HAUSJÄRVEN KUNTA KIRKONKYLÄN VANHA KAATOPAIKKA Tutkimus ja seurantasuunnitelma

Transkriptio

1 HAUSJÄRVEN KUNTA KIRKONKYLÄN VANHA KAATOPAIKKA Tutkimus ja seurantasuunnitelma A0-versio HELSINKI TAMPERE TURKU KOTIPAIKKA: Helsinki Ruosilankuja 3 E Kolmionkatu 5 Ratapihankatu 53 C Y-tunnus: Helsinki Tampere Turku etunimi_sukunimi@golder.fi Puh Puh Puh Fax Fax Fax

2 Projektinumero: Rev.A0 SISÄLLYSLUETTELO 1. KOHTEEN KUVAUS Kohteen tunnistetiedot Lähtöaineisto Kohteen toimintahistoria Alueen maa-ja kallioperägeologinen kuvaus Alueen pohjavesigeologinen kuvaus ja pohjavesiluokitus TUTKIMUSSUUNNITELMA Ensimmäinen vaihe Toinen vaihe Kolmas vaihe Kohteessa olevat pohjavesiputket Kohteeseen asennettavat uudet pohjavesiputket Vesinäytteenotto ja laboratorioanalyysit Neljäs vaihe POHJAVEDEN SEURANTASUUNNITELMA... 9 LIITTEET: 1. Ilmakuvat vuosilta 1959, 1981 ja Putkien SM10, SM11 ja SM12 pohjavesiputkikortit

3 Projektinumero: Rev.A0 1. KOHTEEN KUVAUS 1.1 Kohteen tunnistetiedot Hankkeen nimi: Kirkonkylän vanha kaatopaikka, Hausjärvi Koordinaatit (YKJ): Kiinteistötunnus: Jaakkola Haussi Kiinteistöjen omistaja: Antti Jaakkola (Jaakkola) Yhtymä Mirja Kuikka, Marjo Takku ja Marko Takku (Haussi) 1.2 Lähtöaineisto Historiatieto perustuu Hausjärven kunnasta saatuihin lähtötietoihin. Kohteen maaperä-, kallioperä- ja pohjavesigeologinen kuvaus perustuu karttatarkasteluihin sekä GTK:n laatimaan selvitykseen pohjavesialueen geologisesta rakenteesta. GTK on tehnyt Hausjärven kunnan toimeksiannosta pohjavesialueen geologisen rakenteen selityksen Hausjärvellä I Salpausselän ja Karhinnummen välisellä alueella (GTK, tutkimusraportti ). Kirkonkylän vanha kaatopaikka sijaitsee em. tutkimusalueen luoteisosassa. Lisäksi kaatopaikka-alueeseen liittyvät tulkinnat ja rajaukset perustuvat alueesta Maanmittaushallituksesta tilattuihin ilmakuviin. Ilmakuvat kuvaavat kohteen tilannetta vuosina 1959, 1981 ja Kohteen toimintahistoria Kirkonkylän vanha kaatopaikka on historiatietojen mukaan ollut toiminnassa luvuilla. Kaatopaikka on luultavasti saanut alkunsa sorakuopasta, jota on alettu täyttämään jätteillä. Ilmakuvien perusteella tätä tulkintaa voidaan pitää oikeana, koska 1959 ilmakuvassa on nähtävissä kohteen lähellä kaksi soranottoaluetta. Kohteessa kaatopaikkatoiminta on ollut valvomatonta, joten seurantatietoja sinne vietyjen jätteiden määrästä ja laadusta ei ole. Jäte on ollut laadultaan todennäköisesti teollisuus- ja yhdyskuntajätettä sekä lietettä ja näin ollen ongelmajätteiden esiintyminen alueella on mahdollista. Jätteitä on mahdollisesti myös poltettu kaatopaikan alueella. Kaatopaikka on sijainnut kahden kiinteistön alueella, jotka molemmat ovat yksityisomistuksessa. Kunta ei ole omistanut missään vaiheessa kaatopaikka-aluetta vaan on ilmeisesti maksanut käytöstä vuokraa. Kaatopaikkaa on saattanut käyttää muutkin, kuin paikkakuntalaiset. Kohteen alueella ei ole tehty tutkimuksia kaatopaikan laajuuden tai täyttömateriaalin laadun selvittämiseksi. Myöskään kunnostustoimenpiteitä kohteessa ei ole tehty.

