän vedenpidätyskyky kasvaa, maan biologinen aktiviteetti kohoaa ja pilaantunut maa-alue muuttuu asteittain kultivoiduksi kasvialustaksi. Samalla käynnistyy haitallisten (saastuneiden) maa-ainesten fytoremediaatio ja mineralisaatio. Juuristo ja sen kanssa yhteistyössä toimiva mikroorganismien yhteisö purkaa moninaiset yhdisteet yksinkertaisimmiksi ja sitoo mm. raskasmetallit suhteellisen pysyvästi maanpinnan elävään kerrokseen. Tavoitteen saavuttamisen seurannan ja ympäristönormien noudattamisen vuoksi on tarpeen seurantajärjestelmä, jonka avulla prosessia ja sen ympäristö-vaikutuksia voidaan seurata. Tässä esityksessä hahmotellaan yleinen seuranta-järjestelmä, jonka soveltaminen riippuu konreettisesta kohteesta. FT-Transport Oy Ab:lla on valmius laatia suomalaiseen ympäristöosaamiseen tukeutuva konkreettinen seurantasuunnitelma jokaiselle pilottikohteelle yhdessä eestiläisten asiantuntijoiden kanssa. Tämän raportin kirjoittamishetkellä konkreettisia pilottikohteita ei vielä oltu määritelty eikä konkreettista seurantajärjestelmää voitu suunnitella. Seurannan kohteet Pilottialueiden ympäristövaikutusten seurantaohjelma tähtää lähinnä puolikoksiin sisältyvien haitta-aineiden vaikutusten järjestelmällisen seurantaan ja tapahtuvien ympäristömuutosten hallintaan. Seuranta toteutetaan pohjavesianalyysien ja maaperäanalyysien muodossa. Seurattavat parametrit pohjavedessä ovat raskasmetallit (etenkin lyijy ja nikke- Ii), öljyperäiset hiilivedyt, fenolit ja PAH-yhdisteet. Maaperänäytteiden analyysillä seurataan biofiltterijärjestelmän toimintaa ja mineralisaation etenemistä. Lisäksi tutkitaan maaperän vedenpidätyskyvyn muutoksia sekä maan pintakerroksen mikrobiologisen aktiviteetin kehitystä. Jos projekti toteutuu suunnitellussa laajuudessa (200 ha), seurantajärjestelmä voidaan laajentaa kattamaan myös muita, maaperän ja pohjaveden tutkimuksen kannalta tarkeitä parametrejä. Esikuvana voisi toimia eräissä Suomen ympäristökeskuksen tutkimuksissa sovellettu järjestelmä. 1 1 Rintala, Jari: Soranottoalueiden jälkihoito pintarakennemateriaalit suojaverhouksessa, SYKE, Helsinki Täma tutkimus soveltuu erittäin hyvin esikuvaksi, kun suunnitellaan pilottialueiden ympäristömuuttujien seurannan toteuttamista. FT-Transport Oy Ab 4

kultivoiduksi kasvialustaksi. Samalla käynnistyy haitallisten (saastuneiden) maa-ainesten fytoremediaatio ja mineralisaatio.

