Vuoden 1999 työvoimatutkimuksen tilapäinen työterveyttä ja -turvallisuutta koskeva osuus ( Työtapaturmat ja ammattitaudit )

Transkriptio

1 Vuoden 1999 työvoimatutkimuksen tilapäinen työterveyttä ja -turvallisuutta koskeva osuus ( Työtapaturmat ja ammattitaudit ) Jotta työterveydestä ja -turvallisuudesta saataisiin laajempi kuva, on vuoden 1999 työvoimatutkimukseen päätetty liittää tilapäinen työterveyttä ja -turvallisuutta koskeva osuus, joka täydentää ESAW-tietoja. Tämä osuus tuo tärkeää lisäarvoa tietoihin, jotka ESAW-hankkeessa on jo kerätty tapaturmasta ja uhrista. Työvoimatutkimuksen tietojen ansiosta Eurostat voi yhdistää työtapaturmatiedot tietoihin, jotka koskevat tapaturman uhrin tilannetta työmarkkinoilla, työn erityispiirteitä, työolosuhteita ja ammatillista koulutusta. Lisäksi voidaan vertailla eri jäsenvaltioiden lukuja saman tietolähteen pohjalta. Näin vältetään vertailtavuusongelmat, joita syntyy, kun ESAW-tiedoissa käytetään kahta erityyppistä tietolähdettä (vakuutukseen ja muuhun kuin vakuutuksen perustuvat järjestelmät). Heinäkuun 22. päivänä 1998 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1571/98( 1 ) 2 artiklassa ja liitteessä III annetaan yksityiskohtainen luettelo tiedoista, jotka kerätään vuoden 1999 tilapäisessä, työterveyttä ja -turvallisuutta koskevassa osuudessa ( Työtapaturmat ja ammattitaudit ). Kyseisessä asetuksessa säädetään seuraavaa työvoimatutkimuksen tilapäisestä osuudesta: 1. [Se] koskee kaikkia jäsenvaltioita lukuun ottamatta Belgiaa, Ranskaa ja Itävaltaa. 2. Saksa voi toimittaa Eurostatille työtapaturmia ja työhön liittyviä terveysongelmia koskevat tiedot neljän viikon tarkastelukaudelta. Toimitettavat muuttujat ovat seuraavat: työtapaturmat, työtapaturmasta johtuva poissaolo työstä, työhön liittyvä terveysongelma ja työhön liittyvästä terveysongelmasta johtuvat poissaolo työstä. 3. Muuttujat koodataan seuraavasti: Taulukko 11 Vuoden 1999 työvoimatutkimuksen tilapäinen työterveyttä ja -turvallisuutta koskeva osuus muuttujaluettelo ( Työtapaturmat ja ammattitaudit ). Sarake Koodi Kuvaus Suodattimet/huomautukset VIIMEKSI KULUNEIDEN 12 KUUKAUDEN AIKANA TYÖSSÄ OLEVILLE HENKILÖILLE SATTUNEET TYÖTAPATURMAT 209 Edellisten 12 kuukauden aikana työssä tai työtehtäviä suoritettaessa sattunut (sattuneet) tapaturma(t) lukuun ottamatta sairauksia 0 Ei yhtään 1-8 Tapaturmien lukumäärä 9 Ei käytettävissä (Sarake 24 = 3-9 ja (Sarake 64 1 tai (Sarake 65/68 ja Sarake 69/70, yli vuosi ennen haastattelupäivää tai tyhjä ))) (Sarake 24 = 1, 2) tai (Sarake 64 = 1 ja Sarake 65/68 ja Sarake 69/70, ei aikaisemmin kuin vuosi ennen haastattelupäivää) 210/211 Missä kuussa viimeisin tapaturma sattui Sarake 209 = Kuluvan kuukauden aikana Kuukausi 2-numeroinen luku (ennen kuluvaa kuukautta sattuneet tapaturmat) 99 Ei käytettävissä (Sarake 209 = 0, 9, tyhjä) ( 1 ) Komission asetus (EY) N:o 1571/98, annettu 20 päivänä heinäkuuta 1998, yhteisön työvoimaa koskevan otantatutkimuksen järjestämisestä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 577/98 täytäntöönpanosta. EYVL L 205,