4 Projektinumero: Rev.A0 Liitteessä 1 on esitetty suurennokset ilmakuvista. Suurennoksiin on rajattu kaatopaikka-alueen arvioitu sijainti sekä laajuus vuosina 1959 ja Vuonna 1959 kaatopaikkatoiminta on ollut aktiivista kaatopaikka ei ole enää ollut toiminnassa.. Ilmakuvien perusteella voidaan arvioida että jätetäyttöalueen laajuus vuonna 1959 oli noin m Alueen maa-ja kallioperägeologinen kuvaus Kohde sijaitsee ensimmäisen Salpausselän luoteispuolella luode-kaakko suuntaisen Hikiän pitkittäisharjun alueella. Kohteen maaperä on laadultaan soraa ja hiekkaa. Maaperän kerrospaksuudet vaihtelevat alle metrin paksuisista kerroksista jopa yli 30 m paksuihin maapeitekerroksiin. Kallionpinta on lähellä maanpintaa Kirkonkylän vanhan kaatopaikan itäpuolella. Kallionpinta laskee kohteen etelä, pohjois- ja länsipuolella ollen jopa yli 30 m syvyydellä maanpinnantasosta. Kohteen kallioperän pääkivilajina on mikrokliingraniitti. 1.5 Alueen pohjavesigeologinen kuvaus ja pohjavesiluokitus Kirkonkylän kaatopaikka sijaitsee Hausjärven ensimmäisen luokan pohjavesialueen ( ) eteläosassa. Hausjärven pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 10,66 km2 ja pohjaveden muodostumisalue 6,63 km2. Pohjavesialue on tyypiltään antikliininen eli vettä ympäristöönsä purkava. Pohjavesialueella on kaksi vedenottamoa, joista lähin vedenottamo sijaitsee noin 1500 m kohteesta itään/kaakkoon. Pohjaveden päävirtaussuunnaksi GTK:n laatimassa selvityksessä on arvioitu kaakkoon/itään ja kohti Hausjärven kirkon kaakkoispuolella olevaa vedenottamoa. Tarkkaa tietoa pohjaveden virtaussuunnista Kirkonkylän entisen kaatopaikan alueella ei ole, mutta karttatarkastelun ja alueella olevista pohjavesiputkista tehtyjen pohjaveden pinnantasohavaintojen perusteella sen arvioidaan olevan entisen kaatopaikan alueelta kohti kaakkoa. Kohteen läheisyydessä ei ole tiedossa olevia kaivoja. Lähin pintavesialue on Kirkonkylän kaatopaikan kaakkoispuolella noin 300 m etäisyydellä kohteesta oleva suoalue, joka on orsi-/pohjaveden purkautumisaluetta. Hausjärven pohjavesialue sijaitsee Hausjärven kirkolta Turkhautaan ulottuva noin 9 kilometriä pitkä luode-kaakko suuntainen pitkittäisharju. Hikiällä muodostumaan liittyy etelästä reunamuodostuma selänne. Harjumuodostuma jatkuu aina Piirivuorelle saakka leveänä ja korkeana selänteenä, jossa esiintyy runsaasti kuolleen jään kuoppia. Piirivuorella muodostuma kapenee, mutta jatkuu edelleen korkeana Turkhaudan kylään. Kerrospaksuudet ovat monin paikoin useita kymmeniä metrejä ja aines pääosin karkeaa ja hyvin vettä läpäisevää. Muodostuman itäpuolella reuna-alue on Lavinnon ja Turkhaudan välisellä alueella noin 10 korkeammalla tasolla kuin länsipuolen reunaalueella. Pohjavesi purkautuu muodostuman kaakkoispäässä Hausjärven kirkon luoteispuolelta, Hikiän vedenottamon eteläpuolelta ja Tyynelän tilan eteläpuoliselle suolle.