5 Seurannan tekniikka Lysimetrit Vajovesinäytteiden ottamista varten kohde varustetaan lysimetreillä. Niiden rakenne riippuu alueen koosta ja sijainnista. Yksinkertaisimmillaan lysimetri voidaan rakentaa salaojaputkesta, joka ohjataan sopivaan keräyskaivoon sijoitettuun vedenkeräysastiaan. 2 Jos toiminta tapahtuu pohjaveden kannalta erityisen aralla alueella, lysimetrirakenteet voivat olla kattavampia altaita ja pintaalaltaan laajahkoja. Tarve määritellään maaperätietojen ja alueen hydrologisen tilanteen arvioinnin pohjalta. Erilaisia lysimetrirakenteita. Lysimetreistä laaditaan rakennepiirrokset ja niiden sijoitus merkitään pilottialueen kuvailulehteen (kts.liite). Lysimetrinäytteet otetaan kahdesti vuodessa (kevät, syksy) ja analysoidaan. Näytteiden otossa noudatetaan annettuja ohjeita. Näytteet analysoidaan akkreditoidussa laboratoriossa. Lisäksi voidaan tehdä itsenäisiä analyyseja ns. kenttäanalyysisetin avulla. Menettely antaa luotettavan kuvan seurattavien aineiden pitoisuuksista ja on nopea ja edullinen. Pohjavesiputket Pilottialue varustetaan pohjavesiputkilla mahdollisten kontaminanttien kulkeutumisen selvittämiseksi. Normaalisti riittävä määrä on kaksi putkea, joista toinen sijoitetaan välittömästi alueen tuntumaan vesien luontaisen laskun suuntaan ja toinen 1-2 kilometrin päähän alajuoksulle mahdollisten kulkeutumien selvittämiseksi. Putkien tulee olla ruostumatonta terästä tai muuta materiaalia, 2 Lysimetrin periaate kts. liite FT-Transport Oy Ab 5

2 Jos toiminta tapahtuu pohjaveden kannalta erityisen aralla alueella, lysimetrirakenteet voivat olla kattavampia altaita ja pintaalaltaan laajahkoja.

6 josta ei liukene näyteveteen yhdisteitä. Putken tulee ulottua selvästi kuivan kauden pohjavesipinnan alapuolelle. Läpimitan tulee mahdollistaa näytteen saaminen putken sisästä noutimella. Putken yläpää tule sulkea lukittavalla kannella. Näytteet otetaan kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Näytteet analysoidaan akkredjtoidussa laboratoriossa. Maanäytteet Maanäytteet otetaan tarkoitusta varten kehitetyllä työkalulla kasvukerroksesta. Ensimmäinen näyte otetaan ennen istutuksia ja toteutetaan laajana. Tavoitteena on varmistaa, että materiaalin koostumus noudattaa suunnilleen öljyteollisuuden tislausjätteen analyysista saatuja tuloksia. Varsinaisten seurantanäytteiden analyysissä keskitytään ympäristörelevanttien yhdisteiden ja aineiden määrän mahdollisten muutosten seurantaan. Seurannan tulee sekä maa-, että vesinäytteissä olla pitkäjännitteistä ja toteutua ainakin viiden vuoden ajan, jotta tulokset olisivat prosessin ymmärtämisen kannalta edustavia. Vedenpidätyskyky Maa-aineksen vedenpidätyskyvyn mittaamiseen on periaatteessa kolmentyyppisiä laitteita: sähköinen mittausmenetelmä, neutronisirontamenetelmä ja tensiometrinen mittausmenetelmä. Edullisin ja yksinkertaisin menettely olisi sellainen, että punnittuun maamäärään lisätään vettä pienissä erissä ja lisäys merkitään muistiin. Kun vesi lakkaa imeytymästä, kostea maa kaadetaan suppiloon joka suljetaan lasivillatupolla. Suppilo pannaan mitta-astiaan tippumaan. Ulostippuneen veden määrä punnitaan. Erotus ulostippuneen ja lisätyn veden määrän välillä on pidättyneen veden määrä. Lukema kirjataan ja päivätään seurantalomakkeeseen. Menettelyn avulla saadaan ajan myötä selvä kuva maa-aineksessa tapahtuvasta hydrologisesta kehityksestä, ts. biofiltterin toiminnasta pohjavettä suojaavana aktiviisuodattimena. Maaperän mikrobiologinen aktiviteetti Mikrobiologisen aktiviteetin kehittyminen ja voimistuminen maaperässä kertoo suoraan biofiltterin toiminnasta. Aktiviteetin avulla voidaan arvioida orgaanisen aineksen hajoamisen tehokkuutta sekä humifikaation etenemistä. Mikrobiaktiviteetti on suoraan riippuvainen maaperän ominaisuuksista, kuten ravinnerikkaudesta, kosteudesta ja happamuudesta. Sen vuoksi mikrobiologisen aktiviteetin seurannalla on keskeinen merkitys rekultivoinnin onnistumisen osoittimena. Mikrobiologisen aktiviteetin summaarinen seuranta tapahtuu mittaamalla maan pintakerroksessa tapahtuvat hiilidioksidin määrät systemaattisesti. Alkuvaihees- FT-Transport Oy Ab 6