2 Sarake Koodi Kuvaus Suodattimet/huomautukset 212 Viimeisimmän onnettomuuden aiheuttaman vamman laatu (vain vakavin vamma koodataan 0 Ruhje, mustelma 1 Palovamma, -haava ja paleltuma 2 Avohaava, repeämä, jänteiden tai hermojen katkeaminen 3 Amputoituminen 4 Luunmurtuma 5 Nyrjähdys, venähdys, sijoiltaanmeno 6 Kaasu- ym. myrkytys, tukehtuminen 7 Viruksen, bakteerin tai saastuneiden ainesten aiheuttama infektio 8 Muun tyyppiset vammat 9 Ei käytettävissä (Sarake 209 = 0, 9, tyhjä) Sarake 209 = Tilanne työn osalta viimeisimmän tapaturman jälkeen Sarake 209 = 1-8 Henkilö on palannut työhön 1 - Normaalien työtehtävien jatkaminen 2 - Työtehtävien tai työpaikan vaihdos tapaturman johdosta 3 - Osa-aikatyö tai lyhennetty työaika tapaturman johdosta Henkilö ei ole palannut työhön 4 - Henkilö ei ole vielä toipunut tapaturmasta eikä työskentele haastattelupäivänä 5 - Henkilö ei usko enää koskaan palaavansa työelämään tapaturman johdosta 6 - Muut syyt 9 Ei käytettävissä (Sarake 209 = 0, 9, tyhjä) 214 Päivä, jolloin henkilö pystyi palaamaan työhön viimeisimmän tapaturman jälkeen Sarake 213 = 1-3, 6, tyhjä 0 Päivänä, jolloin tapaturma sattui tai seuraavana päivänä tapaturman jälkeen päivänä tapaturman jälkeen päivänä tapaturman jälkeen 3 Kun tapaturmasta oli kulunut yksi mutta ei kahta viikkoa 4 Kun tapaturmasta oli kulunut kaksi viikkoa mutta ei kuitenkaan yhtä kuukautta 5 Kun tapaturmasta oli kulunut yksi kuukausi mutta ei kuitenkaan kolmea kuukautta 6 Kolmen kuukauden kuluttua tapaturman jälkeen tai myöhemmin 7 Henkilö ei ole ollut poissa työstä 9 Ei käytettävissä (Sarake 213 = 4, 5, 9) 215 Työtehtävä, jossa tapaturma sattui (koodataan ensimmäinen soveltuva kohta) Sarake 209 = Tämänhetkinen päätyö (ensimmäinen 2 Tämänhetkinen toinen työ 3 Viimeisin työ (henkilö ei ole työssä) 4 Vuodentakainen työ 5 Jokin muu työ 9 Ei käytettävissä (Sarake 209 = 0, 9, tyhjä)

3 Sarake Koodi Kuvaus Suodattimet/huomautukset TYÖHÖN LIITTYVÄT TERVEYSONGELMAT, JOISTA HENKILÖ ON KÄRSINYT VIIMEKSI KULUNEIDEN 12 KUUKAUDEN AIKANA (lukuun ottamatta tapaturmia) 216 Sairaus, työkyvyttömyys tai muu fyysinen tai psyykkinen terveysongelma (lukuun ottamatta tapaturmia), joista henkilö on kärsinyt viimeisten 12 kuukauden aikana (haastattelupäivästä lukien) ja jotka ovat aiheutuneet työstä tai joita työ on pahentanut 0 Ei mitään (Sarake 24 = 1,2 tai Sarake 64 = 1) 1-8 Erilaisten terveysongelmien lukumäärä 9 Ei käytettävissä (Sarake 24 = 3-9 ja Sarake 64 1) 217 Työstä aiheutuvan tai työn pahentaman vakavimman terveysongelman laatu 0 Luu-, nivel- tai lihasongelma 1 Hengitykseen tai keuhkoihin liittyvä ongelma 2 Iho-ongelma 3 Kuulo-ongelma 4 Stressi, masennus tai ahdistuneisuus 5 Päänsärky ja/tai näköväsymys 6 Sydänsairaus tai -kohtaus tai muut verenkiertojärjestelmään liittyvät ongelmat 7 Tarttuva tauti (virus-, bakteeri tai muuntyyppinen infektio) 8 Muut terveysongelmat 9 Ei käytettävissä (Sarake 216 = 0, 9, tyhjä) 218 Työstä poissaolopäivien lukumäärä viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana työstä aiheutuvan tai työn pahentaman vakavimman terveysongelman johdosta 0 Vähemmän kuin yksi päivä päivää päivää 3 Vähintään yksi viikko mutta alle kaksi viikkoa 4 Vähintään kaksi viikkoa mutta alle yksi kuukausi 5 Vähintään yksi kuukausi mutta alle kolme kuukautta 6 Kolme kuukautta tai enemmän 7 Henkilö ei usko enää palaavansa työelämään kyseisen sairauden takia 9 Ei käytettävissä (Sarake 216 = 0, 9, tyhjä) 219 Työtehtävä, joka aiheutti tai pahensi vakavinta terveysongelmaa (koodataan ensimmäinen soveltuva kohta) 1 Tämänhetkinen päätyö (ensimmäinen) 2 Tämänhetkinen toinen työ 3 Viimeisin työ (henkilö ei ole työssä) 4 Vuodentakainen työ 5 Jokin muu työ 9 Ei käytettävissä (Sarake 216 = 0, 9, tyhjä) Sarake 216 = 1-8 Sarake 216 = 1-8 Sarake 216 = 1-8