5 Projektinumero: Rev.A0 Kohteen sijainti on esitetty kuvissa 1 ja 2. Kuvassa 1 on esitetty pohjavesialueen rajaus (vihreällä yhtenäisellä viivalla) ja pohjaveden muodostumisalueen rajaus (vihreällä katkoviivalla). Kuvassa 1olevat siniset symbolit ovat pohjaveden havaintoputkia. Kuvassa 2 on esitetty kohteen sijainnin lisäksi kohteen läheisyydessä olevat alueet (Tyynelän tilan eteläpuolinen alue sekä Hausjärven kirkon luoteispuoleinen alue), jossa tapahtuu pohjaveden purkautumista pohjavesimuodostumasta ulos. Kuva 1. Kohteen sijainti sekä Hausjärven ensimmäisen luokan pohjavesialueen ( ) rajaus.

6 Projektinumero: Rev.A0 Kuva 2. Kohteen sijainti sekä kohteen läheisyydessä olevat alueet, jossa tapahtuu pohjaveden purkautumista pohjavesimuodostumasta. 2 TUTKIMUSSUUNNITELMA Kohteen tutkimussuunnitelma on laadittu em. lähtötietojen perusteella ja se on suunniteltu niin, että työt ovat omia kokonaisuuksiaan ja ne voidaan toteuttaa vaiheittain Hausjärven kunnan omien tarpeiden mukaisesti. Tutkimussuunnitelma täydentyy sitä mukaan kun tutkimus etenee ja tietoa kohteesta saadaan lisää. 2.1 Ensimmäinen vaihe Kohteessa tehdään kohdekäynti, jonka yhteydessä tarkennetaan kaatopaikan laajuutta ja havainnoidaan maanpinnalla mahdollisesti esiintyvän jätteen laatua. Kohdekäynnin

