TÖIHIN KANNUSTAMINEN TYÖLLISYYDEN KUNTAKOKELU

Transkriptio

1 TÖIHIN KANNUSTAMINEN TYÖLLISYYDEN KUNTAKOKELU

2 TYÖNTEKO ON AINA KANNATTAVAA! Moni työtön voi pohtia sitä, kannattaako taloudellisesti lähteä töihin. Yleisesti voi sanoa, että aina kannattaa, sillä saadulla työkokemuksella parantaa mahdollisuuksiaan saada jatkossa pitempiaikaista työtä. Töissä käyminen voi innostaa myös tulevaisuuden suunnittelua hakeutua jollekin alalle vaikkapa koulutuksen kautta. Jyväskylän kaupunki, Muurame ja Jämsä ovat mukana työllisyyden kuntakokeilussa Sosiaalipalvelut, Kela ja ulosottovirasto on koonnut alle työllistymiseen taloudellisesti kannustavaa tietoa.

3 1. YLEINEN ASUMISTUKI KELA Asumistuki myönnetään pääsääntöisesti vuodeksi eteenpäin, ja kaikki tiedossa olevat kuukausitulot otetaan huomioon tältä ajalta. Jos tuloissa tai muissa olosuhteissa tapahtuu muutoksia vuoden aikana, on niistä ilmoitettava Kelalle. Jos asumistuen määrä nousee tarkistuksessa, Kela maksaa korotusta vain hakemuksen jättämistä edeltävän kuukauden alusta. Jos taas määrä pienenee tarkistuksessa, tarkistus tehdään muutoksen ajankohdasta, koska siitä lähtien asumistukea on maksettu liikaa. Asumistuen määrään vaikuttavat lähes kaikki ruokakuntaan kuuluvien henkilöiden säännölliset bruttotulot. Tuloista ei vähennetä veroja, eikä niistä tehdä muita vähennyksiä. Myös ruokakunnan omaisuudesta voi tulla arvioitavaksi kuukausituloa. Kelalle on ilmoitettava, jos ruokakunnan tulot nousevat vähintään 300 e/kk tai pienenevät vähintään 160 e/kk edellisen päätöksen tuloihin verrattuna. Asumistuen tarkistusta tulojen nousu takia voidaan lykätä enintään kuudella kuukaudella, jos pitkäaikaisesti työtön työllistyy, ellei sitä ennen ole muuta syytä tarkistaa tukea, esimerkiksi vuositarkistuksen takia. Pitkäaikaistyöttömällä tarkoitetaan henkilöä, joka on saanut Kelalta vähintään vuoden ajan yhtäjaksoisesti peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea. Verkkosivuilla on lisätietoa asumistuesta ja siellä voi kirjautua myös asiointipalveluun.

4 2. ELATUSMAKSUJEN TARKISTAMINEN Elatusmaksuveloista voi hakea vapautusta Kelalta takautuvasti vuoden elatusmaksuista. 3. TOIMEENTULOTUKI Töihin lähtijältä jätetään huomioimatta osa palkasta toimeentulotuen laskelmassa tulona. Tätä kutsutaan etuoikeutetuksi tuloksi. Etuoikeutettu tulo on 20 % ansiotulosta ja enintään 150 euroa kuukaudessa Toimeentulotuen laskelmassa huomioidaan vain käteen jäävä palkka, palkasta on vähennetty verot ja muut lakisääteiset kulut sekä suora ulosotto. Laskelmassa huomioidaan menona työmatkakulut julkisen liikenteen mukaan Työn alkaessa työntekijä voi saada muun muassa työvaateavustusta tai muita työllistämistä edistäviä avustuksia.