4 Sarake Koodi Kuvaus Suodattimet/huomautukset 220/221 Vakavimman terveysongelman aiheuttaneen tai sitä pahentaneen paikallisen työyksikön toimiala (jollei sitä ole määritelty tutkimuksen muussa osassa) NACE Rev.1 (2-numerotaso) 00 Ei käytettävissä (Sarake 219= 1-2, 4, 9 tai (Sarake 219= 3 ja henkilö on ollut työssä viimeksi kuluneiden 8 vuoden aikana)) Sarake 219= 5, tyhjä tai (Sarake 219= 3 ja henkilö ei ole ollut työssä viimeksi kuluneiden 8 vuoden aikana)années) Tähän tilapäiseen työterveyttä ja -turvallisuutta koskevaan osuuteen liittyvät seuraavat selitykset: Viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana työssä oleville henkilöille sattuneet työtapaturmat Sarake 209: Edellisten 12 kuukauden aikana työssä tai työtehtäviä suoritettaessa sattunut (sattuneet) tapaturma(t) lukuun ottamatta sairauksia Tietoihin sisältyvät ainoastaan ne tapaturmat, jotka ovat tapahtuneet haastatellulle työssä tai työn yhteydessä. Mitkään muut tapaturmat eivät kuulu kyselyn piirin, esim. työpaikan ja kodin (myös tavanomaisen ateriapaikan) välisellä matkalla tapahtuneet tapaturmat (työmatkatapaturmat), kotona ja vapaa-aikana tapahtuneet tapaturmat ja henkilökohtaisen toiminnan yhteydessä tapahtuneet tieliikenneonnettomuudet. Mukaan ei lueta myöskään ammattitauteja tai -sairauksia. Termillä "työn yhteydessä" tarkoitetaan varsinaisen työtehtävän suorittamista tai työpaikalla käytettyä aikaa. Kaikki työaikana tapahtuneet tapaturmat on otettava huomioon. Tämä koskee myös tapaturmia, jotka eivät ole tapahtuneet haastatellun tavanomaisen työn yhteydessä tai työpaikalla, sekä äkillisiä myrkytyksiä ja muiden tahallisia tekoja. Määritelmän ulkopuolelle jäävät kuitenkin tahalliset itse aiheutetut vammat. Tästä seuraa, että työtapaturmina on pidettävä onnettomuuksia, jotka tapahtuvat julkisella paikalla tai liikennevälineessä työn yhteyteen kuuluvalla matkalla, ja ne on luettava mukaan tietoihin. Samoin tietoihin luetaan mukaan seuraavat tapaturmatyypit: työn yhteyteen kuuluvan matkan aikana tapahtuneet tieliikenneonnettomuudet, julkisella paikalla (jalkakäytävällä, portaissa ym.) tai jonkin liikennevälineen lähtö- tai saapumispaikalla (asemalla, satamassa, lentokentällä jne.) työn yhteydessä tapahtuneet tapaturmat (liukastumiset, kaatumiset, väkivalta jne.), liikennevälineessä (maanalaisessa, raitiovaunussa, laivassa, lentokoneessa jne.) työn yhteydessä sattuneet tapaturmat sekä muun kuin uhrin työnantajana olevan yrityksen tai yksityishenkilön tiloissa työn yhteydessä tapahtuneet tapaturmat. Mukaan on luettava myös lounas- tai muun tauon aikana yrityksen tiloissa tapahtuneet tapaturmat. Kaikkia tapaturmia, jotka vastaavat edellä annettuja esimerkkejä on pidettävä "työtapaturmina". Tarkasteltava jakso on haastattelupäivää edeltävät 12 kuukautta (esim. tapaturmat ajalla 15. huhtikuuta vuonna N huhtikuuta vuonna N, jos haastattelupäivä on 14. huhtikuuta vuonna N). Jos haastatellulle on tapahtunut useampia kuin yksi tapaturma viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana, ilmoitetaan tapaturmien kokonaismäärä. Huomatkaa, että käytettävä suodatin (Sarake 24=1,2 tai (Sarake 64=1 ja...)) tarkoittaa sitä, että osuuteen sisältyvät ainoastaan 15-vuotiaat ja sitä vanhemmat, mutta vastaavaa yläikärajaa ei ole. Sarake 210/211: Missä kuussa viimeisin tapaturma sattui Jos haastellulle on tapahtunut useampia kuin yksi tapaturma viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana, vain viimeisin näistä otetaan huomioon tässä muuttujassa ja jäljempänä osassa "työtapaturmat" olevissa muuttujissa. Tapaturman päivämäärä (kuukausi) on hyödyllinen linkki tutkimuksen muihin muuttujiin ja sitä käytetään jaoteltaessa Euroopan työtapaturmatilastoista (ESAW) saatavia tietoja kuukausittain. Se on hyödyllinen myös muistamisongelmiin liittyviä korjauksia tehtäessä.