7 Projektinumero: Rev.A0 yhteydessä havainnoidaan lisäksi ympäristöä. Ympäristössä havainnoidaan mm. seuraavat asiat: Entisen kaatopaikan läheisyydessä olevat avo-ojat ja niiden laskusuunnat Entisen kaatopaikan lähellä olevat hiekkakuopat ja niissä mahdollisesti esiintyvän pohjaveden pinnan tasot Entisen kaatopaikan läheisyydessä olevien kiinteistöjen kaivojen sijainnit. Mikäli kunnalla on tietoa lähialueen kiinteistöjen kaivoista, ei kaivokartoitusta tässä yhteydessä tarvitse tehdä. Mitataan pohjavedenpinnantasot kohteessa läheisyydessä olevista kolmesta pohjavesiputkesta (SM10, 11 ja 12) sekä alueella mahdollisesti olevista muista pohjavesiputkista (pohjaveden havaintoputket Kupparilammin etelä ja pohjoispuolella) pohjaveden pinnantasot. Em. pohjavesiputkien sijainti on esitetty kuvassa 1. Kaikki em. havainnot tarke mitataan kohdekäynnin yhteydessä GPS paikannuslaitteella ja tiedot siirretään tutkimuskarttaan. 2.2 Toinen vaihe Toisessa vaiheessa kohteessa tehdään tutkimus kaatopaikan laajuuden varmistamiseksi sekä jätetäytön laadun määrittämiseksi. Kohteen alueelle tehdään koekuoppia ja tutkimusojia kaivinkoneella. Koekuopat ja tutkimusojat ulotetaan 3-4 m syvyyteen maanpinnantasosta. Näytteitä otetaan pitkävartisella näytteenottimella koekuoppien ja tutkimusojien seinämistä ja pohjasta enimmillään metrin paksuisista kerroksista maaperän kerrosrakenne ja mahdollinen jätetäyttö huomioiden. Vaihtoehtoisesti näytteet voidaan ottaa kaivinkoneen erittelemistä em. kerroksia kuvaavista kasoista koekuopan vierestä. Koekuopat valokuvataan ja havainnot dokumentoidaan. Koekuopissa ja tutkimusojissa esiintyvien jätejakeiden määrä ja laatu kirjataan muistiinpanoihin. Koekuoppia on suunniteltu tehtävän entisen kaatopaikan alueelle 5 kpl ja tutkimusojia 3-5 kpl. Työ toteutetaan yhden työvuoron aikana. Maanäytteitä otetaan noin 2-3 kpl koekuoppaa ja tutkimusojaa kohden. Koekuopista ja tutkimusojista havainnoidaan ja kirjataan kenttämuistiinpanoihin maaperän kerrosrakenne, mahdollisen jätetäytön laatu (rakennusjäte, ongelmajäte, yhdyskuntajäte) ja jätteen osuus kokonaismassasta sekä mahdollisen orsiveden esiintyminen ja painetaso (maanpinnasta). Koekuopista ja tutkimusojista havainnoitavan jätteen perusteella arvioidaan entisen kaatopaikka-alueen rajaus. Maanäytteistä arvioidaan pilaantuneisuutta aistinvaraisesti sekä kentällä tehtävillä analyyseillä ja mittauksilla. Aistinvaraisiin havaintoihin ja kenttämittauksiin perustuen osa näytteistä lähetetään analysoitavaksi laboratorioon. Maanäytteistä tehdään kokoomanäytteitä, joilla selvitetään jätetäytön pilaantuneisuutta. Kenttämittauksia tehdään seuraavasti: Maanäytteiden kokonaishiilivetypitoisuus 8 kpl Maanäytteiden helposti haihtuvien hiilivetyjen suhteellinen pitoisuus kaikista näytteistä n kpl

8 Projektinumero: Rev.A0 Pilaantuneisuuden selvittämiseksi valituista kokoomanäytteistä / yksittäisistä maanäytteistä analysoidaan laboratorioanalyyseillä seuraavat haitta-aineet ja analyysien määrät: Mineraaliöljypitoisuus C10-C40, 4 kpl PAH-yhdisteet, 2 kpl PCB-yhdisteet, 2 kpl Metallit, 6 kpl Vna 214/2007 mukaiset torjunta-aineet (organoklooripestisidit ja atratsiini), 1 kpl Liukoisuusmääritykset, 1 kpl Mikäli ensimmäisen tai toisen vaiheen havaintojen perusteella katsotaan tarpeelliseksi määrittää em. haitta-aineiden lisäksi muita haitta-aineita, sovitaan niistä erikseen Hausjärven kunnan edustajan kanssa. Mikäli jätetäyttö ulottuu yli 4 m:n syvyydelle maan pinnasta, otetaan syvemmällä olevista maakerroksista maanäytteitä kairakalustolla. Mikäli koekuoppiin suotautuu vettä, asennetaan 1-2 koekuoppaan pohjavesiputket, joiden avulla voidaan arvioida kaatopaikan sisäisen veden määrää ja laatua mittausten sekä näytteenoton ja laboratorioanalyysien avulla. Vesinäytteistä tehdään kohdassa 2.3 esitetyt laboratorioanalyysit. Ennen tutkimusta selvitetään alueella mahdollisesti olevien kaapelien, putkien, viemäreiden ym. maanalaisten rakenteiden sijainti. 2.3 Kolmas vaihe Kohteen pohjaveden virtauskuvaa tarkennetaan ensimmäisen ja toisen vaiheen aikana ja pohjavesiputkiasennukset toteutetaan em. vaiheiden havaintojen perusteella. Pohjavesiputkien suunnitellut sijainnit esitetään ennen putkien asennusta Hausjärven kunnan edustajalle, joka hyväksyy sijoitussuunnitelman Kohteessa olevat pohjavesiputket Kohteen ympäristössä on viisi (5) pohjavesiputkea (SM10, 11 ja 12 sekä havaintoputket Kupparilammin etelä- ja pohjoispuolella) Em. pohjavesiputkia käytetään ensisijaisina pohjaveden seurantaputkina, mikäli ne sijaintinsa ja laatunsa puolesta seurantaan soveltuvat. Soveltuvuus arvioidaan ensimmäisen ja toisen vaiheen aikana tehtyjen havaintojen perusteella Kohteeseen asennettavat uudet pohjavesiputket Mikäli alueella olevat pohjavesiputket eivät sovellu pohjaveden seurantaan, kohteeseen asennetaan kaksi (2) uutta pohjavesiputkea entisen kaatopaikka-alueen ulkopuolelle pohjaveden virtauksen kannalta alavirran suuntaan eli kohteesta kaakkoon/etelään. Lisäksi alueella asennetaan yksi (1) pohjavesiputki pohjaveden virtauk-