5 4. TYÖTTÖMYYSTURVA Avio- tai avopuolison tulot eivät vaikuta työmarkkinatuen tai kotoutumistuen määrään alkaen. Lomakorvausta ei jaksoteta, jos työsuhde päättyy tai sen jälkeen. Työsuhteen loppupalkassa maksetut lomakorvaukset eivät vaikuta työttömyysetuuden maksamisen aloitukseen. Työllistymisrahaa voidaan maksaa sellaisen työsuhteen perusteella, joka alkaa tai sen jälkeen, mutta viimeistään Työmarkkinatukea voidaan maksaa työllistymisrahana pitkään työttömänä olleelle henkilölle, joka ottaa vastaan vähintään 3 kuukautta kestävän työssäoloehtoon luettavan työn (työaika vähintään 18 h/viikko). Työllistymisraha maksetaan yhden kuukauden ajalta työsuhteen alkamisesta lukien. Työllistymisrahana maksettava työmarkkinatuki on aina täysimääräinen, eikä työllistymisrahakauden ajalta ansaittu palkka vaikuta työllistymisrahan määrään. Jos työllistymisrahaan oikeuttava työsuhde on osa-aikainen, jatketaan työmarkkinatuen maksua työllistymisrahakauden jälkeen soviteltuna. Työllistymisrahan määrä määräytyy sen ajankohdan mukaan, jolloin oikeus työllistymisrahaan alkaa. Työllistymisrahaan maksetaan myös lapsikorotus. Jos henkilö aloittaa työllistymisrahaan oikeuttavan työn kesken työllistymistä edistävän palvelun, työllistymisrahaan voidaan maksaa myös korotusosaa ja kulukorvausta.

6 Työllistymisrahaa haetaan TE-toimistosta. Hakemus voidaan tehdä aikaisintaan kaksi viikkoa ennen työsuhteen alkamista. TE-toimisto tutkii työllistymisrahan myöntämisen edellytykset kertymätietojen ja työsopimuksen perusteella ja antaa Kelalle työvoimapoliittisen lausunnon. Lausunnon perusteella Kela tekee päätöksen ja maksaa työllistymisrahan kokonaisuudessaan päätöksenteon yhteydessä Muusta työttömyysturvasta poiketen työllistymisraha maksetaan etukäteen. Oikeus työllistymisrahaan on myös niillä, joille ei makseta työmarkkinatukea työttömyysturvalain 10 luvun 2 :n 3 momentissa tarkoitetusta syystä, joita ovat korvaukseton määräaika, työssäolovelvoite omavastuuaika, ammatilliseen koulutukseen liittyvät rajoitteet, odotusaika ja tarveharkinta. Työllistymisrahaa ei myönnetä, jos työsuhteen palkkauskustannuksiin maksetaan JTYPL 7 luvun 1 :ssä tarkoitettua palkkatukea tai jos henkilöllä on oikeus matka-avustukseen. Työllistymisrahaan ei ole oikeutta, jos henkilö kolmen kuukauden kuluessa työsuhteen alkamisesta eroaa työstä tai omalla menettelyllään aiheuttaa työsuhteen päättymisen. TE-toimisto tutkii, onko työsuhde päättynyt henkilön omasta syystä. Tarvittaessa Kela perii työllistymisrahan kokonaisuudessaan takaisin. Työllistymisrahaa ei oteta yleisessä asumistuessa tulona huomioon.

7 Matka-avustusta maksetaan työmarkkinatukeen oikeutetulle henkilölle, joka vastaanottaa työssäkäyntialueensa ulkopuolella sijaitsevan, vähintään 2 kuukautta kestävän kokoaikatyön. Työmarkkinatukeen oikeutettuna pidetään myös henkilöä, jolle ei makseta työmarkkinatukea TTL 10 luvun 2 :ssä tarkoitetuista syistä. Kokoaikatyöllä tarkoitetaan työtä, jossa työaika on vähintään 80 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän kokonaistyöajasta. Matkaavustuksena maksettava työmarkkinatuki maksetaan aina täysimääräisenä, lapsikorotuksineen. Matka-avustusta maksetaan enintään 4 kuukauden ajalta työsuhteen alkamisesta lukien. Matka-avustusta ei myönnetä sellaisen työsuhteen ajalle, jonka palkkauskustannuksiin työnantajalle on myönnetty palkkatukea. Matka-avustus voidaan kuitenkin myöntää palkkatuella palkattavalle, jos palkkatuki rahoitetaan joko osittain tai kokonaan työmarkkinatukimäärärahoista. TE-toimisto tutkii, täyttääkö työ työmarkkinatukena maksettavalle matkaavustukselle asetetut edellytykset. Peruspäivärahan lisäpäivät. V syntyneille, jotka täyttävät 59 vuotta ennen 500 päivän enimmäisajan täyttymistä ja v jälkeen syntyneille, jotka täyttävät 60 vuotta ennen 500 päivän enimmäisajan täyttymistä. Lisäksi työssäoloaikaa on oltava vähintään 5 vuotta viimeisen 20 vuoden aikana. Oikeus lisäpäiviin koskee palkansaajan työttömyyspäivärahan saajia.ennen vuotta 1958 syntyneet peruspäivärahan lisäpäiviä saavat henkilöt voivat joissain tapauksissa saada vanhuuseläkettä jo 62-vuoden iässä. Eläkkeisiin ei tehdä varhennusvähennystä.