5 Edellä annetussa esimerkissä (sarake 209), tapaturma olisi voinut tapahtua 15. huhtikuuta vuonna N-1 ja haastattelupäivän, eli 14. huhtikuuta vuonna N välisenä aikana. On siis erotettava haastattelukuukausi (esimerkissä huhtikuu vuonna N) edeltävän vuoden samasta kuukaudesta (huhtikuu vuonna N-1), joka myös on mahdollinen tapaturman tapahtuma-aika. Tämän vuoksi käytetään koodia 00 ilmaisemaan, että tapaturma tapahtui haastattelukuukautena (kuluva kuukausi), ja koodit ilmaisevat, että tapaturma on tapahtunut ennen kuluvaa kuukautta. Sarake 212: Viimeisimmän onnettomuuden aiheuttaman vamman laatu Vain vakavin tämän onnettomuuden seurauksena haastatellulle koitunut vamma koodataan. Koodi 1 = "palovamma, -haava ja paleltuma" sisältää kaikentyyppiset palovammat: tulen tai kuumien esineiden aiheuttamat palovammat, kemialliset palovammat, syöpymät ja sähköiskun aiheuttamat palovammat. Koodi 7 = "viruksen, bakteerin tai saastuneiden ainesten aiheuttama infektio" ei sisällä pinnallisia tai paikallisia tulehduksia, jotka liittyvät esim. ihon palovammaan tai haavaan, vaan ne olisi kirjattava koodilla 1 = "palovamma, -haava ja paleltuma" tai '2' = "avohaava, repeämä, jänteiden tai hermojen katkeaminen". Sokit (myös sähköiskut), sisäiset vammat ja säteilyn vaikutukset sisältyvät ryhmään 8 = "muun tyyppiset vammat". Sarake 213: Tilanne työn osalta viimeisimmän tapaturman jälkeen Tämä muuttuja antaa tietoja uhrin työtilanteessa mahdollisesti tapahtuneista muutoksista, joiden syynä on yksinomaan tapaturma. Soveltuva luokka valitaan niiden työtilannetta koskevien tietojen perusteella, jotka tapaturman uhrilla on käytettävissään haastattelupäivänä. Muuttujassa erotetaan kaksi keskeistä luokkaa: Uhri on haastattelupäivään mennessä palannut työhön tapaturman jälkeen. Tässä tapauksessa erotetaan kolme alaluokkaa: 1 : Haastateltu on palannut normaaleihin työtehtäviinsä ("normaali" tarkoittaa "samanlaista kuin ennen tapaturmaa"). Tähän luokkaan kuuluvat myös tapaturmat, joihin ei liity lainkaan poissaoloa työstä, sekä tapaukset, joissa tapaturman uhri on normaaleihin työtehtäviin paluunsa jälkeen vaihtanut työtehtäviä muista syistä, jotka eivät tarkasti ottaen liity tapaturmaan. 2 : Tapaturmasta toivuttuaan haastatellun on täytynyt vaihtaa työtä tai työpaikkaa. Hänet on joko siirretty muuhun työtehtävään samassa yrityksessä, hän on saanut uuden työpaikan toisesta yrityksestä tai hän on joutunut työttömäksi ja myöhemmin saanut uuden työpaikan toisesta yrityksestä. Tähän sisältyvät ainoastaan ne muutokset, jotka johtuvat tapaturman fyysisistä tai välittömistä seurauksista (esim. muurari, joka on menettänyt käden ja joka on tämän vuoksi siirretty hallinnollisiin tehtäviin). 3 : Haastateltu on edelleen saman yrityksen palveluksessa ja samassa tehtävässä, mutta työskentelee nyt osa-aikaisesti tai lyhennetyllä työajalla. Huomioon otetaan ainoastaan todellinen työajan lyhentyminen, joka johtuu tapaturman fyysisistä tai välittömistä seurauksista. Jos haastateltu oli osa-aikatyössä tai vastaavalla lyhennetyllä työajalla jo ennen tapaturmaa, työtilanne ilmoitetaan koodilla 1. Jos haastateltu on siirretty uuteen työtehtävään, johon kuuluu aiempaa työtä lyhyempi työaika, työtilanteen koodina on 2. Uhri ei haastattelupäivään mennessä ole palannut työhön tapaturman jälkeen. Tässä tapauksessa erotetaan kolme alaluokkaa:. 4 : Uhri ei haastattelupäivään mennessä ole vielä toipunut tapaturmasta. Toivuttuaan tapaturmasta haastateltu aikoo palata työhön tai hän ei vielä tiedä tulevaa työtilannettaan tai hän arvelee, että työhön paluu voi ainakin jonkin aikaa olla ongelmallista (kaikki jäljempänä kohdassa 6 lueteltavat tapaukset). Haastateltu ei kuitenkaan usko jäävänsä pysyvästi työkyvyttömäksi, kuten jäljempänä tapauksessa 5. Koodi 4 vastaa erityisesti tapaturmia, jotka ovat tapahtuneet joitakin päiviä tai viikkoja ennen haastattelua.