9 Projektinumero: Rev.A0 sen kannalta ylävirran puolelle. Em. putkesta otetut vesinäytteet edustavat alueen taustapitoisuutta ja se asennetaan kohteen luoteispuolelle. Putkien lopulliset sijainnit varmistuvat ensimmäisen vaiheen kohdekäynnin yhteydessä tehtyjen havaintojen perusteella. Uudet pohjavesiputket (halkaisija 63/51 mm) asennetaan siten, että siiviläosaa ulotetaan 1-2 m asennushetkellä olevan pohjaveden pinnan yläpuolelle. Pohjavesiputket asennetaan kallionpinnantasoon asti. Kallionpinnantaso varmistetaan pohjavesiputken asentamisen yhteydessä kairaamalla Vesinäytteenotto ja laboratorioanalyysit Ennen vesinäytteenottoa pohjaveden pinnantasot mitataan kaikista seurantaan valituista pohjavesiputkista. Havaintoputkista pyritään poistamaan vettä ennen näytteenottoa pumppaamalla putkessa olevaa vettä noin min ajan. Jos putkien antoisuus on huono, pyritään putkista poistamaan vettä vähintään 3-4 kertaa putken vesitilavuutta vastaava vesimäärä esim. beiler-näytteenottimella ennen näytteenottoa. Pohjavesiputkiin voidaan asentaa myös kiinteät 12 V:n akkupumput. Poistettavasta vedestä tehdään kentällä aistinvarainen havainnointi (kalvo ja väri). Näytteet toimitetaan laboratorioon 24 h:n kuluessa näytteenotosta laboratorion antamien ohjeiden mukaisesti. Pohjavesiputkista otetuista näytteistä määritetään laboratoriossa seuraavat määritykset: Epäorgaaniset yhdisteet (Ag, As, Al, Ba, Cd, Cr, Cu, Hg, K, Mn, Mo, Ni, Pb, Sb, Se, Zn, B, Ca, Na, Fe, Mg, S, Si) Mineraaliöljyhiilivedyt (C 4 -C 10, C 11 -C 20, C 21 -C 40 ) Haihtuvat hiilivedyt (liuottimet) PAH Syanidi Kloorifenolit Sameus, väri, sähkönjohtavuus Kloridi COD Mn BOD7 Kokonaisfosfori kokonaistyppi Ammoniumtyppi (NH4-N) NO2 NO3 AOX ph