8 5. VELKOJEN PERINTÄ JA JÄRJESTELY SEKÄ VELKAANTUMISTA EHKÄISEVÄ TALOUSNEUVONTA Maksu- ja velkavaikeuksista selviytyminen edellyttää aina koko velkatilanteen ja maksukyvyn selvittämistä sekä rahankäytön suunnittelua. Velkakierteen katkaiseminen on ensisijaista. Keinoja kierteen katkaisemiseen on pienemmissä maksuvaikeuksissa se, että tulevat laskut hoidetaan niiden erääntyessä ja rästiin jääneistä tehdään maksusopimus. Suuremmissa ongelmissa etsitään sopiva järjestely, joskus se voi olla ulosottoperintä. Työllistymisen kautta mahdollisesti syntyvä maksukyky tuo järjestelykeinoihin valinnanvaraa. Velkojen perinnän ei tule antaa olla esteenä työllistymiselle. Asiakkaan velkaantumiskierre ei katkea silloin kun asiakas ei kykene maksamaan kaikkia velkojaan tai velkoihin menevät rahat eivät kohdennu tosiasiassa ollenkaan itse velan lyhentämiseen vaan perimistoimistojen ja luottoyhtiöiden korkeisiin kuluihin. Tällöin voi ohjeistaa asiakasta velkaantumisen katkaisemisessa niin, että velat voi antaa mennä ulosottoon. Tällöin velkaantuminen pysähtyy. Asiakas kannattaa ohjata hakemaan velkojen järjestelemiseksi apua talous- ja velkaneuvonnasta. He tietävät kulloiseenkin tilanteeseen sopivat vaihtoehdot. Velkojen järjestelytapoja Sosiaalinen luotto. Sosiaalisella luotolla maksetaan kaikki velat velkojille ja asiakas maksaa sosiaalisen luoton lyhennykset kerran kuukaudessa. Luoton myöntää Jyväskylän kaupunki.lainan korko on 1 %, eikä siinä ole muita kuluja. Luoton enimmäismäärää euroa ja takaisinmaksu enintään 5 vuotta. Luoton myöntämisen edellytyksenä on, että henkilö asuu Jyväskylässä ja hänellä on velan maksukykyä sekä säännölliset tulot.

9 Velkojen järjestely. Talous- ja velkaneuvonnassa annetaan talousneuvontaa ja tarvittaessa avustetaan velkojen järjestelyssä. Neuvojien avulla voidaan hakea esimerkiksi Takuu-Säätiön takausta velkojen maksamiseen pankkilainalla tai velkajärjestelyä käräjäoikeudesta. Tehtäviin kuuluu myös yleinen neuvonta siitä miten velkoja hoidetaan. Talous- ja velkaneuvonnassa annettava talousneu-vonta auttaa asiakasta suunnittelemaan rahankäyt-töä niin, että rahat riittävät elämiseen ja velkojen maksuun ULOSOTTO Yleistä Ulosotto on laiminlyötyjen velvoitteiden täytäntöönpanoa. Tavallisimmin kysymys on rahasaatavien perinnästä. Ulosotto on lainkäyttöä ja puolueetonta viranomaistoimintaa. Ulosottoviranomaisen tehtävänä on valvoa sekä velkojan että velallisen etua. Ulosottoviranomaiset pyrkivät siihen, että velallinen maksaa velkansa vapaaehtoisesti maksukehotuksella. Jos maksua ei saada, tehdään palkan, eläkkeen, elinkeinotulon tai omaisuuden ulosmittaus. Ulosmitattu omaisuus voidaan myydä. Velallisena ulosotossa - tulon ulosmittaus Menettely: ulosmittauksen jälkeen ulosottovirasto lähettää maksukiellon työnantajalle, joka pidättää palkasta tietyn osan pidätetty määrä tilitetään ulosottoon