6 . 5 : Tapaturman uhri uskoo, että tapaturman vuoksi hän ei enää voi palata ansiotyöhön (tämä koskee myös perheyrityksissä työskennelleitä). Uhri katsoo, että hän ei voi toipua riittävästi tapaturmasta voidakseen palata töihin: hän on pysyvästi työkyvytön.. 6 : Muut syyt = Uhri ei haastattelupäivään mennessä ole palannut työhön, vaikka hän on jo toipunut tapaturmasta. Tämä voi johtua tapaturman fyysisistä tai välittömistä seurauksista tai muista syistä, esim. seuraavista: hän on joutunut työttömäksi, hänen työnsä oli määräaikainen ja se on päättynyt ennen tapaturmasta toipumista, hän on ammatillisessa koulutuksessa, lomalla, lyhennetyllä työajalla, äitiyslomalla, sairaana tai eläkkeellä jne. Syyt siihen, että haastateltu ei ole palannut työhön annetaan joko sarakkeessa 25 ("syy, miksi työssäkäyvä henkilö ei ole ollut töissä") tai sarakkeessa 71 ("tärkein syy viimeisimmän työsuhteen tai yritystoiminnan lopettamiseen") vuoden 1998 koodien määrittelyjen mukaisesti. Sarake 214: Päivä, jolloin henkilö pystyi palaamaan työhön viimeisimmän tapaturman jälkeen Muuttuja määrittelee tapaturman vuoksi menetettyjen päivien määrän niissä tapauksissa, joissa tapaturman uhri on joko palannut työhön tai jo toipunut tapaturmasta. Huomioon otetaan kaikki päivät, joina haastateltu oli työkyvytön tapaturmapäivästä aina työhön palaamiseen asti (riippumatta siitä onko kyseessä tavanomainen työpäivä ja sunnuntait, yleiset vapaapäivät jne. mukaan luettuina). Mukaan lasketaan ainoastaan ne päivät, jotka on menetetty nimenomaan tapaturmasta johtuneen työkyvyttömyyden vuoksi. Jos uhri on jo toipunut tapaturmasta mutta ei haastattelupäivään mennessä ole palannut työhön (edellä sarakkeen 213 koodi '6') tai jos uhri on palannut työhön, mutta ei heti, kun se on ollut mahdollista (koodit '1' '3'), mukaan lasketaan ainoastaan ne päivät, joina uhri on ollut työkyvytön tapaturman vuoksi. Huomioon ei siis oteta päiviä, joina tapaturman uhri on ollut työkykyinen, mutta ei muista syistä ole ollut työssä (vaikka nämä syyt liittyisivätkin tapaturmaan). Jos esimerkiksi uhri on ollut 2 kuukautta sairaana tapaturman vuoksi, joutunut työttömäksi tapaturman fyysisten seuraamusten vuoksi ja saanut uuden työpaikan vasta 8 kuukautta tapaturman jälkeen, käytetään koodia 5 = "kun tapaturmasta oli kulunut yksi kuukausi mutta ei kuitenkaan kolmea kuukautta" (tässä tapauksessa 2 kuukautta). Jos tapaturman uhri on ollut poissa työstä vain muutaman tunnin ja jatkanut työtä tapaturmapäivänä tai tapaturmaa välittömästi seuraavana päivänä, käytetään koodia 0. Jos työ ei ole lainkaan keskeytynyt (lukuun ottamatta yrityksen tiloissa annettua lääkinnällistä hoitoa), käytetään koodia 8. Huomatkaa, että muuttujissa 214 ja 218 käsitellään samaa jaksoa, jonka ajan tapaturman uhri on ollut poissa työstä. Muuttujassa 214 tarkastellaan työhön paluun päivämäärää ja muuttujassa 218 menetettyjen päivien lukumäärää. Tästä seuraa yhden päivän ero koodien selityksissä, mutta poissaolojakso on kummassakin tapauksessa sama. Esimerkiksi koodi 2 tarkoittaa, että tapaturman uhri on palannut työhön päivänä tapaturman jälkeen, jolloin menetettyjen päivien määrä on 4 6. Koodiluokat 1 ja 2 vastaavat lisäksi Euroopan työtapaturmatilastoissa (ESAW) käytettäviä Eurostatin määritelmiä. Näiden mukaan huomioon otetaan "yli kolmen päivän poissaoloon" johtaneet työtapaturmat. Tässä yhteydessä "yli" kolme päivää tarkoittaa vähintään neljää kokonaista