10 Projektinumero: Rev.A0 Happi (O) Sulfaatti (SO4) Torjunta-aineet Koliformiset bakteerit 2.4 Neljäs vaihe Neljännessä vaiheessa tehdään yhteenveto raportti kaikista em. toimenpiteistä, havainnoista sekä tuloksista sekä laaditaan pohjaveden seurantasuunnitelma. Mikäli tarpeellista, voidaan eri vaiheista tehdä lyhyet yhteenvedot, jolloin lopullinen raportti on kooste eri vaiheiden yhteenvedoista. Raporttiin sisällytetään mm. seuraavat asiat: Kohteen yleistiedot Kohteen tunniste- ja sijaintitiedot Tutkimusmenetelmäkuvaukset Maaperä- ja pohjavesitiedot Tiedot pilaantumisesta Koekuoppien/tutkimusojien ja pohjaveden havaintoputken sijainnit tasokuvassa esitettynä. Koekuoppa/tutkimusojakohtaiset analyysitulokset maalajiarvioineen taulukoissa esitettynä. Pohjavesinäytteenottojen tulokset sisältäen arvion pilaantuneen pohjaveden vaikutuksista. Pilaantuneen alueen rajaus taso- ja leikkauspiirustuksena Arvio jätetäytön ja pilaantuneen maa-aineksen määrästä Kohteen maaperän pilaantuneisuuden ja kunnostustarpeen arviointi 3 POHJAVEDEN SEURANTASUUNNITELMA Pohjaveden tilaa seurataan pohjavesiputkien asentamisen jälkeen vuosittain keväällä ja syksyllä. Seurantakäyntien aikana kaikista alueella olevista pohjavesiputkista (5-8 kpl) mitataan pohjaveden pinnantasot. Vesinäytteitä otetaan kappaleessa 2.3 esitetyn mukaisesti kolmesta (3 kpl) pohjavesiputkesta. Kevään ja syksyn pohjavesitarkkailun analyysitulokset toimitetaan kahden viikon kuluessa laboratorioanalyysien valmistumisesta Hausjärven kunnalle sekä Hämeen ympäristökeskukseen. Vuosittaisesta tarkkailusta laaditaan yhteenvetoraportti, jossa esitetään pohjavesitarkkailun seurantatulokset ja arvioidaan pohjaveden jatkotarkkailun laajuus ja tarpeelli-

11 Projektinumero: Rev.A0 suus sekä mahdolliset jatkotoimenpiteet. Lisäksi raportissa arvioidaan Kirkonkylän vanhan kaatopaikan pohjavesivaikutukset. Raportti toimitetaan Hausjärven kunnalle ja Hämeen ympäristökeskukseen vuosittain joulukuun loppuun mennessä. Helsingissä Johanna Lintu Anniina Määttänen LÄHDELUETTELO Breilin, O., Paalijärvi, M. & Valjus, T Geologisen tutkimuskeskuksen tutkimusraportti : Pohjavesialueen geologisen rakenteen selvitys Hausjärvellä I Salpausselän ja Karhinnummen välisellä alueella.

12 Projektinumero: Rev.A0 LIITE 1 Ilmakuvat vuosilta 1959, 1981 ja 2005

13 GA Projektinro: Versio A0 Hausjärven Kunta Tutkimus- ja seurantasuunnitelma Kirkonkylän vanha kaatopaikka PROJEKTI Ruosilankuja 3E, Helsinki puh ; fax ILMAKUVA 1959 PÄIVÄMÄÄRÄ

14 GA Projektinro: Versio A0 Hausjärven Kunta Tutkimus- ja seurantasuunnitelma Kirkonkylän vanha kaatopaikka PROJEKTI Ruosilankuja 3E, Helsinki puh ; fax ILMAKUVA 1981 PÄIVÄMÄÄRÄ

15 GA Projektinro: Versio A0 Hausjärven Kunta Tutkimus- ja seurantasuunnitelma Kirkonkylän vanha kaatopaikka PROJEKTI Ruosilankuja 3E, Helsinki puh ; fax ILMAKUVA 2005 PÄIVÄMÄÄRÄ

16 Projektinumero: Rev.A0 LIITE 2 Putkien SM10, SM11 ja SM12 pohjavesiputkikortit

17

18

19