Maanäytteet Maanäytteet otetaan tarkoitusta varten kehitetyllä työkalulla kasvukerroksesta. Ensimmäinen näyte otetaan ennen istutuksia ja toteutetaan laajana.

7 sa voidaan odottaa sangen matalia lukemia, jotka voivat olla jopa 100 kertaa alhaisempia kuin metsämaassa. Prosessin käynnistyessä CO 2 pitoisuus asteittain kohoaa. Jos rekultivoimiskohde sijaitsee puolikoksivaraston päällä, mielenkiintoinen seurantakohde on metaani. Myös muita kaasuja vapautuu mikrobitoiminnan tuloksena. Mittaus voidaan suorittaa sensorimittarilla, joita on saatavilla suhteellinen edullisesti. Mittaustulokset kirjataan seurantalomakkeelle.mittaukset ja analyysit toteutetaan kohdetta varten laaditun seurantaohjelman mukaisesti. Kirjaamisessa, käsittelyssä ja tulosten tulkinnassa ja arkistoinnissa noudatetaan tieteellisesti perusteltavia olevia käytäntöjä. Seurantaohjelman sisältö esitetään tämän ohjelman liitteenä olevassa taulukossa. FT-Transport Oy Ab 7

Mittaus voidaan suorittaa sensorimittarilla, joita on saatavilla suhteellinen edullisesti. Mittaustulokset kirjataan seurantalomakkeelle.

8 Pilottikohteen tarkkailuohjelma Näytteenottopisteet: LYSIMETRIT. POHJAVESIPUTKET Näyttenottoajankohdat: PÄIVÄYS Analyysit Kohde 1 Kohde 2 Kohde 3 jne. lämpötila happi sameus kiintoaine sähkönjohtokyky ph alkaliteetti väriluku CODMn BOD7 kok-n NH 4 -N NO 3 -N NO 2 -N kok-p Cl Mn Sulfaatti Fe Enterokok.al lämp. koli. Vedenpidätys M-aktiviteetti Ni Cr Cu Zn Cd Pb Al CHind PAH* VOC* PCB* * Voidaan toteuttaa kenttätestilaitteilla Kari Arvola FT-Transport Oy Ab 8

lämpötila happi sameus kiintoaine sähkönjohtokyky ph alkaliteetti väriluku CODMn BOD7 kok-n NH 4 -N NO 3 -N NO 2 -N

9 Nousukorkeuden ja huokoskoon välinen riippuvuus FT-Transport Oy Ab 9

10 Eräiden maal ajien vedenpidätyskiiyrät FT-Transport Oy Ab 10

11 FT-Transport Oy Ab 11

Samankaltaiset tiedostot

LIFE HASCO. Task PID 4097. Dokumentointi, johtaminen ja ohjeistus HASCO. Peltorivi 10470 FISKARS FINLAND

LIFE HASCO. Task PID 4097. Dokumentointi, johtaminen ja ohjeistus HASCO. Peltorivi 10470 FISKARS FINLAND FT-Transport Oy Ab Peltorivi 10470 FISKARS FINLAND Puh: +358 19 277 277 Fax: +358 19 237 270 Email: ft-transport@dlc.fi Toimitusjohtaja Stig Monthén Puh: +35819 277 233 Gsm: +358 500 488 533 LIFE Task