päivää, mikä vastaa työhön palaamista aikaisintaan viidentenä päivänä tapaturman jälkeen. Sarake 215: Työtehtävä, jossa tapaturma sattui (koodataan ensimmäinen soveltuva kohta) Tämä muuttuja antaa tietoja työtehtävästä, joka aiheutti työtapaturman. Tavoitteena on yhdistää työtapaturmaa koskevat tiedot sitä työtehtävää kuvaaviin tietoihin, jota suoritettaessa tapaturma tapahtui. Nämä tiedot saadaan kyselyn muista muuttujista. Työ voi olla tämänhetkinen päätyö (ensimmäinen), jonka koodi on '1' ja jolla tarkoitetaan vuoden 1998 koodien mukaisissa sarakkeissa kuvattua työtä, tai tämänhetkinen toinen työ, jonka koodi on '2' ja jota kuvataan sarakkeissa Työ voi myös olla viimeisin työ jos henkilö ei ole työssä (työ kuvattu sarakkeissa 64 77, koodi '3') tai vuodentakainen työ ennen tutkimusta (sarakkeet , koodi '4'). Jos työ on samalla sekä viimeisin työ että vuodentakainen työ se koodataan viimeisimmäksi työksi, jonka koodi on '3' ("koodataan ensimmäinen soveltuva kohta"). Näin voidaan tutkia, onko työtapaturman ja sarakkeessa 71 ilmaistun syyn välillä yhteys ("tärkein syy viimeisimmän työsuhteen tai yritystoiminnan lopettamiseen"). Jos työ ei ole mikään edellä mainituista, käytetään koodia '5' "jokin muu työ".

7 Muut työhön liittyvät terveysongelmat (lukuun ottamatta tapaturmia), joista henkilö on kärsinyt viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana Sarake 216: Sairaus, työkyvyttömyys tai muu fyysinen tai psyykkinen terveysongelma (lukuun ottamatta tapaturmia), joista henkilö on kärsinyt viimeisten 12 kuukauden aikana (haastattelupäivästä lukien) ja jotka ovat aiheutuneet työstä tai joita työ on pahentanut Viitejakso on haastattelupäivää edeltäneet 12 kuukautta. Jaksoon sisältyy haastattelupäivä (esim. terveysongelmat ajalla 15. huhtikuuta vuonna N huhtikuuta vuonna N, jos haastattelupäivä on 14. huhtikuuta vuonna N). Tähän sisältyvät terveysongelmat, joista haastateltava on kärsinyt viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana, jos hän katsoo että ongelmat ovat työn aiheuttamia tai että työ on pahentanut niitä. Työhön liittyviä terveysongelmia koskevissa kysymyksissä ei pidä rajoittua viranomaisille ilmoitettuihin tai viranomaisten tunnistamiin tapauksiin, vaan mukaan olisi otettava kaikki tapaukset, jotka täyttävät edellä annetut edellytykset, vaikka niihin ei liittyisi lainkaan poissaoloa työstä. Kaikki ja kaikkina aikoina jopa useita vuosia sitten suoritetut työtehtävät on otettava huomioon. Tällaisessa tapauksessa terveysongelma on voinut alkaa yli vuotta ennen haastattelua, mutta sen sisällyttäminen tietoihin edellyttää, että haastateltava on 12 kuukauden viitejakson aikana edelleen kärsinyt kyseisestä ongelmasta. Jos haastateltava ei ole kärsinyt kyseisestä työhön liittyvästä terveysongelmaista 12 kuukauden viitejaksolla, tapausta ei sisällytetä tietoihin. Jos haastateltava on viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana kärsinyt useammasta kuin yhdestä sairaudesta, vammasta tai muusta fyysisestä tai psyykkisestä terveysongelmasta, joka on työn aiheuttama tai jota työ on pahentanut, on ilmoitettava terveysongelmien kokonaismäärä lukuun ottamatta työtapaturmia (tällöin lasketaan erottelematta yhteen sekä työn aiheuttamat että työn pahentamat terveysongelmat). Kuten edellä sarakkeen 209 osalta todettiin, on huomattava, että käytettävä suodatin (Sarake 24=1,2 tai (Sarake 64=1) tarkoittaa sitä, että osuuteen sisältyvät ainoastaan 