10 ulosotto kohdistaa tilitetyn määrän velallisen veloille jolloin velkasaldo vastaavasti pienenee velalliselle jää tulosta aina perustoimeentuloa turvaava osuus (suojaosuus) ja osa suojaosuuden ylittävästä nettopalkasta Suojaosuuden määrä 2013 Suojaosuus on 22,30 euroa päivää kohti. Lisäksi 8,01 euroa päivässä kutakin elatuksen varassa olevaa perheenjäsentä kohden. Yksin elävän velallisen suojaosuus on siten 669,00 euroa kuukaudessa. Jos velallisella on yksi huollettava, on suojaosuus 909,30 euroa kuukaudessa. Ulosmitattava määrä: Ulosottopidätyksen määrä lasketaan nettotulosta. Tulosta pidätetään säädetty määrä, ei vähempää mutta ei myöskään enempää. Jos palkka on pienempi kuin suojaosuus, siitä ei ulosmitata mitään. Jos palkka ylittää suojaosuuden, mutta on enintään kaksi kertaa suojaosuus, ulosmitataan suojaosuuden ylittävästä palkasta kaksi kolmasosaa (tulorajaulosmittaus 2/3 x (palkka suojaosuus)). Jos palkka on suurempi kuin kaksi kertaa suojaosuus, mutta enintään neljä kertaa suojaosuus, ulosmitataan nettopalkasta yksi kolmasosa (1/3). Esimerkki ulosmittauksen määrästä: Jos elatuksesi varassa on yksi henkilö ja käteen jäävän palkan määrä on 1.000,00 e/kk lasketaan pidätys seuraavasti: ( ,30) x 2/3 = 60,47 euroa

11 Pidätetyllä ja ulosottoon tilitetyllä määrällä 60,47 euroa lyhennetään ulos-otossa perinnässä olevia velkoja. Lisätietoja internetsivuston ulosotto-osiossa on lisätietoa ulosotosta. Siellä on mm. linkki laskuriin ( jolla voi itse laskea palkasta pidätettävän määrän suuruuden. Ota rohkeasti yhteyttä asioitasi hoitavaan kihlakunnanulosottomieheen. Hänen yhteystietonsa löydät helpoimmin ulosoton kotiosoitteesi lähettämistä maksukehotuksista tai ulosottoviraston internet-sivustolta

12 Työllisyyden kuntakokeilu Työllisyyden kuntakokeilu on Työ- ja elinkeinoministeriön ja Kuntaliiton käynnistämä Jyväskylän, Jämsän ja Muuramen yhteishanke, jonka tavoitteena on etsiä ratkaisuja pitkään työttömänä olevien henkilöiden työllistymiseen. Kuntakokeilun tavoitteena on luoda kunnille oma työllistymisen malli tehokkaan ja vaikuttavan yhteistoiminnan avulla. Jyväskylä Muurame Jämsä Töihin!-palvelu Töihin!-palvelu on Kuntakokeilun työllisyyttä edistävä palvelukokonaisuus, jonka perustana on laaja ja tiivis yritysyhteistyö. Tarkoituksena on tukea työllistymistä ja synnyttää uusia työpaikkoja valmentamalla asiakkaita työelämään ja yrittäjyyteen. Lisätiedot Työllisyyden kuntakokeilusta ja Töihin!-palvelusta