15-vuotiaat ja sitä vanhemmat, mutta vastaavaa yläikärajaa ei ole. Sarake 217: Työstä aiheutuvan tai työn pahentaman vakavimman terveysongelman laatu Jos haastateltava on 12 kuukauden viitejakson aikana kärsinyt useammasta kuin yhdestä työhön liittyvästä terveysongelmasta, tässä ja seuraavissa muuttujissa otetaan huomioon vain näistä ongelmista vakavin. Arvioinnissa ei oteta huomioon erottelua työn aiheuttamiin ja työn pahentamiin terveysongelmiin. "Vakavimman" työhön liittyvän terveysongelman arviointiin sisältyy luonnollisesti myös subjektiivinen osuus. Vakavin ongelma olisi kuitenkin arvioitava lääketieteellisin perustein, ja yleensä se on ongelma, jolla on suurin vaikutus haastateltavan toimintaan. Haastateltavan on ilmoitettava vakavimman terveysongelman laatu. Sarake 218: Työstä poissaolopäivien lukumäärä viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana työstä aiheutuvan tai työn pahentaman vakavimman terveysongelman johdosta Tämä muuttuja koskee työhön liittyvän vakavimman terveysongelman johdosta menetettyjen päivien määrää. Huomioon otetaan kaikki päivät terveysongelman alkamisesta aina työhön paluuseen asti (riippumatta siitä, onko kyseessä tavanomainen työpäivä, ja sunnuntait, yleiset vapaapäivät jne. mukaan lukien). Muuttuja koskee ainoastaan niitä päiviä, jotka on menetetty nimenomaan terveysongelman vuoksi. Jos terveysongelmia on useita, huomioon otetaan ainoastaan vakavimman terveysongelman vuoksi menetetyt päivät. Samoin tarkastelun ulkopuolelle jätetään kaikki muut poissaolot työstä viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana. Tämä koskee erityisesti kaikkia työhön liittymättömiä sairauspoissaoloja tai muun tyyppisistä onnettomuuksista (kotona ja vapaa-aikana tapahtuneet onnettomuudet ja muualla kuin työn yhteydessä tapahtuneet tieliikenneonnettomuudet) johtuneita poissaoloja.

8 Mukaan luetaan ainoastaan ne poissaolot, jotka sijoittuvat haastattelua edeltäneiden 12 kuukauden jaksolle. Jos haastateltava on ollut poissa työstä jo ennen tätä jaksoa ja poissaolo on keskeytyksettä jatkunut viimeksi kuluneiden 12 kuukauden jaksolle asti, menetetyiksi päiviksi lasketaan ainoastaan ne poissaolopäivät, jotka osuvat 12 kuukauden viitejaksolle. Samoin jos haastateltava on haastattelupäivänä poissa työstä terveysongelman vuoksi, menetetyt päivät lasketaan ainoastaan haastattelupäivään asti, vaikka haastateltava tietäisi tai olettaisi, että poissaolo jatkuu vielä seuraavinakin päivinä. Jos haastateltava on viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana ollut vakavimman terveysongelman johdosta useita kertoja poissa työstä, poissaolot lasketaan yhteen. Jos haastattelu tehdään esimerkiksi 14. huhtikuuta vuonna N, ja haastateltava on ollut poissa työstä terveysongelman vuoksi 1. huhtikuuta N huhtikuuta N-1, syyskuuta N-1 ja 10. päivästä huhtikuuta N aina haastattelupäivään asti ja jos poissaolon on määrä kestää 20. päivään huhtikuuta vuonna N, otetaan huomioon seuraava määrä päiviä: 16 (ainoastaan huhtikuuta N-1) + 20 (syyskuussa N-1) + 5 (ainoastaan huhtikuuta N) = 41 menetettyä päivää = koodi 5 = "vähintään yksi kuukausi mutta alle kolme kuukautta". Jos haastateltava muista kuin terveysongelmaan liittyvistä syistä ei ollut lainkaan työssä koko 12 kuukauden viitejakson aikana (hän oli ammatillisessa koulutuksessa, lomalla, lyhennetyllä työajalla, äitiyslomalla, sairaana tai eläkkeellä jne.), menetettyinä päivinä on tällöin pidettäviä mahdollisia päiviä, joina haastateltava ei terveysongelman vuoksi voinut hoitaa tavanomaisia tehtäviään ja oli näin ollen työkyvytön. Nämä päivät on ilmoitettava mahdollisten poissaolopäivien lisäksi. Jos haastateltava on esimerkiksi työskennellyt ensimmäiset kuusi kuukautta (12 kuukauden viitejaksosta) ja ollut tänä aikana kaksi viikkoa poissa työstä terveysongelman vuoksi, minkä jälkeen hän on jäänyt eläkkeelle mutta ollut näiden viimeisten 6 kuukauden aikana 1 viikon kykenemätön hoitamaan tavanomaisia tehtäviään, katsotaan työstä poissaolopäiviksi (viikoiksi) seuraavat: viikkoa = 3 viikkoa = koodi 4 = "vähintään kaksi viikkoa mutta alle yksi kuukausi". Jos haastateltava uskoo haastattelupäivänä, ettei hän vakavimman terveysongelman vuoksi enää voi palata ansiotyöhön (tämä koskee myös perheyrityksissä työskennelleitä), muuttujaan kirjataan arvoksi '7' = "henkilö ei usko enää palaavansa työelämään kyseisen sairauden takia", riippumatta siitä, mikä olisi muussa tapauksessa koodattu jotakin luokista 0 6 käyttäen terveysongelmasta johtuneiden työstä poissaolopäivien määräksi viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana. Kuten aiemmin sarakkeen 214 yhteydessä todettiin, on huomattava, että muuttujissa 214 ja 218 käsitellään samaa jaksoa, jonka ajan tapaturman uhri on ollut poissa työstä. Muuttujassa 214 tarkastellaan työhön paluun päivämäärää ja muuttujassa 218 menetettyjen päivien lukumäärää. Tästä seuraa yhden päivän ero koodien selityksissä, mutta poissaolojakso on kummassakin tapauksessa sama. Esimerkiksi koodi 2 tarkoittaa, että tapaturman uhri on palannut työhön päivänä tapaturman jälkeen, jolloin menetettyjen päivien määrä on 4 6. Sarake 219: Työtehtävä, joka aiheutti tai pahensi vakavinta terveysongelmaa (koodataan ensimmäinen soveltuva kohta) Tämä muuttuja antaa tietoja työtehtävästä, joka aiheutti vakavimman terveysongelman tai pahensi sitä. Tavoitteena on yhdistää tätä terveysongelmaa, sairautta tai vammaa koskevat tiedot sitä työtehtävää kuvaaviin tietoihin, joka aiheutti terveysongelman tai pahensi sitä. Nämä tiedot saadaan kyselyn muista muuttujista. Työ voi olla tämänhetkinen päätyö (ensimmäinen), jonka koodi on '1' ja jolla tarkoitetaan vuoden 1998 koodien mukaisesti sarakkeissa kuvattua työtä, tai tämänhetkinen toinen työ, jonka koodi on '2' ja jota kuvataan sarakkeissa Työ voi myös olla viimeisin työ jos henkilö ei ole työssä (työ kuvattu sarakkeissa 64 77, koodi '3') tai vuodentakainen työ ennen tutkimusta (sarakkeet , koodi '4'). Jos työ on samalla sekä viimeisin työ että vuodentakainen työ, se koodataan viimeisimmäksi työksi, jonka koodi on '3' ("koodataan ensimmäinen soveltuva kohta"). Näin voidaan tutkia, onko terveysongelman ja sarakkeessa 71 ilmaistun syyn välillä yhteys ("tärkein syy viimeisimmän työsuhteen tai yritystoiminnan lopettamiseen"). Jos työ ei ole mikään edellä mainituista, käytetään koodia '5' "jokin muu työ". Sarake 220/221: Vakavimman terveysongelman aiheuttaneen tai sitä pahentaneen paikallisen työyksikön toimiala (jollei sitä ole määritelty tutkimuksen muussa osassa) Jos vastaus edelliseen kysymykseen sarakkeessa 219 on '5' = "jokin muu työ" tai tyhjä = "ei vastausta" tai '3' = "viimeisin työ" ja haastateltava on lopettanut tämän työn yli 8 vuotta sitten, kyseistä työtä kuvaavia tietoja ei saada tutkimuksen muista muuttujista. Tällaisissa tapauksista muuttuja kertoo kyseisen paikallisen yksikön toimialan.